Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys laiksi avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain muuttamisesta on myönteinen asia. Se pohjautuu aika tavalla siihen, että Raha-automaattiyhdistys jo joitakin vuosia sitten lähinnä EU:n kilpailulainsäädäntöön viitaten lopetti erityisryhmien tukemisen asuntorakentamisen yhteydessä, johonka olisi liittynyt muutakin kuin vain pelkkä asuminen. Yleensäkään missään sellaisessa, mikä liittyy kilpailuun, jossa on markkinat mukana, ei enää Ray halua olla mukana.

Puhemies! Tämä laki sisältää nimenomaan tukiprosentin noston, ja erityisesti tässä on kiinnitetty huomiota pitkäaikaisasunnottomien asuntohankkeiden edistämiseen. Näissä avustuksen enimmäissuuruus voi olla enintään 50 prosenttia, opiskelijoiden ja vammaisten kohdalla se on 10 tai 25 prosenttia — korkeampi luku siis vammaisten kohdalla — ja vaikeavammaisten kohdalla 40 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista.

Haluaisin todeta sen, että valiokunta yksimielisesti linjasi nimenomaan vammaisten asumista ja nimenomaan pitkän keskustelun jälkeen liitti mietintöön valiokunnan kannanottona sen, että vammaisella on oikeus asua muun yhteiskunnan osana sen sisällä, tämä tuli tähän mukaan kirjatuksi. Hallituksen esityksessähän nimenomaan mainitaan hyvällä tavalla se, että vammaisten asuminen on nähtävä luontevana osana muuta asumista eikä sitä tule eristää, siis tällaista sosiaalista segregaatiota ei tule sallia eikä hyväksyä. Tämä on hyvin tärkeä kysymys. Tiedämme esimerkiksi Helsingistä, että vammaisten ja myös pitkäaikaisasunnottomien sijoittuminen on ollut vaikeata, on vähintään valitettu näistä rakennuspäätösratkaisuista, ja tässä mielessä valiokunta tähän asiaan halusi puuttua. Muuten valiokunta kiinnitti huomiota myös siihen, että kun nämä erityisryhmien asunnot sijaitsevat oleellisena osana muuta yhteiskuntaa ja taajamaa, niin myöskin siinä on huomioitava hyvät liikenneyhteydet.

Arvoisa puhemies! Tämä kuuluu sarjaan hallituksen hyviä esityksiä. Ovatko nämä esitykset riittäviä, se on toinen kysymys. Resurssien vähäisyyteen on kiinnitetty huomiota. Avustuspäätöksistä voi todeta sen, että edelleen nämä päätökset tehdään ja asioitten käsittely tapahtuu virkamiestyönä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksessa, joka itse on valtiovallan tuottavuusohjelman kohteena: 10 henkilötyövuotta vähennetään tuottavuustavoitteiden mukaisesti vuoteen 2011 mennessä. Kuitenkin näitä hakemuksia tulee jatkuvasti entistä enemmän.

Toinen resurssikysymys on tietysti raha. Vuoden 2008 talousarviossa näiden erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen on osoitettu avustusvaltuutta 85 miljoonaa euroa, josta summasta on käytetty jo, tai sidottu, noin 48 miljoonaa euroa. On selkeästi todettava, että tämä summa on liian vähäinen. Nimenomaan vanhusten asumiseen tarvittava tuki on määrältään puutteellista, siinä ehkä on kaikkein suurin lisäämisen tarve. Tämä tuli myös selkeästi esille valiokuntakuulemisessa.

Tämä esitys on yksimielinen ja on todellakin kiinnittänyt huomiota tähän sosiaalisen segregaation estämiseen.

Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Hyvä on hallituksen esitys, mutta hyvä on kyllä mietintökin. Kun tässä on kehuttu sosiaali- ja terveysvaliokunnan saavutuksia, niin helpompi kehua muita kuin itseänsä. Siksi totean, että mietintö on kyllä sellainen, että jos olisin saanut itse vapaasti kirjoittaa 22 vuoden kokemuksella asunnottomuuden poistamisesta, niin aika pitkälti olisin kirjoittanut kyllä, miltei sanasta sanaan, näin.

Haluaisin korostaa tässä yhteydessä kuitenkin sitä, että asunnottomuutta ja pitkäaikaisasunnottomuutta ei poisteta vain rakentamalla uusia asuntoja vaan sitä poistetaan ennen kaikkea estämällä ihmisten joutuminen asunnottomiksi. Paras keino ja ainoa tehokas keino siihen on asumisen tuen lisääminen niille, joitten asuminen ilman sitä tukea tuppaa muodostumaan sellaiseksi, että häätö alkaa uhata. Siksi on hyvä, että valiokunta on ainakin sivulauseessa ja taitaa olla jopa päälauseessakin viitannut asumisen tuen tarpeeseen.

