Inkeri Kerola /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssämme on nyt lakiesitys, joka varmasti herättää monenlaisia ajatuksia, tunteita, ja arvaamme, että viimeistään tämän illan keskustelun jälkeen saamme sähköpostiryöpyn niiltä tupakoitsijoilta, aikuisilta, jotka vielä kokevat tupakoinnin välttämättömyyden kohdallaan.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme on siis hallituksen esitys laiksi toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain ja lääkelain 54 a ja 54 e §:n muuttamisesta. Erityisesti lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamisen ehkäiseminen on tupakoinnin loppumisen kannalta keskeistä. 14—18-vuotiaista nuorista 20 prosenttia tytöistä ja 19 prosenttia pojista tupakoi. Noin 7 prosenttia alle 15-vuotiaista altistuu tupakalle kotonaan.

Valiokuntamme piti tärkeänä, että jokaisella lapsella tulee olla oikeus puhtaaseen hengitysilmaan niin kotona, päivähoidossa, yleisötilaisuuksissa kuin yksityisautoissakin. Käsittelyssä olevan lain yhteydessä valiokunnan kaikki kannanotot kumpusivat lastensuojelullisista perusteista. Tässä esityksessä onkin useita ehdotuksia, joilla pyritään ennen kaikkea vähentämään lasten ja nuorten altistumista tupakoinnille ja näin vähentämään tupakoinnin aloittamisen edellytyksiä.

Lakiesitykseen sisältyy erinäisiä kieltoja, joilla kielloilla halutaan ennen kaikkea tukea koulujen, oppilaitosten ja muiden tahojen päätöksiä tupakoinnin rajoittamiseksi. Haemme siis valiokunnassa selkänojaa niille aikuisille, jotka joutuvat tekemisiin esimerkiksi teini-ikäisten tupakoitsijoiden kanssa.

Tupakan saatavuuteen liittyvillä muutoksilla pyritään vähentämään etenkin alaikäisten tupakointia mutta myös vähentämään tupakkatuotteiden esillä pitämistä. Esimerkiksi tupakkatuotteiden myyntikielto automaateista tulee voimaan neljän vuoden siirtymäajan jälkeen. Vähittäismyyntiä koskevien kieltojen ja niiden rikkomista koskevien rangaistussäännösten kannalta on tärkeää, että vähittäismyynnin henkilökunnalle järjestetään riittävä perehdytys vaatimuksiin.

Nuuskaa eli suussa käytettävää tupakkaa koskeva muutos on lähinnä sen tuonnin rajoittaminen. Esitys sisältää nuuskan tuonnin rajoittamisen 30 rasiaan. Valiokunta tiedosti nuuskan maahantuonnin ongelmat liittyen Ahvenanmaan erilaiseen lainsäädäntöön. Maahantuonnin rajoituksia ja niiden toimivuutta on tärkeää seurata, etteivät kiellot lyö itseään korville.

Arvoisa puhemies! Nämä moninaiset lain järeät tavoitteet on tehty terveyden edistämistä varten. Valiokunta oli mietintöä tehdessään yksimielinen, ja tähän mietintöön ei ole liitetty vastalauseita.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tupakointia on rajoitettu lainsäädännöllä jo kolmisenkymmentä vuotta. Jo vuonna 1977 julkiset tilat tulivat savuttomiksi, ja ravintolatupakoinnin kielsimme viime kaudella, siis vuodesta 2007 alkaen. Nyt on itsestään selvää, että tupakointi on ravintolassa kielletty, vaikka silloin, kun me tätä lakia valmistelimme, muistan hyvin, kuinka valiokunnassa mietimme, että eihän se millään voi toteutua, ihmiset joka tapauksessa tupakoivat ravintolassa, ja kuka sitä valvoo, että he eivät tupakoi. Mutta ihme ja kumma, kielto on toiminut hyvin ilman mitään sanktioita, ja ravintoloissa ei enää tupakoida.

Tupakka aiheuttaa Suomessa 5 000—6 000 ennenaikaista kuolemaa vuodessa. Erityisen tärkeää olisi, että nuoret eivät aloittaisi tupakointia. Aloittamisessa on paljon sosioekonomisia eroja, esimerkiksi amislaiset tupakoivat paljon enemmän kuin yliopisto-opiskelijat. Etenkin lapsia tulee suojella tupakansavulta, sillä se on todettu hyvin vaaralliseksi lapsille.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ihmettelikin suuresti perustuslakivaliokunnan ehdotonta kantaa siitä, että hallituksen esitykseen sisältynyttä kieltoa tupakoida autossa, jos lapsi on kyydissä, ei voida säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, vaikka tämä kielto on voimassa aika monessa maassa, kuten Australiassa, useissa Euroopan maissa jne., mutta Suomessa sitä ei muka voi säätää. Pidimme lapsen oikeutta ja suojelua paljon tärkeämpänä asiana kuin yksilönvapautta. Toivottavasti kansa kuitenkin ymmärtää, että kun lasta viedään autolla harrastuksiin tai päivähoitoon, niin aikuinen ei tupakoi autossa. Tupakointi yleisötilaisuuksissa, kuten urheilukilpailussa, voi olla ongelmallista sen suhteen, missä se kielletään, ja katsoimmekin parhaaksi kieltää tupakoinnin katsomoissa ja katoksissa.

Tupakkateollisuus olisi ehdottomasti halunnut, että kun tupakkatuotteita ei saa enää pitää näytillä kaupan kassalla vaan kauppa voi antaa ainoastaan kuvallisen luettelon myytävistä tuotteista, niin asiakkaan pitäisi saada tämä kuvallinen luettelo mukaansa kotiin. Päätimme kuitenkin mietinnössämme, että henkilö saa vain nähdä kuvallisen luettelon kassalla ja saa mukaansa ainoastaan luettelon tuotteista mutta ei kuvallista esitystä, koska mielestämme kuvallinen esitys on tupakkamainos.

Nikotiinivalmisteiden myymiseen päivittäistavarakaupoissa ja kioskeissa suhtaudun henkilökohtaisesti edelleen hyvinkin varauksellisesti. Nikotiinituotteista on tulossa viihdetuotteita, ja monet nuoret sekä tupakoivat että pureskelevat nikotiinipurukumia, kuten ed. Kyllönen kertoi omista havainnoistaan. Olisin halunnut, että nikotiinituotteet olisivat edelleen jääneet apteekkien hyllyille ja niitä saisi myydä ainoastaan apteekin henkilökunta, jolloin nikotiinituotteen ostoon sisältyisi myös neuvontaa. Nyt tässä hallituksen esityksessä ulotetaan nikotiinikorvaustuotteiden myynti myös ravintoloihin, mitä en pidä ollenkaan järkevänä asiana, koska ravintolassa nyt ei ainakaan ole mitään neuvontaa. Aikaa myöten varmasti huomataan, että nikotiinituotteet eivät ole terveydelle vaarattomia ja niistä tulee viihdetuotteita ja riippuvuutta aiheuttava aine.

Samanlainen ongelma kuin nikotiinituotteet on nuuska, sillä nuuskamälli sisältää enemmän nikotiinia kuin tupakka. Nuuskaamista on pidettävä terveydelle erityisen vaarallisena, koska se aiheuttaa pahaa riippuvuutta. Jo nyt tiedetään, että on monia urheilijoita ja runsaasti nuorisoa, joka pitää mälliä suussaan jatkuvasti ja aiheuttaa itselleen jatkuvan kiihotustilan ja ei pääse eroon tästä epäterveellisestä tuotteesta. Nuuskavalmisteiden tuontia maahan olisi pitänyt rajoittaa enemmän. Nyt on sovittu, että se olisi 30 askia per yksi matkustaja, ja se on kyllä valiokunnan mielestä tosi paljon.

