Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Yksityistiet ovat tärkeä osa suomalaista tieverkkoa. Niiden merkitys etenkin maaseudulle on suuri. Vaikka suurin osa yksityisteistä on haja-asutusalueilla, niin yksityisteitä on myös kaupunkien ja muiden taajamien läheisyydessä.

Suurin osa metsäteollisuuden tarvitsemasta puutavarasta lähtee yksityisteiden varsilta. Raskas kalusto vaatii rakenteellisesti hyvän tiestön. Maa- ja metsätalouden lisäksi yksityisteillä on merkitystä muulle yritystoiminnalle. Yksityisteistä on koko maassa noin 350 000 kilometriä. Tähän saakka niistä noin 60 000 kilometriä on ollut valtionavustusten piirissä.

Yksityistiet eivät palvele ainoastaan yritystoimintaa. Näiden teiden varrella on lähes 200 000 pysyvästi asuttua taloutta ja saman verran vapaa-ajan asuntoja. Vapaa-ajan asuntoja muunnetaan kiihtyvään tahtiin ympärivuotisiksi asunnoiksi, joten tien perille tulee olla turvallinen. Myös koko ajan lisääntyvä luonnossa liikkumista harrastavien joukko sekä marjastajat ja sienestäjät tarvitsevat kunnossa olevia yksityisteitä.

Näyttää siltä, että yksityisteiden valtionosuudet ovat sinipunahallitukselle ideologinen kysymys. (Ben Zyskowicz: Väärä arvio!) Valtio tuki yksityisteiden ylläpitoa vielä 1990-luvun alkupuolella noin 34 miljoonalla eurolla, (Susanna Huovinen: Mitä tapahtui viime hallituskaudella?) tällä määrärahalla. Lamavuosien jälkeen vuonna 1996 Lipposen hallitus leikkasi yksityisteiden avustukset nollaan, siis nollaan.

Vuoden 2011 talousarviossa valtionavustus yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen oli 23 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 talousarvioesityksessä määrärahaan esitetään 65 prosentin leikkaus — eli vain 8 miljoonaa euroa. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä tämä johtaa väistämättä yksityisteiden kunnon rapautumiseen, puuhuollon vaarantumiseen ja satojentuhansien ihmisten aktiiviliikkumisen vaikeutumiseen.

Kataisen hallituksen keskittämisinto on levinnyt myös siis liikennepolitiikkaan: vain suurien liikennemäärien hankkeet ovat rahoituksen arvoisia, vai kuinka? Jättämällä maaseudun ja haja-asutusalueiden tiestön hoitamatta hallitus työntää tiestöjen varren asukkaat, mökkiläiset ja muut luontoharrastajat takaisin hevosvetoiseen aikakauteen. Näillä teillä ei pian liikkumaan pysty kuin hevosella.

Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella keskustan eduskuntaryhmä esittää, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvion momentille 31.10.50 lisäyksenä 15 miljoonaa euroa yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen valtionosuuksissa. (Hälinää)

Annika Saarikko /kesk:

Arvoisa puhemies! Kesän ja syksyn aikana varmasti on käynyt jokaiselle suomalaiselle selväksi, että hallituksen mainostamaa perusturvan historiallista korotusta kohdistetaan ennen kaikkea vain työttömille. On unohtunut hallitukselta ensinnäkin se, että jo perustuslaillisesti perusturva on kaikkea muutakin kuin työttömyysturvaa. Mutta myös on tullut selvästi näkyviin se, että edes kaikki työttömät eivät saa suinkaan sitä luvattua 100 euron korotusta itselleen vaan toimeentulotukea saavien työttömien toimeentulotukea leikataan vastaavalla summalla. Toimeentulotukea saavat työttömät joutuvat tyytymään ainoastaan toimeentulotukeen tehtävään pieneen korotukseen. 100 euroa ei ole kaikille 100 euroa.

Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, etteivät työttömyysturvan epäkohdat kuitenkaan tähän pääty. Kaikki työttömät eivät saa 100:aa euroa, vaikka toimeentulotuen leikkuri ei heidän kohdallaan iskisikään. Puolison tulot nimittäin työmarkkinatuella olevien osalta vaikuttavat työttömyysturvaan. Vastaavasti, jos työmarkkinatukea saava työtön asuu vanhempiensa taloudessa, voidaan työmarkkinatuki alentaa ainakin osittain. Silloin sen tuen suuruus tippuu 50 prosenttiin työmarkkinatuen määrästä.

Keskusta on tehnyt talousarvioaloitteen, jonka tavoitteena on turvata myös pitkäaikaistyöttömille ja niille, jotka vasta pyrkivät työelämään, yksilöllinen työttömyysturva. Nykyisellään lapsettomalla työnhakijalla työmarkkinatuki alkaa pienentyä, kun puolison tulot ovat yli 1 704 euroa kuukaudessa. Tarveharkinnan takia työmarkkinatukea ei makseta lainkaan, mikäli puolison kuukausitulot ylittävät 2 786 euroa kuukaudessa. Tällä järjestelmällä puolison tulot sidotaan toisiinsa. Ja tulorajat, olkaamme rehellisiä, ne ovat verrattain alhaiset.

Nämä synnyttävätkin siis tuloloukun, joka pitää työmarkkinatuella elävän perheen köyhyydessä. Tarveharkinta ajaa myös puolisot toisiaan vastaan, koska puolison tulojen noustessa laskee työmarkkinatuella olevan päiväraha. Tämä on merkittävä kysymys myös lapsiperheköyhyyden näkökulmasta.

Työmarkkinatuen tarveharkinta koskettaa montaa pienituloista työtöntä. Viime vuonna puolison tulot pienensivät työmarkkinatukea yli 15 000 henkilön kohdalla ja osittaista työmarkkinatukea sai vanhempiensa taloudessa asumisen ja näiden tulojen huomioon ottamisen takia liki 19 000 henkilöä. Kokonaan työmarkkinatuki leikkaantui pois 4 631 henkilöltä, jotka olivat sitä hakeneet mutta eivät sitä saaneet puolison liian suurien tulojen vuoksi.

Tarveharkinta on sitä paitsi erittäin pahasti sukupuolittunut. Se kohdistuu useimmiten työttömiin naisiin. Vuonna 2010 näistä Kelan antamista reilusta 4 000:sta niin sanotusta nollaratkaisusta, joissa tuki leikkautui kokonaan pois, suurin osa, aivan ehdottomasti suurin osa, kohdistui naisiin.

Keskustan tavoite on ollut ja on tästä eteenpäin perusturvan yksinkertaistaminen järjestelmänä. Työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen puolison osalta mahdollistaisi tämän, vähentäisi sekä viranomaisten että asiakkaiden hallinnollista taakkaa. Keskustan eduskuntaryhmä pitää työmarkkinatuen saajien eriarvoista kohtelua epäoikeudenmukaisena.

Työmarkkinatuki tuleekin siis muuttaa yksilölliseksi perusturvaksi, joka ei ole riippuvainen perheenjäsenten tuloista. Tuloharkinnan poistaminen työmarkkinatuesta on oikeudenmukaista ja johdonmukaista. Keskustan eduskuntaryhmä esittää, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvion momentille 33.20.52 lisäyksenä 40 miljoonaa euroa työmarkkinatuen puolison tuloihin perustuvan tarveharkinnan poistamiseen.

Pentti Kettunen /ps:

Herra puhemies! Minun puheenvuoroni liittyy Pirkko Ruohonen-Lernerin allekirjoittamiin perussuomalaisten eduskuntaryhmän talousarvioaloitteisiin, muun muassa numeroihin 378, 380 ja 388 plus muihinkin.

Herra puhemies! Verotus on yksi järjestäytyneen yhteiskunnan elementeistä, joilla voidaan ohjata ja jopa muuttaa kehityksen suuntia. Valtio ja kunnat voivat ja niiden täytyy verotuksella kerätä varoja menojensa katteeksi. Jos veroja kerätään menoihin nähden liian vähän, syntyy alijäämiä, jotka on sitten katettava velanotolla. Tämä on pääsääntö. Kunnissa kunnallisveron prosenteista päättävät kuntien ja kaupunkien valtuustot. Valtionverotuksen osalta korkein päättävä elin on eduskunta, joka tekee ratkaisunsa hallituksen esityksen pohjalta.

Herra puhemies! Juuri nyt on se ajankohta, jolloin tämä uusi, keväällä valittu eduskunta tulee päättämään vuoden 2012 valtionverotuksen linjaukset. Vallitsevasta valtionverotuksen linjasta voi tehdä sen johtopäätöksen, että koko sen ajan, minkä kokoomuspuolue on ollut hallitusvastuussa, on verotusta ja sen painopistettä siirretty kohti tasaverojärjestelmää. Ennen 1980-luvun puoliväliä valtion tuloveron korkein marginaaliveroprosentti oli hieman yli 50. Nyt hallituksen esityksessä ja sen tuloveroasteikossa edelleen ensi vuodelle ehdotetaan korkeimmaksi valtion tuloveroprosentiksi tasan 30. Tämä siis tarkoittaa sitä, että isotuloiset ovat saaneet viimeisten vuosikymmenien aikana todella suuren veroalen. Kun tähän vielä lisätään pääomatuloille säädetty oma verolakinsa sekä listaamattomien osakeyhtiöiden omistajien mahdollisuus nostaa yhtiöistään vuosittain verottomana tänä aikana enintään 90 000 euroa ja hallituksen esityksen mukaan ensi vuonnakin vielä 60 000 euroa, voidaan todeta, että ei ole ihme, jos valtionvelka kasvaa ja valtiovarainministerin posket punoittavat entistä enemmän. Ja kreikkalaisetkin haluavat tulla osillensa suomalaisten veronmaksajien rahoihin.

Herra puhemies! Yhteenvetona Suomessa harjoitetusta verolinjasta voidaan sanoa, että sillä on rikkaita ja suurituloisia rikastutettu ja heikompiosaisia ja pienituloisia köyhdytetty. Jo tällä hetkellä pieni- ja keskituloiset maksavat suhteessa tuloihinsa moninkertaisesti enemmän veroja kuin suurituloiset ja rikkaat. Tämä ei voi olla oikein.

Herra puhemies! Hallituksen esityksen vaihtoehdoksi olemme laatineet oman ehdotuksemme valtion tuloveroasteikoksi vuodelle 2012. Hallituksen esityksestä se poikkeaa siten, että suurempituloisille siinä ehdotetaan kokonaan uutta progressioporrasta. Ehdotamme, että 100 000 euroa ja sen yli vuodessa ansaitseville veroprosentti valtionverotuksessa olisi 36. Tämän lisäksihän tulevat tietenkin kunnallisverot, kirkkoverot ja muut näihin liittyvät maksut. Tämä niin kutsuttu Wahlroos-vero toisi verotukseen sitä oikeudenmukaisuutta, jota esimerkiksi vasemmistoliitto ja sen puheenjohtaja, ministeri Arhinmäki vielä ennen menoaan kokoomushallitukseen jämäkästi peräänkuulutti. Nyt teille, arvoisat vasemmistoliiton kansanedustajat, joulukuussa koittaa ilon ja onnen aika, kun voitte äänestää täällä eduskunnassa ajamanne verolinjan puolesta tukemalla perussuomalaisten ehdotuksia. — Minnekä ovat hävinneet vasemmistoliittolaiset täältä? (Markus Mustajärvi: Täällähän sitä istutaan!)

Herra puhemies! Perussuomalaisten verolinja on se, että jokainen suomalainen maksakoon veroja ja osallistukoon yhteiskunnan ylläpitoon ja toimintoihin maksukykynsä ja kantokykynsä mukaisesti. Tähän joukkoon luettakoon myöskin ne, jotka nyt pyrkivät kiertämään koko verotuksen eli toimivat niin kutsutun harmaan talouden piirissä. Harmaan talouden harjoittajat on saatava kuriin, olivatpa he sitten suomalaisia tai ulkomaalaisia.

Tämän linjamme mukaisesti me katsomme, että eduskunnan ei tule tehdä tässäkään talouttamme uhkaavassa tilanteessa sellaisia ratkaisuja, jotka aiheuttavat verotuksen painopisteen siirtymistä edelleen kansamme heikompiosaisia kiristävään suuntaan. Siksi emme hyväksy arvonlisäveron kiristämistä. Arvonlisäveron kiristäminen vaikuttaa lähes kaikkeen: se nostaa hintoja, se nostaa kuljetuskustannuksia, se nostaa energian ja polttoaineiden hintoja. Yleisen arvonlisäveroprosentin korottaminen kertautuu kaikille yhteiskuntamme toiminta-alueille, ja se jos mikä on tasavero. Arvonlisävero ja energiaverot ovat kaikkein raskaimpia maamme syrjäisillä alueilla asuville. Siellä matkat ovat pitkiä ja vaihtoehtoja kulkemiseen ei ole olemassa. Siellä oman auton käyttö on välttämätöntä.

Perussuomalaisten laatima vaihtoehtobudjetti ja siihen liittyvät talousarvioaloitteet ovat tasapainoinen yhdistelmä, jolla pyritään kääntämään harjoitettavaa politiikkaa siihen suuntaan, jolle huomattava osa kansalaisistamme antoi tukensa viime kevään eduskuntavaaleissa.

Herra puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmä odottaa tälle budjettilinjallemme täällä eduskunnassa mahdollisimman laajaa tukea. Hallituspuolueiden kansanedustajat ovat todennäköisesti kahlitut niin tiukkaan kuriin, että tukea siltä suunnalta tuskin juurikaan tulee. Siksi vetoankin Suomen kansaan: seuratkaa tarkkaan, mitä täällä eduskunnassa tapahtuu, ja tehkää omat johtopäätöksenne. Vaaleja on tulossa, ja niissä on vaikuttamisen paikka.

Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! Olen jättämässäni talousarvioaloitteessa numero 253 esittänyt, että eduskunta ottaa vuoden 2012 talousarvioon lisäyksenä 54 000 euroa ulkomaalaisille maksettavaan rintama-avustukseen. Rintama-avustusta pitäisi mielestäni maksaa kaikille Suomen puolustusvoimissa vuosina 1939—1945 palvelleille ulkomaalaisille työvelvollisille samoin kuin vastaavissa tehtävissä toimiville Suomen kansalaisille nyt maksetaan.

Tällä hetkellä Suomen sodissa vapaaehtoisesti palvelleelle — joko Suomessa pysyvästi asuvalle ulkomaalaiselle tai entisen Neuvostoliiton alueella pysyvästi asuvalle rintamasotilaalle — voidaan hakemuksesta myöntää vuosittainen rintama-avustus. Kaikki veteraaniryhmät ovat Suomessa kuitenkin keskenään samanarvoisia, oli sitten kyse kaksinkertaisesta Mannerheim-ristin ritarista tai varushuollossa palvelleesta naisesta. Miksi ulkomaalaisille rintamasotilaille myönnetään rintama-avustus, mutta muille veteraaniryhmille ei?

Arvoisa puhemies! Tasavertaisuuden vuoksi rintama-avustus tulisikin maksaa myös kaikille sotatoimialueella maanpuolustuksellisissa tehtävissä palvelleille ulkomaalaisille työvelvollisille samoin kuin vastaavissa tehtävissä toimineille Suomen kansalaisille maksetaan. Käytännössä tämä tarkoittaa entisen Neuvostoliiton alueella asuvia ja sieltä Suomeen muuttaneita, mainituissa tehtävissä toimineita miehiä ja naisia. He osallistuivat vuosina 1939—1945 sotiimme Suomen armeijan linnoitusrakennusmuodostelmissa tai osallistuivat Suomen armeijaa tukeviin maanpuolustuksellisiin tehtäviin sotatoimialueella.

Tähän avustukseen oikeutettuja ulkomaalaisia miehiä ja naisia on elossa arviolta sata henkeä. Heille vuosittain kertasuorituksena maksettavaan 540 euron avustukseen kuluisi rahaa 54 000 euroa. Avustus olisi tunnustus heidän sota-aikana tekemästään arvokkaasta työstä itsenäisen Suomen puolesta. Summa ei tältä kannalta katsoen ole mielestäni lainkaan kohtuuton.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Puhun edustaja Tiilikaisen jättämistä talousarvioaloitteista numerot 485, 494 ja 495.

Aivan ensimmäiseksi, arvoisa herra puhemies: Omaishoito on yksi tapa huolehtia ihmisistä tilanteessa, jossa omat voimat eivät riitä. Omaishoitajuuden kaltaisessa tilanteessa tässä maassa on noin 300 000 omaishoitajaa. Omaishoidon tukea maksetaan 32 000 suomalaiselle, tukea, jonka pienin korvauksen määrä on tällä hetkellä 353 euroa 62 senttiä kuukaudessa. Totuus on, että tuen määrä ei ole ollut eikä se tänä päivänä ole oikeassa suhteessa yhteiskunnan omaishoidosta saamaan hyötyyn.

Koko asiaa ei saada yhdellä kertaa kuntoon, sen me jokainen tiedämme ja tiedostamme. Olemme kuitenkin tilanteessa, että jotain pitää pystyä tekemään. Omaishoidon tuen verottomuus olisi henkisesti vielä suurempi asia kuin se taloudellisesti kullekin omaishoitajalle on, mutta erittäin paljon tulee palautetta siitä, että siitä pienestäkin korvauksesta joutuu maksamaan prosentuaalisesti merkittävän veron, eikä vähiten ole kysymys näille ihmisille myöskään tietenkään rahasta. Useimmiten on kyse pienituloisista eläkeläisistä tai muutoin pienituloisista ihmisistä.

Omaishoitajuus tarvitsee kaiken kaikkiaan isomman remontin. Se, että me keskustan eduskuntaryhmänä esitämme omaishoidon tuen verottomuutta ja sen verottomuuden hyväksymistä ensi vuoden budjettiin, ei ole kuin pieni, oikeansuuntainen ele siihen suuntaan, mitä pitää tehdä. Mutta kyllä jos vähääkään olemme huolissamme siitä, millä tavalla me jatkossa toinen toisistamme huolta pidämme, toinen toisiamme hoidamme tilanteessa, missä palvelujen kysyntä tulee merkittävästi kasvamaan, ja tilanteessa, missä käytettävissä olevat voimavarat eivät ole ainakaan lisääntymään päin, tämän tyyppisiä toimenpiteitä kuin omaishoidon tuen verottomuus pitäisi pystyä toteuttamaan. Siksi esitämme eduskuntaryhmänä, että ensi vuoden budjettiin korjattaisiin arvioitua verotuottoa 10 miljoonalla eurolla omaishoidon tuen verovapauden toteuttamiseen. Kaiken kaikkiaanhan tämän verovapauden hintalappu on 40 miljoonaa, josta kuntien kunnallisverotuksen vähennys olisi 30 miljoonaa, ja tämä 30 miljoonan osuus pitäisi myös kunnille valtionosuuksien kautta kompensoida.

Toisekseen talousarvioaloitteeseen, joka liittyy perusturvaan, perusturvan kehittämiseen. Täällä edustaja Saarikko esitteli aloitteemme, joka liittyy työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamiseen. Toinen, voisiko sanoa, kärkemme on se, että pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempain- sekä sairauspäivärahoja korotetaan sille tasolle kuin on ensi vuoden alusta työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Perusturvaan kuuluvat kansaneläke, takuueläke, kotihoidon tuki, pienimmät vanhempain- ja sairauspäivärahat, työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki sekä — jos laajasti ja kun laajasti halutaan ymmärtää — myös osa Kelan kuntoutusrahoista, ja myöskin lapsilisä voidaan tulkita, jos oikein laveasti tulkitaan, mutta jos pysytään hieman supistetummassakin muodossa, niin perusturvan etuuksiin kuuluvat edellä mainitsemani asiat.

Toisekseen viime vaalikaudella tehtiin näihin kaikkiin pienimpiin päivärahoihin historiallinen 170 euron korotus, jolla sekä rahasumman osalta mutta ennen kaikkea periaatteen osalta oli iso vaikutus. Työttömyys, äitiys, vanhemmuus, sairaus olivat euromääräisesti samalla viivalla. Hallituksen esitys, joka nyt on käsittelyssämme, erottaa toisistaan nämä kaikkein pienimmät päivärahat — tässä riittävästi perusteluja sille, miksi esitämme 17 miljoonan euron määrärahaa sairausvakuutuksen kaikkein pienimpiin päivärahoihin. Kyse on sekä rahasta että — ja varsinkin — erittäin suuresta periaatteellisesta asiasta.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Talousarvioaloite, jonka tässä aion käsitellä, on numeroltaan 486, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kimmo Tiilikaisen allekirjoittama, ja koskee määrärahojen osoittamista kosteus- ja homeongelmista kärsivien peruskoulujen peruskorjaamiseen.

Arvoisa puhemies! Aivan ensimmäiseksi minun on pakko puuttua taannoisella kyselytunnilla esiintyneeseen virheelliseen tietoon, joka tuli valtiovarainministeriön aitiosta. Tässä vaiheessa sopii kysyä, onko valtiovarainministeri lukenut keltaista, paksua kirjaamme, ja jos on, niin millä tavalla. Nimittäin hän ilmoitti tuolta puhuja-aitiosta, että tälle vaalikaudelle valtuudet homekoulujen korjaamiseen ovat aivan toista miljoonaluokkaa kuin ne todellisuudessa ovat. Tosiasiahan on se, että budjettikirjassa ilmoitetaan, että ensi vuodelle valtioneuvosto, hallitus, esittää 5 miljoonan euron korjausmäärärahaa, siis uutta rahaa, homevaurioista kärsivien koulujen korjaamiseen, ja se määräraha on laskenut 36 miljoonasta 5 miljoonaan. Tulkoon se tässä nyt korjatuksi, niin että kaikki tiedämme, mitä kirjaa luemme.

Arvoisa herra puhemies! 600 000—800 000 suomalaista altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille kodeissa, työpaikoilla tai muissa julkisissa rakennuksissa. Työterveyslaitos laski vuonna 2008, että 75 000 oppilasta ja 10 000 aikuista oli vaarassa saada terveyshaittoja huonon sisäilman vuoksi kouluissa, joissa heidän on pakko opiskella tai opettaa, siis työskennellä. Suomessa ei ole homekoulurekisteriä. Sitä opettajat ovat vaatineet toistuvasti perustettavaksi.

Teknillisen korkeakoulun muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan 90 prosentissa kouluista on homevaurioita ja 15 prosentissa vakavia vaurioita. Kansanterveyslaitoksen mukaan ilmanvaihto on todettu puutteelliseksi jopa neljässä koulurakennuksessa viidestä. Etenkin koulurakennusten alapohjan ongelmat ovat lisääntymässä. Noin kolmannes vioista on opetustiloissa. VTT:n tutkimus kertoo niin ikään sen tosiseikan, että korjausvelka kuntien omistamissa rakennuksissa ylittyy 5 miljardilla eurolla, ja se summa on aivan liian suuri.

Onko siis yhteiskunnallamme varaa jättää koulut ja päiväkodit tietoisesti korjaamatta ja antaa jälkipolviemme altistua elämänsä alkutaipaleella vaarallisille homeille ja sitä kautta saattaa heidät mahdollisesti työkyvyttömyyseläkkeelle jo työuran alussa? Olemme kuulleet viestejä viime viikkoina ja kesän aikana siitä, että joka päivä meillä jää eläkkeelle viisi nuorta, ja jos tähän lisäämme vielä homevaurioista kärsivien tai niille altistuvien henkilöiden, siis nuorten ihmisten, määrän, niin voimme vain kysyä, mikä ongelmavyyhti meillä on käsissämme muutaman vuoden kuluttua.

