Arvoisa puhemies! Työelämässä ovat yleistyneet niin sanotut nollatyösopimukset. Niillä tarkoitetaan työsopimuksia, joissa työntekijä sitoutuu tekemään viikossa 0—40 työtuntia sen mukaan, paljonko työnantajalla on kulloinkin tarjota työtä. Työntekijälle sopimus tarkoittaa jatkuvaa epävarmuutta toimeentulon suhteen. Jos työtunteja jollekin viikolle annetaan vain muutama, on palkka tuolta ajalta olematon. Myös normaaliin työsuhteeseen liittyvät sairausajan palkka- ja vuosilomakertymät ovat epäselviä, eikä työterveyshuollon palveluita tarvitse tarjota työntekijälle. Tällä hetkellä lainsäädäntömme mahdollistaa kaiken tämän. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta työmarkkinoilta saataisiin kitkettyä edellä kuvatun kaltaiset työntekijöiden kannalta epäoikeudenmukaiset nollatyösopimukset?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tämä on ajankohtaisen valmistelun kohteena oleva asia koskien sitä, että hallitusohjelmasta kirvoten laadittiin erittäin kattava pätkätyöarvio Suomesta: minkälaisia pätkittyvien työsuhteiden muotoja on, mikä niitten tilanne on Suomessa. Tässä yhteydessä havaittiin myös se, että 25 prosenttia kaikista työsuhteista on pätkittyviä työsuhteita, 75 prosenttia karkeasti on kokoaikaisia työsuhteita. Yksi tämmöinen äärimmäinen ilmiö on tämä kysymys nollatyösopimuksista.

Minä olen sitä mieltä, että tämä ei enää kuulu nykyaikaiseen työelämään. Täytyy olla joku vähimmäisturva siinä, millä perusteilla työhön voidaan kutsua. Aikoinaan työehtosopimusneuvotteluissahan osapuolet sopivat tämmöisen kolmen tunnin vähimmäistyöajan, jonka perusteella voi ylimalkaan kutsua ihmisiä töihin, koska sitten joku toimeentuloperusta pitäisi olla. Se luo epävarmuutta oman elämän suunnitteluun ja niin poispäin. Tähän liittyen on nyt kolmikantainen työryhmä tämänkin asian kimpussa, ja kovasti odotan siltä nyt ehdotuksia, että me pääsisimme tässä mutta myös monissa muissa pätkätyösuhteisiin liittyvissä asioissa eteenpäin niin, että ihmiset tulisivat ylimalkaan sillä työllä toimeen, ettei tähän maahan syntyisi semmoista työssäkäyvää köyhälistöä, joka ei pärjää. Pitää olla useamman työn sankari, että pärjää ylimalkaan toimeentulon kannalta.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että työ on työn alla. Mutta nollatyösopimukset ovat yleisiä kaupoissa ja ravintoloissa ja usein ne koskettavat juuri nuoria työntekijöitä. Nuoret, jotka eivät välttämättä vielä tunne työelämän käytäntöjä, omia oikeuksiaan, voivat helposti suostua itselleen epäedullisiin sopimuksiin ja jopa suoranaiseen hyväksikäyttöön työnantajan taholta. Kun kilpailu työpaikoista on nykyisin kovaa, voi olla kiusaus ottaa vastaan työ huonommillakin ehdoilla. Heikot työolosuhteet ja toimeentulon epävarmuus alkavat kuitenkin usein nopeasti koetella työntekijän jaksamista ja johtaa vaihtuviin työsuhteisiin ja jopa työelämästä pois ajautumiseen.

Arvoisa puhemies! Kysyn edelleenkin työministeri Ihalaiselta: mitä hallitus aikoo tehdä, jotta työelämään astuvat, itsenäistä elämää aloittelevat nuoremme eivät heti kättelyssä kokisi työmarkkinoiden pelisääntöjä itseään kohtaan epäoikeudenmukaisiksi, mikä pahimmillaan saattaa ajaa heidät työelämän ulkopuolelle?

