1) Talousarvioaloitteet
Mirja Vehkaperä /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Yksityistiet ovat tärkeä osa
suomalaista tieverkkoa. Niiden merkitys etenkin maaseudulle on suuri.
Vaikka suurin osa yksityisteistä on haja-asutusalueilla,
niin yksityisteitä on myös kaupunkien ja muiden
taajamien läheisyydessä.
Suurin osa metsäteollisuuden tarvitsemasta puutavarasta
lähtee yksityisteiden varsilta. Raskas kalusto vaatii rakenteellisesti
hyvän tiestön. Maa- ja metsätalouden
lisäksi yksityisteillä on merkitystä muulle
yritystoiminnalle. Yksityisteistä on koko maassa noin 350 000
kilometriä. Tähän saakka niistä noin
60 000 kilometriä on ollut valtionavustusten piirissä.
Yksityistiet eivät palvele ainoastaan yritystoimintaa.
Näiden teiden varrella on lähes 200 000 pysyvästi
asuttua taloutta ja saman verran vapaa-ajan asuntoja. Vapaa-ajan
asuntoja muunnetaan kiihtyvään tahtiin ympärivuotisiksi
asunnoiksi, joten tien perille tulee olla turvallinen. Myös koko
ajan lisääntyvä luonnossa liikkumista
harrastavien joukko sekä marjastajat ja sienestäjät tarvitsevat
kunnossa olevia yksityisteitä.
Näyttää siltä, että yksityisteiden
valtionosuudet ovat sinipunahallitukselle ideologinen kysymys. (Ben
Zyskowicz: Väärä arvio!) Valtio tuki yksityisteiden
ylläpitoa vielä 1990-luvun alkupuolella noin 34
miljoonalla eurolla, (Susanna Huovinen: Mitä tapahtui viime
hallituskaudella?) tällä määrärahalla.
Lamavuosien jälkeen vuonna 1996 Lipposen hallitus leikkasi
yksityisteiden avustukset nollaan, siis nollaan.
Vuoden 2011 talousarviossa valtionavustus yksityisteiden kunnossapitoon
ja parantamiseen oli 23 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 talousarvioesityksessä määrärahaan
esitetään 65 prosentin leikkaus — eli
vain 8 miljoonaa euroa. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä tämä johtaa väistämättä
yksityisteiden
kunnon rapautumiseen, puuhuollon vaarantumiseen ja satojentuhansien
ihmisten aktiiviliikkumisen vaikeutumiseen.
Kataisen hallituksen keskittämisinto on levinnyt myös
siis liikennepolitiikkaan: vain suurien liikennemäärien
hankkeet ovat rahoituksen arvoisia, vai kuinka? Jättämällä maaseudun
ja haja-asutusalueiden tiestön hoitamatta hallitus työntää tiestöjen
varren asukkaat, mökkiläiset ja muut luontoharrastajat
takaisin hevosvetoiseen aikakauteen. Näillä teillä ei
pian liikkumaan pysty kuin hevosella.
Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella keskustan
eduskuntaryhmä esittää, että eduskunta
ottaa valtion vuoden 2012 talousarvion momentille 31.10.50 lisäyksenä 15
miljoonaa euroa yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen valtionosuuksissa.
(Hälinää)
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Pari selventävää huomautusta tältä puolelta
pöytää.
Ensinnäkin toivoisin, että taustamelu hieman vähenisi,
että olisi helpompaa kuulla, ja jos joku aikoo kuunnella,
myöskin puhujaa.
Toinen taustahuomautus: tämä käsiteltävä asia on
kirjoltaan niin laaja, että tässä ei
varsinaista debattia eikä vastauspuheenvuorokäytäntöä noudateta,
ellei ole aivan selkeää, yksityiskohtaista syytä myöntää vastauspuheenvuoroja.
Ja kolmas huomautus: olisi suotavaa, että seuraavat
puhujat kun käyttävät puheenvuoron, mainitsisivat,
minkä numeroiseen tai minkä numeroisiin aloitteisiin
heidän puheenvuoronsa viittaa.
Keskustelu jatkuu, ja seuraavana edustaja Kettunen. (Välihuuto) — Anteeksi,
lukee "Kettunen" ja lausutaan "Saarikko". (Naurua)
Annika Saarikko /kesk:
Arvoisa puhemies! Kesän ja syksyn aikana varmasti
on käynyt jokaiselle suomalaiselle selväksi, että hallituksen
mainostamaa perusturvan historiallista korotusta kohdistetaan ennen
kaikkea vain työttömille. On unohtunut hallitukselta
ensinnäkin se, että jo perustuslaillisesti perusturva
on kaikkea muutakin kuin työttömyysturvaa. Mutta
myös on tullut selvästi näkyviin se,
että edes kaikki työttömät eivät
saa suinkaan sitä luvattua 100 euron korotusta itselleen
vaan toimeentulotukea saavien työttömien toimeentulotukea
leikataan vastaavalla summalla. Toimeentulotukea saavat työttömät joutuvat
tyytymään ainoastaan toimeentulotukeen tehtävään
pieneen korotukseen. 100 euroa ei ole kaikille 100 euroa.
Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se,
etteivät työttömyysturvan epäkohdat
kuitenkaan tähän pääty. Kaikki
työttömät eivät saa 100:aa euroa,
vaikka toimeentulotuen leikkuri ei heidän kohdallaan iskisikään.
Puolison tulot nimittäin työmarkkinatuella olevien
osalta vaikuttavat työttömyysturvaan. Vastaavasti,
jos työmarkkinatukea saava työtön asuu
vanhempiensa taloudessa, voidaan työmarkkinatuki alentaa
ainakin osittain. Silloin sen tuen suuruus tippuu 50 prosenttiin
työmarkkinatuen määrästä.
Keskusta on tehnyt talousarvioaloitteen, jonka tavoitteena on
turvata myös pitkäaikaistyöttömille
ja niille, jotka vasta pyrkivät työelämään, yksilöllinen
työttömyysturva. Nykyisellään
lapsettomalla työnhakijalla työmarkkinatuki alkaa pienentyä,
kun puolison tulot ovat yli 1 704 euroa kuukaudessa. Tarveharkinnan
takia työmarkkinatukea ei makseta lainkaan, mikäli
puolison kuukausitulot ylittävät 2 786
euroa kuukaudessa. Tällä järjestelmällä puolison
tulot sidotaan toisiinsa. Ja tulorajat, olkaamme rehellisiä,
ne ovat verrattain alhaiset.
Nämä synnyttävätkin siis
tuloloukun, joka pitää työmarkkinatuella
elävän perheen köyhyydessä.
Tarveharkinta ajaa myös puolisot toisiaan vastaan, koska
puolison tulojen noustessa laskee työmarkkinatuella olevan
päiväraha. Tämä on merkittävä kysymys
myös lapsiperheköyhyyden näkökulmasta.
Työmarkkinatuen tarveharkinta koskettaa montaa pienituloista
työtöntä. Viime vuonna puolison tulot
pienensivät työmarkkinatukea yli 15 000
henkilön kohdalla ja osittaista työmarkkinatukea
sai vanhempiensa taloudessa asumisen ja näiden tulojen
huomioon ottamisen takia liki 19 000 henkilöä.
Kokonaan työmarkkinatuki leikkaantui pois 4 631
henkilöltä, jotka olivat sitä hakeneet
mutta eivät sitä saaneet puolison liian suurien
tulojen vuoksi.
Tarveharkinta on sitä paitsi erittäin pahasti
sukupuolittunut. Se kohdistuu useimmiten työttömiin
naisiin. Vuonna 2010 näistä Kelan antamista reilusta
4 000:sta niin sanotusta nollaratkaisusta, joissa tuki
leikkautui kokonaan pois, suurin osa, aivan ehdottomasti suurin
osa, kohdistui naisiin.
Keskustan tavoite on ollut ja on tästä eteenpäin
perusturvan yksinkertaistaminen järjestelmänä.
Työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen puolison osalta
mahdollistaisi tämän, vähentäisi
sekä viranomaisten että asiakkaiden hallinnollista
taakkaa. Keskustan eduskuntaryhmä pitää työmarkkinatuen
saajien eriarvoista kohtelua epäoikeudenmukaisena.
Työmarkkinatuki tuleekin siis muuttaa yksilölliseksi
perusturvaksi, joka ei ole riippuvainen perheenjäsenten
tuloista. Tuloharkinnan poistaminen työmarkkinatuesta on
oikeudenmukaista ja johdonmukaista. Keskustan eduskuntaryhmä esittää,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvion momentille
33.20.52 lisäyksenä 40 miljoonaa euroa työmarkkinatuen
puolison tuloihin perustuvan tarveharkinnan poistamiseen.
Pentti Kettunen /ps:
Herra puhemies! Minun puheenvuoroni liittyy Pirkko Ruohonen-Lernerin
allekirjoittamiin perussuomalaisten eduskuntaryhmän talousarvioaloitteisiin,
muun muassa numeroihin 378, 380 ja 388 plus muihinkin.
Herra puhemies! Verotus on yksi järjestäytyneen
yhteiskunnan elementeistä, joilla voidaan ohjata ja jopa
muuttaa kehityksen suuntia. Valtio ja kunnat voivat ja niiden täytyy
verotuksella kerätä varoja menojensa katteeksi.
Jos veroja kerätään menoihin nähden
liian vähän, syntyy alijäämiä,
jotka on sitten katettava velanotolla. Tämä on
pääsääntö. Kunnissa
kunnallisveron prosenteista päättävät
kuntien ja kaupunkien valtuustot. Valtionverotuksen osalta korkein
päättävä elin on eduskunta,
joka tekee ratkaisunsa hallituksen esityksen pohjalta.
Herra puhemies! Juuri nyt on se ajankohta, jolloin tämä uusi,
keväällä valittu eduskunta tulee päättämään
vuoden 2012 valtionverotuksen linjaukset. Vallitsevasta valtionverotuksen
linjasta voi tehdä sen johtopäätöksen,
että koko sen ajan, minkä kokoomuspuolue on ollut
hallitusvastuussa, on verotusta ja sen painopistettä siirretty
kohti tasaverojärjestelmää. Ennen 1980-luvun
puoliväliä valtion tuloveron korkein marginaaliveroprosentti
oli hieman yli 50. Nyt hallituksen esityksessä ja sen tuloveroasteikossa
edelleen ensi vuodelle ehdotetaan korkeimmaksi valtion tuloveroprosentiksi
tasan 30. Tämä siis tarkoittaa sitä,
että isotuloiset ovat saaneet viimeisten vuosikymmenien
aikana todella suuren veroalen. Kun tähän vielä lisätään
pääomatuloille säädetty oma
verolakinsa sekä listaamattomien osakeyhtiöiden
omistajien mahdollisuus nostaa yhtiöistään
vuosittain verottomana tänä aikana enintään
90 000 euroa ja hallituksen esityksen mukaan ensi vuonnakin
vielä 60 000 euroa, voidaan todeta, että ei
ole ihme, jos valtionvelka kasvaa ja valtiovarainministerin posket
punoittavat entistä enemmän. Ja kreikkalaisetkin
haluavat tulla osillensa suomalaisten veronmaksajien rahoihin.
Herra puhemies! Yhteenvetona Suomessa harjoitetusta verolinjasta
voidaan sanoa, että sillä on rikkaita ja suurituloisia
rikastutettu ja heikompiosaisia ja pienituloisia köyhdytetty.
Jo tällä hetkellä pieni- ja keskituloiset
maksavat suhteessa tuloihinsa moninkertaisesti enemmän
veroja kuin suurituloiset ja rikkaat. Tämä ei
voi olla oikein.
Herra puhemies! Hallituksen esityksen vaihtoehdoksi olemme laatineet
oman ehdotuksemme valtion tuloveroasteikoksi vuodelle 2012. Hallituksen
esityksestä se poikkeaa siten, että suurempituloisille
siinä ehdotetaan kokonaan uutta progressioporrasta. Ehdotamme,
että 100 000 euroa ja sen yli vuodessa ansaitseville
veroprosentti valtionverotuksessa olisi 36. Tämän
lisäksihän tulevat tietenkin kunnallisverot, kirkkoverot
ja muut näihin liittyvät maksut. Tämä niin
kutsuttu Wahlroos-vero toisi verotukseen sitä oikeudenmukaisuutta,
jota esimerkiksi vasemmistoliitto ja sen puheenjohtaja, ministeri
Arhinmäki vielä ennen menoaan kokoomushallitukseen
jämäkästi peräänkuulutti.
Nyt teille, arvoisat vasemmistoliiton kansanedustajat, joulukuussa
koittaa ilon ja onnen aika, kun voitte äänestää täällä eduskunnassa
ajamanne verolinjan puolesta tukemalla perussuomalaisten ehdotuksia. — Minnekä ovat
hävinneet
vasemmistoliittolaiset täältä? (Markus Mustajärvi:
Täällähän sitä istutaan!)
Herra puhemies! Perussuomalaisten verolinja on se, että jokainen
suomalainen maksakoon veroja ja osallistukoon yhteiskunnan ylläpitoon
ja toimintoihin maksukykynsä ja kantokykynsä mukaisesti.
Tähän joukkoon luettakoon myöskin ne,
jotka nyt pyrkivät kiertämään
koko verotuksen eli toimivat niin kutsutun harmaan talouden piirissä.
Harmaan talouden harjoittajat on saatava kuriin, olivatpa he sitten
suomalaisia tai ulkomaalaisia.
Tämän linjamme mukaisesti me katsomme, että eduskunnan
ei tule tehdä tässäkään
talouttamme uhkaavassa tilanteessa sellaisia ratkaisuja, jotka aiheuttavat
verotuksen painopisteen siirtymistä edelleen kansamme heikompiosaisia
kiristävään suuntaan. Siksi emme hyväksy
arvonlisäveron kiristämistä. Arvonlisäveron
kiristäminen vaikuttaa lähes kaikkeen: se nostaa
hintoja, se nostaa kuljetuskustannuksia, se nostaa energian ja polttoaineiden
hintoja. Yleisen arvonlisäveroprosentin korottaminen kertautuu
kaikille yhteiskuntamme toiminta-alueille, ja se jos mikä on tasavero.
Arvonlisävero ja energiaverot ovat kaikkein raskaimpia
maamme syrjäisillä alueilla asuville. Siellä matkat
ovat pitkiä ja vaihtoehtoja kulkemiseen ei ole olemassa.
Siellä oman auton käyttö on välttämätöntä.
Perussuomalaisten laatima vaihtoehtobudjetti ja siihen liittyvät
talousarvioaloitteet ovat tasapainoinen yhdistelmä, jolla
pyritään kääntämään harjoitettavaa
politiikkaa siihen suuntaan, jolle huomattava osa kansalaisistamme
antoi tukensa viime kevään eduskuntavaaleissa.
Herra puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmä odottaa
tälle budjettilinjallemme täällä eduskunnassa
mahdollisimman laajaa tukea. Hallituspuolueiden kansanedustajat
ovat todennäköisesti kahlitut niin tiukkaan kuriin,
että tukea siltä suunnalta tuskin juurikaan tulee.
Siksi vetoankin Suomen kansaan: seuratkaa tarkkaan, mitä täällä eduskunnassa
tapahtuu, ja tehkää omat johtopäätöksenne.
Vaaleja on tulossa, ja niissä on vaikuttamisen paikka.
Jussi Niinistö /ps:
Arvoisa puhemies! Olen jättämässäni
talousarvioaloitteessa numero 253 esittänyt, että eduskunta
ottaa vuoden 2012 talousarvioon lisäyksenä 54 000
euroa ulkomaalaisille maksettavaan rintama-avustukseen. Rintama-avustusta
pitäisi mielestäni maksaa kaikille Suomen puolustusvoimissa
vuosina 1939—1945 palvelleille ulkomaalaisille työvelvollisille
samoin kuin vastaavissa tehtävissä toimiville
Suomen kansalaisille nyt maksetaan.
Tällä hetkellä Suomen sodissa vapaaehtoisesti
palvelleelle — joko Suomessa pysyvästi asuvalle
ulkomaalaiselle tai entisen Neuvostoliiton alueella pysyvästi
asuvalle rintamasotilaalle — voidaan hakemuksesta myöntää vuosittainen
rintama-avustus. Kaikki veteraaniryhmät ovat Suomessa kuitenkin
keskenään samanarvoisia, oli sitten kyse kaksinkertaisesta
Mannerheim-ristin ritarista tai varushuollossa palvelleesta naisesta. Miksi
ulkomaalaisille rintamasotilaille myönnetään
rintama-avustus, mutta muille veteraaniryhmille ei?
Arvoisa puhemies! Tasavertaisuuden vuoksi rintama-avustus tulisikin
maksaa myös kaikille sotatoimialueella maanpuolustuksellisissa
tehtävissä palvelleille ulkomaalaisille työvelvollisille samoin
kuin vastaavissa tehtävissä toimineille Suomen
kansalaisille maksetaan. Käytännössä tämä tarkoittaa
entisen Neuvostoliiton alueella asuvia ja sieltä Suomeen
muuttaneita, mainituissa tehtävissä toimineita
miehiä ja naisia. He osallistuivat vuosina 1939—1945
sotiimme Suomen armeijan linnoitusrakennusmuodostelmissa tai osallistuivat
Suomen armeijaa tukeviin maanpuolustuksellisiin tehtäviin
sotatoimialueella.
Tähän avustukseen oikeutettuja ulkomaalaisia
miehiä ja naisia on elossa arviolta sata henkeä.
Heille vuosittain kertasuorituksena maksettavaan 540 euron avustukseen
kuluisi rahaa 54 000 euroa. Avustus olisi tunnustus heidän sota-aikana
tekemästään arvokkaasta työstä itsenäisen
Suomen puolesta. Summa ei tältä kannalta katsoen
ole mielestäni lainkaan kohtuuton.
Juha Rehula /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Puhun edustaja Tiilikaisen jättämistä talousarvioaloitteista
numerot 485, 494 ja 495.
Aivan ensimmäiseksi, arvoisa herra puhemies: Omaishoito
on yksi tapa huolehtia ihmisistä tilanteessa, jossa omat
voimat eivät riitä. Omaishoitajuuden kaltaisessa
tilanteessa tässä maassa on noin 300 000
omaishoitajaa. Omaishoidon tukea maksetaan 32 000 suomalaiselle, tukea,
jonka pienin korvauksen määrä on tällä hetkellä 353
euroa 62 senttiä kuukaudessa. Totuus on, että tuen
määrä ei ole ollut eikä se tänä päivänä ole
oikeassa suhteessa yhteiskunnan omaishoidosta saamaan hyötyyn.
Koko asiaa ei saada yhdellä kertaa kuntoon, sen me
jokainen tiedämme ja tiedostamme. Olemme kuitenkin tilanteessa,
että jotain pitää pystyä tekemään.
Omaishoidon tuen verottomuus olisi henkisesti vielä suurempi
asia kuin se taloudellisesti kullekin omaishoitajalle on, mutta erittäin
paljon tulee palautetta siitä, että siitä pienestäkin
korvauksesta joutuu maksamaan prosentuaalisesti merkittävän
veron, eikä vähiten ole kysymys näille
ihmisille myöskään tietenkään rahasta.
Useimmiten on kyse pienituloisista eläkeläisistä tai
muutoin pienituloisista ihmisistä.
Omaishoitajuus tarvitsee kaiken kaikkiaan isomman remontin.
Se, että me keskustan eduskuntaryhmänä esitämme
omaishoidon tuen verottomuutta ja sen verottomuuden hyväksymistä ensi
vuoden budjettiin, ei ole kuin pieni, oikeansuuntainen ele siihen
suuntaan, mitä pitää tehdä. Mutta
kyllä jos vähääkään
olemme huolissamme siitä, millä tavalla me jatkossa
toinen toisistamme huolta pidämme, toinen toisiamme hoidamme
tilanteessa, missä palvelujen kysyntä tulee merkittävästi
kasvamaan, ja tilanteessa, missä käytettävissä olevat
voimavarat eivät ole ainakaan lisääntymään
päin, tämän tyyppisiä toimenpiteitä kuin
omaishoidon tuen verottomuus pitäisi pystyä toteuttamaan.
Siksi esitämme eduskuntaryhmänä, että ensi
vuoden budjettiin korjattaisiin arvioitua verotuottoa 10 miljoonalla
eurolla omaishoidon tuen verovapauden toteuttamiseen. Kaiken kaikkiaanhan
tämän verovapauden hintalappu on 40 miljoonaa,
josta kuntien kunnallisverotuksen vähennys olisi 30 miljoonaa,
ja tämä 30 miljoonan osuus pitäisi myös
kunnille valtionosuuksien kautta kompensoida.
Toisekseen talousarvioaloitteeseen, joka liittyy perusturvaan,
perusturvan kehittämiseen. Täällä edustaja
Saarikko esitteli aloitteemme, joka liittyy työmarkkinatuen
tarveharkinnan poistamiseen. Toinen, voisiko sanoa, kärkemme on
se, että pienimpiä äitiys-, isyys- ja
vanhempain- sekä sairauspäivärahoja korotetaan
sille tasolle kuin on ensi vuoden alusta työttömän
peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Perusturvaan
kuuluvat kansaneläke, takuueläke, kotihoidon tuki, pienimmät
vanhempain- ja sairauspäivärahat, työttömän
peruspäiväraha ja työmarkkinatuki sekä — jos
laajasti ja kun laajasti halutaan ymmärtää — myös
osa Kelan kuntoutusrahoista, ja myöskin lapsilisä voidaan
tulkita, jos oikein laveasti tulkitaan, mutta jos pysytään
hieman supistetummassakin muodossa, niin perusturvan etuuksiin kuuluvat
edellä mainitsemani asiat.
Toisekseen viime vaalikaudella tehtiin näihin kaikkiin
pienimpiin päivärahoihin historiallinen 170 euron
korotus, jolla sekä rahasumman osalta mutta ennen kaikkea
periaatteen osalta oli iso vaikutus. Työttömyys, äitiys,
vanhemmuus, sairaus olivat euromääräisesti
samalla viivalla. Hallituksen esitys, joka nyt on käsittelyssämme, erottaa
toisistaan nämä kaikkein pienimmät päivärahat — tässä riittävästi
perusteluja sille, miksi esitämme 17 miljoonan euron määrärahaa
sairausvakuutuksen kaikkein pienimpiin päivärahoihin.
Kyse on sekä rahasta että — ja varsinkin — erittäin
suuresta periaatteellisesta asiasta.
Inkeri Kerola /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Talousarvioaloite, jonka tässä aion
käsitellä, on numeroltaan 486, keskustan eduskuntaryhmän
puheenjohtajan Kimmo Tiilikaisen allekirjoittama, ja koskee määrärahojen
osoittamista kosteus- ja homeongelmista kärsivien peruskoulujen
peruskorjaamiseen.
Arvoisa puhemies! Aivan ensimmäiseksi minun on pakko
puuttua taannoisella kyselytunnilla esiintyneeseen virheelliseen
tietoon, joka tuli valtiovarainministeriön aitiosta. Tässä vaiheessa sopii
kysyä, onko valtiovarainministeri lukenut keltaista, paksua
kirjaamme, ja jos on, niin millä tavalla. Nimittäin
hän ilmoitti tuolta puhuja-aitiosta, että tälle
vaalikaudelle valtuudet homekoulujen korjaamiseen ovat aivan toista
miljoonaluokkaa kuin ne todellisuudessa ovat. Tosiasiahan on se,
että budjettikirjassa ilmoitetaan, että ensi vuodelle
valtioneuvosto, hallitus, esittää 5 miljoonan
euron korjausmäärärahaa, siis uutta rahaa,
homevaurioista kärsivien koulujen korjaamiseen, ja se määräraha
on laskenut 36 miljoonasta 5 miljoonaan. Tulkoon se tässä nyt
korjatuksi, niin että kaikki tiedämme, mitä kirjaa
luemme.
Arvoisa herra puhemies! 600 000—800 000 suomalaista
altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille
kodeissa, työpaikoilla tai muissa julkisissa rakennuksissa.
Työterveyslaitos laski vuonna 2008, että 75 000
oppilasta ja 10 000 aikuista oli vaarassa saada terveyshaittoja
huonon sisäilman vuoksi kouluissa, joissa heidän
on pakko opiskella tai opettaa, siis työskennellä.
Suomessa ei ole homekoulurekisteriä. Sitä opettajat
ovat vaatineet toistuvasti perustettavaksi.