Tämä tupakkalain muutos on tervetullut, mutta valvonta tulee olemaan vaikeaa. Toivottavasti se kuitenkin johtaa vähitellen tupakoinnin vähentymiseen ja ehkä aikaa myöten siihen, että tupakointi loppuu kokonaan.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat Suomen kansan edustajat! Olen aikaisemmin tänä keväänä tässä salissa kiinnittänyt huomiota siihen, että perustuslakivaliokunnan tulkintakäytäntö on mielestäni monessa asiassa muuntumassa tai muuntunut liian tiukaksi. Olen varoittanut siitä, että liian tiukat tulkinnat voivat johtaa terveen järjen vastaisiin ratkaisuihin ja itse asiassa älylliseen umpikujaan. Puhuin tästä viimeksi muutama viikko sitten. Kovin kauan ei tarvinnut odottaa.

Perustuslakivaliokunnan lausunto nyt käsittelyssä olevasta tupakkalaista on järjettömyydessään tähänastinen huippusuoritus. Tarkoitan sitä perustuslakivaliokunnan yksimielistä ratkaisua, että tupakoinnin kieltäminen yksityisautossa, jossa on lapsia, on vastoin Suomen perustuslakia. Perustuslakivaliokunnan mukaan perustuslain turvaama henkilökohtainen vapaus ja yksityiselämän suoja edellyttävät sitä, että ihmisen pitää saada myrkyttää ja sairastuttaa jatkuvalla tupakansavulla tiiviissä tilassa eli autossa olevia vauvoja ja muita lapsia. Olen entinen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja ja arvostan valiokunnan ja erityisesti sen puheenjohtajan vaikeaa työtä mutta nyt minun on pakko julistaa: hei, haloo, perustuslakivaliokunta, oletteko tässä asiassa menettäneet viileän harkintakykynne? Joutuisin jopa kysymään, oletteko menettäneet järkenne tässä asiassa, mutta sitä ei tarvitse kysyä, koska olen tuon lausunnon jälkeen usean kerran tavannut puheenjohtaja Sasin ja valiokunnan jäseniä ja huomannut, että he ovat täysissä järjissään.

Mutta ajatelkaa tätä lausuntoa itse. Suomen perustuslaki ei perustuslakivaliokunnan mielestä kiellä sitä, että lapsen tukistaminen on rikos, josta on säädetty rangaistus. Suomen perustuslaki ei perustuslakivaliokunnan mielestä kiellä sitä, että niin sanotun luunapin antaminen lapselle on rikos, josta on säädetty rangaistus. Itse asiassa tässä minulla on lehtileike 10. kesäkuuta Helsingin Sanomista, jossa kahdella palstalla lukee: "Luunappi toi isälle satojen eurojen sakot." Hyvä niin, mutta Suomen perustuslaki merkitsee perustuslakivaliokunnan mukaan sitä, että kajotaan perustuslain vastaisesti ihmisen henkilökohtaiseen vapauteen ja yksityiselämän suojaan, jollei hän saa savutella vapaasti päin yksivuotiaan vauvan naamaa viedessään vauvaa joka aamu hoitoon ja hakiessaan tämän iltapäivällä hoidosta kotiin.

Takaako Suomen perustuslaki todella sen, että pitää saada vapaasti, vaikka puoli tuntia aamuin illoin päivästä toiseen, viikosta toiseen, kuukaudesta toiseen ja vuodesta toiseen tupakansavulla myrkyttää ja sairastuttaa esimerkiksi yksivuotiaan, kaksivuotiaan tai vaikka kolmevuotiaan vauvansa, oman lapsensa? Miettikää, kumpi on pahempaa lapsen pahoinpitelyä: kerran tapahtuva tukistaminen tai kerran tapahtuva luunappi vai jatkuva pienen lapsen altistaminen tupakansavulle autossa, joka on tiivis tila ja josta lapsi ei pääse edes karkuun? Perustuslakivaliokunnan mielestä tukistamisen kieltäminen ja jopa kriminalisointi on sallittua, luunapin tai litsarin kieltäminen ja kriminalisointi on sallittua mutta autossa tupakointiin puuttuminen on liiallista ja perustuslain kieltämää puuttumista ihmisen henkilökohtaiseen vapauteen ja yksityiselämän suojaan.

Hyvät kuulijat, täysin käsittämätön näkemys! En ole lääkäri vaan tuomari, mutta tuomarikin ymmärtää, että pienen lapsen, ehkä yksivuotiaan vauvan, jatkuva altistaminen tupakansavulle on vaarallisempaa kuin yksi tukistus tai luunappi. Voin tässä myös nojata sosiaali- ja terveysvaliokunnan, jossa on paljon lääkäreitä, mietintöön, jossa todetaan seuraavaa: "Savulle altistuminen lisää lapsen alttiutta sairastua hengitystieinfektioihin, kuten korvatulehduksiin, keuhkoputkentulehdukseen ja keuhkokuumeeseen. Vanhempien tupakointi" — johon kai tämä tilanne on rinnastettavissa — "lisää lapsen riskiä sairastua astmaan ja pahentaa jo syntynyttä astmaa." Kuten tiedämme, astma on Suomen yleisin pitkäaikaissairaus lapsilla.

Toinen rinnastus: Lain mukaan autonkuljettajan ja matkustajan tulee rangaistuksen uhalla sitoa itsensä autossa istuimeen sellaisella remmillä, jota turvavyöksi kutsutaan. Tämä ei perustuslakivaliokunnan mielestä rajoita perustuslaillista henkilökohtaista vapautta. Ei vaikuta, vaikka Marlboro-mies haluaisi olla vapaa maailmanmies ja istua röhnöttää vapaasti auton takapenkillä. Se, että ihmisen on remmillä sidottava itsensä istuimeen niin, että hän ei pääse liikkumaan autossa, on perustuslakivaliokunnan mielestä vähemmän henkilökohtaista vapautta rajoittavaa kuin tupakoinnin kieltäminen, jos se nyt meni oikein päin, omassa autossa. (Ed. Kerola: Tupakointi!)

Annas olla, kun rajoitetaan oikeutta tupakoida ja puhaltaa tupakansavut lähes suoraan pienten lasten keuhkoihin, siihen puuttumisen estää muka Suomen perustuslaki. Ajatelkaa sitä lasta, joka istuu siinä turvaistuimessa nenä taaksepäin edessä siinä oikealla sivulla, ja jos kuljettaja tupakoi ja puhaltaa koko sen vaikka puolen tunnin matkan joka aamu suoraan päin tämän vauvan naamaa, niin meidän perustuslaki muka estää tähän toimintaan puuttumisen. Onko tässä perustuslakivaliokunnan tulkinnassa mitään järkeä? (Ed. Asko-Seljavaara: Ei ole!) Ei minusta ole, olivat perustuslakivaliokunnassa kuullut profeetat asiasta ihan mitä mieltä tahansa.

Totta kai ymmärrän, että tällä remmiinsitomispakolla, jota siis turvavyöpakoksi kutsutaan, halutaan edistää liikenneturvallisuutta eli ehkäistä ja lieventää ihmisten loukkaantumista onnettomuuksissa, mutta ei kai 2010-luvun Suomessa tarvitse enää kiistellä siitä, että tupakointi ja myös passiivinen tupakointi eli tupakansavulle altistuminen on terveydelle haitallista ja pienille vauvoille, joiden keuhkot vasta kehittyvät, aivan varmasti terveydelle hyvin haitallista.