Toinen merkittävä asia, johon valiokunta on kiinnittänyt huomiota, on vammaisasuntojen rakentamismääräykset. Menneinä vuosina kyseiset määräykset toisinaan aiheuttivat tilanteita, joissa vammaisille tarkoitetut asunnot muodostuivat epätarkoituksenmukaisiksi siksi, että kylpyhuone oli palloiluhallin kokoinen ja säilytystilat olivat sitten aivan jotain muuta. Jos normeja ollaan tältäkin osin purkamassa, niin kehitys on menossa hyvään suuntaan.

Onpa tässä ansiokkaasti kiinnitetty huomiota jopa tuottavuusohjelman mahdollisesti aiheuttamiin ongelmiin asunnottomuuden poistamisessa. Kiitos siitäkin valiokunnalle!

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä on kysymys erityisryhmien asunto-olojen parantamisesta. Täällä mietinnössä todetaan, että siirtyminen laitosasumisesta avohoitopainotteiseen palvelurakenteeseen edellyttää rakenteellista muutosta asuntotuotannossa. Arvoisa puhemies! Tähän voi vain todeta: trendi on oikea, ja tämä vaatimus seuraa suoraan tästä trendistä, tähän suuntaan ollaan menossa. Itselläni on kunnia vetää Kehitysvammaisten Tuki -yhdistystä, jolla on merkittävä ryhmäkotikokonaisuus Oulun Hietasaaressa. Sinne on nyt juuri tämän trendin mukaisesti syntynyt tarve vielä lisärakentamiseen, ja sitä asiaa nyt kiireellisesti yritetään hoitaa. Tässä on sitten tietysti erinomaisen hyvä asia, että tässä se tukiprosentti nousee ymmärtääkseni juuri näillä ryhmillä — se koskee tätä ryhmää — 40 prosenttiin. Se helpottaa huomattavasti sitä, että kun sitten kunnat kuitenkin ovat maksamassa sen ryhmäkotiasumisen kustannukset, niin tällä tavalla se kuntien velvoite pienenee sopivasti.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on hyvä. Ed. Tiusanen totesi, että tämä on hallituksen hyvä esitys. Minäkin voin niin todeta, että tämäkin on hallituksen hyvä esitys. Tämän esityksen tavoitteenahan on parantaa nimenomaan pitkäaikaisasunnottomien ja vammaisten asuntotilannetta. Itse haluan kiinnittää erityisesti huomiota näiden kahden tärkeän ryhmän lisäksi myös opiskelijoiden tilanteeseen. Vapailla markkinoilla asuntojen vuokrahinnat ovat varsin korkeita, ja vaikka hallitus on nyt ryhtynytkin hyviin toimenpiteisiin opiskelijoiden taloudellisen tilanteen vahvistamiseksi, niin siitä huolimatta nämä asuntojen vuokrahinnat ovat karkaamassa niin pitkälle, että enää ei edes tuo asumislisä ja opintotuki riitä asumisen maksamiseen. On hyvä, että tällä keinolla nyt yritetään saada lisää näitä kohtuuhintaisia asuntoja markkinoille, sellaisia, jotka ovat asukkaiden maksukykyyn nähden kohtuullisella tasolla, se on erittäin positiivista.

Lisäksi haluaisin vielä hieman todeta tästä sijaintikysymyksestä, mistä esittelypuheenvuorossakin todettiin, että se on hyvin oleellinen myös tässä opiskelijoiden tilanteessa kuten vammaistenkin asuntotilanteessa. Usein tonttimaan hinta on niin kova, että tuo opiskelija-asuntola rakennetaan kovin kauaksi keskustasta ja muista palveluista, ja niin kuin tiedämme, julkinen liikenne ei maassamme ole sellaisella tasolla, että se palvelisi opiskelijoita hyvin. Sen takia kantaisin erityistä huolta sen puolesta, että näitä opiskelija-asuntoja pyrittäisiin rakentamaan julkisen liikenteen varrelle, niin kuin saimme nähdä rakennetun esimerkiksi Hämeenlinnassa asuntomessualueella viime vuonna.