Teknillisen korkeakoulun muutaman vuoden takaisen tutkimuksen
mukaan 90 prosentissa kouluista on homevaurioita ja 15 prosentissa
vakavia vaurioita. Kansanterveyslaitoksen mukaan ilmanvaihto on
todettu puutteelliseksi jopa neljässä koulurakennuksessa
viidestä. Etenkin koulurakennusten alapohjan ongelmat ovat
lisääntymässä. Noin kolmannes
vioista on opetustiloissa. VTT:n tutkimus kertoo niin ikään
sen tosiseikan, että korjausvelka kuntien omistamissa rakennuksissa
ylittyy 5 miljardilla eurolla, ja se summa on aivan liian suuri.
Onko siis yhteiskunnallamme varaa jättää koulut
ja päiväkodit tietoisesti korjaamatta ja antaa
jälkipolviemme altistua elämänsä alkutaipaleella
vaarallisille homeille ja sitä kautta saattaa heidät
mahdollisesti työkyvyttömyyseläkkeelle jo
työuran alussa? Olemme kuulleet viestejä viime
viikkoina ja kesän aikana siitä, että joka
päivä meillä jää eläkkeelle
viisi nuorta, ja jos tähän lisäämme
vielä homevaurioista kärsivien tai niille altistuvien
henkilöiden, siis nuorten ihmisten, määrän,
niin voimme vain kysyä, mikä ongelmavyyhti meillä on
käsissämme muutaman vuoden kuluttua.
Arvoisa puhemies! Meidän velvollisuutemme on saattaa
lapsemme työelämään terveinä,
hyvinvoivina ja sellaisina, mihin olemme heidät kouluttaneet.
Arvoisa puhemies! Virallisten tutkimuslaitosten mukaan terveyshaitat
näistä ongelmista tänä päivänä kokonaisuudessaan
yhteiskunnassa liitelevät jo 200 miljoonan vuosivauhtia.
Eli korjaamme mieluummin jälkiseuraamuksia kuin ennalta
ehkäisemme, ja tämä, sanotaanko, linjanveto
on mielestäni ehdottoman väärä.
Siitä syystä keskustan eduskuntaryhmä esittää pienen
mutta vaatimattoman lisäyksen homekoulujen korjausrakentamiseen,
jolla teemme suuren palveluksen yhteiskunnallemme ja sen jäsenille.
Maria Tolppanen /ps:
Arvoisa puhemies! Teen esitykseni talousarvioaloitteesta 506.
Tämä koskee määrärahan
osoittamista vanhusten kotipalveluiden kehittämiseen erityisesti
Vaasan alueella. Sitä ennen haluan kuitenkin sanoa muutaman
sanan tästä budjetista.
Tämä talousarvioesitys jos mikä on
kylmää vettä kansalle. Me tiedämme,
että veroja täytyy kerätä, mutta
olisi huomattavasti tuottoisampaa kerätä niitä niiltä,
joilla rahaa on oikeasti. Tuloveroja on nostettava yläpäästä ja
kaikkein eniten tienaaville on tehtävä oma uusi
veroluokkansa, kuten varjobudjetissamme esitimme. Kaikkein pienituloisimpien
verotusta on sen sijaan laskettava.
Valitettavasti nyt meillä ollaan menossa kohti tasaveroja,
mikä koskee kaikkein eniten kaikkein pienituloisimpia ja
ennen kaikkea vanhuksia. Tasavero kirpaisee kaikkein eniten niitä,
joilla on kukkaron pohjalla kaikkein vähiten rahaa. Tosin
tässä budjetissa on nostettu yksi kohta tekemään
niin, että se tirpaisee vain ja ainoastaan kunnolla niitä todella
köyhiä, ja se on tupakkavero. Sinänsä tupakkaveron
hyväksyn, 10 prosenttia otettakoon niiltä, jotka
polttavat savukkeita tai hienoja, leikattuja sikareita, mutta miksi
ihmeessä rätkäistään
25 prosentin vero sätkän käärijälle?
Kuka teistä käärii sätkää?
Ei kukaan. Sätkää käärivät
ne, joilla ei ole varaa ostaa amerikkalaisia pitkän filtterin
savukkeita tai havannalaisia sikareja. Niitä käärivät
muun muassa vanhukset, nekin, jotka tarvitsevat kotihoitoa.
Arvoisa puhemies! Kotihoitotoiminnan turvaaminen, kehittäminen
ja toimintaedellytysten takaaminen onkin tärkeää,
jotta yhteiskunta pystyy takaamaan riittävän kotihoidon
tuen sitä tarvitseville. Tällä hetkellä kotihoitopalveluja
ei ole riittävästi Pohjanmaalla. Kotihoitokäynnit
ovat pituudeltaan aivan lyhyitä, eikä jutusteluun
ja vanhusten mielelle niin tärkeään sosiaaliseen kanssakäymiseen
ole juurikaan aikaa sen enempää Pohjanmaalla kuin
muuallakaan Suomessa. Monet vanhukset elävät taajamien
ulkopuolella, eikä virikkeitä ole riittävästi.
Yhteiskunnan velvollisuus on turvata vanhuksille inhimillinen elämä.
Lisäksi monet palvelusopimukset ovat aivan liian joustamattomia,
ennalta määrättyjä räätälöityjä sopimuksia,
jotka eivät ota huomioon vanhusten erilaisia hoitotarpeita.
Ehdotankin vanhustenneuvolajärjestelmän perustamista.
Järjestelmä estäisi ennalta ehkäisevästi
vanhusten liian aikaisen laitostumisen ja valmistaisi vanhuksia
kotihoidon palveluihin joustavasti. Vanhustenneuvola osaltaan antaisi joustavuutta
kotihoitopalvelujen kehittämiselle.
Esitän, että valtion 2012 talousarvioon momentille
33.60.31 lisätään 500 000 euroa
vanhusten kotihoitopalvelujen lisäämiseen ja edelleen kehittämiseen
Pohjanmaalla.
Anu Vehviläinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Puheenvuoroni koskettelee pääsääntöisesti
talousarvioaloitteita 493 ja 494, määrärahojen osoittamista
työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamiseen sekä määrärahan
osoittamista pienimpien vanhempain- ja sairauspäivärahojen nostamiseen.
Keskustan eduskuntaryhmän kritiikki tähän hallituksen
esityksen historiallisena mainostamaa perusturvauudistusta kohtaan
liittyy siihen, että keskustan mielestä hallituksella
on valikoiva perusturvalinja, ja korostan sanaa valikoiva. Tarkoitan
sitä, että nyt tällä ratkaisulla,
joka tänä syksynä täällä eduskunnassa
on ensi vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä tehty
työttömyysturvan osalta, hallitus irrottaa työttömän
perusturvan omille teilleen suhteessa pienempiin sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin.
Mielestäni hallitus teki tässä arvovalinnan
palauttamalla vanhan ajattelun työttömyysturvan
ensisijaisuudesta suhteessa muuhun perusturvaan, ja tätä keskustan
eduskuntaryhmä ei voi hyväksyä.
Hallituksen linja merkitsee sitä, että ensi
vuoden alusta alimmat vanhempainpäivärahat ja
pienimmät sairauspäivärahat ovat 100
euroa pienemmät kuin työmarkkinatuki. On kestämätöntä,
että yhteiskunnan kaikkein pienituloisimpien äitien,
isien ja sairaiden perusturva on heikompi kuin työttömänä olevien.
Mielestäni eduskunnassa sen enempää kuin
julkisuudessakaan ei ole riittävällä tavalla
kiinnitetty huomiota siihen, keiden toimeentulo hallituksen toimesta
erityisesti paranee.
Hallituksen perusturvaparannuksen zoomi on yksiselitteisesti
työttömyysturvan parantamisessa ja siinä vielä siten,
että suurimman, yli 200 euron, korotuksen saavat ne työttömät,
joiden ansiot ovat ennen työttömyysjakson alkua
olleet noin 3 500 euroa. Kuitenkin kaikkein heikoimmassa
asemassa ovat ne työttömät, jotka eivät saa
minkäänlaista perusturvaa puolison tai vanhempien
tulojen vuoksi. Hallituksella olisi ollut mahdollisuus korjata tilanne
poistamalla työmarkkinatuen tarveharkintaisuus, mutta poliittista
tahtoa tähän ei löytynyt, ja sen takia
tässä jo edellä esiteltiin tämä aloite
työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamisesta. Sitä kautta
olisimme saaneet noin 17 000 sellaista työtöntä,
jotka saavat vain osittaista työmarkkinatukea tai sitten jäävät
kokonaan työmarkkinatuen ulkopuolelle, mukaan tähän
perusturvan parantamiseen.
On ehkä syytä muistaa ja tuoda ääneen
ilmi se, että hallitus käyttää kaiken
kaikkiaan tähän työttömyysturvan
parantamiseen peräti 300 miljoonaa euroa. Se on erittäin
paljon. Mutta on syytä myös kysyä sitä,
onko se kohdennettu oikealla tavalla, ja keskustan eduskuntaryhmän
mielestä ei ole. Se on osittaista ja valikoivaa perusturvan parantamista,
ei kaikkia koskevaa.
Arvoisa puhemies! Haluan omalta osaltani myös kannattaa
tässä talousarvioaloitetta 485 eli tätä omaishoitajien
verovähennystä, jonka edustaja Rehula äsken
esitteli, sekä veteraanien kuntoutustukeen tekemää keskustan
eduskuntaryhmän ryhmäaloitetta 495, ja aivan viimoiseksi
lopuksi, rakkaudesta liikennepolitiikkaan, tuen voimakkaasti ryhmäaloitettamme
490, määrärahan osoittamista yksityisteiden
lisäämiseen. Täällä edustaja
Vehkaperä sen jo edellä ansiokkaasti esitteli,
ja pidän kyllä todella röyhkeänä sitä,
että kun vielä tälle vuodelle yksityisteiden avustamiseen
on 23 miljoonaa, niin ensi vuonna se on 8 miljoonaa, eli 60 prosentin
leikkaus.
Haluan todeta kyllä sen, kun olen vuodesta 1995 pääsääntöisesti
ollut tässä talossa yhtä jaksoa lukuun
ottamatta, että en muista sitä, että koskaan
enää vuoden 1995 jälkeen olisi haluttu leikata
yksityisteiden valtionosuutta, ja keskustan osalta rekordi on tästä puhdas.
Me emme ole olleet koskaan sellaisessa hallituksessa, joka olisi
ollut valmis leikkaamaan yksityisteiden valtionosuutta, ja sen vuoksi
esitämme talousarvioaloitteessamme 15 miljoonan euron lisärahoitusta,
jotta oltaisiin ensi vuonna samalla tasolla kuin tänä vuonna.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa puhemies! Puheenvuorossani käsittelen talousarvioaloitteita
378—448 osittain, mutta erityisesti aloitteita 404, 381,
386. Todettakoon, että näissä aloitteissa
on noin 60 perussuomalaisten eduskuntaryhmän yhteistä talousarvioaloitetta
ja kymmenkunta omaa henkilökohtaista aloitetta, ja ne ovat
siellä sitten momenttien mukaan järjestyksessä.
Nyt tässä puheenvuorossa haluan erityisesti korostaa
sitä, mikä perussuomalaisille on tärkeää,
ja se on harmaan talouden torjunta, josta olemme vuosia tässä salissa
puhuneet ja vaatineet jykeviä toimia, joilla me pystymme
tähän yhteen koko yhteiskuntaa nakertavaan syöpään pureutumaan.
Harmaa talous on kasvava ongelma Suomessa ja myös kansainvälisesti.
Sen takia olemme siihen panostaneet hyvin paljon eduskuntatyössä ja
tulemme jatkossakin tekemään kaikkemme, jotta
pääsemme siihen ongelmaan käsiksi. Nimittäin
se aiheuttaa jopa 2—3 miljardin euron verotulojen menetykset
yhteiskunnalle vuosittain. Erityisesti EU:n vapaa työvoiman
liikkuvuus on syössyt useita aloja, kuten rakennusalan
ja ravintola-alan, harmaan talouden kierteeseen ulkomaisen halvan
työvoiman vuoksi.
Nyt kun julkisia palveluita yksityistetään useissa
kunnissa, ei enää tehdä palveluja omana työnä,
vaan yksityistetään ja ostetaan ostopalvelusopimuksilla
sellaisia tehtäviä, joita aikaisemmin perinteisesti
kunnat ovat tuottaneet itse omalla henkilökunnalla, niin
se on jo aiheuttanut sellaisia ongelmia, että yksityiset
yritykset, jotka näitä palveluja ovat myyneet
halvalla hinnalla kunnille, ovat ketjuttaneet näitä omia
urakoitaan, ja sitten siinä on ollut harmaan talouden yrittäjiä,
jotka ovat päässeet esimerkiksi siivoamaan kunnallisia
kouluja ja päiväkoteja ja sitten ovat jättäneet
maksamatta kaikki nämä yhteiskunnalle kuuluvat
maksut. Se on erittäin vakava ongelma. Se pitää myös
jokaisen kuntapäättäjän tiedostaa,
mitä siitä seuraa, jos kuntapalveluja pyritään
tuottamaan mahdollisimman halvalla, että onko se sitten
lopulta halpaa, jos jää työnantajamaksut
hoitamatta ja kaikki verot ja muut.
Mielestämme nämä sanktiot harmaan
talouden yrityksille ovat aivan liian lieviä Suomessa. Tilaajavastuulain
nykyinen sakko on 15 000 euroa, ja meidän mielestämme
se olisi muutettava siten, että lain rikkoja maksaisi kokonaisurakasta
laskettuna 15 prosenttia. Vain riittävän tuntuvilla
sanktioilla me pystymme vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi
siihen, että kenenkään ei kannata ryhtyä harmaan
talouden yrittäjäksi.
Tähän harmaaseen talouteen liittyen haluan ottaa
esille kotitalousvähennyksen supistamisen. Sehän
on tällä hetkellä monelle palveluyrittäjälle
elinehto. Nyt kun hallitus on näitä heikennyksiä kotitalousvähennykseen
esittänyt, niin se tarkoittaa sitä, että monet
näistä yrittäjistä joutuvat luopumaan
yritystoiminnasta, kun heidän palveluilleen ei välttämättä ole
riittävästi kysyntää. Kysymys
on nimenomaan yhden henkilön, kahden henkilön
pienyrityksistä. Siinä on myös se riski,
että tämäntyyppistä palvelua
siirtyy sinne harmaalle puolelle. Veronmaksajain Keskusliitolla
on ihan selkeitä laskelmia siitä, kuinka paljon
tämä muutos kotitalousvähennyksessä tulee lisäämään
harmaata taloutta, niin että on kyllä arvioitu
niin hyvin kuin voidaan.
Sitten haluaisin vielä ottaa esille tässä yhteydessä tilattujen
sanoma- ja aikakausilehtien 9 prosentin arvonlisäverokannan
perumisen, jota perussuomalaisten eduskuntaryhmä on esittänyt. Nythän
kun on esitetty sanoma- ja aikakausilehdille tätä 9
prosentin verokantaa, niin se tarkoittaa sitä, että sähköiseen
mediaan verrattuna painettu media on paljon heikommassa asemassa.
Ja nyt kun on taantuma edessä, niin se entisestään heikentää näitten
yritysten tilannetta, joten lopputulos voi olla hyvinkin kurja monen
lehtialan yrityksen osalta. Alan asiantuntijoiden mukaan tämä lainmuutos
tulee lisäämään työttömyyttä lehtialan
lisäksi painotoiminnassa ja jakelussa. Lisäksi
on arvioitu, että veronkorotus tulee aiheuttamaan vaikeuksia
erityisesti paikalliselle ja maakunnalliselle uutistuotannolle,
joka on monen kansalaisen kannalta sitä tärkeintä uutisseurantaa,
mitä he tarvitsevat, joten tämä hallituksen
esitys on räikeästi ristiriidassa jopa hallituksen
omien tavoitteiden kuten työllisyyden ja tasa-arvon vahvistamisen
kanssa.
On huomattava, että Viestinnän Keskusliiton Taloustutkimuksella
teettämän mielipidekyselyn mukaan 68 prosenttia
kansalaisista vastustaa tätä hallituksen aietta
asettaa lehtitilauksille 9 prosentin arvonlisävero. Vero
ei ole saanut enemmistön kannatusta missään
väestöryhmässä. Media-ala on
arvioinut myös, että veronkorotus ei todellisuudessa
lisäisi verokertymää kuin 13 miljoonaa
euroa, koska hintojen nousu johtaisi näiden tilauskantojen
romahtamiseen. Sitten kun otetaan huomioon nämä veronkorotuksen välilliset
vaikutukset, kuten työttömyyden nousu, saattaa
veronkorotuksen nettovaikutus valtion talouteen olla jopa negatiivinen.
Tämän takia perussuomalaisten eduskuntaryhmä on
esittänyt, että eduskunta ottaa valtion vuoden
2012 talousarvioon vähennyksenä 53 miljoonaa euroa, joka
kertyy, kun arvonlisäveron 9 prosentin kantaa ei uloteta
sanoma- ja aikakausilehtien tilauksiin.
Vielä asuntopolitiikasta sen verran, että perussuomalaisten
mielestä on tärkeätä myös,
että vanhukset ja vammaiset voisivat asua mahdollisimman
pitkään omissa kodeissaan. Tämän
takia olemme esittäneet, että valtion talousarvioon ensi
vuodelle otetaan lisäyksenä 35 miljoonaa euroa
vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen,
jotta voidaan tätä kotona asumista mahdollistaa
ja pitkittää myös.
Mikko Savola /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Haluan muutamasta talousarvioaloitteesta muutaman
sanan tässä sanoa, ja lähinnä ne
koskevat näitä Suomen poikittaisia liikenneyhteyksiä eivätkä ainoastaan
pelkästään Suomen, vaan laajemmalla kokonaisuudella
katsottuna nämä liikenneyhteyksien parantamiset
merkitsevät hyvinvointia koko pohjoismaiselle hyvinvoinnille ja
kaikkien Pohjoismaitten kansantaloudelle.
Eteläisen Suomen liikenne niin tiellä, raiteella kuin
merelläkin on ruuhkautunut. Ongelmia on ollut niin kapasiteetin
riittävyydessä kuin sen hyödyntämisessäkin,
ja lisäksi ulkoisiltakaan ongelmilta ei ole täysin
vältytty, esimerkiksi rajaliikenteen suhteen. Tämän
vuoksi näitä pohjoisempia yhteyksiä elikkä keskisen
Suomen yhteyksiä Suomen läpikulkuliikenteen kannalta
tulisi tarkastella nyt myös entistä tarkemmin
ja katsoa tätä niin sanottua Keskipohjolan kuljetuskäytävää,
joka tarjoaa suoran ja luontevankin vaihtoehdon aina Venäjältä tuonne
Atlantille saakka kulkien Valtatietä 18 ja sitten näitä poikittaisia ratayhteyksiä,
mitkä tässä välillä kulkevat.
Jotta nämä Suomen poikittaiset liikenneyhteydet
voisivat toteutua ja jotta tätä liikennettä saataisiin
paremmin ohjattua näitä Suomen poikittaisia liikenneyhteyksiä kulkien,
siellä on muutamia solmukohtia, muutamia niin sanottuja
tulppia, jotka vaativat parannuksia. Jos lähdetään liikkeelle
tästä tiestön puolelta, niin Valtatie
18 on valtatie mutta siellä on erittäin merkittävä tulppa,
joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntien
välillä Ähtärin Myllymäen ja
Multian välillä. Tämä on hanke,
jota on pitkään ajettu myös täällä.
Siitä on tehty pariinkin otteeseen suunnitelmat. Suunnitelmat
ovat kumminkin päässeet vanhentumaan, ja päätöstä ei
ole vielä menneinä vuosina saatu täällä eduskunnassa
tehtyä, mutta nyt olisi mielestäni myös
kyllä sen aika. Tämä Myllymäen
ja Multian välinen reitti on nykyään
mutkainen ja kapea, ja käytännössä tälle
kyseiselle välille valtatietä ei ole rakennettu
sitä suoraa tietä vaan se on ohjattu pienempiä teitä pitkin,
ja se muodostaa sen takia juuri sen suurimman pullonkaulan täällä keskisessä Suomessa,
ja se muodostaa myös suurimman pullonkaulan, jos katsotaan
koko Pohjoismaitten välistä liikennettä.
Tästä Valtatien 18 oikaisusta on laaja yksimielisyys
ja ymmärrys siellä maakuntatasolla. Etelä-Pohjanmaan,
Pohjanmaan, Keski-Suomen maakuntaliitot ovat tätä jo
vuosia voimakkaasti ajaneet, ja samoin yritykset, kuljetusyrittäjät
ja muut talous- ja elinkeinoelämän tahot toivovat tähän
nimenomaan pikaisia päätöksiä.
Tästä — joka on siis talousarvioaloite
470, tämä Ähtärin Myllymäen
ja Multian välinen oikaisu Valtatiellä 18 — on
tehty kustannusarvio, ja tämä kustannusarvio on
Tiehallinnon mukaan yhteensä noin 31 miljoonaa euroa. Tähän
hankkeeseen liittyy kiinteästi Maantien 621 osuus Keuruulta
Liesjärvelle, joka on noin 8,3 miljoonaa euroa. Sen, että tämä vanhentunut
tiesuunnitelma voidaan laatia uudelleen, kustannusarvioksi on laadittu
noin 900 000 euroa. Valtatien 18 yleissuunnittelu tähän Ähtärin
ja Multian välille on itse asiassa käynnistynyt
jo maakuntaliittojen toimesta siten, että Keski-Suomen
ja Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitot, ely-keskukset ja alueen kunnat
myös ovat tehneet yleissuunnittelua siellä Keuruulla,
Multialla ja Ähtärissä. Haluan vielä korostaa
sitä, mitä vaikutuksia tällä on
muun muassa talouteen ja luonto- ja ympäristötekijöihin
siellä, tie- ja liikennetekniikkaan sekä alueen kaikkiin
asukkaisiin, mistä myös selvityksiä siellä on
tehty.
Tämä, mikä on ensi vuoden talousarvioon
esitetty momentille 31.10.77, 31 miljoonaa euroa, on erittäin
merkittävä asia. Toteutuessaan se tulee tuomaan
erittäin paljon hyvinvointia, se tulee tuomaan tuloja niin
Suomeen kuin koko Pohjoismaihinkin, ja nimenomaan tätäkin
hanketta pitää katsoa laajemmasta perspektiivistä eli
yhteispohjoismaisena, ei ainoastaan, että tässä olisi
yksi pieni Ähtärin ja Multian välinen
osuus kyseessä, vaikka käytännössä siellä tämä oikaisu
sijaitsee, mutta hyvinvointia tällä saadaan paljon
laajemmalti.
Näihin raideliikenneyhteyksiin, mitkä tässä keskisessä Suomessa
sijaitsevat myös, lähinnä nyt yhteen,
mistä on talousarvioaloite myös tehty. Se on aloite
numero 56. Siinä on edustaja Hautala ensimmäisenä allekirjoittaneena,
mutta se on meidän yhteisaloitteemme. Seinäjoen
ja Kaskisten välinen rataosuus liittyy olennaisena osana
myös tähän Keskipohjolan kuljetuskäytävään.
Tämän radan perusparannus on välttämätön.
Ainakin sen kriittisimmät kohdat täytyisi saada
korjattua lähitulevaisuudessa. Se on merkittävä reitti
nimenomaan Kaskisten satamaan ja niille teollisuusalueille, missä sijaitsee
muun muassa kemihierretehdasta ja mekaanista puunjalostustehdasta,
ja sen varrella on lisäksi hyvin paljon teollisuutta, muun
muassa Altian Koskenkorvan tehdas on siinä, siinä on
Kauhajoella sijaitsevia kuljetinjärjestelmävalmistajia,
ja sen lisäksi Teuvalla sijaitsee myös säiliö-
ja putkistojärjestelmien valmistaja, ja näille
ja ylipäätään viennin parantamiseksi
tämänkin radan parannus olisi hyvin tärkeä,
ja sen vuoksi siitä meillä myös esitys
on.
Kuten sanoin, nämä ovat niitä esityksiä,
jotka on tähän näiksi talousarvioaloitteiksi
muun muassa tehty. Toivon mukaan mahdollisimman laaja-alainen tuki
niihin eduskunnalta saadaan. Vaasan vaalipiirin edustajat ovat erittäin
hyvin lähteneet puoluekannasta riippumatta näitä aloitteita tukemaan,
erityisesti tätä Valtatietä 18. Yhteisiä ponnisteluja
tämä vaatiikin, koska se on merkittävä koko
keskisen Suomen alueelle mutta ennen kaikkea koko Suomelle ja kaikille
Pohjoismaille.
Kauko Tuupainen /ps:
Arvoisa puhemies! Aivan ensiksi täytyy Keski-Suomesta
valittuna edustajana kannattaa edustaja Mikko Savolan äskeistä esitystä Valtatien
18 parantamisesta. Niin kuin kerroitte, se koskee myöskin
Keski-Suomen läpi menevää liikennettä ja
on erinomainen.
