Jutta Urpilainen /sd:
Arvoisa puhemies! Suomella on hyvä maine kansainvälisesti.
Nyt kuitenkin arvovaltainen sanomalehti Financial Times arvioi tämän
viikon tiistaina, että Suomen maine on valitettavasti tahraantunut
vaalirahoituskysymyksen takia. Me suomalaiset olemme pitäneet
itseämme yhtenä maailman puhtaimpana ja avoimimpana
yhteiskuntana, mutta Financial Timesin mukaankin meille on nyt syntynyt vahva
varjo ja pilvi yhteiskuntamme päälle. Kansalaisten
luottamus poliittiseen päätöksentekoon on
tässä viime viikkojen aikana vähentynyt,
ja nyt myös kansainvälinen yhteisö on
kiinnittänyt huomiota kohuun ja Suomen maineen heikkenemiseen.
Haluaisin kysyä teiltä, pääministeri
Vanhanen:
Miten te pääministerinä suhtaudutte
näihin ulkomailta tulleisiin uutisiin, ja kuinka vakavana
te pidätte tätä poliittista tilannetta?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Aina kannattaa suhtautua vakavasti silloin,
kun ulkomailla arvioidaan Suomea ja Suomen mainetta ja levitetään
siitä tietoja, ja niihin uutisiin kannattaa myös
reagoida. Näitä on joitakin yksittäisiä uutisia
ollut. Niille on ollut ominaista se, niin kuin tässä Financial
Timesinkin kirjoituksessa muun muassa kerrottiin se, että pääministeri
ei olisi tiennyt saaneensa avustusta tältä Kms-yhdistykseltä.
Se on ymmärtääkseni oikaistu sinne. Helposti
väärät tiedot lähtevät
leviämään ja ruokkivat sitten myös
näitä juttuja. Sen tähden myös
pitää olla tarkka siinä, että kun virheitä on,
niin ne sitten oikaistaan myös näihin ulkomaisiin
lehtiin.
Mutta tärkeintä tämän maineen
kannalta on se, että nyt meillä tämän
kevään keskustelun jälkeen tehdään
niin kuin puolueet ovat sopineet, uudistetaan lainsäädäntöä,
lisätään avoimuutta, velvoittavuutta,
niin että vastaavaa, joka tänä keväänä on
paljastunut, että niin moni edustaja ei tehnyt täydellistä ilmoitusta
vuosi sitten vaalien jälkeen, ei toista kertaa tapahtuisi.
Se on minusta se tapa, jolla pystytään vastaamaan
myös näihin kansainvälisiin paineisiin.
Jutta Urpilainen /sd:
Arvoisa puhemies! Kuten pääministeri itsekin
tuossa viittasi, niin ongelmat näyttävät
kiertyvän erityisesti yhden asian ympärille: Kehittyvien
maakuntien Suomi ry:n toimintaan. Tuon yhdistyksen rahoittajinahan
on muutama liikemies, jolla on myös kytköksiä kaavoitukseen
eri puolilla Suomea. Oppositio on jo pitkään pyytänyt
pääministeriä kertomaan rehellisesti
omista kytköksistään Kehittyvien maakuntien
Suomi ry:n toimintaan. Tämä on tietenkin tärkeää sen
takia, että me saamme tietää totuuden,
mutta myös siksi, että me pääsisimme
vähitellen käsiksi myös niihin ihmisten arjen
kannalta tärkeisiin peruskysymyksiin. Kysyisinkin nyt teiltä,
pääministeri Vanhanen:
Ensinnäkin, miten te suhtaudutte näihin epäilyihin
liike-elämän rahoituskytköksistä poliittisiin
päätöksentekijöihin erityisesti
näissä kaava-asioissa, joista on paljon puhuttu,
ja myös kysyisin teiltä, mitkä ovat teidän
kytköksenne Kehittyvien maakuntien Suomi ry:n toimintaan?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Ensin omalta osaltani. Yhdistyksen puheenjohtaja,
ymmärtääkseni myös varapuheenjohtaja,
joita en tunne, ovat selkeästi todenneet, että ei
minulla ole ollut mitään tekemistä heidän kanssaan.
Olen kertonut moneen kertaan julkisuudessa, miten itselleni aloite
siitä, että yhdistys antaisi vaaliavustusta, tapahtui,
ja ilmoitin siitä myös sitten vaalien jälkeen
niin kuin pitää asiaan kuuluvalla tavalla. Jälkeenpäin
on käynyt ilmi, että he avustivat kaikkiaan 53:a
kansanedustajaehdokasta. Avustukset ovat olleet täysin laillisia.
Suomessa saa vaaleja avustaa, ovat avustajat sitten nimikkeeltään
liikemiehiä tai yrittäjiä tai ammattiyhdistysliikettä tai
yksittäisiä kansalaisia, avustaa saa.
Minusta ei saisi nyt tässä kaikessa keskustelussa
myöskään heittää lasta
pesuveden mukana siinä suhteessa pois, että tästä syntyisi
jonkinlainen allergia ylipäätään
vaalitoiminnan rahoittamiseen ja avustamiseen. Siksi pitää olla
lainsäädäntö, joka sitten antaa
kansalaisille, ulkopuolisille kontrolloijille, mahdollisuuden arvioida kunkin
edustajan toimintaa. Nähdään nämä isot avustukset
ja sitten pystytään arvioimaan edustajan toimintaa.
Sen takia tämä ilmoittamisvelvollisuus nähdäkseni
ensi sijassa on olemassa ja tarvitaan.
Nämä kytkentäkysymykset, niistä ei
pitäisi tehdä tämmöistä yleistä käsitystä,
että kun meillä on tämmöinen
vuorovaikutteinen yhteiskunta, jossa poliitikot neuvottelevat eri
tahojen kanssa yhteiskunnassa, järjestöjen kanssa,
elinkeinoelämän kanssa, ei pidä tätä vuorovaikutteisuuttakaan
myöskään heittää tässä pois.
Jokaista vuorovaikutteisessa yhteistyössä tapahtunutta
keskustelua ei pidä myöskään
leimata sitten moraalittomaksi. Tämä olisi toinen
ehkä tärkeä viesti tähän
keskusteluun.
Kaavoituskytkentöjen kohdalla myös pitää olla
hyvin tarkka. Meillä on selkeät jääviys-,
esteellisyyssäännökset olemassa, niitä pitää noudattaa,
ja sen jokainen, ennen muuta kunnalliselämässä oleva,
tuntee. Kyllä ne säännöt käydään
hyvinkin tarkkaan lävitse. Minusta on tärkeätä,
että yhteiskunnassa pidetään huolta siitä, että tällaisia
kytköksiä ei pääse syntymään.
Annika Lapintie /vas:
Arvoisa puhemies! Herra pääministeri, kysyisin,
kuka tätä maata oikeasti ohjaa? Koska tämä kupletin
juonihan menee näin: Pieni joukko epämääräisen
maineen omaavia liikemiehiä kerää kasaan
ison rahapotin, kiikuttaa sen keskustan puoluetoimistoon, josta
se jaetaan sopiviksi katsotuille ehdokkaille, joista sitten tulee
vaalien jälkeen ministereitä ja pääministeri.
Eli kysymys kuuluu: Kuka tämän on suunnitellut,
kuka tämän kupletin on toteuttanut? Onko se nämä kolme,
noin kolme, liikemiestä? Onko se puoluetoimistosta syylliseksi
valittu nuori ja tuntematon toimitsija? Vai onko tämän
kupletin juonen ja rillumarein säveltänyt peräti
puolueen puheenjohtaja ja sittemmin maan pääministeri? Tämä kiinnostaa,
tähän me haluamme saada vastauksen.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Suhteellisen kovia väitteitä.
Olen kertonut, mikä on ollut minun yhteyteni tähän
yhdistykseen, millä tavalla he ovat minulle tarjonneet sitä vaaliavustusta.