Arvoisa rouva puhemies! Olen puhunut vauvoista ja pienistä lapsista, joita tupakansavulla autoissa myrkytetään. Pohdin mielessäni sitä, hyväksyisikö perustuslakivaliokunta sen, jos tämä laki, joka nyt hallituksen esityksen mukaan olisi kieltänyt autossa tupakoinnin, jos autossa on alle 18-vuotiaita lapsia, olisi saanut sen sisällön, että kiellettäisiin tupakointi autossa, jossa on esimerkiksi alle kolmevuotiaita lapsia, (Ed. Ukkola: Kyllä!) mutta kun luin perustuslakivaliokunnan lausunnon tarkkaan, en löytänyt siitä mitään sellaista kohtaa, joka olisi ripustanut tämän kieltämisen torjumisen nimenomaan lasten ikään. Sen vuoksi en voi esittää sellaista muutosta, vaikka mieli tekisi, ja saattaa tätä asiaa vaikkapa sitten uudelleen valiokunnan tarkasteltavaksi tässä muutetussa muodossa.

Arvoisa rouva puhemies! Totean lopuksi sen, että olen tarkastellut tätä perustuslakivaliokunnan kantaa nimenomaan sen vuoksi, että tässä tällainen, lainausmerkeissä, liiallinen holhoaminen julistetaan Suomen perustuslain vastaiseksi. Minä tiedän, että moni Suomessa ja moni eduskunnassa piti holhouksena jo sitä, kun julkisissa tiloissa kiellettiin tupakointi, piti holhouksena sitä, liiallisena holhouksena, kun työpaikoilla kiellettiin tupakointi, (Ed. Rajamäki: Te piditte videolakiakin!) piti liiallisena holhouksena sitä, kun ravintoloista kiellettiin tupakointi, ja pitää liiallisena holhouksena sitä, jos yksityisautoissa, joissa on lapsia, kiellettäisiin tupakointi. Ymmärrän, että monet ovat tätä mieltä täällä eduskunnassakin, ja olisi reilusti sitten äänestetty ja katsottu, mitä mieltä eduskunnan enemmistö näistä asioista on, mutta sitä en ymmärrä ja sitä en hyväksy, että perustuslakivaliokunta on tehnyt tästä asiasta perustuslakikysymyksen ja tällä tavoin tosiasiassa estänyt eduskunnan todennäköistä enemmistöä toteuttamasta tahtoansa tässä asiassa. (Ed. Rajamäki: Kukas se puheenjohtaja olikaan?) Toivon, että perustuslakivaliokunnalle mahdollisimman pian tulee tilaisuus hylätä nyt ottamansa kelvoton kanta ja ottaa uusi kanta.

Muutenkin, puhemies, kannan edelleen ja yhä enemmän huolta siitä, että perustuslakivaliokunnan yhä tiukentuvat tulkinnat johtavat muihinkin hyvin hankaliin tilanteisiin ja suoranaisiin järjettömyyksiin meidän lainsäädäntötyössä. (Ed. Rajamäki: Näin oli vähän viime kaudellakin!)

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Jälleen kerran. Harvoin tulee näin herkullista paikkaa käyttää tämä vastauspuheenvuoro, mutta nyt siihen tuli mahdollisuus.

Ed. Zyskowiczille sanoisin, että mehän kävimme perustavanlaatuista keskustelua perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan kanssa tästä asiasta ja meinasi jo käydä niin, että he olisivat perääntyneet tässä kannassaan, mutta yön yli nukuttuaan, Väyrysen tavoin, he tulivat alkuperäiseen tulokseen. Niin palattiin lähtöruutuun, elikkä emme saavuttaneet sitä tulosta, mihin olimme valiokuntana yksimielisesti pyrkineet, joten tämä tästä.

Yhdyn ed. Zyskowiczin sanoihin siitä, että toivottavasti tähän asiaan voidaan palata mahdollisimman pian, että perustuslakivaliokunta ymmärtää tämän lain pohjavireen elikkä lastensuojelullisen merkityksen.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Myöskin perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja ed. Söderman sanoi, että hänkään ei taivu muulle kannalle kuin että se on perustuslain vastaista, jos me säädämme, että ei saa tupakoida autossa, jos lapsi on kyydissä. Silloin me ihmettelimme kovasti, miten edellisen edellinen eduskunta sitten saattoi säätää tämän handsfree-systeemin. Eli miksi meidän täytyy ripustautua sekä tähän turvavyöhön että handsfree-systeemiin ja kuitenkin me olemme autossa? No, se taas johtui siitä, että nämä asiat eivät menneet koskaan perustuslakivaliokuntaan.

Satu  Taiveaho /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz käytti virkistävän puheenvuoron, kiitos siitä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassahan me nimenomaan lähdimme, niin kuin ed. Kerola tässä edellä toi esiin, tästä lastensuojelullisesta näkökulmasta, nimenomaan siitä lähtökohdasta, mikä tietysti meidän toimialaamme kuuluukin, ja olisimme nähneet kyllä tämänkin säädöksen tarpeellisena. Itsekin ajattelen niin, että lastensuojelullisista perusteluista se olisi ollut hyvin tärkeää, vaikka ymmärrettävästi valvontahan myös sen osalta olisi ollut aika mahdotonta toteuttaa.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulle ei kyllä tullut perustuslakivaliokunnan jäsenenä mieleenkään, että vanhemmat olisivat niin tyhmiä, että polttaisivat autossa, kun on pieni vauva. Mutta sen sijaan minulle tuli mieleen, että auta armias, jos siellä olisi 17-vuotias korsto ja hän polttaa ilman isän ja äidin lupaa ja hänelle ei anneta lupaa polttaa siellä autossa, mitä sitten tapahtuu? Siellä syntyy hirveä riita autossa ja isä ajaa kolarin, tai itse asiassa poika ajaa kolarin, jos hän vielä on omalla autolla.

Minusta tämä laki, arvoisa puhemies, on ihan yhtä tyhjän kanssa. Tämmöisiä kummia lakeja ei pidä säätää Suomen maahan, ei kerta kaikkiaan. Ajatelkaa nyt, ihmiset ovat niin tyhmiä, että pitää heille ihan lailla sanoa, että ei saa autossa polttaa, kun on pieni vauva, että hän saa astman. No, jokainen aikuinen ihminen tietää, että ei saa polttaa, mutta onko joka ikisestä tämmöisestä asiasta laadittava laki? Tämä Suomi on tullut hulluksi, kun se tekee tämmöisiä lakeja joka ikiseen vaivaan. (Ed. Rajamäki: Missähän niitä tehdään? — Puhemies: Minuutti!) Tämä eduskunta ajattelee niin, että ihmiset ovat tyhmiä tuolla ulkopuolella, että (Puhemies: Aika!) heitä täytyy holhota, joka ikinen asia täytyy panna lain taakse.

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Rakkaalle edustajakollega Ukkolalle täytyy kyllä todeta sen verran, että pyhästä uskostasi huolimatta tässä maassa on sellaisia pökiöitä, jotka polttavat tupakkaa ja juovat viinaa siinä autossa, missä on pieni lapsi. Valitettavasti olen joutunut todistamaan tilanteita, joissa jopa paikallisen torin parkissa turvaistuimessa istuu etupenkillä lapsi, kun äiti ja isä polttavat tupakkaa ja toinen osapuoli vielä ryyppää viinaa siellä takapenkillä. Me elämme itsekkyyden aikakautta, jolloin aikuiset ihmiset ajattelevat vaan itseään, omia halujaan ja mielitekojaan, ja valitettavasti sen takia me pöllerötkin poliitikot joudumme usein tekemään päätöksiä, joissa lailla suojellaan pieniä, puolustuskyvyttömiä lapsia.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Käytetyistä vastauspuheenvuoroista minäkin vastaan vain ed. Ukkolalle.

