Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Minulla on ilo ja kunnia esitellä eduskunnan oikeusasiamiehen toimintakertomus vuodelta 2011. Se on 92. tämän maailman toiseksi vanhimman oikeusasiamiesinstituution vuosikertomus. Kertomus on rakenteeltaan edellisten vuosien kaltainen. Kertomuksen alussa on oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten puheenvuorot kunkin itse valitsemasta aiheesta.

Omassa puheenvuorossani käsittelen kansalaisnäkökulmaa oikeusasiamiehen työssä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on korostanut sitä oikeusasiamiehen toimintatapojen kehittämisessä, ja tähän toivomukseen on pyritty vastaamaan monin tavoin.

Ensimmäinen kysymys, joka kantelututkintaa harkittaessa asetetaan, lähtee juuri kansalaisnäkökulmasta: voiko oikeusasiamies auttaa? Kertomusvuoden kesäkuun alussa voimaan tulleet oikeusasiamieslain muutokset ovat mahdollistaneet kanteluiden tutkinnan joustavoittamisen ja työskentelytapojen kehittämisen. Nyt kanteluiden tutkintaan käytettävissä olevia voimavaroja voidaan suunnata aikaisempaa enemmän juuri niihin asioihin, joissa oikeusasiamies todella voi jollakin tavalla auttaa kantelijaa.

Oikeusasiamiehen toiminta on perinteisesti ollut jälkikäteistä laillisuuden valvontaa, ja oikeusasiamiehen toimenpiteet ovat tähdänneet lähinnä viranomaistoiminnan ja lainsäädännön tulevaan muuttamiseen. Sen ihmisen hyväksi, jonka kokemaan oikeudenloukkaukseen toimenpide on perustunut, ei useinkaan ole katsottu voitavan tehdä mitään. Juuri tässä on tapahtumassa muutos. Nyt harkitaan erikseen, voitaisiinko kantelijan kokema loukkaus vielä oikaista tai — jos se ei ole enää mahdollista — voitaisiinko kantelijalle aiheutunut vahinko tai hänen kokemansa kärsimys hyvittää. Hyvityksen ei aina tarvitse olla rahallista, vaan lievissä tapauksissa riittävää voi olla jo se, että viranomainen tunnustaa virheensä ja pyytää anteeksi.

Anteeksipyyntö ja hyvitys ovat olleet vieraita suomalaisessa viranomaiskulttuurissa. Oikeusasiamiehen hyvitysesityksistä on kuitenkin saatu hyviä kokemuksia. Monet viranomaiset ovat jo ymmärtäneet, että virheen tunnustaminen ja anteeksipyyntö sekä tarvittaessa pienen rahallisen hyvityksen maksaminen ovat oikeita ja tehokkaita keinoja palauttaa kansalaisen luottamus viranomaisen toimintaan. Oikeusasiamies pyrkii edistämään tällaisen uudenlaisen viranomaiskulttuurin syntymistä.

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja käsittelee Puolustusvoimissa suoritetuilla tarkastuksilla ja kanteluissa esiin nousseita kysymyksiä ja haasteita otsikolla "Puolustusvoimat murroksessa". Yhdenvertaisuuden näkökulmasta nykyisellä asevelvollisuusjärjestelmällä on kolme suurta haastetta Pajuojan mukaan. Ensinnäkin aikaisempaa harvemmat suorittavat asevelvollisuuden. Toiseksi varusmiespalvelua suorittavien palvelusajat eroavat aikaisempaa enemmän toisistaan. Kolmanneksi painetta on myös siihen, että palvelusaikojen sisältöjen tulisi eriytyä nykyistä enemmän, jotta palvelusmotivaatio saadaan ylläpidettyä koko varusmiesajan.

Varuskuntien keskittämiseen ja lakkauttamiseen liittyy myös seikkoja, joilla on laillisuusvalvonnallisia ulottuvuuksia. Varusmiesten kannalta pidentyvät kotimatkat ovat sekä kustannus-, liikenneturvallisuus- että ajankäyttökysymys. Varusmiesten keskeisen perusoikeuden, terveyden, ammattitaitoinen hoitaminen tulisi järjestää vakaalle pohjalle.