Olen myös vaalien jälkeen sen ilmoittanut täsmälleen
omassa ilmoituksessani. Tämä yhdistyksen osuus
vaalirahoituksesta on ollut merkittävä, yli 400 000
euroa. Se on jaettu ja jakautunut useiden puolueiden ehdokkaille, mutta
ei se ole tietysti koko vaalirahoitus — 400 000
on osa siitä, ehkä, olisiko 20 miljoonan euron,
vai kuinka suuri tämä kokonaisvaalibudjetti mahtoi
ollakaan siitä kokonaisuudesta — ja pitää myös
minusta tämmöisen yhteiskunnallisen vaikuttamisen
näkökulmasta, jos sitä ajatte takaa,
suhteuttaa tähän kokonaisuuteen.
Puhemies:
Kun on pyydetty, että tästä aiheesta keskusteltaisiin
tänään vähän pidempään,
niin poikkeuksellisesti saatan niputtaa useampia kysymyksiä,
ja vastaavasti sitten — niin kuin ehkä olette
havainneet — antaa pääministerille hivenen
pidemmän vastausajan. Tämä sopinee.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Kun tunnettu asianajaja tulee puoluetoimistoon perustettavan
yhdistyksen perustamiskirja ja pöytäkirja salkussaan,
siellä allekirjoitetaan. Postiosoitteeksi, yhdistyksen
postiosoitteeksi tulee puoluetoimiston virkailijan osoite. Tilioikeus annetaan
puoluetoimiston virkailijalle. Varatilintarkastajaksi valitaan puoluetoimiston
virkailija. Tilioikeuden pitäjä siirtää rahaa
saman puolueen puheenjohtajalle ja eräille muille henkilöille; summan,
joka on yhtä suuri kuin monen työntekijän
nettopalkka. Puolueen puheenjohtaja ilmoittaa, että puolue
on antanut ainoastaan teknistä apua perustamisessa. Mitään
muuta kytkentää ei ole.
Miten uskottavana te pidätte, herra pääministeri,
tällaista lausuntoa?
Puhemies:
Kysymys taitaa mennä hivenen ohi ministerin ja pääministerin
toimialan, mutta jos pääministeri haluaa vastata.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että tässä kaikki
kysymykset eivät kohdistu suoraan hallitukselle.
On ilmoitettu ja kerrottu se, että kyseisellä puolueen
virkailijalla oli oikeus antaa teknistä apua yhdistyksen
perustamiseen. Siihen hän oli luvan saanut. Tilinkäyttöoikeuteen
hänellä, sen vastaanottamiseen hänellä ei
ollut lupaa olemassa, ja sitä hän on pyytänyt
anteeksi, että hän sen luvatta teki. En lähde
tässä arvioimaan ikään kuin
tuon päättelyketjun uskottavuutta, mutta se on,
mikä on tapahtunut ja mikä on ollut puolueen puheenjohtajan
tiedossa.
Tarja Filatov /sd:
Arvoisa puhemies! On äärimmäisen
ikävää, että tätä asiaa
pitää käsitellä usealla kyselytunnilla,
koska jatkuvasti putkahtelee uusia tietoja julkisuuden kautta siitä,
mitä tässä on tapahtunut.
Silloin kun tätä ensimmäisen kerran
käsiteltiin, niin te, pääministeri, vastasitte,
että te olette saanut tältä Kehittyvien
maakuntien Suomelta rahaa ja että te olette tarkistanut,
että sen taustalla on niin paljon toimijoita, että sitä kautta
ei voida kiertää tuota 1 700 euron sääntöä,
ja sen vuoksi olette katsonut, että teidän ei
tarvitse sitä ilmoittaa. Nyt on kuitenkin käynyt
ilmi, (Hälinää) että rahoittajia
on huomattavasti vähemmän kuin silloin arvioitiin.
Oletteko te edelleen samaa mieltä?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Ilmoitin sen summan. Ilmoitin sen summan vaalien
jälkeen vuosi sitten välittömästi,
ja sen, minkä aikaisemmin kerroin, mikä pitää paikkansa
sen kanssa, mitä tapahtui silloin, kun minulle tarjottiin
sitä summaa. Silloin esitin lyhyesti kysymyksen siitä,
miten tämä on kerätty, ja sain sen käsityksen,
että siellä on suuri joukko yrittäjiä takana.
Viisi ei ole suuri joukko, se täytyy sanoa, että tässä suhteessa
käsitykseni, joka syntyi silloin, ei ollut oikea, mutta
ilmoitin sen summan avoimesti, niin kuin muutama muukin tästä salista
teki vuosi sitten. Ehkä tämä keskustelu
kaiken kaikkiaan olisi eriluontoista, jos silloin vuosi sitten kaikki,
myös siltä yhdistykseltä niin kuin muiltakin
tahoilta yli 1 700 euron avustukset saaneet olisivat tämän
ilmoituksen tehneet.
Martti Korhonen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Tässä tarinassa alkaa
olla jo niin paljon piirteitä, että on pakko kysyä,
mitä tässä on tarua, totta vai sattumaa?
Sitten haluaisin kiteyttää kahteen sanaan
pääministerin aseman: luottamukseen ja johtajuuteen.
Teidän ensimmäisen kokoonpanonne 11 ministeriä sai
ymmärtääkseni tätä rahapottiavustusta,
11. Voi kysyä, onko se sattumaa vai oliko siihen joku johdatus
mukana vai johtiko joku sitä? Haluaisin teiltä näkemyksen,
miten tällainen sattuma voi tapahtua.
Toinen osio, johon liittyy johtajuus. Jos te ette, herra pääministeri,
ole tietoinen keskustan puoluetoimiston työntekijöiden
tekemisistä, te olette johtaja, te olette puheenjohtaja,
niin oletteko te tietoinen valtioneuvoston kanslian tekemisistä,
oletteko te tietoinen hallituksenne tekemisistä? Kyllä tähän
johtajuuteen alkaa liittyä liian paljon epäselvyyttä.
Haluaisin kysyä teidän oman arvionne omasta johtajuudestanne.
Puhemies:
Otan tähän nyt muutaman lisäkysymyksen,
jos sopii.
Markku Laukkanen /kesk :
Arvoisa herra puhemies! Tämä vaalilakihan
säädettiin kahdeksan vuotta sitten Lipposen ykköshallituksen
aikana. Sen valmisteli silloinen oikeusministeri Johannes Koskinen.
Sen aikana käytiin ennen näitä viime
eduskuntavaaleja viidet vaalit, eikä kukaan ryhtynyt perkaamaan
niitä epäkohtia tuolloin, vaikka siihen olisi
ollut erinomainen mahdollisuus. Vaalirahahan on laillista toimintaa.
Se on meidän hyvä muistaa. Se on laillista toimintaa.
Erilaiset sidosryhmät tässä yhteiskunnassa osallistuvat
siihen. On yrityksiä, on ammattiyhdistysliikettä,
on erilaisia liittoja, ja siksi kysynkin, että kun julkisuudessa
ollut tieto, että 250 000 euroa on tullut ay-liikkeen
puolelta suoraa tukea, sen lisäksi on talkootyötä,
autojen käyttöä, soppatykkejä jne.,
niin pitäisikö myöskin muu kuin rahallinen
tuki ilmoittaa? Sitten on hyvä muistaa myöskin,
että ammattiyhdistysliikkeen rahat kerätään
jäsenmaksuilla, joka on verovähennyskelpoinen.
(Välihuuto) — Ed. Laitinen, on verovähennyskelpoinen. — Muodostaako
tämä vaalirahoituksen antamisen kannalta ammattiyhdistysliikkeen
puolelta mielestänne ongelman, ja pitäisikö tätä verovähennysoikeutta
liittojen jäsenmaksun suhteen arvioida uudelleen?