Arvoisa puhemies! Meidän velvollisuutemme on saattaa lapsemme työelämään terveinä, hyvinvoivina ja sellaisina, mihin olemme heidät kouluttaneet.

Arvoisa puhemies! Virallisten tutkimuslaitosten mukaan terveyshaitat näistä ongelmista tänä päivänä kokonaisuudessaan yhteiskunnassa liitelevät jo 200 miljoonan vuosivauhtia. Eli korjaamme mieluummin jälkiseuraamuksia kuin ennalta ehkäisemme, ja tämä, sanotaanko, linjanveto on mielestäni ehdottoman väärä. Siitä syystä keskustan eduskuntaryhmä esittää pienen mutta vaatimattoman lisäyksen homekoulujen korjausrakentamiseen, jolla teemme suuren palveluksen yhteiskunnallemme ja sen jäsenille.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Teen esitykseni talousarvioaloitteesta 506. Tämä koskee määrärahan osoittamista vanhusten kotipalveluiden kehittämiseen erityisesti Vaasan alueella. Sitä ennen haluan kuitenkin sanoa muutaman sanan tästä budjetista.

Tämä talousarvioesitys jos mikä on kylmää vettä kansalle. Me tiedämme, että veroja täytyy kerätä, mutta olisi huomattavasti tuottoisampaa kerätä niitä niiltä, joilla rahaa on oikeasti. Tuloveroja on nostettava yläpäästä ja kaikkein eniten tienaaville on tehtävä oma uusi veroluokkansa, kuten varjobudjetissamme esitimme. Kaikkein pienituloisimpien verotusta on sen sijaan laskettava.

Valitettavasti nyt meillä ollaan menossa kohti tasaveroja, mikä koskee kaikkein eniten kaikkein pienituloisimpia ja ennen kaikkea vanhuksia. Tasavero kirpaisee kaikkein eniten niitä, joilla on kukkaron pohjalla kaikkein vähiten rahaa. Tosin tässä budjetissa on nostettu yksi kohta tekemään niin, että se tirpaisee vain ja ainoastaan kunnolla niitä todella köyhiä, ja se on tupakkavero. Sinänsä tupakkaveron hyväksyn, 10 prosenttia otettakoon niiltä, jotka polttavat savukkeita tai hienoja, leikattuja sikareita, mutta miksi ihmeessä rätkäistään 25 prosentin vero sätkän käärijälle? Kuka teistä käärii sätkää? Ei kukaan. Sätkää käärivät ne, joilla ei ole varaa ostaa amerikkalaisia pitkän filtterin savukkeita tai havannalaisia sikareja. Niitä käärivät muun muassa vanhukset, nekin, jotka tarvitsevat kotihoitoa.

Arvoisa puhemies! Kotihoitotoiminnan turvaaminen, kehittäminen ja toimintaedellytysten takaaminen onkin tärkeää, jotta yhteiskunta pystyy takaamaan riittävän kotihoidon tuen sitä tarvitseville. Tällä hetkellä kotihoitopalveluja ei ole riittävästi Pohjanmaalla. Kotihoitokäynnit ovat pituudeltaan aivan lyhyitä, eikä jutusteluun ja vanhusten mielelle niin tärkeään sosiaaliseen kanssakäymiseen ole juurikaan aikaa sen enempää Pohjanmaalla kuin muuallakaan Suomessa. Monet vanhukset elävät taajamien ulkopuolella, eikä virikkeitä ole riittävästi. Yhteiskunnan velvollisuus on turvata vanhuksille inhimillinen elämä. Lisäksi monet palvelusopimukset ovat aivan liian joustamattomia, ennalta määrättyjä räätälöityjä sopimuksia, jotka eivät ota huomioon vanhusten erilaisia hoitotarpeita.

Ehdotankin vanhustenneuvolajärjestelmän perustamista. Järjestelmä estäisi ennalta ehkäisevästi vanhusten liian aikaisen laitostumisen ja valmistaisi vanhuksia kotihoidon palveluihin joustavasti. Vanhustenneuvola osaltaan antaisi joustavuutta kotihoitopalvelujen kehittämiselle.

Esitän, että valtion 2012 talousarvioon momentille 33.60.31 lisätään 500 000 euroa vanhusten kotihoitopalvelujen lisäämiseen ja edelleen kehittämiseen Pohjanmaalla.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Puheenvuoroni koskettelee pääsääntöisesti talousarvioaloitteita 493 ja 494, määrärahojen osoittamista työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamiseen sekä määrärahan osoittamista pienimpien vanhempain- ja sairauspäivärahojen nostamiseen.

Keskustan eduskuntaryhmän kritiikki tähän hallituksen esityksen historiallisena mainostamaa perusturvauudistusta kohtaan liittyy siihen, että keskustan mielestä hallituksella on valikoiva perusturvalinja, ja korostan sanaa valikoiva. Tarkoitan sitä, että nyt tällä ratkaisulla, joka tänä syksynä täällä eduskunnassa on ensi vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä tehty työttömyysturvan osalta, hallitus irrottaa työttömän perusturvan omille teilleen suhteessa pienempiin sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin. Mielestäni hallitus teki tässä arvovalinnan palauttamalla vanhan ajattelun työttömyysturvan ensisijaisuudesta suhteessa muuhun perusturvaan, ja tätä keskustan eduskuntaryhmä ei voi hyväksyä.

Hallituksen linja merkitsee sitä, että ensi vuoden alusta alimmat vanhempainpäivärahat ja pienimmät sairauspäivärahat ovat 100 euroa pienemmät kuin työmarkkinatuki. On kestämätöntä, että yhteiskunnan kaikkein pienituloisimpien äitien, isien ja sairaiden perusturva on heikompi kuin työttömänä olevien. Mielestäni eduskunnassa sen enempää kuin julkisuudessakaan ei ole riittävällä tavalla kiinnitetty huomiota siihen, keiden toimeentulo hallituksen toimesta erityisesti paranee.

Hallituksen perusturvaparannuksen zoomi on yksiselitteisesti työttömyysturvan parantamisessa ja siinä vielä siten, että suurimman, yli 200 euron, korotuksen saavat ne työttömät, joiden ansiot ovat ennen työttömyysjakson alkua olleet noin 3 500 euroa. Kuitenkin kaikkein heikoimmassa asemassa ovat ne työttömät, jotka eivät saa minkäänlaista perusturvaa puolison tai vanhempien tulojen vuoksi. Hallituksella olisi ollut mahdollisuus korjata tilanne poistamalla työmarkkinatuen tarveharkintaisuus, mutta poliittista tahtoa tähän ei löytynyt, ja sen takia tässä jo edellä esiteltiin tämä aloite työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamisesta. Sitä kautta olisimme saaneet noin 17 000 sellaista työtöntä, jotka saavat vain osittaista työmarkkinatukea tai sitten jäävät kokonaan työmarkkinatuen ulkopuolelle, mukaan tähän perusturvan parantamiseen.

On ehkä syytä muistaa ja tuoda ääneen ilmi se, että hallitus käyttää kaiken kaikkiaan tähän työttömyysturvan parantamiseen peräti 300 miljoonaa euroa. Se on erittäin paljon. Mutta on syytä myös kysyä sitä, onko se kohdennettu oikealla tavalla, ja keskustan eduskuntaryhmän mielestä ei ole. Se on osittaista ja valikoivaa perusturvan parantamista, ei kaikkia koskevaa.

Arvoisa puhemies! Haluan omalta osaltani myös kannattaa tässä talousarvioaloitetta 485 eli tätä omaishoitajien verovähennystä, jonka edustaja Rehula äsken esitteli, sekä veteraanien kuntoutustukeen tekemää keskustan eduskuntaryhmän ryhmäaloitetta 495, ja aivan viimoiseksi lopuksi, rakkaudesta liikennepolitiikkaan, tuen voimakkaasti ryhmäaloitettamme 490, määrärahan osoittamista yksityisteiden lisäämiseen. Täällä edustaja Vehkaperä sen jo edellä ansiokkaasti esitteli, ja pidän kyllä todella röyhkeänä sitä, että kun vielä tälle vuodelle yksityisteiden avustamiseen on 23 miljoonaa, niin ensi vuonna se on 8 miljoonaa, eli 60 prosentin leikkaus.

Haluan todeta kyllä sen, kun olen vuodesta 1995 pääsääntöisesti ollut tässä talossa yhtä jaksoa lukuun ottamatta, että en muista sitä, että koskaan enää vuoden 1995 jälkeen olisi haluttu leikata yksityisteiden valtionosuutta, ja keskustan osalta rekordi on tästä puhdas. Me emme ole olleet koskaan sellaisessa hallituksessa, joka olisi ollut valmis leikkaamaan yksityisteiden valtionosuutta, ja sen vuoksi esitämme talousarvioaloitteessamme 15 miljoonan euron lisärahoitusta, jotta oltaisiin ensi vuonna samalla tasolla kuin tänä vuonna.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Puheenvuorossani käsittelen talousarvioaloitteita 378—448 osittain, mutta erityisesti aloitteita 404, 381, 386. Todettakoon, että näissä aloitteissa on noin 60 perussuomalaisten eduskuntaryhmän yhteistä talousarvioaloitetta ja kymmenkunta omaa henkilökohtaista aloitetta, ja ne ovat siellä sitten momenttien mukaan järjestyksessä.

Nyt tässä puheenvuorossa haluan erityisesti korostaa sitä, mikä perussuomalaisille on tärkeää, ja se on harmaan talouden torjunta, josta olemme vuosia tässä salissa puhuneet ja vaatineet jykeviä toimia, joilla me pystymme tähän yhteen koko yhteiskuntaa nakertavaan syöpään pureutumaan. Harmaa talous on kasvava ongelma Suomessa ja myös kansainvälisesti. Sen takia olemme siihen panostaneet hyvin paljon eduskuntatyössä ja tulemme jatkossakin tekemään kaikkemme, jotta pääsemme siihen ongelmaan käsiksi. Nimittäin se aiheuttaa jopa 2—3 miljardin euron verotulojen menetykset yhteiskunnalle vuosittain. Erityisesti EU:n vapaa työvoiman liikkuvuus on syössyt useita aloja, kuten rakennusalan ja ravintola-alan, harmaan talouden kierteeseen ulkomaisen halvan työvoiman vuoksi.

Nyt kun julkisia palveluita yksityistetään useissa kunnissa, ei enää tehdä palveluja omana työnä, vaan yksityistetään ja ostetaan ostopalvelusopimuksilla sellaisia tehtäviä, joita aikaisemmin perinteisesti kunnat ovat tuottaneet itse omalla henkilökunnalla, niin se on jo aiheuttanut sellaisia ongelmia, että yksityiset yritykset, jotka näitä palveluja ovat myyneet halvalla hinnalla kunnille, ovat ketjuttaneet näitä omia urakoitaan, ja sitten siinä on ollut harmaan talouden yrittäjiä, jotka ovat päässeet esimerkiksi siivoamaan kunnallisia kouluja ja päiväkoteja ja sitten ovat jättäneet maksamatta kaikki nämä yhteiskunnalle kuuluvat maksut. Se on erittäin vakava ongelma. Se pitää myös jokaisen kuntapäättäjän tiedostaa, mitä siitä seuraa, jos kuntapalveluja pyritään tuottamaan mahdollisimman halvalla, että onko se sitten lopulta halpaa, jos jää työnantajamaksut hoitamatta ja kaikki verot ja muut.

Mielestämme nämä sanktiot harmaan talouden yrityksille ovat aivan liian lieviä Suomessa. Tilaajavastuulain nykyinen sakko on 15 000 euroa, ja meidän mielestämme se olisi muutettava siten, että lain rikkoja maksaisi kokonaisurakasta laskettuna 15 prosenttia. Vain riittävän tuntuvilla sanktioilla me pystymme vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi siihen, että kenenkään ei kannata ryhtyä harmaan talouden yrittäjäksi.

Tähän harmaaseen talouteen liittyen haluan ottaa esille kotitalousvähennyksen supistamisen. Sehän on tällä hetkellä monelle palveluyrittäjälle elinehto. Nyt kun hallitus on näitä heikennyksiä kotitalousvähennykseen esittänyt, niin se tarkoittaa sitä, että monet näistä yrittäjistä joutuvat luopumaan yritystoiminnasta, kun heidän palveluilleen ei välttämättä ole riittävästi kysyntää. Kysymys on nimenomaan yhden henkilön, kahden henkilön pienyrityksistä. Siinä on myös se riski, että tämäntyyppistä palvelua siirtyy sinne harmaalle puolelle. Veronmaksajain Keskusliitolla on ihan selkeitä laskelmia siitä, kuinka paljon tämä muutos kotitalousvähennyksessä tulee lisäämään harmaata taloutta, niin että on kyllä arvioitu niin hyvin kuin voidaan.

Sitten haluaisin vielä ottaa esille tässä yhteydessä tilattujen sanoma- ja aikakausilehtien 9 prosentin arvonlisäverokannan perumisen, jota perussuomalaisten eduskuntaryhmä on esittänyt. Nythän kun on esitetty sanoma- ja aikakausilehdille tätä 9 prosentin verokantaa, niin se tarkoittaa sitä, että sähköiseen mediaan verrattuna painettu media on paljon heikommassa asemassa. Ja nyt kun on taantuma edessä, niin se entisestään heikentää näitten yritysten tilannetta, joten lopputulos voi olla hyvinkin kurja monen lehtialan yrityksen osalta. Alan asiantuntijoiden mukaan tämä lainmuutos tulee lisäämään työttömyyttä lehtialan lisäksi painotoiminnassa ja jakelussa. Lisäksi on arvioitu, että veronkorotus tulee aiheuttamaan vaikeuksia erityisesti paikalliselle ja maakunnalliselle uutistuotannolle, joka on monen kansalaisen kannalta sitä tärkeintä uutisseurantaa, mitä he tarvitsevat, joten tämä hallituksen esitys on räikeästi ristiriidassa jopa hallituksen omien tavoitteiden kuten työllisyyden ja tasa-arvon vahvistamisen kanssa.

On huomattava, että Viestinnän Keskusliiton Taloustutkimuksella teettämän mielipidekyselyn mukaan 68 prosenttia kansalaisista vastustaa tätä hallituksen aietta asettaa lehtitilauksille 9 prosentin arvonlisävero. Vero ei ole saanut enemmistön kannatusta missään väestöryhmässä. Media-ala on arvioinut myös, että veronkorotus ei todellisuudessa lisäisi verokertymää kuin 13 miljoonaa euroa, koska hintojen nousu johtaisi näiden tilauskantojen romahtamiseen. Sitten kun otetaan huomioon nämä veronkorotuksen välilliset vaikutukset, kuten työttömyyden nousu, saattaa veronkorotuksen nettovaikutus valtion talouteen olla jopa negatiivinen. Tämän takia perussuomalaisten eduskuntaryhmä on esittänyt, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon vähennyksenä 53 miljoonaa euroa, joka kertyy, kun arvonlisäveron 9 prosentin kantaa ei uloteta sanoma- ja aikakausilehtien tilauksiin.

Vielä asuntopolitiikasta sen verran, että perussuomalaisten mielestä on tärkeätä myös, että vanhukset ja vammaiset voisivat asua mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan. Tämän takia olemme esittäneet, että valtion talousarvioon ensi vuodelle otetaan lisäyksenä 35 miljoonaa euroa vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen, jotta voidaan tätä kotona asumista mahdollistaa ja pitkittää myös.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Haluan muutamasta talousarvioaloitteesta muutaman sanan tässä sanoa, ja lähinnä ne koskevat näitä Suomen poikittaisia liikenneyhteyksiä eivätkä ainoastaan pelkästään Suomen, vaan laajemmalla kokonaisuudella katsottuna nämä liikenneyhteyksien parantamiset merkitsevät hyvinvointia koko pohjoismaiselle hyvinvoinnille ja kaikkien Pohjoismaitten kansantaloudelle.

Eteläisen Suomen liikenne niin tiellä, raiteella kuin merelläkin on ruuhkautunut. Ongelmia on ollut niin kapasiteetin riittävyydessä kuin sen hyödyntämisessäkin, ja lisäksi ulkoisiltakaan ongelmilta ei ole täysin vältytty, esimerkiksi rajaliikenteen suhteen. Tämän vuoksi näitä pohjoisempia yhteyksiä elikkä keskisen Suomen yhteyksiä Suomen läpikulkuliikenteen kannalta tulisi tarkastella nyt myös entistä tarkemmin ja katsoa tätä niin sanottua Keskipohjolan kuljetuskäytävää, joka tarjoaa suoran ja luontevankin vaihtoehdon aina Venäjältä tuonne Atlantille saakka kulkien Valtatietä 18 ja sitten näitä poikittaisia ratayhteyksiä, mitkä tässä välillä kulkevat.

Jotta nämä Suomen poikittaiset liikenneyhteydet voisivat toteutua ja jotta tätä liikennettä saataisiin paremmin ohjattua näitä Suomen poikittaisia liikenneyhteyksiä kulkien, siellä on muutamia solmukohtia, muutamia niin sanottuja tulppia, jotka vaativat parannuksia. Jos lähdetään liikkeelle tästä tiestön puolelta, niin Valtatie 18 on valtatie mutta siellä on erittäin merkittävä tulppa, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntien välillä Ähtärin Myllymäen ja Multian välillä. Tämä on hanke, jota on pitkään ajettu myös täällä. Siitä on tehty pariinkin otteeseen suunnitelmat. Suunnitelmat ovat kumminkin päässeet vanhentumaan, ja päätöstä ei ole vielä menneinä vuosina saatu täällä eduskunnassa tehtyä, mutta nyt olisi mielestäni myös kyllä sen aika. Tämä Myllymäen ja Multian välinen reitti on nykyään mutkainen ja kapea, ja käytännössä tälle kyseiselle välille valtatietä ei ole rakennettu sitä suoraa tietä vaan se on ohjattu pienempiä teitä pitkin, ja se muodostaa sen takia juuri sen suurimman pullonkaulan täällä keskisessä Suomessa, ja se muodostaa myös suurimman pullonkaulan, jos katsotaan koko Pohjoismaitten välistä liikennettä.

Tästä Valtatien 18 oikaisusta on laaja yksimielisyys ja ymmärrys siellä maakuntatasolla. Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Suomen maakuntaliitot ovat tätä jo vuosia voimakkaasti ajaneet, ja samoin yritykset, kuljetusyrittäjät ja muut talous- ja elinkeinoelämän tahot toivovat tähän nimenomaan pikaisia päätöksiä.

Tästä — joka on siis talousarvioaloite 470, tämä Ähtärin Myllymäen ja Multian välinen oikaisu Valtatiellä 18 — on tehty kustannusarvio, ja tämä kustannusarvio on Tiehallinnon mukaan yhteensä noin 31 miljoonaa euroa. Tähän hankkeeseen liittyy kiinteästi Maantien 621 osuus Keuruulta Liesjärvelle, joka on noin 8,3 miljoonaa euroa. Sen, että tämä vanhentunut tiesuunnitelma voidaan laatia uudelleen, kustannusarvioksi on laadittu noin 900 000 euroa. Valtatien 18 yleissuunnittelu tähän Ähtärin ja Multian välille on itse asiassa käynnistynyt jo maakuntaliittojen toimesta siten, että Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitot, ely-keskukset ja alueen kunnat myös ovat tehneet yleissuunnittelua siellä Keuruulla, Multialla ja Ähtärissä. Haluan vielä korostaa sitä, mitä vaikutuksia tällä on muun muassa talouteen ja luonto- ja ympäristötekijöihin siellä, tie- ja liikennetekniikkaan sekä alueen kaikkiin asukkaisiin, mistä myös selvityksiä siellä on tehty.

Tämä, mikä on ensi vuoden talousarvioon esitetty momentille 31.10.77, 31 miljoonaa euroa, on erittäin merkittävä asia. Toteutuessaan se tulee tuomaan erittäin paljon hyvinvointia, se tulee tuomaan tuloja niin Suomeen kuin koko Pohjoismaihinkin, ja nimenomaan tätäkin hanketta pitää katsoa laajemmasta perspektiivistä eli yhteispohjoismaisena, ei ainoastaan, että tässä olisi yksi pieni Ähtärin ja Multian välinen osuus kyseessä, vaikka käytännössä siellä tämä oikaisu sijaitsee, mutta hyvinvointia tällä saadaan paljon laajemmalti.

Näihin raideliikenneyhteyksiin, mitkä tässä keskisessä Suomessa sijaitsevat myös, lähinnä nyt yhteen, mistä on talousarvioaloite myös tehty. Se on aloite numero 56. Siinä on edustaja Hautala ensimmäisenä allekirjoittaneena, mutta se on meidän yhteisaloitteemme. Seinäjoen ja Kaskisten välinen rataosuus liittyy olennaisena osana myös tähän Keskipohjolan kuljetuskäytävään. Tämän radan perusparannus on välttämätön. Ainakin sen kriittisimmät kohdat täytyisi saada korjattua lähitulevaisuudessa. Se on merkittävä reitti nimenomaan Kaskisten satamaan ja niille teollisuusalueille, missä sijaitsee muun muassa kemihierretehdasta ja mekaanista puunjalostustehdasta, ja sen varrella on lisäksi hyvin paljon teollisuutta, muun muassa Altian Koskenkorvan tehdas on siinä, siinä on Kauhajoella sijaitsevia kuljetinjärjestelmävalmistajia, ja sen lisäksi Teuvalla sijaitsee myös säiliö- ja putkistojärjestelmien valmistaja, ja näille ja ylipäätään viennin parantamiseksi tämänkin radan parannus olisi hyvin tärkeä, ja sen vuoksi siitä meillä myös esitys on.

Kuten sanoin, nämä ovat niitä esityksiä, jotka on tähän näiksi talousarvioaloitteiksi muun muassa tehty. Toivon mukaan mahdollisimman laaja-alainen tuki niihin eduskunnalta saadaan. Vaasan vaalipiirin edustajat ovat erittäin hyvin lähteneet puoluekannasta riippumatta näitä aloitteita tukemaan, erityisesti tätä Valtatietä 18. Yhteisiä ponnisteluja tämä vaatiikin, koska se on merkittävä koko keskisen Suomen alueelle mutta ennen kaikkea koko Suomelle ja kaikille Pohjoismaille.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Aivan ensiksi täytyy Keski-Suomesta valittuna edustajana kannattaa edustaja Mikko Savolan äskeistä esitystä Valtatien 18 parantamisesta. Niin kuin kerroitte, se koskee myöskin Keski-Suomen läpi menevää liikennettä ja on erinomainen.

Arvoisa puhemies! Kiinnitän tässä kolmeen minun ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän tekemään aloitteeseen huomiota. Ensimmäinen on talousarvioaloite numero 527 otsikolla määrärahan osoittaminen selvitystyöhön niin sanotun taitetun indeksin muuttamiseksi puoliväli-indeksiksi.

Olen tältä paikalta todennut useamman kerran, että Suomessa on 1,4 miljoonaa eläkeläistä, 25 prosenttia meidän väestöstämme. Työeläkkeellä olevia on noin reipas miljoona. Tämä asia koskee kaikkia heitä. Se oli vuonna 1962, kun Suomeen säädettiin eläkelaki. Tällöin työeläkkeitä ja palkkoja korotettiin samalla prosentilla. Vuonna 1977 koitti aika, jolloin tuli voimaan niin sanottu puoliväli-indeksi, ja tällöin eläkkeitä ja palkkoja nostettiin vain 50 prosenttia.