Toivotaan, että nämä asiat huomioidaan, kun näitä hankkeita tulevaisuudessa yhä enempi saadaan.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Pitkäaikaisasunnottomuus on ollut erityisen vaikea ongelma, vaikka Suomessahan myös asunnottomuusongelma yleensä on vaivannut pitkään huolimatta siitä, että tavoitteita asunnottomuuden kokonaan poistamiseksi on myös ollut, joten on erittäin hyvä, että tässä esityksessä on nimenomaan erityisiä toimenpiteitä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi. Myös tämä valinta, mihin pyritään, eli että pyritään pois asuntoloista sellaisiin yksilöllisiin ratkaisuihin, että ihmisillä on käytössään oma koti ja omaa tilaa ja myös sitten niitä palveluita, joita he tarvitsevat, on mielestäni erittäin kannatettava ja hyvä asia.

Tämä tavoite pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisesta koskee hyvin isolta osin nimenomaan omaa kotikaupunkiani Helsinkiä. Tämä hallituksen esitys osaltaan auttaa Helsinkiä pyrkimään tähän tavoitteeseen. On myös hyvä huomata, että Helsingissä tämä haaste otetaan tosissaan ja on otettu jo pitkään tosissaan. Se väheneminen, mitä asunnottomuudessa on tapahtunut viime vuosien aikana, on kaiken kaikkiaan ollut nimenomaan helsinkiläisen asunnottomuuden vähenemistä, ja meillä on lukuisia hyviä suunnitelmia, joista suuri osa on toteutumassa, nimenomaan tämän pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi, ja myös tarkoituksena on, että kun uusia alueita kaavoitetaan, niin sinne jo valmiiksi sijoitetaan paikkoja myös tuettua asumista varten.

Ed. Erkki Virtanen totesi aivan oikein, että tietenkin olennaista on myös huolehtia asuntopolitiikan kokonaisuudesta, ja tämä Helsingin seudun kuntien ja valtion tekemä aiesopimus, jossa Helsingin seudun kaikki kunnat sitoutuvat vuokra-asuntotuotantoon, ja siihen tarjotut taloudelliset porkkanat toivottavasti tarjoavat sitten mahdollisuuksia myös tämän osalta.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laiksi avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain muuttamisesta on kannatettava asia.

Hallitusohjelmassa on kirjattu tavoite siitä, että asunnottomuus poistetaan. Tässä lakiesityksessä on luotu uusi investointiluokka. Pitkäaikaisasunnottomien asuntokohteita rahoitettaessa avustuksen enimmäismäärä voi olla jopa 50 prosenttia. Muissa kohteissa enimmäisavustukset ovat 10, 25 tai 40 prosenttia. Pitkäaikaisasunnottomuus kestää Pääkaupunkiseudulla 5—10 vuotta. Asunnottomuuden päätyttyä on todella tärkeää, että asunnonsaaja tietää varmasti, että tässä on minun kotini ja kodista ei tarvitse lähteä mihinkään. Pysyvyys luo turvallisuutta. Turvallisuus antaa myös voimia ponnistaa elämässä eteenpäin. Tämä lainmuutos on pieni ja tärkeä askel kohti asunnottomuuden poistamista.

Arvoisa puhemies! Iltapäivällä minulla kävi vieraita Tuusulasta Toimintakeskus Kettusesta. Keskusteluissa nousi esiin se, että kehitysvammaisille ei ole riittävästi asuntoja ja tulotaso on matala. Tätä heidän näkemystään tukee se, että kehitysvammaisia on laitoshoidossa tällä hetkellä noin 2 300 henkilöä, joista vain 100—200:n arvioidaan tarvitsevan laitoshoidon tasoista hoitoa, ja heidän asumisensa tulisi järjestää normaalissa asuinympäristössä.

Arvoisa puhemies! Kehitysvammaiset ovat todella yhteiskuntamme köyhimpiä jäseniä. He elävät peruseläkkeen sekä mahdollisen hoitotuen ja asumistuen varassa. On erittäin tärkeää varmistaa se, että tämä järjestelmä johtaa todella kohtuulliseen vuokratasoon ja yhteiskunnan varoilla tuetut asunnot pysyvät erityisryhmien vuokra-asuntotuotannossa 20 vuotta.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että ed. Heinonen otti tuon maan hinnan esille. Se nousi myös valiokuntakäsittelyssä keskeiseksi. Yhtä tärkeä ja hyvä asia on se, että hallituksen esityksessä on korostettu yhdenvertaisuusperiaatteen edellyttämää vammaisen henkilön mahdollisuutta asua muun väestön joukossa. Se on hyvin sanottu. Meillähän on perustuslaki, joka tähtää tähän, lisäksi on YK-sopimukset vammaisuuden haittojen poistamiseksi. Näin ollen on tärkeätä, että tämä ajatus pysyy ja toteutuu. Jos ajatellaan vaikka Pääkaupunkiseutua, pitäisi myös katsoa sitä, miten Helsingin kaupunki pystyy esimerkiksi omalle maalleen rakentamaan vammaisillekin ihmisille keskusta-alueelle asuntoja. Tämä mielestäni on tärkeä näkökulma. Ei saa olla vain niin, että niitä rakennetaan sinne, missä maan hinta on matalampi.

