Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys varainsiirtoverolain muuttamisesta tarkoittaa käytännössä sitä, että verovapaa varainsiirto laajenee. Tällä hetkellähän Helsingin arvopaperipörssissä tapahtuva kauppa on verovapaata, mutta jatkossa, jos hallituksen esitys hyväksytään, se tarkoittaa sitä, että kaikki julkisesti noteeratut osakkeet tulevat varainsiirtoveron verovapauden piiriin.

On syytä todeta muutama sana tuosta varainsiirtoverosta. Meillä on kolme verokantaa: nollavero, 1,6 prosenttia ja 4 prosenttia. Arvopapereista ja osakkeista, oli sitten minkälainen osake hyvänsä, asunto-osake tai muu osake, veroprosentti on 1,6 paitsi silloin, kun henkilö on 18—40-vuotias ja hankkii ensimmäisen asunnon pysyvään asumistarkoitukseen. Silloin ei peritä veroa. Omakotitalosta ja kiinteistöstä maksetaan varainsiirtoveroa 4 prosenttia, ja pörssissä noteeratut osakkeet ovat verovapaat. Vielä vuonna 1995 maksettiin pörssikaupasta 1,2 prosenttia, mutta tuona vuonna se poistettiin, ja se on 0 prosenttia tällä hetkellä. Hallituksen esityksestä käy ilmi, että Euroopassa, siellä missä veroa kannetaan, vero on 0,2—0,3 prosenttia. Englannissa se on kuitenkin 0,5. Se oli aikaisemmin 0,4, mutta nostettiin 0,5:een.

Tiedän, että te ette edes voi kuvitella, kuinka paljon kauppoja tehdään tänä päivänä Helsingin arvopaperipörssissä. Jos te arvaisitte, niin menisi varmasti ihan pieleen. Tänä päivänä tehdään, niin kuin myöskin eilen tehtiin, yli 50 000 kauppaa — joka päivä yli 50 000 kauppaa. Tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, että sama osake vaihtaa omistajaa useita kertoja ja vielä niin, että sama henkilö ostaa nyt, myy 10 minuutin kuluttua tai 5 minuutin kuluttua, ostaa sen taas takaisin jne. Pörssin liikevaihto on vuositasolla lähes 500 miljardia euroa, mikä tarkoittaa sitä, että se on enemmän kuin kaksi kertaa Suomen koko bruttokansantuote. On päivänselvä asia, että mitään tuoretta, uutta rahaa ei voi pörssiin tulla, vaan se on se sama raha, joka siellä pyörii. Voi tietenkin kysyä, onko se oikein, että omakotitalon omistaja tai asunnon omistaja maksaa huomattavan veron silloin, kun hän ostaa osakkeen tai omakotitalon, mutta kun pyörittää osakkeita arvopaperipörssissä, niin mitään veroa ei makseta. (Ed. Kankaanniemi: Eihän se oikein ole!)

Jotkut maat ovat jo tänä vuonna ottaneet käyttöön tällaisen varainsiirtoveron, muun muassa Kiina otti kesällä käyttöön 0,3 prosentin varainsiirtoveron. Minulla on se käsitys, että tämmöinen vaatimaton, esimerkiksi 0,1 prosentin vero ei mitenkään vaikuttaisi kaupankäyntiin. Minä katsoin, mitä on maksettu tänä päivänä esimerkiksi Nokian osakkeista. Se on halvimmillaan tänään ollut 24,78 euroa ja korkein noteeraus 25,47. (Ed. Ollila: Ostitteko?) Jos perittäisiin 0,1 prosentin vero, niin se 0,1 prosenttia olisi noin 2,5 senttiä, ja kun se jaetaan ostajan ja myyjän kesken, niin kuin aikaisemmin jaettiin, niin se tekisi Nokian osakkeelle hieman päälle 1 sentti osaketta kohti. Kun kurssi on ollut 24,78, niin minä olen aivan vakuuttunut siitä, että eivät olisi ostajat karanneet ulkomaille, vaikka osake olisi maksanut 24,80 eli 2 senttiä enemmän.

Otin myöskin toisen esimerkin, Ericssonin, joka on vaihdellut välillä 2,70—2,90. 2,94 taisi olla korkein. Siinä 0,1 prosenttia ei nouse edes 1 senttiin. Eli on täysin — tai täysin ja täysin — olen melko varma tai lähes varma, että jos otettaisiin käyttöön 0,1 prosentin vero, se ei merkitsisi mitään muuta kuin että meklarit joutuisivat ehkä jonkin verran palkkioitaan alentamaan, mutta valtion kassaan tulisi lähes 500 miljoonaa euroa. Sillä voitaisiin korvata ja kompensoida esimerkiksi asunnon hankkijoiden kohtuuttoman suuri varainsiirtovero.

Tästä syystä olen tehnyt tähän hallituksen esitykseen vastalauseen, joka lähtee siitä, että hallituksen esityksen se pykälä, joka merkitsee, että verovapautta laajennetaan, mikä merkitsee taas valtiolle noin 10 miljoonan euron menetystä, kumottaisiin ja otettaisiin käyttöön toinen pykälä, jossa kaikki julkiset noteeratut osakkeet tulisivat verotuksen piiriin ja vero olisi 0,1 prosenttia. Jos joku pystyy tässä salissa tai salin ulkopuolella perustelemaan, minkä takia tällaista ei voida ottaa käyttöön, niin tietenkin minä lakkaan puhumasta siitä. Mutta niin kuin olen todennut, sentillä tai kahdella lisää kurssiin, joka vaihtelee lähes eurolla yhdessä päivässä, ei ole vaikutusta kaupankäyntiin, mutta se tuo valtion kassaan paljon rahaa. Sitten voi tietenkin kysyä, miten tämmöinen keinottelu — ei kai sitä muuksi voi sanoa, jos nyt ostaa ja minuutin kuluttua myy — vie yhteiskuntaa eteenpäin. Loppupäässä on aina häviäjä, ja se häviäjä on yleensä joku yhteiskunnan ehkä heikoimmassa asemassa oleva, joka joutuu siitä kärsimään. Eivät Helsingin arvopaperipörssissä tavalliset ihmiset pyöritä tätä suurta kauppaa, vaan vakuutusyhtiöt ja erilaiset instituutiot, monesti Amerikasta, ja tiedetään, mitä siellä on usein tapahtunut: juuri nämä yritykset, jotka ovat keinotelleet pörssissä, ovat menneet kumoon ja niitten vakuutuksenottajat ovat jääneet ilman eläkkeitä. Eli minä en näe keinottelusta mitään hyötyä. Keinottelua voidaan jonkin verran lieventää tällaisella 0,1 prosentin verolla, ja ennen kaikkea valtion kassaan tulisi rahaa.

Herra puhemies! Yksityiskohtaisessa käsittelyssä teen sitten muutosesitykset.

Mika  Lintilä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oli miellyttävä kuulla, että ed. Kallis on sitä mieltä myös, että tämä rahoitusmarkkinapoliittinen ratkaisu parantaa pk-yritysten edellytyksiä pääomaehtoisen rahoituksen hankkimiseksi markkinoilta.

Mitä sitten tähän pörssiveroon tulee, niin en tietenkään voi lopettaa ed. Kalliksen puheita sen puolesta, mutta voisin hiukan ehkä korjata sitä, kun te vastalauseessa ilmoitatte, että se tuotto olisi 500 miljoonaa. Nyt pitää kuitenkin huomioida, että tällä veropohjalla — koska nythän se on vain silloin, jos on kotimaisista arvopapereista kyse — se muuttuu huomattavasti. Tämä summahan tulee teillä kaikista kaupoista. Kuten tiedämme, Helsingin Pörssistä 60 prosenttia on Nokiaa ja siitä omistavat 90 prosenttia ulkomaiset, eli tämä summa muuttuisi huomattavasti. Kyllä tämä heikentäisi kotimaisen asemaa sijoituskohteena.