Arvoisa puhemies! Kiinnitän tässä kolmeen minun
ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän tekemään
aloitteeseen huomiota. Ensimmäinen on talousarvioaloite
numero 527 otsikolla määrärahan osoittaminen
selvitystyöhön niin sanotun taitetun indeksin
muuttamiseksi puoliväli-indeksiksi.
Olen tältä paikalta todennut useamman kerran,
että Suomessa on 1,4 miljoonaa eläkeläistä, 25
prosenttia meidän väestöstämme.
Työeläkkeellä olevia on noin reipas miljoona.
Tämä asia koskee kaikkia heitä. Se oli
vuonna 1962, kun Suomeen säädettiin eläkelaki.
Tällöin työeläkkeitä ja
palkkoja korotettiin samalla prosentilla. Vuonna 1977 koitti aika,
jolloin tuli voimaan niin sanottu puoliväli-indeksi, ja
tällöin eläkkeitä ja palkkoja
nostettiin vain 50 prosenttia.
Suuri heikennys eläkeläisille tapahtui vuonna 1996
niin sanotun sateenkaarihallituksen aikana, johon kuuluivat demarit
Paavo Lipponen puheenjohtajana, kokoomus, valtiovarainministeri Sauli
Niinistö, sekä vasemmistoliitto, vihreät
ja RKP, sama jengi, joka nyt on vallassa tässä nykyisessä hallituksessa.
Sen piti olla tilapäinen muutos, mutta tähän
päivään asti se on heikentänyt
eläkeläisten eläkkeitä. Tässä taitetussa
indeksissähän 80 prosenttia liittyy elinkustannusten kasvuun
ja vain 20 prosenttia palkkoihin. Viimeisen 15 vuoden aikana, arvoisa
puhemies, eli vuosina 1996—2010 on ansiotason indeksi noussut
71 prosenttia ja eläkeläisten indeksi 34 prosenttia
eli tämä erotus on kokonaista 37 prosenttia. Tämä tulisi
tässä taitetun indeksin muuttamisessa takaisin
puoliväli-indeksiksi korjata.
Minä ja perussuomalainen eduskuntaryhmä esitämme
edellä olevan perusteella, että eduskunta ottaa
valtion vuoden 2012 talousarvioon momentille 33.01.01 lisäyksenä 100 000
euroa selvitystyöhön työeläkkeiden
taitetun indeksin muuttamiseksi puoliväli-indeksiksi.
Arvoisa puhemies! Toinen talousarvioaloite on numero 524 otsikolla:
määrärahan osoittaminen yhdystien numero
16 691 peruskorjaukseen. Tämä tienpätkä sijaitsee
Jyväskylän kaupungin yhteydessä entisellä maalaiskunnan
alueella ja vie sellaiseen nähtävyyteen kuin Nyrölässä sijaitsevaan
planetaarioon. Kun kolmivuotisjuhlia vietettiin, niin laskettiin,
että siellä on käynyt 160 000
henkilöä aikuisia ja lapsia. Kaikki on muuten
hyvin, mutta siellä on pieni tienpätkä,
3,6 kilometriä, jota jostakin syystä ei ole laitettu
tämän päivän kuntoon.
Sen vuoksi minä ja me esitämme, arvoisa puhemies,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon
momentille 31.10.20 lisäyksenä 1,2 miljoonaa euroa
kyseisen yhdystien numero 16691 peruskorjaukseen.
Arvoisa puhemies! Kolmantena aloitteena mutta ei sentään
vähäisimpänä talousarvioaloite numero
525, otsikko määrärahan osoittaminen Uurainen—Höytiä—Yläkintaus—Kintaus-yhdystien
osittaiseen peruskorjaukseen.
Olen paperille kirjoittanut, että Uuraisten kunnan
ohittavalta sivutieltä numero 630 on osin, 10 kilometrin
pätkä, huonokuntoinen yhdystieyh-teys Jyväskylästä Virroille
johtavalle Kantatielle numero 23. Tämän asian
poistamiseksi käytännöstä esitämme
perussuomalaisten eduskuntaryhmän nimissä, että eduskunta
ottaa vuoden 2012 talousarvioon momentille 31.10.20 lisäyksenä 1,2
miljoonaa euroa päällystämättömän
yhdystien peruskorjauksen aloittamiseen välillä Yläkintaus—Kintaus.
Timo V. Korhonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kolme erillistä talousarvioaloitetta.
Ensinnäkin numero 172, jolla on myös laajempaa
valtakunnallista merkitystä. Sotainvalidien vanhuudenhuollon
kannalta yksi suuria ongelmia on sotilasvammalakiin sisältyvät
prosenttirajat. Ne jättävät käytännössä 2 500
haitta-asteeltaan 10—15 prosentin sotainvalidia valtion
korvaamien kunnallisten avopalvelujen ulkopuolelle.
Hallitusohjelmaan on kirjattu: "Varmistetaan sotainvalidien
ja -veteraanien vanhuudenhuollon palvelut. Sotaveteraaneille
ja -invalideille kohdennettuja etuisuuksia - -
kehitetään sosiaali- ja terveysministeriön
veteraanipoliittisen ohjelman linjausten pohjalta." Tätä veteraanipoliittista
ohjelmaa koskevassa sosiaali- ja terveysministeriön 6.4.2011
päivätyssä muistiossa on vuodelle 2012
ajoitettu korvattavien kunnallisten avopalvelujen laajentaminen
koskemaan 15 prosentin sotainvalideja, kustannusarvio 10 miljoonaa
euroa, ja pitkäaikaisen laitoshoidon korvaaminen 20 prosentin
sotainvalideille, kustannusarvio 3 miljoonaa euroa.
Tällä talousarvioaloitteella käytännössä toteutetaan
hallitusohjelman kirjausta, ja koska tätä esitystä ei
hallituksen talousarvioesityksessä ole, olen sitten yhdessä muitten
kanssa tehnyt talousarvioaloitteen, jonka mukaan eduskunnan tulisi ottaa
vuoden 2012 talousarvioon momentille 33.50.51 lisäyksenä 13
miljoonaa euroa sotilasvammakorvauksiin sotainvalidien kuntoutustoiminnan
laajentamiseksi. Tähän tietysti sisältyy myös
erillinen lakialoite, joka annetaan myöhemmin eduskunnalle.
Puhemies! Toinen talousarvioaloite koskee määrärahan
osoittamista Kainuun kehittämisrahan korottamiseen. Kainuun
kehittämisrahahan sisältää laajan
kirjon erilaisia toimintoja, muun muassa maakunnan kehittämisrahan,
määrärahat työttömyyden
hoitoon, joukkoliikenteen ostoon ja perustiestön ylläpitoon
sekä hoitoon. Nyt hallituksen talousarvioesitys leikkaa
Kainuun kehittämisrahaa noin 20 prosentilla. Yhdessä Kainuun
kansanedustajien kanssa esitämme, että Kainuun
kehittämisrahaa korotettaisiin tämänvuotiselle
tasolle, joka käytännössä tarkoittaa 12,5
miljoonan euron lisäystä momentille 32.50.63.
Ellei tätä lisäystä käytännössä toteuteta,
se merkitsee Kainuun tiestön hoidolle selkeää heikkenemistä ja
ennen kaikkea työttömyyden hoitoon selkeää heikkenemistä.
Kolmas aloite koskee sitten määrärahan
osoittamista niin sanotun itäisen yhdysradan suunnitteluun
eli radan, joka alkaisi Kontiomäeltä, etenisi
Taivalkosken ja Kuusamon kautta Sallaan. Miksi tällainen
talousarvioaloite? Siitä syystä, että Taivalkoskella
ollaan käynnistämässä uudelleen
Mustavaaran kaivosta, jonka kuljetustarpeet ovat luokkaa 450 000
tonnia vuodessa. Sen lisäksi tätä ratayhteyttä tarvitaan
puuston kuljetukseen, puuenergian kuljetukseen, mutta on aivan selvä asia,
että myös matkailun osalta niin Kainuussa, Koillismaalla
kuin Itä-Lapissa on isoja tarpeita. Tätä varten
tuo ratayhteys on tulevina vuosina aivan välttämätön.
Yhdessä Kainuun kansanedustajien kanssa esitämmekin,
että talousarvion momentille 31.10.77 lisättäisiin 200 000
euroa tämän ratayhteyden jatkon selvittämiseen
ja kehitystyöhön.
Elsi Katainen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Keskusta on tunnettu kotien ja perheiden puolestapuhujana.
Siitä todisteena on muun muassa se, että keskustajohtoinen
hallitus teki viime vaalikaudella merkittävän
periaatelinjauksen nostaa äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat työmarkkinatuen
tasolle. Näin ollen nyt myös sairausvakuutuksen
vähimmäisrahoja on korotettava, jotta sidos ja
yhteys säilyisi. Me esitämmekin, että ensi
vuoden talousarvioon lisättäisiin 17 miljoonaa
euroa sairausvakuutuksen vähimmäismääräisiin
sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoihin
sekä kuntoutusrahaan talousarvioaloitteella 494.
Määrärahojen lisäys tähän
tarkoitukseen vaikuttaisi suoraan etenkin yhteiskuntamme heikompiosaisiin
jäseniin, esimerkiksi taloudellisesti tiukilla oleviin
lapsiperheisiin. Näin voisimme olla myös estämässä jo
ihan käsistä karkaavaa lapsiperheköyhyyskehitystä.
Määrärahojen lisäys olisi sitä todellista
perusturvaa, ja tällainen oikeudenmukaisuus on keskustalaisen
sosiaalisen omantunnon ydintä.
Samoin jo pitkään kiistan alla olleen omaishoidon
tuen verovapaus olisi vihdoin hoidettava. Omaishoitajat tekevät
paitsi läheisensä myös koko yhteiskunnan
kannalta mittaamattoman arvokasta työtä. Omaishoidon
tuen vähimmäismäärä on
tällä hetkellä 353,62 euroa kuukaudessa.
Tämä korvaus ei ole lähimainkaan riittävä Suomen
noin 300 000 omaishoitajalle heidän työpanoksestaan.
Nykyisellään omaishoidon tuesta verottaminen kohtelee
omaishoitajia eriarvoisesti heidän erilaisesta tilanteestaan
riippuen. Suurin osa omaishoitajista on eläkkeellä,
neljännes työelämässä ja
loput työelämän ulkopuolella joko työttöminä tai
virkavapailla. Vain omaishoitajien tuen täydellinen verottomuus
antaisi jokaiselle omaishoitajalle saman palkkion yhtä tärkeästä työstä.
Me esitämmekin ensi vuoden talousarvioon tuoton vähentämistä 10
miljoonalla eurolla omaishoidon tuen verovapauden toteuttamiseksi talousarvioaloitteella
numero 485. Tämä olisi askel oikeaan suuntaan
ja kädenojennus omaishoitajille, vaikkakin heidän
asemansa parantamiseksi on vielä paljon työtä edessä.
Viime torstain kyselytunnilla tosin saimme havaita, että homma
ei tältä osin ole niin sanotusti hanskassa.
Talousarvio 490 koskee yksityisteitä. Hallitus on leikkaamassa
yksityisteiden valtionavustuksista 15 miljoonaa euroa eli 65 prosenttia.
Leikkauksen synkät haittavaikutukset ovat ennalta arvaamattoman
laajat suhteessa siitä saatavaan vähäiseen
säästöön. Suomalaisen ruuan,
energian ja metsäteollisuuden raaka-aineen kuljetukset
lähtevät lähes yksinomaan yksityisteiden
varsilta, ja kunnossa olevat tiet ovat tuotannolle elintärkeitä.
Kuitenkin yksityisteiden varsia asuttaa myös 200 000
taloutta vakituisesti ja mökkiläisiä saman
verran. Etenkin Itä-Suomelle tämä merkitsisi
mökkimatkailun kautta laajaa iskua elinkeinoelämälle.
Yksityisteiden valtionavustukset käytetään melkeinpä yksinomaan
teiden välttämättömään kunnossapitoon
eikä esimerkiksi uusien teiden rakentamiseen. Jo keväiset
ja usein myös syksyiset kelirikot aiheuttavat suurta vahinkoa
teille. Yksityistieverkon rapautuminen vielä huonompaan
kuntoon alkaa määrärahojen romahtaessa heti.
Itä-Suomi on tähän mennessä saanut
23 miljoonasta jaettavakseen 7 miljoonaa. Hakemuksia on vuosittain
tullut niin paljon, että käytettävät määrärahat
ovat huvenneet jo maaliskuussa. Nyt potti uhkaa Itä-Suomen
osalta jäädä jopa vain noin 2,5 miljoonan
arvoon. Tästä summasta harkinnanvaraisille avustuksille
jää hyvin vähän liikkumatilaa.
Viime kaudella hallitus nosti määrärahat
23 miljoonaan euroon vuositasolla. Pudotuksella 8 miljoonaan palataan
synkkään keskittämiseen ja maaseudun
tyhjentämisen aikakauteen, jota on koettu ennenkin. Tämän
epäkohdan korjaamiseksi me esitämme ensi vuoden
talousarvioon lisäykseksi 15 miljoonaa euroa yksityisteiden
kunnossapidon ja parantamisen valtionavustukseen.
Arto Pirttilahti /kesk:
Arvoisa puhemies! Meillä on täällä viisi
ja puoli sataa erittäin hyvää aloitetta,
mutta haluan nostaa täältä ne parhaimmat
päälle. Meillä on keskustan eduskuntaryhmässä mutta
myös yhtä lailla talousvaliokunnassa käsitelty
pitkään ja itse olen käsitellyt omassa työssäni
tätä ajatusta, millä tavalla voitaisiin
helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkausta.
Eli talousarvioaloite 492: Määrärahan
osoittaminen ensimmäisen vieraan työntekijän
palkkatukeen. Oikeastaan tuon otsikon voisi muuttaa "tutun työntekijän
palkkatukeen", koska se tekstiosassa tulee siten selvemmin esille.
Mielestämme Suomi nousee työnteolla ja ahkeruudella — ja
pysyy pystyssä: Meillähän on tälläkin
hetkellä pääosa yksinyrittäjiä.
95 prosenttia meillä on mikroyrittäjiä.
Se on iso kynnys, kun lähtee yksin itsensä työllistävästä työnantajaksi,
se on iso kynnys. Siinä joutuu puolitoistakertaistamaan
liikevaihtonsa ja tulevat byrokratiat vastaan ja moni muu työnantajan
velvoite. Tästä on ollut hyvä yhteiskunnallinen
kokeilu meillä Suomessa, ja sitä ovat keskustan hallitukset
vieneet hienosti eteenpäin. Nyt on vaara, että tämä kokeilu
lopetettaisiin, mutta me keskustan eduskuntaryhmässä näemme,
että kokeilu on edistämisen arvoinen ja sitä tulisi
jatkaa.
Ehkä tässä kokeilussa mentiin sen
verran metsään, että tässä esitettiin
tätä ainoastaan pysyviin työsuhteisiin.
Me esitämme, että myös määräaikaiset
työsuhteet olisivat tässä tulevassa ohjelmassa
esillä yhtä lailla. Näen, että syy,
miksi se raha ei silloin kelvannut yrittäjille, oli tämä byrokratian
kankeus ja myös sitten se palveluverkko, mistä yrittäjä saa
apua, kun häntä neuvotaan näissä työnantajavelvoitteissa.
Eli keskustan eduskuntaryhmä esittää tuen leikkaamisen
sijaan yksityisyrittäjän palkkatuen laajentamista
koko maahan ja myös määräaikaisiin
työsuhteisiin. Tämä vahvistaa yrittäjyyttä, työllisyyttä koko
maassa. Mikäli uusia työpaikkoja ei
synny, niin ei sitten mene rahaakaan. Eli
talousarvioaloitteeseen 492, momenttiin 32.30.45 esitetään
10 miljoonan euron lisäystä.
Näissä keskusteluissa on hyvin tullut esille myös
maakunnan kehittämisrahan leikkaaminen. Se on aika härski
leikkaus: 75 prosenttia maakunnan kehittämisrahasta leikataan
pois. Sinne jää sitten jäljelle ehkä semmoinen
5 miljoonaa. Mutta hallinnon kustannukset eivät ministeriön
osalta siinäkään kevene, vaan sillä pidetään
vielä 14:ää virkamiestä yllä,
ja sinne jää sitten ehkä jakoon noin
3 miljoonaa euroa meidän maakuntien kehittämiseen.
Maakuntien kehittämisraha on ollut maakunnissa joustavampi
rahoitusmuoto kuin nämä EU:n kehittämisrahat.
Se on sitonut meidän elinkeinotoimen. Se on sitonut yhtä lailla
meidän osaamisen, yliopistojen, yrittäjien toimintaa
yhteen, ja on niin sanotusti erilaisilla pienillä rahoituksilla
saatu isompaa rahaa kasaan, isompia ajatuksia kasaan, isompia kehittämishankkeita.
Maakunnan
kehittämisrahan rooli on mielestäni erittäin
tärkeä maakuntien omaehtoisen toiminnan kehittämisessä,
maakuntien, kuntien elinkeinotoimen ja osaamiskeskustoiminnan kehittämisessä.
Tässä on hyvä ohjelma myös viime
ohjelmakaudella laitettu pystyyn eli tämä koheesio-
ja kilpailukykyohjelma. Kullakin hallituksella on oma ohjelmansa,
mutta näkisin, että ei kannattaisi tätä koheesio-
ja kilpailukykyohjelmaakaan täysin romuttaa vaan kannattaisi
ottaa siitä hyviä puolia ja myös lähteä maakunnan
kehittämisrahaa kehittämään.
Näitä ovat myös hyvin monet hallituksen
kansanedustajajäsenet allekirjoittaneet, muun muassa talousarvioaloitteen
295 Mauri Pekkarisen aloitteena ja talousarvioaloitteen 175 Johannes
Koskisen aloitteena SDP:stä. Näen, että näitä hankkeita
ja näitä talousarvioaloitteita tulee edistää.
Arvoisa puheenjohtaja! Puuhuolto on Suomessa tärkeä,
myös metsän kasvu ja se, että me saamme
hyvää puuainesta metsäteollisuuteen mutta
yhtä lailla sellupuuta paperintekoon. Nyt ovat vielä voimakkaasti
kasvaneet meidän energiapuun markkinat. Meillä on
aina ollut pulaa näistä Kemeran rahoista, ja tämän
puutuotannon kestävyyden osalta on aina menty joka vuosi
jäljessä. Esitämmekin tässä talousarvioon
keskustan ryhmän puolesta 5 miljoonan euron tukea puuhuollon
kestävyyden turvaamiseksi.
Arvoisa puheenjohtaja! Vielä muutamia maakunnallisia
kehittämis- ja talousarvioaloitteita. Pirkanmaan kansanedustajat
ovat yhdessä allekirjoittaneet talousarvioaloitteen 303
koskien Tampereen Keskusareenan kehittämistä.
Siellä on tämmöinen 10 miljoonan euron
rahoituksen tarve. Hallitusohjelmassa on stadionin kehittämiseen
ja stadionin rakentamiseen kyllä hyvät varat varattu,
ja aikanaan myös yhteiskunta on tukenut niin Hartwall Areenaa
kuin näitä Turunkin jääkiekkohalleja.
Me näemme, että myös Pirkanmaalle on
tällä hetkellä tulossa hieno keskusareena.
Siihen on Tampereen kaupunki sitoutunut ja yhtä lailla
eri toimijat ja yksityiset toimijat. Toivomme, että tämä talousarvioaloite
menisi lävitse, jotta saisimme myös valtakunnan
tasolla meille lisää hyviä jääkiekonpeluupaikkoja,
niin kuin tamperelaiset sanovat. Toivon, että se myös johtaa
meidän tamperelaisen joukkueen parempaan menestykseen.
Näissä hallitusohjelmissa on aika monessa
tällä hetkellä ollut niin, että on
erilaisia yhteisöjen rahoja rapsittu alas ja erilaisia
järjestörahoja on rapsittu alas sieltä.
Mielestäni tämmöinen kolmannen sektorin
kurittaminen on aika petollista siinä mielessä,
että siellä on hyvin paljon erilaista työtä takana,
mitä ei voida bruttokansantuotteella laskea. Pienellä panoksella
me saamme hyvin paljon aikaan. Muun muassa tästä on
4H-toiminta yhtenä esimerkkinä. Mutta terveyden
osalta meillä Pirkanmaalla on tämä UKK-instituutti. Yhtä lailla
UKK-instituutin rahoja ollaan tällä hetkellä leikkaamassa,
ja pirkanmaalaiset kansanedustajat näkevät, että myös
tämä on enemmän kuin pelkästään
maakunnallinen asia meidän terveydenhuollon ja terveyden
tutkimuksen osalta, joten esitämme sinne 178 000
euron lisämäärärahaa eli talousarvioaloitteeseen
306.
Arvoisa puheenjohtaja! Tässä muutamia. Sitten
otan vielä täältä tämän
meidän lääkärihelikopterihankkeemme
ja toivon, että koko maassa saataisiin jonkinlainen järki
tähän lääkärihelikopteritoimintaan.
Pirkanmaalaiset kansanedustajat ovat tässä lähteneet
kanssa tuomaan kortensa kekoon ja esittävät 10:tä miljoonaa
euroa talousarvioaloitteessa 305, että voitaisiin sijoittaa yksi
lääkäri ja lääkintähelikopteri
Tampereelle. Se palvelee laajaa aluetta, kuten tiedetään,
ja meidän eri maakuntien mutta myös rannikkoalueittenkin
osalta tässä lääkärihelikopteritoiminnassa
meidän täytyisi iso osa valtion osalta nyt miettiä,
miten tämä tulee järjestää,
ja me esitämme tänne Pirkanmaalle yhtä kopteripistettä.
Tuen keskustan yksityistieavustusesityksiä ja tuen
yhtä lailla näitä seututieverkostojen
kehittämishankkeita, joita meillä on useita täällä,
mutta tästä on ihan hyvänä esimerkkinä talousarvioaloite
304 eli määrärahan osoittaminen maantien 346
parantamiseksi Kotala—Innala-välillä.
Hyvinkin pienet seututiet kytkevät toisiinsa teollisuuslaitoksia
meidän alueellamme, ja siihen on hyvin vahva energiapuun
kuljetusreitti. Muun muassa tämä tie on puoliväliin
korjattu, toinen puoli on monttuja täynnä. Toivoisin,
että tähän löytyisi se 1,4 miljoonaa
euroa, jotta tämä Kotala—Innala-välin
tie saataisiin kunnostettua. Nämä seututiet ja
yksityistiet ovat erittäin tärkeitä meidän
energian, puunhuollon kannalta, mutta myös hyvin moni kaupunkilainen
huomaa, kun menee kesäasunnoilleen, missä kunnossa
ne ovat. Me säästäisimme Suomen bruttokansantuotteesta
suuren osan, kun kaikki kaupunkilaiset eivät tarvitsisi
näitä maasturiautoja ja suv-autoja vaan he pääsisivät
pienemmilläkin autoilla sinne mökeilleen hyvin
turvallisesti.
Arvoisa puheenjohtaja! Tässä muutamia näkökohtia.
Jari Leppä /kesk:
Herra puhemies! Suomalaiset haluavat syödä suomalaista
ruokaa, suomalaista lähiruokaa, suomalaista luomuruokaa.
Samoin suomalaiset haluavat yhä enemmän käyttää uusiutuvaa
energiaa, kotimaista energiaa, uusia tuotteita, puutuotteita, uusiutuvista
luonnonvaroista tehtäviä metsäteollisuuden
tuotteita. Samaa, lähestulkoon, tavoittelee Kataisen hallituk-sen
ohjelma, mutta lainkaan samaa ei voi sanoa siitä budjetista,
joka meillä nyt käsittelyssä täällä talossa
on. Kaikkein räikeimmissä ristiriidoissa se on
ilman muuta vihreän talouden kasvun ja maaseudun ihmisten
kannalta, ja tätä keskusta ei voi hyväksyä.