Työministeri Lauri Ihalainen

On erittäin tärkeätä, kun nuoret tulevat ensimmäiseen työpaikkaan, että heitä kohdellaan asiallisesti, kunnolla, koska siitä muodostuu heidän kuvansa ylimalkaan työelämästä. Se ongelma, mikä minusta meillä on peruskoulun yläasteella, toisella asteella ja muissa koulutusmuodoissa, on se, että ei anneta riittävästi sellaisia kansalaisvalmiuksia, että nuoret tietävät, mitkä pelisäännöt on töissä, mitä velvollisuuksia on, mitä oikeuksia on, miten nämä systeemit toimivat. Meillä on liian vähän nuorilla tietoa näistä vaihtoehdoista työelämään mennessä, ja sitä pitäisi ehdottomasti meidän lisätä. Sitten työmarkkinaosapuolten tehtävä on myöskin valistaa yhdessä myös nuoria siitä, että tee työsopimus, pelisäännöt ovat nämä, näillä mennään täällä työelämässä. Nuoria pitäisi ottaa vastaan sillä tavalla hienosti, että nähdään vaivaa, että nuoret pärjäävät työelämässä ja he tietävät oikeuksistaan — mutta myös velvollisuuksistaan, niitäkin työelämässä on. Tässä mielessä kyllä tarvitaan tällaista ryhtiliikettä tässä asiassa. Kohdellaan niin, että ikä, sukupuoli (Puhemies koputtaa) ja eettinen tausta eivät ole mikään syy syrjiä työelämässä.

Arvoisa herra puhemies! Varsin moni taho on viime aikoina vaatinut jopa nollatyösopimusten kieltämistä. Muun muassa JHL ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ovat tällaista esittäneet ja vaatineet lakia, joka kieltäisi nollatyösopimukset. "Nollatyösopimuksista on päästävä eroon", katsoo ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine. "Ne ovat työntekijän kannalta armottomia. Nollasopimuksilla työnantaja siirtää yrittäjäriskin suoraan työntekijälle." Ministeri Ihalainen, onko nollatyösopimukset kiellettävä lailla, vai korjautuvatko ongelmat muilla keinoilla?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! On kaksi väylää: lainsäädäntö, jota tässä nyt myös valmistellaan kolmikantaisesti, on yksi reitti, ja toinen on tietysti työehtosopimukset, jota kautta myös voidaan edetä tässä asiassa. Tarvitaan varmaan työehtosopimuksiinkin määräyksiä sen takia, että yleensä myös työaikasäädöksiä käsitellään työehtosopimuksissa. Voi olla, että tarvitaan molempia reittejä, mutta nämä ovat valittavana, ja se, mitä kautta tässä edetään, on nyt vielä auki, mutta muutos tähän tilanteeseen tarvitaan ihan inhimillisen työelämän ja ihmisten kannalta. Ihmisillä pitää olla joku näköala siitä, milloin minut kutsutaan töihin. Se lyhytjänteisyys ja tämmöinen odottelu eivät ole enää nykyaikaista työelämää.

Arvoisa puhemies! Vuokrasopimustyöntekijät ovat usein näitä nollasopimustyöntekijöitä. Keskusta on tehnyt esityksen siitä, että työtön henkilö voisi 300 euron edestä tehdä töitä ilman, että menettää työttömyyskorvauksen. Nyt sitten kysynkin: mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, etteivät ihmiset joudu hankalassa tilanteessa ottamaan esimerkiksi vuokratyösopimusta vastaan täysin epävarmassa tilanteessa, saavatko he töitä ollenkaan, vai onko hallituksella mahdollisuus turvata, että ihmiset saavat edes jonkinlaisen toimeentulon ja opetellaan sitä työntekoa tällä 300 euron turvaosalla?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Täällä edellisillä kyselytunneilla ministeri Risikko vastasi tähän hyvin, koska hänen toimialaansa liittyvät nämä asiat. Hän kertoi siitä, että työttömyysturvajärjestelmän kokonaisuudistus on työn alla. Tässä uudistuksen yhtenä kohtana on myös kysymys tästä suojaosasta, josta myös keskusta on tehnyt aloitteita niin kuin monet muutkin tahot, mikä liittyy siihen, että tämän sovitellun päivärahan ja työn välistä yhteyttä parannettaisiin ja pystyisi ottamaan lyhytaikaisempia työsuhteita vastaan.