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kallikselle: Nyt on porvarihallitus, ja sitten seuraavassa hallituksessa melkein porvari ed. Kallis on viemässä hallitusneuvotteluissa satamaan tämän tavoitteen, jota hän on ajanut kunniakkaasti kaikissa mahdollisissa yhteyksissä. Tunnen sympatiaa ja toivon, että vihreät ovat sitten neuvotteluissa ed. Kalliksen kanssa samaa mieltä, että tämä tulee myöskin siihen hallitusohjelmaan, koska siihen suuntaan joka tapauksessa kehitys tulee menemään. Rosvot kuriin, se on suuri aate.

Jari  Koskinen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Kallis täällä väitti, että ei tulisi mitään käyttäytymismuutoksia 0,1 prosentin pörssiverolla. Minä en usko tähän. Käyttäytymismuutoksia tulisi aivan varmasti. Suomen pörssi ei muutenkaan ole liian kiinnostava maailmalla. Suomen pörssi on pieni, liiankin pieni. Siihen pitäisi saada uusia yhtiöitä mukaan ja enemmän pörssivaihtoa, siitä kaikki hyötyisivät. Mutta toisaalta myöhemmin puheessanne sanoitte, että kuitenkin tämä pörssivero, jolla ei ole siis käyttäytymisvaikutuksia, teidän mielestänne lieventäisi keinottelua, niin että kyllä tässä on pientä ristiriitaa. Pörssissä voidaan ostaa minuutissa osakkeita ja myydä osakkeita minuutissa, ja siihen se koko homma perustuu.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On se merkillistä, että Englannissa eli Lontoossa, jossa pörssivero on 0,5 prosenttia, pörssi koko ajan kasvaa. Se koko ajan kasvaa. Ei se ole minnekään karannut. Minkä takia ne eivät siirrä niitä osakkeita, minkä takia ne eivät osta niitä Helsingin Pörssistä? Liittyisivät Helsingin arvopaperipörssiin ja sen kautta ostaisivat, kun täällä on 0 prosenttia. Eli ei tällä 0,1 prosentilla ole käytännössä mitään suurempaa merkitystä. Kun sanoin, että se ehkä lieventäisi pikkasen sitä keinottelua, niin korostan tuota sanaa "lievästi". Enkä minä muuten näe, mitä etua yleensä on siitä, että ostaa nyt ja myy minuutin kuluttua. Ed. Lintilälle totean, että ei myöskään tämmöinen ostaminen ja myyminen kartuta sen yhtiön kassaa vähääkään.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Tämä on kyllä mielenkiintoista. Kokoomus ei ole valmis sentinkään pörssiveroon, mutta nollamaksuluokan kokoomus on valmis poistamaan päivähoidosta. Se on kyllä aika erikoinen lapsiystävällinen linja kokoomuksella. Pörssivero, joka todella kohdistuisi lähes keinottelunomaiseen jatkuvaan myyntiin ja vaihtoon, siitä ei sentinkään veroa, mutta nollamaksuluokka kyllä päivähoidosta ollaan poistamassa (Ed. Laakso: Kaikkein köyhimmiltä!) kaikista pienituloisimmilta ihmisiltä. Tässä on pelkistetysti se kokoomuksen linja, niin että tämä on kyllä aika mielenkiintoista. (Ed. Zyskowicz: Tuliko nyt pelkistettyä vähän liikaa?)

Monissa maissa on tämä pörssivero käytössä. Se on paljon suurempana, eikä se ole lopettanut sitä kauppaa. Jos on tämä 0,1 prosenttia, niin se maksu on sentin suuruinen. Täytyy muistaa, että siinä pörssikaupassa on muita kuluja, jotka ovat ilmeisesti suurempia, ja tämä ei mielestäni ole siinä ratkaiseva. Jos tämmöinen pieni pörssivero tulisi, se antaisi mahdollisuuden kyllä kerätä valtiolle lisää rahaa. Valtiohan tarvitsisi lisää rahaa nyt, kun se on linnoittautunut siihen, että esimerkiksi sairaanhoitajien palkkoihin voidaan panna vain 150 miljoonaa euroa, kuntapalkkoihin, lisää rahaa. Sinne tarvittaisiin lisää rahaa, ja tässä olisi oiva tapa rahoittaa esimerkiksi terveydenhuollon henkilöstön palkkoja, (Ed. Saarinen: Valtion kassa on niin täysi, ei sinne mahdu enää!) ja tämä ei rasittaisi sitten kyllä köyhiä. Mielestäni tämä olisi todella toteuttamisen arvoinen ajatus, jota ed. Kallis täällä jo äsken esitteli. Tulemme ilman muuta kannattamaan, kun ed. Kallis tekee tämän pykäläesityksen. Meillä on samanlainen pykälä, mutta perustelut ovat hiukan erilaiset.

Mielestäni yhteiskunta tarvitsee rahaa turvatakseen kansalaisille julkiset palvelut, jotka ovat välttämättömiä, ja tämän lisäksi, että kannatamme tätä pörssiveroa, me tulemme ehdottamaan varallisuusveron ottamista uudelleen käyttöön, yritysperintöjen verotuksen säilyttämistä, tupakkaveron korottamista sekä luonnollisesti myös sitä, että suurista tuloista kannetaan veroa enemmän ja pienituloisille annetaan enempi helpotuksia. (Ed. Mustajärvi: Mistä riittäisi vähän hoitajille?)

Pörssikaupan suuri volyymi Suomessa antaa mahdollisuuden myös verottaa sitä tällä suhteellisen alhaisella verokannalla niin, että verokertymä olisi kuitenkin huomattava ja sillä olisi merkitystä. Ei myöskään ole oikeudenmukaisuussyitä perustella, miksi kaupankäyntiä pörssissä ei verotettaisi. Omakotitalon kaupasta joutuu maksamaan sen 4 prosentin veron. Onko se oikeudenmukaista? Osakkeita voi vaihtaa kymmenien miljoonien arvosta, mutta siitä ei tarvitse maksaa sentinkään veroa. Työttömät pienestä päivärahastaan joutuvat maksamaan 21 prosentin veron, mutta osakekaupasta ei tarvitse maksaa sentinkään veroa, jos tätä oikeudenmukaisuutta katsotaan.

Mielestäni tämä jos mikä olisi sellainen kohta, missä verotus olisi paikallaan, edes tämä pieni verotus, mitä ed. Kallis tässä vastalauseessaan ja mitä myöskin vasemmistoliitto omassa vastalauseessaan esittää.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä itse asiassa taustalla on se, että Suomeen syntyisi Helsingin arvopaperipörssin kanssa kilpaileva markkinapaikka, tai useita sellaisia, ja nimenomaan tämä markkinapaikka olisi sellaisille yrityksille, jotka eivät pörssilistautumista halua sen kustannusvaikutusten johdosta, foorumi, jonka markkinoilla ostaja ja myyjä kohtaisivat. Tämän johdosta on olennaista, että tämä markkinapaikka, joka tässä taustalla on, on kilpailukykyinen Helsingin arvopaperipörssin kanssa. Kansantalouden kannalta varmasti verotulot ovat parhaimmillaan silloin, kun yritykset, jotka ovat pk-sektorilla, saavat täten uutta pääomaa tai osakkaat voivat vaihtaa osuuksiaan keskenään. Sen johdosta tämä on olennainen osa suomalaista arvopaperimarkkinakehitystä.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin aikaisemmin totesin, eihän se yritys hyödy siitä, että sen osakkeet ovat kaupan kohteena arvopaperikaupassa. Se hyötyy vain silloin, kun tulee osakeanti, ja sen hyödyn se saa riippumatta siitä, tehdäänkö yksi kauppa viikossa tai 15 000 kauppaa päivässä. Ei sillä ole mitään merkitystä. Se, että julkisesti noteerataan, merkitsee sitä, että se tulee yleisön tietoon, ja suurella yleisöllä on mahdollisuus merkitä niitä osakkeita, jos suuri yleisö katsoo, että on hyvä sijoitus merkitä niitä. On otettava huomioon, että ei näitä osakeanteja tule yhtiöltä kuin hyvä jos kerran viidessä vuodessa.

Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Aivan kuten täällä ed. Kallis totesi, on olennaista, että yhtiö voi mennä pääomamarkkinoille tarjoamaan uusia osakkeita saadakseen uutta pääomaa. Se on oikea tapa kehittää suomalaista elinkeinoelämää. Jos se tekisi sen edes kerran kymmenessä vuodessa, niin suomalaiset kasvuyritykset menestyisivät tuntuvasti paremmin.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Emmehän me tätä edes vastusta, että pienyrityksille tulisi tämä uusi markkinapaikka ja että ne saisivat tätä kautta uutta pääomaa. Eihän näissä kummassakaan vastalauseessa sitä vastusteta, vaan päinvastoin esitetään, että pörssikaupasta, kun näitä osakkeita vaihdetaan, perittäisiin vero. Tämä helpottaa pienyritysten mahdollisuutta hankkia uutta pääomaa, ja se on hyvä. On arvioitu, että siinä tulee valtiolle noin 10 miljoonan euron veronmenetykset, mutta ehkä tämä valtio sen kestää.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minäkin olen ymmärtänyt niin, että kauppapaikka tarvitaan markkinataloudessa. Se on sinänsä hyvä, ja sellainen täytyy olla. Kysymyshän on tässä siitä, miten suhtaudutaan tällaiseen spekulatiiviseen rahankäyttöön, jossa rahaa pyöritetään pyörittämisen vuoksi ja vedetään siitä välistä. Ei se ole edes mitään tuotannollista työtä. Se on rahalla pelaamista ja konstailua ja toisten hyväksikäyttöä ja hyödyntämistä. Tätä voisi ihan symbolisesti verottaa 0,1 prosentilla. Tämä ei vaikuttaisi markkinoihin mitään, ei elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Sen sijaan yhteiskunta saisi pienen symbolisen osuuden tällaisesta rahalla konstailemisesta ja rahan spekulatiivisesta käytöstä. Mitkään kansantalouden tai elinkeinoelämän viisarit eivät värähdä, jos tähän mentäisiin, ja jos on asennetta ja halua, niin mennään sitten lyhytaikaiseen omistamiseen. Annetaan jollekin pitempiaikaiselle osakeomistukselle sitten vapautus tästä 0,1:stäkin prosentista.

Bjarne  Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Aivan niin kuin tässä on todettu, ei vastalauseessa vastusteta sitä, että laajennetaan tätä julkista noteeraamista. Kyllä me olemme sitä mieltä, että on ihan hyvä, että yritykset tulevat julkisesti noteeratuiksi. Se on ollut mahdollista tänä päivänä, mutta se tulee vielä helpommaksi, kun ei tarvitse Helsingin arvopaperipörssiin mennä, vaan voi listautua muulla tavoin, edullisemmalla tavalla. Sitä me emme vastusta. Mutta me katsomme, että kun nyt kerran tämmöinen etu tulee ja tämmöinen mahdollisuus on olemassa ja kun ei ole mitään haittaa sille yritykselle, vaikka sen osakkeet olisivat varainsiirtoveron piirissä, niin että niistä maksettaisiin 0,1 prosenttia, niin ei yhtiö siitä ollenkaan kärsisi. Tai jos joku pystyy vakuuttamaan, että kärsisi, niin kyllä me, totta kai, vedämme tämän pois. Mutta ei semmoinen pelkkä väite, että tämä vahingoittaa ja on vahingoksi pienille yrityksille, vielä riitä.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt kun puhutaan tästä pörssiverosta ja tuntuu, että siinä kaikki tapahtuu verotta, niin pitää nyt kuitenkin muistaa se peruslähtökohta, että onhan meillä luovutusvoitot, jotka verotetaan. (Ed. Kallis: Se on eri asia!) Ne verotetaan kuitenkin, niin että kyllä valtio tästä ottaa sen oman osuutensa.

Sitten jos katsotaan tutkimuksia ja yleensä transaktioverojen vaikutuksia, niin ne kaikki osoittavat sen, että transaktioveroilla on kielteinen vaikutus pörssien toimintaan. Kyllä siinä varmasti on myös se. Meidän pitää muistaa tosiaan Helsingin Pörssissä, mikä on Nokian osuus, se 60 prosenttia. Se on ehdottomasti imagollinen ongelma, ja me tulemme näkemään tässä tilanteessa sitten sitä muutosta, että Nokian myyntiä siirtyy muualle. Se ei varmasti ole sitten Suomelle edullinen kehitystapa.

Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minun mielestäni oli erittäin huolestuttavaa se, että Talvivaaran kaivoksen osakkeita ei noteerata Suomessa vaan Lontoossa. Ja kuten täällä jo todettiin, osakekaupoissa myyntivoitosta verotetaan. Näitä päiväkauppoja pörssin vaihdosta on äärimmäisen vähän.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä on mielenkiintoista, kun spekuloidaan puolin ja toisin, onko tämä todellisuus vai mitä tapahtuu, jos spekulatiiviselle rahankäytölle laitetaan pieni nipsaisu tässä kohtaa. Me voimme, totta kai, miettiä sitä, mitä tapahtuu, mutta me sosialidemokraatit haluamme olla mukana tässä vastalauseessa nimenomaan sen vuoksi, että me saamme laajennettua veropohjaa, keinottelut vähenevät toivon mukaan pikkuisen ja sitten yhteiskunta tarvitsee rahaa hyviin hankkeisiin.

Kuten täällä ed. Kuoppa taisi todeta juuri siitä kokoomuksen linjasta, pienituloisille ei tohdita muuta sanoa kuin että teiltä viedään se nollamaksuluokkakin päivähoidosta pois, mutta niille, joilla on varaa käydä pörssissä keinottelukauppaa, sanotaan, että älkää unta nähkö, koska kyllä me teidät pelastamme. Tämä on se kokoomuksen oikeudenmukaisuuspolitiikka. Mutta me sosialidemokraatit haluamme olla mukana siinä, että yhteiskunnalle saadaan varoja, joilla tehdään paljon hyvää, ja tällä summalla, on se sitten sitä, mitä ed. Lintilä epäili, 500 miljoonaa taikka vähemmän, on kuitenkin merkitystä sen suhteen, että me saamme liikkumavaraa muihin verotusmuotoihin, mistä me tulemme vääntämään kättä ja käymään keskustelua tulevaisuudessa pitkään ja hartaasti. Me näemme, että tämä on yksi oikeudenmukainen rahoituskeino monille meidän vaatimillemme peruspalveluille.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä päiväjärjestyksen kohta ei salli kovin laajaa argumentointia siihen suuntaan, mitä ed. Paasio puheenvuorossaan esitti, mutta haluan nyt kuitenkin todeta, että täällä eduskunnassa yli puoluerajojen tunnetaan varmasti aika suurta ymmärrystä hoitohenkilöstön palkkoihin kohdistuvia toiveita kohtaan, ja olemme nähneet jo syntyvän kuntasektoria koskevan palkkaratkaisun, joka on kunnille huomattavan kallis. Kuitenkin te siellä vasemmalla olette ilmeisen kiihkeästi vastustamassa sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja myös tarkistetaan edes vuoden 2002 reaaliselle tasolle, vaikka juuri näitä sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja, muun muassa niitä, tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon menojen ...