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! Suomalaisen poliittisen järjestelmän
uskottavuuden kannalta on välttämätöntä,
että pelisäännöt vaalirahoituksen
suhteen ovat niin selkeät ja avoimet, ettei ole pientäkään
epäselvyyttä edustajien riippumattomuudesta silloin,
kun asioista päätetään. Tässä jo
ed. Laukkanen viittasi siihen, miten etujärjestöjen
taholla on toimittu. Jokaisen meidän takana on paljon talkoolaisia,
mutta sen lisäksi on ollut myöskin vasemmisto-opposition
lähellä olevassa etujärjestössä niitä,
jotka ovat tehneet työajallaan tätä vaalityötä.
Kysyisinkin sitä, että pitääkö myöskin
tällainen työpanoksena annettu rahanarvoinen etuisuus
jatkossa ilmoittaa?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Ensin ed. Martti Korhoselle: Vaikka varmaan
uskotte siihen, että pääministeri, puolueen puheenjohtaja
pystyy seuraamaan kaikkea, mutta kyllä se nyt valitettava
tosiasia on, että en puoluetoimistojen virkailijoiden käytännön
työtä pysty seuraamaan. Viikkoaikatauluihini se
ei mahdu millään tavalla. (Ed. Manninen: Korhonen
muistelee Neuvostoliiton aikoja!) Tässä yleisjohtamisessa
riittää kyllä töitä.
Ehkä onneksi ed. Korhonen varmaankin puheenjohtajana on pystynyt
tarkkaan seuraamaan, siihen ehkä mahdollisuudet ovat olleet,
mutta valitettavasti minulla sitä ei ole.
Sitten tämä työtuen muunnosala, josta
oikeusministeri Brax kertoi sen aika selkeän tulkinnan, joka
myös nykyisessä lainsäädännössä on
olemassa siihen, minkälaiseksi mikäkin tuki lasketaan.
Matti Saarinen /sd:
Herra puhemies! Kun on havaittu, että nämä kytkennät,
nämä vaaliavustukset, korreloivat voimakkaasti
henkilö-, hanke- ja paikkakuntakohtaisesti, niin pidättekö tällaista,
tämän liikemieskoplan toimintaa hyväksyttävänä vai
tuomittavana?
Toiseksi: Teillä on ristiriitaiset lausunnot ed. Forsiuksen
kanssa. Olette väittänyt, ettette ole ohjannut
tai neuvonut rahoittamaan häntä tämän Kehittyvien
maakuntien Suomen rahoilla. Ed. Forsius on julkisesti sanonut, että kyllä te
olette ohjannut 5 000 euroa hänelle tätä kautta.
Kumman sana nyt on totta? Teillä on julkisesti ristiriitaiset
lausunnot keskenään.
Anni Sinnemäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Luottamuksen heikentyminen vaalirahoituksen avoimuuteen
heikentää tällä hetkellä luottamusta
koko poliittiseen järjestelmään. Tilanne
on vakava, ja tämän vuoksi uudistukset, joita
tehdään vaalirahoituksen todellisen avoimuuden
saavuttamiseksi, täytyy saada tehtyä ripeästi.
Ne täytyy tehdä sellaisella tavalla, joka palauttaa
luottamuksen sekä hallituksen toimintaan että yksittäisiin
puolueisiin ja sitä kautta koko poliittiseen järjestelmään.
Avoimen vaalirahoituksen olennainen osa on myös puoluerahoituksen
avoimuus. Vihreälle eduskuntaryhmälle tämä tavoite on
tärkeä. Kysyn:
Miten aiotaan varmistaa, että vaalirahoituksen läpinäkyvyys
ulottuu myös puolueiden rahoitukseen?
Anna-Maja Henriksson /r:
Ärade herr talman! Diskussionen om den här
valfinansieringshärvan har redan lett till att människors
förtroende för politiken har minskat. Det är
nödvändigt att vi får en klar lagstiftning
som också alla ledamöter följer.
Politiikkahan on yhteiskunnan rakentamista, ja siinä yhteiskuntarakentamisessa
tarvitaan kaikkia kansalaisia mukaan. Kansalaiset on aktivoitava.
Haluan tässä yhteydessä kysyä pääministeriltä,
miten me, kansanedustajat ja ryhmät yhteisesti voimme yhdessä vahvistaa
demokratiaamme? Se on äärettömän
tärkeä kysymys, miten me kaikki yhdessä voimme
tähän myötävaikuttaa.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Täällä on nyt tullut
kaksi väitettä. Ensin väitettiin, että tämän
yhden yhdistyksen rahat on jaettu yhdestä puoluetoimistosta.
Sitten tuli väite siitä, että ne on jaettu
tällaisen niin kuin henkilö-, paikkakunta-, yrityskohtaisen
jaon perusteella. Kannattaisi ehkä pyrkiä hakemaan
ensin analyysi siitä, kumpi pitää paikkansa
vai onko se yhdistys ne ehkä itse jakanut katsomilleen
henkilöille, mikä on täysin laillista
toimintaa. Vaaliavustukset ovat laillista toimintaa.
Ed. Forsiukseen liittyvään kysymykseen olen julkisuudessa
vastannut, ja kannattaa ne lausunnot lukea. Niistä syntyy
kyllä kokonaiskäsitys.
Puolueiden rahoitus tulee kuulumaan tämän työryhmän
työhön, valmistelutyöhön. Toivon, että oikeusministeri
Brax kohta voi vastata tähän samoin kuin siihen
työntekijöiden käyttämiseen, pitääkö ne
laskea myös tueksi mukaan.
Sitten tämä iso kysymys siitä, miten
tätä luottamusta lisätään
ja vahvistetaan demokratiaa yhdessä: Minusta olisi tärkeää se,
että tämän kevään keskustelun
jälkeen tehtäisiin kaikille selväksi
se, että vaalityötä saa avustaa. (Ed.
Kallis: Että lakia pitää noudattaa!)
Rahaa pitää saada antaa niille ehdokkaille ja
puolueille, joita haluaa tukea, ja sitten saajien pitää sääntöjen
mukaisella tavalla tehdä niistä ilmoitukset, että se
on avointa, rehellistä toimintaa. Nyt tässä uhkaa syntyä semmoinen
käsitys, että kohta kukaan ei uskalla lahjoituksia
tehdä. Pitää sallia se, että yhteiskunnassa
on vuorovaikutusta poliittisten päätöksentekijöiden,
elinkeinoelämän ja erilaisten järjestöjen
välillä. Ei tämä maa muuten
pärjää. Jos me erkaannumme toisistamme,
emme uskalla toisiamme tavata, keskustella asioista, niin huonosti
käy.
Sitten on hyvin tärkeätä myös
se, mikä tässä vaalilain uudistamisessa
tulee olemaan esillä, että määritellään
myös katto sille, kuinka suuria avustuksia saa antaa. Se
toivottavasti ohjaa myös ehdokkaita siihen, että haetaan
se suurelta joukolta ihmisiä, niin kuin esimerkiksi Yhdysvaltojen
presidentinvaaleissa tapahtuu, että tavalliset kansalaiset,
tavalliset yritykset antavat, on se sitten 10 euroa tai 500 euroa
tai 5 000 euroa, mutta se syntyy pieninä puroina.
Se myös minusta vahvistaa kansanvaltaa.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Ensimmäinen kysymys koski
osittain kansainvälistä lehdistöä,
ja kun Euroopan neuvoston korruption vastainen toimielin Greco suoritti
tarkastuksen Suomessa viime vuonna, se antoi havaintojensa perusteella
Suomelle kaikkiaan kymmenen suositusta. Ed. Södermanin
asiasta tekemään kirjalliseen kysymykseen 542/2007
vp antamassaan vastauksessa ministeri Brax on todennut asettavansa
heti alkuvuodesta 2008 työryhmän, joka pohtii
muun muassa suositusten täytäntöönpanoa.