Suuri heikennys eläkeläisille tapahtui vuonna 1996 niin sanotun sateenkaarihallituksen aikana, johon kuuluivat demarit Paavo Lipponen puheenjohtajana, kokoomus, valtiovarainministeri Sauli Niinistö, sekä vasemmistoliitto, vihreät ja RKP, sama jengi, joka nyt on vallassa tässä nykyisessä hallituksessa. Sen piti olla tilapäinen muutos, mutta tähän päivään asti se on heikentänyt eläkeläisten eläkkeitä. Tässä taitetussa indeksissähän 80 prosenttia liittyy elinkustannusten kasvuun ja vain 20 prosenttia palkkoihin. Viimeisen 15 vuoden aikana, arvoisa puhemies, eli vuosina 1996—2010 on ansiotason indeksi noussut 71 prosenttia ja eläkeläisten indeksi 34 prosenttia eli tämä erotus on kokonaista 37 prosenttia. Tämä tulisi tässä taitetun indeksin muuttamisessa takaisin puoliväli-indeksiksi korjata.

Minä ja perussuomalainen eduskuntaryhmä esitämme edellä olevan perusteella, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon momentille 33.01.01 lisäyksenä 100 000 euroa selvitystyöhön työeläkkeiden taitetun indeksin muuttamiseksi puoliväli-indeksiksi.

Arvoisa puhemies! Toinen talousarvioaloite on numero 524 otsikolla: määrärahan osoittaminen yhdystien numero 16 691 peruskorjaukseen. Tämä tienpätkä sijaitsee Jyväskylän kaupungin yhteydessä entisellä maalaiskunnan alueella ja vie sellaiseen nähtävyyteen kuin Nyrölässä sijaitsevaan planetaarioon. Kun kolmivuotisjuhlia vietettiin, niin laskettiin, että siellä on käynyt 160 000 henkilöä aikuisia ja lapsia. Kaikki on muuten hyvin, mutta siellä on pieni tienpätkä, 3,6 kilometriä, jota jostakin syystä ei ole laitettu tämän päivän kuntoon.

Sen vuoksi minä ja me esitämme, arvoisa puhemies, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon momentille 31.10.20 lisäyksenä 1,2 miljoonaa euroa kyseisen yhdystien numero 16691 peruskorjaukseen.

Arvoisa puhemies! Kolmantena aloitteena mutta ei sentään vähäisimpänä talousarvioaloite numero 525, otsikko määrärahan osoittaminen Uurainen—Höytiä—Yläkintaus—Kintaus-yhdystien osittaiseen peruskorjaukseen.

Olen paperille kirjoittanut, että Uuraisten kunnan ohittavalta sivutieltä numero 630 on osin, 10 kilometrin pätkä, huonokuntoinen yhdystieyh-teys Jyväskylästä Virroille johtavalle Kantatielle numero 23. Tämän asian poistamiseksi käytännöstä esitämme perussuomalaisten eduskuntaryhmän nimissä, että eduskunta ottaa vuoden 2012 talousarvioon momentille 31.10.20 lisäyksenä 1,2 miljoonaa euroa päällystämättömän yhdystien peruskorjauksen aloittamiseen välillä Yläkintaus—Kintaus.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kolme erillistä talousarvioaloitetta. Ensinnäkin numero 172, jolla on myös laajempaa valtakunnallista merkitystä. Sotainvalidien vanhuudenhuollon kannalta yksi suuria ongelmia on sotilasvammalakiin sisältyvät prosenttirajat. Ne jättävät käytännössä 2 500 haitta-asteeltaan 10—15 prosentin sotainvalidia valtion korvaamien kunnallisten avopalvelujen ulkopuolelle.

Hallitusohjelmaan on kirjattu: "Varmistetaan sotainvalidien ja -veteraanien vanhuudenhuollon palvelut. Sotaveteraaneille ja -invalideille kohdennettuja etuisuuksia - - kehitetään sosiaali- ja terveysministeriön veteraanipoliittisen ohjelman linjausten pohjalta." Tätä veteraanipoliittista ohjelmaa koskevassa sosiaali- ja terveysministeriön 6.4.2011 päivätyssä muistiossa on vuodelle 2012 ajoitettu korvattavien kunnallisten avopalvelujen laajentaminen koskemaan 15 prosentin sotainvalideja, kustannusarvio 10 miljoonaa euroa, ja pitkäaikaisen laitoshoidon korvaaminen 20 prosentin sotainvalideille, kustannusarvio 3 miljoonaa euroa.

Tällä talousarvioaloitteella käytännössä toteutetaan hallitusohjelman kirjausta, ja koska tätä esitystä ei hallituksen talousarvioesityksessä ole, olen sitten yhdessä muitten kanssa tehnyt talousarvioaloitteen, jonka mukaan eduskunnan tulisi ottaa vuoden 2012 talousarvioon momentille 33.50.51 lisäyksenä 13 miljoonaa euroa sotilasvammakorvauksiin sotainvalidien kuntoutustoiminnan laajentamiseksi. Tähän tietysti sisältyy myös erillinen lakialoite, joka annetaan myöhemmin eduskunnalle.

Puhemies! Toinen talousarvioaloite koskee määrärahan osoittamista Kainuun kehittämisrahan korottamiseen. Kainuun kehittämisrahahan sisältää laajan kirjon erilaisia toimintoja, muun muassa maakunnan kehittämisrahan, määrärahat työttömyyden hoitoon, joukkoliikenteen ostoon ja perustiestön ylläpitoon sekä hoitoon. Nyt hallituksen talousarvioesitys leikkaa Kainuun kehittämisrahaa noin 20 prosentilla. Yhdessä Kainuun kansanedustajien kanssa esitämme, että Kainuun kehittämisrahaa korotettaisiin tämänvuotiselle tasolle, joka käytännössä tarkoittaa 12,5 miljoonan euron lisäystä momentille 32.50.63. Ellei tätä lisäystä käytännössä toteuteta, se merkitsee Kainuun tiestön hoidolle selkeää heikkenemistä ja ennen kaikkea työttömyyden hoitoon selkeää heikkenemistä.

Kolmas aloite koskee sitten määrärahan osoittamista niin sanotun itäisen yhdysradan suunnitteluun eli radan, joka alkaisi Kontiomäeltä, etenisi Taivalkosken ja Kuusamon kautta Sallaan. Miksi tällainen talousarvioaloite? Siitä syystä, että Taivalkoskella ollaan käynnistämässä uudelleen Mustavaaran kaivosta, jonka kuljetustarpeet ovat luokkaa 450 000 tonnia vuodessa. Sen lisäksi tätä ratayhteyttä tarvitaan puuston kuljetukseen, puuenergian kuljetukseen, mutta on aivan selvä asia, että myös matkailun osalta niin Kainuussa, Koillismaalla kuin Itä-Lapissa on isoja tarpeita. Tätä varten tuo ratayhteys on tulevina vuosina aivan välttämätön. Yhdessä Kainuun kansanedustajien kanssa esitämmekin, että talousarvion momentille 31.10.77 lisättäisiin 200 000 euroa tämän ratayhteyden jatkon selvittämiseen ja kehitystyöhön.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Keskusta on tunnettu kotien ja perheiden puolestapuhujana. Siitä todisteena on muun muassa se, että keskustajohtoinen hallitus teki viime vaalikaudella merkittävän periaatelinjauksen nostaa äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat työmarkkinatuen tasolle. Näin ollen nyt myös sairausvakuutuksen vähimmäisrahoja on korotettava, jotta sidos ja yhteys säilyisi. Me esitämmekin, että ensi vuoden talousarvioon lisättäisiin 17 miljoonaa euroa sairausvakuutuksen vähimmäismääräisiin sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoihin sekä kuntoutusrahaan talousarvioaloitteella 494.

Määrärahojen lisäys tähän tarkoitukseen vaikuttaisi suoraan etenkin yhteiskuntamme heikompiosaisiin jäseniin, esimerkiksi taloudellisesti tiukilla oleviin lapsiperheisiin. Näin voisimme olla myös estämässä jo ihan käsistä karkaavaa lapsiperheköyhyyskehitystä. Määrärahojen lisäys olisi sitä todellista perusturvaa, ja tällainen oikeudenmukaisuus on keskustalaisen sosiaalisen omantunnon ydintä.

Samoin jo pitkään kiistan alla olleen omaishoidon tuen verovapaus olisi vihdoin hoidettava. Omaishoitajat tekevät paitsi läheisensä myös koko yhteiskunnan kannalta mittaamattoman arvokasta työtä. Omaishoidon tuen vähimmäismäärä on tällä hetkellä 353,62 euroa kuukaudessa. Tämä korvaus ei ole lähimainkaan riittävä Suomen noin 300 000 omaishoitajalle heidän työpanoksestaan. Nykyisellään omaishoidon tuesta verottaminen kohtelee omaishoitajia eriarvoisesti heidän erilaisesta tilanteestaan riippuen. Suurin osa omaishoitajista on eläkkeellä, neljännes työelämässä ja loput työelämän ulkopuolella joko työttöminä tai virkavapailla. Vain omaishoitajien tuen täydellinen verottomuus antaisi jokaiselle omaishoitajalle saman palkkion yhtä tärkeästä työstä.

Me esitämmekin ensi vuoden talousarvioon tuoton vähentämistä 10 miljoonalla eurolla omaishoidon tuen verovapauden toteuttamiseksi talousarvioaloitteella numero 485. Tämä olisi askel oikeaan suuntaan ja kädenojennus omaishoitajille, vaikkakin heidän asemansa parantamiseksi on vielä paljon työtä edessä. Viime torstain kyselytunnilla tosin saimme havaita, että homma ei tältä osin ole niin sanotusti hanskassa.

Talousarvio 490 koskee yksityisteitä. Hallitus on leikkaamassa yksityisteiden valtionavustuksista 15 miljoonaa euroa eli 65 prosenttia. Leikkauksen synkät haittavaikutukset ovat ennalta arvaamattoman laajat suhteessa siitä saatavaan vähäiseen säästöön. Suomalaisen ruuan, energian ja metsäteollisuuden raaka-aineen kuljetukset lähtevät lähes yksinomaan yksityisteiden varsilta, ja kunnossa olevat tiet ovat tuotannolle elintärkeitä. Kuitenkin yksityisteiden varsia asuttaa myös 200 000 taloutta vakituisesti ja mökkiläisiä saman verran. Etenkin Itä-Suomelle tämä merkitsisi mökkimatkailun kautta laajaa iskua elinkeinoelämälle.

Yksityisteiden valtionavustukset käytetään melkeinpä yksinomaan teiden välttämättömään kunnossapitoon eikä esimerkiksi uusien teiden rakentamiseen. Jo keväiset ja usein myös syksyiset kelirikot aiheuttavat suurta vahinkoa teille. Yksityistieverkon rapautuminen vielä huonompaan kuntoon alkaa määrärahojen romahtaessa heti.

Itä-Suomi on tähän mennessä saanut 23 miljoonasta jaettavakseen 7 miljoonaa. Hakemuksia on vuosittain tullut niin paljon, että käytettävät määrärahat ovat huvenneet jo maaliskuussa. Nyt potti uhkaa Itä-Suomen osalta jäädä jopa vain noin 2,5 miljoonan arvoon. Tästä summasta harkinnanvaraisille avustuksille jää hyvin vähän liikkumatilaa.

Viime kaudella hallitus nosti määrärahat 23 miljoonaan euroon vuositasolla. Pudotuksella 8 miljoonaan palataan synkkään keskittämiseen ja maaseudun tyhjentämisen aikakauteen, jota on koettu ennenkin. Tämän epäkohdan korjaamiseksi me esitämme ensi vuoden talousarvioon lisäykseksi 15 miljoonaa euroa yksityisteiden kunnossapidon ja parantamisen valtionavustukseen.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Meillä on täällä viisi ja puoli sataa erittäin hyvää aloitetta, mutta haluan nostaa täältä ne parhaimmat päälle. Meillä on keskustan eduskuntaryhmässä mutta myös yhtä lailla talousvaliokunnassa käsitelty pitkään ja itse olen käsitellyt omassa työssäni tätä ajatusta, millä tavalla voitaisiin helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkausta. Eli talousarvioaloite 492: Määrärahan osoittaminen ensimmäisen vieraan työntekijän palkkatukeen. Oikeastaan tuon otsikon voisi muuttaa "tutun työntekijän palkkatukeen", koska se tekstiosassa tulee siten selvemmin esille.

Mielestämme Suomi nousee työnteolla ja ahkeruudella — ja pysyy pystyssä: Meillähän on tälläkin hetkellä pääosa yksinyrittäjiä. 95 prosenttia meillä on mikroyrittäjiä. Se on iso kynnys, kun lähtee yksin itsensä työllistävästä työnantajaksi, se on iso kynnys. Siinä joutuu puolitoistakertaistamaan liikevaihtonsa ja tulevat byrokratiat vastaan ja moni muu työnantajan velvoite. Tästä on ollut hyvä yhteiskunnallinen kokeilu meillä Suomessa, ja sitä ovat keskustan hallitukset vieneet hienosti eteenpäin. Nyt on vaara, että tämä kokeilu lopetettaisiin, mutta me keskustan eduskuntaryhmässä näemme, että kokeilu on edistämisen arvoinen ja sitä tulisi jatkaa.

Ehkä tässä kokeilussa mentiin sen verran metsään, että tässä esitettiin tätä ainoastaan pysyviin työsuhteisiin. Me esitämme, että myös määräaikaiset työsuhteet olisivat tässä tulevassa ohjelmassa esillä yhtä lailla. Näen, että syy, miksi se raha ei silloin kelvannut yrittäjille, oli tämä byrokratian kankeus ja myös sitten se palveluverkko, mistä yrittäjä saa apua, kun häntä neuvotaan näissä työnantajavelvoitteissa.

Eli keskustan eduskuntaryhmä esittää tuen leikkaamisen sijaan yksityisyrittäjän palkkatuen laajentamista koko maahan ja myös määräaikaisiin työsuhteisiin. Tämä vahvistaa yrittäjyyttä, työllisyyttä koko maassa. Mikäli uusia työpaikkoja ei synny, niin ei sitten mene rahaakaan. Eli talousarvioaloitteeseen 492, momenttiin 32.30.45 esitetään 10 miljoonan euron lisäystä.

Näissä keskusteluissa on hyvin tullut esille myös maakunnan kehittämisrahan leikkaaminen. Se on aika härski leikkaus: 75 prosenttia maakunnan kehittämisrahasta leikataan pois. Sinne jää sitten jäljelle ehkä semmoinen 5 miljoonaa. Mutta hallinnon kustannukset eivät ministeriön osalta siinäkään kevene, vaan sillä pidetään vielä 14:ää virkamiestä yllä, ja sinne jää sitten ehkä jakoon noin 3 miljoonaa euroa meidän maakuntien kehittämiseen.

Maakuntien kehittämisraha on ollut maakunnissa joustavampi rahoitusmuoto kuin nämä EU:n kehittämisrahat. Se on sitonut meidän elinkeinotoimen. Se on sitonut yhtä lailla meidän osaamisen, yliopistojen, yrittäjien toimintaa yhteen, ja on niin sanotusti erilaisilla pienillä rahoituksilla saatu isompaa rahaa kasaan, isompia ajatuksia kasaan, isompia kehittämishankkeita. Maakunnan kehittämisrahan rooli on mielestäni erittäin tärkeä maakuntien omaehtoisen toiminnan kehittämisessä, maakuntien, kuntien elinkeinotoimen ja osaamiskeskustoiminnan kehittämisessä. Tässä on hyvä ohjelma myös viime ohjelmakaudella laitettu pystyyn eli tämä koheesio- ja kilpailukykyohjelma. Kullakin hallituksella on oma ohjelmansa, mutta näkisin, että ei kannattaisi tätä koheesio- ja kilpailukykyohjelmaakaan täysin romuttaa vaan kannattaisi ottaa siitä hyviä puolia ja myös lähteä maakunnan kehittämisrahaa kehittämään. Näitä ovat myös hyvin monet hallituksen kansanedustajajäsenet allekirjoittaneet, muun muassa talousarvioaloitteen 295 Mauri Pekkarisen aloitteena ja talousarvioaloitteen 175 Johannes Koskisen aloitteena SDP:stä. Näen, että näitä hankkeita ja näitä talousarvioaloitteita tulee edistää.

Arvoisa puheenjohtaja! Puuhuolto on Suomessa tärkeä, myös metsän kasvu ja se, että me saamme hyvää puuainesta metsäteollisuuteen mutta yhtä lailla sellupuuta paperintekoon. Nyt ovat vielä voimakkaasti kasvaneet meidän energiapuun markkinat. Meillä on aina ollut pulaa näistä Kemeran rahoista, ja tämän puutuotannon kestävyyden osalta on aina menty joka vuosi jäljessä. Esitämmekin tässä talousarvioon keskustan ryhmän puolesta 5 miljoonan euron tukea puuhuollon kestävyyden turvaamiseksi.

Arvoisa puheenjohtaja! Vielä muutamia maakunnallisia kehittämis- ja talousarvioaloitteita. Pirkanmaan kansanedustajat ovat yhdessä allekirjoittaneet talousarvioaloitteen 303 koskien Tampereen Keskusareenan kehittämistä. Siellä on tämmöinen 10 miljoonan euron rahoituksen tarve. Hallitusohjelmassa on stadionin kehittämiseen ja stadionin rakentamiseen kyllä hyvät varat varattu, ja aikanaan myös yhteiskunta on tukenut niin Hartwall Areenaa kuin näitä Turunkin jääkiekkohalleja. Me näemme, että myös Pirkanmaalle on tällä hetkellä tulossa hieno keskusareena. Siihen on Tampereen kaupunki sitoutunut ja yhtä lailla eri toimijat ja yksityiset toimijat. Toivomme, että tämä talousarvioaloite menisi lävitse, jotta saisimme myös valtakunnan tasolla meille lisää hyviä jääkiekonpeluupaikkoja, niin kuin tamperelaiset sanovat. Toivon, että se myös johtaa meidän tamperelaisen joukkueen parempaan menestykseen.

Näissä hallitusohjelmissa on aika monessa tällä hetkellä ollut niin, että on erilaisia yhteisöjen rahoja rapsittu alas ja erilaisia järjestörahoja on rapsittu alas sieltä. Mielestäni tämmöinen kolmannen sektorin kurittaminen on aika petollista siinä mielessä, että siellä on hyvin paljon erilaista työtä takana, mitä ei voida bruttokansantuotteella laskea. Pienellä panoksella me saamme hyvin paljon aikaan. Muun muassa tästä on 4H-toiminta yhtenä esimerkkinä. Mutta terveyden osalta meillä Pirkanmaalla on tämä UKK-instituutti. Yhtä lailla UKK-instituutin rahoja ollaan tällä hetkellä leikkaamassa, ja pirkanmaalaiset kansanedustajat näkevät, että myös tämä on enemmän kuin pelkästään maakunnallinen asia meidän terveydenhuollon ja terveyden tutkimuksen osalta, joten esitämme sinne 178 000 euron lisämäärärahaa eli talousarvioaloitteeseen 306.

Arvoisa puheenjohtaja! Tässä muutamia. Sitten otan vielä täältä tämän meidän lääkärihelikopterihankkeemme ja toivon, että koko maassa saataisiin jonkinlainen järki tähän lääkärihelikopteritoimintaan. Pirkanmaalaiset kansanedustajat ovat tässä lähteneet kanssa tuomaan kortensa kekoon ja esittävät 10:tä miljoonaa euroa talousarvioaloitteessa 305, että voitaisiin sijoittaa yksi lääkäri ja lääkintähelikopteri Tampereelle. Se palvelee laajaa aluetta, kuten tiedetään, ja meidän eri maakuntien mutta myös rannikkoalueittenkin osalta tässä lääkärihelikopteritoiminnassa meidän täytyisi iso osa valtion osalta nyt miettiä, miten tämä tulee järjestää, ja me esitämme tänne Pirkanmaalle yhtä kopteripistettä.

Tuen keskustan yksityistieavustusesityksiä ja tuen yhtä lailla näitä seututieverkostojen kehittämishankkeita, joita meillä on useita täällä, mutta tästä on ihan hyvänä esimerkkinä talousarvioaloite 304 eli määrärahan osoittaminen maantien 346 parantamiseksi Kotala—Innala-välillä. Hyvinkin pienet seututiet kytkevät toisiinsa teollisuuslaitoksia meidän alueellamme, ja siihen on hyvin vahva energiapuun kuljetusreitti. Muun muassa tämä tie on puoliväliin korjattu, toinen puoli on monttuja täynnä. Toivoisin, että tähän löytyisi se 1,4 miljoonaa euroa, jotta tämä Kotala—Innala-välin tie saataisiin kunnostettua. Nämä seututiet ja yksityistiet ovat erittäin tärkeitä meidän energian, puunhuollon kannalta, mutta myös hyvin moni kaupunkilainen huomaa, kun menee kesäasunnoilleen, missä kunnossa ne ovat. Me säästäisimme Suomen bruttokansantuotteesta suuren osan, kun kaikki kaupunkilaiset eivät tarvitsisi näitä maasturiautoja ja suv-autoja vaan he pääsisivät pienemmilläkin autoilla sinne mökeilleen hyvin turvallisesti.

Arvoisa puheenjohtaja! Tässä muutamia näkökohtia.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Suomalaiset haluavat syödä suomalaista ruokaa, suomalaista lähiruokaa, suomalaista luomuruokaa. Samoin suomalaiset haluavat yhä enemmän käyttää uusiutuvaa energiaa, kotimaista energiaa, uusia tuotteita, puutuotteita, uusiutuvista luonnonvaroista tehtäviä metsäteollisuuden tuotteita. Samaa, lähestulkoon, tavoittelee Kataisen hallituk-sen ohjelma, mutta lainkaan samaa ei voi sanoa siitä budjetista, joka meillä nyt käsittelyssä täällä talossa on. Kaikkein räikeimmissä ristiriidoissa se on ilman muuta vihreän talouden kasvun ja maaseudun ihmisten kannalta, ja tätä keskusta ei voi hyväksyä.

Siksi olemme tehneet joukon talousarvioaloitteita, jotka tähtäävät siihen, että nämä hallituksen itsensä ohjelmassaan asettamat tavoitteet pystytään toteuttamaan. Siksi me haluamme, että kun hallitus leikkaa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta 110 miljoonaa euroa... Ei ole muuten ihan sattumaa, että sama koalitiohallitus, suurin piirtein, Lipposen ykkönen, leikkasi aikanaan ensi töikseen 700 miljoonaa markkaa maatalouden osalta, kun se valtaan tuli. Nyt se leikkaa kolmen M:n, maa- ja metsätalousministeriön, hallinnonalalta 110 miljoonaa euroa. Ei ole sattumaa: sama koalitio, yhtä kylmä meininki maaseutua kohtaan, valitettavasti. (Kari Rajamäki: Eipä myynyt lannoiteteollisuutta, kuten edellinen!) Kun tähän lisätään ne leikkaukset, jotka tämän lisäksi tulevat maaseudulla asuvien perheiden kontolle, jotka tulevat kaikille muillekin perheille tässä maassa, sen keskusta ymmärtää varsin hyvin, että vyötä on kiristettävä, talous on pidettävä kunnossa, mutta ei niin, että se maksatetaan joillakin väestöryhmillä enemmän kuin toisilla. Se on sitä oikeudenmukaisuutta, se on sitä luottamuksen osoitusta eri yhteiskuntatahojen välillä, jota me tarvitsemme, ja sitä me, keskusta, haluamme nyt tässä esittää. Olemme jo kuulleet aikaisemmissa puheenvuoroissa meidän talousarvioehdotuksiamme, -aloitteitamme, ja tässä muutama lisää.