... kuten palkkojen maksamiseen.

Heli  Paasio  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowiczille: Kun puhuimme aiheesta, puhuimme oikeudenmukaisuudesta, puhuimme yhteiskunnan rahoituksesta, millä tätä kautta saadaan varoja yhteiskunnalle. Me emme puhuneet sitä, mistä te, ed. Zyskowicz.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Niin herkullinen hetki, että juuri sinne kuntien ja julkisen palvelun puolelle haluttaisiin lisää rahaa, ja tästä on hyvä jatkaa tässä kohdassa, mistä puhumme, koska tällainen pörssin spekulatiivinen pieni verotus olisi juuri tuomassa valtiolle niitä rahoja, joita muun muassa terveydenhuoltoon tarvitaan, ettei tarvitsisi köyhän maksaa kipeydestään. Näin kai se menee selkeällä sanakielellä.

Me olemme tukemassa tässä hallituksen esitystä siitä, että suomalaiset yritykset saisivat mahdollisuuksia hankkia omaehtoista pääomaa ja luotaisiin näitä uusia pääoman paikkoja myös niille ja tasa-arvoista kilpailua sitten myös kaupankäynnin tarjoajille. Mutta tämä pörssiverokohta on tässä kohtaa mahdollista ottaa auki ja se kyllä on järkevää ottaa auki. Sitä ei ole viime hallituksissa korotettu, tai sitä ei ole uudelleen käyttöönotettu, mutta nyt meillä on semmoiseen mahdollisuus. Helsingin Pörssi osana suurempaa pörssiä nykyään, niin kuin tiedämme, voisi aivan hyvin tämän ottaa, ja ainakin nämä tutkimukset täytyy tehdä.

Minusta ed. Kallis oli hyvin tasapuolinen esityksessään, että jos oikeata argumentointia vastaan tulee, niin sekin kuunnellaan. Sen takia me lähdimme tässä myös sosialidemokraatteina mukaan. 1 000 euron pikasijoituksesta 0,1 prosenttia olisi 1 euro. Se olisi valtiolle tulevaa rahaa, mutta se ei varmaan ratkaisisi sitä sijoitusta. Silloin kun näistä puhutaan, on se sitten Nokiaa, on se sitten muuta kotimaista, niin se ei ole merkittävä silloin, kun se tehdään todellisen kaupan yhteydessä. Mutta silloin kun rahaa liikutetaan edestakaisin, se ei myöskään yrityksen kannalta ole eduksi. Ei missään nimessä se, että rahaa tulee ja menee tosi nopeasti, pk-yrityksille nyt ainakaan, jotka juuri ja juuri ehkä pörssiin mukaan menevät, ole sitä, mitä ne sieltä hakevat, kun ne hakevat sieltä ulkopuolista pääomaa omalle toiminnalleen.

Tutkimuksia tästä voi tehdä, jonkin asteen spekulointia käydä, miten on, mutta se, että Suomeen ei saada tarpeeksi investointeja tai suomalaisiin yhtiöihin tarpeeksi pääomaa tulemaan, on varmasti yhteinen haaste, ja sille tämä pörssivero ei ole vastakkainen etu. Se keskustelu pitäisi laajemminkin käydä kyllä. Tälläkään hetkellä siinä ei vieläkään oikein ole meillä ymmärrystä politiikan puolella, miksi emme siinä paremmin menesty.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä olisi tosiaan helppo, yksinkertainen ja luonnollinen ratkaisu veropohjan laajentamiselle. Mutta ilmeisesti, jos eilenkin kuunteli hallituksen päähenkilöiden puheita, hallitus ei tee mitään tämmöisellä ylimääräisellä rahalla, mieluummin sitten maksaa vaikka joitain velkoja enemmänkin pois kuin kehittäisi yhteiskuntaa tai vahvistaisi tämmöisiä luonnollisia, jopa moraalisesti ja eettisesti oikeutettuja veroja, koska tässähän on kyse kaikista härskeimmästä, jopa vanhatestamentillisesti epäoikeudenmukaisesta, voisiko sanoa, kunniallisten ihmisten rokottamisesta yhteiskunnallisesti joka taholla.

Tässä jopa voisi ajatella psykologisesti niinpäin, että kun näillä meklareilla on kauhea kuolleisuus luonnollisesti nuorena jo, tämmöinen pieni verotus voisi helpottaa sitä huonoa omaatuntoa ja psykosomaattista pahaa oloa, aivan kuten on todettu lakimiehilläkin, että kun he ovat muuttaneet vähän käytöstapojaan oikeudenmukaisempaan suuntaan, eivät menneet siihen, mitä tämä puolueellinen laki jatkuvasti kiristettynä sallii, keinotteluun myös omassa työssä, niin selvästi olo ja terveys ovat alkaneet parantua ja kohentua.

Mutta justiin esimerkiksi pari edustajaa täällä on osoittanut sitä, että on tämmöinen kovanaamaisuus, armoton, ettei tuumaakaan periksi, tai oikeastaan nyt, kun ollaan EU:ssa, kokoomushan ei anna senttiäkään periksi. Tässä linjassa se on mennyt niin pitkälle, ja toki keskustankin oikeistosiipi ja joitain muitakin oikeistosiipiä on. Sen verran vielä sanoisin, että minua hämmästyttää tämä kovanaamaisuus siinä, koska nämä samat puolueet ovat kaikista kristillisimpiä tässä meidän yhteiskunnassamme — jätän nyt kristilliset itse puolueena pois — miten voi olla tämmöinen äärimmäisen... Ovatko teidän taustavoimanne tosiaan siellä koko ajan niin rankasti niskassa kiinni, että te ette voi näin yksinkertaisessa asiassa antaa periksi?

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on tarkoituksenmukainen ja sinänsä varsin hyvä. Ajatuksena tässä on se, että saatetaan EU:n direktiivi rahoitusvälinemarkkinoista voimaan, ja tavoitteena on myöskin se, että erilaisten pörssiosakkeiden neutraali verokohtelu turvataan.

Kun ajatellaan sitten taloudellisia vaikutuksia tämän esityksen osalta, niin totuus on se, että niitten osakkeitten osalta, jotka vapautuvat varainsiirtoverosta, osinkoverotus kiristyy käytännössä, kun osinkotulot tulevat tuloverotuksen piiriin pörssiosakkeitten kaltaisesti, joten tältä osin voi sanoa, että uskoisin, että tämä on suhteellisen neutraali valtiontalouden kannalta, niin että tässä verohelpotuksista tosiasiassa ei ole kysymys.

Mutta, arvoisa puhemies, ajattelin hieman laajemmin käsitellä tätä varainsiirtoverotusta. Täytyy sanoa, että meillä tällä hetkellä on eräitä selkeitä ongelmia varainsiirtoverotuksessa. Yksi on se, että kiinteistöjen veroprosentti on 4. Tosin täytyy muistaa, että vielä joitakin aikoja sitten se oli 4—6 prosenttia. Sitten listaamattomien osakkeitten veroprosentti on tällä hetkellä 1,6. Tietysti täytyy sanoa, että ne ongelmat ovat siinä, että 4 prosenttia on varsin korkea prosenttina ja sitten 4 prosentin ja 1,6 prosentin ero on suhteellisen suuri, ja sehän käytännössä on johtanut muun muassa siihen, että useita kiinteistöjä on osakeyhtiöitetty, minkä jälkeen kiinteistö myydään 1,6 prosentin leimaverolla. Voi kysyä, onko semmoinen verojärjestelmä kovin hyvä ja tarkoituksenmukainen, missä kannattaa tehdä erityisiä järjestelyjä verotuksen välttämiseksi. Tältä osin täytyy sanoa, että pitäisi miettiä tätä kokonaisrakennetta. Kuitenkin aina pitää muistaa sitten se, että verotuksen taso pitäisi säätää sillä tavalla, että suomalaisten osakkeitten vaihdannan kilpailukyky säilyy, mutta toisaalta verotuksen periaate "laaja veropohja mutta alhaiset verokannat" on aina hyvä ohje ja olisi hyvä ohje myöskin varainsiirtoverossa.