Ajatus on hyvä. Kysymys on aika arvokkaasta uudistuksesta taloudellisesti, ja tiedän, että tämä on ollut myös työmarkkinajärjestöjen keskinäisessä pöydässä ajatellen tulevia työmarkkinaratkaisuja. Minä toivon, että tässä asiassa päästään eteenpäin, mutta odotamme tässä nyt varsinaisia ehdotuksia, joita sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän kautta sitten aikanaan tulee.

Arvoisa puhemies! On miellyttävää kuulla, että tuo työttömän mahdollisuus tienata joitain satoja ilman työttömyysturvan leikkausta on nyt hallituksenkin suunnassa jollain tavalla etenemässä.

Olisin laajemmin kysynyt tästä työllisyys- tilanteesta. Kun työllisyystilanne heikkenee, yleensä eniten kärsivät silloin nuoret. Nyt työmarkkinoille tuleville, opintonsa päättäneille nuorille ei ole uusia työpaikkoja, määräaikaisia työsopimuksia ei tiukan paikan tullen uusita, ja jos yritys joutuu vähentämään työntekijöitä, ensinnä lähtevät yleensä viimeksi tulleet. Nyt on kuitenkin ymmärrettävä se, että monella työnantajalla työn kysyntä myös vaihtelee sen mukaan, miten on palveluille ja tavaroille markkinoita, ja joustoja ihan varmasti tullaan tarvitsemaan. Olisin kysynyt työministeriltä: millaisia mahdollisuuksia näette, että työnantaja ja työntekijä voisivat yhdessä sopia joustoista, jotka koskisivat jossain määrin koko työntekijäkuntaa eikä niin, että kaikki joustot otetaan nyt nuorista, viimeksi tulleista työntekijöistä, määräaikaisista työntekijöistä?

Työministeri Lauri Ihalainen

Työmarkkinoiden joustava joukko on kaikki pätkätyöntekijät monessa mielessä, niin kuin me kaikki tiedämme. Mitä taas nuoriin tulee, niin tämä aika tietysti on vähän haasteellinen ja sumuinen yrityksille palkata sitä ensimmäistä uutta nuorta työpaikkaan, niin kuin tiedetään. Te tiedätte hyvin, miten merkittävän panoksen yhteiskunta antaa työnantajalle, joka palkkaa nuoren työntekijän. 700 euroa kuukaudessa 10 kuukauden ajan on merkittävä vastaantulo. Se, mikä nuorten kannalta on kuitenkin hyvä todeta, on se, että kun meillä yli 40 viikkoa kestää työttömyys maassa keskimäärin, niin nuorilla se on 11 viikkoa. Se on aina onneksi lyhyempää kestoltaan, mikä on hyvä asia, ja vieläkin pitäisi saada lyhennettyä sitä nuorten työttömyyden kestoa.

Me tarvitsemme varmaan... Ja nythän työehtosopimuksissa on määritelty sellaisia palkkaryhmiä peruspalkkojen alapäässä, joissa on harjoittelupalkkoja, oppisopimuspalkkoja, ja sitä kynnystä on myös yritetty laskea sillä tavalla, että nuoret voisivat päästä tässä mielessä töihin. Työajoissa tehdään paljon joustavuutta Suomessa kaikkia ihmisiä koskien, ja siinä osapuolet ovat tehneet paljon sellaisia järjestelyjä, jotka mahdollistavat työaikajärjestelyjä paljon joustavammin (Puhemies koputtaa) kuin lainsäädäntö edellyttää.