Yksi on puuhuollon kestävyyden turvaaminen, josta äsken jo edustaja Pirttilahtikin mainitsi. Me olemme sitoutuneet kansallisesti siihen, että 38 prosenttia kaikesta energiasta tuotetaan uusituvilla vuoteen 2020 mennessä. Se ei muuten toteudu niillä luvuilla, joita ensi vuoden budjettiin ehdotetaan. Siksi me haluamme siihen määrärahalisäyksen. Samoin siellä on selkeä leikkaus maa- ja puutarhatalouden kansallisiin tukiin tilanteessa, jossa elinkeino on erittäin suurissa kannattavuusongelmissa ja hallitus omassa ohjelmassaan haluaa nuorten viljelijöiden, aktiiviviljelijöiden, osalta pitää huolta kannattavuudesta. Samaan aikaan se leikkaa tukia.

Tämä ei ole mielestämme oikein, ja siksi ehdotamme tänne myöskin 10 miljoonan euron lisämäärärahaa eli maaseututupoa. Nämä kaksi aloitetta, aloitteet 488 ja 487, ovat osa sitä keskustan esittämää maaseututupoa. Kun tässä on kysymyksessä ei ainoastaan maaseutu ja maaseudun elinkeinot vaan tässä ovat koko elintarvikeketjun kymmenettuhannet työpaikat kysymyksessä, niin aika erikoinen veto hallitukselta, jos me kansallisin toimin voimme pitää meidän kotimarkkinoitamme kunnossa, virkeinä, työllisyyttämme hyvällä tolalla, että niistä ollaan sitten valmiita leikkaamaan. Se ei keskustalle käy.

Puhemies! Tähän samaan maaseututupoon liittyy myöskin talousarvioaloite 335 eli Määrärahan osoittaminen maatalouden energiaveron palautuksiin. Tätä hallitus myöskin haluaa merkittävällä tavalla leikata. Tämä on täsmätoimi juuri niille tiloille, juuri niille maaseutuyrittäjille, jotka kaikkein intensiivisimmin, kaikkein aktiivisimmin toiminnassa ovat mukana ja ovat myöskin investoineet paljon. Tämä jos mikä on siihen täydellinen täsmätoimi, ja siihen me haluamme myöskin määrärahan osoittaa niin, että se säilyy entisellä tasollaan.

Samoin myöskin talousarvioaloite 343 pienpuun energiatukeen. Jos ei sitä voimaa saada sen onnettoman Metsäteollisuus ry:n kantelun myötä, joka nyt tuolla komissiossa käsiteltävänä on, jota pidän erittäin valitettavana kansallisena toimena, jonka Metsäteollisuus ry on tehnyt — pitkällisten neuvottelujen ja monien kompromissien jälkeen saavutettuun tulokseen se ei ollut tyytyväinen ja lähti tällä tavalla poliittisen päätöksentekijän roolia ottamaan ja koukkaamaan Brysselin kautta — niin näitä varoja tulee siirtää silloin pienpuun energiatuesta Kemera-tukeen uusiutuvan energian tavoitteiden aikaansaamiseksi.

Puhemies! Lopuksi pari Etelä-Savon kansanedustajien aloitetta. Yksi koskee Valtatie 5:tä välillä Hurus—Hietanen, sen korjaustoimenpiteiden jatkamista. Siinä on tiesuunnitelma täysin valmiina. Siellä myöskin aikaisemmasta hankkeesta Koirakivi—Hurus-välistä on säästynyt 5 miljoonaa euroa urakkakilpailutuksen myötä. Tämän rahan me haluamme käyttää Hurus—Hietanen-välin kohentamiseen kolmikaistaiseksi keskikaidetieksi.

Samoin haluamme, että kun luomu on noussut erittäin merkittävällä tavalla myös hallituksen ohjelmassa — erittäin hyvä asia — esille ja esitetään, että Suomeen perustetaan luomuinstituutti, niin sen luonteva paikka on Mikkelissä. Näin esittää myöskin selvityshenkilö Tarja Cronberg. Myöskin siihen Etelä-Savon edustajat ehdottavat määrärahaa.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Käytän puheenvuoroni talousarvioaloitteista 368—377.

Minusta näyttää siltä, että useimmat näistä kansanedustajien tekemistä aloitteista noin niin kuin lukumääräisesti kohdistuvat erilaisiin tienparannus- tai tieinvestointihankkeisiin. Uskon, että olen aika lailla oikeilla jäljillä, jos sanon, että siinä on kaksi perusteltua syytä, että näin on.

Ensiksikin, näille investoinneille on selkeä tarve. Paljon on vielä maassamme sorateitä, jotka vaativat päällystämistä. On kevyen liikenteen väyliä, jotka aivan turvallisuussyistä pitäisi vilkkaiden teiden varsille rakentaa. Niin näissäkin aloitteissa, joita olen tehnyt: esimerkiksi Tornionlaakson Valtatie 21:n varrella on lukuisa määrä erilaisia kevyen liikenteen väyliä, jotka odottavat rakentamista. Ylläs—Levi-alueelle suuntautuva autoliikenne on sen verran vilkasta, että kevätlauantaina, jolloinka ne autot molempiin suuntiin siinä kulkevat, on aivan toivotonta siellä tavallisten kansalaisten päästä valtatien reunaa pitkin turvallisesti liikkumaan.

Sama on tilanne Nelostien kohdalla. Tässä on esimerkiksi Kersilön kevyen liikenteen väylää koskeva talousarvioaloite Sodankylän alueella. Siellä on myöskin turistiliikennettä Saariselälle, Inariin, Utsjoelle ja Norjaan saakka ja sen lisäksi kaivosliikennettä. Siellä on erittäin vilkasta kaivosliikennettä, joka aiheuttaa sen, että on huutava tarve tälle kevyen liikenteen väylälle.

Kaiken kaikkiaan Lapin osalta voi todeta, että kaivostoiminta aiheuttaa paineita paitsi maanteitten kohdalla myöskin tietenkin uusille ratainvestoinneille. Ministeri Kyllönen on kyllä vakuuttanut, että pidetään huoli siitä, että liikenneväylät eivät muodostu esteeksi sille, että voidaan näitä kaivoksia kehittää tai yleensä elinkeinoelämää kehittää, mutta se on kyllä hallituksen syytä tiedostaa, että tässä kyllä tarvitaan panoksia.

Tällä sektorilla tapahtuu tulevaisuudessa todella paljon. Emme osaa vielä kuvitellakaan, mitä esimerkiksi viimeisimmät kaivoslöytöilmoitukset Sodankylän suunnalta käytännössä merkitsevät. Ne ovat maailmanluokan löytöjä, jotka tulevat toteutumaan, sanotaan, kymmenen vuoden sisällä. Ne ovat aivan yllättäviä, ne lopputulokset, mitä sieltä saadaan.

Tässä mielessä, kun täällä edustaja Savola perusteli jotakin tieyhteyttä myöskin tämmöisillä maan ulkopuolelle liittyvillä yhteyksillä, pohjoismaisilla yhteyksillä, niin on helppo todeta, että Lapissa nämä isot logistiikkaratkaisut ovat juuri sellaisia, jotka liittyvät yhtä lailla Ruotsin kuin Norjankin väyliin. Siinä mielessä nämä yhteispohjoismaiset yhteydet ja myös Arktisen neuvoston alueella toimiva logistiikkakumppanuus on tärkeä ottaa huomioon myös Suomen liikenneyhteyksiä suunniteltaessa ja rakennettaessa.

Siis tämä ensimmäinen syy tässä on selkeät tarpeet, joita on runsaasti. Toinen syy, että näitä aloitteita on tehty tälle logistiikkapuolelle näin paljon, liittyy siihen, että ovat käsittämättömiä nämä leikkaukset ja se suuruusluokka, mitä nyt toteutetaan perustienylläpitomäärärahoihin. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja sen liikenne- ja infrastruktuurivastuualue kertoo karun uutisen. Se uutinen on se, että Kataisen—Urpilaisen—Arhinmäen—Niinistön—Wallinin—Räsäsen hallitus tekee hurjat leikkaukset perustienpidon rahoitukseen. Se esimerkiksi Lapissa laskee 50 miljoonasta 35,9 miljoonaan. Se on noin äkikseltään laskien — en sitä kalkulaattorilla laskenut, mutta päässä laskin — varmaan yli 17 prosenttia. Se on valtava leikkaus yhtenä vuonna.

Minä voin kyllä kertoa sitten toisenlaisen uutisen: Lapissa sataa lunta. Ei ole satanut vielä kovin paljon, mutta 53 vuoden ajalta muistan, että joka talvi on satanut lunta, ja se lumi on sieltä aurattava. Lapissa on sorateitä ja niitä on runsaasti, ja joka kesä niitä on sepelöitävä ja höylättävä. Ja se on vaan niin, että tämä vaatii rahaa. Näillä rahoilla, mitä nyt hallitus osoittaa Lapin alueelle, ollaan aivan näissä peruspalveluissa kyllä todella suurissa vaikeuksissa.

Tähän asti on joka vuosi pystytty myös jokin uusi hanke toteuttamaan. Nyt sieltä vastuuhenkilö, yksikön päällikkö Ari Kilponen, kertoo minulle osoittamassaan sähköpostiviestissä, että näillä rahoilla ei pystytä uusia hankkeita käynnistämään. Se tarkoittaa kyllä silloin taaksepäin menoa koko tässä infrastruktuuripuolessa. Niin kuin kerroin hetki sitten, jo kansantaloudelliset vaatimukset ovat aika mittavia, niin että tässä on kyllä huutava ristiriita nyt hallituksen suunnitelmissa ja sitten näissä vaatimuksissa tai perustarpeissa, mitä alueella on. Nyt ei pystytä lainkaan toteuttamaan uusia hankkeita.

Tästä syystä kansanedustajat täällä tätä ihmisten hätähuutoa viestivät; siellä on kova huoli ihan tästä perusliikkumisesta. Lapissa on esimerkiksi päätetty nyt alkaa sammuttaa katuvaloja säästösyistä näissä kylissä, ja siellä on tämmöinen valo-kansanliikekin ollut liikkeellä. Rahanpuutteen vuoksi yhdessä rakennettuja valoja — siinä ovat kyläläiset paljon panostaneet näihin tienvarsivalaistuksiin — nyt ollaan sammuttelemassa. Sehän on niin voimakas viesti siitä, että lähtekää pois, me sammuttelemme nämä valot täältä pois. Ja samaan aikaan sinne niihin erämaakyliin saattaa yhtäkkiä syntyä satojen työpaikkojen teollisuuslaitoksia. Näin on käynyt Kittilän Kiistalassa — se on muuten aika syrjässä sieltä kirkonkylältä se Kiistalan kylä. 15 vuotta sitten kukaan ei olisi uskonut, että siellä on se tilanne niin kuin nyt on, että siellä on liki tuhat ihmistä töissä. Tarvitaan lisää väkeä sinne, ei suinkaan niin, että edellytyksiä ajetaan alas.

Edellinen hallitus kuitenkin sitoutui hoitamaan esimerkiksi Sotkamon Talvivaaran, Kittilän Suurikuusikon ja Sodankylän Kevitsan osalta, että nämä tiehommat laitettiin kuntoon niin, että pystyttiin toteuttamaan nämä hankkeet. Näillä linjauksilla, mitä nyt lukee tuosta budjettikirjassa, näyttää kyllä siltä, että tällä hallituksella on vielä iso läksy opittavana tässä, että saataisiin tämä toteutettua. Kansantaloudelliset hyödyt edellyttävät sitä, että tähän panostetaan.

Sitten vielä kolme erityiskohdetta näihin talousarvioaloitteisiin liittyen nostan tässä esiin.

Raja-Joosepin raja-aseman ja tullin tilojen rakentaminen edellyttää parin miljoonan määrärahaa. Tämän aseman kautta kulkee merkittävä osa Murmanskiin suuntautuvasta liikenteestä, ja se on koko itärajan raja-asemista ainoa, jonka tiloja ja laitteita ei ole uudistettu. Sinne tarvitaan rahaa.

Toinen on Paliskuntain yhdistys. Nykyisellä määrärahalla ei pystytä toimintaa pitämään yllä. Tämä on Lapin kansanedustajien yhteinen aloite. Esitämme vaatimatonta 350 000 euron määrärahaa, joka kuitenkin turvaisi sen, että siellä henkilöstöä voitaisiin pitää riittävästi töissä ja myöskin pitää huoli esteaitojen rakentamisesta.

Kolmas tällainen on Ylitornion avovankilan peruskorjaus, joka vaatii puolentoista miljoonan määrärahan. Periaatteessa sinne on jo viime vaalikaudella suunnattu rahaa, mutta sieltä puuttuu vielä tämän verran ja koko remontti jää toteuttamatta, ellei tämän kokoista määrärahaa pystytä sinne suuntaamaan. Avovankilathan ovat nyt se linja, johonka kuitenkin vankeinhoitoa ollaan kehittämässä.

Kolmanneksi, Lapin metsäpuiden siemenhuollon varmistaminen: Joka vuosi ei ole hyvä siemenvuosi, mutta silloin kun on hyvä siemenvuosi, olisi oltava rahaa, niin että se siemen saadaan korjattua sieltä. Sitä paitsi käpyjen kerääminen, vaikka tuntuu, että se on vaatimaton homma, on monelle paikalliselle ihmiselle myös tulonlähde. 500 000 eurolla hoidettaisiin tuo asia siellä kuntoon.

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä tässä totean niin kuin muinainen Cato aikoinaan — joka päätti kaikki puheensa, että "muuten olen sitä mieltä, että Karthago on hävitettävä" — että muuten olen sitä mieltä, että lohipolitiikka pitää saada uuteen kuosiin. Se on kansantaloudellisesti epäedullista nyt. Kun saadaan se kuntoon, niin kaikki hyötyvät, niin rannikon kalastajat kuin jokivarren matkailuelinkeino. Ja muutoin olen myös sitä mieltä, että omaishoitajien kohdalla tuo verovapaus pitää nyt kyllä lopulta toteuttaa.

Peter Östman /kd:

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä on tehnyt muutamia talousarvioaloitteita, joista ajattelin puhua muutaman sanan. Nämä ovat talousarvioaloitteet numerot 104, 549 ja 550. Tarpeitahan olisi meidänkin mielestämme paljon enemmän, mutta niin kuin Paasikivi aikoinaan totesi, tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku, ja siksi olemme aika säästäväisellä ja realistisella ajattelulla nyt liikkeellä.

Talousarvioaloite numero 104 koskee määrärahan osoittamista korkeimmalle hallinto-oikeudelle turvapaikka-asioiden käsittelyn nopeuttamiseen. Olen aikaisemmistakin keskusteluista tässä salissa ymmärtänyt, että tällaiselle ajatukselle löytyy aika laajaa kannatusta, ja hallitusohjelmassahan on kirjattu tavoite turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi myöskin. Tavoitteen toteutuminen edellyttää resurssien lisäämistä hallinto-oikeuksien lisäksi myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Pyrkimys käsittelyn jouduttamiseen edellyttää kuitenkin, että resurssit tähän turvataan koko viranomaisketjussa. Turvapaikka-asioiden käsittelyn hidastuminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheuttaa lisäkustannuksia maahanmuuttoviranomaisille.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon momentille 25.10.02 lisäyksenä 75 000 euroa turvapaikka-asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Arvoisa puhemies! Toinen talousarvioaloite on numeroltaan 549 ja koskee määrärahan osoittamista terrorismin torjuntaan. Kataisen hallitusohjelmassa sivulla 27 on kirjaus, joka on seuraavanlainen: "Sisäisen turvallisuuden tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena. Hyvä turvallisuustilanne ja vahva turvallisuudentunne ovat tärkeä osa ihmisten hyvinvointia ja kansallisesti tärkeä kilpailutekijä."

Viime vuosien aikana on useaan Pohjoismaahan kohdistunut ihmishenkiä vaatineita, vakavia terrori-iskuja. Nämä esimerkit osoittavat, kuinka tärkeää myös Suomen on ollut ryhtyä ennalta estäviin toimiin terrorismin tai sen tukitoimintojen paljastamiseksi ja torjumiseksi. Tuloksekkaan terrorisminvastaisen poliisityön ovat mahdollistaneet tähän tarkoitukseen osoitetut lisäresurssit. Vuonna 2011 poliisille myönnettiin 850 000 euron lisärahoitus terrorismin torjuntaan. Nyt tästä lisärahoituksesta ollaan luopumassa siitä huolimatta, että Suomen kansallisessa terrorismin torjunnan strategiassa huomioidaan terrorismiin varautumisen olevan osa yhteiskunnan yleisiä turvallisuusjärjestelyjä.

Viranomaisilla on oltava valmius nopeaan reagointiin. Suojelupoliisin toiminta perustuu tehokkaaseen ennalta ehkäisevään työhön. Tässä onnistuminen vaatii myös jatkossa panostamista erityisesti tiedonhankintaan, tietojen analysointiin ja raportointiin. Juuri näiden tehtävien hoitamisen kannalta on suojelupoliisin saama lisärahoitus ollut merkittävä apu. Lisärahoituksen jatkaminen terrorisminvastaisiin toimiin osoittaisi sitoutumista konkreettisiin toimenpiteisiin suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi.

Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon momentille 26.10.01 lisäyksenä 850 000 euroa terrorismin torjuntaan.

Arvoisa puhemies! Vielä viimeisenä asiana: Hyvinvointi syntyy työstä. Suomen tulevaisuuden menestys sekä hyvinvointivaltion kestävä rahoitus ovat riippuvaisia korkeasta työllisyysasteesta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Suomi tarvitsee menestyviä yrittäjiä. Tätä silmällä pitäen KD:n eduskuntaryhmä on tehnyt talousarvioaloitteen, jonka numero on 550 ja joka koskee määrärahan osoittamista yrittäjille suunnatun talousapupalvelun toiminnan varmistamiseen.

Yhtenä hallitusohjelman tavoitteena on yksinyrittäjien ja pienten yritysten aseman parantaminen. Lisäksi hallitusohjelmassa mainitaan yritysten velkasaneerauksen ongelman selvittäminen. Yrityksen turha kaatuminen on mitä syvin inhimillinen tragedia, joka koskee yrittäjän perhettä, sukulaisia ja työntekijöitä perheineen. Tämän estäminen on yksi hyvinvointiyhteiskunnan toiminnan tavoitteista. Nykyisellään yritykset hakevat ongelmissaan apua liian myöhäisessä vaiheessa. On tärkeää, että vaikeuksissa olevat elinkelpoiset yritykset saadaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ryhtymään määrätietoisiin toimiin yritystoiminnan tervehdyttämiseksi. Tätä tarkoitusta palvelemaan on perustettu vuonna 2009 yrittäjille suunnattu voittoa tavoittelematon Talousapu-neuvontapalvelu. Palvelun päämääränä on pienyritysten taloudellisen tilanteen tervehdyttäminen ja turhien konkurssien ehkäiseminen tarjoamalla alhaisen yhteydenottokynnyksen valtakunnallista puhelinneuvontapalvelua. Palvelua on rahoitettu julkisen ja yksityisen sektorin toimesta 50—50-periaatteella. Valtion osuus palvelun rahoituksesta on ollut 100 000 euroa. Palvelun jatkon kannalta valtion rahoitusosuuden säilyminen on ehdottoman tärkeää. Kestävä ratkaisu palvelun tarjoamiseksi pitkällä aikavälillä edellyttää 200 000 euron vuosittaista valtion rahoitusta.

Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon momentille 32.20.41 lisäyksenä 100 000 euroa yrittäjille suunnatun Talousapu-palvelun toiminnan jatkamiseen.

Pietari  Jääskeläinen /ps:

Arvoisa puhemies! Puhun perussuomalaisten ryhmäaloitteiden pohjalta.

Kuntarahoitus on Suomessa kriisiytymässä. Kuntien toimintamenot kasvavat tulevina vuosina arvion mukaan jopa kaksi kertaa enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet. Kuntien talousongelmat johtuvat merkittävästi valtion harjoittamasta politiikasta. Valtio on parinkymmenen vuoden ajan lisännyt kuntien tehtäviä ja samaan aikaan vähentänyt kunnille peruspalvelujen rahoitusosuuttaan miljardeja euroja ja ensi vuonnakin noin puoli miljardia euroa.

Keskeinen syy hyvinvointivaltion ja kansalaisten peruspalvelujen rapautumiseen on Lipposen, Vanhas—Kiviniemen ja Kataisen lähes parinkymmenen vuoden ajan harjoittama EU- ja menopolitiikka. Varoja ei ole ohjattu eikä myöskään lähivuosina ohjata kansalaisten peruspalvelujen parantamiseen, pikemminkin päinvastoin. Ansiokehitykseen nähden kansalaisten perusturvan, kuten toimeentulotuen, peruspäivärahan, sairauspäivärahan, kotihoidontuen, lapsilisien, taso on heikentynyt keskimäärin kolmasosalla vuosina 1993—2011. Perusturvan taso on riittämätön huolimatta nyt esitetystä tarkistuksesta.

Maan hallitukset ovat kasvattaneet voimakkaasti kansalaisten eriarvoisuutta ja tuloeroja muun muassa aiheuttamalla kunnallisveron nostotarpeen, keventämällä tuloverotusta ja poistamalla varallisuusveron sekä nostamalla kiinteistö- ja erilaisia välillisiä veroja ja maksuja. Hallitus ajaa tasaveroja tähän maahan, mikä merkitsee köyhän köyhtymistä entisestään. Verotusta tulee ensi vuoden budjetissa uudistaa niin, että otetaan huomioon, kuten perussuomalaiset esittävät, kansalaisten veronmaksukyky sekä yhdenvertaisuus myös pääoma- ja ansiotuloverotuksen kesken.

Harjoitetun politiikan seurauksena köyhien määrä on uusien arviointiperusteiden mukaan noin 900 000 henkeä, joista lapsia parisataatuhatta. Ensi vuoden budjetti ei turvaa pienituloisten, vanhusten, veteraanien, lapsiperheiden, yksinhuoltajien, omaishoitajien, vammaisten ja sairaiden asemaa. Tällaista kehitystä ei voi hyväksyä. Hyvinvointivaltion turvaaminen edellyttää, että hallituksen toimesta eri toimenpiteiden avulla köyhien määrä tulisi saada huomattavasti tästä nykyisestä laskuun.

Selvitysten mukaan sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan yli 5 prosentin vuotuinen kasvu palvelutason turvaamiseksi. Budjetti heikentää terveyspalvelujen tasoa ja saatavuutta, ja yksinomaan vanhuspalvelujen turvaamiseen tarvittaisiin tuhansia uusia työntekijöitä. Hoitajien työtä tehostamalla ei terveyspalveluja enää voi parantaa. Jo nyt meillä on sataa vanhusta kohden puolet vähemmän henkilökuntaa kuin Norjassa. Arvion mukaan 15 vuoden aikana tulisi saada peräti 150 000 uutta terveysalan ammattilaista turvaamaan terveyspalveluja ja korvaamaan eläkkeelle lähteviä. Terveyspalvelujen taso tulee ensi vuonna ja tulevina vuosina turvata, kuten perussuomalaiset esittävät.