Siksi olemme tehneet joukon talousarvioaloitteita, jotka tähtäävät
siihen, että nämä hallituksen itsensä ohjelmassaan
asettamat tavoitteet pystytään toteuttamaan. Siksi
me haluamme, että kun hallitus leikkaa maa- ja metsätalousministeriön
hallinnonalalta 110 miljoonaa euroa... Ei ole muuten ihan sattumaa,
että sama koalitiohallitus, suurin piirtein, Lipposen ykkönen,
leikkasi aikanaan ensi töikseen 700 miljoonaa markkaa maatalouden
osalta, kun se valtaan tuli. Nyt se leikkaa kolmen M:n, maa- ja
metsätalousministeriön, hallinnonalalta 110 miljoonaa
euroa. Ei ole sattumaa: sama koalitio, yhtä kylmä meininki maaseutua
kohtaan, valitettavasti. (Kari Rajamäki: Eipä myynyt
lannoiteteollisuutta, kuten edellinen!) Kun tähän
lisätään ne leikkaukset, jotka tämän
lisäksi tulevat maaseudulla asuvien perheiden kontolle,
jotka tulevat kaikille muillekin perheille tässä maassa,
sen keskusta ymmärtää varsin hyvin, että vyötä on
kiristettävä, talous on pidettävä kunnossa,
mutta ei niin, että se maksatetaan joillakin väestöryhmillä enemmän
kuin toisilla. Se on sitä oikeudenmukaisuutta, se on sitä luottamuksen
osoitusta eri yhteiskuntatahojen välillä, jota
me tarvitsemme, ja sitä me, keskusta, haluamme nyt tässä esittää.
Olemme jo kuulleet aikaisemmissa puheenvuoroissa meidän
talousarvioehdotuksiamme, -aloitteitamme, ja tässä muutama
lisää.
Yksi on puuhuollon kestävyyden turvaaminen, josta äsken
jo edustaja Pirttilahtikin mainitsi. Me olemme sitoutuneet kansallisesti
siihen, että 38 prosenttia kaikesta energiasta tuotetaan uusituvilla
vuoteen 2020 mennessä. Se ei muuten toteudu niillä luvuilla,
joita ensi vuoden budjettiin ehdotetaan. Siksi me haluamme siihen määrärahalisäyksen.
Samoin siellä on selkeä leikkaus maa- ja puutarhatalouden
kansallisiin tukiin tilanteessa, jossa elinkeino on erittäin
suurissa kannattavuusongelmissa ja hallitus omassa ohjelmassaan
haluaa nuorten viljelijöiden, aktiiviviljelijöiden,
osalta pitää huolta kannattavuudesta. Samaan aikaan
se leikkaa tukia.
Tämä ei ole mielestämme oikein, ja
siksi ehdotamme tänne myöskin 10 miljoonan euron
lisämäärärahaa eli maaseututupoa.
Nämä kaksi aloitetta, aloitteet 488 ja 487, ovat
osa sitä keskustan esittämää maaseututupoa.
Kun tässä on kysymyksessä ei ainoastaan
maaseutu ja maaseudun elinkeinot vaan tässä ovat
koko elintarvikeketjun kymmenettuhannet työpaikat kysymyksessä,
niin aika erikoinen veto hallitukselta, jos me kansallisin toimin
voimme pitää meidän kotimarkkinoitamme
kunnossa, virkeinä, työllisyyttämme hyvällä tolalla,
että niistä ollaan sitten valmiita leikkaamaan.
Se ei keskustalle käy.
Puhemies! Tähän samaan maaseututupoon liittyy
myöskin talousarvioaloite 335 eli Määrärahan
osoittaminen maatalouden energiaveron palautuksiin. Tätä hallitus
myöskin haluaa merkittävällä tavalla
leikata. Tämä on täsmätoimi juuri
niille tiloille, juuri niille maaseutuyrittäjille, jotka
kaikkein intensiivisimmin, kaikkein aktiivisimmin toiminnassa ovat
mukana ja ovat myöskin investoineet paljon. Tämä jos
mikä on siihen täydellinen täsmätoimi,
ja siihen me haluamme myöskin määrärahan
osoittaa niin, että se säilyy entisellä tasollaan.
Samoin myöskin talousarvioaloite 343 pienpuun energiatukeen.
Jos ei sitä voimaa saada sen onnettoman Metsäteollisuus
ry:n kantelun myötä, joka nyt tuolla komissiossa
käsiteltävänä on, jota pidän
erittäin valitettavana kansallisena toimena, jonka Metsäteollisuus
ry on tehnyt — pitkällisten neuvottelujen ja monien
kompromissien jälkeen saavutettuun tulokseen se ei ollut
tyytyväinen ja lähti tällä tavalla
poliittisen päätöksentekijän
roolia ottamaan ja koukkaamaan Brysselin kautta — niin
näitä varoja tulee siirtää silloin
pienpuun energiatuesta Kemera-tukeen uusiutuvan energian tavoitteiden
aikaansaamiseksi.
Puhemies! Lopuksi pari Etelä-Savon kansanedustajien
aloitetta. Yksi koskee Valtatie 5:tä välillä Hurus—Hietanen,
sen korjaustoimenpiteiden jatkamista. Siinä on tiesuunnitelma
täysin valmiina. Siellä myöskin aikaisemmasta
hankkeesta Koirakivi—Hurus-välistä on
säästynyt 5 miljoonaa euroa urakkakilpailutuksen
myötä. Tämän rahan me haluamme
käyttää Hurus—Hietanen-välin
kohentamiseen kolmikaistaiseksi keskikaidetieksi.
Samoin haluamme, että kun luomu on noussut erittäin
merkittävällä tavalla myös hallituksen ohjelmassa — erittäin
hyvä asia — esille ja esitetään,
että Suomeen perustetaan luomuinstituutti, niin sen luonteva
paikka on Mikkelissä. Näin esittää myöskin
selvityshenkilö Tarja Cronberg. Myöskin siihen
Etelä-Savon edustajat ehdottavat määrärahaa.
Simo Rundgren /kesk:
Arvoisa puhemies! Käytän puheenvuoroni talousarvioaloitteista 368—377.
Minusta näyttää siltä, että useimmat
näistä kansanedustajien tekemistä aloitteista
noin niin kuin lukumääräisesti kohdistuvat
erilaisiin tienparannus- tai tieinvestointihankkeisiin. Uskon, että olen
aika lailla oikeilla jäljillä, jos sanon, että siinä on
kaksi perusteltua syytä, että näin on.
Ensiksikin, näille investoinneille on selkeä tarve.
Paljon on vielä maassamme sorateitä, jotka vaativat
päällystämistä. On kevyen liikenteen väyliä,
jotka aivan turvallisuussyistä pitäisi vilkkaiden
teiden varsille rakentaa. Niin näissäkin aloitteissa,
joita olen tehnyt: esimerkiksi Tornionlaakson Valtatie 21:n varrella
on lukuisa määrä erilaisia kevyen liikenteen
väyliä, jotka odottavat rakentamista. Ylläs—Levi-alueelle suuntautuva
autoliikenne on sen verran vilkasta, että kevätlauantaina,
jolloinka ne autot molempiin suuntiin siinä kulkevat, on
aivan toivotonta siellä tavallisten kansalaisten päästä valtatien reunaa
pitkin turvallisesti liikkumaan.
Sama on tilanne Nelostien kohdalla. Tässä on esimerkiksi
Kersilön kevyen liikenteen väylää koskeva
talousarvioaloite Sodankylän alueella. Siellä on
myöskin turistiliikennettä Saariselälle, Inariin,
Utsjoelle ja Norjaan saakka ja sen lisäksi kaivosliikennettä.
Siellä on erittäin vilkasta kaivosliikennettä,
joka aiheuttaa sen, että on huutava tarve tälle
kevyen liikenteen väylälle.
Kaiken kaikkiaan Lapin osalta voi todeta, että kaivostoiminta
aiheuttaa paineita paitsi maanteitten kohdalla myöskin
tietenkin uusille ratainvestoinneille. Ministeri Kyllönen
on kyllä vakuuttanut, että pidetään
huoli siitä, että liikenneväylät eivät
muodostu esteeksi sille, että voidaan näitä kaivoksia
kehittää tai yleensä elinkeinoelämää kehittää,
mutta se on kyllä hallituksen syytä tiedostaa,
että tässä kyllä tarvitaan panoksia.
Tällä sektorilla tapahtuu tulevaisuudessa
todella paljon. Emme osaa vielä kuvitellakaan, mitä esimerkiksi
viimeisimmät kaivoslöytöilmoitukset Sodankylän
suunnalta käytännössä merkitsevät.
Ne ovat maailmanluokan löytöjä, jotka
tulevat toteutumaan, sanotaan, kymmenen vuoden sisällä.
Ne ovat aivan yllättäviä, ne lopputulokset,
mitä sieltä saadaan.
Tässä mielessä, kun täällä edustaja
Savola perusteli jotakin tieyhteyttä myöskin tämmöisillä maan
ulkopuolelle liittyvillä yhteyksillä, pohjoismaisilla
yhteyksillä, niin on helppo todeta, että Lapissa
nämä isot logistiikkaratkaisut ovat juuri sellaisia,
jotka liittyvät yhtä lailla Ruotsin kuin Norjankin
väyliin. Siinä mielessä nämä yhteispohjoismaiset
yhteydet ja myös Arktisen neuvoston alueella toimiva logistiikkakumppanuus on
tärkeä ottaa huomioon myös Suomen liikenneyhteyksiä suunniteltaessa
ja rakennettaessa.
Siis tämä ensimmäinen syy tässä on
selkeät tarpeet, joita on runsaasti. Toinen syy, että näitä aloitteita
on tehty tälle logistiikkapuolelle näin paljon,
liittyy siihen, että ovat käsittämättömiä nämä leikkaukset
ja se suuruusluokka, mitä nyt toteutetaan perustienylläpitomäärärahoihin.
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
ja sen liikenne- ja infrastruktuurivastuualue kertoo karun uutisen.
Se uutinen on se, että Kataisen—Urpilaisen—Arhinmäen—Niinistön—Wallinin—Räsäsen
hallitus tekee hurjat leikkaukset perustienpidon rahoitukseen. Se
esimerkiksi Lapissa laskee 50 miljoonasta 35,9 miljoonaan. Se on
noin äkikseltään laskien — en
sitä kalkulaattorilla laskenut, mutta päässä laskin — varmaan yli
17 prosenttia. Se on valtava leikkaus yhtenä vuonna.
Minä voin kyllä kertoa sitten toisenlaisen
uutisen: Lapissa sataa lunta. Ei ole satanut vielä kovin
paljon, mutta 53 vuoden ajalta muistan, että joka talvi
on satanut lunta, ja se lumi on sieltä aurattava. Lapissa
on sorateitä ja niitä on runsaasti, ja joka kesä niitä on
sepelöitävä ja höylättävä.
Ja se on vaan niin, että tämä vaatii
rahaa. Näillä rahoilla, mitä nyt hallitus
osoittaa Lapin alueelle, ollaan aivan näissä peruspalveluissa
kyllä todella suurissa vaikeuksissa.
Tähän asti on joka vuosi pystytty myös
jokin uusi hanke toteuttamaan. Nyt sieltä vastuuhenkilö,
yksikön päällikkö Ari Kilponen,
kertoo minulle osoittamassaan sähköpostiviestissä,
että näillä rahoilla ei pystytä uusia
hankkeita käynnistämään. Se
tarkoittaa kyllä silloin taaksepäin menoa koko
tässä infrastruktuuripuolessa. Niin kuin kerroin
hetki sitten, jo kansantaloudelliset vaatimukset ovat aika mittavia,
niin että tässä on kyllä huutava
ristiriita nyt hallituksen suunnitelmissa ja sitten näissä vaatimuksissa
tai perustarpeissa, mitä alueella on. Nyt ei pystytä lainkaan toteuttamaan
uusia hankkeita.
Tästä syystä kansanedustajat täällä tätä ihmisten
hätähuutoa viestivät; siellä on
kova huoli ihan tästä perusliikkumisesta. Lapissa
on esimerkiksi päätetty nyt alkaa sammuttaa katuvaloja
säästösyistä näissä kylissä,
ja siellä on tämmöinen valo-kansanliikekin
ollut liikkeellä. Rahanpuutteen vuoksi yhdessä rakennettuja
valoja — siinä ovat kyläläiset
paljon panostaneet näihin tienvarsivalaistuksiin — nyt
ollaan sammuttelemassa. Sehän on niin voimakas viesti siitä,
että lähtekää pois, me sammuttelemme
nämä valot täältä pois. Ja
samaan aikaan sinne niihin erämaakyliin saattaa yhtäkkiä syntyä satojen
työpaikkojen teollisuuslaitoksia. Näin on käynyt
Kittilän Kiistalassa — se on muuten aika syrjässä sieltä kirkonkylältä se
Kiistalan kylä. 15 vuotta sitten kukaan ei olisi uskonut,
että siellä on se tilanne niin kuin nyt on, että siellä on
liki tuhat ihmistä töissä. Tarvitaan
lisää väkeä sinne, ei suinkaan
niin, että edellytyksiä ajetaan alas.
Edellinen hallitus kuitenkin sitoutui hoitamaan esimerkiksi
Sotkamon Talvivaaran, Kittilän Suurikuusikon ja Sodankylän
Kevitsan osalta, että nämä tiehommat
laitettiin kuntoon niin, että pystyttiin toteuttamaan nämä hankkeet.
Näillä linjauksilla, mitä nyt lukee tuosta
budjettikirjassa, näyttää kyllä siltä,
että tällä hallituksella on vielä iso
läksy opittavana tässä, että saataisiin tämä toteutettua.
Kansantaloudelliset hyödyt edellyttävät
sitä, että tähän panostetaan.
Sitten vielä kolme erityiskohdetta näihin
talousarvioaloitteisiin liittyen nostan tässä esiin.
Raja-Joosepin raja-aseman ja tullin tilojen rakentaminen edellyttää parin
miljoonan määrärahaa. Tämän
aseman kautta kulkee merkittävä osa Murmanskiin
suuntautuvasta liikenteestä, ja se on koko itärajan
raja-asemista ainoa, jonka tiloja ja laitteita ei ole uudistettu.
Sinne tarvitaan rahaa.
Toinen on Paliskuntain yhdistys. Nykyisellä määrärahalla
ei pystytä toimintaa pitämään
yllä. Tämä on Lapin kansanedustajien
yhteinen aloite. Esitämme vaatimatonta 350 000
euron määrärahaa, joka kuitenkin turvaisi
sen, että siellä henkilöstöä voitaisiin
pitää riittävästi töissä ja
myöskin pitää huoli esteaitojen rakentamisesta.
Kolmas tällainen on Ylitornion avovankilan peruskorjaus,
joka vaatii puolentoista miljoonan määrärahan.
Periaatteessa sinne on jo viime vaalikaudella suunnattu rahaa, mutta
sieltä puuttuu vielä tämän verran
ja koko remontti jää toteuttamatta, ellei tämän
kokoista määrärahaa pystytä sinne
suuntaamaan. Avovankilathan ovat nyt se linja, johonka kuitenkin
vankeinhoitoa ollaan kehittämässä.
Kolmanneksi, Lapin metsäpuiden siemenhuollon varmistaminen:
Joka vuosi ei ole hyvä siemenvuosi, mutta silloin kun on
hyvä siemenvuosi, olisi oltava rahaa, niin että se
siemen saadaan korjattua sieltä. Sitä paitsi käpyjen
kerääminen, vaikka tuntuu, että se on
vaatimaton homma, on monelle paikalliselle ihmiselle myös
tulonlähde. 500 000 eurolla hoidettaisiin tuo
asia siellä kuntoon.
Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä tässä totean niin
kuin muinainen Cato aikoinaan — joka päätti
kaikki puheensa, että "muuten olen sitä mieltä, että Karthago
on hävitettävä" — että muuten
olen sitä mieltä, että lohipolitiikka
pitää saada uuteen kuosiin. Se on kansantaloudellisesti
epäedullista nyt. Kun saadaan se kuntoon, niin kaikki hyötyvät,
niin rannikon kalastajat kuin jokivarren matkailuelinkeino. Ja muutoin
olen myös sitä mieltä, että omaishoitajien
kohdalla tuo verovapaus pitää nyt kyllä lopulta
toteuttaa.
Peter Östman /kd:
Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä on
tehnyt muutamia talousarvioaloitteita, joista ajattelin puhua muutaman
sanan. Nämä ovat talousarvioaloitteet numerot
104, 549 ja 550. Tarpeitahan olisi meidänkin mielestämme
paljon enemmän, mutta niin kuin Paasikivi aikoinaan totesi,
tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku, ja siksi olemme aika
säästäväisellä ja realistisella
ajattelulla nyt liikkeellä.
Talousarvioaloite numero 104 koskee määrärahan
osoittamista korkeimmalle hallinto-oikeudelle turvapaikka-asioiden
käsittelyn nopeuttamiseen. Olen aikaisemmistakin keskusteluista tässä salissa
ymmärtänyt, että tällaiselle
ajatukselle löytyy aika laajaa kannatusta, ja hallitusohjelmassahan
on kirjattu tavoite turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi
myöskin. Tavoitteen toteutuminen edellyttää resurssien
lisäämistä hallinto-oikeuksien lisäksi
myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Pyrkimys käsittelyn jouduttamiseen
edellyttää kuitenkin, että resurssit
tähän turvataan koko viranomaisketjussa. Turvapaikka-asioiden
käsittelyn hidastuminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa
aiheuttaa lisäkustannuksia maahanmuuttoviranomaisille.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta
ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon momentille 25.10.02 lisäyksenä 75 000
euroa turvapaikka-asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi korkeimmassa
hallinto-oikeudessa.
Arvoisa puhemies! Toinen talousarvioaloite on numeroltaan 549
ja koskee määrärahan osoittamista terrorismin
torjuntaan. Kataisen hallitusohjelmassa sivulla 27 on kirjaus, joka
on seuraavanlainen: "Sisäisen turvallisuuden tavoitteena on,
että Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja
eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan
yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena. Hyvä turvallisuustilanne
ja vahva turvallisuudentunne ovat tärkeä osa ihmisten
hyvinvointia ja kansallisesti tärkeä kilpailutekijä."
Viime vuosien aikana on useaan Pohjoismaahan kohdistunut ihmishenkiä vaatineita,
vakavia terrori-iskuja. Nämä esimerkit osoittavat,
kuinka tärkeää myös Suomen on
ollut ryhtyä ennalta estäviin toimiin terrorismin
tai sen tukitoimintojen paljastamiseksi ja torjumiseksi. Tuloksekkaan terrorisminvastaisen
poliisityön ovat mahdollistaneet tähän
tarkoitukseen osoitetut lisäresurssit. Vuonna 2011 poliisille
myönnettiin 850 000 euron lisärahoitus
terrorismin torjuntaan. Nyt tästä lisärahoituksesta
ollaan luopumassa siitä huolimatta, että Suomen
kansallisessa terrorismin torjunnan strategiassa huomioidaan terrorismiin
varautumisen olevan osa yhteiskunnan yleisiä turvallisuusjärjestelyjä.
Viranomaisilla on oltava valmius nopeaan reagointiin. Suojelupoliisin
toiminta perustuu tehokkaaseen ennalta ehkäisevään
työhön. Tässä onnistuminen vaatii
myös jatkossa panostamista erityisesti tiedonhankintaan,
tietojen analysointiin ja raportointiin. Juuri näiden tehtävien
hoitamisen kannalta on suojelupoliisin saama lisärahoitus
ollut merkittävä apu. Lisärahoituksen
jatkaminen terrorisminvastaisiin toimiin osoittaisi sitoutumista
konkreettisiin toimenpiteisiin suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi.
Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon
momentille 26.10.01 lisäyksenä 850 000
euroa terrorismin torjuntaan.
Arvoisa puhemies! Vielä viimeisenä asiana: Hyvinvointi
syntyy työstä. Suomen tulevaisuuden menestys sekä hyvinvointivaltion
kestävä rahoitus ovat riippuvaisia korkeasta työllisyysasteesta.
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Suomi tarvitsee
menestyviä yrittäjiä. Tätä silmällä pitäen
KD:n eduskuntaryhmä on tehnyt talousarvioaloitteen, jonka
numero on 550 ja joka koskee määrärahan
osoittamista yrittäjille suunnatun talousapupalvelun toiminnan
varmistamiseen.
Yhtenä hallitusohjelman tavoitteena on yksinyrittäjien
ja pienten yritysten aseman parantaminen. Lisäksi hallitusohjelmassa
mainitaan yritysten velkasaneerauksen ongelman selvittäminen.
Yrityksen turha kaatuminen on mitä syvin inhimillinen tragedia,
joka koskee yrittäjän perhettä, sukulaisia
ja työntekijöitä perheineen. Tämän
estäminen on yksi hyvinvointiyhteiskunnan toiminnan tavoitteista.
Nykyisellään yritykset hakevat ongelmissaan apua
liian myöhäisessä vaiheessa. On tärkeää,
että vaikeuksissa olevat elinkelpoiset yritykset saadaan
mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ryhtymään
määrätietoisiin toimiin yritystoiminnan
tervehdyttämiseksi. Tätä tarkoitusta
palvelemaan on perustettu vuonna 2009 yrittäjille suunnattu
voittoa tavoittelematon Talousapu-neuvontapalvelu. Palvelun päämääränä on
pienyritysten taloudellisen tilanteen tervehdyttäminen
ja turhien konkurssien ehkäiseminen tarjoamalla alhaisen
yhteydenottokynnyksen valtakunnallista puhelinneuvontapalvelua.
Palvelua on rahoitettu julkisen ja yksityisen sektorin toimesta
50—50-periaatteella. Valtion osuus palvelun rahoituksesta
on ollut 100 000 euroa. Palvelun jatkon kannalta valtion rahoitusosuuden
säilyminen on ehdottoman tärkeää.
Kestävä ratkaisu palvelun tarjoamiseksi pitkällä aikavälillä edellyttää 200 000
euron vuosittaista valtion rahoitusta.
Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon
momentille 32.20.41 lisäyksenä 100 000
euroa yrittäjille suunnatun Talousapu-palvelun toiminnan
jatkamiseen.
Pietari Jääskeläinen /ps:
Arvoisa puhemies! Puhun perussuomalaisten ryhmäaloitteiden
pohjalta.
Kuntarahoitus on Suomessa kriisiytymässä. Kuntien
toimintamenot kasvavat tulevina vuosina arvion mukaan jopa kaksi
kertaa enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet. Kuntien
talousongelmat johtuvat merkittävästi valtion
harjoittamasta politiikasta. Valtio on parinkymmenen vuoden ajan
lisännyt kuntien tehtäviä ja samaan aikaan
vähentänyt kunnille peruspalvelujen rahoitusosuuttaan
miljardeja euroja ja ensi vuonnakin noin puoli miljardia euroa.
Keskeinen syy hyvinvointivaltion ja kansalaisten peruspalvelujen
rapautumiseen on Lipposen, Vanhas—Kiviniemen ja Kataisen
lähes parinkymmenen vuoden ajan harjoittama EU- ja menopolitiikka.
Varoja ei ole ohjattu eikä myöskään
lähivuosina ohjata kansalaisten peruspalvelujen parantamiseen,
pikemminkin päinvastoin. Ansiokehitykseen nähden
kansalaisten perusturvan, kuten toimeentulotuen, peruspäivärahan, sairauspäivärahan,
kotihoidontuen, lapsilisien, taso on heikentynyt keskimäärin
kolmasosalla vuosina 1993—2011. Perusturvan taso on riittämätön
huolimatta nyt esitetystä tarkistuksesta.
Maan hallitukset ovat kasvattaneet voimakkaasti kansalaisten
eriarvoisuutta ja tuloeroja muun muassa aiheuttamalla kunnallisveron
nostotarpeen, keventämällä tuloverotusta
ja poistamalla varallisuusveron sekä nostamalla kiinteistö-
ja erilaisia välillisiä veroja ja maksuja. Hallitus
ajaa tasaveroja tähän maahan, mikä merkitsee
köyhän köyhtymistä entisestään.
Verotusta tulee ensi vuoden budjetissa uudistaa niin, että otetaan
huomioon, kuten perussuomalaiset esittävät, kansalaisten
veronmaksukyky sekä yhdenvertaisuus myös pääoma-
ja ansiotuloverotuksen kesken.
Harjoitetun politiikan seurauksena köyhien määrä on
uusien arviointiperusteiden mukaan noin 900 000 henkeä,
joista lapsia parisataatuhatta. Ensi vuoden budjetti ei turvaa pienituloisten, vanhusten,
veteraanien, lapsiperheiden, yksinhuoltajien, omaishoitajien, vammaisten
ja sairaiden asemaa. Tällaista kehitystä ei voi
hyväksyä. Hyvinvointivaltion turvaaminen edellyttää,
että hallituksen toimesta eri toimenpiteiden avulla köyhien
määrä tulisi saada huomattavasti tästä nykyisestä laskuun.