Toinen asia, minkä ed. Erkki Virtanen nosti hyvin esille, on nämä normitalkoot, niin kuin niitä nyt kutsutaan, mutta mitä tahansa normeja ei tietysti ole syytä lähteä vähentämään. Olemme täällä maininneet esimerkinomaisesti autopaikkojen määrän, mutta toisaalta sitten on hyvä muistaa se, että asuntoja käytetään ehkä elinkaarimallina niin, että niitä sitten myöhemmin lopulta käytetään esimerkiksi iäkkäämpien ihmisten asuntoina, jolloinka tiloja pitää olla esimerkiksi kylpyhuoneessa.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa puhemies! Jotta ihmisten ei tarvitsisi muuttaa kotoaan enää vanhana, niin itse asiassa yksi keino siihen on hissirakentamisen tehostaminen edelleen ja Museoviraston vaikutus muun muassa vanhemman rakennuskannan hissittämiseen. Erityisryhmäksi voidaan toivottavasti jatkossa katsoa myöskin kotoa pois muuttavat nuoret, kun näitä avustuksia erityisryhmien asuntorakentamiseen myönnetään. Kuten ed. Heinonen jo sanoi, nuoret ovat yksi erittäin iso ryhmä, jolla on oikeus jäädä asumaan kotiseudulleen, ja Helsingissä tänä päivänä se ei välttämättä ole mahdollista.

Nuoriin liittyy myöskin ennalta ehkäisevänä kansalaiskasvatus ja kansalaistaito, miten elää ihmisiksi. Lisäksi on harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntämisen kynnyksen alentaminen silloin, kun perheillä on esimerkiksi vuokranmaksuvaikeuksia. Lisäksi tähän vammaisten ja myöskin vanhempien ihmisten asumiseen liittyy myöskin se, että palvelujen tarpeeseen varaudutaan jo silloin, kun uusia asuinalueita kaavoitetaan ja uusia asuintaloja rakennetaan. Tällöin vähennetään myöskin kuljetuskustannuksia ja säästetään muun muassa ilmastoa.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Erityisesti vammaisten asunto-olojen parantaminen on todella suuri asia. Tämä ryhmä on ollut pitkään jo paitsiossa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! En lähde tässä arvioimaan tätä esitystä. Tässä on käytetty hyviä puheenvuoroja ja todettu, mitä tämä esitys pitää sisällään.

Mutta ihan yleisenä ajatuksena: kun linnuilla on pesät ja ketuilla luolat mutta ihmisen pojalla ei ole, mihin päätänsä kallistaa, niin se vanha ajatus yhä edelleen on näköjään hyvin ajankohtainen. Suomessa on nimittäin maata aika reippaasti, ei taida riittää neliökilometrille — paljonko meitä nyt on — kuin alle 10 henkeä, ja siinä mielessä ihmetyttää, että silloin kun katsoo sen yhtälön, niin sehän riippuu poliittisesta tahdosta, miksi se maan hinta on noussut jollakin alueella niin korkeaksi, ja silloin meiltä puuttuu semmoinen poliittinen tahto tehdä temppuja sille, miten saada se maan hinta kestämään edullisena. Jotkut tekevät rankkaa bisnestä sillä, antavathan tietysti vähän vaalirahoitusta joillekin siinä sivussa, mutta se ei saa olla selitys siinä hommassa, vaan silloin pitäisi katsoa sen yli ja sen lisäksi, mitä tässä on hyvä esitys olemassa, katsoa kaiken kaikkiaan, miten saada se tonttimaan hinta sillä tavalla, jotta se ei nosta sen asunnon hintaa, koska monethan maksavat sitten loppuikänsä sitä eri tavoin: vuokrassa maksetaan, mutta sitten pitää hankkia omistusasunto ja maksaa sitä loppuikänsä, ja sitten kun kuolla kupsahtaa, niin perikunta tietysti saa sen loppujen lopuksi mahdollisesti velattomana — tai saako.