30.5. tänä vuonna oikeusministeriö asetti
toimikunnan arvioimaan puolueiden ja vaaliehdokkaiden saaman rahoituksen
nykytilaa ja sen valvontaa. Työryhmän tehtävänä on laatia
omat ehdotuksensa.
Arvoisa puhemies! Kysyn valtioneuvoston asianomaiselta jäseneltä eli
oikeusministeri Braxilta:
Onko oikeusministeriö asettanut toukokuun lopussa asetetun
vaalitoimikunnan lisäksi toi-sen, ed. Södermanin
kysymykseen annetussa vastauksessa tarkoitetun työryhmän
pohtimaan Grecon suosituksia, ja keitä siihen mahdollisesti kuuluu?
Oikeusministeri Tuija Brax
Arvoisa herra puhemies! Grecon suositukset koskien vaalityöryhmää on
nyt asetetussa toukokuun työryhmässä.
Sen lisäksi ensi syksynä aloitetaan rikoslainsäädännön
tarkistamisprosesseja, joissa muun muassa mietitään
sitten näitä mahdollisia lahjusrikostarkennuksia.
Arvoisa puhemies, käykö, että tässä yhteydessä vastaan
myös minulle osoitettuihin aikaisempiin kysymyksiin?
Puhemies:
Määräajan puitteissa.
Täällä kysyttiin tästä talkootyöstä.
Lain mukaan tavanomaista talkootyötä ei tarvitse
ilmoittaa. Meille oikeusministeriöön ei ole nyt eikä aikaisemminkaan
tiettävästi tullut ilmoituksia tavanomaista suuremmasta
tai poikkeavammasta talkootyöstä. Tämä talkootyöasia
tulee tässä Tarastin työryhmässä pohdittavaksi,
koska tämän kaltaisia tarinoita tai väitteitä on
tullut, että talkootyöksi tulkitaan myös
semmoinen, kun ihan palkalliset ihmiset tekevät paljon
töitä. Se täytyy siellä työryhmässä katsoa.
Nykyisen lain mukaan, jos on talkootyötä, joka
on tavanomaista laajempaa, se kuuluu ilmoittaa. (Ed. Laitinen: Työnantajan
ja työntekijän välinen suhde!)
Puoluerahoituksesta vielä: Tässä Tarastin
käsitellään myös paitsi puoluerahoituksen
avoimuus myös Grecon suositusten takia puolueita lähellä olevien
yhdistysten ja säätiöiden rahoituksen
nykyistä suurempi julkisuus. Tähän työhön
käydään ensi keväänä sen
jälkeen, kun on saatu ensin syyskaudella valmiiksi uusi
kokonaisuudistus vaalirahoituksesta. Sen jälkeen siis puolueet
ja puolueita lähellä olevat tahot ja heidän
rahoituksensa avoimuus.
Jacob Söderman /sd:
Arvoisa puhemies! Vaalityön avustaminen on sinänsä laillista,
mutta tässä Kms-yhdistyksessä on hyvin
outoja piirteitä. Toinen päärahoittaja
ilmoitti Yrittäjä-lehdessä Pohjois-Karjalassa,
että poliitikot pitää hoitaa vaaliavustuksilla,
ettei heitä tarvitse lobata pitkin vuotta. Sitten lehdistö löysi
tämän yhdistyksen lähettyviltä tämmöisen
Nova Groupin, joka harrastuu kiinteistöbisnestä ja
on hyvin kiinnostunut kaavoista. Sen toiminnassa on neljä ihmistä,
jotka on tuomittu talousrikoksista. Sen päätoimija
tapasi sitten avainministereitä ja ilmoitti sen jälkeen
meilillä yrittäjille, että nyt nämä ministerit
ovat heidän kaavalinjansa takana.
Sitten on outoa tässä toiminnassa myös
se, että on tuettu ehdokkaita vaalien jälkeen,
siis ostettu vaikutusvaltaa, ja nimenomaan paikkakunnilla, joilla
Nova Groupilla on toimintaa. Sitten on vielä löytynyt
Rovaniemeltä nyt ensimmäinen ta-paus, jossa kaksi
Kms:ää lähellä olevaa poliitikkoa,
toinen se varsinainen toimija ja toinen tuettu, ovat osallistuneet
kaavaratkaisuun valtuustossa.
Eikö nyt hallitukselle olisi parempi, että nämä epäilyttävät
piirteet tässä yhdistyksen toiminnassa annettaisiin
poliisin tutkittavaksi sillä tavalla, että saataisiin
asiantunteva selvitys tästä toiminnasta ja että mahdolliset
syylliset joutuisivat vastuuseen ja ilma puhdistuisi?
Puhemies:
Tämä oli nyt lähes 2 minuuttia.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Rikoksia ei pidä tietenkään
hyväksyä. Se on aivan selvä asia, ja
viranomaisten pitää puuttua silloin, jos rikoksia
nähdään tapahtuvan.
Tämän Rovaniemen osalta en tunne asian yksityiskohtia,
mutta sen olen kuullut — täällä on rovaniemeläisiä varmasti
paikalla — että kun kaavamuutosta käsiteltiin,
kyse oli kolmesta jo valmiiksi teollisuustonteiksi kaavoitetusta
tontista, jotka yhdistettiin yhdeksi tontiksi, ja ne kaikki olivat
kaupungin itsensä omistamia tontteja. Tämä on
varmastikin vaikuttanut siihen kaupunginvaltuuston käsittelyyn,
ja kaupunginvaltuusto oli ollut täysin yksimielinen lisäksi
tästä tonttien yhdistämisestä.
Mutta nämä ovat asioita, jotka pitää viranomaisten
tutkia, jos niissä havaitaan tutkittavaa, ja tässä ei
pidä olla mitään epäselvää.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Yritysten perijöiltä poistetaan
hallituksen päätöksillä kokonaan
perintövero, mistä perheyritysten perijät
hyötyvät vuodessa noin 10 miljoonaa euroa ja vaalikaudella
siis noin 40 miljoonaa euroa. Sen sijaan työttömät
maksavat jatkossakin 25 euron työmarkkinatuestaan veroa
22 prosenttia, ettekä te tähän ole tekemässä mitään korjausta.
Tässä näkyy se, että kyllä noilla
vaalituilla on merkitystä. Ainakin minun silmissäni
se siltä näyttää. Ne, jotka
pystyvät rahoittamaan mieleisiään ehdokkaita
... En väitä, että mielipide muuttuu
sen vuoksi, että on saanut rahaa, mutta mieluisia ehdokkaita
on tuettu, ja sitten tulee vastapalvelus. Tämä tällainen
tilanne herättää katkeruutta pienituloisissa,
ja uhkana on ilman muuta nyt äänestysprosentin
lasku.
Herra pääministeri, oletteko te valmiita siihen,
että asetetaan euromääräinen
katto vaalimainonnalle? Minä en usko, että mikään
muu tepsii siihen, että jonkunlaista tasa-arvoisuutta tulee.
Vai onko niin, että kun teillä on nämä liikemiesrahoittajat
takana, hallituspuolueilla, niin te ette tähän
halua korjausta tehdä?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Ed. Tennilä totesi, että perintövero
poistetaan yritysvarallisuuden perijöiltä. Pitää toimittaa
se hallituksen esitys ed. Tennilälle. Niitä ei
poisteta, niin kuin nyt hyvin tiedätte, mutta se esitys
joka tapauksessa on täällä arvioitavana,
se on totta. (Ed. Tennilä: Käytännössä se poistetaan!)
Pienituloisten kohdalla taas tuloveroa alennetaan, eikä tässäkään
nyt varmasti ole mitään väärää.
(Ed. Tennilä: Ei työmarkkinatuen saajille tapahdu
mitään!) Perusvähennystä ollaan
nostamassa, joka koskettaa kaikkia. Kansaneläkettä on nostettu,
eikä tässäkään ole
varmaan mitään taloudellista riippuvuussuhdetta.