Selvitysten mukaan sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan
yli 5 prosentin vuotuinen kasvu palvelutason turvaamiseksi. Budjetti
heikentää terveyspalvelujen tasoa ja saatavuutta,
ja yksinomaan vanhuspalvelujen turvaamiseen tarvittaisiin tuhansia
uusia työntekijöitä. Hoitajien työtä tehostamalla
ei terveyspalveluja enää voi parantaa. Jo nyt
meillä on sataa vanhusta kohden puolet vähemmän
henkilökuntaa kuin Norjassa. Arvion mukaan 15 vuoden aikana
tulisi saada peräti 150 000 uutta terveysalan
ammattilaista turvaamaan terveyspalveluja ja korvaamaan eläkkeelle
lähteviä. Terveyspalvelujen taso tulee ensi vuonna
ja tulevina vuosina turvata, kuten perussuomalaiset esittävät.
Jättityöttömyys on Suomen jättiongelma.
Ottamalla lomautetut ja tukitoimenpiteiden varassa olevat lukuun
mukaan on laajan työttömyyden piirissä Suomessa
kaikkiaan nelisensataatuhatta henkeä. Maan hallituksen
keskeinen huolenaihe on kuitenkin toimet työvoimapulan
poistamiseksi ja työssä olevien työurien
pidentämiseksi. Työttömyyden kirot koskettavat
suoraan lähes miljoonaa perheenjäsentä.
Huolestuttavaa on myös nuorten työttömien
määrän kasvu. Suuri osa nuorista ei saa
tänäkään päivänä työtä.
Työllisyyden hoito on parasta talouspolitiikkaa, minkä hallitus
budjetissaan on unohtanut. Hallitus vähentää työllistämisrahoitusta
peräti 82 miljoonaa euroa ensi vuonna. Täysin
päinvastoin kuin hallitus, perussuomalaiset esittää työllistämistoimien
ja -rahoituksen lisäystä tulevana vuonna. Täytyy
muistaa, että valtaosa työllistämiseen
tarvittavista rahoista saadaan takaisin säästöinä asumistuki-,
toimeentulotuki- ja muista sosiaali- ja työttömyysmenoista
sekä lisääntyvistä kuntien ja
valtion tuloista, kuten tulo- ja arvonlisäveroista.
Pienyrittäjyyttä, jopa yhden, kahden hengen yrityksiä,
on tuettava byrokratiaa vähentämällä ja
työnantajarasitteita helpottamalla. Nuorta ei saa päästää syrjäytymään,
syrjäytymisestä aiheutuu yhteiskunnalle miljoonakustannukset.
Nuorelle on turvattava koulutus- tai työharjoittelupaikka,
sekä yhteiskunnalle edullisia palkkatuki- ynnä muita
järjestelmiä on otettava laajasti käyttöön
tuhansien työttömien työllistämiseksi.
Tämän budjetin mukaan näin ei ole ensi
vuonna käymässä.
Mirja Vehkaperä /kesk:
Arvostettu puhemies! Esittelen kolme talousarvioaloitetta ja
lähden liikenteeseen talousarvioaloitteesta 530, joka koskee
joukkoliikennetukea maaseudulla.
Joukkoliikenteen ostoon varatut määrärahat laskevat,
vaikka joukkoliikenteelle asetetaan yhä suuremmat käyttäjätavoitteet.
Joukkoliikennettä, erityisesti linja-autoliikennettä,
ei saada tasolle, jolla se kilpailisi henkilöauton kanssa,
ilman yhteiskunnan riittävää taloudellista
panostusta, ja sen valtionosuuksissa täytyisi näkyä.
Pääkaupunkiseutu on ainoa alue, jossa on edellytykset
itsekannattavalle joukkoliikenteelle. Muualla Suomessa väestöpohja
ei riitä edes kaupungeissa niin laajamittaiseen julkisen
liikenteen käyttöön, että valtion
tukea ei tarvittaisi. Jo muutaman kymmenen miljoonan euron lisäpanostus
joukkoliikenteen ostoon toisi merkittävän parannuksen
linja-autoliikenteen parantamiseen. Maaseudun joukkoliikennettä uhkaa
viimeistenkin linja-autoyhteyksien lopettaminen, ellei valtio osallistu
suuremmalla summalla kustannuksiin.
Täten ehdotan oman vaalipiirini kuuden muun kansanedustajan
kanssa, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon
lisäyksenä 10 miljoonaa euroa maaseudun joukkoliikenteen palvelutason
turvaamiseen ja kehittämiseen.
Arvoisa puhemies! Toinen talousarvioaloite 529 koskee Seinäjoki—Oulu-radan
valmistumisen varmistamista vuonna 2015. Pohjois-Pohjanmaan tärkeimmän
liikennehankkeen Seinäjoki—Oulu-radan rahoitus
on nyt saamassa lopullisen hyväksynnän hallituksen
talousarvioesityksessä. Tämä hyvä,
mutta radan perusparannuksen valmistumista ollaan kuitenkin siirtämässä kahdella vuodella
vuoteen 2017 asti.
Rata on jo tällä hetkellä kapasiteetiltaan äärirajoilla
tavarakuljetustensa osalta, ja kelirikon vuoksi radan kunto on erittäin
huono paikoin. Kyseessä on Suomen päärata,
jonka perusparannuksen valmistuminen mahdollisimman nopeasti on
koko Suomen etu, ei ainoastaan henkilöliikenteen, joka
siellä kulkee, vaan erityisesti tavaroiden ja raaka-aineiden
kuljetuksen kuljetusväylänä. Hankkeeseen
varattu rahoitus on muutettava etupainotteisemmaksi niin, että se
valmistuminen todellakin tulisi vuonna 2015.
Edellä olevan perusteella ehdotan seitsemän muun
kansanedustajan kanssa, että eduskunta ottaa valtion vuoden
2012 talousarvioon lisäyksenä 25 miljoonaa euroa,
jotta Seinäjoki—Oulu-rata valmistuu alkuperäisessä aikataulussa
vuonna 2015.
Arvoisa puhemies! Vielä yksi talousarvioaloite, numero
175, jonka ensimmäinen allekirjoittaja on kansanedustaja
Johannes Koskinen. Aloite koskee maakunnan kehittämisrahaa
ja sen korottamista. Sitomattoman maakunnan kehittämisrahaa
aiotaan nyt leikata tuntuvasti. Maakunnan kehittämisrahaa
on ollut suurin piirtein vuosittain käytössä noin
20 miljoonaa euroa. Sillä on saatu maakunnissa kehitysprosesseja
liikenteeseen ja erityisesti sitä kilpailukykyä alueen
omista vahvuuksista parannettua. Vipuvartta on lisännyt
se, että tähän maakunnan kehittämisrahaan on
lähtenyt mukaan tietysti yrityksiä, yhteisöjä, alueen
toimijoita, mutta erityisesti kuntarahaa, jolla on sidottu sitten
yhteisiin hankkeisiin. Pohjana maakunnan kehittämisrahalle
ovat olleet ja tulevat olemaan maakuntien omat ohjelmat, joissa
on linjattu kehittämissuunnitelmat ja painopisteet. Niitä on
yhdessä katsottu niin maakuntaliittojen kuin ely-keskusten
ja alueviranomaisten kanssa.
Yksi vuoden 2010 alussa toteutetun aluehallintouudistuksen keskeinen
tavoite oli se, että kuntapohjaisten maakuntaliittojen
roolia alueiden kehittäjänä ja veturina
turvataan ja kannustetaan ja kehitetään edelleen.
Nyt voidaankin kysyä, ollaanko ajamassa maakuntaliitot
ja maakuntien rooli tällä rahaleikkauksella alas.
Vuosittainen maakunnan kehittämisrahan määrä on
ollut viimeisten vajaan kymmenen vuoden aikana ilman osaamiskeskusohjelman saamaa
erillistä rahoitusta tuo 20 miljoonaa euroa, enimmillään
yli 25 miljoonaa euroa. Maakunnan kehittämisrahan määrän
vähentäminen tästä tasosta vain
reiluun 5 miljoonaan euroon on liian kova isku alueelliselle kehittämistoiminnalle
kaikissa maakunnissa. Kyseinen aloite on tehty yhteistyössä kaikkien
maakuntien liittojen ja vaalipiirien kanssa.
Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta
ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon lisäyksenä 18
miljoonaa euroa maakunnan kehittämisrahaan.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Anssi Joutsenlahti.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Kun olen Uudenmaan kansanedustaja, niin täytyy
puhua myös näistä Uudenmaan alueen asioista.
Täytyy ensin sanoa, että Uusimaahan on Suomen
veturi. Täällä on kaikista eniten työpaikkoja,
liikennesuoritteita, mutta aika vähän sitten jää kumminkin
sitä määrärahaa valtion talousarviossa
näitten hankkeitten, lähinnä liikennehankkeitten,
kehittämiseen. Mutta puhuisin nyt talousarvioaloitteista
189, 190 ja 191. Tässä on pienempiä ja
isompia aloitteita rahallisesti.
Talousarvioaloite 189/2011 koskee määrärahan
osoittamista kevytliikennettä parantavaan hankkeeseen Jokelantiellä Tuusulassa.
Keski-Uudellamaalla on useita vilkkaasti liikennöityjä maanteitä,
joilta puuttuvat kevyen liikenteen väylät. Tämä vähentää liikenneturvallisuutta
ja hankaloittaa alueella asuvien ihmisten arkielämää.
Yksi tällainen maantie on 1421 Jokelasta Järvenpäähän,
jossa erityisesti Purolan taajaman ohittava osuus Vaasan yksityistieltä Vanhankylän
koulutielle kaipaisi kevyen liikenteen väylää. Tällä hetkellä alueen
koululaiset kuljetetaan lyhyetkin matkat kouluun vaarallisen koulutien vuoksi.
Myös vapaa-ajan liikuntamahdollisuudet alueella ovat huonot.
Esitän, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012
talousarvioon momentille 31.10.20 lisäyksenä 800 000
euroa kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Jokelantielle
Tuusulaan. Muita allekirjoittajia tässä ovat muun
muassa Eero Lehti, Matti Saarinen ja Antti Kaikkonen, kaikki Uudenmaan
alueen kansanedustajia.
Talousarvioaloite 190, määrärahan
osoittaminen Kehä IV:n suunnitteluun. Kaupunkirakenne on
levittäytynyt Hämeenlinnanväylän,
Tuusulanväylän ja Lahdenväylän
suunnissa Kehä III:n pohjoispuolelle. Maankäytön
kehittyminen Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjoispuolella lähitulevaisuudessa
lisää poikittaisyhteyden tarvetta entisestään.
Kehä IV:n toteuttaminen siirtäisi osan Kehä III:n
liikenteestä tälle uudelle tieyh-teydelle, mikä vähentäisi
Kehä III:n liikennepainetta. Nykyisen Kulomäentien
liikenneturvallisuus on huono, melun ohjearvot ylittyvät
ja joukkoliikenne- sekä liittymäjärjestelyissä on
puutteita. Kulomäentien liikennemäärät
vaihtelevat 9 000 ajoneuvosta 12 500 ajoneuvoon
vuorokaudessa, ja raskaan liikenteen osuus on 5—8 prosenttia.
Hankkeen toteuttamisen ansiosta nykyisen Kulomäentien
liikenneturvallisuus paranisi liikennevalojen ja kahden ajoradan
myötä. Myös meluhaitat vähenisivät.
Uusi tieyhteys lentoaseman pohjoispuolella mahdollistaisi alueen
maankäytön kehittämisen. Myös
ruuhkautuneen Kehä III:n liikennemäärien
kasvu hidastuisi ja sen rinnakkaisteiden liikennekuormitus vähenisi.
Uusi tieyhteys parantaisi myös joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä.
Kevyen liikenteen yhteydet paranisivat koko Kehä IV:n varrella.
Hankkeen toteutuksen kustannukseksi on arvioitu noin 71 miljoonaa
euroa. Maankäytön kehittymisen takia tieyhteyden
suunnittelu olisi saatava pikaisesti käyntiin. Hankkeen
alustava suunnittelu rahoitetaan perusväylänpidon
määrärahalla, joten perusväylänpidon
määrärahaan saatava lisäys edistäisi
hankkeen suunnittelua. Tiesuunnitelman tekemisen kustannusarvio
on 2,5 miljoona euroa.
Edellä olevan perusteella esitän, että valtion vuoden
2012 talousarvioon momentille 31.10.20 lisätään
2,5 miljoonaa euroa Kehä IV:n suunnitteluun. Tässä on
myös useampi allekirjoittaja, Uudenmaan kansanedustajia.
Kolmantena talousarvioaloite 191. Tämä aloite
koskee määrärahan osoittamista Kantatie
45:n liikenneympyrän parantamiseen Koskenmäen
ja Nahkelantien risteysalueella Tuusulassa. Tuusulan ja ympäristökuntien
voimakkaan väestönkasvun seurauksena alueen maankäytön
kehittämis-edellytyksiä on tuettava ja liikenneverkkoa
parannettava ruuhkien vähentämiseksi. Liikenneverkon
kehittäminen parantaisi liikenteen sujuvuutta ja takaisi
alueen vetovoimaisuuden niin yritysten kuin yksityistenkin henkilöiden
näkökulmasta. Tuusulan vuosittainen väestönkasvu on
2 prosenttia, ja väestön ennustetaan kasvavan voimakkaasti
myös tulevina vuosina. Liikenteen ruuhkautuminen on Tuusulassa
nopeasti paheneva ongelma, joka vaikuttaa myös alueella
asuvien ihmisten elämään. Työmatkaliikenteeseen
kuluu kohtuuttomasti aikaa, ja ruuhkat vaikuttavat alueen vetovoimaisuuteen.
Myös ympäristö kärsii ruuhkissa
syntyvistä pakokaasupäästöistä.
Tuusulassa pidettiin vuonna 2000 asuntomessut, ja niiden seurauksena
Kantatie 45:tä parannettiin rakentamalla yksikaistainen
liikenneympyrä Koskenmäentien ja Nahkelantien
risteykseen. Hankkeen yhteydessä Tuusulan kunnalle luvattiin,
että liikenneympyrästä rakennetaan muutaman
vuoden kuluttua kaksikaistainen. Muutokset parantaisivat ruuhkaisen
risteysalueen liikenteen sujuvuutta. Tieosuudella on suoritettu
useita liikennelaskelmia, ja viimeinen laskenta suoritettiin toukokuussa
2007. Laskelmat osoittavat liikennemäärien kasvaneen
rajusti vuodesta 2000. Lisääntyneestä liikennepaineesta huolimatta
Uudenmaan tiepiirillä ei ole ollut riittäviä määrärahoja
hankkeen toteuttamiseksi.
Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta
ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon lisäyksenä 3
miljoonaa euroa Kantatie 45:n liikenneympyrän parantamiseen
Koskenmäen ja Nahkelantien risteysalueella Tuusulassa.
Haluan vielä korostaa sitä, että varmasti
valtion talousarvioon tarvittaisiin myös niin sanottuja
pieniä hankemäärärahoja ely-keskuksille,
joilla voitaisiin sitten tehdä pieniä tärkeitä liikennehankkeita,
jotka parantaisivat ja joustavoittaisivat liikennettä,
esimerkiksi kävelyteitä, joitain risteysalueita
ym. Mutta pidän myös erittäin tärkeänä,
että saadaan jalankulku- ja pyöräteihin
lisää määrärahoja,
jotta ihmisillä on mahdollisuus hyödyntää myös
jalankulku- ja pyöräteitä ja esimerkiksi
koululaisilla on paremmat mahdollisuudet ja turvallinen koulumatka,
kun on riittävästi jalankulkuväyliä,
pyöräväyliä. Nyt niistä on äärettömän
paljon puutetta, ja monet koululaiset kuljetetaan taksilla kouluun.
Se ei ole aina kovin viisasta, varsinkin jos matka on lyhyt ja tie
on vaarallinen. Parempi vaihtoehto olisi siinä vaiheessa,
että olisi asianmukaiset jalankulku- ja pyörätiet
ja lapset voisivat turvallisesti mennä jalkaisin tai pyörällä kouluun
ja saada sillä tavalla vähän liikuntaakin,
niin aamuisin kuin iltaisinkin.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Talousarvioaloitteeni 251 Uudenmaan keskiasteen
oppilaitosten mielenterveyspalveluiden tukemiseksi on tärkeä monestakin
syystä. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa Elinkeinoelämän
tutkimuslaitoksen Etlan mukaan miljoona euroa. Hallituksen esitys,
17,5 miljoonaa euroa osoitettuna kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
hankkeelle, on 4,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin
vuodelle 2011 osoitettu määräraha. Esimerkiksi
koko maan laajuisesti lukiolaispojista 1 prosenttia ja lukiolaistytöistä 7
prosenttia kärsii keskivaikeasta tai vaikeasta masennuksesta.
Opiskelevien nuorten henkinen tukeminen on välttämätöntä ennalta
ehkäisevää työtä, jota
tulee arvostaa juhlapuheiden sijaan myös teoilla. Uudenmaan
alueella viime vuosien tilanne on ollut sitäkin vaikeampi.
Kaste-ohjelman tuki keskiasteen oppilaitosten mielenterveyspalveluiden
tukemiseen ei todennäköisesti tule jatkossa kohdentumaan
pääkaupunkiseudulle, kuten olisi tarvetta.
Tämän vuoksi esitän, että eduskunta
ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon momentille 33.60.31 lisäyksenä 2,5
miljoonaa euroa Uudenmaan keskiasteen opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden
tukemiseen ja lisää momentin perusteluihin, että määrärahasta
saa käyttää 100 000 euroa järjestettyjen
palveluiden tulosten seurantaan.
Arvoisa puhemies! Haluan, että eduskunta kiinnittää huomiota
myös toimeentulotuella ja työmarkkinatuella eläviin
nuoriin. Työmarkkinatuen ja toimeentulotuen suurin ongelma
nuorten kohdalla on se, että nuoret eivät saa
kaikkialla Suomessa tasapuolisesti yksilöllistä ohjausta, saati
konkreettista tukea talouteensa. Suomessa on paljon nuoria, jotka
eivät saa mitään taloudellista tukea
tai saavat sitä sattumanvaraisesti, vaikka olisivat siihen
oikeutettuja. Ei ole tavatonta, että toimeentulotuki jää saamatta
sen vuoksi, että nuorella ei ole kykyä hakea tukea
tai toimittaa kaikkia vaadittuja tietoja hakemukseensa. Suomessa
jääkin byrokratian kankeuden vuoksi jakamatta
miljoonia euroja vuodessa perustoimeentulotukia niille, jotka olisivat
siihen oikeutettuja. Näin ei saisi olla, sillä köyhyys
syventää väistämättä myös
syrjäytymistä. Toimeentulotukijärjestelmän
byrokraattisesta hakumenettelystä ja sosiaalityöntekijöiden
vähäisistä resursseista onkin selkeästi
näyttöä. Kaikkein heikko-osaisimmassa
asemassa olevat nuoret eivät pärjää elämässään.
Eikö siten olisi oikein se, että he pärjäisivät
edes perustoimeentulotuen saajien joukossa tasapuolisesti?
Arvoisa puhemies! Haluan sanoa vielä talousarvioaloitteestani
250, jossa olen esittänyt määrärahan
osoittamista Kuluttajaliiton toimintaan ja sen toiminnan turvaamiseksi.
Lähes kaikille suomalaisille on tuttu käsite kuluttaja-asiamies,
jonka tehtävänä on valvoa kuluttajalle
suunnattua markkinointia ja yritysten käyttämien
sopimusehtojen kohtuullisuutta. Kuluttaja-asiamies on kuluttajasuojaviranomainen
ja toimii ministeriön alaisuudessa.
Vastaavasti Kuluttajaliitto valvoo vapaan kansalaistoiminnan
keinoin kuluttajien etua yhteiskunnassa ja markkinoilla. Kuluttajaliitto
ry on itsenäinen ja riippumaton kuluttajan oikeuksia ja etuja
ajava kansalaisjärjestö. Työryhmätyöskentelyn
ja lausuntojen antamisen lisäksi Kuluttajaliitto antaa
neuvontaa kuluttajille, mutta myös elinkeinonharjoittajille.
Kuluttajaliitto järjestää talousneuvontaprojekteja,
joiden tavoitteena on erityisesti ennalta ehkäistä suomalaisten
velkaantumista ja neuvoa taloudelliseen ahdinkoon joutuneita. Parhaiten
Kuluttajaliitto ehkä tunnetaankin siitä, että se
varoittaa kuluttajia epärehellisestä liiketoiminnasta,
jossa kuluttaja usein menettää rahansa tuotetta
saamatta. Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2012 toteutuessaan merkitsisi
kuluttajien edunvalvonnan ja neuvonnan tuntuvaa supistumista ja
määrärahojen leikkaamista jo vuoden 1992
tasolle. Jotta edes nykyinen toiminta voidaan turvata, on äärimmäisen
tärkeää, että Kuluttajaliiton
valtionapu pysyy kuluvan vuoden tasolla.
Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta
ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon momentille 32.40.50 lisäyksenä 150 000
euroa Kuluttajaliitto ry:n toiminnan turvaamiseen.
Vesa-Matti Saarakkala /ps:
Arvoisa herra puhemies! Haluan nostaa esille perussuomalaisten
talousarvioaloitteista aloitteen määrärahan osoittamiseksi
perusväylänpitoon. Mielestäni tämä on
sellainen asia, joka ansaitsee reilusti enemmän huomiota
tässä salissa kuin se on saanut. Toki tästä on
aiemminkin paljon puhuttu, mutta tekojen määrä on
liian vähäinen.
Meillä tieverkko rapistuu, meidän omaisuuden
arvo heikkenee, ja meidän tieverkkoa on yhä vaikeampi
korjata; siitä varmasti sitten nämä viime
kauden puheet siitä, pitääkö tätä päällystettyä tieverkkoa,
joka heikkenee, alkaa pistää rullalle ja sorateiksi
takaisin. Se ei ole mikään vitsi, ikävä kyllä,
vaikka sen haluaisi vitsiksi mieltää.
Meillä on pitkät etäisyydet tässä maassa,
ja me olemme eräänlainen saareke. Siinä mielessä tämä infrastruktuuri
on keskeinen tekijä, kun puhutaan siitä, millä niitä veroeuroja
palveluihin pystytään saamaan. Meillä on
hajanainen alue- ja yhteiskuntarakenne, jota tosin pidän
Suomen vahvuutena hyvin pitkälti, ja meillä on
vaativat keliolosuhteet. Meillä perusväylänpitoon
osoitetaan liian vähän määrärahoja.
Eli perustienpidon puolella se määräraha
on alle 550 miljoonaa euroa ensi vuonna, ja se ei riitä.
Sitten meillä on ongelmana myös se, että meillä ei
ole erotettu budjettikäytännössä perusväylänpitoa
ja investointeja toisistaan riittävällä tavalla.
Meidän korjausvelka liikenneverkon osalta on 2,5 miljardia
euroa, josta maanteiden osuus on 1,5 miljardia euroa. Kyse on nyt
kansallisomaisuuden arvosta ja sen säilyttämisestä,
tie- ja rataverkon palvelutasosta, liikenteen ja kuljetusten sujuvuudesta,
liikenneturvallisuudesta, väylästön ja
liikenteen työllisyysvaikutuksista, elinkeinoelämän
kilpailukyvystä ja alueellisesta ja sosiaalisesta tasa-arvosta.
Hallituksen budjettiesityksessä huonokuntoisten teiden
määrä aiotaan nostaa 4 000 kilometristä 4 400
kilometriin ensi vuonna, eli se on seurausta tästä liian
alhaisesta määrärahatasosta. Tiemäärärahojen
kehitys on ollut sellainen, että se on vaihdellut 500:n
ja vähän yli 600 miljoonan euron välillä viimeisen
10 vuoden aikana. Sitten on otettava huomioon rakennuskustannusten nousu,
eli rakennuskustannusindeksi maarakennuskustannusindeksin osalta
on vuoden 2000 tasosta noussut niin, että kun oletetaan,
että vuoden 2000 taso oli 100, niin se on tällä hetkellä noin
145. Näin ollen tämä ostovoima, mitä tällä määrärahalla
saa, on todella paljon heikentynyt, ja se keskimääräinen
heikentymisvauhti on inflaation takia ollut noin kolmea prosenttia
vuodessa.
Tämä on sellainen asia, mistä toivon,
että heräisi keskustelua vielä entistä enemmän,
ja toivon, että perussuomalaisten esitys siitä,
että perusväylänpitoon lisätään
tähän talousarvioon momentille 31.01.20 140 miljoonaa
euroa lisää, herättäisi enemmän
huomiota. Meidän ryhmä on aiemminkin esityksiä tehnyt.
Silloin niitä esityksen tekijöitä oli
5—6. Nyt meitä on täällä 39,
ja kaikkien nimi on alla. Eli toivoisi, että tämä herättää,
koska varmasti yksi kannatuksemme kasvun lähde on ollut
se, ikävä kyllä, että meidän kansallisomaisuutemme
on rapautunut vuosi vuodelta ja sitten lämpimikseen vain
on puhuttu siitä, miten näin on käymässä.