Lakikirja olisi todella hyvin paljon ohuempi, jos me säätäisimme lakeja vain sellaisia vastuullisia ihmisiä, järkevästi käyttäytyviä kansalaisia varten. Sanotte, että tällaista lakia ei lainkaan tarvittaisi. Yleensäkin tässä on muitakin järkeviä tupakoinnin ehkäisemistä ja vähentämistä merkitseviä uudistuksia, mutta jos puhutaan tästä, mistä nyt on ollut puhetta, eli tästä kiellosta tupakoida autossa, jossa on vauvoja tai yleensä lapsia, tätä lakia tarvitaan juuri sen vuoksi, että meillä on liian monta kansalaista ja meillä on yleensä olemassa ihmisiä, jotka tupakoivat autossa, vaikka siellä olisi pieniä lapsia. Nämä ihmiset eivät välttämättä ymmärrä, mitä pahaa siinä on. Siksi tarvitaan tällaisia lakeja.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin tämä keskustelukin osoittaa, laki on todella tärkeä. Voin sanoa, että tuosta autossa tupakoinnista ja sen kieltämisestä olen tällä kertaa harvinaisen samaa mieltä kuin ed. Zyskowicz. Olisi ollut todella tärkeää, että tämä pykälä olisi mennyt läpi ja kielto olisi saatu voimaan, kun aikuinen tupakoi tai kun autossa on alaikäisiä lapsia — tupakoi siellä nyt sitten aikuinen tai lapsi. Ei ole tuskin valvonta ongelma, kyllä sen varmaan haistaa ja havaitsee, jos autossa on tupakoitu ja alaikäisiä lapsia siellä on, erittäin tärkeä kohta. Valitettavasti asia ei mennyt niin kuin valiokunta esitti, ja ed. Zyskowiczia suoraan lainaten näin asiassa olisi tullut toimia, mutta en osaa niitä sanakäänteitä niin hienosti sanoa kuin ed. Zyskowicz asian kuvasi, mutta näin olisi tullut toimia.

Tupakoinnin vähentämiseksi annettu laki on kaiken kaikkiaan tärkeä. 30 vuotta on Suomessa jo tupakointia rajoitettu, ja aina on kyseenalaistettu, onko tämä oikein. Ja kun laki on astunut voimaan, niin kansa on oppinut käyttäytymään, (Ed. Asko-Seljavaara: Se on juuri näin!) ja tänä päivänä mielestäni näin se homma etenee ja asiat saadaan pikkuhiljaa järjestykseen. Todellakaan mitään lakia ei tarvittaisi, jos ihmiset ajattelisivat terveellä järjellä ja tupakoitsijat huomioisivat toiset ihmiset.

Tupakkatuotteiden ja niiden tavaramerkkien esilläpito vähittäismyyntipaikassa kielletään tässä kyseissä lakiesityksessä, ja tupakkatuotteita ei saisi myydä eikä muutoin luovuttaa alle 18-vuotiaille, joilta myös kiellettäisiin tupakkatuotteiden maahantuonti ja hallussapito. Selkeää tekstiä, varsin helppoa myös valvoa tänä päivänä, ja minusta tuo täysi-ikäisyyden raja on tässä aivan oikea.

Toinen kohta tässä laissa, mikä omassa puheenvuorossani nousee esiin, on se, että tämä suussa käytettävän tupakan maahantuonti, myynti ja muu luovuttaminen kiellettäisiin, mutta sitä saisi kuitenkin tuoda maahan omaa henkilökohtaista käyttöä varten matkatavarana rajoitetun määrän. Elikkä kyseessähän on siis nuuska. Sille on saatu hieno nimike. Ilmeisesti virallinen nimi kuuluu "suussa käytettävä", mutta käytän siitä itse sanaa nuuska. Nuuskaksi kutsuttua tupakkaa ei saa maahantuoda, kertoo tämä lakipykälä, myydä tai muutoin luovuttaa. Yksityishenkilö saa kuitenkin tuoda henkilökohtaista käyttöä varten matkatavarana mukanaan enintään 30 rasiaa edellyttäen, että rasia sisältää enintään 50 grammaa mainittua tupakkaa.

Täällä on jo monessa puheenvuorossa kerrottu, mitkä ovat nuuskan haittavaikutukset, ja itse keskitynkin puheenvuorossani tupakan ja nuuskan keskinäiseen vertailuun. Tämä asia kun oli viime viikolla julkisuudessa, niin kansalaisilta ja medialtakin tulleen kyselyn yhteydessä kysyttiin, miksi tupakka sallitaan mutta nuuskaa ei sallita. Vastasin siihen kysymykseen, että mikäli tänä päivänä tiedettäisiin tupakan haitat, vaarat ja terveysvaikutukset, niin tuskin tämän päivän tiedon varassa tupakan myyntiäkään Suomessa sallittaisiin ja laillistettaisiin. Mutta asia on tällä hetkellä laillista, sitä verotetaan. Tupakoitsijat sitä kautta tuovat verotuloja, osallistuvat näiden haittojen maksamiseen. Mutta kun meillä on vielä mahdollisuus estää nuuskasta aiheutuneet terveyshaitat, niin pidän tärkeänä, että nuuska on Suomessa kiellettyä tai rajoitettua edes siihen määrään asti kuin se tässä laissa nyt on sallittu tai kerrottu.

Nuuskan terveydelliset haitat ovat kiistattomat. Nuuska on esteellisesti minusta kiusallisen näköistä, mutta erityisesti haluan painottaa että niin kouluissa, urheiluseuroissa kuin järjestöissä, missä vanhemmat ihmiset ovat nuorten kanssa tekemisissä, pelisäännöissä sanotaan usein, että nuuskaaminen tai tupakointi on kiellettyä. Tämä laki antaa heille selkänojaa toteuttaa tätä pykälää ja näin kasvattaa lapsia terveellisiin elintapoihin.

Valiokunta on kiinnittänyt myös huomion siihen, mikäli tämä laki on liian tiukka. Se näkyy siinä, että salakuljetetun tupakan ja nuuskan määrä todennäköisesti tulee lisääntymään. Varsinkin tuolla itäisessä Suomessa, missä naapurimaa Venäjän tai Viron läheisyys vaikuttaa, tällainen salakauppa, tupakan myynti, lisääntyy, mikäli tämä laki osoittautuu liian tiukaksi. Rikollisuus sitä myöten kasvaa, mutta erityisesti veronkierto.

Omalla kotiseudullani tupakkabisnes on aika laajaa, ja, voisiko sanoa, kyllä sillä yhden tiilitalon rakentaa, kun muutaman vuoden tupakkakauppaa harrastaa. Elikkä kyse on isosta asiasta, ja haluaisinkin tässä keskustelussa nostaa esiin sen, että mikäli tupakan myynti on laillista, se tuottaa meille verotuloja, sitä valvotaan, sitä myydään täysi-ikäisille ja se estäisi tällaisen mahdollisen salakaupan, sitä kautta tämmöisen veronkierron ja rikollisen toiminnan. Tätä tuolla Itä-Suomessa hyvin laajasti harrastetaan, ja toivon, että tällä lailla pystytään myös puuttumaan tällaiseen epäkohtaan.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Pakkaselle voisi sanoa, että tässä laissahan on tavoitteena savuton Suomi, tupakaton Suomi. Elikkä siinähän pyritään siihen, että saadaan aikaan se, että kielletään koko Suomessa tupakointi.

Minä kysyn vaan teiltä, kumpi on pahempi yhteiskunnallinen terveydellinen ongelma, alkoholi vai tupakka. (Ed. Asko-Seljavaara: Molemmat!) Alkoholi tappaa sen käyttäjän, ja se tuhoaa perheen, se on todella sosiaalinen ongelma. Mitäs tupakka tekee? No, se tappaa sen käyttäjän, ja totta kai se aiheuttaa passiivista tupakointia ja tappaa sitä kautta, mutta jos ei tupakoi passiivisesti, niin tupakoiva tappaa vain itsensä. Mitä se yhteiskunnalle kuuluu, milloin sitä tappaa itsensä? Vielä ei ole sentään sellaista lakia keksitty tähän yhteiskuntaan, että joutuu vankilaan, jos tappaa itsensä.