Jos nyt ajatellaan sitten, mitä voisi tehdä, niin tavoitteeksi varmasti ei voida asettaa sitä, että meillä olisi yksi yhtenäinen veroprosentti ja voitaisiin saada sellainen verokanta, joka turvaisi nykyisen tuoton, jolloin ainoa mahdollisuus on pyrkiä siirtämään näitä verokantoja niin, että 4 prosentin verokantaa alennettaisiin ehkä 2:een tai 1,5 prosenttiyksikköön ja osakkeitten osalta verokantaa laskettaisiin jonkin verran, 1—1,5:een. Mutta sanotaan, jos kiinteistöjenkin osalta veroprosentti on 2, niin en usko, että enää on tarvetta yhtiöittämisiin tai muihin erityisjärjestelyihin, jos veroero on 0,5 prosenttia tai vaikka se olisi yhdenkin prosentin luokkaa.

Mitä tulee sitten pörssiosakkeisiin, niin tietysti jossain määrin hankalaa on se, jos pörssissä verokanta on 0 ja sitten se on tällä hetkellä 1,6 tai vaikka se olisi 1:kin prosentti, joten ero on merkittävä. Toisaalta se houkuttelee kyllä siirtymään pörssiin, mikä vahvistaa yrityksen rahoitusta, millä sinänsä on myönteisiä vaikutuksia.

Mutta kun katsotaan kansainvälisesti, niin pörssiosakkeitten vaihdantaan kohdistuva verotus ei ole millään tavalla poikkeus, ja täällä ed. Kallis totesi, että Lontoossa on 0,5 prosenttia ja sillä toimitaan aika hyvin. Tosin täytyy sanoa, että Suomessa 0,5 prosenttia olisi kyllä varsin korkea ja sillä voisi olla haitallisia vaikutuksia Helsingin Pörssin toimintaan. Mutta jos katsotaan tällä hetkellä välityspalkkioitten suuruutta, niin siihen nähden 0,2—0,3 prosentin verokanta voisi olla mahdollinen. Tietysti täytyy sanoa, että semmoista kannattaisi koettaa ensin ja katsoa, minkälaisia vaikutuksia sillä on. Mutta jos otetaan huomioon palkkioitten määrä, niin se olisi ehkä vielä toimiva eikä karkottaisi yhtiöitä Helsingin Pörssistä kaiken kaikkiaan pois. Tietysti sillä voisi olla myöskin sellainen vaikutus, että se voisi jonkin verran vaikuttaa myöskin välityspalkkioihin. Se voisi jonkin verran johtaa siihen, että ne voisivat alentua, joten tietysti tällä tavalla voitaisiin pitää huolta siitä, että kun toisaalta verokantoja lasketaan ja pörssiosakkeisiin laitettaisiin varsin pieni verokanta, voidaanhan aloittaa vaikka 0,1:llä, niin voitaisiin kyetä turvaamaan se, että järjestelmä olisi kaiken kaikkiaan neutraali ja verotuksen tuotto ei vähenisi, ja voisi olla jopa mahdollisuuksia saada jonkin verran verotuksella lisätuottoa tältä osin.

Mutta, arvoisa puhemies, jos halutaan näinkin laajoja uudistuksia, niin silloin pitäisi huolellisesti valmistella, miettiä, pohtia ja testata jossain määrin, toimiiko järjestelmä. Mutta uskon, että jossakin vaiheessa tällaisille kokonaisuudistuksille on tarvetta.

Puhemies! Täytyy todeta se, että olen hieman pahoillani siitä, että täällä puhutaan pörssikaupasta keinotteluna. Pörssikaupan tarkoituksena on se, että yritykset saavat rahoitusta markkinoilta, tällä tavalla voivat omavaraisuuttaan vahvistaa, ja mitä omavaraisempia yrityksiä meillä on, sitä enemmän meillä on työpaikkoja, eli kysymys on työpaikkojen turvaamisesta eikä keinottelusta. Siitä syystä kaiken kaikkiaan eduskunnan pitäisi kantaa huolta siitä, että Suomessa pörssikauppa toimii ja että yritysten kannattaa listata osakkeensa pörssiin, ja tätä kautta turvata työpaikat.

Pertti  Virtanen  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Sasi kyllä taas syyllistyi siihen, mihin aika useasti tällä hetkellä hallituspuolueet syyllistyvät, että vääristeli kaikille kuulijoille epätoivoisesti sitä, että me puhuimme lyhytaikaisesta pörssikaupasta, jolla ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa, millä ed. Sasi hurskasteli sitten tuossa lopussa, että kaikki menee ihan (puhuja napsauttaa sormiaan) eivätkä saa yritykset rahaa. Kyllä on hämmästyttävää, että täytyy noin lapsellisesti käyttäytyä.

Jaakko Laakso /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Itse asiassa ed. Sasi ehdotti ed. Kallikselle kauppaa, jonka mukaan yleisiä verokantoja alennettaisiin ja sen jälkeen, kun pääoman omistajat olisivat tätä kautta saaneet itselleen tuntuvan hyödyn, voitaisiin ajatella tällaista 0,1 prosentin tai vähän suurempaakin transaktiomaksua. Käteen jää se, että hyvätuloiset hyötyisivät tästä kaupasta ja ed. Kalliksen ehdotuksen merkitys jäisi entistä vähäisemmäksi.

Mielestäni olisi välttämätöntä se, että pääomaverotuksen puolella toteutettaisiin progressiivinen verotus. Onhan se nyt käsittämätöntä, että tällä hetkellä ne, jotka omistavat muutaman osakkeen, joutuvat maksamaan saman suuruista veroa kuin ne, jotka omistavat tavattoman paljon osakkeita ja hyötyvät tästä. Pääomaverotuksen muuttaminen (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) progressiiviseksi olisi se askel, joka pitäisi tehdä, ja mielelläni kuulisin, mitä mieltä kokoomus siitä on.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on keskustelussa käynyt jo esille se, että varsinaisessa arvopaperipörssissä käytävä kauppa on erittäin runsasta. Kuten ed. Kallis omassa puheenvuorossaan totesi, Helsingin Pörssissä tehdään päivittäin kauppoja jo yli 50 000 ja noiden kauppojen arvo noussee tänä vuonna lähes 500 miljardiin euroon, mikä on itse asiassa noin 2,5 kertaa niin paljon kuin Suomen bruttokansantuote eli hyvin merkittävä summa.

Täällä on viitattu siihen, että vuonna 1995 Suomessa maksettiin pörssikaupasta vielä veroa mutta laman johdosta tuo vero päätettiin tuolloin poistaa. Käsittääkseni silloin oli kyllä hyvä ajatus siitä, että kun valtiontaloudessa menee hyvin, niin vero oli tarkoitus palauttaa. Tästä syystä olenkin lämpimästi kannattamassa tätä vastalauseen 1 mukaista sisältöä siitä, että varainsiirtovero palautettaisiin niin sanottuun pörssikauppaan. Tuon vastalauseen sisältöhän on se, että 0,1 prosenttia olisi tuon veron suuruus, mutta se ei olisi fiskaalisesti mikään merkityksetön, sillä tämän päivän liikevaihdon mukaan se tuottaisi valtiolle noin 500 miljoonaa euroa vuodessa.