Omat talousarvioaloitteeni liittyvät myös
hyvin pitkälle tiestöön, tässä tapauksessa
Vaasan vaalipiiriin. Samoin sitten meidän vaalipiirin edustajien,
eri puolueista tulevien edustajien, yhteiset aloitteet painottuvat
tiestöön. Eli me tiedostamme sen aika laajastikin
täällä eduskunnassa, mikä tilanne
on, mutta nyt pitää kääriä hihat
ja ruveta toimiin.
Lea Mäkipää /ps:
Arvoisa puhemies! Esitän muutamia omia talousarvioaloitteita
sekä ryhmän aloitteita, jotka ensimmäisenä on
allekirjoittanut Pirkko Ruohonen-Lerner. Ja täällä aluksi Pirkanmaan
kansanedustajien puheenjohtaja Pirttilahti esitti Pirkanmaata koskevat
aloitteet, jotka kaikki me 18 kansanedustajaa olemme allekirjoittaneet.
Niin kuin tästä viiden ja puolen sadan aloitemäärästä näkyy,
suurin osa on tiestöön ja vesiväyliin
liittyviä aloitteita, ja niin on myös minulla.
Perusväylänpito lähinnä alempiasteisen
tiestön osalta tulee hallituksen esityksillä rapauttamaan
suuria osia maantieverkostamme. Jos ei riittävää korjausta
hallituksen esittämiin määrärahoihin
saada, tulee seuraaville vuosille korjaamattomia vahinkoja teiden
kunnossapidossa. Hallitus on jälleen unohtamassa, että ihmisiä edelleen
asuu Kehä kolmosen ulkopuolella. Me maksamme samat verot,
kiinteistöverot ja muut, ja mitään vastapainoa,
hyötyä, emme kuitenkaan saa. Olemme esittäneet
varjobudjetissamme 150 miljoonan euron lisäystä perusväylien
kunnossapitoon, joka sekin turvaa vain, että tiestö ei
aivan muutu kynnöspelloksi.
Omat talousarvioaloitteeni kohdistuvat Pirkanmaalle ja Pirkanmaan
pohjoisosiin. Tässä on määrärahan
osoittaminen Nerkoontie 727:n perusparantamisen aloittamiseen Kihniöllä.
Aloite on numero 232, ja momentille 31.10.20 esitän miljoonaa
euroa. Tällä tiellä on runsaasti turve-, puutavara-
ja raskasta liikennettä. Alueella asuu paikallisten asukkaiden
lisäksi paljon kesäasukkaita. Toivon, että tämä aloite
menee eteenpäin, samoin kuin määrärahan
osoittaminen valaistuksen ja kevyen liikenteen väylän
rakentamisen aloittamiseen välille Valtatie 3 — Parkanon
rautatieasema Parkanossa. Tämä aloite on 233,
ja siihen olen esittämässä momentille
31.10.20 lisäyksenä miljoona euroa.
Ja edelleen, vesihankkeista koostuva on määrärahan
osoittaminen Ikaalisten ja Hämeenkyrön alueella
sijaitsevan Kyrösjärven rannoille vierasvenesatamien
rakentamiseen momentille 31.10.77 lisäyksenä 150 000
euroa. Tämä Ikaalisten, Hämeenkyrön
ja Ylöjärven alueella sijaitseva Kyrösjärvi
on tärkeä kohde kalastuksen ja veneilyn harrastajille.
Järvellä on myös risteilyä jonkin
verran. Kohtuullisen suurena ja puhtaana järvenä Kyrösjärvellä olisi
mahdollisuuksia toimia entistä enemmän myös
venematkailukohteena. Toivon, että tämäkin
menee eteenpäin.
Sitten on kolme asiaa:
Muutamat järvet ovat rehevöityneet ja vesikasvien
valtaamana tulleet siihen kuntoon, että näitä pitäisi
kunnostaa. Yksi on Pappilansalmen kunnostaminen Parkanossa. Parkanon
keskustan alueella Kolmostien vieressä sijaitsee Pappilansalmi,
joka on rehevöitynyt ja vesikasvien valtaama. Sen virkistysarvo
on suuri alueen asukkaille ja samalla koko Parkanon kaupungille.
Esitän momentille 200 000 tämän
asian korjaamiseksi.
Samoin Niskoslammen, Niskosjoen ja Viinamäenlahden
kunnostamisen aloittaminen Kihniöllä: Kihniön
kunnan alueella sijaitsevat Niskoslampi, Niskosjoki ja Viinamäenlahti.
Suo Oy ja Vapo Oy ovat Aittojokea pitkin laskeneet turvetta edellä mainittuihin
vesistöihin niin, että ne ovat saastuneet ja niiden
käyttöarvo on laskenut lähes olemattomaksi.
Senpä vuoksi esitän momentille 35.10.22 lisäyksenä 100 000
tämän lammen korjaamisen aloittamiseksi.
Myös aloite numero 235, määrärahan
osoittaminen Madesjärven kunnostamiseen Jalasjärvellä ja
Parkanossa: Tämä on myös rehevöitynyt
ja virkistysarvo olisi suuri merkitykseltään,
mikäli tätä saataisiin parannettua. Siihen
myös olen osoittamassa 100 000 euroa lisää.
Sitten on muutama työasioihin liittyvä:
On määrärahan osoittaminen nuorten
työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön.
Aloite on 417, ja perussuomalainen eduskuntaryhmä on tämän
allekirjoittanut. Euroopan talouden voimakas heikkeneminen heijastuu
myös Suomeen työpaikkojen vähentymisenä.
Työttömyys on yksi merkittävimmistä nuoria
syrjäyttävistä tekijöistä.
Koska syrjäytymistä tulee tapahtumaan tulevaisuudessa
mahdollisesti kasvavassa määrin, hallituksen esittämä 17,5
miljoonaa euroa nuorten työpajatoimintaan ja etsivään
nuorisotyöhön ei riitä.
Senpä perusteella ehdotamme, että ensi vuoden
talousarvioon momentille 29.91.51 olisi lisää 10
miljoonaa euroa nuorten työpajatoimintaan ja etsivään
nuorisotyöhön.
Edelleen olen esittämässä ryhmän
kannan mukaisesti määrärahan osoittamista
mestari—kisälli-toimintamallien kehittämiseen.
Mestari—kisälli-toimintamallin kehittäminen
ja toteutuksen aloitus helpottaa oppisopimuspaikkojen saantia ja
tehostaa koulutusta. Nykyisin nuorten on vaikea löytää yrityksiä,
jotka pystyvät ottamaan nuoria oppisopimuskoulutukseen.
Yksi syy tähän on, että yrityksillä on
vaikeuksia vastata omasta osuudestaan työssäoppimisen
koulutuksessa joko osaamisen riittämättömyyden
tai henkilöstöresurssien vähyyden takia.
Määrärahalla koulutetaan 300 eri
alojen senioria ja työttömyysuhanalaisia tai työttömiä ammattilaisia
mestarivalmentajiksi. Mestarivalmentajat tulevat pk-yritysten ja
muiden työantajien yhteisiksi resursseiksi. Mestarivalmentajat toimivat
usean työnantajan noin kymmenen oppisopimuskoulutettavan
ammatillisten taitojen valmentajana ja tuntevat sekä yritysten
toimintamallit että tulevan ammatin vaatimukset. Näin varmistetaan
myös niin sanottu hiljaisen tiedon välittyminen.
Oppisopimuskoulutettavia otettaisiin ensimmäisenä vuotena
3 000. Määrärahasta maksetaan
osa mestarivalmentajien palkoista, oppisopimuskoulutettavien tai
kisällien palkkatukea ja toimintamallin käynnistyskuluja.
Osan kustannuksista maksavat yritykset. Tähän
ryhmämme on esittämässä 20 miljoonaa
euroa lisää momentille 32.30.51.
Edelleen, määrärahan osoittaminen
omaishoidon tuen siirtämiseksi kuntien vastuulta Kelalle sekä omaishoidon
tuen tason korottamiseen. Aloite on 439. Omaishoitajat tekevät
tärkeää työtä, joka
mahdollistaa lukuisten suomalaisten kotona asumisen laitostumisen
sijaan. Nykyisellään omaishoitoa valitettavasti
tuetaan kunnissa hyvin vaihtelevan tasoisesti. Jos omaishoidon tuki
olisi Kelan vastuulla, voitaisiin nykyistä paremmin taata
kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu koko maassa. Kelalle siirron
voidaan ajatella olevan kustannuksiltaan lähes neutraali,
kun samalla kunnille myönnettävää valtionosuutta
voidaan tältä osin pienentää.
Omaishoidon tuki on kuitenkin nykyään aivan liian
alhaisella tasolla, joten siihen ehdottomasti tulisi myös
tehdä tasokorotus. Ryhmämme esittää 25
miljoonaa euroa lisää momentille 33.10.
Viimeisenä talousarvioaloite 44, määrärahan osoittaminen
lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon turvaamiseen. Tänä päivänähän
on käynyt niin, että ennaltaehkäisy on
niin sanotuissa lapsenkengissä. Monta huostaanottotapausta
tai muuta ongelmaa olisi ratkaistu, jos tämä ennaltaehkäisy
olisi otettu vakavasti. Tutkimuksin on voitu osoittaa jo pitkään,
että lasten ja nuorten kokemat vaikeudet elämässä aiheuttavat
monenlaisia ongelmia. Suurena haasteena ovat lasten ja nuorten tunne-elämän
vaikeudet sekä erilaiset käytösongelmat.
Osaltaan nämä ajavat nuoria päihdekokeilujen
kautta päihteiden ongelmakäyttäjiksi
ja aiheuttavat myös yhä lisääntynyttä ahdistusta
ja masennusta sekä ongelmia koulunkäyntiin ja
opiskeluun. Lasten ja nuorten psykiatrinen hoito ja terapiapalvelut
on turvattava kaikille niitä tarvitseville.
Senpä tähden ehdotamme, että momentille 33.60
otetaan lisäyksenä 10 miljoonaa euroa juuri tähän
lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon turvaamiseen.
Tässä muutamia aloitteita.
Raimo Piirainen /sd:
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan edustaja Saarakkalan
puheenvuoroon liittyen hieman kommentoida. Hän väitti,
että perusväylänpitoon olisi vähän
yli 500 miljoonaa, tai sitten minä kuuntelin huonosti.
Kumminkin hallituksen esityksessä perusväylänpitoon
esitetään yhteensä 935 miljoonaa. Elikkä perusväylänpitohan
käsittää kaikki väylät,
vesiväylät, tiet ja rautatiet, ja se sisältää 13,6
miljoonan euron määrärahatasotarkistuksen
ja 20 miljoonan euron radanpidon määrärahan
lisäyksen. Tämän lisäksi perusväylänpitoon
on käytettävissä ratamaksuja ja eräitä muita
tuloja arviolta yhteensä liki 80 miljoonaa euroa. Elikkä kyllä sinne
on lisätty, mutta minä olen samaa mieltä,
että enemmänkin olisi tarvista. Mutta kun tämä valtion
taloustilanne on tämä kuin on, niin pidän kyllä sitä erittäin
hyvänä, että on kumminkin lisää saatu
sinne.
Arvoisa puhemies! Sitten omista talousarvioaloitteistani, ja
täällähän on muitakin allekirjoittajia.
Ensimmäisenä numero 299 elikkä määrärahan
osoittaminen Kajaanin yliopistokeskuksen opettajankoulutukselle.
Tässähän kävi niin, kun tämä yliopistolakiuudistus
viime kaudella hyväksyttiin, että välittömästi
sen jälkeen Oulun yliopisto lakkautti Kajaanin opettajankoulutuksen,
ja nyt on havaittavissa — tai oikeastaan tämä johtui
vähän aikaisemmastakin, että varhaiskasvatus
lakkasi Kajaanissa jo aikaisemmin — nyt on havaittavissa,
ettei Kainuuseen saada lastentarhanopettajia. Samaa nyt pelkään
tässä, että kun opettajankoulutus loppuu
Kajaanista, niin myös sillä on samanlaiset seuraukset
sitten tulevaisuuteen elikkä ei saada myöskään
luokanopettajia.
Tätä määrärahaa
esitän sillä tavalla, että en kohdenna
tätä Oulun yliopistolle. Kun tiedän, että halukkaita
yliopistoja on muitakin järjestämään
opettajankoulutusta Kajaanissa, niin kohdistan tämän
hyvin avoimesti sillä tavalla, että tätä voi
käyttää mikä yliopisto tahansa,
joka on halukas järjestämään
koulutusta, ja momentille 29.40.50 lisäyksenä 1,5
miljoonaa euroa.
Arvoisa puhemies! Sitten on seuraavana hanke, joka on jo varmaan
kohta 30 vuotta pyörinyt täällä,
ja tämä asia on Vuoreslahdentie Kajaanin kaupungin
alueella, osittain edellistä Vuolijokea, ja kun tuo Vuolijoki
liittyi Kajaaniin, niin siitä tuli sitten Kajaanin aluetta.
Tätä on rakennettu sillä tavalla aikoinaan,
että tästä on ollut tarkoitus tehdä pinnoitettu
tie, mutta jostakin syystä sitten se pinta jäi
silloin tekemättä, ja perusrakenteet on rakennettu
niin, että ne mahdollistaisivat tämän
pinnoittamisen. Nyt sitä on yritetty tuhkalla ja kaikella
muulla pinnoittaa, ja se on keväällä ja
syksyllä liukas, routa-aikaan tosi kuoppainen, ja kun tämä Vuolijoen
alue on nyt sitten liitetty Kajaaniin, niin on ollut myös
kiinnostusta rakentaa tänne Vuolijoelle päin,
ja rantarakentaminenhan on hyvin kasvava alue tällä hetkellä,
ja tämä tukisi myös sitä asumisen
sijoittumista sille alueelle. Siihen on esitys 2,2 miljoonaa euroa
talousarviomomentille 31.10.20.
Arvoisa puhemies! Sitten on vielä yksi aloite, ja tämäkin
koskee jo lakkautettua yöjunaliikennettä. Tätä on
selvitelty hyvin monelta eri kantilta, ja ennen kaikkea kainuulaisten
näkemys on, että tämä olisi
erittäin hyvä hanke edelleenkin pistää juna
liikkeelle yöaikaan, että käytettäisiin se
liikkuminen yöaikana ja sillä tavalla pystyttäisiin
sitä Helsingin ja Kainuun väliä liikkumaan. Tästä on
hyvin paljon myös yrityselämän puolelta
tullut vahvistusta, että se tukisi heidän toimintaansa,
ennen kaikkea matkailupuolella, ja myös sitten muuta yleistä liikkumista.
Tälle momentille olen esittänyt 1,5 miljoonaa euroa
momentille 31.30.63, ja tarkoitus olisi, että tällä pystyttäisiin
ainakin kokeilumuotoisesti lähtemään
liikkeelle ja katsomaan, onko yöjunalle sitten vielä pitemmällä ajalla
tarvetta, ja tämä makuuvaunu lähtisi
Kajaanista ja menisi Oulun kautta sitten Helsinkiin, arvoisa puhemies.
Inkeri Kerola /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Täällä salissa
on toistuvasti viitattu valtion heikkoon taloudelliseen tilanteeseen
seuraavina vuosina, ja meillä on varmasti edustajia, jotka ovat
tästä heikosta taloustilanteesta samaa mieltä.
Mutta meidän täytyisi myös osata reagoida
tulevaisuuteen niin, että teemme sellaisia päätöksiä,
jotka tuovat säästöjä tulevaisuudessa,
jotka nyt koituvat menoeräksi mutta tulevina vuosina tuovat
säästöt takaisin valtion budjettiin.
Arvoisa puhemies! Tällainen aloite on oma allekirjoittamani,
numeroltaan 129, ja siinä toivotaan määrärahan
osoittamista perheiden kotiapuun. Tänä päivänä täällä on
ollut vieraina henkilöitä, jotka ovat ajaneet
kotihoidon tuen korottamista. Yhtenä tärkeänä apuna
sen rinnalla on myös perheisiin annettava kotiapu.
Meillä oli menneinä vuosina järjestelmä,
jota kutsuimme kodinhoitajajärjestelmäksi, joka
on sittemmin lakien myötä lakkautettu. Tänä päivänä elämme
aikaa, jolloin perheeseen annetaan enemmän tukipalveluja
kuin sitä varsinaista kodinhoitoapua. Laki kunnallisesta
kodinhoitoavusta kumottiin, kun sosiaalihuoltolaki tuli voimaan.
Sosiaalihuoltolailla oli tarkoitus monipuolistaa kotipalvelujen
toimintamuotoja aiempaan kodinhoitoavun sisältöön
ja laajuuteen verrattuna.
Kunnallinen kotipalvelu toimii parhaimmillaan tehokkaana ennalta
ehkäisevän työn muotona. Lapsiperheiden
kotipalvelu on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua. Se
on tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista
yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden
sekä arjessa selviytymisen tukemista.
Kuten monet muistavat, perheisiin menneinä vuosina
annettu apu tuli monesti pyytämättä,
se tuli yllättäen ja se tuli tilaamatta. Näin
nämä perheen ulkopuolelta perheisiin menevät
henkilöt saattoivat nähdä sen kotielämän
takitilleen, millaista se oli, mitä apua siellä tarvittiin,
oliko äiti väsynyt, oliko isä väsynyt
vai olivatko lapset kenties ulkopuolisen avun tarpeessa. Mielestäni, arvoisa
puhemies, tätä apua me edelleen tarvitsisimme
kaikkiin perheisiin Suomenmaassa, ja kun tätä apua
laajennettaisiin myöskin taloudellisesti kuntiin annettavana
apuna, niin uskon, että se toisi säästöinä itsensä takaisin
tulevina vuosina.
Haluan vielä tähän talousarvioaloitteeni
yh-teyteen lainata THL:n elikkä Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen raporttia, joka on ihan tuore, tiedotteena tullut 8.11.
Siinä muun muassa todetaan, että Terveyden ja
hyvinvoinnin laitoksessa vuonna 2009 STM:n kautta julkaistu raportti viittaa
kotikäyntien kehittämiseen ja niiden vaikuttavuuden
lisäämistarpeisiin. Enemmistö vanhemmista
tässä tiedotteen mukaisessa raportissa oli sitä mieltä,
että kotiin annettavia palveluja tulisi lisätä,
ja 15 prosenttia vanhemmista koki, että he hoitaisivat
mieluummin kiperimmät lapsen tai perheen ongelmat siten,
että asiantuntijat tulisivat kotiin. Vanhempien keskeisin
kritiikin aihe henkilöstöä arvioitaessa
oli henkilökunnan määrä ja pysyvyys,
elikkä toivottiin sinne kotiin sellaisia henkilöitä,
jotka olisivat samoja, luotettuja henkilöitä,
asiantuntijoita, joiden apuun voi varmasti luottaa.
Arvoisa puhemies! Toinen aloitteeni ei välillisesti
eikä välittömästikään
liity perheiden kotiapuun mutta on tuiki tarpeellinen jokaisen ihmisen
elämässä, liittyy perustienpitoon. Talousarvioaloite
128, jonka olen tehnyt, kohdentuu Kalajoki—Liminka-välille,
Valtatielle numero 8. Kuten kaikki tässä salissa
tietävät, teimme päätöksen
viime kaudella, joka merkitsi sitä, että iso ydinvoimalahanke
tullaan sijoittamaan Pyhäjoen kuntaan, joka sekin sijaitsee
Kahdeksaistien varrella. Tämä iso hankehan luonnollisesti
tarkoittaa sitä, että liikenne tuolla kyseisellä tieosuudella
lisääntyy, paitsi raskas liikenne myös henkilöliikenne.
Tätä varten aloitteeni ensi vuodelle sisältää 20
miljoonan määrärahan lisäyksen,
joka varmasti käy pieneksi sitten tulevina vuosina, eli
lisää määrärahaa ollaan
sitten odottelemassa seuraaville vuosille.
Tässä, arvoisa puhemies, nämä molemmat
tärkeät aloitteeni.
Juha Rehula /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Kaksi minuuttia ei ihan taida riittää kommenttina...
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Sinulla on varsinainen puheenvuoro.
En puhu paikaltani, vaan tulin tänne pönttöön.
Arvoisa herra puhemies! Puhun talousarvioaloitteesta numero
495, jossa on kyse rintamaveteraanien ja heidän puolisoidensa
kuntoutukseen kohdennetuista määrärahoista.
Tämä on ollut yksi niitä kestoaiheita
koko sen ajan, kun eduskunnassa olen työtä tehnyt.
Syy, miksi tämä on kestoaihe: valtiovarainministeriö budjettiesityksessään
kategorisesti vuosittain leikkaa veteraanisukupolven kuntoutusmäärärahoja
perusteluna se, että kun kuntoutettavien määrä vähenee, myös
määrärahan tarve vähenee. Valtiovarainministeriö kategorisesti
leikkaa myös sen rahan, jonka eduskunta — voi
sanoa säännönmukaisesti, kun valtiovarainministeriön
ja sitä kautta hallituksen budjettiesitys on eduskunnalle
tullut — on lähes vuosittain lisännyt
veteraanikuntoutuksen määrärahaa, ja
kun käsittelyssä sitten seuraavan vuoden budjetti
on, niin tuo eduskunnan lisäämä ei ole
mennyt niin sanotusti pohjiin, vaan niihin on puututtu. Niin on
käynyt aikaisempina vuosina, niin on käynyt nyt.
Keskustan eduskuntaryhmän muutamasta talousarvioon
liittyvästä aloitteesta — meillä ei montaa
talousarvioon liittyvää aloitetta ole — edustaja
Tiilikaisen nimissä numero 495 siis on esitys siitä,
että tulevan vuoden talousarvioon otettaisiin 3 miljoonaa
euroa lisämäärärahaa rintamaveteraanien
ja heidän puolisoidensa kuntoutukseen ja kotihoitoon. Tässä esityksessä selviää kaikessa
lyhykäisyydessään myös se, miten
tuota kuntoutukseen käytettävää rahaa
nykyään pitäisi yhä enemmän
suunnata. Viime vaalikaudella viimeisessä budjettiesityksessään
silloinen hallitus esitti, että yhä enemmän
tuota kuntoutukseen käytettävää määrärahaa
ensinnäkin tulisi käyttää ja
tulee käyttää veteraanin lähellä,
hänen elinpiirissään tapahtuvaan kuntoutukseen,
ja toisekseen pitää pyrkiä kehittämään
uusia hoidon muotoja niin, että tuohon kuntoutukseen ja
ylipäätänsä kotona selviytymiseen
pyrittäisiin löytämään
uusia keinoja, uusia tapoja, uusia malleja.
Kun on kyse keskimäärin 88-vuotiaista suomalaisista
miehistä ja myös naisista, jotka ovat aikanaan
kokeneet sodan olot — heitä on tänä päivänä jäljellä elossa
olevia noin 40 000 — heidän ikänsä tuo
mukanaan tilanteen, jossa, jos kuntoutettavien määrä vähenee,
kuntoutuksen tarve ei vähene. Yhä enemmän
tarvitaan yksilöllistä, kotiin vietävää palvelua,
ja yhä enemmän tarvittaisiin uutta ajattelua,
uusia malleja siihen, miten veteraanisukupolven elämäntilannetta
voidaan parantaa ja niitä elämän päivien
viimeisiä vuosia voitaisiin mahdollisimman tasokkaina ja laadukkaina
ylläpitää.
Arvoisa herra puhemies! Tässä on kestoaihe niin
kauan, kunnes päätöksentekotapa muuttuu. Tässä ei
ole ollut sen parempia tai sen huonompia puolueita viimeisten vuosien
saatossa. Jotakin tarvitsisi tehdä, ja se, miksi me olemme
tämän talousarvioaloitteen 3 miljoonaa esittäneet, liittyy
siihen, että kuntoutuksen määrärahat
pysyisivät ennallaan.
Hanna Mäntylä /ps:
Arvoisa puhemies! Puheenvuoroni käsittelee talousarvioaloitteita 238—245
sekä 444—446. Perussuomalaisten jättämissä talousarvioaloitteissa
korostuu vahvasti pyrkimys sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, joka
on mahdollista myös taloudellisesti haastavina aikoina,
jos niin halutaan. Kyse on arvovalinnoista, ja me olemme näyttäneet,
mitä meidän sosiaalinen omatuntomme tarkoittaa.