Elikkä toisin sanoen tämän tyyppisiä hulluja lakeja ei pitäisi enää kerta kaikkiaan Suomessa laatia. Minusta tämä on ihan turha laki, ihan tyhmä laki. Vaikka tällä on hyvät perusteet ja periaatteet, eihän tämä toimi. (Ed. Asko-Seljavaara: Toimii!) Teidän pitää sitten kieltää tupakointi kokonaan, tehdä kieltolaki, ja sitten katsoa, auttaako se, tuleeko Suomesta ihanampi maa ja tuleeko suomalaisista ihanampia ihmisiä. Minä sanon, että siinä käy ihan samalla tavalla kuin silloin, kun alkoholi kiellettiin ja kieltolaki oli voimassa. Tulee salakauppaa, ja tulee kaikkia muita vitsauksia, rikoksia. Mutta siinäpähän teette, mitä teette. Minä olisin mielelläni hylännyt koko lain, mutta enhän minä yksin voi 199:ää ihmistä vastaan taistella.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta on esimerkki siitä, että mennään valvonnassa poikkeuksellisen pitkälle suomalaisessa yhteiskunnassa, ja sillä on tiettyä ennakollista merkitystä myöskin tulevaisuutta silmällä pitäen.

Jos hieman käyn perustuslakivaliokunnan lausuntoa lävitse, niin ensinnäkin kysymyksessä oli markkinoinnin ja tarjonnan rajoittaminen, jossa mennään nyt varsin pitkälle muun muassa siten, että kauppaliikkeessä ei enää voi olla esillä savukerasioita niin, että niitä voitaisiin nähdä. Tältä osin perustuslakivaliokunta totesi, että omaisuuden suoja suojaa sitä, että jos on laillinen elinkeino, tavaroiden pitäisi voida olla esillä, varsinkin kun siellä on immateriaalioikeuksia, jotka kuuluvat tämän varallisuuden suojan piiriin. Lisäksi, jos on sallittu elinkeino, siinä tilanteessa elinkeinovapaus sallii sen, että voi hyödyntää omaisuuttaan ja voi toimia normaalilla tavalla tuossa elinkeinotoiminnassa. Toisaalta kuitenkin perustuslaissa velvoitteena yhteiskunnalle on edistää väestön terveyttä, ja näitä eri arvoja pitää sitten punnita keskenään. Mitä tulee pelkästään omistusoikeuteen ja näihin tavaramerkkeihin, voidaan sanoa, että rajoituksia voidaan terveydellisten syitten perusteella asettaa.

Tässä yhteydessä joudutaan myöskin arvioimaan sananvapautta, jonka perustuslaki turvaa. Tietysti se, että ei voida asettaa esille tavaroita, tavaramerkkejä, merkitsee sitä, että tältä osin sananvapautta rajoitetaan. Kysymys on siitä, että ei rajoiteta näitä sananvapauden ydinalueella olevia oikeuksia, mutta täytyy sanoa, että kuitenkin tiettyä suhteellisuusperiaatetta pitää noudattaa myöskin sananvapauden kannalta, kun ajatellaan markkinointia. Tietysti sitä, että ei millään tavalla näitä tuotteita voida nähdä liikkeessä, voidaan kyllä pitää jo varsin suhteettomana rajoituksena.

Tästä syystä perustuslakivaliokunta katsoi, että kun kyseessä on laillinen nautintoaine, tällaiset rajoitukset ovat tarpeettoman ankaria. Perustuslakivaliokunta lähti siitä ja katsoi, että sitä perustuslakikin edellyttää, että asiakkaan pitää voida saada ainakin tuotteita esittelevä kuvasto, että tiedetään, mitä liikkeessä myydään. Siis rasioiden ei tarvitse olla liikkeessä esillä, mutta joka tapauksessa kuvasto pitää saada nähdä, että tiedetään, mitä henkilö voi ostaa, ja siinä on myöskin sitten hinnasto. Tarvittaessa sen mukaan täytyy voida saada liikkeestä myytävät tuotteet ja niitten hinnat, niin että henkilö voi tehdä rationaalisesti ostopäätöksensä, mitä hän sitten jatkossa haluaa.

Mielestäni on täysin selvää tältä pohjalta se, että kun myyjältä tai kaupan kassalta esimerkiksi kysytään, onko teillä savukkeita myytävänä, niin kaupan myyjä voi automaattisesti tarjota myyntiluetteloa nähtäväksi. Voi sanoa, että ehkä tarkoituksenmukaista olisi myöskin se — ja toivon, että näin tulkittaisiin käytännössä — ja mielestäni kyllä näihin oikeuksiin kuuluu myöskin se, että kaupassa voi jossakin olla maininta siitä, että luettelo näistä tupakkatuotteista on saatavissa kassalla, ja kassa tämän informaation perusteella voi, jos se on tietty kassa, antaa kuvaston ja listan asiakkaalle.

Sitten, arvoisa puhemies, toinen kysymys oli se, että jos meillä on tupakkakauppa, niin esityksenä oli se, että alaikäinen ei voisi mennä tähän tupakkakauppaan lainkaan. Näissä tupakkakaupoissa myydään myöskin muita tuotteita kuin tupakkaa — makeisia, lasten tarvikkeita saattaa olla myöskin — ja todettiin, että kun meillä on vapaa liikkuvuus Suomessa, on aika kohtuutonta, että lapsi ei voisi mennä tuohon kauppaan. On selvää, että hänelle ei voida myydä tupakkaa, mutta se, että menee kauppaa, on tuollaisen henkilökohtaisen liikkuvuuden puitteissa tällainen tietty perusoikeus. Erittäin hyvä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta teki tätä koskevan muutoksen myöskin hallituksen esitykseen.

Vaikein kysymys, josta täällä on jo keskusteltu, on kysymys tupakointikielloista ja niiden valvonnasta. Tietysti tältä osin on kysymys henkilön itsemääräämisoikeudesta, ja henkilökohtainen vapaus on suojattu ja yksityiselämä on suojattu perustuslaissa. Tässä on kaksi tapausta.

Toinen oli se, että silloin, kun lapsi on perhepäivähoidossa, tupakointi ei ole sallittua. Kysymys oli siitä, voidaanko sitä valvoa. Katsottiin, että vaikka kotirauhan piirissä on se paikka, jossa lapset ovat perhepäivähoidossa, niin kun he ovat perhepäivähoidossa, se on kuitenkin liiketoiminnan kaltaista toimintaa, mikä asettaa tiettyjä rajoituksia kotirauhalle ja antaa mahdollisuuden siihen, että voidaan valvoa. Tietysti kun on tiettyjä sääntöjä, joittenka perusteella palveluita annetaan, myydään kunnalle tai näille perheille, niin tässä suhteessa tietyn valvonnan täytyy olla mahdollista. Perustuslakivaliokunta katsoi, että todellakaan kotirauha ei sillä tavalla vaarannu näissä tilanteissa, kun kyseessä on ammattitoiminta, etteikö voitaisi myöskin tällainen tarkastus tehdä tässä tapauksessa yksityiseen kotiin.

Toinen kysymys, joka on sitten vaikeampi, on se, voidaanko tehdä tarkastuksia ja kieltää yksityisissä, kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa tupakointi. Tässä tapauksessa oli kysymys ajoneuvosta ja siitä, että siinä tilanteessa tupakointi kiellettäisiin. Tältä osin, kun kuitenkin esimerkiksi asuntovaunu on tällainen yksityinen kulkuneuvo, voidaan katsoa, että auton sisätilat kuuluvat kotirauhan piiriin. Tietysti tässä on kysymys aika pitkälti siitä, mikä on ihmisen vapauspiiri, mutta kyllä meillä tähän asti on lähdetty siitä, että koti on se, missä periaatteessa saa tehdä, mitä ihminen haluaa. Se, mitä kodin seinien sisällä tehdään, ei kuulu yhteiskunnalle.