Mutta tämä ongelma nyt pitäisi ratkaista, koska asuminen on välttämättömyys näillä leveysasteilla ja näissä olosuhteissa, ja sen takia tämä pitäisi ottaa perusjutuksi meillä, yhdeksi oleelliseksi asiaksi tässä koko politiikassa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Täällä on varsin moni edustaja kiinnittänyt huomiota siihen myönteiseen trendiin, että siirrytään laitosasumisesta avohoitopainotteiseen asumiseen, ja sitä vartenhan näitä rakennuksia nyt sitten rakennetaan.

Sitten on tullut esille se, että tontit ovat kalliita jnp. Kuntavaaleissa pitää pitää huoli siitä, että sinne valtuustoon tulee sellaisia valtuutettuja, jotka pitävät huolen siitä, että tonttivarauksia tämän laatuista rakentamista varten on. Eihän se muun asutuksen joukossa asuminen tarkoita sitä, että siirretään sen muun asutuksen reunalle, sinne, missä tontit ovat halvempia. Elikkä tässä ne suuret periaatteelliset ratkaisut tehdään siinä kaavoituksen ja tonttijaon yhteydessä.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Joo, niin kuin edellinen edustajakin sanoi, on hyvä juttu, että laitosmaisesta asumisesta siirrytään tänne avopuolelle. Muuten kuiteskin meillä on erityisryhmiä, joita nykytutkimusten mukaan maailmallakin pitäisi — tämä avoajattelu oli vähän, voisiko sanoa, liioiteltua mielenterveys- ja muissa asioissa — myös sitten, en väitä nyt, että voisi sitten siirtää, vaihtaa paikkaa, mutta ainakin tulevaisuudessa rakentaa sen suuntaisesti, että kun tämä nyt ottaa huomioon opiskelijatkin — tämä on siinä mielessä hyvä laki — ettei sitten heistä tule myöhempänä toisella tavalla avohoidettavia, niin suosittelisin kyllä tämän kaltaista lain laajennusta ja lisäämistä myös sitten tai, sanoisiko, siten myös tuonne avohoitoon siirrettyjen mielenterveys- ja vastaavien potilaiden ... Kun niitä nimittäin — tämmöinen ajatus vielä — ajattelee ja katselee, minkälaisissa asunnoissa nämä niin sanotussa avohoidossa olevat, laitoshoidosta pois siirretyt, asuvat, niin ei se kyllä vastaa välttämättä joka paikassa ollenkaan sitä käsitystä, mitä avohoidosta kuvittelisi olevan. Varsinkin kaikki tuki puuttuu niiltä, joilla pitäisi olla.

Mutta tämä on hyvän suuntainen esitys joka tapauksessa.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Pertti Virtaselle totean, että hallituksen esitys pitää sisällään mielenterveyskuntoutujat ja heille on mahdollisuus aina 50 prosenttiin saakka näihin asuntohankkeiden menoihin osoittaa tukea valtion puolelta, ja tämä on verrattavissa pitkäaikaisasunnottomien asuntohankkeiden tuen määrään.

Ed. Sinnemäki kiinnitti ansaitusti huomiota Pääkaupunkiseudun kuntien väliseen sopimukseen siitä, että lisätään vuokra-asuntojen määrää. Valtiovallan mukanaolo siinä sitten enemmänkin kuin kummina on tarpeen. Näitä vastaavia sopimuksiahan on aikaisemminkin ollut. Ne eivät ole oikein onnistuneet. Suurin ja keskeisin kysymys täällä on kyllä maan hinta. Se on kaikissa asiantuntijakuulemisissa tullut esille, jotenka tämä on se avainkohta, mikä täällä Pääkaupunkiseudulla haittaa, vaikuttaa eniten, ja myöskin se maa-alue, joka on valmiiksi kaavoitettu mutta jota ei oteta kuitenkaan käyttöön, on aikamoinen reservi.

Lopuksi ed. Lahtelalle: Noin 16 suomalaista on neliökilometriä kohden, niin että ei meitä paljon siinä mielessä ole.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Ennen muuta kiitän ed. Tiusasta tästä. Minä en ainakaan nähnyt itse sitä tässä hallituksen esityksessä enkä valiokunnan kannanotoissakaan, mutta jos se siellä jossain liitteessä sitten on, niin hyvä näin.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Sen verran vielä tähän pääkaupungin ja Helsingin seudun asuntotuotanto-ohjelmasopimukseen, että on erittäin tärkeätä tietysti, että kunnat kaavoittavat ja on osoittaa paikka vuokra-asunnoille, omistusasunnoille, mutta se ei pelkästään riitä, vaan tarvitaan myös muita investointiavustuksia valtion taholta, jotta todella pystytään sitten vastaanottamaan nämä uudet asukkaat ja tarjoamaan heille kunnalliset riittävät palvelut.