Lasten, nuorten ja perheiden tulevaisuudesta perussuomalaiset
ovat erityisen huolissaan. Lapsiperheköyhyys on voimakkaasti
kasvava haaste yhteiskunnassamme, ja sen ratkaisemiseen on pyrittävä aiottua
tehokkaammin keinoin. Köyhyyden ongelmat ovat monimuotoisia
ja ruokkivat toinen tosiaan. Ulospääsyä voi
olla vaikea löytää. Elämä ja
tulevaisuus näyttäytyvät pimeinä.
Eräs vanhemmuudessa jaksamisen suurimpia haasteita ovat
toimeentulovaikeudet. Lapset puolestaan kokevat huolta perheen selviämisestä ja
perheen keskinäisten välien kestävyydestä. Perheiden
hajoamisen taustalla ovatkin usein taloudelliset ongelmat.
Kaikkein pikaisimpana toimenpiteenä tulisi nostaa toimeentulotuen
lapsiosien määrää, mutta pitkällä aikajänteellä lapsilisä tulisi
maksaa kaikille lapsiperheille, myös ja erityisesti toimeentulotuen
varassa eläville. Nykyinen systeemi tulisikin ottaa tiukan
tarkastelun alle. Lisäksi kotihoidon tukea tulisi korottaa
vastaamaan peruspäivärahan tasoa. Perussuomalaiset
ovat jättäneet useita eri talousarvioaloitteita
valtakunnallisesti ja paikallisesti, jotta näihin lapsiperheköy-hyyden
kipukohtiin saadaan muutoksia.
Taloudellisen hyvinvoinnin lisääminen ei kuitenkaan
yksin riitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvallisuuden
kokemuksen ja osallisuuden lisäämiseen. On pitkään
voitu havaita, että lasten ja nuorten kokemat vaikeudet
aiheuttavat monenlaisia ongelmia. Tunne-elämän
vaikeudet, käytöshäiriöt, päihdekokeilut
ja lisääntynyt masennus lisäävät
lasten ja nuorten elämässä syrjäytymisen
riskiä. Nämä ongelmat monimutkaistuessaan
ja pitkäkestoisina vaikeuttavat kokonaisvaltaisesti lapsen,
nuoren ja koko perheen tilannetta. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon
kehittämisen ja turvaamisen on oltava vahva tavoite, ja
lisäksi lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen
tarvitaan lisää resursseja. Perussuomalaiset esittävätkin
10 miljoonan euron lisäystä lasten ja nuorten
mielenterveystyön tukemiseen ja sen mahdollistamiseen yhdenvertaisesti
kaikkialla Suomessa. Tämän lisäksi esitämme
5 miljoonan euron lisäystä terveyden edistämiseen.
Arvoisa puhemies! Asun itse syrjäseudulla, joten tiedän
millaisten haasteiden parissa syrjäseutujen ihmiset ikään
katsomatta kamppailevat. Tämän vuoksi pidän
tärkeänä, että myös
syrjäseutujen ihmisten hyvinvointiin ollaan valmiita investoimaan.
Olen jättänytkin useita talousarvioaloitteita,
joissa olen painottanut voimakkaasti paitsi lasten ja nuorten tilanteen
parantamiseen, myös työllisyyden turvaamiseen
ja ikääntyvien ja omaishoitajien arjen tukemiseen
tähtääviä aloitteita. Pidän
myös tärkeänä tutkimusta siitä,
kuinka syrjäseutujen lapsiperheiden köyhyyteen
voidaan puuttua ja sen luomia vaikeuksia tulevaisuudessa ennalta
ehkäistä. Tämän vuoksi esitän
määrärahaa Lapin yliopiston sosiaalityön laitokselle
erityisesti tämän asian tutkimukseen.
Lapissa, jossa etäisyydet ovat pitkät, erityistason
sairaanhoitopalvelujen saatavuudessa on aivan omanlaisensa haasteet.
Lapset ja nuoret saattavat joutua kulkemaan yhden terapiatunnin vuoksi
satojen kilometrien matkan jopa useita kertoja viikossa, ja näihin
on varattava useita tunteja aikaa. Tämä on ennen
kaikkea avun tarpeessa olevalle lapselle tai nuorelle äärimmäisen kuormittavaa,
mutta vaatii myös perheeltä paljon järjestelyjä.
On epäoikeudenmukaista, että Lapin lapset ja nuoret
eivät ole samanarvoisessa asemassa muun maan lapsiin verrattuna
niissä tilanteissa, joissa he tarvitsevat psykiatrista
apua. Lapin osalta olisikin ehdottomasti turvattava terapeuttisten
palvelujen saatavuus myös syrjäseutujen lapsille
ja nuorille sekä luotava sellaiset toimintamallit, joiden
avulla ja kautta turvataan palveluiden saatavuus samanarvoisesti
muun maan lapsiin ja nuoriin verrattuna. Tähän
esitän määrärahaa Lapin sairaanhoitopiirille.
Sallan kunnassa on meneillään hyvinvointi-
ja terveyspalveluiden kehittämishanke, jonka tavoitteena
on ennalta ehkäisevän toimintakulttuurin luominen.
Hankkeen avulla pyritään luomaan kuntalaisille
kokonaisvaltaista, elinikäistä hyvinvointipalvelua
ja uudistamaan kunnan palvelutuotannon mallia ja toimintaympäristöä.
Yhtenä hankkeen keskeisimpänä osa-alueena
on uudenlaisen hyvinvoinnin ja sairaanhoidon kampuksen saneeraaminen.
Tämä uudenlaiseen ajatteluun pyrkivä hanke
haluaa luoda uudenlaista hyvinvoinnin mallia kuntalaisille ennalta
ehkäisemään sairauksien syntyä ja
tuomaan kaikki hyvinvointi- ja sairaanhoitopalvelut mahdollisimman
lähelle kuntalaista. Toteutuessaan se voisi toimia esimerkkinä ja
suunnan näyttäjänä kuntien palvelutuotannon
järjestämisessä laajemmaltikin. Myös
tämän hankkeen toteutumisesta olen jättänyt
talousarvioaloitteen.
Ari Torniainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Yksityisteitä on erityisesti haja-asutusalueilla mutta
myös taajamien ja kaupunkien läheisyydessä.
Niitä teitä käyttävät
paitsi paikalliset asukkaat ja mökkiläiset, myöskin
tärkeä puuhuolto.
Hallituksen talousarvioesityksen suora lainaus kuuluu: "Yksityistiet
ovat tärkeä osa liikennejärjestelmää.
Tavoitteena on pitää ne riittävässä kunnossa
teiden varsien asujien kannalta sekä puukuljetusten turvaamiseksi."
Talousarvioesityksessään Kataisen hallitus vähentää kuitenkin yksityisteiden
kunnossapitoon ja parantamiseen varattua määrärahaa
23 miljoonasta 8 miljoonaan euroon. Tämä tarkoittaa
peräti 65 prosentin vähennystä viime
vuoden tasoon nähden. Valtionavustukseen oikeutettuja teitä on
noin 5 500 kilometriä, joten kyseessä on
tieverkkomme erittäin tärkeä hiussuonisto,
johon kohdistuu hallituksen esityksessä kohtuuttomat leikkaukset. Siksi
on äärimmäisen tärkeää,
että edustaja Vehkaperän tekemä esitys
tulisi huomioiduksi ensi vuoden talousarviossa.
Arvoisa puhemies! Tänä vuonna valtio on avustanut
koulujen peruskorjaushankkeita sekä kosteus- ja homevaurioremontteja
36 miljoonalla eurolla. Nyt hallitus on supistamassa rajusti avustussummaa
ja korjauksiin jää ainoastaan 5 miljoonaa euroa
koko maahan, eikä tulevina vuosinakaan ole odotettavissa
määrärahoihin parannusta. Hallituksen
esittämä 5 miljoonaa on täysin riittämätön
summa, sillä eihän sillä saa kuin parin
koulun korjauksen aikaiseksi koko Suomessa, ja kunnostusta vaativien
rakennusten määrä ei suinkaan ole tulevaisuudessa
laskussa. Voi vain kysyä, miten hallitus ja hallituspuolueiden
edustajat aikovat huolehtia, että oppilaat, opettajat ja
henkilökunta voivat jatkossa toimia terveellisissä kouluissa.
Eikö hallituspuolueiden mielestä ole tarvetta
suurempiin peruskorjauksiin? Keskustan talousarvioaloite 486 onkin
siksi täysin perusteltu aloite, ja toivottavasti se menee
eteenpäin.
Arvoisa puhemies! Hallitus painottaa hallitusohjelmassaan Venäjän
suuntaan tapahtuvan liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Valtatie
6 on maamme tärkeimpiä kansainvälisiä kulkuväyliä. Suomen
ja Venäjän välinen rajaliikenne ja henkilömäärät
ovat kovassa kasvussa erityisesti Valtatie 6:een tukeutuvilla raja-asemilla.
Tie on vaarallinen raskaan liikenteen onnettomuustiheyden ollessa
kaksinkertainen maan keskiarvoon verrattuna. Siksi Valtatie 6:n
rakentamista on pyrittävä jatkamaan välillä Taavetti—Lappeenranta tien
saattamiseksi kuntoon. Tiesuunnitelma on valmis, ja rakentaminen
voisi alkaa jo vuonna 2012. Talousarvioaloite 515 perustuu myös
Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntaliittojen näkemykseen
hankkeen tärkeydestä ja kiireellisyydestä.
Kuten äsken totesin, rajaliikenne Venäjän suuntaan
on kasvanut voimakkaasti, ja tänä vuonna päästään
arviolta noin 10 miljoonan rajanylityksen tasoon Kaakkois-Suomen
rajanylityspaikoilla. Siksi niissä tarvitaan parannuksia,
ja siihen perustuvat talousarvioaloitteet 512 Lappeenrannan Nuijamaan
rajanylityspaikan kehittämiseksi ja 513 Vaalimaan raja-aseman
kehittämiseksi.
Lisäksi haluan vielä todeta pari yksittäistä tiehanketta
elikkä talousarvioaloitteet 510 ja 514.
Aloite 514 elikkä määrärahan
osoittaminen Valtatie 13:n perusparannukseen välillä Lappeenranta—Ristiina:
Valtatie 13 on tärkeä luoteis—kaakkoissuuntainen
poikittainen tieyhteys Kokkolasta Jyväskylän ja
Mikkelin kautta Lappeenrantaan ja edelleen itärajan Imatran
ja Lappeenrannan Nuijamaan vilkkaille rajanylityspaikoille. Tie
on erittäin mäkinen ja puutteellisessa kunnossa
ja mutkainen. Toivottavasti sitä pystyttäisiin
lähivuosina parantamaan vaikkapa pätkittäin.
Vielä Valtatie 26 välillä Taavetti—Hamina. Se
on erittäin tärkeä yhteys Etelä-Karjalan
puunjalostusteollisuuden sekä Kotkan ja Haminan satamien
välillä. Tämän vuoksi sillä liikkuu
paljon raskasta liikennettä. Tie on melko kapea, mäkinen
ja mutkainen. Runsaan raskaan liikenteen osuuden ja tien luonteen
takia perusparannushanke on liikenneturvallisuuden ja liikenteen
sujuvuuden kannalta tärkeä. Siksi sen suunnittelutyö perusparantamiseksi
olisi tärkeää saada alulle.
Johanna Ojala-Niemelä /sd:
Arvoisa herra puhemies! Ensiksi otan esille maakunnan kehittämisrahan.
Se on ollut meille erittäin tärkeä Lapissa.
Ohjelmiin sitomaton maakuntaraha on tehokas ja ketterä rahoitusväline,
jolla voidaan reagoida nopeasti akuutteihin ja ennakoimattomiin tarpeisiin.
Esimerkkinä voidaan mainita TEMin ja Lapin liiton yhteinen
Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö -hanke
sekä EU:n arktisen tietokeskuksen valmistelu. Lapissa on
tehty sitoumuksia maakunnan kehittämisrahan käytöstä tuleville
vuosille. Näistä sitoumuksista selviäminen
on kyllä erittäin haasteellista, mikäli
tämä maakuntaraha niukkenee. Toivoisinkin, että tätä maakuntarahaa
voitaisiin lisätä täällä eduskuntakäsittelyn
yhteydessä.
Toinen asia, joka on ollut meille hyvin merkittävä,
ovat työllisyysperusteiset investointimäärärahat.
Tällä hetkellä esimerkiksi Lapissa kaivospaikkakunnilla
tarvitaan uusia kuntien teollisuusalueita ja entisten laajennuksia
pk-yritysten tarpeisiin niiden toimiessa kaivosyhtiöiden
alihankintayrityksinä. Työllisyysperusteinen investointimääräraha
on auttanut siihen, että yrittäjät eivät
ole jääneet yksin näitten hankkeitten
kanssa, koska he eivät voi vastata yleisestä infrastruktuurista
yksin, vaan tarvitaan monesti myös vauhdittajaa näihin
hankkeisiin. Näistä hyvä esimerkki ovat
muun muassa liikenne-, jätehuolto- ja vesijärjestelmähankkeet
matkailukeskuksissa, joihin investointitukea on myönnetty
Lapissa.
Itse olen tehnyt talousarvioaloitteita myös liikennehankkeista.
Yksi niistä on Valtatie 4:n perusparannus Rovaniemen kohdalla.
Valtatie 4 Rovaniemen kohdalla toimii paitsi valtakunnallisena ja
kansainvälisenä pääväylänä,
myös tärkeänä kaupunkiseudun
työmatka- ja asiointiliikenteen välittäjänä.
Tämän tien liikenne on pahoin ruuhkautunut ja
liikenneturvallisuus heikentynyt.
Lisäksi edustaja Rundgren otti esille täällä aiemmin
iltapäivällä Valtatie 21:n Muonion ja
Kilpisjärven välisen osuuden. Tämä kyseinen
tieosuus on erittäin huonossa kunnossa. Tiellä on muun
muassa raskasta liikennettä haittaavia mäkiä ja
mutkia, ja se on myös rakenteelliselta kunnoltaan erittäin
heikko. Tämä kapea ja huonokuntoinen tie aiheuttaa
vaaratilanteita ohituksissa ja raskaan liikenteen suistumisonnettomuuksia.
Tämä tieyhteys on ruotsalaisten ja norjalaisten
vilkkaasti käyttämä reitti Pohjois-Norjan
ja Suomen ja Ruotsin välillä. Näkisin
kyllä tärkeänä käsivarren
elinkeinojen elvyttämiseksi ja saavutettavuuden parantamiseksi,
että tämä tieosuus hoidettaisiin mahdollisimman
pian lähitulevaisuudessa kuntoon.
Olen esittänyt myös määrärahan
osoittamista Kemin Ajoksen sataman tuloväylän
syventämiseen. Lähitulevaisuudessa Lapissa on
odotettavissa kaivannaisteollisuuden kuljetustarpeiden lisääntymistä myös
Ajoksen sataman kautta. Meillä on tällä hetkellä esimerkiksi
Kolari—Pajala—Kainus-kaivoshankkeella siinä Suomen puolen
osuudella Hannukaisessa toiveita, että jatkossa saataisiin
tämä rikaste kuljetettua nimenomaan täältä Ajoksen
sataman kautta. Eli tällä sataman toimivuudella
on suuri merkitys kaivannaisteollisuuden raaka-aineiden kuljettamisessa
maailmalle. Ajoksen sataman kehittäminen on erityisen tarpeellista
tämän Pajalan—Kolarin ja Soklin kaivoshankkeitten
kannalta. Nämä hankkeet on myös sellaisia,
joita toivon sisällytettävän nyt syksyllä käsiteltäväksi
tulevaan liikennepoliittiseen selontekoon.
Sitten meillä on suuri joukko hankkeita, jotka ovat
liian pieniä valtion budjettiin, mutta liian suuria ely-keskusten
rahoitettaviksi. Tähän akuuttiin ongelmaan kyllä toivoisin
helpotusta myös tulevaisuudessa. Kaksi tietä tulee
tämmöisenä tienä mieleen Lapista:
Unarin-Luusuan tie ja Nellimön tie, joka on tuolla saamelaisalueella merkittävä tieyhteys.
Kannan myös huolta alueellisen ja paikallisen liikenteen
ostojen niukkenemisesta. Nykyisellä määrärahatasolla
luvassa on linja-autovuorojen lakkauttamisia. Sen vuoksi kyllä toivon,
että tähän löytyisi lisäpanostuksia.
Oikeusministeriön hallinnonalalta paljon on ollut keskustelua
vankiloista. Yksi tärkeä asia on siellä noussut
esiin kuulemisissa, että näistä paljuselleistä pitäisi
päästä eroon. Tämä koskee
erityisesti Hämeenlinnan naisvankilaa. Myös meillä Lapissa
on Ylitornion avovankila, ja se on hyvin toimiva, ja siellä on
hyvät olosuhteet. Siihen toivoisin peruskorjaukseen siemenrahaa.
Esko Kiviranta /kesk:
Arvoisa puhemies! Olen talousarvioaloitteissani 146 ja 147
esittänyt määrärahan osoittamista
pitkäaikaisen laitoshoidon korvaamiseen 20 prosentin haitta-asteen
sotainvalideille ja määrärahan osoittamista
sotainvalidien avopalveluihin.
Sotainvalidien pääsy laitoshoitoon edellyttää sotilasvammalain
mukaan vähintään 25 prosentin sotavammaa.
Vähintään 20 prosentin haitta-asteen
sotainvalideilla on oikeus enintään 10 viikon
jaksoittaiseen laitoshuoltoon. Sotainvalidien vanhuudenhuollon turvaamiseksi
pitkäaikaisen laitoshuollon korvattavuus tulisi ulottaa
20 prosentin haitta-asteen invalideja koskevaksi. Ikääntymisen
myötä myös lievävammaisten sotainvalidien
laitoshoidon tarve kasvaa. Sotainvalidien luonnollisen poistuman
myötä sotainvalidien hoito- ja kuntoutuslaitoksista
vapautuu hoitopaikkoja. Nämä vapautuvat hoitopaikat
tulisi ottaa hyötykäyttöön,
jotta myös lievävammaiset sotainvalidit saisivat
tarvitsemansa hoidon.
Arvoisa puhemies! Sotilasvammalain perusteella valtio korvaa
20—100 prosentin haitta-asteen sotainvalideille kuntien
järjestämät sosiaali- ja terveydenhuollon
avopalvelut. Korvattavien palvelujen piiriin kuuluvat erilaiset
tukipalvelut, kuten ateria-, siivous- ja kuljetuspalvelut sekä omaishoidon
tuen ja avosairaanhoidon kustannukset. Koska palveluiden korvaaminen
on sidottu sotainvalidien haitta-asteeseen, korvattavien palvelujen
ulkopuolelle jää noin 3 000 haitta-asteeltaan
10—15 prosentin sotainvalidia.
Sotainvalidien korvaukset ja haitta-asteluokittelut perustuvat
vuodelta 1948 peräisin olevaan sotilasvammalakiin, jonka
mukaan sotainvalidin haitta-aste ilmaistaan 5 prosentin tarkkuudella. Prosenttiperusteinen
haitta-asteluokittelu pitäisi poistaa sotilasvammalaista.
Kunnallisten avopalveluiden korvattavuus tulisi laajentaa koskemaan
kaikkia sotainvalideja.
Sotainvalideja on vielä elossa 8 000 henkilöä, mutta
vuoteen 2015 mennessä sotainvalideja arvioidaan olevan
elossa enää 4 500. Sotainvalidien keski-ikä on
yli 88 vuotta. Vähenevälle veteraaniväestölle
tulee taata heidän tarvitsemansa palvelut. Monet sotainvalidit
haluavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Tämä on
mahdollista, kun kotona asumista tuetaan riittävien avopalvelujen
avulla. Avohoidon tukitoimilla voidaan myös vähentää sotainvalidien
laitoshoidon tarvetta.
Talousarvioesityksessä sotilasvammakorvausten määrärahoihin
on esitetty sotainvalidien luonnollisen poistuman johdosta 27,4
miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Kunnallisten avopalvelujen
korvattavuuden laajentaminen koskemaan kaikkia sotainvalideja on
mahdollista toteuttaa vaiheittain nopealla aikataululla sotainvalidien
poistuman tuomilla säästöillä.
Korvattavat avopalvelut tulisi laajentaa vuonna 2012 koskemaan 15
prosentin sotainvalideja, ja seuraavana vuonna korvattavien avopalvelujen
piiriin tulisi ottaa mukaan myös 10 prosentin sotainvalidit.
Arvoisa puhemies! Olen tehnyt talousarvioaloitteen 137 maanpuolustusjärjestöjen
toiminnan tukemiseen osoitettavan määrärahan
korottamisesta hallituksen esittämästä.
Vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan tarkoituksena on kehittää kansalaisten
ja viranomaisten valmiuksia osallistua yhteiskunnan tukemiseen poikkeusoloissa.
Maanpuolustuskoulutuksella parannetaan Puolustusvoimien, muiden
viranomaisten ja kansalaisten valmiutta toimia normaali- ja poikkeusoloissa.
Vapaaehtoisuuteen perustuva maanpuolustustoiminta on yhteiskunnallisesti
merkittävä voimavara.
Vuoden 2012 talousarvioesityksessä esitetty 1 878 000
euron määräraha maanpuolustusjärjestöjen
toiminnan tukemiseen on täysin riittämätön.
Esitetty määräraha on 18 prosenttia eli noin
400 000 euroa edellisvuotta alhaisempi. Olen esittänyt,
että hallituksen esittämään
määrärahaan lisätään
500 000 euroa maanpuolustusjärjestöjen
toiminnan tukemiseen. Tällöin määräraha
käytännössä pysyisi ennallaan.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Tänään olemme
keskustelleet talousarvioaloitteista, joita tänäkin
vuonna on tehty varsin mittava määrä.
Yli 500 kaiken kaikkiaan on aloitteita käsittelyssä,
ja nämä ovat nyt sitten etenemässä, ja
pääsemme niiden kanssa työtä tekemään.
Tilanne on kuitenkin tietysti talouden kannalta se, että valtiontalous
ei kovinkaan merkittävästi lisämenoja
tule kestämään, mutta on hyvä,
että tiettyjä asioita myös nostamme maakunnista
tulevina kansanedustajina esille talousarvioaloittein, ja näin
ennen muuta itse näen nämä aloitteet
tänä päivänä hyvinkin
pitkälle. Ne ovat eri alueiden kansanedustajille hyvä keino
nostaa nuo oman alueen kärkihankkeet esille, ja nimenomaan
sen takia itse halusin myös nyt tulla tänne puhujapönttöön
vielä käyttämään puheenvuoron.
Liikennehankkeista haluan Hämeestä ensimmäiseksi
kiittää siitä, että Valtatie
kakkonen, joka yhdistää Helsingin Lounais-Hämeeseen
eli Forssan seutuun ja jatkaa siitä sitten kohti Poria — tämä hanke,
joka itse asiassa viime hallituskaudella oman talousarvioaloitteeni
kautta sai peruskorjausmäärärahaa — sai
nyt sitten tulevalle vuodelle tuon lopun rahoituksen ja saamme tuon
Valtatie kakkosen remontin nyt etenemään ja tuon
tien sitten ajanmukaiseen kuntoon muun muassa niin, että voimme
nostaa nopeusrajoituksen valtatietasoisella tiellä koko
osuudella 100 kilometriin tunnissa ja saamme tuosta tiestä ris-teyksien
ja kaistaleveyksienkin osalta turvallisen.
Hämeen kansanedustajien kanssa kun näitä aloitteita
läpi kävimme, niin itse nostin yhdeksi ehdottomaksi,
voisi sanoa, koko maankin liikennepolitiikan tulevaisuuden kärkihankkeeksi
pääradan eli Helsinki—Kerava—Riihimäki—Hämeenlinna—Tampere
jnp. -junaradan välityskyvyn parantamisen ja nimenomaan
tämän osuuden täältä ihan
eteläisimmästä Suomesta, Kerava—Riihimäki—Hämeenlinna.
Sen välityskyvyn parantaminen on sellainen hanke, joka kannattaa
meidän yhdessä ottaa nyt tulevaisuuden liikennepoliittiseen
selontekoon aivan ehdottomaksi kärkihankkeeksi. Se ei ole
pelkästään Uudenmaan hanke, se ei ole
pelkästään meidän Hämeen
alueen hanke, ei se ole Pirkanmaan hanke, vaan se on koko Suomen
elinvoimaisuuden kannalta aivan keskeinen liikennehankkeemme, ja
toivon, että se saa tällä hallituskaudella
nyt myönteisen kohtelun tuossa liikennepoliittisessa selonteossa.
Nostamme myös esille Kantatie 54:n, joka yhdistää Päijät-Hämeen,
Kanta-Hämeen ja Lounais-Hämeen Hollola—Tammela-välillä,
kuten myös Kymppitien ja 12-tien ja erittäin tärkeänä Valtatie
12:n Lahden eteläisen kehätien, joka on meille
Hämeessä tärkeä liikennehanke,
ja toivotaan, että tuo eteläinen kehätie
saadaan myös Lahdessa lähivuosina eteenpäin.
