Arvoisa puhemies! Varsinaissuomalaisena kansanedustajana minusta tuntui aamulla ihan siltä, että sydämeni kutistuu pieneksi rusinaksi, kun kuulin Nokian suunnittelevan Salon tehtaan lopettamista. Ihan yhtä suurta tuskaa tunnen muiden Nokian Suomen toimipisteiden osalta, kun väen vähennys ensi vuoden loppuun mennessä on koko Suomessa 3 700 henkilöä. Oulussa arvioidaan, että työpaikkoja katoaa 500.

Mitä ihmettä hallitus aikoo tehdä tilanteen helpottamiseksi Salon ja muiden kaupunkien osalta, joissa on tiedossa näin merkittäviä muutoksia työllisyydessä? Onko hallituksella mitään ihmettä takataskussaan?

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Varmasti kaikista suomalaisista tuntui yhtä pahalta tuon ilmoituksen kuullessaan. Ilmoitus siitä, että yhtiö vähentää 3 700 työntekijää Suomessa — Oulussa, Salossa, pääkaupunkiseudulla — on yksittäisenä ilmoituksena historian näkökulmasta suurin ja tässä mielessä vakavin.

Nokia on näitä ilmoituksia tehnyt aiemminkin, ja valtio on yhteistyössä Nokian kanssa käynnistänyt erilaisia ohjelmia, joiden tavoitteena on nimenomaisesti näille työntekijöille ja heidän perheilleen luoda uskoa ja toivoa tulevaan, ja tulostakin on saavutettu. On siirrytty työstä työhön, koulutukseen. On houkuteltu monille paikkakunnille uusia yrityksiä, Ouluun, Tampereelle ja pääkaupunkiseudulle, eli tämä työ on jo käynnissä. Nyt tietenkin vain haastetaso nousee näiden tuhansien uusien irtisanottavien työntekijöitten osalta.

Edelleen olemme käynnistäneet tämmöisen tulevaisuustyöryhmän, koska ainakaan matkapuhelinsektorilla näkymä ei tällä hetkellä ole valoisa. Suomen on löydettävä uusia it-teollisuuden kasvualoja, kasvujalkoja: peliteollisuus, energiateollisuus jne. Työ on käynnissä, mutta on ilman muuta selvää, että näille Nokian irtisanottaville työntekijöille tämä päivä oli musta.

Arvoisa puhemies! Suomessa on tunnetusti korkeatasoinen koulutus. Nokian työntekijöillä on valtavasti henkistä pääomaa, tietotaitoa, kokemusta ja korkeaa koulutusta. Heillä on valtavasti kompetenssia, osaamista. Mitä konkreettista hallitus aikoo tehdä, että kaikki tämä yhteiskuntamme näihin työntekijöihin koulutuksen kautta investoima ei valu hukkaan vaan se saadaan valjastettua aivan uuteen käyttöön, uuden luomiseen?

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Edustaja on aivan oikeassa, tämä juuri on se avainkysymys. Näillä nokialaisilla on valtavan korkean luokan osaamista. Tuon osaamisen säilyttäminen Suomessa näillä Nokian ja valtiovallan yhteisillä toimilla on tärkeää. Eräällä tavalla se on myös mahdollisuus. Nyt on hyvin keskeistä se, että sitä osaamista, jota on perinteisesti ollut ikään kuin Nokia-vetoisissa yrityksissä ja Nokiassa, pystytään levittämään muille toimialoille ja muihin yrityksiin.

Otan ihan konkreettisen esimerkin siitä, mitä hallitus on päättänyt. Keväisessä kehysriihessä hallitus päätti, että Suomessa ensimmäistä kertaa otetaan käyttöön tämmöinen tutkimus- ja kehitysverovähennys. Se kohdentuu nimenomaisesti pk-yrityksille. Pyritään madaltamaan pk-yrityksen mahdollisuuksia palkata osaavia tuotekehittäjiä. Sen hintalappu on lähes 200 miljoonaa, sen tuloksena ensi vuonna valtion tutkimus- ja kehitysrahoitus kasvaa noin 100 miljoonalla. Siis valtion tutkimuspanokset kasvavat ensi vuonna.

Vaikkapa näille Nokian ihmisille juuri tämä tutkimus- ja kehitysvähennys voi olla iso mahdollisuus, että ne yritykset, jotka eivät näihin päiviin ole palkanneet it-osaajia, tekisivät niin tulevaisuudessa, koska yritysten uudistuminen on kaiken kehittymisen ja työllistymisen ehto.

Arvoisa puhemies! Tämä on ollut musta päivä monille suomalaisille, mutta toisaalta aina joku kriisi on myös mahdollisuus. Suomi on tietotekniikan huippuosaaja. Toisaalta meillä ovat julkisen talouden tietojärjestelmät, sanotaanko, kuralla. Siellä menetämme pari miljardia euroa vuosittain. Eikö näitä kahta faktaa jotenkin voisi nyt tässä vaikeassa tilanteessa yhdistää ja käyttää niitä meidän hyviä osaajia laittamaan meidän terveydenhuollon ict-järjestelmät kuntoon? Mielestäni tässä kannattaisi satsata vaikkapa miljardi vuodessa, jos takaisinmaksu on näin lyhyt kuin asiantuntijat arvioivat.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Tuo edustajan esiin nostama näkökohta on erittäin tärkeä. Olemme tiedostaneet sen, että Suomessa on merkittävät mahdollisuudet parantaa koko yhteiskunnan toimintaa ja tuottavuutta nimenomaan uudistamalla julkisen hallinnon tietojärjestelmiä. Nyt käytännössä siihen on saatu myös työkalut, kun viime syksynä tuli voimaan tietohallintolaki, joka antaa mahdollisuudet meille määritellä yhteiset standardit ja arkkitehtuurit, minkä mukaisesti julkishallinnon kaikkien tietojärjestelmien tulee toimia.