Uskon, että tuolle 500 miljoonalle eurolle olisi varmasti käyttöä, kun puhumme esimerkiksi tulonsiirtojen parantamisesta tai julkisten palveluiden laadun parantamisesta ja julkisten palveluiden rahoittamisesta. Näen, että tässä on hyvä ja kannatettava tapa laajentaa veropohjaa, ja erityisesti iloitsen siitä, että myös ed. Sasi on kanssamme samaa mieltä ja tukee vastalauseen muotoa.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua on kuunnellut, niin tuntuu, että jotenkin me elämme vähän niin kuin pullossa, että täällä ollaan nollasummapelillä pelaamassa näitä asioita. Itse asiassa vähän aikaa sitten, muutama viikko sitten, talousvaliokunnassa käsiteltiin uusia pörssejä pienemmille yrityksille eri puolilla Eurooppaa ja me herätimme kysymyksen, onko Suomi kilpailukykyinen näille uusille pörsseille vai mihin itse asiassa pääoma ja siinä suhteessa omistus menee.

Meidän täytyy olla hyvin tarkkana siitä, mikä on myöskin verokohtelu siinä suhteessa Suomessa verrattuna muualle, tai jos Helsingin Pörssi tulee verolle, niin sitten todellakin pääomat suuntautuvat kenties niihin, missä ei ole tällaista 0,1:tä prosenttia.

Toisena mielenkiintoisena kysymyksenä haluan kyllä nähdä ihan laajapohjaisen esityksen vasemmistoliiton veropolitiikasta. Nyt sitten tehtiin jo pitkä listaus siitä, mitä kaikkia veroja kerätään, ja tuntuu, että laskutoimituksen jälkeen mennään yli 100 prosentin veroon pikkuhiljaa. Mielenkiintoinen on esimerkiksi tämä yritysten sukupolvenvaihdokseen liittyvän verotuksen kritiikki. Sehän tuo suomalaista työtä, ja sitä tarvitsee ennen kaikkea suomalainen investoiva teollisuus, joka haluaisi investoida tänne Suomeen ja pitää työpaikat Suomessa. Mikäli tämän tyylistä popularistista käsitystä vasemmistoliitossa on, niin ilmeisesti te ette halua pitää teollisuuden työpaikkoja Suomessa ollenkaan.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! On ihan oikein, että puhutaan Suomen kilpailukyvystä ja myöskin Helsingin arvopaperipörssin kilpailukyvystä. Mutta on aika huvittavaa kuulla, että suomalainen yhtiö, Talvivaara-kaivos, hakeutuu Helsingin sijasta Lontoon pörssiin, jossa peritään 0,5 prosenttia veroa. Siis 0,5 prosenttia peritään siellä ja sitten moititaan tai annetaan ymmärtää, että meidän sääntöjemme takia ja meidän verotuksemme takia yhtiö hakeutuu pörssiin, jossa peritään 0,5 prosenttia.

Tämä vahvistaa sen, ettei tällä verolla ole niin suurta merkitystä. Ei sillä verolla ole niin suurta merkitystä. Ei se, että Lontoossa peritään 0,5 prosenttia, ole Talvivaara-kaivoksen pussista pois. Se, joka ostaa, maksaa. Ostaja ja myyjä jakavat tuon kustannuksen. Minä ymmärrän hyvin, että Talvivaara-kaivos menee Lontooseen, koska se tarvitsee paljon rahaa, ja ennemmin tai myöhemmin se voi toteuttaa siellä osakeannin, joka antaa sille rahaa.

Kun vertaa sitä 0,1:tä prosenttia meklarin palkkioihin, mihin myöskin ed. Sasi viittasi, niin meklarin palkkiot Suomessa vaihtelevat 0,15 prosentista 1 prosenttiin. Jos me ottaisimme käyttöön 0,1 prosentin, niin minä olen melko varma, että meklari joutuisi sellaiseen tilanteeseen, että miettisi, pitäisikö nyt tinkiä pikkasen omasta provisiosta, vaikkapa 0,5 prosenttia tinkii siitä. Hänhän saa sekä ostajalta että myyjältä sen provision. Hän saa myyjältä provision, hän saa ostajalta provision. Hän tinkii sitten 0,05 ...

Minä luulen, että sanomani meni perille.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Voin kyllä vakuuttaa, että upposi sanomanne. Se oli erittäin havainnollistava ja hyvä puheenvuoro jälleen kerran siitä merkityksestä, kuinka todellakin voisi olla niin, että meillä tämä 0,1 olisi jotenkin katastrofaalista, kun samaan aikaan Lontoossa on 0,5. Tämä on erittäin tärkeä kysymys.

Minun mielestäni tämä pörssivero on sellainen tämän päivän tulevaisuusinnovaatio, jonka pitäisi olla käytössä niin meillä kuin muuallakin, ihan maailmanlaajuisesti. Kyllä me olemme velvollisia ihmiskuntana miettimään erilaisia keinoja, joilla me oikeudenmukaisesti voimme pienellä vaivalla ketään vahingoittamatta kerätä isoja isoja rahasummia niin sanotuista ansiottomista arvonnousuista, ja pääomien aivan hurjastakin kasautumisesta voi aina vähän ottaa ja nirhaista sitten yhteiseen hyvään, köyhyyden torjuntaan, kenties erilaisiin investointeihin ympäristön ja sosiaalisen hyvinvoinnin hyväksi.

Mielestäni tämä on osa oikeudenmukaista verolinjaa, jota me sosialidemokraatit mielellämme tässä kannatamme. Meiltähän tulee myös muita vaihtoehtoisia veronäkemyksiä.

Minä en ihmettele, että tämä ei sovi kokoomukselle, en oikeastaan sitäkään, ettei tämä sovi keskustalle. Te olette ideologianne oikeutetusti valinneet, porvari on porvari, teille ei tietenkään tämä sovi, että otettaisiin vähän näiltäkin, keillä varaa olisi maksaa, eikä vain niiltä pienituloisilta lapsiperheiltä. Mutta sitä minä kyllä vähän ihmettelen, miksi tämä ei vihreille käy, koska vihreiden ideologian luulisi olevan tämänlaisten asioiden puolella. Nyt vihreät täällä kannattavat jotain dieselveron korotusta enemmän kuin bensaveron ja sitä kautta joukkoliikenteen edellytysten heikentämistä, ja tämä ei sitten käy, tämä pörssivero. Siinä suhteessa tietenkin toivoisin jonkinlaista oikeudenmukaisuuslinjaa.

Kun ed. Zyskowicz on vielä tässä salissa, niin minä nyt teille sen verran huomautan, kun puhuitte näistä asiakasmaksuista, joita kuntien on perittävä, että kunnathan eivät saa näitä kohonneita asiakasmaksuja tulevaisuudessa, (Ed. Zyskowicz: Kyllä jatkossa saavat!) koska valtio tulee ja kahmaisee ne pois. Rahaa kunnat tarvitsevat palveluihin. Tämä on yksi keino rahoittaa niitä kunnallisia terveyspalveluita, vanhuspalveluita, lapsiperheiden palveluita. Niiden puolesta, ed. Zyskowicz, yhteisvoimin!

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Viitaselle ja vähän muillekin: Ensinnäkin Suomessa on erittäin tiukka myyntivoittoverotus osakkeitten osalta, se on eurooppalaista huippuluokkaa. Voitte tutustua siihen ja katsoa. Pikemminkin pitäisi olla päinvastoin. Suomessakin pitäisi kannustaa ihmisiä sijoittamaan osakkeisiin, pitäisi olla mahdollisuuksia yrityksissä järjestää osakeanti, jotta ne saisivat pääomaa. Suomessa ollaan suunnilleen kai yhtä mieltä siitä, että Suomesta puuttuu kasvuyrityksiä, yrityksiä, jotka voisivat kasvaa ja työllistää enemmän, saada vientituloja jne., niin että koko meidän kansantalouden kakku kasvaisi.