Valtatien 24 Lahti—Vääksy—Padasjoki-tieyhteys
oli myös sellainen, jonka haluamme esillä pitää,
ja sitten itse haluan vielä nuo pienemmät tiehankkeet
nostaa tässä keskustelussa nimenomaan tuollaisena
tulevaisuuskatsantona esille. Meidän on väistämättä saatava
liikennepoliittiseen selontekoon tulevaisuudessa näiden
aloitteiden ja aloitteissa esitettyjen tiehankkeiden lisäksi
myös sellainen hanke, jolla pieniä valtion teitä voitaisiin
korjata. Siellä on lukuisa määrä huonokuntoista,
pääasiassa 1970-luvulla rakennettua tiestöä monessa
kunnassa, ja näitä valtion teitä pitää pystyä korjaamaan,
kuten myös niillä olevia siltoja, jotka ovat erittäin
huonossa kunnossa. Niitä ei pystytä korjaamaan
sillä, että parsitaan pikkuhiljaa, vaan me tarvitsemme
tuollaisen tietyllä tavalla, voisi sanoa, oman hankkeen taikka
oman isomman kokonaisuuden kilpailemaan pääradan
ja Kehä kolmosen ja tämäntyyppisten isojen
hankkeiden rinnalle — tai ei kilpailemaan vaan niiden kanssa
samanarvoiseksi isoksi jutuksi, sillä nuo tiet ovat erittäin
tärkeitä yksityisteiden ohella meidän
maaseudulla.
Arvoisa puhemies! Raidehankkeista olemme nostaneet esille kolme
hanketta tuon pääradan välityskyvyn lisäämisen
lisäksi: niin sanotun Riihimäen kolmioraiteen
ja sen lisäksi Lahti—Heinola—Mikkeli-radan
oikaisun ja sitten aloitteen myös Forssan saamisesta raideliikenteen
pariin. Tuo talousarvioaloite 38/2011 lähtee siitä,
että tuo linjaus tehtäisiin. Se on kirjattu...
(Välihuuto) — 38, kyllä, eli Helsinki—Forssa—Pori. — Itse
haluaisin nostaa tässä myös keskusteluun
sen vaihtoehdon, että tuo linjaus tehtäisiinkin
päärataa hyväksikäyttäen
eli Helsinki—Riihimäki ja Riihimäeltä Forssan
kautta eteenpäin. Syynä siihen, miksi tämä olisi
järkevää ottaa suunnittelussa nyt esille,
on ennen muuta se, että tällä hankkeella
syntyisi Suomeen aito itä—länsisuuntainenkin
raideliikenne. Eli se yhdistäisi Forssan eli Lounais-Hämeen,
se yhdistäisi Porin erittäin hyvin Helsinkiin,
ja se olisi noin 10 minuuttia vain hitaampi tähän
linjaukseen verrattuna, jota nyt on pohdittu, eli Helsinki—Forssa—Pori-linjaukseen
verrattuna, ja minun mielestäni se olisi sellainen hanke,
jota kannattaisi vakavasti pohtia. Tämä minun
esille nostamani malli, jossa raideyhteys Forssaan tehtäisiin
Riihimäeltä, yhdistäisi Turun ja Loimaan
kautta sitten erittäin luontevasti tämän
itä—länsi-suuntaisen liikenteen, ja uskon,
että se olisi maamme kilpailukyvyn kannalta kokonaisuutena
parempi. Eli saisimme samat hyödyt, pystyisimme vahvistamaan
Lounais-Hämettä, Forssan seutua, pystyisimme vahvistamaan
Satakuntaa, mutta samaan aikaan loisimme itä—länsi-suuntaisen
raideliikenteen, joka olisi maamme kilpailukyvyn kannalta erittäin
tärkeä hanke.
Arvoisa puhemies! Tässä muutama liikennehanke
Hämeestä, ja toivon, että nämä liikennehankkeet,
jos emme niitä nyt tässä talousarviossa
todennäköisesti saa enää lisättyä,
ainakin otetaan liikennepoliittisessa selonteossa vakavasti ja kirjataan
sinne tulevaisuuden hankkeiksi elinvoimaisessa Hämeessä.
Ritva Elomaa /ps:
Arvoisa puhemies! Minulla on tässä muutamia
talousarvioaloitteita, ja lähden liikenteeseen perussuomalaisten
yhteisellä, nimittäin opintotuen sitomisella indeksiin. Tämä aihe
on puhuttanut erittäin paljon, ja varsinkin ennen vaaleja
milteipä kaikki puolueet taisivat olla sen kannalla, mutta
jopa opiskelijat, jotka lähtivät varmaan tämän
perusteella, että opintotuki sidotaan indeksiin nopeaan
tahtiin, uurnille äänestämään,
ovat erittäin pettyneitä, jos tämä toimenpide
tehdään vasta 2014. Opintotuen sitominen indeksiin
kuuluu hallituksen lupausten listalle, mutta toteutus olisi vasta
joskus tulevaisuudessa, elikkä se 2014. Perussuomalaiset ovat
valmiita korjaamaan tämän epäkohdan ja
sitomaan opintotuen indeksiin jo ensi vuonna.
Opintotuki on jo vuosia laahannut nousevien elinkustannusten
perässä, mikä on ajanut monet opiskelijat
taloudellisesti vaikeaan asemaan. Jos Suomessa halutaan säilyttää aidosti
tasavertaiset mahdollisuudet opiskeluun tulotasosta tai sosiaaliluokasta
riippumatta, on opintotuen mahdollistettava päätoiminen
opiskeleminen kaikille halukkaille ja kyvykkäille. Opintotuen
sitominen indeksiin aiheuttaa noin 15 miljoonan euron kustannukset
vuodessa. Ensi vuonna opintotuen korottaminen voidaan kuitenkin
käytännössä toteuttaa vasta
uuden lukukauden alkaessa syksyllä, ja näin ollen
tämä kustannus olisi noin 4,4 miljoonaa.
Edellä olevan perusteella perussuomalaiset ehdottavat,
että vuoden 2012 talousarvioon tulee momentille 29.70.55
lisäyksenä 4,4 miljoonaa euroa opintotuen sitomiseen
indeksiin.
Muita talousarvioaloitteita. Muun muassa tämä on
hyvin lähellä monen suomalaisen sydäntä,
nimittäin sotaveteraanit ja heidän kuntoutuksensa
ja heidän hyvinvointinsa. Nyt on ajateltu hallituksen toimesta
laskea tätä kustannusta 6,3 miljoonaa euroa. Määrärahat
siis vähenevät erittäin runsaasti, ja
sotaveteraanien keski-ikä on korkea. Tämä yhtälö ei
oikein sovi, ei edes siinä tapauksessa, kun sanotaan syyksi,
että heidän määränsä vähenee.
Kotihoidon tarve on erittäin suuri tällä hetkellä ja
kasvaa koko ajan. Sotaveteraaniliiton mukaan rintamaveteraanien
kuntoutustoimintaan varatut 26 588 000 euroa eivät
riitä kaikkien veteraanien kuntoutukseen. Tämän
määrärahan mitoituksessa on huomioitu
veteraaneille kotiin vietävät kunnalliset avopalvelut,
joihin kohdistetaan 2,3 miljoonaa. On ensiarvoisen tärkeää mahdollistaa
kaikkien sotaveteraanien kuntoutus heille sopivimmalla tavalla.
Monille veteraaneille kotona asuminen mahdollisimman pitkään on
todella merkittävä asia.
Jotta tämä turvattaisiin ja huomioitaisiin,
ehdotan, että vuoden 2012 talousarvioon momentille 33.50.56
lisättäisiin 1,5 miljoonaa euroa veteraanien kotiin
vietävien kunnallisten avopalveluiden edistämiseksi.
Kolmas talousarvioaloite, minkä esitän, on Askaisten
koulun ala-asteen — Askainen sijaitsee Maskussa — peruskorjauksen
tarpeeseen. Koulujen peruskorjaukset kautta Suomen ovat esillä hyvin
paljon, koska monet koulut on peruskorjattu ehkä vasta
joskus 1950-luvulla. Sen jälkeen on tehty joku pieni korjaus,
mutta monet koulut ovat erittäin huonossa kunnossa. Otin
nyt esimerkiksi tämän Askaisten koulun. Se on
rakennettu 1952, ja siellä ei ole oikein semmoista kunnollista
peruskorjausta tehty. Nyt kunnilta vähennetään
varoja ja mahdollisuuksia hoitaa tämä peruskorjaus
kokonaan. Valtionavun pitäisi olla paljon suurempi.
Muun muassa tässä Askaisten koulussa opiskelee
tällä hetkellä 62 oppilasta ja 10 esikoululaista.
Masku on kasvava kunta, ja väestörakenteeseen
perustuvat arviot puoltavat tarvetta Askaisten ala-asteen olemassaololle
tulevaisuudessa. Myös Maskun kunta ja Varsinais-Suomen liittokin
ovat havainneet koulun peruskorjauksen tarpeellisuuden. Kokonaisuudessaan
korjaushankkeen kustannukset ovat noin miljoona euroa, josta Maskun
kunta on varautunut maksamaan puolet ja valtionosuus kattaisi toisen
puolen.
Ehdotankin, että vuoden 2012 talousarvioon momentille
29.10.30 lisättäisiin 500 000 euroa tämän
koulun peruskorjausta varten.
Vielä talousarvioaloite, joka koskee vanhusten henkistä hyvinvointia
ja sen edistämistä etenkin. Olen ollut vanhusten
kanssa paljon tekemisissä ja käynyt palvelutaloissa
kymmenien vuosien ajan, ja tämä talousarvioaloite
tulisi todella tarpeeseen. Yksilön kannalta on inhimillistä ja yhteiskunnan
kannalta hyödyllistä, että elämä on elämisen
arvoista loppuun asti. Kodeissa, palvelutaloissa ja hoitolaitoksissa
on suuri määrä ihmisiä, jotka
eivät tunne elämäänsä enää arvokkaaksi
ja hyödylliseksi. Tähän tunnetilaan vaikuttaa
suuresti se, että kotona ja laitoksessakin voi tuntea itsensä yksinäiseksi
vailla määränpäätä.
Henkinen hyvinvointi on yksi terveyden peruspilareista. Virikkeiden
ja pientenkin elämysten kokeminen sekä vapaaehtoinen
osallistuminen yhteiseen tekemiseen antaa sisältöä elämään.
Monissa palvelutaloissa on toki virikkeellistä toimintaa,
mutta yleisesti tarkasteltuna tilanne ei ole hyvä. Henkilökunta
on usein täystyöllistettynä perushoidon
taholta, joten vanhusten virkistystoiminta jää monesti
vapaaehtoistyön varaan. Vapaaehtoistyön voimin
ei kuitenkaan kyetä huolehtimaan laajamittaisesta ja jatkuvasta
virkistystoiminnan järjestämisestä palvelutaloissa.
Näin ollen tätä tarkoitusta varten
tulisi palkata erikseen idearikas, innostava ja kannustava henkilö,
joka huolehtisi päätoimisesti palvelutalojen asukkaiden
henkisestä hyvinvoinnista. Yksi henkilö voisi
vastata useamman palveluyksikön virkistystoiminnasta. Lisäksi
tämä henkilö voisi olla aktiivinen toimija
koulujen, vapaaehtoisjärjestöjen, harrastajapiirien
ja palvelutalojen välisessä yhteistoiminnassa.
Vanhusten henkisen hyvinvoinnin parantamisen tarve on merkittävä,
ja tätä varten tulisi kohdentaa valtion määrärahoja
hankkeeseen, jossa kartoitettaisiin tarvetta palvelutalojen virkistystoiminnasta
vastaavien henkilöiden palkkaamiseksi. Käytännössä tämä tapahtuisi
rekrytoimalla virkistystyöntekijöitä kokeiluluonteisesti muutamiin
palvelutaloihin vuoden määräajaksi. Vuoden
kuluttua tulisi tutkia hankkeen onnistumista keräämällä kattava
palaute palvelutalojen asukkailta, heidän omaisiltaan ja
henkilökunnalta. Toiminnan laajentamisen mahdollisuutta myös
kotona asuviin vanhuksiin selvitettäisiin. Tämän
tutkimushankkeen voisi suorittaa Varsinais-Suomen alueella eri vanhuspalvelukeskuksissa
näin aluksi. Tutkimus voitaisiin toteuttaa palvelutalojen
ja alueen korkeakoulujen yhteistyöhankkeena. Tämä voisi
olla todella hyvä ja myös kaventaa sukupolvien
välistä kuilua ja tehdä yhteistä hyvää.
Tämän vuoksi esitänkin, että vuoden
2012 talousarvioon momentille 30.60.31 lisäyksenä olisi
500 000 euroa vanhusten henkistä hyvinvointia
edistävän hankkeen käynnistämiseksi
Varsinais-Suomessa.
Perussuomalaiset ovat tehneet erittäin monia hyviä talousarvioaloitteita.
Näistä muutama tässä esityksessäni.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Edustaja Elomaan puheenvuoro sai minut vielä intoutumaan
toisen kerran tänne puhujapönttöön.
Edustaja Elomaa kertoi opintotuen indeksiin sitomisesta, joka todellakin
on yksi hallitusohjelmaan kirjattu tärkeä toimenpide.
Nyt kuitenkin, kun edustaja Elomaa arvosteli sitä, että se tapahtuu
ei tämän hallituskauden ensimmäisenä vuonna
vaan vasta hallituskauden jälkimmäisellä puoliskolla,
täytyy todeta, että hallitusohjelma on neljän
vuoden ohjelma ja emme kaikkea muutakaan tee tämän
ensimmäisen kevään ja syksyn aikana.
Silloinhan toki voisi vaaleja järjestää joka
vuosi, jos kaikki vaalilupaukset ja hyvät teot pitäisi
tehdä ensimmäisen puolen vuoden aikana, kun eduskunta
on työnsä aloittanut.
Tämä opintotuen indeksiin sitominen, jonka nyt
Jyrki Kataisen hallitus on luvannut toteuttaa, on jatkoa sille kokoomuksen
opiskelijamyönteiselle politiikalle, joka sai alkunsa viime
hallituskaudella. Itse asiassa viime hallituskaudella pidin useamman
puheenvuoron, jossa sain todeta, että aina kun kokoomus
on ollut hallituksessa, niin opiskelijoiden asemaa on parannettu,
sillä edellisen kerran opintotukea oli korotettu 15 vuotta
sitten 1990-luvulla, ja nyt sitten 2007—2011 hallituskaudella
korotettiin 15 prosentilla opintotukea, korotettiin vapaan tulon
rajoja jopa enempi kuin opiskelijajärjestöt olivat
esittäneet. Teimme uudistuksia siihen, että kun
opiskelija sairastuu, niin hänellä on paremmat
mahdollisuudet jatkaa opintoja, ja teimme muutamia muita selkeitä parannuksia
opiskelijoiden arkeen. Nämä saivat ansaittua kiitosta,
ja hyvä niin. Opiskelijajärjestöt olivat
tyytyväisiä.
Kuitenkin on syytä muistaa, kun edustaja Elomaa toi
sen esille, että perussuomalaiset kannattavat myös
tätä indeksiin sitomista, jonka hallitus on nyt
toteuttamassa, että vaikka se sidottaisiin huomenna indeksiin,
niin se ei takaa sitä, että meidän opintotukemme
mahdollistaisi täysipäiväisen opiskelun.
Se on edelleen liian pieni kokonaisuutenakin. Ja ymmärtääkseni
perussuomalaistenkaan esitys ei lähtenyt siitä,
että opintotukeen tehtäisiin selkeää tasokorotusta.
Ymmärrän sen, että tätä tasokorotusta
ette ole tehneet, se on hyvä, meillä ei ole tähän
tällä hetkellä varaa, mutta meidän
pitää tällä hallituskaudella
lähteä miettimään opintotuen
rakenteellista uudistamista: millä tavalla opintotuesta,
siitä kokonaisuudesta, jonkin verran lisää rahaa
siihen ohjaamalla mutta ei merkittävästi vaan
rakennetta uudistamalla, saataisiin sellainen kokonaisuus, että se mahdollistaisi
kokopäiväisen opiskelun mutta myös määrätietoisen
opiskelun eli sellaisen opiskelun, että opiskelemaan lähdettäessä opiskelu olisi
mahdollista ja se myös kannustaisi valmistumaan.
Kokoomus on tehnyt oman rakenteellisen uudistusesityksensä,
ja se lähtee nimenomaan tämäntyyppisistä elementeistä.
Itse toivoisin, että myös muut puolueet, perussuomalaiset
merkittävimpänä oppositiopuolueena, tekisivät
oman esityksensä opintotuen tulevaisuudesta, ja toivon, että se
ei ole pelkästään rahan varaan rakentuva, kun
kerran tekin tiedätte sen, että meidän
yhteiskunnallamme ei ole siihen varaa, että korottaisimme
opintotukea niin paljon, että se esimerkiksi takaisi Helsingin
vuokratasolla asumisen ja opiskelun täysipäiväisesti
ilman mitään muuta tulorahoitusta.
Toivon, että perussuomalaiset esittävät
jossain vaiheessa tämäntyyppisen sivistyspoliittisen
ohjelman opiskelijoiden aseman vahvistamiseksi. Kokoomus teki sen
viime hallituskaudella, ja se on edelleen toteuttamiskelpoinen.
Se on malliltaan sen tyyppinen, että opintojen alkuvaiheessa
tuetaan selkeästi vahvemmin opiskelijoita, ja sitten, jos
opinnot venyvät, niin siinä vaiheessa myös
tuo opintotuki hivenen pienenee ja lainaosuus kasvaa. Ja täytyy
muistaa, että opiskelijoille tuo laina on varsin edullista.
Sitäkin viime hallituskaudella teimme entistä kannustavammaksi
ja myönteisemmäksi, eli vaikka se on nimeltään
laina, niin se on varsin myönteistä lainaa, jos
sellaista ihmiselle nyt yleensä voi olla. Mutta syytä on
muistaa sekin, että opiskelijat ovat oikeastaan ainoa sellainen
joukko, selkeä ryhmä Suomessa, joka joutuu arjen
elämiseen ottamaan lainaa, kun opintotuki kokonaisuudessaan
on opintoraha, asumislisä ja sitten opintolaina, ja lainan
varassa eläminen ei tietystikään ole kenellekään
se päätarkoitus.
Arvoisa puhemies! Pidän myös hyvänä sitä, että aloituspaikoista
opiskelijoille pidetään huolta. Olemme nostaneet
muun muassa esille Ypäjän hevosopiston aloituspaikkojen
määrän lisäämisen.
Viime hallituskaudella opetusministeri Henna Virkkunen lisäsi
merkittävästi aloituspaikkoja Ypäjän
Hevosopistolle, mutta edelleen siellä on tarvetta. Meidän
kasvava hevosalamme tarvitsee nimenomaan korkeatasoisia, hyviä ammattilaisia,
joita Ypäjän hevosopisto aivan ehdottomasti Suomessa
on pystynyt kasvattamaan ja kouluttamaan.
Aivan lopuksi totean vielä, että toivon, että meillä on
myös rohkeutta katsoa aloituspaikkojen määrää Suomessa.
Meillä on tällä hetkellä alueita,
joissa yhtä koulutuspaikkaa kohden on puolikas hakija,
eli tavallaan joka toinen paikka jää ilman hakijaa.
Ja sitten taasen, kun täällä on edustaja
Hirvisaarikin paikalla, niin Päijät-Häme on
hyvä esimerkki. Päijät-Hämeessä hakijoita
on yhtä aloituspaikkaa kohden puolitoista eli siellä jää tavallaan
koko ajan hakijoita ilman opiskelupaikkaa. Sama ongelma hivenen
miedommin on Kanta-Hämeen puolella ja Uudellamaalla, ja
tänne tarvitaan lisää aloituspaikkoja.
Se pitäisi nyt oivaltaa, että ei se ole minkään
oppilaitoksen alasajoa, jos siirretään käyttämättömiä,
tyhjäksi jääviä aloituspaikkoja
sinne, missä on nuoria, missä aloituspaikoille
on tarvetta. Tämäntyyppisen uudelleenkohdentamisen
mallia on myös tällä hallituskaudella
toivottavasti opetusministeri Jukka Gustafssonilla rohkeutta viedä maaliin.
James Hirvisaari /ps:
Arvoisa puhemies! Talousarvioaloitteissa on sellaisia keskeneräisiä tiehankkeita,
joissa esimerkiksi tien asfaltointi on määrärahojen
puutteessa jäänyt tekemättä loppuun
koko tieosuudelle. Mielestäni sellaiset olisivat ensisijaisia
rakennuskohteita, ja yksi sellainen on Kopsuontie Asikkalassa eli
maantie 3132, josta puolet on mainitusta syystä päällystämättä.
Siitä on tehty vuosien varrella useita talousarvioaloitteita, joiden allekirjoittajina
on ollut Hämeen kansanedustajia eri puolueista. Niin on
nytkin yhdessä tehty talousarvioaloite 78/2011,
ja toivomme, että kyseinen tieosuus saataisiin vihdoin
kuntoon.
Hanke on alueelle monessakin mielessä hyvin tärkeä,
ja niinpä siitä on syntynyt myös yli
1 200 henkilön allekirjoittama kansalaisadressi
aktiivisen paikallisväestön toimesta. Esitämme
tuon 9,5 kilometrin tienpätkän kunnostamiseen
3,2 miljoonan euron määrärahaa momentille
31.10.20.
Ritva Elomaa /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen esitti, sujuvasanaisesti
kyllä, kokoomuksen kannan, miksi opintotuen indeksi sidotaan
vasta 2014. Mutta kyllähän totuus on se, että tämän
päivän opiskelijalle varmaan enemmän
jäisi käyttörahaa, jos se sidottaisiin
heti ensi vuonna eikä 2014, koska monet opiskelijat ovat jo
valmistuneet eivätkä he, jos he valmistuvat esimerkiksi
2013, ole saaneet silloin tätä etua, mikä heille
periaatteessa luvattiin, ja monetkaan eivät varmaan ymmärtäneet,
että päätös menee näin
pitkälle. Myös hallitus on todennut, että kansantaloudellisesti
se ei olisi ollenkaan rasittavaa maalle. Opiskelijoilla olisi silloin
vähän enemmän käyttövaraa,
ja kuitenkin raha kiertäisi. Perussuomalaiset ovat tehneet
tätä koskien lakialoitteen, ja oikein mielenkiinnolla
odotan, kuinka siihen suhtaudutaan.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Olen täysin samaa mieltä edustaja
Elomaan kanssa, että totta kai olisi opiskelijoiden kannalta
ihanteellista, että voisimme sitoa opintotuen indeksiin
välittömästi viimeistään
ensi vuoden vuodenvaihteessa.
Täytyy muistaa se, että myös teidän
varjobudjettinne on selkeästi alijäämäinen
ja se on rakentunut myös reilulle valtion lisävelanotolle,
niin kuin myös hallituksen. Me velkaannumme ensi vuonna
noin 8 miljardia, ja siinä on sopeuttamistoimenpiteitä jo
paljon, ja silloin on ollut vain pakko tehdä tiettyjä painotuksia.
Mutta täytyy muistaa se, että tämäntyyppisessä taloustilanteessa,
missä nyt Suomi elää, on aika lailla
poikkeuksellista, että me olemme korottamassa sosiaaliturvaa,
me olemme parantamassa opiskelijoiden asemaa. En tiedä,
onko koskaan ennen tapahtunut niin, että samaan aikaan
kun joudutaan leikkaamaan, joudutaan sopeuttamaan, joudutaan korottamaan
veroja ja joudutaan taittamaan velkaantumista ja löytämään
tietä siihen, kuitenkin tehdään päätöksiä siitä,
että me haluamme sitoa opiskelijoiden opintotuen indeksiin
taikka me korotamme perusturvaa taikka me teemme vanhuspalvelulain
taikka me teemme varhaiskasvatuslain. Ne ovat arvovalintoja, ja
minun mielestäni on hienoa, että niihin on Jyrki
Kataisen hallituksella nyt rohkeus tässäkin taloustilanteessa edetä.
Mutta olen samaa mieltä, että opiskelijat
ansaitsisivat enemmän siitä kovasta opiskelusta, jota
he tekevät. Sen takia itse kannatan indeksiin sitomista,
ja sen takia kannatan myös tämän rakenteellisen
uudistamisen tekemistä, niin että saamme täysipäiväisestä opiskelusta
tulevaisuudessa entistä kannattavamman.
Keskustelu päättyi.