Pienimmät äi-tiys-, isyys- ja sairauspäivärahat
160 euroa kuukaudessa, tämän maan historian suurin
etuuskorotus, eli minusta ... (Välihuuto) — Tiedän,
että kuulostaa hieman naiivilta, mutta niin oli valitettavasti
nyt tämä kysymyskin, eli kytketään
asiat, joilla ei ole mitään tekemistä.
Ei näitä asioita olisi ennen vaaleja tuotu esille
eri puolueiden tahoilta. Ei vasemmistoliitto esittänyt
perintöveron keventämistä, ei edes tavallisilta
ihmisiltä. Monet puolueet nykyisistä hallituspuolueista kyllä esittivät
ja toivat sen avoimesti ennen vaaleja esille, ja sitä ohjelmaa
me nyt toteutamme, jottemme pettäisi vaalilupauksia.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Ehkä joskus kannattaisi ajatella
niinpäinkin, että puolueet osaavat asettaa itse
omia tavoitteitaan, ja yritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen
on ollut hallitusrintamassa erittäin pitkä tavoite.
Sitä jo viime vaalikaudella toteutettiin pitkälle
ja haluttiin jatkaa tällä kaudella, ja saattaa
olla niin, että sitten monet tahot haluavat tukea myös
tätä politiikkaa. Mutta puolueet asettavat itse
tavoitteensa, ja sitten sille kerätään
kansalta tukea.
Tämä euromääräinen
katto: En usko siihen, että kampanjoita kahlittaisiin tällä tavalla.
(Ed. Tennilä: Miksette?) Sen jälkeen sitten olisi
asetettava heti kysymykseen myös se, kuinka paljon saa
olla muuta tämmöistä lehdistö-
ja tv-näkyvyyttä. Mutta sen sijaan kannatan — ja
taisin olla ensimmäinen, joka sen keskustelun nosti — että annetaan
yksittäiseltä taholta tulevalle lahjoitukselle
kattomäärä. Minä uskon, että se
on omiaan myös halventamaan näitä kampanjoita.
Hannakaisa Heikkinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Olen hyvin surullinen siitä, että tässä vaalirahoitusjupakassa
ovat tahtomattaan joutuneet syyllistetyiksi myös monet
pienet yritykset, jotka ovat tukeneet tuttua kansanedustajaehdokasta
ihan vain ystävyyden pohjalta. Näin ovat tehneet
myös lukuisat yksityiset henkilöt. En osaa nähdä siinä mitään
pahaa. Ilman tällaista tukea olisin itsekin joutunut ottamaan
vielä enemmän lainaa vaalityöni rahoittamiseen.
Siksi haluaisinkin kysyä asianomaiselta ministeriltä:
Mikä tekee työväenyhdistyksen kautta
kierrätetystä vaalituesta puhtaampaa ja parempaa
kuin suoraan yrityksiltä saatu vaalituki?
Tuulikki Ukkola /kok:
Arvoisa puhemies! Kävin läpi näitä vasemmiston
vaalirahailmoituksia, ja kyllä yrittäjien tuki
näyttää teillekin maistuvan. Mutta se,
mitä haluan kysyä, liittyy tähän työväenyhdistysten
kautta kierrätettyyn rahaan. Mikäli minä ymmärrän,
ministeriö olisi voinut aukaista ne ja vaatia aukaistavaksi.
Meillä oli tänä päivänä perustuslakivaliokunnassa
tämän hätätilalain elikkä tämän
uuden vaalilain takia asiantuntijat kuultavana, ja minä kysyin
tästä asiasta ja ymmärsin, että ne
olisi voinut aukaista, jos olisi ministeriö halunnut, nämä suuret
50 000 euron, 30 000 euron tuet, mitä ovat
jotkut kansanedustajaehdokkaat, kansanedustajat, saaneet työväenyhdistyksiltään.
Ed. Antti Kaikkonen merkittiin läsnä olevaksi.
Päivi Räsänen /kd:
Arvoisa herra puhemies! Kun vaalirahoituslakia aikanaan käsiteltiin,
niin silloin haluttiin, että mahdollisia lainrikkomisia ei
käsiteltäisi lakituvissa, vaan että niistä tulisi poliittisia
seurauksia. Te, herra pääministeri, olette kertonut
itse ilmoittaneenne oman vaalitukenne lain mukaan, mutta hallituksessa
on useita ministereitä, jotka eivät ole näin
toimineet. Olette korostanut sitä, että ministerit
ja kansanedustajat ovat samassa asemassa lain noudattamisen suhteen,
mutta eikö siinä suhteessa ole ero, että ministerit
toimivat erityisen luottamuksen varassa, joka voi mennä silloinkin,
kun edes lakia ei ole rikottu, niin kuin kävi ulkoministerin
tapauksessa hiljattain? Jos ministeri joutuu luottamuspulan vuoksi
eroamaan, hän kuitenkin säilyttää kansanedustajan
paikkansa, ja kysyn siis edelleen:
Miten, herra pääministeri, arvioitte niiden
ministerien aseman, jotka ovat ministerivalan vannottuaan jättäneet
lainvastaisen ilmoituksen vaalirahoituksestaan? Millä tavalla
tämä poliittinen vastuu toteutuu?
Pääministeri Matti Vanhanen
Puhemies! Aivan sama vastaus kuin täällä kyselytunnilla
ainakin kerran ellei kahdesti aikaisemmin, että tässä suhteessa
jokainen kansanedustaja on samalla viivalla. Ilmoitukset piti tehdä vuosi
sitten keväällä, ja en tässä tee
eroa kansanedustajan ja ministerikansanedustajan välillä.
Jukka Gustafsson /sd:
Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhanen,
te olette itse todennut, että kuulitte Nova Groupin johtajan
Yli-Saunamäeltä Kehittyvien maakuntien Suomesta
ensimmäisen kerran talvella 2007 eduskunnan kuppilassa.
Ennen pitkää ulkomaanmatkaanne viikko sitten pitämässänne
lehdistötilaisuudessa teiltä kysyttiin, oletteko
osallistunut Yli-Saunamäen ja puoluesihteeri Korhosen kanssa
tammikuussa 2007 pääministerin virka-asunnossa
pidettyyn tilaisuuteen, jossa käsiteltiin Kehittyvien maakuntien
Suomen toimintaa ja ehdokkaiden tukemista. Tiedotustilaisuudessanne
kerroitte, että ette muista tällaista tilaisuutta.
Onko muisti nyt palautunut ja jos ei, niin voisitteko tarkistaa
tämän pikaisesti ja selvittää tuon
tilaisuuden tapahtumat ja mahdolliset kytköksenne Kehittyvien maakuntien
Suomen syntyyn myös eduskunnalle?
Pääministeri Matti Vanhanen
Puhemies! Kysymyksessä silloin ei edes ollut sitä,
että olisi vielä käsitelty Kehittyvien
maakuntien Suomen asioita, vaan onko tavattu, ja sanoin, että ei
minulla ole mielikuvaa tällaisesta tapaamisesta, eikä ole
edelleenkään sellaista mielikuvaa. Mutta sen kyllä muistan
täsmälleen, olisinko ollut käsittelemässä Kehittyvien
maakuntien Suomen asioita muussa yhteydessä kuin täällä kuppilassa käydyssä keskustelussa,
ja sen kyllä muistaisin. Minulle esitettiin vaalitukea
täällä eduskunnan kuppilassa, päivämäärää en
muista, ja se on se, minkä olen moneen kertaan kertonut.
Merja Kyllönen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen suuntaan pärähti
vaalirahhaa ihan pyytämättä ja yllättäen.