Arvoisa herra puhemies! Tavoite tietysti on se, että kaikilla on töitä ja työllä tullaan toimeen. Mutta me tiedämme, että se ei ole mahdollista. Saksassa on luotu malli, jossa ihmiset pääsevät töihin pienemmällä palkalla ja palkkaa sitten jatketaan sosiaaliturvalla. Jos ajatellaan esimerkiksi nuoria, niin tämä on heille parempi. Se on parempi heidän oman elämänhallintansa kannalta, se on parempi myös heidän tulevien työllistymismahdollisuuksiensa kannalta. Myös yhteiskunnalle on parempi, että työtön osin itse vastaa toimeentulostaan eikä hänen toimeentulonsa kokonaan perustu yhteiskunnan eli muiden työntekoon. Te kauhistelette, ministeri Ihalainen, työssä käyviä köyhiä. Onko parempi, että on työttömiä köyhiä? Niinpä kysynkin teiltä: onko teidän mielestänne parempi, että esimerkiksi nuori on työssä pienemmällä palkalla, jota täydennetään sosiaaliturvalla, vai onko teistä parempi, että hän on kokonaan työtön?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Työnteon on aina hyvä olla järkevämpi vaihtoehto kuin olla sosiaaliturvan varassa, se on hyvä lähtökohta kaikkiaan. Toivon mukaan meillä ei ole työssä käyviä köyhiä eikä meillä ole nuoria köyhiä, mutta me emme voi lähteä siitä, että ikä on ainoa peruste sille, että palkan määräytyminen lähtee toisilla perusteilla, vaan sen pitää olla se työn vaativuus. Saksan järjestelmään olen aika hyvin perehtynyt. Ei ole kovin yksinkertainen juttu tämä minijob-työ. Siellä 500 euron kuukausipalkalla alkaa olla tosi iso määrä ihmisiä, ja sillä ei tulla toimeen. No totta kai he voivat saada sosiaaliturvaa, mutta he ovat samalla pätkätyöntekijöitä. Mikä ongelmallisinta, he eivät pääse siitä myllystä pois niihin pidempiaikaisiin kestäviin, vahvempiin työsuhteisiin. He jäävät pyörimään, ja se polarisoi Saksan työmarkkinat sillä tavalla, että minä en tiedä, onko se ihan Suomen malli.

Arvoisa puhemies! Alipalkan maksamisen ottaminen esiin täällä siten, että sitä voitaisiin maksaa, on aivan käsittämätöntä. Tällä hetkellä tosin on jo mahdollista maksaa alipalkkaa, ja se johtuu siitä, että työsopimuslaissa ei ole minkäänlaista haitallista seuraamusta silloin, jos työehtosopimuslakia ei noudateta. Työsopimuslaissa on sanktioitu ainoastaan syrjintä, palkan kuittaaminen, kokoontumisen estäminen ja joku muu asia.

Mutta haluankin kysyä nytten työministeri Ihalaiselta: Onko mahdollisesti tulossa sellainen laki tai ollaanko korjaamassa työsopimuslakia siltä osin, että alipalkan maksamisesta tulisi haitallinen seuraamus? Tällä hetkellä työehtosopimukset ovat olemassa ja niiden rikkomisesta voidaan toki viedä asia oikeuteen ja työtuomioistuimeen, mutta se on aika pitkä ja kapulainen tie nuorelle työntekijälle ja lähetetylle työntekijälle tai vanhemmalle työntekijälle, joka ei niin tarkkaan tunne lakia.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Minusta alipalkkaus on valitettavasti ongelma myös Suomessa. Sitäkin on. Jotain meidän pitää tälle tehdä.

Mutta kyllä se on hyvä, kun työehtosopimuksen vähimmäisehdoista puhutaan — ja Suomessa lähdetään siitä, että vähimmäisehtoja pitää noudattaa työpaikoilla niin järjestäytyneen kuin järjestäytymättömänkin työnantajan, niitä ei voi alittaa — niin kyllä tavallaan, jos niitä rikotaan, on loogista, että niitä rikkomuksia käsitellään siinä järjestelmässä, missä työriitoja muutenkin sovitellaan, viime kädessä työtuomioistuimessa, ja työntekijäjärjestöt voivat asettaa sen asian vireille ja niin poispäin. Minä pidän parempana sitä putkea, jossa nämä normaalit pelisäännöt ovat suhteessa työehtosopimuksiin.

Tiedän, että tästä asiasta on täällä eduskunnassa aloitteita ja keskusteltu, mutta hyvä, että puhutte alipalkkauksesta ja niistä vääristymistä, joita siihenkin ilmiöön Suomessa liittyy.

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on mielenkiintoista, koska näyttää, että Suomen työelämässä on ollut semmoinen kehitys, että ensin meille syntyivät määräaikaiset työsuhteet, joissa työnantaja ulkoisti osan vastuistansa ikään kuin työntekijälle itsellensä. Kun niitä tukittiin, syntyivät vuokratyösuhteet, ja nyt on syntynyt tämmöinen pakollinen itsensä työllistäminen tai pakkoyrittäjyys, ja näyttää siltä, että kokoomus haluaisi ulkoistaa myös palkanmaksun — ei sille työntekijälle, vaan yhteiskunnalle sosiaaliturvan kautta.