Jättityöttömyys on Suomen jättiongelma. Ottamalla lomautetut ja tukitoimenpiteiden varassa olevat lukuun mukaan on laajan työttömyyden piirissä Suomessa kaikkiaan nelisensataatuhatta henkeä. Maan hallituksen keskeinen huolenaihe on kuitenkin toimet työvoimapulan poistamiseksi ja työssä olevien työurien pidentämiseksi. Työttömyyden kirot koskettavat suoraan lähes miljoonaa perheenjäsentä. Huolestuttavaa on myös nuorten työttömien määrän kasvu. Suuri osa nuorista ei saa tänäkään päivänä työtä.

Työllisyyden hoito on parasta talouspolitiikkaa, minkä hallitus budjetissaan on unohtanut. Hallitus vähentää työllistämisrahoitusta peräti 82 miljoonaa euroa ensi vuonna. Täysin päinvastoin kuin hallitus, perussuomalaiset esittää työllistämistoimien ja -rahoituksen lisäystä tulevana vuonna. Täytyy muistaa, että valtaosa työllistämiseen tarvittavista rahoista saadaan takaisin säästöinä asumistuki-, toimeentulotuki- ja muista sosiaali- ja työttömyysmenoista sekä lisääntyvistä kuntien ja valtion tuloista, kuten tulo- ja arvonlisäveroista.

Pienyrittäjyyttä, jopa yhden, kahden hengen yrityksiä, on tuettava byrokratiaa vähentämällä ja työnantajarasitteita helpottamalla. Nuorta ei saa päästää syrjäytymään, syrjäytymisestä aiheutuu yhteiskunnalle miljoonakustannukset. Nuorelle on turvattava koulutus- tai työharjoittelupaikka, sekä yhteiskunnalle edullisia palkkatuki- ynnä muita järjestelmiä on otettava laajasti käyttöön tuhansien työttömien työllistämiseksi. Tämän budjetin mukaan näin ei ole ensi vuonna käymässä.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvostettu puhemies! Esittelen kolme talousarvioaloitetta ja lähden liikenteeseen talousarvioaloitteesta 530, joka koskee joukkoliikennetukea maaseudulla.

Joukkoliikenteen ostoon varatut määrärahat laskevat, vaikka joukkoliikenteelle asetetaan yhä suuremmat käyttäjätavoitteet. Joukkoliikennettä, erityisesti linja-autoliikennettä, ei saada tasolle, jolla se kilpailisi henkilöauton kanssa, ilman yhteiskunnan riittävää taloudellista panostusta, ja sen valtionosuuksissa täytyisi näkyä.

Pääkaupunkiseutu on ainoa alue, jossa on edellytykset itsekannattavalle joukkoliikenteelle. Muualla Suomessa väestöpohja ei riitä edes kaupungeissa niin laajamittaiseen julkisen liikenteen käyttöön, että valtion tukea ei tarvittaisi. Jo muutaman kymmenen miljoonan euron lisäpanostus joukkoliikenteen ostoon toisi merkittävän parannuksen linja-autoliikenteen parantamiseen. Maaseudun joukkoliikennettä uhkaa viimeistenkin linja-autoyhteyksien lopettaminen, ellei valtio osallistu suuremmalla summalla kustannuksiin.

Täten ehdotan oman vaalipiirini kuuden muun kansanedustajan kanssa, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon lisäyksenä 10 miljoonaa euroa maaseudun joukkoliikenteen palvelutason turvaamiseen ja kehittämiseen.

Arvoisa puhemies! Toinen talousarvioaloite 529 koskee Seinäjoki—Oulu-radan valmistumisen varmistamista vuonna 2015. Pohjois-Pohjanmaan tärkeimmän liikennehankkeen Seinäjoki—Oulu-radan rahoitus on nyt saamassa lopullisen hyväksynnän hallituksen talousarvioesityksessä. Tämä hyvä, mutta radan perusparannuksen valmistumista ollaan kuitenkin siirtämässä kahdella vuodella vuoteen 2017 asti.

Rata on jo tällä hetkellä kapasiteetiltaan äärirajoilla tavarakuljetustensa osalta, ja kelirikon vuoksi radan kunto on erittäin huono paikoin. Kyseessä on Suomen päärata, jonka perusparannuksen valmistuminen mahdollisimman nopeasti on koko Suomen etu, ei ainoastaan henkilöliikenteen, joka siellä kulkee, vaan erityisesti tavaroiden ja raaka-aineiden kuljetuksen kuljetusväylänä. Hankkeeseen varattu rahoitus on muutettava etupainotteisemmaksi niin, että se valmistuminen todellakin tulisi vuonna 2015.

Edellä olevan perusteella ehdotan seitsemän muun kansanedustajan kanssa, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon lisäyksenä 25 miljoonaa euroa, jotta Seinäjoki—Oulu-rata valmistuu alkuperäisessä aikataulussa vuonna 2015.

Arvoisa puhemies! Vielä yksi talousarvioaloite, numero 175, jonka ensimmäinen allekirjoittaja on kansanedustaja Johannes Koskinen. Aloite koskee maakunnan kehittämisrahaa ja sen korottamista. Sitomattoman maakunnan kehittämisrahaa aiotaan nyt leikata tuntuvasti. Maakunnan kehittämisrahaa on ollut suurin piirtein vuosittain käytössä noin 20 miljoonaa euroa. Sillä on saatu maakunnissa kehitysprosesseja liikenteeseen ja erityisesti sitä kilpailukykyä alueen omista vahvuuksista parannettua. Vipuvartta on lisännyt se, että tähän maakunnan kehittämisrahaan on lähtenyt mukaan tietysti yrityksiä, yhteisöjä, alueen toimijoita, mutta erityisesti kuntarahaa, jolla on sidottu sitten yhteisiin hankkeisiin. Pohjana maakunnan kehittämisrahalle ovat olleet ja tulevat olemaan maakuntien omat ohjelmat, joissa on linjattu kehittämissuunnitelmat ja painopisteet. Niitä on yhdessä katsottu niin maakuntaliittojen kuin ely-keskusten ja alueviranomaisten kanssa.

Yksi vuoden 2010 alussa toteutetun aluehallintouudistuksen keskeinen tavoite oli se, että kuntapohjaisten maakuntaliittojen roolia alueiden kehittäjänä ja veturina turvataan ja kannustetaan ja kehitetään edelleen. Nyt voidaankin kysyä, ollaanko ajamassa maakuntaliitot ja maakuntien rooli tällä rahaleikkauksella alas.

Vuosittainen maakunnan kehittämisrahan määrä on ollut viimeisten vajaan kymmenen vuoden aikana ilman osaamiskeskusohjelman saamaa erillistä rahoitusta tuo 20 miljoonaa euroa, enimmillään yli 25 miljoonaa euroa. Maakunnan kehittämisrahan määrän vähentäminen tästä tasosta vain reiluun 5 miljoonaan euroon on liian kova isku alueelliselle kehittämistoiminnalle kaikissa maakunnissa. Kyseinen aloite on tehty yhteistyössä kaikkien maakuntien liittojen ja vaalipiirien kanssa.

Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon lisäyksenä 18 miljoonaa euroa maakunnan kehittämisrahaan.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Kun olen Uudenmaan kansanedustaja, niin täytyy puhua myös näistä Uudenmaan alueen asioista.

Täytyy ensin sanoa, että Uusimaahan on Suomen veturi. Täällä on kaikista eniten työpaikkoja, liikennesuoritteita, mutta aika vähän sitten jää kumminkin sitä määrärahaa valtion talousarviossa näitten hankkeitten, lähinnä liikennehankkeitten, kehittämiseen. Mutta puhuisin nyt talousarvioaloitteista 189, 190 ja 191. Tässä on pienempiä ja isompia aloitteita rahallisesti.

Talousarvioaloite 189/2011 koskee määrärahan osoittamista kevytliikennettä parantavaan hankkeeseen Jokelantiellä Tuusulassa. Keski-Uudellamaalla on useita vilkkaasti liikennöityjä maanteitä, joilta puuttuvat kevyen liikenteen väylät. Tämä vähentää liikenneturvallisuutta ja hankaloittaa alueella asuvien ihmisten arkielämää. Yksi tällainen maantie on 1421 Jokelasta Järvenpäähän, jossa erityisesti Purolan taajaman ohittava osuus Vaasan yksityistieltä Vanhankylän koulutielle kaipaisi kevyen liikenteen väylää. Tällä hetkellä alueen koululaiset kuljetetaan lyhyetkin matkat kouluun vaarallisen koulutien vuoksi. Myös vapaa-ajan liikuntamahdollisuudet alueella ovat huonot.

Esitän, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon momentille 31.10.20 lisäyksenä 800 000 euroa kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Jokelantielle Tuusulaan. Muita allekirjoittajia tässä ovat muun muassa Eero Lehti, Matti Saarinen ja Antti Kaikkonen, kaikki Uudenmaan alueen kansanedustajia.

Talousarvioaloite 190, määrärahan osoittaminen Kehä IV:n suunnitteluun. Kaupunkirakenne on levittäytynyt Hämeenlinnanväylän, Tuusulanväylän ja Lahdenväylän suunnissa Kehä III:n pohjoispuolelle. Maankäytön kehittyminen Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjoispuolella lähitulevaisuudessa lisää poikittaisyhteyden tarvetta entisestään. Kehä IV:n toteuttaminen siirtäisi osan Kehä III:n liikenteestä tälle uudelle tieyh-teydelle, mikä vähentäisi Kehä III:n liikennepainetta. Nykyisen Kulomäentien liikenneturvallisuus on huono, melun ohjearvot ylittyvät ja joukkoliikenne- sekä liittymäjärjestelyissä on puutteita. Kulomäentien liikennemäärät vaihtelevat 9 000 ajoneuvosta 12 500 ajoneuvoon vuorokaudessa, ja raskaan liikenteen osuus on 5—8 prosenttia.

Hankkeen toteuttamisen ansiosta nykyisen Kulomäentien liikenneturvallisuus paranisi liikennevalojen ja kahden ajoradan myötä. Myös meluhaitat vähenisivät. Uusi tieyhteys lentoaseman pohjoispuolella mahdollistaisi alueen maankäytön kehittämisen. Myös ruuhkautuneen Kehä III:n liikennemäärien kasvu hidastuisi ja sen rinnakkaisteiden liikennekuormitus vähenisi. Uusi tieyhteys parantaisi myös joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Kevyen liikenteen yhteydet paranisivat koko Kehä IV:n varrella.

Hankkeen toteutuksen kustannukseksi on arvioitu noin 71 miljoonaa euroa. Maankäytön kehittymisen takia tieyhteyden suunnittelu olisi saatava pikaisesti käyntiin. Hankkeen alustava suunnittelu rahoitetaan perusväylänpidon määrärahalla, joten perusväylänpidon määrärahaan saatava lisäys edistäisi hankkeen suunnittelua. Tiesuunnitelman tekemisen kustannusarvio on 2,5 miljoona euroa.

Edellä olevan perusteella esitän, että valtion vuoden 2012 talousarvioon momentille 31.10.20 lisätään 2,5 miljoonaa euroa Kehä IV:n suunnitteluun. Tässä on myös useampi allekirjoittaja, Uudenmaan kansanedustajia.

Kolmantena talousarvioaloite 191. Tämä aloite koskee määrärahan osoittamista Kantatie 45:n liikenneympyrän parantamiseen Koskenmäen ja Nahkelantien risteysalueella Tuusulassa. Tuusulan ja ympäristökuntien voimakkaan väestönkasvun seurauksena alueen maankäytön kehittämis-edellytyksiä on tuettava ja liikenneverkkoa parannettava ruuhkien vähentämiseksi. Liikenneverkon kehittäminen parantaisi liikenteen sujuvuutta ja takaisi alueen vetovoimaisuuden niin yritysten kuin yksityistenkin henkilöiden näkökulmasta. Tuusulan vuosittainen väestönkasvu on 2 prosenttia, ja väestön ennustetaan kasvavan voimakkaasti myös tulevina vuosina. Liikenteen ruuhkautuminen on Tuusulassa nopeasti paheneva ongelma, joka vaikuttaa myös alueella asuvien ihmisten elämään. Työmatkaliikenteeseen kuluu kohtuuttomasti aikaa, ja ruuhkat vaikuttavat alueen vetovoimaisuuteen. Myös ympäristö kärsii ruuhkissa syntyvistä pakokaasupäästöistä.

Tuusulassa pidettiin vuonna 2000 asuntomessut, ja niiden seurauksena Kantatie 45:tä parannettiin rakentamalla yksikaistainen liikenneympyrä Koskenmäentien ja Nahkelantien risteykseen. Hankkeen yhteydessä Tuusulan kunnalle luvattiin, että liikenneympyrästä rakennetaan muutaman vuoden kuluttua kaksikaistainen. Muutokset parantaisivat ruuhkaisen risteysalueen liikenteen sujuvuutta. Tieosuudella on suoritettu useita liikennelaskelmia, ja viimeinen laskenta suoritettiin toukokuussa 2007. Laskelmat osoittavat liikennemäärien kasvaneen rajusti vuodesta 2000. Lisääntyneestä liikennepaineesta huolimatta Uudenmaan tiepiirillä ei ole ollut riittäviä määrärahoja hankkeen toteuttamiseksi.

Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon lisäyksenä 3 miljoonaa euroa Kantatie 45:n liikenneympyrän parantamiseen Koskenmäen ja Nahkelantien risteysalueella Tuusulassa.

Haluan vielä korostaa sitä, että varmasti valtion talousarvioon tarvittaisiin myös niin sanottuja pieniä hankemäärärahoja ely-keskuksille, joilla voitaisiin sitten tehdä pieniä tärkeitä liikennehankkeita, jotka parantaisivat ja joustavoittaisivat liikennettä, esimerkiksi kävelyteitä, joitain risteysalueita ym. Mutta pidän myös erittäin tärkeänä, että saadaan jalankulku- ja pyöräteihin lisää määrärahoja, jotta ihmisillä on mahdollisuus hyödyntää myös jalankulku- ja pyöräteitä ja esimerkiksi koululaisilla on paremmat mahdollisuudet ja turvallinen koulumatka, kun on riittävästi jalankulkuväyliä, pyöräväyliä. Nyt niistä on äärettömän paljon puutetta, ja monet koululaiset kuljetetaan taksilla kouluun. Se ei ole aina kovin viisasta, varsinkin jos matka on lyhyt ja tie on vaarallinen. Parempi vaihtoehto olisi siinä vaiheessa, että olisi asianmukaiset jalankulku- ja pyörätiet ja lapset voisivat turvallisesti mennä jalkaisin tai pyörällä kouluun ja saada sillä tavalla vähän liikuntaakin, niin aamuisin kuin iltaisinkin.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Talousarvioaloitteeni 251 Uudenmaan keskiasteen oppilaitosten mielenterveyspalveluiden tukemiseksi on tärkeä monestakin syystä. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan mukaan miljoona euroa. Hallituksen esitys, 17,5 miljoonaa euroa osoitettuna kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeelle, on 4,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuodelle 2011 osoitettu määräraha. Esimerkiksi koko maan laajuisesti lukiolaispojista 1 prosenttia ja lukiolaistytöistä 7 prosenttia kärsii keskivaikeasta tai vaikeasta masennuksesta. Opiskelevien nuorten henkinen tukeminen on välttämätöntä ennalta ehkäisevää työtä, jota tulee arvostaa juhlapuheiden sijaan myös teoilla. Uudenmaan alueella viime vuosien tilanne on ollut sitäkin vaikeampi. Kaste-ohjelman tuki keskiasteen oppilaitosten mielenterveyspalveluiden tukemiseen ei todennäköisesti tule jatkossa kohdentumaan pääkaupunkiseudulle, kuten olisi tarvetta.

Tämän vuoksi esitän, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon momentille 33.60.31 lisäyksenä 2,5 miljoonaa euroa Uudenmaan keskiasteen opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden tukemiseen ja lisää momentin perusteluihin, että määrärahasta saa käyttää 100 000 euroa järjestettyjen palveluiden tulosten seurantaan.

Arvoisa puhemies! Haluan, että eduskunta kiinnittää huomiota myös toimeentulotuella ja työmarkkinatuella eläviin nuoriin. Työmarkkinatuen ja toimeentulotuen suurin ongelma nuorten kohdalla on se, että nuoret eivät saa kaikkialla Suomessa tasapuolisesti yksilöllistä ohjausta, saati konkreettista tukea talouteensa. Suomessa on paljon nuoria, jotka eivät saa mitään taloudellista tukea tai saavat sitä sattumanvaraisesti, vaikka olisivat siihen oikeutettuja. Ei ole tavatonta, että toimeentulotuki jää saamatta sen vuoksi, että nuorella ei ole kykyä hakea tukea tai toimittaa kaikkia vaadittuja tietoja hakemukseensa. Suomessa jääkin byrokratian kankeuden vuoksi jakamatta miljoonia euroja vuodessa perustoimeentulotukia niille, jotka olisivat siihen oikeutettuja. Näin ei saisi olla, sillä köyhyys syventää väistämättä myös syrjäytymistä. Toimeentulotukijärjestelmän byrokraattisesta hakumenettelystä ja sosiaalityöntekijöiden vähäisistä resursseista onkin selkeästi näyttöä. Kaikkein heikko-osaisimmassa asemassa olevat nuoret eivät pärjää elämässään. Eikö siten olisi oikein se, että he pärjäisivät edes perustoimeentulotuen saajien joukossa tasapuolisesti?

Arvoisa puhemies! Haluan sanoa vielä talousarvioaloitteestani 250, jossa olen esittänyt määrärahan osoittamista Kuluttajaliiton toimintaan ja sen toiminnan turvaamiseksi. Lähes kaikille suomalaisille on tuttu käsite kuluttaja-asiamies, jonka tehtävänä on valvoa kuluttajalle suunnattua markkinointia ja yritysten käyttämien sopimusehtojen kohtuullisuutta. Kuluttaja-asiamies on kuluttajasuojaviranomainen ja toimii ministeriön alaisuudessa.

Vastaavasti Kuluttajaliitto valvoo vapaan kansalaistoiminnan keinoin kuluttajien etua yhteiskunnassa ja markkinoilla. Kuluttajaliitto ry on itsenäinen ja riippumaton kuluttajan oikeuksia ja etuja ajava kansalaisjärjestö. Työryhmätyöskentelyn ja lausuntojen antamisen lisäksi Kuluttajaliitto antaa neuvontaa kuluttajille, mutta myös elinkeinonharjoittajille. Kuluttajaliitto järjestää talousneuvontaprojekteja, joiden tavoitteena on erityisesti ennalta ehkäistä suomalaisten velkaantumista ja neuvoa taloudelliseen ahdinkoon joutuneita. Parhaiten Kuluttajaliitto ehkä tunnetaankin siitä, että se varoittaa kuluttajia epärehellisestä liiketoiminnasta, jossa kuluttaja usein menettää rahansa tuotetta saamatta. Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2012 toteutuessaan merkitsisi kuluttajien edunvalvonnan ja neuvonnan tuntuvaa supistumista ja määrärahojen leikkaamista jo vuoden 1992 tasolle. Jotta edes nykyinen toiminta voidaan turvata, on äärimmäisen tärkeää, että Kuluttajaliiton valtionapu pysyy kuluvan vuoden tasolla.

Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon momentille 32.40.50 lisäyksenä 150 000 euroa Kuluttajaliitto ry:n toiminnan turvaamiseen.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Haluan nostaa esille perussuomalaisten talousarvioaloitteista aloitteen määrärahan osoittamiseksi perusväylänpitoon. Mielestäni tämä on sellainen asia, joka ansaitsee reilusti enemmän huomiota tässä salissa kuin se on saanut. Toki tästä on aiemminkin paljon puhuttu, mutta tekojen määrä on liian vähäinen.

Meillä tieverkko rapistuu, meidän omaisuuden arvo heikkenee, ja meidän tieverkkoa on yhä vaikeampi korjata; siitä varmasti sitten nämä viime kauden puheet siitä, pitääkö tätä päällystettyä tieverkkoa, joka heikkenee, alkaa pistää rullalle ja sorateiksi takaisin. Se ei ole mikään vitsi, ikävä kyllä, vaikka sen haluaisi vitsiksi mieltää.

Meillä on pitkät etäisyydet tässä maassa, ja me olemme eräänlainen saareke. Siinä mielessä tämä infrastruktuuri on keskeinen tekijä, kun puhutaan siitä, millä niitä veroeuroja palveluihin pystytään saamaan. Meillä on hajanainen alue- ja yhteiskuntarakenne, jota tosin pidän Suomen vahvuutena hyvin pitkälti, ja meillä on vaativat keliolosuhteet. Meillä perusväylänpitoon osoitetaan liian vähän määrärahoja. Eli perustienpidon puolella se määräraha on alle 550 miljoonaa euroa ensi vuonna, ja se ei riitä. Sitten meillä on ongelmana myös se, että meillä ei ole erotettu budjettikäytännössä perusväylänpitoa ja investointeja toisistaan riittävällä tavalla. Meidän korjausvelka liikenneverkon osalta on 2,5 miljardia euroa, josta maanteiden osuus on 1,5 miljardia euroa. Kyse on nyt kansallisomaisuuden arvosta ja sen säilyttämisestä, tie- ja rataverkon palvelutasosta, liikenteen ja kuljetusten sujuvuudesta, liikenneturvallisuudesta, väylästön ja liikenteen työllisyysvaikutuksista, elinkeinoelämän kilpailukyvystä ja alueellisesta ja sosiaalisesta tasa-arvosta.

Hallituksen budjettiesityksessä huonokuntoisten teiden määrä aiotaan nostaa 4 000 kilometristä 4 400 kilometriin ensi vuonna, eli se on seurausta tästä liian alhaisesta määrärahatasosta. Tiemäärärahojen kehitys on ollut sellainen, että se on vaihdellut 500:n ja vähän yli 600 miljoonan euron välillä viimeisen 10 vuoden aikana. Sitten on otettava huomioon rakennuskustannusten nousu, eli rakennuskustannusindeksi maarakennuskustannusindeksin osalta on vuoden 2000 tasosta noussut niin, että kun oletetaan, että vuoden 2000 taso oli 100, niin se on tällä hetkellä noin 145. Näin ollen tämä ostovoima, mitä tällä määrärahalla saa, on todella paljon heikentynyt, ja se keskimääräinen heikentymisvauhti on inflaation takia ollut noin kolmea prosenttia vuodessa.

Tämä on sellainen asia, mistä toivon, että heräisi keskustelua vielä entistä enemmän, ja toivon, että perussuomalaisten esitys siitä, että perusväylänpitoon lisätään tähän talousarvioon momentille 31.01.20 140 miljoonaa euroa lisää, herättäisi enemmän huomiota. Meidän ryhmä on aiemminkin esityksiä tehnyt. Silloin niitä esityksen tekijöitä oli 5—6. Nyt meitä on täällä 39, ja kaikkien nimi on alla. Eli toivoisi, että tämä herättää, koska varmasti yksi kannatuksemme kasvun lähde on ollut se, ikävä kyllä, että meidän kansallisomaisuutemme on rapautunut vuosi vuodelta ja sitten lämpimikseen vain on puhuttu siitä, miten näin on käymässä.

