Pirkko Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä tullilakiin ehdotetaan säädettäväksi uusi 23 e §, joka koskee Tullin henkilörekistereihin rekisteröidyn henkilön häntä koskevien tietojen tarkastusoi- keutta ja sen rajoittamista. Rekisteröidyn tarkastusoikeutta koskeva sääntely saatettaisiin näin vastaamaan poliisin henkilötietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä. Esitys vastaisi hyvin pitkälle niitä rajoituksia, joita on säädetty henkilötietojen tarkastusoikeuteen poliisitoimessa tapahtuvassa henkilötietojen käsittelyssä. Ehdotetulla sääntelyllä suojattaisiin Tullin käyttämiä tiedonhankinta- ja tutkintamenetelmiä.

Vuonna 1994 säädettyyn tullilakiin sisältyvät myös säännökset henkilötietojen käsittelystä Tullissa. Yleinen henkilötietolaki on puolestaan vuodelta 1999, ja laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa on tullut voimaan vuoden 2003 lokakuun alussa. Tullilain säännöksiä rekisterin tarkastusoikeudesta ja tarkastusoikeuden rajoittamisesta ei ole tarkistettu sen jälkeen, kun edellä mainitut yleinen henkilötietolaki ja poliisin henkilörekisterilainsäädäntö ovat tulleet voimaan.

Asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin seikkoja, joiden johdosta hallintovaliokunta kiinnittää huomiota Euroopan unionin tullitietojärjestelmän sekä rekisterikilpien ja konttien kuvaus- ja tunnistusjärjestelmän rajaamiseen tarkastusoikeuden ulkopuolelle, sillä ajoneuvon omistajan tai haltijan oikeus tarkastaa tämän Lipren elikkä kuvaus- ja tunnistusjärjestelmän tiedot synnyttää vaaran, että tässä yhteydessä voi syntyä tilanne, jossa ajoneuvon omistaja tai haltija voi halutessaan seurata esimerkiksi puolisonsa, työntekijänsä, lastensa, ystäviensä ja vanhempien liikkumista. Tässä esimerkkinä hallintovaliokunnalle on mainittu Tornio—Haaparanta-kaksoiskaupunki, jossa ihmiset asuvat, työskentelevät ja liikkuvat säännöllisesti sekä Suomen että Ruotsin puolella ja tulevat näin ollen säännöllisesti rekisteröidyiksi tähän järjestelmään.

Valiokunnalle esitetyn selvityksen mukaan Euroopan unionin tullitietojärjestelmä on perustettu EU:n tulliyhteistyötä tukevaksi tiedustelujärjestelmäksi ja sen avulla on tarkoitus välittää maasta toiseen tarkkailu- ja erityistarkastuspyyntöjä, jotta asiakas ei tarkastustilanteessa saa tietää todellista tarkastusperustetta vaan tarkastustilanne vaikuttaa aivan normaalilta tullitarkastukselta. Valiokunnan saaman tiedon mukaan tämä järjestelmä on nimenomaan perustettu tarkkailua ja erityistarkastusta koskevien sensitiivisten tietojen välittämistä varten. Tämän Euroopan unionin päätöksen mukaan tarkastamisoikeuden rajoituksiin sovelletaan kansallista lainsäädäntöä, mutta kuitenkin niin, että tarkastusoikeus voidaan evätä, jos se on tarpeen ja oikeassa suhteessa, jotta ei vaaranneta käynnissä olevia kansallisia tutkintatoimia, tai hienovaraisen tarkkailun tai havainnoinnin ja raportoinnin ajaksi. Lisäksi poikkeuksien soveltavuutta arvioitaessa on otettava huomioon asianmukaisen henkilön edut.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana, ja tämä hallintovaliokunnan mietintö on yksimielinen.

Kari Tolvanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Näiden eri turvallisuusviranomaisten — poliisin, Tullin, Rajan — rekisterien lainsäädäntöä ja toimintaa pitää yhdenmukaistaa niin paljon kuin mahdollista, koska yhteistyötä jatkossa pitää tehdä vähenevien resurssien aikana. Nyt on vain se ongelma, että suunniteltu poliisin tietojärjestelmä Vitja ei toteudukaan, ja se on iso takaisku — se on iso takaisku poliisille mutta myös näille muille viranomaisille. Siksi toivonkin, että tässä vaiheessa hallintovaliokunta, jonka toimialaan tämä kuuluu, selvittäisi vähän tarkemmin, mistä tässä asiassa on kysymys ja miten tilannetta voisi parantaa, että näille kaikille turvallisuusviranomaisille saataisiin yhtenäinen toimiva järjestelmä, jossa myös lainsäädäntö olisi yhtenäinen ja kunnossa.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Toimivat tietojärjestelmät julkisella sektorilla ovat erittäin tärkeitä, ja sen pitäisi olla tietenkin tavoitteena. On hämmästyttävää, että Vitja ei toteudu, kun ajatellaan, että siitä on niin monta vuotta puhuttu tuolla valiokunnassa ja on maalailtu sitä, kuinka paljon siitä järjestelmästä saadaan apuja käytännön työhön.

Arvoisa puhemies! Itse olen hämmästellyt sitä, kun Valtion tietokonekeskus ajettiin alas silloin 90-luvun aikoihin. Sen jälkeen valtiolta katosi hyvin paljon omaa ict-alan osaamista, ja nyt sitä osaamista on jouduttu ostamaan konsulteilta, ja sitä kautta on jouduttu hankkimaan todella kalliita järjestelmiä, ja sitten ne eivät ole välttämättä aina edes toimineet asianmukaisesti. On harmillista, että nämä järjestelmät, joista pitäisi olla apua, ovat jopa haitanneet virkamiesten työntekoa. Mutta ennen kaikkea ne ovat vieneet hirveästi meidän verovarojamme, kun on sitten ostettu myös semmoisia järjestelmiä, jotka eivät asianmukaisesti toimi.

On erittäin valitettavaa, että valtiolta on omaa ict-puolen osaamista hävitetty, ja sitä kautta sitten nämä yritykset, joilla on lähes monopoliasema Suomessa, ovat päässeet rahastamaan niin valtiota kuin lukuisia Suomen kuntia. Me näemme sen myös kuntien velkasaldoissa tällä hetkellä. Velkasaldot ovat valtavat sen takia, että kuntien tai julkisen sektorin etua ei ole asianmukaisesti hoidettu.