Mutta haluaisin kysyä ministeriltä: kun meillä on tällä hetkellä paljon ketjutettuja määräaikaisia työsuhteita ja myös hyvin pitkiä työsuhteita, jotka ovat määräaikaisia työnantajan valinnasta, voisiko ajatella, että tällaisissa pitkissä määräaikaisissa työsuhteissa, jotka itse asiassa sitovat työntekijän työnantajaan ilman, että hänellä on oikeus pyrkiä niihin parempiin työsuhteisiin, voisi olla työntekijän puolelta jonkinlainen irtisanomismahdollisuus?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Kaikkia sellaisia ajatuksia ja esityksiä, jotka voisivat johtaa siihen, että ylimalkaan määräaikaisia työsuhteita ei kohtuuttomasti ketjuteta, meidän pitäisi edistää tässä yhteiskunnassa, mihin tässä viitattiin.

Tämäkin asia on nyt parasta aikaa siinä kolmikantapöydässä, siis määräaikaisten työsuhteitten asema, osa-aikaisten työsuhteitten asema, jossa on kysymys siitä, saako tehdä lisätyötunteja tulevaisuudessa, ja sitten on vuokratyöntekijöitten asema ja itsensä työllistäjien asema, jossa on se ongelma, että ne ovat palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa olevaa porukkaa. Siellä on erittäin paljon huonossakin asemassa olevia ihmisiä, ja heiltä puuttuu eläke- ja sosiaaliturva, koska siellä ei ole palkkatyötä siellä takana, ja siihenkin pitäisi meidän löytää joku ratkaisu, miten tämä itsensä työllistäjien sosiaali- ja eläketurva Suomessa järjestetään, ja täälläkin nyt parasta aikaa valmistellaan.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että nuorten vaikeasti työllistettävien työllistämiseksi on olemassa tämä edustaja Zyskowiczin malli: maksetaan hyvin matalaa palkkaa, ja sitten nämä nuoret menevät erilaisten sosiaaliturvaluukkujen taakse ja pyytävät ja pyytelevät sieltä tuon palkan jatkeeksi lisärahaa.

Toinen vaihtoehto on se, että valtio tukee näitä samoja nuoria, ei tällä tavalla avustaen, vaan tukien niitä työpaikkoja niin, että nämä nuoret ihmiset voidaan työllistää niihin yrityksiin ja myöskin julkiselle sektorille.

Kysymykseni kuuluu ministerille: kumpi näistä kahdesta päävaihtoehdosta on se oikea tapa työllistää vaikeasti työllistettäviä nuoria?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Kestävä tapa on se, että tässä maassa syntyy kasvua. Se vaatii investointeja, se vaatii työvoiman tarjontaa, se vaatii monia toimenpiteitä, jotka luovat uutta työtä, johon myös nuoret pääsevät, ja se on se kestävä, pitkäkestoinen tapa. (Mauri Pekkarinen: Ilman muuta!) — Ilman muuta. — (Ben Zyskowicz: Kukas tätä vastustaa?) — Ei varmaan kukaan. — Minä oletan, että kokoomus on ollut aina tällä työlinjalla (Ben Zyskowicz: Kyllä!) ja haluaa, että on kasvua, uusia työpaikkoja myös yksityiselle ja julkiselle sektorille. Tästä kai on aika suuri konsensus tässä salissa.

Arvoisa herra puhemies! Sanoitte aikaisemmin Saksan mallissa olevista ongelmista. En sanonut, että Saksan malli pitäisi sellaisenaan Suomeen kopioida. Halusin nostaa sen periaatekeskusteluun: onko parempi, että ihminen on töissä, tienaa itse toimeentulostaan osan ja saa lopun sosiaaliturvana, vai onko parempi, että hän on kokonaan työttömänä ja hänen toimeentulonsa perustuu kokonaan muiden tekemään työhön? Sosiaaliturvahan tarkoittaa sitä. Onko se parempi tämän ihmisen elämänhallinnan kannalta, että hän on töissä? Onko se parempi hänen tulevien työllistymismahdollisuuksiensa kannalta, että hän on töissä? Minä väitän, että on. Tämä koskee erityisesti nuoria ja muita uusina työmarkkinoille tulevia, muun muassa maahanmuuttajia. En minä sitä vastusta, etteikö tätä mallia pitäisi soveltaa myös muihin kuin nuoriin, esimerkiksi pitkään työttöminä olleisiin henkilöihin.