Minä ymmärrän hyvin, että Lontoo on Lontoo ja Helsinki on Helsinki. Jos Talvivaara menee Lontooseen, se menee sen takia, että siellä on mielenkiintoiset markkinat, sieltä löytyy ostajia ja se 0,5 prosenttia ei estä heitä menemästä sinne. Ja kun ei kerran 0 prosentilla Helsinki ole kilpailukykyinen, ei se ainakaan kilpailukykyisemmäksi muutu sillä, että sinne pannaan 0,1 prosenttiyksikköä haittaveroa lisää. Se ei ole ollenkaan sama asia. Pikemminkin pitäisi vielä houkuttelevammaksi saada Helsinki ja Suomi ylipäätään, että yritykset tänne listautuisivat ja saataisiin sitä kautta lisää kauppaa ja sitä kautta myös verotuloja. (Vasemmalta: Pitäisi alkaa maksaa yrityksille veroa!) Olen aivan varma siitä, että pienelläkin verolla, vaikka 0,1 prosentilla, tapahtuisi käyttäytymismuutoksia ja ne käyttäytymismuutokset eivät olisi positiivisia suomalaisen pörssin kannalta.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sen verran vielä ed. Sasille, että kun siellä tuli esille yksi tämmöinen seikka vielä, että täällä jotkut meistä näkevät pörssin keinotteluna, niin eihän toki siitä ole kyse, vaan kyse on siitä, että ed. Sasin edustaman porukan ja muitten siellä takana olevien keskuudessa on aina koettu pörssi semmoisena, että sillä voi keinotella. Ja nyt kun se on mennyt aina vaan pahemmaksi, niin se on alkanut muodostua tämmöiseksi ikäväksi rikoksen kaltaiseksi tapahtumaksi niitten ihmisten mielissä, jotka siihen osallistuvat tällä nopealla ahneudella.

Minä kuulun itse tämmöiseen Suomen Tieteelliseen Hypnoosiin — meillä on siinä hammaslääkäreitä, psykiatreja, psykologeja — ja on todettu, että kristillinen suggestio on niin vahva, että sen jatkuva rikkominen tietyissä ammateissa ja tietyllä käyttäytymisellä sairastuttaa ihmisen aika äkkiä. Näillä meklareilla, ulkomailla varsinkin, on havaittu todella suuri kuolleisuus. He käyttävät kaikista eniten pornoa, kaikkea muuta siihen liittyvää nettiaineistoa, eli heillä on maailman huonoimmat elintavat. He eivät hyödy oikeastaan mitään ja kokevat itsensä orjiksi, jotka siirtävät rahaa ihmisille tavallaan ansiottomasti. Eli en minä väitä, että se olisi keinottelua, he itse kokevat sen niin.

Nyt kun Suomi ajaa tämmöisiä parempia elintapoja, niin mainoksena kokonaisvaltaiselle hyvän elämän huomioonottamiselle olisi tämmöisen veron salliminen ilman muuta paikallaan, koska silloinhan se todellakin vaikuttaisi siltä, että annetaan kuitenkin yhteiskunnalle, valtiolle ja vähäosaisemmillekin jotain siitä, että tavallaan näin epäilyttävällä tavalla vedetään välistä.

Jukka Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Kallikselle toteaisin, että ei Talvivaara-kaivosta viety Lontoon pörssiin, listattu Lontoon pörssiin, näiden mahdollisten verojen takia vaan sen takia, että sieltä oli saatavissa rahoitusta isolle, tärkeälle ja työllistävälle hankkeelle. Jos Suomi nollaverolla ei ole kilpailukykyinen, niin vielä vähemmän se on kilpailukykyinen silloin, kun ryhdytään verottamaan. Suomen kannalta, koko meidän kansantaloutemme kannalta, on ensiarvoisen tärkeää, että me saisimme Suomeen mahdollisimman paljon sijoituksia. Siitä huolimatta, että me olemme kilpailukykymittauksissa pärjänneet erinomaisen hyvin, me olemme erinomaisen vähän saaneet ulkomaisia sijoituksia Suomeen. Meidän tulee toimia siten, että kaikin mahdollisin keinoin Suomi pysyy tässä kilpailukykyisenä, ja on kerättävä se pienikin tuuli purjeisiin.

Miapetra Kumpula-Natri  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri tästä minä itsekin puhuin, mistä ed. Mäkelä nyt viimeksi puhui, että meidän täytyisi Suomeen houkutella sitä pääomaa. Meillä ovat valiokunnat kierrelleet pitkin Aasiaa, nähneet, että siellä on liikkuvaa rahaa. Mutta me puhumme nyt näin pienestä summasta, johon me lähdimme mukaan, 0,1 prosenttia, ja me samaan aikaan tiedämme, että muitakin maksuja siellä pörssissä on, on meklarimaksuja. Jos sitten itse sijoittelee, niin silloin kun on todellisesta kaupasta kyse, 0,1 prosenttia on vähän; silloin kun on spekuloinnista kyse, on tilanne toisenlainen. Minä toivon, ettei myöskään hallituspuolueena kokoomus lähde siihen, että Suomen kilpailukyky tai pörssimme, joka sijaitsee Helsingissä osana OMX:ää, kilpailukyky olisi tästä 0,1 prosentista kiinni. Mutta verotus on isompi kysymys kuin tämä ja tämän takia tämä on vähintäänkin hyvän ja syvällisen selvityksen arvoinen asia, aivan varmasti. Niin kuin tässä vastalauseessakin sanotaan, Euroopan valtioissa, niissä maissa, joissa on 0,2—0,3, on olemassa jo useampi pörssi. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Sen takia tämä pitää tarkkaan katsoa, tämä mahdollisuus.

Bjarne   Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä en ymmärrä, mikä sijoitus — sanon suoraan — keinottelu, ostaminen ja myyminen yhtenä ja samana päivänä, olisi. Eihän se mikään sijoitus ole, eivät ne rahat tänne Suomeen jää. Ne pyörivät siinä pörssissä ja aikanaan menevät maasta pois. Mitä me sijoituksella tarkoitamme, niin me tarkoitamme pitkäaikaista sijoitusta, ja pörssi ei tuo pitkäaikaisia sijoituksia, ei ainakaan se rahamäärä, joka pyörii useita kertoja päivässä. Ja niin kuin on käynyt ilmi, pörssin liikevaihto on 2,5 kertaa Suomen koko bruttokansantuote. Ei tule tuoretta rahaa arvopaperipörssiin, vaan se on sama raha, joka pyörii, ja sitä ei voi missään nimessä sijoitukseksi sanoa.

Jaakko Laakso /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Jukka Mäkelä katsoi, että tällainen 0,1 prosentin vaatimaton vero olisi muka este pääomien hakeutumiselle Suomeen. Muistuttaisin tässä yhteydessä, että silloin kun Suomi kävi keskustelua Euroopan unionin jäsenyydestä, yksi keskeisimmistä argumenteista Euroopan unionin jäsenyyden puolesta oli se, että pääomat suorastaan tunkevat valtavana virtana Suomeen ja että jos Suomi jäisi EU-jäsenyyden ulkopuolelle, niin pääomat eivät hakeutuisi Suomeen. Me tiedämme, että tämä argumentti ei ole osoittautunut todeksi. Pääomat eivät ole hakeutuneet Suomeen sellaisella virralla, mitä kuviteltiin ja luvattiin EU-jäsenyyden myötä.

Sama argumentti myytiin meille toistamiseen euroon siirtymisen yhteydessä. Silloinkin sanottiin, että jos me emme liity euroon, niin Suomeen ei tule niitä valtavia pääomamääriä, joita jotkut näkivät kuvitelmissaan. Jälleen olemme tilanteessa, että Suomeen ei ole tullut euroon siirtymisen jälkeenkään (Puhemies: Minuutti on nyt täyttynyt!) niitä luvattuja pääomia.