Omat talousarvioaloitteeni liittyvät myös hyvin pitkälle tiestöön, tässä tapauksessa Vaasan vaalipiiriin. Samoin sitten meidän vaalipiirin edustajien, eri puolueista tulevien edustajien, yhteiset aloitteet painottuvat tiestöön. Eli me tiedostamme sen aika laajastikin täällä eduskunnassa, mikä tilanne on, mutta nyt pitää kääriä hihat ja ruveta toimiin.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Esitän muutamia omia talousarvioaloitteita sekä ryhmän aloitteita, jotka ensimmäisenä on allekirjoittanut Pirkko Ruohonen-Lerner. Ja täällä aluksi Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja Pirttilahti esitti Pirkanmaata koskevat aloitteet, jotka kaikki me 18 kansanedustajaa olemme allekirjoittaneet.

Niin kuin tästä viiden ja puolen sadan aloitemäärästä näkyy, suurin osa on tiestöön ja vesiväyliin liittyviä aloitteita, ja niin on myös minulla. Perusväylänpito lähinnä alempiasteisen tiestön osalta tulee hallituksen esityksillä rapauttamaan suuria osia maantieverkostamme. Jos ei riittävää korjausta hallituksen esittämiin määrärahoihin saada, tulee seuraaville vuosille korjaamattomia vahinkoja teiden kunnossapidossa. Hallitus on jälleen unohtamassa, että ihmisiä edelleen asuu Kehä kolmosen ulkopuolella. Me maksamme samat verot, kiinteistöverot ja muut, ja mitään vastapainoa, hyötyä, emme kuitenkaan saa. Olemme esittäneet varjobudjetissamme 150 miljoonan euron lisäystä perusväylien kunnossapitoon, joka sekin turvaa vain, että tiestö ei aivan muutu kynnöspelloksi.

Omat talousarvioaloitteeni kohdistuvat Pirkanmaalle ja Pirkanmaan pohjoisosiin. Tässä on määrärahan osoittaminen Nerkoontie 727:n perusparantamisen aloittamiseen Kihniöllä. Aloite on numero 232, ja momentille 31.10.20 esitän miljoonaa euroa. Tällä tiellä on runsaasti turve-, puutavara- ja raskasta liikennettä. Alueella asuu paikallisten asukkaiden lisäksi paljon kesäasukkaita. Toivon, että tämä aloite menee eteenpäin, samoin kuin määrärahan osoittaminen valaistuksen ja kevyen liikenteen väylän rakentamisen aloittamiseen välille Valtatie 3 — Parkanon rautatieasema Parkanossa. Tämä aloite on 233, ja siihen olen esittämässä momentille 31.10.20 lisäyksenä miljoona euroa.

Ja edelleen, vesihankkeista koostuva on määrärahan osoittaminen Ikaalisten ja Hämeenkyrön alueella sijaitsevan Kyrösjärven rannoille vierasvenesatamien rakentamiseen momentille 31.10.77 lisäyksenä 150 000 euroa. Tämä Ikaalisten, Hämeenkyrön ja Ylöjärven alueella sijaitseva Kyrösjärvi on tärkeä kohde kalastuksen ja veneilyn harrastajille. Järvellä on myös risteilyä jonkin verran. Kohtuullisen suurena ja puhtaana järvenä Kyrösjärvellä olisi mahdollisuuksia toimia entistä enemmän myös venematkailukohteena. Toivon, että tämäkin menee eteenpäin.

Sitten on kolme asiaa:

Muutamat järvet ovat rehevöityneet ja vesikasvien valtaamana tulleet siihen kuntoon, että näitä pitäisi kunnostaa. Yksi on Pappilansalmen kunnostaminen Parkanossa. Parkanon keskustan alueella Kolmostien vieressä sijaitsee Pappilansalmi, joka on rehevöitynyt ja vesikasvien valtaama. Sen virkistysarvo on suuri alueen asukkaille ja samalla koko Parkanon kaupungille. Esitän momentille 200 000 tämän asian korjaamiseksi.

Samoin Niskoslammen, Niskosjoen ja Viinamäenlahden kunnostamisen aloittaminen Kihniöllä: Kihniön kunnan alueella sijaitsevat Niskoslampi, Niskosjoki ja Viinamäenlahti. Suo Oy ja Vapo Oy ovat Aittojokea pitkin laskeneet turvetta edellä mainittuihin vesistöihin niin, että ne ovat saastuneet ja niiden käyttöarvo on laskenut lähes olemattomaksi. Senpä vuoksi esitän momentille 35.10.22 lisäyksenä 100 000 tämän lammen korjaamisen aloittamiseksi.

Myös aloite numero 235, määrärahan osoittaminen Madesjärven kunnostamiseen Jalasjärvellä ja Parkanossa: Tämä on myös rehevöitynyt ja virkistysarvo olisi suuri merkitykseltään, mikäli tätä saataisiin parannettua. Siihen myös olen osoittamassa 100 000 euroa lisää.

Sitten on muutama työasioihin liittyvä:

On määrärahan osoittaminen nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön. Aloite on 417, ja perussuomalainen eduskuntaryhmä on tämän allekirjoittanut. Euroopan talouden voimakas heikkeneminen heijastuu myös Suomeen työpaikkojen vähentymisenä. Työttömyys on yksi merkittävimmistä nuoria syrjäyttävistä tekijöistä. Koska syrjäytymistä tulee tapahtumaan tulevaisuudessa mahdollisesti kasvavassa määrin, hallituksen esittämä 17,5 miljoonaa euroa nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön ei riitä.

Senpä perusteella ehdotamme, että ensi vuoden talousarvioon momentille 29.91.51 olisi lisää 10 miljoonaa euroa nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön.

Edelleen olen esittämässä ryhmän kannan mukaisesti määrärahan osoittamista mestari—kisälli-toimintamallien kehittämiseen. Mestari—kisälli-toimintamallin kehittäminen ja toteutuksen aloitus helpottaa oppisopimuspaikkojen saantia ja tehostaa koulutusta. Nykyisin nuorten on vaikea löytää yrityksiä, jotka pystyvät ottamaan nuoria oppisopimuskoulutukseen. Yksi syy tähän on, että yrityksillä on vaikeuksia vastata omasta osuudestaan työssäoppimisen koulutuksessa joko osaamisen riittämättömyyden tai henkilöstöresurssien vähyyden takia.

Määrärahalla koulutetaan 300 eri alojen senioria ja työttömyysuhanalaisia tai työttömiä ammattilaisia mestarivalmentajiksi. Mestarivalmentajat tulevat pk-yritysten ja muiden työantajien yhteisiksi resursseiksi. Mestarivalmentajat toimivat usean työnantajan noin kymmenen oppisopimuskoulutettavan ammatillisten taitojen valmentajana ja tuntevat sekä yritysten toimintamallit että tulevan ammatin vaatimukset. Näin varmistetaan myös niin sanottu hiljaisen tiedon välittyminen. Oppisopimuskoulutettavia otettaisiin ensimmäisenä vuotena 3 000. Määrärahasta maksetaan osa mestarivalmentajien palkoista, oppisopimuskoulutettavien tai kisällien palkkatukea ja toimintamallin käynnistyskuluja. Osan kustannuksista maksavat yritykset. Tähän ryhmämme on esittämässä 20 miljoonaa euroa lisää momentille 32.30.51.

Edelleen, määrärahan osoittaminen omaishoidon tuen siirtämiseksi kuntien vastuulta Kelalle sekä omaishoidon tuen tason korottamiseen. Aloite on 439. Omaishoitajat tekevät tärkeää työtä, joka mahdollistaa lukuisten suomalaisten kotona asumisen laitostumisen sijaan. Nykyisellään omaishoitoa valitettavasti tuetaan kunnissa hyvin vaihtelevan tasoisesti. Jos omaishoidon tuki olisi Kelan vastuulla, voitaisiin nykyistä paremmin taata kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu koko maassa. Kelalle siirron voidaan ajatella olevan kustannuksiltaan lähes neutraali, kun samalla kunnille myönnettävää valtionosuutta voidaan tältä osin pienentää. Omaishoidon tuki on kuitenkin nykyään aivan liian alhaisella tasolla, joten siihen ehdottomasti tulisi myös tehdä tasokorotus. Ryhmämme esittää 25 miljoonaa euroa lisää momentille 33.10.

Viimeisenä talousarvioaloite 44, määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon turvaamiseen. Tänä päivänähän on käynyt niin, että ennaltaehkäisy on niin sanotuissa lapsenkengissä. Monta huostaanottotapausta tai muuta ongelmaa olisi ratkaistu, jos tämä ennaltaehkäisy olisi otettu vakavasti. Tutkimuksin on voitu osoittaa jo pitkään, että lasten ja nuorten kokemat vaikeudet elämässä aiheuttavat monenlaisia ongelmia. Suurena haasteena ovat lasten ja nuorten tunne-elämän vaikeudet sekä erilaiset käytösongelmat. Osaltaan nämä ajavat nuoria päihdekokeilujen kautta päihteiden ongelmakäyttäjiksi ja aiheuttavat myös yhä lisääntynyttä ahdistusta ja masennusta sekä ongelmia koulunkäyntiin ja opiskeluun. Lasten ja nuorten psykiatrinen hoito ja terapiapalvelut on turvattava kaikille niitä tarvitseville.

Senpä tähden ehdotamme, että momentille 33.60 otetaan lisäyksenä 10 miljoonaa euroa juuri tähän lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon turvaamiseen.

Tässä muutamia aloitteita.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan edustaja Saarakkalan puheenvuoroon liittyen hieman kommentoida. Hän väitti, että perusväylänpitoon olisi vähän yli 500 miljoonaa, tai sitten minä kuuntelin huonosti. Kumminkin hallituksen esityksessä perusväylänpitoon esitetään yhteensä 935 miljoonaa. Elikkä perusväylänpitohan käsittää kaikki väylät, vesiväylät, tiet ja rautatiet, ja se sisältää 13,6 miljoonan euron määrärahatasotarkistuksen ja 20 miljoonan euron radanpidon määrärahan lisäyksen. Tämän lisäksi perusväylänpitoon on käytettävissä ratamaksuja ja eräitä muita tuloja arviolta yhteensä liki 80 miljoonaa euroa. Elikkä kyllä sinne on lisätty, mutta minä olen samaa mieltä, että enemmänkin olisi tarvista. Mutta kun tämä valtion taloustilanne on tämä kuin on, niin pidän kyllä sitä erittäin hyvänä, että on kumminkin lisää saatu sinne.

Arvoisa puhemies! Sitten omista talousarvioaloitteistani, ja täällähän on muitakin allekirjoittajia. Ensimmäisenä numero 299 elikkä määrärahan osoittaminen Kajaanin yliopistokeskuksen opettajankoulutukselle. Tässähän kävi niin, kun tämä yliopistolakiuudistus viime kaudella hyväksyttiin, että välittömästi sen jälkeen Oulun yliopisto lakkautti Kajaanin opettajankoulutuksen, ja nyt on havaittavissa — tai oikeastaan tämä johtui vähän aikaisemmastakin, että varhaiskasvatus lakkasi Kajaanissa jo aikaisemmin — nyt on havaittavissa, ettei Kainuuseen saada lastentarhanopettajia. Samaa nyt pelkään tässä, että kun opettajankoulutus loppuu Kajaanista, niin myös sillä on samanlaiset seuraukset sitten tulevaisuuteen elikkä ei saada myöskään luokanopettajia.

Tätä määrärahaa esitän sillä tavalla, että en kohdenna tätä Oulun yliopistolle. Kun tiedän, että halukkaita yliopistoja on muitakin järjestämään opettajankoulutusta Kajaanissa, niin kohdistan tämän hyvin avoimesti sillä tavalla, että tätä voi käyttää mikä yliopisto tahansa, joka on halukas järjestämään koulutusta, ja momentille 29.40.50 lisäyksenä 1,5 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Sitten on seuraavana hanke, joka on jo varmaan kohta 30 vuotta pyörinyt täällä, ja tämä asia on Vuoreslahdentie Kajaanin kaupungin alueella, osittain edellistä Vuolijokea, ja kun tuo Vuolijoki liittyi Kajaaniin, niin siitä tuli sitten Kajaanin aluetta. Tätä on rakennettu sillä tavalla aikoinaan, että tästä on ollut tarkoitus tehdä pinnoitettu tie, mutta jostakin syystä sitten se pinta jäi silloin tekemättä, ja perusrakenteet on rakennettu niin, että ne mahdollistaisivat tämän pinnoittamisen. Nyt sitä on yritetty tuhkalla ja kaikella muulla pinnoittaa, ja se on keväällä ja syksyllä liukas, routa-aikaan tosi kuoppainen, ja kun tämä Vuolijoen alue on nyt sitten liitetty Kajaaniin, niin on ollut myös kiinnostusta rakentaa tänne Vuolijoelle päin, ja rantarakentaminenhan on hyvin kasvava alue tällä hetkellä, ja tämä tukisi myös sitä asumisen sijoittumista sille alueelle. Siihen on esitys 2,2 miljoonaa euroa talousarviomomentille 31.10.20.

Arvoisa puhemies! Sitten on vielä yksi aloite, ja tämäkin koskee jo lakkautettua yöjunaliikennettä. Tätä on selvitelty hyvin monelta eri kantilta, ja ennen kaikkea kainuulaisten näkemys on, että tämä olisi erittäin hyvä hanke edelleenkin pistää juna liikkeelle yöaikaan, että käytettäisiin se liikkuminen yöaikana ja sillä tavalla pystyttäisiin sitä Helsingin ja Kainuun väliä liikkumaan. Tästä on hyvin paljon myös yrityselämän puolelta tullut vahvistusta, että se tukisi heidän toimintaansa, ennen kaikkea matkailupuolella, ja myös sitten muuta yleistä liikkumista.

Tälle momentille olen esittänyt 1,5 miljoonaa euroa momentille 31.30.63, ja tarkoitus olisi, että tällä pystyttäisiin ainakin kokeilumuotoisesti lähtemään liikkeelle ja katsomaan, onko yöjunalle sitten vielä pitemmällä ajalla tarvetta, ja tämä makuuvaunu lähtisi Kajaanista ja menisi Oulun kautta sitten Helsinkiin, arvoisa puhemies.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täällä salissa on toistuvasti viitattu valtion heikkoon taloudelliseen tilanteeseen seuraavina vuosina, ja meillä on varmasti edustajia, jotka ovat tästä heikosta taloustilanteesta samaa mieltä. Mutta meidän täytyisi myös osata reagoida tulevaisuuteen niin, että teemme sellaisia päätöksiä, jotka tuovat säästöjä tulevaisuudessa, jotka nyt koituvat menoeräksi mutta tulevina vuosina tuovat säästöt takaisin valtion budjettiin.

Arvoisa puhemies! Tällainen aloite on oma allekirjoittamani, numeroltaan 129, ja siinä toivotaan määrärahan osoittamista perheiden kotiapuun. Tänä päivänä täällä on ollut vieraina henkilöitä, jotka ovat ajaneet kotihoidon tuen korottamista. Yhtenä tärkeänä apuna sen rinnalla on myös perheisiin annettava kotiapu.

Meillä oli menneinä vuosina järjestelmä, jota kutsuimme kodinhoitajajärjestelmäksi, joka on sittemmin lakien myötä lakkautettu. Tänä päivänä elämme aikaa, jolloin perheeseen annetaan enemmän tukipalveluja kuin sitä varsinaista kodinhoitoapua. Laki kunnallisesta kodinhoitoavusta kumottiin, kun sosiaalihuoltolaki tuli voimaan. Sosiaalihuoltolailla oli tarkoitus monipuolistaa kotipalvelujen toimintamuotoja aiempaan kodinhoitoavun sisältöön ja laajuuteen verrattuna.

Kunnallinen kotipalvelu toimii parhaimmillaan tehokkaana ennalta ehkäisevän työn muotona. Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua. Se on tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden sekä arjessa selviytymisen tukemista.

Kuten monet muistavat, perheisiin menneinä vuosina annettu apu tuli monesti pyytämättä, se tuli yllättäen ja se tuli tilaamatta. Näin nämä perheen ulkopuolelta perheisiin menevät henkilöt saattoivat nähdä sen kotielämän takitilleen, millaista se oli, mitä apua siellä tarvittiin, oliko äiti väsynyt, oliko isä väsynyt vai olivatko lapset kenties ulkopuolisen avun tarpeessa. Mielestäni, arvoisa puhemies, tätä apua me edelleen tarvitsisimme kaikkiin perheisiin Suomenmaassa, ja kun tätä apua laajennettaisiin myöskin taloudellisesti kuntiin annettavana apuna, niin uskon, että se toisi säästöinä itsensä takaisin tulevina vuosina.

Haluan vielä tähän talousarvioaloitteeni yh-teyteen lainata THL:n elikkä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raporttia, joka on ihan tuore, tiedotteena tullut 8.11. Siinä muun muassa todetaan, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa vuonna 2009 STM:n kautta julkaistu raportti viittaa kotikäyntien kehittämiseen ja niiden vaikuttavuuden lisäämistarpeisiin. Enemmistö vanhemmista tässä tiedotteen mukaisessa raportissa oli sitä mieltä, että kotiin annettavia palveluja tulisi lisätä, ja 15 prosenttia vanhemmista koki, että he hoitaisivat mieluummin kiperimmät lapsen tai perheen ongelmat siten, että asiantuntijat tulisivat kotiin. Vanhempien keskeisin kritiikin aihe henkilöstöä arvioitaessa oli henkilökunnan määrä ja pysyvyys, elikkä toivottiin sinne kotiin sellaisia henkilöitä, jotka olisivat samoja, luotettuja henkilöitä, asiantuntijoita, joiden apuun voi varmasti luottaa.

Arvoisa puhemies! Toinen aloitteeni ei välillisesti eikä välittömästikään liity perheiden kotiapuun mutta on tuiki tarpeellinen jokaisen ihmisen elämässä, liittyy perustienpitoon. Talousarvioaloite 128, jonka olen tehnyt, kohdentuu Kalajoki—Liminka-välille, Valtatielle numero 8. Kuten kaikki tässä salissa tietävät, teimme päätöksen viime kaudella, joka merkitsi sitä, että iso ydinvoimalahanke tullaan sijoittamaan Pyhäjoen kuntaan, joka sekin sijaitsee Kahdeksaistien varrella. Tämä iso hankehan luonnollisesti tarkoittaa sitä, että liikenne tuolla kyseisellä tieosuudella lisääntyy, paitsi raskas liikenne myös henkilöliikenne. Tätä varten aloitteeni ensi vuodelle sisältää 20 miljoonan määrärahan lisäyksen, joka varmasti käy pieneksi sitten tulevina vuosina, eli lisää määrärahaa ollaan sitten odottelemassa seuraaville vuosille.

Tässä, arvoisa puhemies, nämä molemmat tärkeät aloitteeni.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kaksi minuuttia ei ihan taida riittää kommenttina...

En puhu paikaltani, vaan tulin tänne pönttöön.

Arvoisa herra puhemies! Puhun talousarvioaloitteesta numero 495, jossa on kyse rintamaveteraanien ja heidän puolisoidensa kuntoutukseen kohdennetuista määrärahoista. Tämä on ollut yksi niitä kestoaiheita koko sen ajan, kun eduskunnassa olen työtä tehnyt. Syy, miksi tämä on kestoaihe: valtiovarainministeriö budjettiesityksessään kategorisesti vuosittain leikkaa veteraanisukupolven kuntoutusmäärärahoja perusteluna se, että kun kuntoutettavien määrä vähenee, myös määrärahan tarve vähenee. Valtiovarainministeriö kategorisesti leikkaa myös sen rahan, jonka eduskunta — voi sanoa säännönmukaisesti, kun valtiovarainministeriön ja sitä kautta hallituksen budjettiesitys on eduskunnalle tullut — on lähes vuosittain lisännyt veteraanikuntoutuksen määrärahaa, ja kun käsittelyssä sitten seuraavan vuoden budjetti on, niin tuo eduskunnan lisäämä ei ole mennyt niin sanotusti pohjiin, vaan niihin on puututtu. Niin on käynyt aikaisempina vuosina, niin on käynyt nyt.

Keskustan eduskuntaryhmän muutamasta talousarvioon liittyvästä aloitteesta — meillä ei montaa talousarvioon liittyvää aloitetta ole — edustaja Tiilikaisen nimissä numero 495 siis on esitys siitä, että tulevan vuoden talousarvioon otettaisiin 3 miljoonaa euroa lisämäärärahaa rintamaveteraanien ja heidän puolisoidensa kuntoutukseen ja kotihoitoon. Tässä esityksessä selviää kaikessa lyhykäisyydessään myös se, miten tuota kuntoutukseen käytettävää rahaa nykyään pitäisi yhä enemmän suunnata. Viime vaalikaudella viimeisessä budjettiesityksessään silloinen hallitus esitti, että yhä enemmän tuota kuntoutukseen käytettävää määrärahaa ensinnäkin tulisi käyttää ja tulee käyttää veteraanin lähellä, hänen elinpiirissään tapahtuvaan kuntoutukseen, ja toisekseen pitää pyrkiä kehittämään uusia hoidon muotoja niin, että tuohon kuntoutukseen ja ylipäätänsä kotona selviytymiseen pyrittäisiin löytämään uusia keinoja, uusia tapoja, uusia malleja.

Kun on kyse keskimäärin 88-vuotiaista suomalaisista miehistä ja myös naisista, jotka ovat aikanaan kokeneet sodan olot — heitä on tänä päivänä jäljellä elossa olevia noin 40 000 — heidän ikänsä tuo mukanaan tilanteen, jossa, jos kuntoutettavien määrä vähenee, kuntoutuksen tarve ei vähene. Yhä enemmän tarvitaan yksilöllistä, kotiin vietävää palvelua, ja yhä enemmän tarvittaisiin uutta ajattelua, uusia malleja siihen, miten veteraanisukupolven elämäntilannetta voidaan parantaa ja niitä elämän päivien viimeisiä vuosia voitaisiin mahdollisimman tasokkaina ja laadukkaina ylläpitää.

Arvoisa herra puhemies! Tässä on kestoaihe niin kauan, kunnes päätöksentekotapa muuttuu. Tässä ei ole ollut sen parempia tai sen huonompia puolueita viimeisten vuosien saatossa. Jotakin tarvitsisi tehdä, ja se, miksi me olemme tämän talousarvioaloitteen 3 miljoonaa esittäneet, liittyy siihen, että kuntoutuksen määrärahat pysyisivät ennallaan.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Puheenvuoroni käsittelee talousarvioaloitteita 238—245 sekä 444—446. Perussuomalaisten jättämissä talousarvioaloitteissa korostuu vahvasti pyrkimys sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, joka on mahdollista myös taloudellisesti haastavina aikoina, jos niin halutaan. Kyse on arvovalinnoista, ja me olemme näyttäneet, mitä meidän sosiaalinen omatuntomme tarkoittaa.