Oleellista on se, ja sitä kysyn: eikö ole parempi, että ihminen on töissä pienemmälläkin palkalla plus sosiaaliturva kuin että hän kokonaan on työttömänä? (Mauri Pekkarinen: Totta kai!) Eikä tätä sosiaaliturvaa, edustaja Pekkarinen, tarvitse käydä (Puhemies koputtaa) koputtelemassa eri luukuille. Voidaan luoda joku (Puhemies: Aika!) hyvin joustava systeemi.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Aina on parempi, että ihminen, myös nuori, on työssä eikä sosiaaliturvan varassa. Se on ilman muuta näin. (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä)

Ja edustaja Pekkarinen on oikeassa siinä, että uuden työn kautta on se vahvuus, jolla me luomme uusia työpaikkoja. Totta kai meidän pitää näin ajatella. Nythän jo on pienipalkkaisia ihmisiä luvattoman paljon, jotka joutuvat nyt jo turvautumaan sosiaaliturvaan tullakseen ylimalkaan toimeen. Meillä toimii jo tällainen järjestelmä, mutta minä yritin vain viestiä sitä, että emme kai me pyri sellaiseen yhteiskuntaan, missä on työssä käyvää köyhyyttä ja palkallaan ei enää ihminen tule ylimalkaan toimeen. (Ben Zyskowicz: Ei pyritä!)

Arvoisa puhemies! Työelämän reilujen pelisääntöjen ja työelämän voimassa olevan lainsäädännön toteutuminen riippuu käytännössä usein siitä, onko yksittäisellä työntekijällä rohkeutta nostaa oma kohtelunsa esiin, onko rohkeutta käydä työnantajaa vastaan ja kyseenalaistaa työnantajan tekemiä ratkaisuja. Välttämättä kaikilla rohkeutta tähän ei riitä, että veisi oman tapauksensa esimerkiksi epäillystä laittomasta ketjutuksesta niin pitkälle kuin se ehkä tulisi viedä. Ratkaisuksi tähän ongelmaan on esitetty sitä, että ammattiliitoilla olisi kanneoikeus työelämän lainsäädännön noudattamisesta. Tällöin yksittäisen työntekijän turvana ja taustana olisi ammattiliiton toiminta ja asiantuntemus. Näkeekö työministeri, että ammattiliittojen kanneoikeus toisi lisää oikeudenmukaisuutta suomalaiseen työelämään?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Ministeri Ihalainen näkee, että kanneoikeus olisi hyvä asia, mutta hallitusohjelmassa ei ole määritelty tavoitteeksi kanneoikeutta. Sekin rehellisyyden nimissä täytyy todeta. Tämähän tulee nyt EU:n tasolla. Siellä käsitellään kysymystä, joka liittyy siihen, miten me vahvistamme työvoiman liikkuvuuteen liittyvää direktiiviä, ja siellä keskustellaan myös kanneoikeudesta rajat ylittäen.

Se, missä Suomessa ehkä pitäisi rohjeta ottaa tämä askel, on se, että tässä alipalkkauksessa, työelämän räikeimpien väärinkäytösten osalla, olisi mahdollista hakea liiton tai työnantajaliiton kannetta, kun ne ihmiset, siis maahanmuuttajat muun muassa, pelkäävät — he eivät uskalla, he luikkivat karkuun, kun he pelkäävät asemansa puolesta — joten jotain tällä alueella pitäisi tehdä. Tästä varsinaista valmistelutyötä ei ole vielä käynnistetty, ja toivon mukaan tämmöistä tahtoa löytyy, mutta sanon nyt sen, että hallitusohjelma ei tunnista kanneoikeuden viemistä, ja tästä puhuttiin aika paljon niissä neuvotteluissa.