Ei tiedetty, mistä ne tuli ja minne ne meni. Täällä on
puhuttu, että on hyvä, jos vaalitukea tulee, eikä siinä mitään:
hyvä, että tulee. Mutta näin maalaisjärjellä ajateltuna
en kyllä ymmärrä, miksi niitä rahoja
osittain sitten päätettiin palauttaa. Mikä niissä rahoissa oli
sitten yhtäkkiä vikana, kun ne polttelivat käsissä?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Haluaisin, että ministeri Brax voisi
vastata tähän könttiavaamiskysymykseen,
joka oikeusministeriöön jonkin aikaa sitten ilmoitettiin.
Näihin kysymyksiin, ovatko ne tulleet pyytämättä ja
yllättäen, luulen, että kaikki ne 53
ehdokasta, jotka saivat rahaa tältä yhdistykseltä samoin
kuin kaikilta muilta avustajatahoilta, voisivat vastata siihen.
Hallitus ei pysty vastaamaan. En usko, että mikään
on tullut tässä suhteessa pyytämättä tai
yllättäen.
Oikeusministeri Tuija Brax
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Laukkanen aikaisemmin sanoi,
että aiemmin ei ole esitetty väitteitä,
että pitää muuttaa tätä lakia.
Kyllä on, ja sen takia hallitusohjelmaankin saatiin läpi
se, että tämä laki muutetaan.
Mutta näihin könttäsummien avaamisiin,
ed. Ukkola: Ehdokkaalle tai hänen tukiryhmälleen tulevat
avustukset on, jos siellä on yli 1 700 euroa,
ilmoitettava. Monet edustajat ovat näin tehneet. Sittemmin
on käynyt ilmi, että osa kokikin, että nyt
vasta ilmoittaa, eli on niin sanotusti korjannut eli vasta noudattanut
lakia. Mutta oikeusministeriölle ei tämän
lain takia — niin kuin ed. Räsänen oikein
siteerasi, lain tarkoitus oli, että julkinen arvio on se
rangaistus tai se seuraus — ole annettu toimivaltuutta
määrätä tai käydä tutkimassa,
ovatko ilmoittajat puhuneet totta. Tältä osin
nyt, kun lakia uudistetaan, meidän on pakko ilmeisesti
tämänkin kevään kokemusten jälkeen päätyä siihen,
että sillä vaalirahoitusviranomaisella, kuka tai
mikä se jatkossa onkaan, on oikeus tietyissä tilanteissa
myös sitten tutkia, vaatia tositteita, tehdä lisäkysymyksiä,
uhkasakon uhalla tai mahdollisesti sakkojen uhalla.
Timo Kalli /kesk:
Arvoisa puhemies! Vaalirahoituslain keskeisten säännösten
tulkinnanvaraisuudesta johtuen useat edustajat, minä mukaan
lukien, ovat jättäneet oikeusministeriölle määräajassa
puutteellisen ilmoituksen; siis virheitäkin on tullut tehtyä.
Nykytilanne osoittaa siis, että uudistus tarvitaan. Keskustan
eduskuntaryhmän viesti lain- valmistelijoille on selvä: vaalilain
rahoitussäädäntöä tulee
kehittää läpinäkyvämmäksi,
kansanvaltaisemmaksi ja kansalaistoimintaa tukevaksi. Toimiva lainsäädäntö lisää osaltaan
poliittisen järjestelmän uskottavuutta. Esitänkin
kiitokset pääministerille, hallitukselle ja myös
kaikille oppositioryhmille siitä, että on saatu
aikaan yhteinen näkemys. Kuitenkin tämä pitkittynyt,
mutkittunut ja ainakin osittain kyseenalaisiakin piirteitä saanut
julkinen vaalirahoituskeskustelu herättää kysymyksen,
päätetäänkö kansanvallan
kannalta tärkeimmistä asioista, kuten siitä,
kuka on Suomen pääministeri, Mannerheimintien
tällä tai tuolla puolen. Tämän kysymyksen
kohdistan oikeusministerille.
Oikeusministeri Tuija Brax
Arvoisa herra puhemies! Meillä on Suomessa perustuslaki,
jonka mukaisesti hallitus muodostetaan, ja itse asiassa oikeusministeriössä parhaillaan
toimiva Perustuslaki 2008 -työryhmä tulee mietintöönsä asioita
myös keräämään, koska
me olemme ministeriössä lähes tunti tunnilta
kirjanneet tähän asti uuden perustuslain aikana
syntyneet hallitukset ja myös pääministerien
nimitysprosessit, ja tullaan näyttämään,
mikä rooli nimenomaan uuden perustuslain tahdonkin mukaisesti
on ollut nimenomaan eduskuntaryhmillä ja tällä talolla, eikä tiedossani
ole, että tästä olisi mitään
poikkeavia piirteitä ollut. Tästä viimeisestäkin
hallituksen muodostamisesta ministeriön virkamiehet ovat
pitäneet kirjaa. Tälle parlamentaariselle työryhmälle,
joka aloittaa syyskuussa, tullaan myös esittämään
tämän uuden perustuslain tähänastinen
toimivuus ja sen arviointi tältä osin.
Miapetra Kumpula-Natri /sd:
Arvoisa puhemies! Minusta oleellista nyt on, että pääsisimme
rauhassa kesälomille ja me tietäisimme, onko vielä tulossa
jotain uutta. Kysyn, pääministeri, teiltä:
Onko teillä luottamus, että nyt kaikki oleellinen
olisi selvillä, että me emme tarvitsisi pääministerin
ilmoitusta emmekä me tarvitsisi välikysymystä,
vaan että asia voisi olla loppuun selvitetty? Tässä on
kyllä media ollut se aktiivinen osapuoli, joka on aamulukemista
tuottanut päivittäin meille kansanedustajille,
jotka seuraamme sitä, miten hallitus on toimintakykyinen.
Minulle jäi, ministeri Cronberg, teiltä vihreän ministeriryhmän
puheenjohtajana epäselväksi, miksi te haluatte
välikysymystä, kun se on yleensä ollut
tällä puolella se työkalu, jolla sitten
epäluottamusta osoitetaan. Mutta nyt me haluaisimme kansan
luottamuksen palauttamiseksi selvyyttä näihin
asioihin ja luottamusta siihen, että mitään
uutta ei enää ilmenisi.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Itse pidän itseäni kohtalaisen
rauhallisena ja tyynenä ihmisenä, mutta jonkin
verran olen tietysti yllättynyt siitä, että tässä on
varmaan kuukausi tätä kysymystä käsitelty,
ja oikeastaan tuntuu, että kaikki paine kohdistuu pääministeriin,
joka vuosi sitten teki ajallaan oman ilmoituksensa, niin kuin piti
tehdä. (Ed. Paloniemi: Juuri näin!) Kerroin silloin
sen, mikä on. En minä pysty tietysti kaikkien
puolesta sanomaan, onko tulossa jotain uutta. Tässä on
erilaisia pieniä yksityiskohtia päivä päivältä tullut
lisää tähän, mutta eivät
ne ole sellaisia asioita, joista hallitus tietäisi tai
hallitus jollain tavalla vastaisi. Minusta tässä pitäisi
nyt palata tähän suureen linjaan, siihen, että lakia
pitää noudattaa ja nyt tätä lakia
pitää uudistaa sellaisella tavalla, joka lisää läpinäkyvyyttä,
tekee selväksi sen, että toista kertaa ilmoituksia
ei jätetä tekemättä, ja sitä kautta
luottamusta syntyy. Se tehdään tässä työryhmässä,
jonka oikeusministeriö on asettanut. Näillä uusilla
säännöillä sitten saadaan, koko
järjestelmä, otettua oppia siitä, mitä on
tapahtunut.
Työministeri Tarja Cronberg
Arvoisa puhemies! Vaalirahoituksen täydellinen avoimuus on
aina ollut vihreille erittäin tärkeä tavoite.