Lasten, nuorten ja perheiden tulevaisuudesta perussuomalaiset ovat erityisen huolissaan. Lapsiperheköyhyys on voimakkaasti kasvava haaste yhteiskunnassamme, ja sen ratkaisemiseen on pyrittävä aiottua tehokkaammin keinoin. Köyhyyden ongelmat ovat monimuotoisia ja ruokkivat toinen tosiaan. Ulospääsyä voi olla vaikea löytää. Elämä ja tulevaisuus näyttäytyvät pimeinä. Eräs vanhemmuudessa jaksamisen suurimpia haasteita ovat toimeentulovaikeudet. Lapset puolestaan kokevat huolta perheen selviämisestä ja perheen keskinäisten välien kestävyydestä. Perheiden hajoamisen taustalla ovatkin usein taloudelliset ongelmat.

Kaikkein pikaisimpana toimenpiteenä tulisi nostaa toimeentulotuen lapsiosien määrää, mutta pitkällä aikajänteellä lapsilisä tulisi maksaa kaikille lapsiperheille, myös ja erityisesti toimeentulotuen varassa eläville. Nykyinen systeemi tulisikin ottaa tiukan tarkastelun alle. Lisäksi kotihoidon tukea tulisi korottaa vastaamaan peruspäivärahan tasoa. Perussuomalaiset ovat jättäneet useita eri talousarvioaloitteita valtakunnallisesti ja paikallisesti, jotta näihin lapsiperheköy-hyyden kipukohtiin saadaan muutoksia.

Taloudellisen hyvinvoinnin lisääminen ei kuitenkaan yksin riitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvallisuuden kokemuksen ja osallisuuden lisäämiseen. On pitkään voitu havaita, että lasten ja nuorten kokemat vaikeudet aiheuttavat monenlaisia ongelmia. Tunne-elämän vaikeudet, käytöshäiriöt, päihdekokeilut ja lisääntynyt masennus lisäävät lasten ja nuorten elämässä syrjäytymisen riskiä. Nämä ongelmat monimutkaistuessaan ja pitkäkestoisina vaikeuttavat kokonaisvaltaisesti lapsen, nuoren ja koko perheen tilannetta. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon kehittämisen ja turvaamisen on oltava vahva tavoite, ja lisäksi lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen tarvitaan lisää resursseja. Perussuomalaiset esittävätkin 10 miljoonan euron lisäystä lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen ja sen mahdollistamiseen yhdenvertaisesti kaikkialla Suomessa. Tämän lisäksi esitämme 5 miljoonan euron lisäystä terveyden edistämiseen.

Arvoisa puhemies! Asun itse syrjäseudulla, joten tiedän millaisten haasteiden parissa syrjäseutujen ihmiset ikään katsomatta kamppailevat. Tämän vuoksi pidän tärkeänä, että myös syrjäseutujen ihmisten hyvinvointiin ollaan valmiita investoimaan. Olen jättänytkin useita talousarvioaloitteita, joissa olen painottanut voimakkaasti paitsi lasten ja nuorten tilanteen parantamiseen, myös työllisyyden turvaamiseen ja ikääntyvien ja omaishoitajien arjen tukemiseen tähtääviä aloitteita. Pidän myös tärkeänä tutkimusta siitä, kuinka syrjäseutujen lapsiperheiden köyhyyteen voidaan puuttua ja sen luomia vaikeuksia tulevaisuudessa ennalta ehkäistä. Tämän vuoksi esitän määrärahaa Lapin yliopiston sosiaalityön laitokselle erityisesti tämän asian tutkimukseen.

Lapissa, jossa etäisyydet ovat pitkät, erityistason sairaanhoitopalvelujen saatavuudessa on aivan omanlaisensa haasteet. Lapset ja nuoret saattavat joutua kulkemaan yhden terapiatunnin vuoksi satojen kilometrien matkan jopa useita kertoja viikossa, ja näihin on varattava useita tunteja aikaa. Tämä on ennen kaikkea avun tarpeessa olevalle lapselle tai nuorelle äärimmäisen kuormittavaa, mutta vaatii myös perheeltä paljon järjestelyjä. On epäoikeudenmukaista, että Lapin lapset ja nuoret eivät ole samanarvoisessa asemassa muun maan lapsiin verrattuna niissä tilanteissa, joissa he tarvitsevat psykiatrista apua. Lapin osalta olisikin ehdottomasti turvattava terapeuttisten palvelujen saatavuus myös syrjäseutujen lapsille ja nuorille sekä luotava sellaiset toimintamallit, joiden avulla ja kautta turvataan palveluiden saatavuus samanarvoisesti muun maan lapsiin ja nuoriin verrattuna. Tähän esitän määrärahaa Lapin sairaanhoitopiirille.

Sallan kunnassa on meneillään hyvinvointi- ja terveyspalveluiden kehittämishanke, jonka tavoitteena on ennalta ehkäisevän toimintakulttuurin luominen. Hankkeen avulla pyritään luomaan kuntalaisille kokonaisvaltaista, elinikäistä hyvinvointipalvelua ja uudistamaan kunnan palvelutuotannon mallia ja toimintaympäristöä. Yhtenä hankkeen keskeisimpänä osa-alueena on uudenlaisen hyvinvoinnin ja sairaanhoidon kampuksen saneeraaminen. Tämä uudenlaiseen ajatteluun pyrkivä hanke haluaa luoda uudenlaista hyvinvoinnin mallia kuntalaisille ennalta ehkäisemään sairauksien syntyä ja tuomaan kaikki hyvinvointi- ja sairaanhoitopalvelut mahdollisimman lähelle kuntalaista. Toteutuessaan se voisi toimia esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä kuntien palvelutuotannon järjestämisessä laajemmaltikin. Myös tämän hankkeen toteutumisesta olen jättänyt talousarvioaloitteen.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Yksityisteitä on erityisesti haja-asutusalueilla mutta myös taajamien ja kaupunkien läheisyydessä. Niitä teitä käyttävät paitsi paikalliset asukkaat ja mökkiläiset, myöskin tärkeä puuhuolto.

Hallituksen talousarvioesityksen suora lainaus kuuluu: "Yksityistiet ovat tärkeä osa liikennejärjestelmää. Tavoitteena on pitää ne riittävässä kunnossa teiden varsien asujien kannalta sekä puukuljetusten turvaamiseksi." Talousarvioesityksessään Kataisen hallitus vähentää kuitenkin yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen varattua määrärahaa 23 miljoonasta 8 miljoonaan euroon. Tämä tarkoittaa peräti 65 prosentin vähennystä viime vuoden tasoon nähden. Valtionavustukseen oikeutettuja teitä on noin 5 500 kilometriä, joten kyseessä on tieverkkomme erittäin tärkeä hiussuonisto, johon kohdistuu hallituksen esityksessä kohtuuttomat leikkaukset. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että edustaja Vehkaperän tekemä esitys tulisi huomioiduksi ensi vuoden talousarviossa.

Arvoisa puhemies! Tänä vuonna valtio on avustanut koulujen peruskorjaushankkeita sekä kosteus- ja homevaurioremontteja 36 miljoonalla eurolla. Nyt hallitus on supistamassa rajusti avustussummaa ja korjauksiin jää ainoastaan 5 miljoonaa euroa koko maahan, eikä tulevina vuosinakaan ole odotettavissa määrärahoihin parannusta. Hallituksen esittämä 5 miljoonaa on täysin riittämätön summa, sillä eihän sillä saa kuin parin koulun korjauksen aikaiseksi koko Suomessa, ja kunnostusta vaativien rakennusten määrä ei suinkaan ole tulevaisuudessa laskussa. Voi vain kysyä, miten hallitus ja hallituspuolueiden edustajat aikovat huolehtia, että oppilaat, opettajat ja henkilökunta voivat jatkossa toimia terveellisissä kouluissa. Eikö hallituspuolueiden mielestä ole tarvetta suurempiin peruskorjauksiin? Keskustan talousarvioaloite 486 onkin siksi täysin perusteltu aloite, ja toivottavasti se menee eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Hallitus painottaa hallitusohjelmassaan Venäjän suuntaan tapahtuvan liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Valtatie 6 on maamme tärkeimpiä kansainvälisiä kulkuväyliä. Suomen ja Venäjän välinen rajaliikenne ja henkilömäärät ovat kovassa kasvussa erityisesti Valtatie 6:een tukeutuvilla raja-asemilla. Tie on vaarallinen raskaan liikenteen onnettomuustiheyden ollessa kaksinkertainen maan keskiarvoon verrattuna. Siksi Valtatie 6:n rakentamista on pyrittävä jatkamaan välillä Taavetti—Lappeenranta tien saattamiseksi kuntoon. Tiesuunnitelma on valmis, ja rakentaminen voisi alkaa jo vuonna 2012. Talousarvioaloite 515 perustuu myös Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntaliittojen näkemykseen hankkeen tärkeydestä ja kiireellisyydestä.

Kuten äsken totesin, rajaliikenne Venäjän suuntaan on kasvanut voimakkaasti, ja tänä vuonna päästään arviolta noin 10 miljoonan rajanylityksen tasoon Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla. Siksi niissä tarvitaan parannuksia, ja siihen perustuvat talousarvioaloitteet 512 Lappeenrannan Nuijamaan rajanylityspaikan kehittämiseksi ja 513 Vaalimaan raja-aseman kehittämiseksi.

Lisäksi haluan vielä todeta pari yksittäistä tiehanketta elikkä talousarvioaloitteet 510 ja 514.

Aloite 514 elikkä määrärahan osoittaminen Valtatie 13:n perusparannukseen välillä Lappeenranta—Ristiina: Valtatie 13 on tärkeä luoteis—kaakkoissuuntainen poikittainen tieyhteys Kokkolasta Jyväskylän ja Mikkelin kautta Lappeenrantaan ja edelleen itärajan Imatran ja Lappeenrannan Nuijamaan vilkkaille rajanylityspaikoille. Tie on erittäin mäkinen ja puutteellisessa kunnossa ja mutkainen. Toivottavasti sitä pystyttäisiin lähivuosina parantamaan vaikkapa pätkittäin.

Vielä Valtatie 26 välillä Taavetti—Hamina. Se on erittäin tärkeä yhteys Etelä-Karjalan puunjalostusteollisuuden sekä Kotkan ja Haminan satamien välillä. Tämän vuoksi sillä liikkuu paljon raskasta liikennettä. Tie on melko kapea, mäkinen ja mutkainen. Runsaan raskaan liikenteen osuuden ja tien luonteen takia perusparannushanke on liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kannalta tärkeä. Siksi sen suunnittelutyö perusparantamiseksi olisi tärkeää saada alulle.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ensiksi otan esille maakunnan kehittämisrahan. Se on ollut meille erittäin tärkeä Lapissa. Ohjelmiin sitomaton maakuntaraha on tehokas ja ketterä rahoitusväline, jolla voidaan reagoida nopeasti akuutteihin ja ennakoimattomiin tarpeisiin. Esimerkkinä voidaan mainita TEMin ja Lapin liiton yhteinen Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö -hanke sekä EU:n arktisen tietokeskuksen valmistelu. Lapissa on tehty sitoumuksia maakunnan kehittämisrahan käytöstä tuleville vuosille. Näistä sitoumuksista selviäminen on kyllä erittäin haasteellista, mikäli tämä maakuntaraha niukkenee. Toivoisinkin, että tätä maakuntarahaa voitaisiin lisätä täällä eduskuntakäsittelyn yhteydessä.

Toinen asia, joka on ollut meille hyvin merkittävä, ovat työllisyysperusteiset investointimäärärahat. Tällä hetkellä esimerkiksi Lapissa kaivospaikkakunnilla tarvitaan uusia kuntien teollisuusalueita ja entisten laajennuksia pk-yritysten tarpeisiin niiden toimiessa kaivosyhtiöiden alihankintayrityksinä. Työllisyysperusteinen investointimääräraha on auttanut siihen, että yrittäjät eivät ole jääneet yksin näitten hankkeitten kanssa, koska he eivät voi vastata yleisestä infrastruktuurista yksin, vaan tarvitaan monesti myös vauhdittajaa näihin hankkeisiin. Näistä hyvä esimerkki ovat muun muassa liikenne-, jätehuolto- ja vesijärjestelmähankkeet matkailukeskuksissa, joihin investointitukea on myönnetty Lapissa.

Itse olen tehnyt talousarvioaloitteita myös liikennehankkeista. Yksi niistä on Valtatie 4:n perusparannus Rovaniemen kohdalla. Valtatie 4 Rovaniemen kohdalla toimii paitsi valtakunnallisena ja kansainvälisenä pääväylänä, myös tärkeänä kaupunkiseudun työmatka- ja asiointiliikenteen välittäjänä. Tämän tien liikenne on pahoin ruuhkautunut ja liikenneturvallisuus heikentynyt.

Lisäksi edustaja Rundgren otti esille täällä aiemmin iltapäivällä Valtatie 21:n Muonion ja Kilpisjärven välisen osuuden. Tämä kyseinen tieosuus on erittäin huonossa kunnossa. Tiellä on muun muassa raskasta liikennettä haittaavia mäkiä ja mutkia, ja se on myös rakenteelliselta kunnoltaan erittäin heikko. Tämä kapea ja huonokuntoinen tie aiheuttaa vaaratilanteita ohituksissa ja raskaan liikenteen suistumisonnettomuuksia. Tämä tieyhteys on ruotsalaisten ja norjalaisten vilkkaasti käyttämä reitti Pohjois-Norjan ja Suomen ja Ruotsin välillä. Näkisin kyllä tärkeänä käsivarren elinkeinojen elvyttämiseksi ja saavutettavuuden parantamiseksi, että tämä tieosuus hoidettaisiin mahdollisimman pian lähitulevaisuudessa kuntoon.

Olen esittänyt myös määrärahan osoittamista Kemin Ajoksen sataman tuloväylän syventämiseen. Lähitulevaisuudessa Lapissa on odotettavissa kaivannaisteollisuuden kuljetustarpeiden lisääntymistä myös Ajoksen sataman kautta. Meillä on tällä hetkellä esimerkiksi Kolari—Pajala—Kainus-kaivoshankkeella siinä Suomen puolen osuudella Hannukaisessa toiveita, että jatkossa saataisiin tämä rikaste kuljetettua nimenomaan täältä Ajoksen sataman kautta. Eli tällä sataman toimivuudella on suuri merkitys kaivannaisteollisuuden raaka-aineiden kuljettamisessa maailmalle. Ajoksen sataman kehittäminen on erityisen tarpeellista tämän Pajalan—Kolarin ja Soklin kaivoshankkeitten kannalta. Nämä hankkeet on myös sellaisia, joita toivon sisällytettävän nyt syksyllä käsiteltäväksi tulevaan liikennepoliittiseen selontekoon.

Sitten meillä on suuri joukko hankkeita, jotka ovat liian pieniä valtion budjettiin, mutta liian suuria ely-keskusten rahoitettaviksi. Tähän akuuttiin ongelmaan kyllä toivoisin helpotusta myös tulevaisuudessa. Kaksi tietä tulee tämmöisenä tienä mieleen Lapista: Unarin-Luusuan tie ja Nellimön tie, joka on tuolla saamelaisalueella merkittävä tieyhteys.

Kannan myös huolta alueellisen ja paikallisen liikenteen ostojen niukkenemisesta. Nykyisellä määrärahatasolla luvassa on linja-autovuorojen lakkauttamisia. Sen vuoksi kyllä toivon, että tähän löytyisi lisäpanostuksia.

Oikeusministeriön hallinnonalalta paljon on ollut keskustelua vankiloista. Yksi tärkeä asia on siellä noussut esiin kuulemisissa, että näistä paljuselleistä pitäisi päästä eroon. Tämä koskee erityisesti Hämeenlinnan naisvankilaa. Myös meillä Lapissa on Ylitornion avovankila, ja se on hyvin toimiva, ja siellä on hyvät olosuhteet. Siihen toivoisin peruskorjaukseen siemenrahaa.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen talousarvioaloitteissani 146 ja 147 esittänyt määrärahan osoittamista pitkäaikaisen laitoshoidon korvaamiseen 20 prosentin haitta-asteen sotainvalideille ja määrärahan osoittamista sotainvalidien avopalveluihin.

Sotainvalidien pääsy laitoshoitoon edellyttää sotilasvammalain mukaan vähintään 25 prosentin sotavammaa. Vähintään 20 prosentin haitta-asteen sotainvalideilla on oikeus enintään 10 viikon jaksoittaiseen laitoshuoltoon. Sotainvalidien vanhuudenhuollon turvaamiseksi pitkäaikaisen laitoshuollon korvattavuus tulisi ulottaa 20 prosentin haitta-asteen invalideja koskevaksi. Ikääntymisen myötä myös lievävammaisten sotainvalidien laitoshoidon tarve kasvaa. Sotainvalidien luonnollisen poistuman myötä sotainvalidien hoito- ja kuntoutuslaitoksista vapautuu hoitopaikkoja. Nämä vapautuvat hoitopaikat tulisi ottaa hyötykäyttöön, jotta myös lievävammaiset sotainvalidit saisivat tarvitsemansa hoidon.

Arvoisa puhemies! Sotilasvammalain perusteella valtio korvaa 20—100 prosentin haitta-asteen sotainvalideille kuntien järjestämät sosiaali- ja terveydenhuollon avopalvelut. Korvattavien palvelujen piiriin kuuluvat erilaiset tukipalvelut, kuten ateria-, siivous- ja kuljetuspalvelut sekä omaishoidon tuen ja avosairaanhoidon kustannukset. Koska palveluiden korvaaminen on sidottu sotainvalidien haitta-asteeseen, korvattavien palvelujen ulkopuolelle jää noin 3 000 haitta-asteeltaan 10—15 prosentin sotainvalidia.

Sotainvalidien korvaukset ja haitta-asteluokittelut perustuvat vuodelta 1948 peräisin olevaan sotilasvammalakiin, jonka mukaan sotainvalidin haitta-aste ilmaistaan 5 prosentin tarkkuudella. Prosenttiperusteinen haitta-asteluokittelu pitäisi poistaa sotilasvammalaista. Kunnallisten avopalveluiden korvattavuus tulisi laajentaa koskemaan kaikkia sotainvalideja.

Sotainvalideja on vielä elossa 8 000 henkilöä, mutta vuoteen 2015 mennessä sotainvalideja arvioidaan olevan elossa enää 4 500. Sotainvalidien keski-ikä on yli 88 vuotta. Vähenevälle veteraaniväestölle tulee taata heidän tarvitsemansa palvelut. Monet sotainvalidit haluavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Tämä on mahdollista, kun kotona asumista tuetaan riittävien avopalvelujen avulla. Avohoidon tukitoimilla voidaan myös vähentää sotainvalidien laitoshoidon tarvetta.

Talousarvioesityksessä sotilasvammakorvausten määrärahoihin on esitetty sotainvalidien luonnollisen poistuman johdosta 27,4 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Kunnallisten avopalvelujen korvattavuuden laajentaminen koskemaan kaikkia sotainvalideja on mahdollista toteuttaa vaiheittain nopealla aikataululla sotainvalidien poistuman tuomilla säästöillä. Korvattavat avopalvelut tulisi laajentaa vuonna 2012 koskemaan 15 prosentin sotainvalideja, ja seuraavana vuonna korvattavien avopalvelujen piiriin tulisi ottaa mukaan myös 10 prosentin sotainvalidit.

Arvoisa puhemies! Olen tehnyt talousarvioaloitteen 137 maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen osoitettavan määrärahan korottamisesta hallituksen esittämästä. Vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan tarkoituksena on kehittää kansalaisten ja viranomaisten valmiuksia osallistua yhteiskunnan tukemiseen poikkeusoloissa. Maanpuolustuskoulutuksella parannetaan Puolustusvoimien, muiden viranomaisten ja kansalaisten valmiutta toimia normaali- ja poikkeusoloissa. Vapaaehtoisuuteen perustuva maanpuolustustoiminta on yhteiskunnallisesti merkittävä voimavara.

Vuoden 2012 talousarvioesityksessä esitetty 1 878 000 euron määräraha maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen on täysin riittämätön. Esitetty määräraha on 18 prosenttia eli noin 400 000 euroa edellisvuotta alhaisempi. Olen esittänyt, että hallituksen esittämään määrärahaan lisätään 500 000 euroa maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen. Tällöin määräraha käytännössä pysyisi ennallaan.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tänään olemme keskustelleet talousarvioaloitteista, joita tänäkin vuonna on tehty varsin mittava määrä. Yli 500 kaiken kaikkiaan on aloitteita käsittelyssä, ja nämä ovat nyt sitten etenemässä, ja pääsemme niiden kanssa työtä tekemään. Tilanne on kuitenkin tietysti talouden kannalta se, että valtiontalous ei kovinkaan merkittävästi lisämenoja tule kestämään, mutta on hyvä, että tiettyjä asioita myös nostamme maakunnista tulevina kansanedustajina esille talousarvioaloittein, ja näin ennen muuta itse näen nämä aloitteet tänä päivänä hyvinkin pitkälle. Ne ovat eri alueiden kansanedustajille hyvä keino nostaa nuo oman alueen kärkihankkeet esille, ja nimenomaan sen takia itse halusin myös nyt tulla tänne puhujapönttöön vielä käyttämään puheenvuoron.

Liikennehankkeista haluan Hämeestä ensimmäiseksi kiittää siitä, että Valtatie kakkonen, joka yhdistää Helsingin Lounais-Hämeeseen eli Forssan seutuun ja jatkaa siitä sitten kohti Poria — tämä hanke, joka itse asiassa viime hallituskaudella oman talousarvioaloitteeni kautta sai peruskorjausmäärärahaa — sai nyt sitten tulevalle vuodelle tuon lopun rahoituksen ja saamme tuon Valtatie kakkosen remontin nyt etenemään ja tuon tien sitten ajanmukaiseen kuntoon muun muassa niin, että voimme nostaa nopeusrajoituksen valtatietasoisella tiellä koko osuudella 100 kilometriin tunnissa ja saamme tuosta tiestä ris-teyksien ja kaistaleveyksienkin osalta turvallisen.

Hämeen kansanedustajien kanssa kun näitä aloitteita läpi kävimme, niin itse nostin yhdeksi ehdottomaksi, voisi sanoa, koko maankin liikennepolitiikan tulevaisuuden kärkihankkeeksi pääradan eli Helsinki—Kerava—Riihimäki—Hämeenlinna—Tampere jnp. -junaradan välityskyvyn parantamisen ja nimenomaan tämän osuuden täältä ihan eteläisimmästä Suomesta, Kerava—Riihimäki—Hämeenlinna. Sen välityskyvyn parantaminen on sellainen hanke, joka kannattaa meidän yhdessä ottaa nyt tulevaisuuden liikennepoliittiseen selontekoon aivan ehdottomaksi kärkihankkeeksi. Se ei ole pelkästään Uudenmaan hanke, se ei ole pelkästään meidän Hämeen alueen hanke, ei se ole Pirkanmaan hanke, vaan se on koko Suomen elinvoimaisuuden kannalta aivan keskeinen liikennehankkeemme, ja toivon, että se saa tällä hallituskaudella nyt myönteisen kohtelun tuossa liikennepoliittisessa selonteossa.

Nostamme myös esille Kantatie 54:n, joka yhdistää Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Lounais-Hämeen Hollola—Tammela-välillä, kuten myös Kymppitien ja 12-tien ja erittäin tärkeänä Valtatie 12:n Lahden eteläisen kehätien, joka on meille Hämeessä tärkeä liikennehanke, ja toivotaan, että tuo eteläinen kehätie saadaan myös Lahdessa lähivuosina eteenpäin.