Arvoisa puhemies! Kuntasektorilla ja siellä yleensäkin naisvaltaisilla aloilla — hoitohenkilökunta, opettajat, lastenhoitajat — teetetään määräaikaisilla sopimuksilla töitä. Näitä lyhyitä työsopimuksia voi olla yhdellä henkilöllä peräkkäin jopa kymmeniä erimittaisia. Vakiintuneen työn teettäminen määräaikaisena lisää työntekijöiden eriarvoisuutta ja vähentää heidän sitoutumistaan työhönsä. Arvoisa ministeri, oletteko tähän kiinnittänyt huomiota ja mitä aiotte tilanteelle tehdä?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Sanotaan, että määräaikaisia työsuhteita Suomessa on eurooppalaisittain kohtuullisen paljon, osa-aikatyötä kohtuullisen vähän, se vain kasautuu tietyille aloille, ja määräaikaisia työsuhteita on paljon julkisella sektorilla. Osin siinä on perusteena myös se, että tarvitaan sijaisuuksia ja niin poispäin.

Tässä ylettömässä ketjutuksessa on tehty nytkin jo tietysti paljon muutoksia, mutta vielä enempi, kun tämmöistä ketjuttamista tapahtuu ja se epävarmuus jatkuu, meidän pitäisi päästä siitä järjestelmästä selvemmille vesille. Kyllä minä edustan sitä kantaa. Tämän takia myös tätä kysymystä näissä kolmikantapöydissä nyt parastaikaa koetetaan selvittää. Toivon mukaan me löydämme sieltä yhteisiä ratkaisuja.

Kaikki määräaikaisuus ei ole perusteetonta silloin, kun on kysymys sijaisuuksista ja tuuraamisesta ja niin poispäin. Me tarvitsemme myöskin sellaisia järjestelyjä, mutta paljon siellä on sellaista, mitä voisi vielä parantaa.

Arvoisa puhemies! Nollatyöntekijä ei koskaan tiedä, kuinka paljon palkkaa tulee ja onko seuraavassa vuorolistassa töitä lainkaan. Vähimmäistuntiaikaa ei ole, eikä yt-neuvotteluja tarvitse hänen osaltaan käydä. Työntekijällä voi olla toistaiseksi voimassa oleva työsopimus mutta ei lainkaan työtunteja eikä työttömyysturvaa. Nollatyösopimuksilta ei ole vältytty edes verorahoitteisessa Yleisradiossa.

Arvoisa ministeri, on perustettu työryhmä selvittämään tätä ongelmaa vuonna 2011. Tietojeni mukaan työryhmän piti saada asiaa eteenpäin juhannuksen jälkeen, mutta nyt sille työryhmälle on annettu lisäaikaa syksyyn 2014 saakka. Arvoisa ministeri Ihalainen, eikö tällä asialla ole kiire näiden nollatyöntekijöiden kannalta, kun ajatellaan, että työryhmä istuu vuosia ja mahdollisesti sitten vielä 2014 saa lisäaikaa. Näitä isoja ongelmia ei voida kuitata (Puhemies koputtaa) työryhmillä, joilla on aikaa vuosia tehdä selvityksiä.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Nollatyösopimuksessa olevat ovat työelämän torppareita, ja meidän täytyy tähän saada muutoksia. On totta, että ei ole helppoa löytää työmarkkinajärjestöjen kolmikantapöydässä konsensusta tästä asiasta, ja se on tietysti johtanut siihen, että tätä asiaa on valmisteltu, mutta koetan pitää huolta siitä, että tämä eduskunta saa tätä koskevia uudistusehdotuksia käsittelyyn. Tahtotila on ilman muuta se, että tähän puututaan, ja minä toivon, että työmarkkinajärjestöillä on myös notkeutta ymmärtää tämä asia, sillä sellainen yritys, joka haluaa tulevaisuudessa osaavaa työvoimaa, joka työvoiman määrä tulee vähenemään, ei voi rakentaa työsuhdepolitiikassa vain pätkittyvien nollatyösopimusten varaan, vaan sen täytyy rakentaa sellaisia työsuhteita, että ihmiset ovat niistä kiinnostuneita, he voivat tulla toimeen, ja nuoret ovat kiinnostuneita alasta. On yrityksen etu, että meillä ei tämäntyyppisiä järjestelyjä ole ylettömästi työelämässä, jos halutaan osaavaa työvoimaa.