Tietysti tässä on vähän kysymys siitä, että okei, totalitaarisessa yhteiskunnassa parlamentti määrää, mitä ihmiset tekevät, asetetaan kohtuuttomia rajoituksia, mutta läntisessä demokratiassa on tiettyjä vapauspiirin alueita, ja koti on se kaikkein tärkein vapauspiirin alue. Kun sinne asetetaan tiettyjä rajoituksia, pitää olla erittäin tarkkana tässä suhteessa. Tässä tapauksessa, kun katsottiin, että kysymys on kotirauhaan puuttumisesta, nähtiin, että on ongelma.

Jos sanotaan, että kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa ei saa polttaa tupakkaa, niin tietysti ensin on auto, sen jälkeen seuraava kysymys on ihan normaali koti ja se, asetetaanko rajoitus, että kotona ei saa enää polttaa tupakkaa. Sitten tietysti voidaan sanoa, että kun on kyseessä laillinen elinkeino ja tupakanpolttoa ei ole kielletty mutta se kiellettäisiin kuitenkin kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa, kotona, niin olisi aika erikoista. (Ed. Zyskowicz: Eihän kotona saa tukistaa lastakaan!) Sen jälkeen, jos tämä kielletään, tulee tietysti alkoholin käyttö. Koska siinäkin ollaan tietysti huonona esimerkkinä lapsille, niin voidaan ajatella, että siihenkin on hyvät perusteet, että alkoholin juominen kotona kiellettäisiin. Sen jälkeen tietysti voidaan keskustella siitä, että kun tällä tiellä jatketaan eteenpäin, niin aika nopeasti ollaan tilanteessa, jossa ihmisen ydinrauhan piiri kutistuu aika olennaisesti ja yhteiskunta alkaa määrätä ihmisten kaikkein sisäisintä vapauspiiriä. (Ed. Rajamäki: Pahimpia Orwellin yhteiskunnan merkkejä kyllä!)

Täällä on annettu sitten esimerkkinä tämä luunappi. Ed. Zyskowicz, jota suuresti arvostan, otti luunapin esille. On täysin selvää, että jos meillä on jokin rikoslaissa rangaistu teko, niin ei sitä saa tehdä missään Suomessa eikä kotirauha vapauta rangaistuksesta. Jos murhaa ihmisen kotona, niin ei se, että se tapahtuu kotirauhan piirissä, tarkoita sitä, että se on sallittua. Kaikki mikä on rikollista, on ilman muuta kiellettyä myöskin kotona. Sinä päivänä, jos tupakoinnista tehdään rikollista toimintaa, on täysin selvää, että se voidaan myöskin kotioloissa kieltää. Ei ole mitään ongelmaa. Mutta jos rikoslakiin tehdään sellainen yleinen säännös, jossa todetaan, että jos lapsi on tietyllä etäisyydellä, ei saa polttaa lainkaan, niin tietysti tämmöinen säännös voidaan ulottaa myöskin kotiolosuhteisiin. Sen jälkeen tulee kysymys siitä, voidaanko suorittaa kotirauhaan puuttuvia tarkastuksia tältä osin. Mutta voi sanoa, että olisin kyllä aika varovainen tässä suhteessa, kuinka pitkälle näissä rajoituksissa kaiken kaikkiaan mennään. Mutta se on selvä, että jos on rikoslaissa rangaistava rikos, sitä ei saa tehdä missään eikä myöskään kotirauhaan kuuluvissa olosuhteissa.

Sitten täällä on otettu esimerkki turvavöistä. Auto on ajolaite, ja on selvää, että tuohon ajolaitteeseen liittyviä teknisiä määräyksiä yhteiskunta ilman muuta voi antaa ja näihin teknisiin määräyksiin kuuluvat myöskin turvallisuuslaitteita koskevat määräykset. Tästä syystä on täysin selvää, että turvavyötä koskevia määräyksiä voidaan antaa niin, että autossa pitää olla turvavyö ja että myöskin tuota turvavyötä, jos sellainen on, pitää käyttää. (Ed. Asko-Seljavaara: Entäs handsfree?) Tässä suhteessa mielestäni järjestelmä on täysin selvä. Tältä osin mielestäni, kun kysymys on kuljetuslaitteen turvamääräyksistä, ei sinänsä ole mitään ongelmaa.

Ihan täytyy sanoa, että professoreiden kantoihin myöskin perustuslakivaliokunnan kanta varsin pitkälti perustuu. Täytyy sanoa, että tässä suhteessa juuri huoli siitä, kuinka pitkälle mennään vapauspiiriä rajoittamaan, on ihan aito, ja jossakin vaiheessa pitää laittaa se raja, josta ei enää voida mennä eteenpäin. Nyt sitä tässä tilanteessa testataan ja tähän on sitten perustuslakivaliokunnassa päädytty.

Ihan täytyy vielä sanoa, että eduskunnassa tietysti meillä on pikkuisen se ongelma, että sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo asioita yhdestä näkökulmasta ja on tietysti huolissaan kaikista asioista, joilla on terveyden kanssa tekemistä, ja voi sanoa, että menee aika pitkälle näissä asioissa ottaen koko eduskunta huomioon. Tietysti perustuslakivaliokunnan tehtävä on tulkita asioita perusoikeuksien kannalta. Tietysti tältä osin kuitenkin nämä näkemykset ovat ne, jotka ovat yhteiskunnan fundamentti viime kädessä.

Ehkä on kuitenkin syytä todeta se sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenille, että äskettäin tehtiin selvitys suomalaisten käsityksistä tupakoinnin rajoituksista. Kun kysyttiin, mikä seuraavista on tehokkain keino vähentää tupakointia Suomessa, 12 prosenttia oli ehdottomien kieltojen kannalla, 18 prosenttia oli nykyisten kieltojen ja rajoitusten tehostetun valvonnan kannalla ja 65 prosenttia oli sitä mieltä, että valistus ja kattava tiedon jakaminen terveyshaitoista on oikea tapa. Tältä osin perustuslakivaliokunta totesi, mitä tulee autoon, että tarkoituksenmukaista ja oikein on, että tehdään valistusta, kerrotaan, minkälaista haittaa aiheutuu tupakoinnista autossa, ja pyritään tällä saamaan ihmisiä noudattamaan tiettyä käyttäytymiskaavaa eli sitä, että autossa ei lainkaan poltettaisi. Olen sitä mieltä, että ei ole hyvä, että autossa poltettaisiin, ja sen puolesta pitää tehdä töitä, mutta täytyy sanoa, että perustuslakivaliokunnan kanta ei ole pelkästään perustuslakiin perustuva vaan vastaa myöskin suomalaisten oikeuskäsitystä tältä osin. (Välihuutoja) Tältä osin viittaan tähän äsken mainitsemaani lausuntoon.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan todeta, että tosiaan tässä laissahan on mielenkiintoinen lähtökohta, joka on se, että sanotaan, että tavoitteena on tupakoinnin lopettaminen. Tämmöisiä deklaratorisia säännöksiä oli meillä itänaapurissa joskus aikanaan, mutta Suomessa näitä ei ole ollut. Kuntauudistuksen yhteydessä oli tällainen tavoitteellinen säännös, mutta täytyy sanoa, että se ei ole välttämättä kauhean hyvää lainsäädäntöä. Tältä osinhan perustuslakivaliokunta on selvästi todennut, että sitä ei voida tulkita sillä tavalla, että se rajoittaisi perusoikeuksia millään tavalla. Näin tulkittuna kuitenkin sitten kerrotaan, mikä yhteiskunnassa on tavoitteena, enkä näe sitä kovinkaan hankalana.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin pitää antaa puheenjohtaja ed. Sasille tunnustusta, että tällaisen mahdottoman lausunnon edessä hän kuitenkin pystyi sitä hyvin puolustamaan. Jos joutuisin oikeudessa johonkin mahdottomaan siviiliriitaan tai vastaamaan, niin varmasti harkitsisin, että palkkaisin ed. Sasin asianajajakseni. Esimerkiksi sen, miten hän perusteli, että Marlboro-miehen saa pakottaa autossa sitomaan itsensä remmillä penkkiin mutta Marlboro-miestä ei saa kieltää myrkyttämästä ja sairastuttamasta omaa lastaan tupakoimalla lapsen naamaa vasten, ed. Sasi hyvänä juristina selitti lähinnä sillä, että se nyt asian luonteesta johtuen on täysin luonnollista.