Valtatien 24 Lahti—Vääksy—Padasjoki-tieyhteys oli myös sellainen, jonka haluamme esillä pitää, ja sitten itse haluan vielä nuo pienemmät tiehankkeet nostaa tässä keskustelussa nimenomaan tuollaisena tulevaisuuskatsantona esille. Meidän on väistämättä saatava liikennepoliittiseen selontekoon tulevaisuudessa näiden aloitteiden ja aloitteissa esitettyjen tiehankkeiden lisäksi myös sellainen hanke, jolla pieniä valtion teitä voitaisiin korjata. Siellä on lukuisa määrä huonokuntoista, pääasiassa 1970-luvulla rakennettua tiestöä monessa kunnassa, ja näitä valtion teitä pitää pystyä korjaamaan, kuten myös niillä olevia siltoja, jotka ovat erittäin huonossa kunnossa. Niitä ei pystytä korjaamaan sillä, että parsitaan pikkuhiljaa, vaan me tarvitsemme tuollaisen tietyllä tavalla, voisi sanoa, oman hankkeen taikka oman isomman kokonaisuuden kilpailemaan pääradan ja Kehä kolmosen ja tämäntyyppisten isojen hankkeiden rinnalle — tai ei kilpailemaan vaan niiden kanssa samanarvoiseksi isoksi jutuksi, sillä nuo tiet ovat erittäin tärkeitä yksityisteiden ohella meidän maaseudulla.

Arvoisa puhemies! Raidehankkeista olemme nostaneet esille kolme hanketta tuon pääradan välityskyvyn lisäämisen lisäksi: niin sanotun Riihimäen kolmioraiteen ja sen lisäksi Lahti—Heinola—Mikkeli-radan oikaisun ja sitten aloitteen myös Forssan saamisesta raideliikenteen pariin. Tuo talousarvioaloite 38/2011 lähtee siitä, että tuo linjaus tehtäisiin. Se on kirjattu... (Välihuuto) — 38, kyllä, eli Helsinki—Forssa—Pori. — Itse haluaisin nostaa tässä myös keskusteluun sen vaihtoehdon, että tuo linjaus tehtäisiinkin päärataa hyväksikäyttäen eli Helsinki—Riihimäki ja Riihimäeltä Forssan kautta eteenpäin. Syynä siihen, miksi tämä olisi järkevää ottaa suunnittelussa nyt esille, on ennen muuta se, että tällä hankkeella syntyisi Suomeen aito itä—länsisuuntainenkin raideliikenne. Eli se yhdistäisi Forssan eli Lounais-Hämeen, se yhdistäisi Porin erittäin hyvin Helsinkiin, ja se olisi noin 10 minuuttia vain hitaampi tähän linjaukseen verrattuna, jota nyt on pohdittu, eli Helsinki—Forssa—Pori-linjaukseen verrattuna, ja minun mielestäni se olisi sellainen hanke, jota kannattaisi vakavasti pohtia. Tämä minun esille nostamani malli, jossa raideyhteys Forssaan tehtäisiin Riihimäeltä, yhdistäisi Turun ja Loimaan kautta sitten erittäin luontevasti tämän itä—länsi-suuntaisen liikenteen, ja uskon, että se olisi maamme kilpailukyvyn kannalta kokonaisuutena parempi. Eli saisimme samat hyödyt, pystyisimme vahvistamaan Lounais-Hämettä, Forssan seutua, pystyisimme vahvistamaan Satakuntaa, mutta samaan aikaan loisimme itä—länsi-suuntaisen raideliikenteen, joka olisi maamme kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeä hanke.

Arvoisa puhemies! Tässä muutama liikennehanke Hämeestä, ja toivon, että nämä liikennehankkeet, jos emme niitä nyt tässä talousarviossa todennäköisesti saa enää lisättyä, ainakin otetaan liikennepoliittisessa selonteossa vakavasti ja kirjataan sinne tulevaisuuden hankkeiksi elinvoimaisessa Hämeessä.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Minulla on tässä muutamia talousarvioaloitteita, ja lähden liikenteeseen perussuomalaisten yhteisellä, nimittäin opintotuen sitomisella indeksiin. Tämä aihe on puhuttanut erittäin paljon, ja varsinkin ennen vaaleja milteipä kaikki puolueet taisivat olla sen kannalla, mutta jopa opiskelijat, jotka lähtivät varmaan tämän perusteella, että opintotuki sidotaan indeksiin nopeaan tahtiin, uurnille äänestämään, ovat erittäin pettyneitä, jos tämä toimenpide tehdään vasta 2014. Opintotuen sitominen indeksiin kuuluu hallituksen lupausten listalle, mutta toteutus olisi vasta joskus tulevaisuudessa, elikkä se 2014. Perussuomalaiset ovat valmiita korjaamaan tämän epäkohdan ja sitomaan opintotuen indeksiin jo ensi vuonna.

Opintotuki on jo vuosia laahannut nousevien elinkustannusten perässä, mikä on ajanut monet opiskelijat taloudellisesti vaikeaan asemaan. Jos Suomessa halutaan säilyttää aidosti tasavertaiset mahdollisuudet opiskeluun tulotasosta tai sosiaaliluokasta riippumatta, on opintotuen mahdollistettava päätoiminen opiskeleminen kaikille halukkaille ja kyvykkäille. Opintotuen sitominen indeksiin aiheuttaa noin 15 miljoonan euron kustannukset vuodessa. Ensi vuonna opintotuen korottaminen voidaan kuitenkin käytännössä toteuttaa vasta uuden lukukauden alkaessa syksyllä, ja näin ollen tämä kustannus olisi noin 4,4 miljoonaa.

Edellä olevan perusteella perussuomalaiset ehdottavat, että vuoden 2012 talousarvioon tulee momentille 29.70.55 lisäyksenä 4,4 miljoonaa euroa opintotuen sitomiseen indeksiin.

Muita talousarvioaloitteita. Muun muassa tämä on hyvin lähellä monen suomalaisen sydäntä, nimittäin sotaveteraanit ja heidän kuntoutuksensa ja heidän hyvinvointinsa. Nyt on ajateltu hallituksen toimesta laskea tätä kustannusta 6,3 miljoonaa euroa. Määrärahat siis vähenevät erittäin runsaasti, ja sotaveteraanien keski-ikä on korkea. Tämä yhtälö ei oikein sovi, ei edes siinä tapauksessa, kun sanotaan syyksi, että heidän määränsä vähenee.

Kotihoidon tarve on erittäin suuri tällä hetkellä ja kasvaa koko ajan. Sotaveteraaniliiton mukaan rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan varatut 26 588 000 euroa eivät riitä kaikkien veteraanien kuntoutukseen. Tämän määrärahan mitoituksessa on huomioitu veteraaneille kotiin vietävät kunnalliset avopalvelut, joihin kohdistetaan 2,3 miljoonaa. On ensiarvoisen tärkeää mahdollistaa kaikkien sotaveteraanien kuntoutus heille sopivimmalla tavalla. Monille veteraaneille kotona asuminen mahdollisimman pitkään on todella merkittävä asia.

Jotta tämä turvattaisiin ja huomioitaisiin, ehdotan, että vuoden 2012 talousarvioon momentille 33.50.56 lisättäisiin 1,5 miljoonaa euroa veteraanien kotiin vietävien kunnallisten avopalveluiden edistämiseksi.

Kolmas talousarvioaloite, minkä esitän, on Askaisten koulun ala-asteen — Askainen sijaitsee Maskussa — peruskorjauksen tarpeeseen. Koulujen peruskorjaukset kautta Suomen ovat esillä hyvin paljon, koska monet koulut on peruskorjattu ehkä vasta joskus 1950-luvulla. Sen jälkeen on tehty joku pieni korjaus, mutta monet koulut ovat erittäin huonossa kunnossa. Otin nyt esimerkiksi tämän Askaisten koulun. Se on rakennettu 1952, ja siellä ei ole oikein semmoista kunnollista peruskorjausta tehty. Nyt kunnilta vähennetään varoja ja mahdollisuuksia hoitaa tämä peruskorjaus kokonaan. Valtionavun pitäisi olla paljon suurempi.

Muun muassa tässä Askaisten koulussa opiskelee tällä hetkellä 62 oppilasta ja 10 esikoululaista. Masku on kasvava kunta, ja väestörakenteeseen perustuvat arviot puoltavat tarvetta Askaisten ala-asteen olemassaololle tulevaisuudessa. Myös Maskun kunta ja Varsinais-Suomen liittokin ovat havainneet koulun peruskorjauksen tarpeellisuuden. Kokonaisuudessaan korjaushankkeen kustannukset ovat noin miljoona euroa, josta Maskun kunta on varautunut maksamaan puolet ja valtionosuus kattaisi toisen puolen.

Ehdotankin, että vuoden 2012 talousarvioon momentille 29.10.30 lisättäisiin 500 000 euroa tämän koulun peruskorjausta varten.

Vielä talousarvioaloite, joka koskee vanhusten henkistä hyvinvointia ja sen edistämistä etenkin. Olen ollut vanhusten kanssa paljon tekemisissä ja käynyt palvelutaloissa kymmenien vuosien ajan, ja tämä talousarvioaloite tulisi todella tarpeeseen. Yksilön kannalta on inhimillistä ja yhteiskunnan kannalta hyödyllistä, että elämä on elämisen arvoista loppuun asti. Kodeissa, palvelutaloissa ja hoitolaitoksissa on suuri määrä ihmisiä, jotka eivät tunne elämäänsä enää arvokkaaksi ja hyödylliseksi. Tähän tunnetilaan vaikuttaa suuresti se, että kotona ja laitoksessakin voi tuntea itsensä yksinäiseksi vailla määränpäätä.

Henkinen hyvinvointi on yksi terveyden peruspilareista. Virikkeiden ja pientenkin elämysten kokeminen sekä vapaaehtoinen osallistuminen yhteiseen tekemiseen antaa sisältöä elämään. Monissa palvelutaloissa on toki virikkeellistä toimintaa, mutta yleisesti tarkasteltuna tilanne ei ole hyvä. Henkilökunta on usein täystyöllistettynä perushoidon taholta, joten vanhusten virkistystoiminta jää monesti vapaaehtoistyön varaan. Vapaaehtoistyön voimin ei kuitenkaan kyetä huolehtimaan laajamittaisesta ja jatkuvasta virkistystoiminnan järjestämisestä palvelutaloissa.

Näin ollen tätä tarkoitusta varten tulisi palkata erikseen idearikas, innostava ja kannustava henkilö, joka huolehtisi päätoimisesti palvelutalojen asukkaiden henkisestä hyvinvoinnista. Yksi henkilö voisi vastata useamman palveluyksikön virkistystoiminnasta. Lisäksi tämä henkilö voisi olla aktiivinen toimija koulujen, vapaaehtoisjärjestöjen, harrastajapiirien ja palvelutalojen välisessä yhteistoiminnassa.

Vanhusten henkisen hyvinvoinnin parantamisen tarve on merkittävä, ja tätä varten tulisi kohdentaa valtion määrärahoja hankkeeseen, jossa kartoitettaisiin tarvetta palvelutalojen virkistystoiminnasta vastaavien henkilöiden palkkaamiseksi. Käytännössä tämä tapahtuisi rekrytoimalla virkistystyöntekijöitä kokeiluluonteisesti muutamiin palvelutaloihin vuoden määräajaksi. Vuoden kuluttua tulisi tutkia hankkeen onnistumista keräämällä kattava palaute palvelutalojen asukkailta, heidän omaisiltaan ja henkilökunnalta. Toiminnan laajentamisen mahdollisuutta myös kotona asuviin vanhuksiin selvitettäisiin. Tämän tutkimushankkeen voisi suorittaa Varsinais-Suomen alueella eri vanhuspalvelukeskuksissa näin aluksi. Tutkimus voitaisiin toteuttaa palvelutalojen ja alueen korkeakoulujen yhteistyöhankkeena. Tämä voisi olla todella hyvä ja myös kaventaa sukupolvien välistä kuilua ja tehdä yhteistä hyvää.

Tämän vuoksi esitänkin, että vuoden 2012 talousarvioon momentille 30.60.31 lisäyksenä olisi 500 000 euroa vanhusten henkistä hyvinvointia edistävän hankkeen käynnistämiseksi Varsinais-Suomessa.

Perussuomalaiset ovat tehneet erittäin monia hyviä talousarvioaloitteita. Näistä muutama tässä esityksessäni.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Elomaan puheenvuoro sai minut vielä intoutumaan toisen kerran tänne puhujapönttöön. Edustaja Elomaa kertoi opintotuen indeksiin sitomisesta, joka todellakin on yksi hallitusohjelmaan kirjattu tärkeä toimenpide. Nyt kuitenkin, kun edustaja Elomaa arvosteli sitä, että se tapahtuu ei tämän hallituskauden ensimmäisenä vuonna vaan vasta hallituskauden jälkimmäisellä puoliskolla, täytyy todeta, että hallitusohjelma on neljän vuoden ohjelma ja emme kaikkea muutakaan tee tämän ensimmäisen kevään ja syksyn aikana. Silloinhan toki voisi vaaleja järjestää joka vuosi, jos kaikki vaalilupaukset ja hyvät teot pitäisi tehdä ensimmäisen puolen vuoden aikana, kun eduskunta on työnsä aloittanut.

Tämä opintotuen indeksiin sitominen, jonka nyt Jyrki Kataisen hallitus on luvannut toteuttaa, on jatkoa sille kokoomuksen opiskelijamyönteiselle politiikalle, joka sai alkunsa viime hallituskaudella. Itse asiassa viime hallituskaudella pidin useamman puheenvuoron, jossa sain todeta, että aina kun kokoomus on ollut hallituksessa, niin opiskelijoiden asemaa on parannettu, sillä edellisen kerran opintotukea oli korotettu 15 vuotta sitten 1990-luvulla, ja nyt sitten 2007—2011 hallituskaudella korotettiin 15 prosentilla opintotukea, korotettiin vapaan tulon rajoja jopa enempi kuin opiskelijajärjestöt olivat esittäneet. Teimme uudistuksia siihen, että kun opiskelija sairastuu, niin hänellä on paremmat mahdollisuudet jatkaa opintoja, ja teimme muutamia muita selkeitä parannuksia opiskelijoiden arkeen. Nämä saivat ansaittua kiitosta, ja hyvä niin. Opiskelijajärjestöt olivat tyytyväisiä.

Kuitenkin on syytä muistaa, kun edustaja Elomaa toi sen esille, että perussuomalaiset kannattavat myös tätä indeksiin sitomista, jonka hallitus on nyt toteuttamassa, että vaikka se sidottaisiin huomenna indeksiin, niin se ei takaa sitä, että meidän opintotukemme mahdollistaisi täysipäiväisen opiskelun. Se on edelleen liian pieni kokonaisuutenakin. Ja ymmärtääkseni perussuomalaistenkaan esitys ei lähtenyt siitä, että opintotukeen tehtäisiin selkeää tasokorotusta. Ymmärrän sen, että tätä tasokorotusta ette ole tehneet, se on hyvä, meillä ei ole tähän tällä hetkellä varaa, mutta meidän pitää tällä hallituskaudella lähteä miettimään opintotuen rakenteellista uudistamista: millä tavalla opintotuesta, siitä kokonaisuudesta, jonkin verran lisää rahaa siihen ohjaamalla mutta ei merkittävästi vaan rakennetta uudistamalla, saataisiin sellainen kokonaisuus, että se mahdollistaisi kokopäiväisen opiskelun mutta myös määrätietoisen opiskelun eli sellaisen opiskelun, että opiskelemaan lähdettäessä opiskelu olisi mahdollista ja se myös kannustaisi valmistumaan.

Kokoomus on tehnyt oman rakenteellisen uudistusesityksensä, ja se lähtee nimenomaan tämäntyyppisistä elementeistä. Itse toivoisin, että myös muut puolueet, perussuomalaiset merkittävimpänä oppositiopuolueena, tekisivät oman esityksensä opintotuen tulevaisuudesta, ja toivon, että se ei ole pelkästään rahan varaan rakentuva, kun kerran tekin tiedätte sen, että meidän yhteiskunnallamme ei ole siihen varaa, että korottaisimme opintotukea niin paljon, että se esimerkiksi takaisi Helsingin vuokratasolla asumisen ja opiskelun täysipäiväisesti ilman mitään muuta tulorahoitusta.

Toivon, että perussuomalaiset esittävät jossain vaiheessa tämäntyyppisen sivistyspoliittisen ohjelman opiskelijoiden aseman vahvistamiseksi. Kokoomus teki sen viime hallituskaudella, ja se on edelleen toteuttamiskelpoinen. Se on malliltaan sen tyyppinen, että opintojen alkuvaiheessa tuetaan selkeästi vahvemmin opiskelijoita, ja sitten, jos opinnot venyvät, niin siinä vaiheessa myös tuo opintotuki hivenen pienenee ja lainaosuus kasvaa. Ja täytyy muistaa, että opiskelijoille tuo laina on varsin edullista. Sitäkin viime hallituskaudella teimme entistä kannustavammaksi ja myönteisemmäksi, eli vaikka se on nimeltään laina, niin se on varsin myönteistä lainaa, jos sellaista ihmiselle nyt yleensä voi olla. Mutta syytä on muistaa sekin, että opiskelijat ovat oikeastaan ainoa sellainen joukko, selkeä ryhmä Suomessa, joka joutuu arjen elämiseen ottamaan lainaa, kun opintotuki kokonaisuudessaan on opintoraha, asumislisä ja sitten opintolaina, ja lainan varassa eläminen ei tietystikään ole kenellekään se päätarkoitus.

Arvoisa puhemies! Pidän myös hyvänä sitä, että aloituspaikoista opiskelijoille pidetään huolta. Olemme nostaneet muun muassa esille Ypäjän hevosopiston aloituspaikkojen määrän lisäämisen. Viime hallituskaudella opetusministeri Henna Virkkunen lisäsi merkittävästi aloituspaikkoja Ypäjän Hevosopistolle, mutta edelleen siellä on tarvetta. Meidän kasvava hevosalamme tarvitsee nimenomaan korkeatasoisia, hyviä ammattilaisia, joita Ypäjän hevosopisto aivan ehdottomasti Suomessa on pystynyt kasvattamaan ja kouluttamaan.

Aivan lopuksi totean vielä, että toivon, että meillä on myös rohkeutta katsoa aloituspaikkojen määrää Suomessa. Meillä on tällä hetkellä alueita, joissa yhtä koulutuspaikkaa kohden on puolikas hakija, eli tavallaan joka toinen paikka jää ilman hakijaa. Ja sitten taasen, kun täällä on edustaja Hirvisaarikin paikalla, niin Päijät-Häme on hyvä esimerkki. Päijät-Hämeessä hakijoita on yhtä aloituspaikkaa kohden puolitoista eli siellä jää tavallaan koko ajan hakijoita ilman opiskelupaikkaa. Sama ongelma hivenen miedommin on Kanta-Hämeen puolella ja Uudellamaalla, ja tänne tarvitaan lisää aloituspaikkoja. Se pitäisi nyt oivaltaa, että ei se ole minkään oppilaitoksen alasajoa, jos siirretään käyttämättömiä, tyhjäksi jääviä aloituspaikkoja sinne, missä on nuoria, missä aloituspaikoille on tarvetta. Tämäntyyppisen uudelleenkohdentamisen mallia on myös tällä hallituskaudella toivottavasti opetusministeri Jukka Gustafssonilla rohkeutta viedä maaliin.

James Hirvisaari /ps:

Arvoisa puhemies! Talousarvioaloitteissa on sellaisia keskeneräisiä tiehankkeita, joissa esimerkiksi tien asfaltointi on määrärahojen puutteessa jäänyt tekemättä loppuun koko tieosuudelle. Mielestäni sellaiset olisivat ensisijaisia rakennuskohteita, ja yksi sellainen on Kopsuontie Asikkalassa eli maantie 3132, josta puolet on mainitusta syystä päällystämättä. Siitä on tehty vuosien varrella useita talousarvioaloitteita, joiden allekirjoittajina on ollut Hämeen kansanedustajia eri puolueista. Niin on nytkin yhdessä tehty talousarvioaloite 78/2011, ja toivomme, että kyseinen tieosuus saataisiin vihdoin kuntoon.

Hanke on alueelle monessakin mielessä hyvin tärkeä, ja niinpä siitä on syntynyt myös yli 1 200 henkilön allekirjoittama kansalaisadressi aktiivisen paikallisväestön toimesta. Esitämme tuon 9,5 kilometrin tienpätkän kunnostamiseen 3,2 miljoonan euron määrärahaa momentille 31.10.20.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen esitti, sujuvasanaisesti kyllä, kokoomuksen kannan, miksi opintotuen indeksi sidotaan vasta 2014. Mutta kyllähän totuus on se, että tämän päivän opiskelijalle varmaan enemmän jäisi käyttörahaa, jos se sidottaisiin heti ensi vuonna eikä 2014, koska monet opiskelijat ovat jo valmistuneet eivätkä he, jos he valmistuvat esimerkiksi 2013, ole saaneet silloin tätä etua, mikä heille periaatteessa luvattiin, ja monetkaan eivät varmaan ymmärtäneet, että päätös menee näin pitkälle. Myös hallitus on todennut, että kansantaloudellisesti se ei olisi ollenkaan rasittavaa maalle. Opiskelijoilla olisi silloin vähän enemmän käyttövaraa, ja kuitenkin raha kiertäisi. Perussuomalaiset ovat tehneet tätä koskien lakialoitteen, ja oikein mielenkiinnolla odotan, kuinka siihen suhtaudutaan.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Olen täysin samaa mieltä edustaja Elomaan kanssa, että totta kai olisi opiskelijoiden kannalta ihanteellista, että voisimme sitoa opintotuen indeksiin välittömästi viimeistään ensi vuoden vuodenvaihteessa.

Täytyy muistaa se, että myös teidän varjobudjettinne on selkeästi alijäämäinen ja se on rakentunut myös reilulle valtion lisävelanotolle, niin kuin myös hallituksen. Me velkaannumme ensi vuonna noin 8 miljardia, ja siinä on sopeuttamistoimenpiteitä jo paljon, ja silloin on ollut vain pakko tehdä tiettyjä painotuksia. Mutta täytyy muistaa se, että tämäntyyppisessä taloustilanteessa, missä nyt Suomi elää, on aika lailla poikkeuksellista, että me olemme korottamassa sosiaaliturvaa, me olemme parantamassa opiskelijoiden asemaa. En tiedä, onko koskaan ennen tapahtunut niin, että samaan aikaan kun joudutaan leikkaamaan, joudutaan sopeuttamaan, joudutaan korottamaan veroja ja joudutaan taittamaan velkaantumista ja löytämään tietä siihen, kuitenkin tehdään päätöksiä siitä, että me haluamme sitoa opiskelijoiden opintotuen indeksiin taikka me korotamme perusturvaa taikka me teemme vanhuspalvelulain taikka me teemme varhaiskasvatuslain. Ne ovat arvovalintoja, ja minun mielestäni on hienoa, että niihin on Jyrki Kataisen hallituksella nyt rohkeus tässäkin taloustilanteessa edetä.

Mutta olen samaa mieltä, että opiskelijat ansaitsisivat enemmän siitä kovasta opiskelusta, jota he tekevät. Sen takia itse kannatan indeksiin sitomista, ja sen takia kannatan myös tämän rakenteellisen uudistamisen tekemistä, niin että saamme täysipäiväisestä opiskelusta tulevaisuudessa entistä kannattavamman.