Mutta nyt näyttää siltä, että tämä 0,1 prosentin varallisuusvero estäisi tulon.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! En lähde kilpapuhumaan ed. Laakson kanssa tässä kohtaa.

Mutta täällä ed. Jari Koskinen puhui näistä sijoituksista. Emme me tällä puolellakaan salia vastusta pörssisijoittamista tai sijoittamista ylipäätään. Ed. Kallis toi esille hyvin olennaisen seikan: ero tulee selvästi pitkäaikaissijoittamisen ja tämmöisen lyhytaikaisen rahan liikehdinnän, niin kutsutun keinottelun, välillä.

Mutta ed. Jukka Mäkelälle: Kuten totesitte täällä, jos Suomi ei ole nollaprosentin verokannalla kilpailukykyinen, niin se ei ole sitä myöskään 0,1:llä. Varmasti näin on, mutta jos se ei ole kilpailukykyinen nollalla, niin se ongelma on jossain muussa kuin verokannassa, ja silloin täytyy puuttua siihen ja mennä katsomaan syntyihin syvempiin eikä tässä kohtaa kinata tästä, onko se 0,1:tä, tuleeko meklaripalkkioiden osalta jostain vai ei. Me kaikki varmasti toivomme, että Suomeen tulee yhä enemmän sijoituksia.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä on toivottavasti ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun lainaan omasta kirjastani valikoituja kohtia. (Naurua) Varmaan puhemies kuuntelee mielenkiinnolla.

Kuuntelin tosiaan tätä keskustelua mielenkiinnolla ja ajattelin, onko minulla siihen paljon lisättävää. Alkuun myöskin haluan todeta sen, että kannatan tosi sydämestäni tätä ed. Kalliksen ehdotusta.

Kirjassani "Ihmisyys haastaa itsekkyyden" olen pohtinut mielestäni kohtuullisen syvällisesti sitä, miten arvoja saadaan mukaan suomalaiseen globalisaatio- ja tässä tapauksessa tällaiseen rahatalouspolitiikkaan, ja olen päätynyt siihen, että pitäisi ryhtyä pikaisesti kehittämään kansainvälisen yhteistyön pohjalta valuutan- tai pääomansiirtoveroa, joka kohdentuisi spekulatiivisiin pääomasijoituksiin.

No, täällä ei ole vielä tullut keskustelussa esille tätä Tobinin veroa. Olen sitä mieltä, että Suomen ja kehittyneiden valtioiden Euroopan unionissa tulisi hyvin vahvasti edesauttaa Tobinin veron tyyppisen veron käyttöönottoa, ei yksin Euroopassa vaan muuallakin maailmassa. Professori Tobinhan on siis kansantaloustieteilijä, joka kehitti tämän teorian Tobinin verosta 1970-luvulla. Pienen pieni vero, hänen mukaansa 0,1—1 prosentin vero, perittäisiin kaikista valuuttakaupoista maapallolla. Hänen argumenttinsa oli se, että pääomamarkkinoiden toiminnan vapautta tulisi rajoittaa heittämällä hieman hiekkaa rattaisiin.

Ja nyt on mielenkiintoista, mitkä hänen perustelunsa olivat. Taustalla oli huoli pääomamarkkinoiden vakaudesta, koska markkinoiden liiallinen heilahtelu johtaa helposti taloudellisiin ongelmiin, jotka voivat levitä maailmanlaajuisesti. Tobin ei siis halunnut rajata muutoin pääomamarkkinoiden vapautta, mutta pienellä verolla oli tarkoitus karsia turhia markkinoita haittaavia spekulatiivisia valuuttakauppoja. Tältä osin voidaan sanoa, että kansanedustaja Kallis ja professori Tobin ovat hyvin lähellä toinen toisiaan, etten sanoisi veljeksiä, ja mielelläni itsekin tähän veljessarjaan kuuluisin.

Tobininkaan vero ei välttämättä poista kaikkia talouden ongelmia, niin kuin ei tämä nyt käsittelyssä oleva esitys varainsiirtoverosta, mutta yhtenä keinona se vähentäisi talouden kriisiherkkyyttä ja epävakautta, ja lisäisin tähän hyvin vahvasti nyt myöskin tämän yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuusajattelun, mikä tähän pienen pieneen veroon siirtyisi. Olen vahvasti sitä mieltä, että tällainen olisi syytä ulottaa kaikkiin spekulatiivisiin pääomasiirtoihin. Näin talouteen saataisiin enemmän humaanisuutta ja demokratiaa.

Niiden, joita kiinnostivat syvällisemmin nämä kohdat, kannattaa lainata tätä kirjaa. Minä vapaasti poimin sieltä joitakin kohtia.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hyvin siteerattu, ed. Gustafsson, ja hyvin todistettu. Kyllähän suuri raha aina vikisee, että se ei pärjää. Hyvänen aika sentään! Jos 0,1 prosenttia kaataa suuren rahan, niin menköön. Tämä on aivan oikea esitys. Erityisesti riemuitsen siitä, että Kalliksen—Soinin linjalle on nyt saatu suomalainen vasemmisto, sosialistit, heräämään. Oppositio tekee hyvää, se puhdistaa, se tuo sosiaalisempaa mielenlaatua vasemmalle. Sitä ei ole näkynyt tähän asti. Ja sitten, koska rahanahne on tyytyväinen? Ei koskaan. Se on kuin rotta, jolta hypotalamus on poistettu. Se paisuu ja paisuu, lisää pitää saada. Pörssiromahduksen aikaankin Amerikasta hypittiin 30. kerroksesta, kun 20 miljoonaa oli mennyt, vaikka 10 oli jäljellä. Tämä on suhteellista. On tämä kamalaa, että tähän mukamas kaatuisi.

Me olemme koko ajan lisäämässä tavallisen kansan veroja: kulutusveroja, bensaveroja, sähköveroja, kunnallisveroja. Ne ovat kaikki tasaveroja. Päinvastoin, pääomavero pitäisi tehdä vielä progressiiviseksi. Tällä hetkellä, kun sitten oikein pistettäisiin nämä asiat rinnalle, niin se olisi oikeudenmukaisuutta. Nyt kokoomuskin sanoo olevansa palkansaajan asialla. Mutta miksi palkkatuloja pitää enemmän verottaa kuin laiskaa pääomaa? Tietenkään ei pitäisi.

Arvoisa herra puhemies! Ed. Laakso kertoi kyllä nämä EU:n ja Emun lupaukset. Ei ole maa nielaissut Ruotsia, vaikka oman rahansa piti. Päinvastoin, ruotsalaiset ovat ostaneet suomalaisia firmoja.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Kalliksen tekemä ehdotus on hyvä, ja kannatan sitä. Ja niin kuin täällä on todettu, ed. Kallis on tätä ehdotusta useamman vuoden ajan kaupitellut tässä suuressa salissa, mutta valitettavasti kulloisetkaan hallitukset eivät ole suostuneet tätä veroa ottamaan käyttöön. Toivon nyt, että tällainen vero vihdoinkin otetaan käyttöön. Se on niin kuin ed. Soini totesi: tässä verotetaan niin sanottuja hyväosaisia ja saadaan sieltä tähän sosiaaliseen puoleen rahaa. Samoiten kannatan sitä, että pääomavero tulisi progressiiviseksi. Tähän suuntaan pitäisi edetä eikä pienituloisten ihmisten palkkaverotusta ja verotaakkaa lisätä.

Pertti Virtanen  /ps:

Arvoisa puhemies! Lumouduin taas omista sanoistani niin, että unohdin kokonaan mainita, että kannatan ed. Kalliksen esitystä kanssa.