Puolustusvoimien ampumarata-alueiden ympäristöluvista on myös tullut kanteluita. Puolustusvoimien olisi suositeltavaa hakea tarvittavat ympäristöluvat ja rakentaa vaatimusten mukaiset laitteet oma-aloitteisesti. Varusmiespalveluun tulijat ovat suomalaisessa koulujärjestelmässä saaneet kansainvälisesti vertaillen erittäin korkeatasoisen koulutuksen. Tässä on eräs varusmiespalvelun keskeinen haaste. Asevelvolliset kohdistavat Puolustusvoimien koulutuksen tasoon ja laatuun suuria odotuksia.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin käsittelee puheenvuorossaan perusoikeuksien toteutumisen tehostumista Euroopan unionissa. Euroopan unionin perusoikeuskirjassa turvattujen oikeuksien merkitys unionin toiminnassa on vahvistunut monin tavoin. Sen jälkeen, kun perusoikeuskirja tuli Lissabonin sopimuksen myötä oikeudellisesti sitovaksi, siitä on tullut tärkeä väline kansalaisten oikeuksien edistämisessä. Vuonna 2007 perustetusta Euroopan perusoikeusvirastosta on lyhyessä ajassa tullut merkittävä toimija perusoikeuksien alalla EU:ssa. Todettakoon, että apulaisoikeusasiamies Sakslin on Perusoikeusviraston hallintoneuvoston johtokunnan ja budjettikomitean jäsen.

Vuoden 2011 aikana perusoikeuksien näkyvyys Euroopan unionin toiminnassa vahvistui merkittävästi. Muun muassa komissio hyväksyi toimintaohjeet perusoikeuksien huomioimiseksi lainsäädännön vaikutusten arvioinnissa, ja neuvosto laati yhteenvedon toimista, jotka se aikoo toteuttaa perusoikeuskirjan soveltamista varten. Euroopan unionin tuomioistuin on enenevässä määrin viitannut perusoikeuskirjaan. Siitä on tullut ihmisoikeustuomioistuin, jonka toiminnan kautta perusoikeuksien merkitys tulee näkyväksi, niiden sisältö täsmentyy ja soveltaminen yhdenmukaistuu. Unionin luonteen voidaankin arvioida muuttuneen taloudellisesta yhteistyöstä entistä enemmän kansalaisten oikeuksiin perustuvaksi yhteistyöksi.

Kansalaisilla on kuitenkin todettu olevan vain vähän tietoa EU:n perusoikeuskirjan sisällöstä ja siitä, mistä he saavat apua, jos heidän oikeuksiaan loukataan. Tästä syystä sekä komissio että Euroopan oikeusasiamies ovat avanneet kansalaisille tarkoitettuja sähköisiä palveluja. Perusoikeuskirjan valvonta kuuluu kansallisille oikeusasiamiehille ja tuomioistuimille silloin, kun virkamies, viranomainen tai muu julkista valtaa käyttävä taho soveltaa unionin oikeutta.

Herra puhemies! Näiden puheenvuorojen jälkeen kertomuksessa on katsaus oikeusasiamiesinstituution toimintaan vuonna 2011. Siellä on muun muassa asiamääriä ja toimenpiteitä sekä erilaisia tapahtumia koskevia tietoja. Oikeusasiamiehelle saapui viime vuonna 4 185 kantelua, mikä on noin 100 kantelua enemmän kuin edellisenä vuotena. Suurin osa kanteluista saapui sähköisesti.

Toimenpiteeseen johti noin joka viides kantelu. Toimenpiteitä ovat virkasyyte, huomautus, käsitys ja esitys. Viime vuonna nostettiin yksi virkasyyte, annettiin 39 huomautusta, 628 käsitystä ja 41 esitystä. Käsityksiä meni eniten sosiaaliturvan, poliisin, vankeinhoidon ja terveydenhuollon viranomaisille.

Kertomusvuoden kesäkuun alussa voimaan tulleen kantelun käsittelyä koskevan oikeusasiamieslain muutoksen vaikutukset ovat jo alkaneet näkyä. Kanteluita ratkaistiin viime vuonna 4 385 eli merkittävästi enemmän kuin niitä saapui ja yli 400 kantelua enemmän kuin edellisenä vuonna ratkaistiin. Vastaavasti sekä ratkaistujen että uusien omien aloitteiden määrä kasvoi merkittävästi. Lisäksi tarkastusten määrä lähes kaksinkertaistui. Tarkastuksia tehtiin viime vuonna 118 kohteeseen, kun edellisenä vuonna niitä tehtiin 68. Suurimman osan tarkastuksista tekivät oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamiehet, mutta niitä tehtiin yhä enemmän myös esittelijävoimin. Ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia tehtiin 43, ja ne suuntautuivat nyt vankiloiden ohella myös poliisivankiloihin sekä sosiaali- ja terveyshuoltoon. Kaiken kaikkiaan arvioin, että mainitun lakiuudistuksen tukemana oikeusasiamiehen toiminnan vaikuttavuus on parantunut ja kansalaisnäkökulma vahvistunut.