Meidän mielestämme on tärkeää,
että käymme tämän keskustelun
syvällisesti siten, että hallitus voi aloittaa
uudistustoimet, jotka ministeri Brax on jo aloittanut, ja että pääsemme
poliittisen uskottavuuden tielle.
Pekka Haavisto /vihr:
Arvoisa puhemies!
Puhemies:
Anteeksi, täällä seisoskellaan kovasti.
Kyllä nimet ovat näkyvissä täällä,
mutta pyyntöjä on nyt paljon.
Arvoisa puhemies! Te, herra pääministeri,
totesitte, miten tärkeää on läpinäkyvyys myöskin
sen vuoksi, että kansalaisille olisi mahdollista arvioida
poliitikkojen toimintaa. Nyt kunnallisvaalit ovat tulossa, ja itse
olen tavattoman huolissani siitä, että tällä vaalirahoituskriisillä näyttää olevan
häntä myös täällä kunnallispuolella.
Mainitsitte itse Rovaniemen, mutta tietysti se herättää epäilyn
jääviyksistä, esteellisyyksistä muuallakin.
Olisin kysynyt teiltä, herra pääministeri:
Onko teidän tiedossanne mitään, mikä antaisi aiheen
olettaa, että näitä ongelmia on muuallakin
kuin Rovaniemellä? Saako tutkiva journalismi vielä jotakin
selville, ja miten palautettaisiin nyt ennen kunnallisvaaleja kansalaisten
luottamus siihen, että myöskin kunnallispolitiikassa toimijat
toimivat näiden jääviys- ja esteettömyyssäännösten
mukaisesti?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Tutkiva journalismi olisi ehkä saanut selville
sen, että siellä on kolme olemassa olevaa teollisuustonttia,
jotka kaupunki itse omistaa, yhdistetty kaavamuutoksella. En tiedä,
ed. Tennilä taitaa olla Rovaniemeltä ja voi vahvistaa,
pitääkö tämä minun
saamani tieto paikkansa. Minä olen sitä joutunut
kyselemään, kun ei se ole tässä muutoin
selvinnyt. Varmasti viranomaiset katsovat siellä eteenpäin.
Kunnallisvaaleihin liittyen puolueet ovat yhdessä sopineet
siitä, että vaikkei uutta lainsäädäntöä vielä saada
kunnallisvaaleihin voimaan, niin niissä puolueet sitoutuvat
siihen, että ehdokkaat tulevat noudattamaan jo myös
tätä yksittäisten lahjoitusten kattosäännöstöä.
Minusta tätä pitää nyt vahtia
ja katsoa. Minusta saattaisi olla ihan hyvä, jos Suomeen
syntyisi, voi sanoa, journalismin rinnalle vaikka myös
paikkakuntakohtaisia kansalaisryhmiä, jotka vähän
arvioisivat ja seuraisivat vaalikampanjointia, laskisivat yhteen ilmoitusten
kokoja ja niihin käytettyjä hintoja ja toimisivat
kontrollöörinä siinä, pitävätkö ilmoitetut
kampanjakustannukset myös paikkansa. Minä en usko,
että sitä pystyy oikein mikään
virallinen organisaatio järjestämään,
vaan kyllä meillä saisi olla myös tämän
tyyppistä kansalaisaktiivisuutta.
Oikeusministeri Tuija Brax
Arvoisa herra puhemies! Heti tämän kyselytunnin
jälkeen esittelen esityksen kunnallisvaaleihin mennessä voimaan
tulevasta lainsäädännöstä.
Osa seurauksista siitä laista on jo, että tulee
kokonaan uudet ilmoituskaavakkeet. Minun toimivaltani aikana en ole
voinut, ei siis ollut auki enää, kaavakkeet oli tehty
ja niitä oli jo täytetty ennen kuin minusta tuli
ministeri, mutta jo tämä uusi kaavake, joka tulee
kunnallisvaaleihin tämän uuden lainsäädännön
myötä, tulee osaltaan kyllä tekemään kansalaisille
helpommaksi arvioida tätä sidonnaisuutta.
Tiedoksi vielä, arvoisa puhemies, että tässä käynnissä olevassa
tilanteessa, paitsi mitä on kerrottu, ja myös
ed. Södermanille, miten poliisipuoli tutkii, olen myös
jo alkuviikosta ministeriön johtoryhmässä pyytänyt
selvittämään ja saanut tiedon, että myös
syyttäjäorganisaatio seuraa sitä, miten
poliisi toimii, ja Valtakunnansyyttäjänvirastossa
ollaan kuulolla koko tästä prosessista, joten
siltä osin, jos, ed. Haavisto, tarkoititte, että saadaan
ikään kuin kaikki varmasti selvitettyä kansalaisten
luottamuksen aikaansaamiseksi, (Puhemies: Minuutti on kulunut!)
niin ymmärrän, että viranomaiset myös
syyttäjäpuolella ovat hereillä tässä asiassa.
Pia Viitanen /sd:
Arvoisa puhemies! Herra pääministeri, te
ihmettelitte, miksi täällä palataan koko
ajan tähän asiaan. Ihmiset ihmettelevät
tänä päivänä, mitä tapahtuu.
Eikö olekin niin, että tässä on
nyt käynyt niin, että päivä päivältä on
tullut uusia erilaisia tietoja liittyen muun muassa tähän
Kehittyvien maakuntien Suomen syntyhistoriaan? Päivä päivältä tulee
erilaisia selityksiä, jotka ovat keskenään
ristiriitaisia, myös teiltä itseltänne,
arvoisa herra pääministeri, eri päivinä erilaisia
vastauksia. Kaiken kaikkiaan ihmisille on muodostunut tästä hyvin
epämiellyttävä kuva. On muodostunut kuva
siitä, että on kerätty muutaman liikemiehen
iso rahamassi, jolla kenties on kytköksiä muun
muassa rakentamis- ja kaavoituspäätöksiin.
Tämä on erittäin vastenmielinen kuva,
mikä tästä on syntynyt, ja sen seurauksena
politiikan uskottavuus varmasti monien ihmisten mielessä on
nyt vähän kysymysmerkki. Kysynkin teiltä,
arvoisa pääministeri:
Mitä nyt ihan oikeasti te pääministerinä teette, jotta
politiikan uskottavuus paranisi? Koska tämäkin
keskustelu osoittaa, että näihin kysymyksiin emme
ole vielä saaneet vastauksia, palaan alkuperäiseen
kysymykseen: (Puhemies: Minuutti on kulunut!)
Miksi ette anna meille ilmoitusta?
Puhemies:
Otetaan tähän vielä lisäkysymys,
ed. Arhinmäki.
Paavo Arhinmäki /vas:
Arvoisa puhemies! Ministeri Brax, te vastaatte hallituksessa
vaalirahoituslainsäädännöstä.
Vastaavatko teidän mielestänne hallituksen ministerien
viimeaikainen toiminta ja päivittäin vaihtelevat
puheet tätä ministeri Cronbergin mainitsemaa vihreiden
vaatimaa täydellistä avoimuutta vaalirahoituksesta? Onko
teillä täysi luottamus hallituskumppaneihin?
Ministeri Cronberg, kysyn tämän täydellisen avoimuuden
nimissä vielä varmistuksen: Onko tietääksenne
kukaan muu vihreä ehdokas ed. Forsiuksen lisäksi
saanut rahaa tältä isänmaalliselta Caymansaarien
kautta osittain toimivalta Kms:ltä?
Oikeusministeri Tuija Brax
Arvoisa herra puhemies! Minulla on täysi luottamus
hallituksen toimintakykyyn nyt, kun se on päättänyt
uudistaa koko lainsäädännön
jo nyt kunnallisvaaleissa. Ensimmäiset kaksi osaa esitellään
teille tänään ja muiltakin osin tämän
syksyn aikana. Se kertoo, että hallitus toimii tässä asiassa
tässä ja nyt oikein.
