Sirkka-Liisa Anttila /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomi liittyi Euroopan neuvostoon toukokuussa 1989 pidetyillä juhlallisilla seremonioilla Strasbourgissa. Suomi liittyi viimeisenä läntisen Euroopan maana, koska meidän jälkeemme liittyivät puolen vuoden päästä Unkari ja Puola. Euroopan neuvosto on keskeinen eurooppalaisen ihmisoikeusnormiston alullepanija ja kehittäjä. Kansanvalta, demokratia, sen toimivuus, mukaan lukien oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen jäsenmaissa, on neuvoston toiminnan tärkeää aluetta. Suomi on ollut ja on jatkossakin neuvoston aktiivinen jäsen.

Otan vain yhden esimerkin. Presidentti Halonen toimiessaan Euroopan neuvoston valtuuskunnassa nosti esille erittäin tärkeän kysymyksen: tehtyjen päätösten täytäntöönpanon seuranta jäsenmaissa. Tästä syntyi niin sanottu Halonen Order, ja se on tällä hetkellä edelleen tärkeä työkalu neuvoston toiminnan vaikuttavuutta seurattaessa.

Käsittelyssä olevana kertomusvuonna 2011 yleiskokous antoi lausunnon naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisesta yleissopimuksesta ja tarkasteli Bernin sopimuksen yhteensopivuutta Euroopan unionin 2020-biodiversiteettistrategian kanssa. Yleiskokous esitti myös kidutuksen vastaisen yleissopimuksen tarkistamista sen valintaprosessin ja raporttien julkistamisen osalta.

Eurooppaa ravisteleva talouskriisi ja sen seurauksena tehdyt säästöpäätökset vaarantavat helposti toisen sukupolven ihmisoikeuksien, kuten taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien, toteutumista. Sosiaalisten oikeuksien korostaminen taloudellisesti vaikeina aikoina on tosiasia. Yleiskokous onkin useasti huomauttanut, että eriarvoisuus ja epäoikeudenmukaisuus heikentävät kansanvaltaa ja vakautta.

Monissa maissa tehdyt hyvinvointivaltion säästöpäätökset vaikeuttavat hyvinvointiyhteiskuntien sosiaalisten palvelujen ylläpitämistä. Yleiskokous kehottaa parlamenttia vahvistamaan omaa rooliaan sosiaalisten oikeuksien valvojana, sillä sosiaaliset oikeudet ovat erottamaton osa ihmisoikeuksia.

Kertomusvuonna yleiskokous pohti naisten ja miesten välistä tasa-arvoa raportissa "Lisää naisia taloudellisiin ja sosiaalisiin päätöksentekoelimiin". Siinä todetaan, että vaikka naisten osuus työvoimasta lisääntyy koko ajan, he ovat edelleen aliedustettuina johtotehtävissä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla.

Euroopan neuvosto on viime vuosina tarkastellut myöskin naisten ja miesten välistä tasa-arvoa etenkin perheväkivallan näkökulmasta. Aihetta käsiteltiinkin kahdessa erillisessä raportissa pysyvän komitean kokouksessa viime marraskuussa.

Pohjois-Afrikan poliittiset mullistukset, joita yleisesti kutsuttiin arabikevääksi, herättivät vilkkaan keskustelun parlamentaarisen yleiskokouksen kaikissa istunnoissa. Koska tapahtumilla ja mullistuksilla on suora yhteys demokratian puutteisiin ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, Euroopan neuvosto seuraa tilannetta tarkkaan. Alueen tapahtumilla ja poliittisella tilanteella on myös taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia Eurooppaan. Arabikevät antaa Pohjois-Afrikan naisille mahdollisuuden naisten poliittisten oikeuksien edistämiseen. Tässä työssä meidän pohjoismaisten naisten tulee heitä tukea.

Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin yhteistyö on myöskin hyvin tärkeä asia. Euroopan neuvoston tehtäviä olivat siis demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen. Tästä syystä Euroopan neuvosto voisi hyvin hoitaa nämä kysymykset, jotta Euroopan unionissa ei tarvitsisi tehdä päällekkäistä työtä.

Pääsihteeri Thorbjørn Jagland Norjasta on jatkanut järjestön uudistamista. Yleiskokous on vetänyt omat johtopäätökset ja uudistanut muun muassa komitearakennettaan. Komiteoiden määrä väheni tämän vuoden alussa kymmenestä kahdeksaan. Yleiskokous on kuitenkin huolissaan jäsenmaiden vähenevästä kiinnostuksesta järjestöä kohtaan. Muun muassa EU:ssa luodaan uusia yhteistyömuotoja, joissa käsitellään samoja asioita kuin Euroopan neuvostossakin. Eli vakavasti vetoan siihen, että Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston pitäisi paremmin löytää toisensa ja välttyä siltä, että tehdään päällekkäisiä asioita.