Kyllä tämä edustaja Sasin puheenvuoro pitää näin ymmärtää, ja voi olla, että tämä juridiikka on tällaista, että jotta me voisimme kieltää tupakoimasta oman vauvan terveyden kustannuksella autossa, meidän pitäisi ensin kriminalisoida se, todeta, että se on rangaistuksen uhalla kiellettyä lapsen pahoinpitelemistä, mitä se tietysti myös on. Tätä on hyvä harkita. Uskon, että kun vielä menee muutama vuosi, niin yhteiskunta on siihenkin kypsä.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä perustuslakivaliokunnan työ on sen verran lakiin sidottua, että ei sitä noin vain voi sitten ryhtyä tekemään vastoin näitä profeettoja, niin kuin sanoitte. Ed. Sasi, jota arvostan suunnattomasti, kyllä perusteli tämän paljon paremmin kuin minä, joka sanon, että ihmisellä täytyy olla oikeus tappaa itsensäkin, jos hän niin haluaa, ilman että siihen yhteiskunta puuttuu. (Ed. Zyskowicz: Entä tappaa se pieni lapsi siinä autossa?)

Edustaja Zyskowicz, voitteko te kuvitella yhtään normaalia ihmistä, äitiä, isää, joka puhaltelisi lapsen, pienen vauvan, nenään tupakkaa? Kyllä hän nykyaikana menee polttamaan parvekkeelle. Tietenkin se sitten vaikuttaa naapureitten oloon. Mutta eihän se ole kiinni siitä, tupakoiko vai eikö, jos lasta kohdellaan huonosti. (Puhemies: Aika!) Jokainen näkee huonosti kohdeltuja, kaltoin kohdeltuja, lapsia kaduilla ja kaltoin kohdeltuja lapsia päivähoidossa. (Puhemies: Aika!) He ovat tupakoitsijoita tai tupakoimattomia, eikä se siitä ole kiinni.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnä haluan todeta, että tässä asiassa perustuslakivaliokunta oli yksimielinen, kun se antoi tämän lausunnon. Siitä ei jouduttu äänestämään, vaan kanta oli yhtenäinen tältä osin.

Mitä tulee sitten turvavyöhön, haluan korostaa sitä, että kysymys on nimenomaan liikenteen sääntelystä, ja liikenteen sääntelyssä pitää olla laajat mahdollisuudet, jotta liikenne ylipäänsä toimii. Ilman sääntöjä se ei toimi, ja siitä syystä voidaan sitten siihen liittyviä sääntöjä tietyllä tavalla kehittää.

Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että on selvää, että voidaan ajatella, että tupakointi esimerkiksi lapsen läheisyydessä voitaisiin kriminalisoida. Mutta silloin tietysti pitää sitten osoittaa konkreettisesti, että siitä aiheutuu terveyshaittoja. Jos se voidaan osoittaa, minkä uskon, että voidaan tehdä, niin sinänsä ei ole ongelmaa, etteikö sitä voida kriminalisoida. Sitten täytyy kysyä, mitä kaikkea yleensä yhteiskunnassa pitää kriminalisoida ja kannattaa kriminalisoida. Meidän pitäisi luottaa siihen, että ihmiset voivat käyttäytyä asianmukaisesti.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Tavoitteet tässä laissa ovat todella hyviä, erityisesti lasten ja nuorten tupakoinnin vähentäminen ja myöhemmin sitten kokonaan lopettaminen. Valiokunnassa erityisesti nostettiin esiin nuo ammattioppilaitosten nuoret. Ammattiin opiskelevista nuorista yli 41 prosenttia tupakoi päivittäin, ja tuo prosenttiluku on kyllä hyvin valitettavan suuri.

Tupakka on siis keskeinen terveyden eriarvoistumisen indikaattori. Niin kuin tässä joku totesikin, Suomi on ollut edelläkävijä monella tavalla tupakkalainsäädännön osalta 1970-luvulta asti, ja on saatu myös tuloksia lainsäädännön kehittämisen kautta. Tupakkalaki ja hintapolitiikka, tutkimus ja terveyden edistäminen ovat tavallaan kaikki tällaisia tärkeitä keskeisiä pilareita, jotka yhdessä muodostavat ne välineet, joilla voidaan sitten näitä kielteisiä tupakoinnin vaikutuksia vähentää. Tässä laissa on paljon juuri näitä lastensuojelullisia näkökohtia, niin kuin keskustelusta ilmi on tullut.

Jos ihan muutaman seikan nostan tästä pikaisesti esiin, niin tässähän nyt todella tämä esilläpitokielto vähittäistavaraliikkeille on yksi keskeisiä tämän lain seikkoja, ja sitten yksi, jonka nostan esiin, on alaikäisten tupakkatuotteiden hallussapitokielto. Eli tämän kaltaisia säädöksiä tämä lakipaketti pitää sisällään, mutta on myös kyllä todettava, että on tässä paljon myös kyllä sellaista tulkinnanvaraisuutta, esimerkiksi nämä yleisötilaisuudet ja festarit. Miten rajautuu se alue, missä tupakointi on sallittu ja missä ei? Epäilen, että tulee kyllä erimielisyyksiä, tulkintaepäselvyyksiä, ja se, mikä on isoin puute, on kyllä valvonta. Tässä on monia sinänsä hyviä asioita, joiden valvonta on aika mahdotonta. Siihen me valiokunnassa kiinnitimme ihan yksimielisesti huomiota, että tämä seikka olisi ollut parempi huomioida paremmin.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Lainsäädäntö lasten ja nuorten näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää ja merkittävääkin. Toisaalta aikuisten ihmisten näkökulmasta miettii vaan sitä, että silloin, jos ei olla tekemisissä lasten ja nuorten kanssa, kuinka me kykenemme ikään kuin valvomaan sitä, että kaikki halulliset sielut eivät käristä keuhkojansa kartanolle näin halutessaan. Eli ei mitenkään yksinkertaisesta asiasta ole kysymys.

Jotenkin minua jäi karvastelemaan vielä tämä ajatus tästä, että autoni on linnani, autoni on kotini, koska ainakaan se meidän pihalla oleva peltikottero ei ole kyllä mikään minun kotini tai asuinpaikkani, toivottavasti ainakaan.

Mietin sitä lasten osalta, onko todellakin niin, että ei edes liikenneturvallisuuteen perustuvien säädösten kautta voitaisi kieltää autossa tupakointia, koska tässä valiokunnan mietinnössähän sivulla 5 on selkeä tekstiosio saadusta selvityksestä, että tutkimuksissa on vahvoja viitteitä siitä, että tupakointi autossa ajon aikana on esimerkiksi matkapuhelimeen puhumista suurempi liikenneturvallisuusriski. (Ed. Kerola: Näin on!) Valiokunta on pitänyt tärkeänä, että autossa tupakoinnin vaarallisuuteen kiinnitetään lainsäädännön ja viranomaistoiminnan kehittämisessä huomiota myös tästä näkökulmasta.