Mitä tulee yksittäisten ministerien luottamukseen,
niin meidän perustuslaissamme se ei mene niin, että oikeusministeri
on se taho, joka arvioi sitä. Meistä ministereistä jokainen
ja hallitus kokonaisuutena nauttii eduskunnan enemmistön luottamusta,
ja oikeuskansleri on sitten se taho, joka arvioi laillisuutta. Oikeusministeri
ei ole oikeuskansleri.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Miksei pääministerin ilmoitusta
asiasta? Tämä asia ei ole yksin hallituksen asia.
Näihin epäselvyyksiin näissä ilmoituksissa:
ne koskevat aika montaa edustajaa tässä salissa.
(Ed. Arhinmäki: Miksi te sitten vaaditte välikysymystä?) — Ei
hallitus esimerkiksi pysty millään vastaamaan,
ed. Arhinmäki, siihen, että te ette vuosi sitten
tehnyt ilmoitusta yli 1 700 euron lahjoituksista. (Hälinää)
Emme me voi siitä ilmoitusta antaa eikä selvitystä.
(Puhemies koputtaa) Mutta mikäli te allekirjoittaisitte
välikysymyksen, niin sen jälkeen hallituksella
ja hallituspuolueilla olisi täysi oikeus kysyä teiltä,
miksi te jätitte ilmoituksen vuosi sitten tekemättä.
Miksi teille muisti palasi vasta tänä keväänä?
Teillä on mahdollisuus tänäänkin
se tehdä.
Lyly Rajala /kok:
Arvoisa puhemies! Oikeastaan pääministeri
vei sanat suustani. Nimittäin kysymykseni olisi ollut näin:
Mikä on se keino, että myöskin me
voimme kysyä opposition puolelta? Sieltä puolelta
viime aikoina, viikko sitten puoluekokouksen yhteydessä ed.
Ahde nousi esille. Sitä paitsi yksi asia on, että ed.
Ahde muun muassa johtaa hyvin paljon itse omaa luomustaan elikkä eduskunnan
tarkastusvaliokuntaa, jonka tehtävänä on
nimenomaan taloudellisten asioitten seuranta eduskunnassa.
Puhemies:
Siinä ei tainnut olla kysymystä ollenkaan.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Viime päivien vaalirahoituksesta
käyty kohu on leimannut mediaa. Kuitenkin eilen täällä käsiteltiin
tämän vaalikauden erästä suurinta
asiaa, Lissabonin sopimuksen hyväksymistä. Kysyn
arvoisilta ministereiltä:
Onko vaalirahakohu peittänyt alleen ne suuret kysymykset,
arkiset asiat, joista todella kansalaiset tarvitsisivat tietoa,
joista tarvittaisiin avointa kansalaiskeskustelua? Onko ollut vahinkoa
tästä aiheetta nousseesta vaalirahakohusta todella
suurille asioille?
Pentti Oinonen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Joidenkin kansanedustajien ja ministereiden
käytös vaalirahoitusjupakan yhteydessä on ollut
röyhkeydessään ennenkuulumatonta ja räikeässä ristiriidassa
kansalaisten oikeustajua vastaan. Ei siis ihme, että kansalaisten
luottamus maamme johtoon on saanut ankaran kolauksen. Kysyisin hallitukselta:
Miten te ministerit voitte vaatia kansalaisilta lainkuuliaisuutta
ja rehellistä käyttäytymistä, kun
te itse ja puoluekolleganne näytätte kyseenalaista
esimerkkiä?
Paavo Arhinmäki /vas:
Arvoisa puhemies! Nyt täytyy korjata ensin pääministeri
Vanhasen väite, että en olisi jättänyt
vaalirahoitusilmoitusta. Olen jättänyt sen aivan
sen mukaisesti kuin laissa on määritelty. Olen
täydentänyt sitä kuten moni muukin. (Naurua)
Kysyn:
Miten välikysymyksellä voidaan selvittää yksittäisen
kansanedustajan vaalirahoitus, kun te olette sitä mieltä,
että yksittäisten hallituksen ministereiden vaalirahoitusta
ei pidä selvittää? (Puhemies: Kuunnellaan
keskustelua!) Viittaan esimerkiksi Suomi-Soffaan.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Tietysti, jos välikysymyksen allekirjoittaa
joku edustaja, niin kyllähän silloin tässä poliittisessa
debatissa, sen logiikassa, hän altistaa myös itsensä kaikelle
sille keskustelulle ja väittelylle. Siitähän
tämä muodostuu. Jos hallitus tekee oman ilmoituksen,
niin silloin on aika vaikea hallituksen arvioida ja käydä sitä poliittista
debattia, joka koskee ehkä joitakin hallitusrintaman ulkopuolisia
edustajia. Tämä on se poliittinen logiikka tässä,
että olisi tasapuolisempi keskustelu välikysymyksen
yhteydessä. Minusta tässä puhemiesneuvosto
on löytänyt hyvän tasapuolisen tavan
tällä kyselytunnilla käydä tätä keskustelua.
Onko jäänyt tärkeitä aiheita
sivuun? Ensinnäkin sanoisin, että tämän
aiheen käsittely on ollut yhteiskunnan kannalta erittäin
tärkeää ja ei puolen sanan moitetta siitä,
että tätä on käsitelty laajasti.
Tämä on vaatinut käsittelyä.
Onneksi kuitenkin meillä on mediassa 24 tuntia ohjelmaa
ja palstoja riittää, ovat muut asiat saaneet myös
sijansa uutisoinnissa, ja sitten lukijat valitsevat, mitä lukevat.
Liisa Jaakonsaari /sd:
Arvoisa puhemies! Hallitus on aika taitavasti kaatamassa tätä koko eduskunnan
niskaan, mutta te, herra pääministeri, olette
itse sanonut, että maata vaivaa poliittinen legitimiteettikriisi.
On kyse siitä, uskovatko kansalaiset meidän järjestelmään
ja sen oikeutukseen. Kyllä hallitus on vastuussa tästä legitimiteettikriisistä.
Pääministeri, kun talvisota alkoi, niin kun Helsinkiä jo
pommitettiin, niin eduskunta kuulemma puhui niitä näitä,
ja nyt itse asiassa talouden talvisota — finanssijärjestelmä on
natisemassa — on uhkaamassa ja hallituksen luottamus on
selvästi natisemassa myös. (Ed. Ollila: Oletteko
luottanut tähän asti?) On aika vaikea kuvitella,
että (Hälinää) ... Te olette
itse sanonut, että me elämme legitimiteettikriisissä.
Siksi minä kysynkin, käsi sydämellä,
pääministeri:
Uskotteko oikeasti, että pystytte kokoamaan itsenne,
hallituksen, koko yhteiskunnan nyt kohtaamaan nämä uudet
vaikeat kysymykset, joita on? (Ed. Ollila: Kokeilkaa välikysymystä!)
Olette itse sanonut, että elämme legitimiteetti-
eli oikeuskriisissä.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Muistaakseni sanoin, että meillä on
olemassa riski tästä poliittisesta legitimiteettikriisistä.
Se on ollut se alkuperäinen viesti, ja se on erona siihen,
että meillä olisi joku poliittinen kriisi. Sitä meillä ei
ole. Hallitus on erittäin toimintakykyinen, ja hallituksen
puolesta sopii koska hyvänsä myös mitata
hallituksen luottamus. Hallitus toimii ja hallitus seuraa erittäin
tarkasti, mitä maailmantaloudessa koko ajan tapahtuu, eikä vain
seuraa vaan myös reagoi. Valmistaudumme tässä suhteessa
huolella ensi elokuun budjettiriiheen. Tässä mielessä ei
kannata luoda kuvaa siitä, että hallituksen toimintakyky
olisi heikentynyt. Sitä ei ole tapahtunut.