Seuraava laaja pääjakso käsittelee perus- ja ihmisoikeuksia. Jaksossa on muun muassa selostettu kansainvälisten ihmisoikeusvalvontaelinten kertomusvuoden aikana antamia Suomea koskevia ratkaisuja. Hyvä uutinen on se, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle antamien langettavien tuomioiden määrä on vähentynyt. Kertomusvuonna varsinaisia uusia tuomioita annettiin vain 5, kun vuoden 2009 ennätysmäärä oli 28 tuomiota ja 2010 niitä oli 16. Sovintoon tai Suomen hallituksen yksipuoliseen julistukseen päättyneitä asioita, joissa on myönnetty ihmisoikeusloukkauksen tapahtuminen, oli nyt yhteensä 3, kun edellisenä vuonna 2010 niitä oli 20. Kaikkiaan Suomen valtio velvoitettiin tai se sitoutui maksamaan noin 79 000 euron kor- vaukset ihmisoikeusloukkauksista, kun vuonna 2010 korvausmäärä oli yhteensä ennätykselliset 463 000 euroa.

Herra puhemies! Kertomus sisältää myös laajan perusoikeuksittain laaditun tiivistelmän oikeusasiamiehen havainnoista ja kannanotoista. Jakso 3.4 "Puutteita ja parannuksia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa" on nyt kertomuksessa kolmatta kertaa. Tämän jakson taustana on perustuslakivaliokunnan oikeusasiamiehen vuoden 2008 kertomuksesta antama mietintö, jossa toivottiin kertomukseen erityistä listausta sellaisista lain valvonnassa havaituista toistuvista ongelmista, joihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Perustuslakivaliokunta on oikeusasiamiehen vuoden 2009 kertomuksesta antamassaan mietinnössä toivonut, että tällainen jakso vakiintuu osaksi oikeusasiamiehen kertomusta, ja näin on siis tapahtunut.

Tämä jakso sisältää ensinnäkin havaintoja eräistä tyypillisistä tai pitkään jatkuneista puutteista perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa ja toiseksi hallinnonaloittain esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa oikeusasiamiehen toimenpiteet ovat johtaneet tai ovat johtamassa parannuksiin viranomaisten toiminnassa tai lainsäädännön tilassa. Tämä listaus antaa myös yleiskuvaa oikeusasiamiehen toiminnan vaikuttavuudesta. Uutta on jakso 3.4.3, johon on koottu oikeusasiamiehen kertomusvuoden aikana tekemät hyvitysesitykset. Ne ovat säännönmukaisesti johtaneet myönteiseen tulokseen. Nämä hyvitysesitykset ovat juuri osa sitä kansalaisnäkökulmaa, jota olen kertomuspuheenvuorossani käsitellyt.

Kertomuksen kolmannen jakson päättää raportti vuoden 2011 erityisteemasta. Meillä on jo pitkään ollut valittuna jokin vuosittainen teema, joka otetaan esille muun muassa jokaisella tarkastuksella. Kertomusvuonna tämä teema oli kielelliset oikeudet ja hyvän kielenkäytön vaatimus.

Seuraavaksi kertomuksessa on telepakkokeinoja ja muuta salaista tiedonhankintaa koskeva jakso 4 ja lopuksi kaikkein laajin hallinnonalakohtainen tai asiaryhmittäinen jakso 5 laillisuusvalvonnassa tehdyistä havainnoista.

Kunkin asiaryhmän yhteyteen on sisällytetty kuviot kunkin asiaryhmän kantelujen määrän kehityksestä ja toimenpideprosentista niissä.

Lopussa on vielä liiteosa, jossa on oikeusasiamiestä koskevat perustuslain ja lain säännökset sekä eräitä tilasto- ym. tietoja.

Arvoisa herra puhemies! Tässä oli esittelypuheenvuoroni. Toivon, että tämä kertomus antaa eduskunnalle mahdollisuuden arvioida paitsi oikeusasiamiehen toimintaa myös lainsäädännön ja julkisen hallinnon tilaa sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.