Kyllä jotenkin tuntuu siltä, että jos kännykkään puhuminen on riski, niin mitenkä sitten, jos sinä sytytät nortin siinä autossa, kyllä sinä tarvitset siihen käsiä. Minä en ole tavannut kyllä vielä semmoista kuljettajaa, joka jaloilla tai kolmannella kädellä sytyttää sen säimänsä siinä. Ollaan kyllä tosi haasteellisten kysymysten äärellä, mutta ymmärrän hyvin tämän perusajatuksen siitä, (Puhemies: 2 minuuttia!) että lasten ja nuorten etua tässä lähtökohtaisesti ajatellaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Nämä tärkeät sanat, mitä täällä muun muassa ed. Asko-Seljavaara alussa sanoi, miten paljon menetetään vuosittain ennenaikaisen kuoleman kautta ihmishenkiä, ovat hyvin tärkeä lähtökohta kaikkiin tupakointia vähentävän lainsäädännön perusteluihin, ja siitä on aloitettava. Niin kuin täällä myös on todettu, jos tupakka tulisi nyt uutena tuotteena, sitä ei hyväksyttäisi, koska sen luonne on terveyttä niin paljon haittaava.

Mitä tulee sitten näihin nikotiinituotteisiin, niin on todellakin niin, että ne olisi pitänyt pitää siellä apteekeissa eikä avata vähittäiskaupan ovia niille. Nikotiinihan on jatkuvasti vaikuttava aine. Sen lisäksi, että se vaikuttaa psyykkisesti, se vaikuttaa myöskin verisuonia, siis valtimon seinämiä, supistavasti ja heikentää verenkiertoa, vaikuttaa käytännössä kaikkien elinten hapensaantiin kielteisellä tavalla.

Mitä tulee sitten taas näihin suussa käytettäviin tupakkavalmisteisiin, niin on selvää, että niistä on taas suun limakalvoille välitön haitta. Suun, nielun ja kitalaen alueen pahanlaatuiset kasvaimet syntyvät ilmeisesti tulehduksien myötä, ja tupakassa olevien erilaisten karsinogeenisten aineiden aiheuttamat tekijät johtavat tällaisiin solumuutoksiin. Tämä on yksi syy, miksi kaikista tupakkatuotteista pitäisi päästä irti. Se polttaminen ei ole ainut paha asia. Myöskin suussa käytettävät tuotteet olisi kiellettävä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on esitetty, että jos me säädämme jonkun kiellon, jota ei voi valvoa, niin se ei toimi. Mutta näin se ei ole kyllä tupakoinnin kohdalla, koska me olemme saaneet savuttomat työpaikat, savuttomat lentokentät, savuttomat ravintolat, eikä niitäkään ole pystytty erityisemmin valvomaan, eikä ole kriminalisoitu tupakointia, ja siitä huolimatta se on onnistunut. Koska tupakointi on yleisesti semmoinen asia, että sitä ei hyväksytä, niin näitä kieltoja noudatetaan. Se on vähän eri asia kuin alkoholi, joka on enemmän hyväksytty tapa kuin tupakointi.

Ajattelimmekin muuten tuoda sosiaali- ja terveysvaliokunnasta tämän 12 §:n 6 kohdan tänne eduskunnan päätettäväksi perustuslain säätämisjärjestyksessä, mutta nyt tämän keskustelun perusteella huomasimme, että se oli oikea päätös, että emme tuoneet sitä, koska se ei olisi varmaan saanut neljän viidesosan enemmistöä Suomen eduskunnassa. (Ed. Zyskowicz: Viisi kuudesosaa!)

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Muutaman seikan vielä nostan tässä esiin. Lähtökohtahan tässä on siis kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen lähtökohta. Siitähän lähdetään liikkeelle, kun tupakan käyttöä pyritään vähentämään ja lopulta sitten kokonaan lopettamaan, ja nämä taustat ovat tietysti erittäin merkittävät.

Laki siis tällaisenaan on kyllä hyväksyttävissä, mutta haluan kuitenkin tähän keskusteluun tuoda sen esiin, että kyllä tässä laissa on joitakin aika kummallisia kohtia. Valiokunnassa esimerkiksi keskustelimme siitä, mikä on esilläpitoa ja mikä on sitten taas normaalia, asiakaspalveluun kuuluvaa toimintaa, missä tilanteissa tupakkatuotteet saavat näkyä hetkellisesti kaupassa esimerkiksi inventaarion ja hyllytyksen yhteydessä jnp. Kyllä omasta mielestäni tässä joissakin kohdissa mentiin kyllä hieman liian pikkutarkkoihin näkökohtiin, kun tätä lakia käsiteltiin. Mutta tietenkin on tarpeen läpikäydä, ettei sitten jälkeenpäin tule kummallisia tulkintoja. Mutta todella todettiin, että normaaliin asiakaspalveluun liittyvät toiminnot eivät ole esilläpitoa.

Ja sitten tähän hallussapitoon. Tupakan hallussapito on alaikäisillä siis kielletty jatkossa. Katsottiin, että tämä kuitenkin auttaa esimerkiksi kouluissa ja rippileireillä tupakoinnin vähentämistä, vaikkakin tässä on se valvontapuoli. Esimerkiksi poliisiviranomaisilla ei ole edes oikeutta tarkistaa tätä, onko tupakkatuotteita nuoren hallussa vaiko ei.

Ja vielä viimeisenä otan kaupan työntekijät. Se oli sellainen seikka, että kun alaikäisille myynti on kielletty, niin halusimme kuitenkin korostaa sitä, että silloin täytyy olla kyse tahallisuudesta, koska totta kai myyntitilanteessa saattaa käydä niin, että virheellisesti ohjataan myyjää harhaan iän osalta.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Sasin puheenvuorosta totean vielä uudemman kerran, että hän käytti hyvän puheenvuoron ja esitti perustuslakivaliokunnan lausunnon kannalta perusteltuja argumentteja, ja totta kai tunnustan ed. Sasin historialliset ansiot siinä, että hän on erilaista totalitarismia ja yksilönvapauden kahlitsemista vastustanut vuosikymmeniä ja toiminut yksilönvapauden puolesta.

Silti mielestäni perustuslakivaliokunta — ed. Sasi ja kaikki muut siellä, samoin kuin valiokunnan asiantuntijat — on asettanut tämän vapauden perustuslain suojan rajan minun mielestäni kovin omituiseen paikkaan, kuten varsinaisessa, pidemmässä puheenvuorossani totesin. En mitenkään voi käsittää enkä hyväksyä sitä, että jotenkin perustuslain suojaa Suomessa nauttisi se, että pitää voida autossa tupakoida, oli siellä kuinka pieni vauva kyydissä tahansa, ja puhaltaa savut tämän vauvan pieniin keuhkoihin ja tämä saa tapahtua päivästä toiseen ja viikosta toiseen, aina kun mennään tarhaan tai tullaan tarhasta ja mennään mökille ja tullaan mökiltä jne.

Ed. Ukkola kysyi, voinko kuvitella, että on ihmisiä, jotka näin käyttäytyvät. Kyllä minä valitettavasti voin kuvitella. Sen sijaan minun on vaikea kuvitella missään maassa perustuslakivaliokuntaa tai perustuslakituomioistuinta, joka toteaisi, että on jotenkin ihmisen vapauden liiallista rajoittamista, kun tällainen tosiasiassa lapsen pahoinpitelyä merkitsevä toiminta kielletään. Tässä mielessä olen todella pettynyt tähän perustuslakivaliokunnan tässä omaksumaan kantaan, vaikka ymmärrän, että he ovat kokeneet, että nyt pitää tälle liialliselle holhoukselle panna raja. Minun mielestäni on lainsäätäjän tehtävä miettiä, onko kummallisia kohtia, ja jättää kummalliset kohdat säätämättä. Ei tämä tältä osin minusta ollut mikään perustuslakikysymys.