Nyt muun muassa käynnissä olevassa kuntauudistuksessa tulee olemaan merkittävä rooli nimenomaan tietojärjestelmillä, niiden uudistamisella. Tämän vahvistamiseksi on juuri käynnistetty muutostukihanke, joka kohdistuu juuri julkishallinnon ict-järjestelmiin tässä paikallishallinnon uudistuksessa ja koskee siis myös terveydenhuollon järjestelmiä.

Arvoisa herra puhemies! Ainoita lohtuja tämän päivän uutisissa oli lupaus, että pääkonttori jää tuonne Espooseen. Tilanne on vakava. Onko hallitukselta tulossa päätöksiä erityisistä tukitoimialueista — Salo on tällä hetkellä erityisen tuen piirissä jo — Oulun seudulle ja muualle?

Sitten pienyrittäjyys on se, mitä kautta Suomi nousee. Ei kukaan ole perustanut monikansallista yhtiötä vaan perustanut ensin pienen yhtiön, innovoinut, kannustanut, työllistänyt, kasvanut. — Tätä kautta. Onko starttirahajärjestelyä suunnitteilla lisäpanostuksena näille ihmisille? Siinä voi kriisissä olla nousun siemen.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Täällä on esitetty vakavia ja huolestuttavia kysymyksiä, ja kaikki viittaa siihen, että me emme ajattele tätä nyt pelin politiikkana. Tämä on kansallinen kysymys. Tämä on ihmisten kannalta tärkeä päivä, ja näistä ihmisistä pitää välittää ja meidän pitää välittää heille, että me emme jätä näitä ihmisiä yksin tämmöisen ongelman edessä. Se on varmaan meidän yhteinen tahtomme.

Näistä rakennemuutosalueista: Sen ohella, että Salo on tällainen äkillisen rakennemuutoksen alue jo nyt ja Salossa on neljän vuoden aikana hävinnyt 6 000 työpaikkaa — ajatelkaa — olemme hallituksessa keskustelleet tänään siitä, että Oulu täyttää tämän äkillisen rakennemuutoksen kriteerit, ja varmaan tähän päätökseen ollaan päätymässä. Meidän pitää välittömästi käynnistää sekä Oulussa että Salossa nämä muutosturva, koulutus- ja työpolun etsivät toimet ja totta kai sen korvaavan työn etsimiseen liittyviä toimenpiteitä.

Sitten haluaisin tähän valoisaan puoleen sanoa: Murrokseen, joka on nyt ikävä ja ihmisten kannalta vaikea, voi liittyä mahdollisuus. Meillä on yli 7 000 ict-yritystä Suomessa, yli 90 000 ihmistä työskentelee tällä alalla, ja jos me tätä jalustaa saamme laajennettua pois Nokiasta, niin se voi tuoda myös uusia mahdollisuuksia: nuoryrittäjyyttä, sellaista toimintaa, jota täällä peräänkuulutettiin. Sitä meidän pitää tukea, jotta ne lähtevät lentoon.

Arvoisa puhemies! Jos joku niin tämä on kansallinen kysymys, jossa ei ole oppositiota eikä hallitusta. Me olemme kaikki varmasti sitä yhtä samaa joukkoa nyt hakemassa ratkaisuja tähän suureen ongelmaan.

Minun kysymykseni oikeastaan liittyy siihen, onko hallitus vielä keskustellut siitä mahdollisuudesta, että nyt kerrankin Suomi olisi hakemassa eurooppalaisesta globalisaatiorahastosta niitä voimavaroja, joita me olemme sinne vuosien mittaan maksaneet erityisesti liittyen siihen koulutukseen, uuteen kurssitukseen, trainingiin, ehkä myöskin pienyrittäjien alun rahoittamiseen. Kaikki nämä ovat asioita, joissa me nyt tarvitsemme paitsi omia voimavaroja niin myöskin vähän voimavaroja sitten Suomen rajojen ulkopuolelta.

Ja vielä kysyn: Tähän saakka Nokia yleensä, kun se on aiemmin tehnyt vastaavia ratkaisuja, on tullut ja luvannut tulla vahvasti mukaan alusta lähtien. Onko nyt näin?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Kysymys oli tärkeä ja ajankohtainen. Salon osalta hallituksen puolelta ja meidän ministeriömme puolelta on jätetty hakemus EU:n globaalirahastolle, 10 miljoonan hakemus, jo aikaisemmin, ja me odottelemme päätöstä tämän syksyn aikana. Ne tulevat vähän viiveellä, niin kuin edustaja Pekkarinen hyvin tietää, mutta tämä hakemus on lähetetty sisään. Valtio on omalta osaltaan tämän oman rahoitusosuutensa jo kehysriihessä päättänyt, ja siitä tulee tietysti merkittävä apu niihin asioihin, joista täällä puhuitte.

Ministeri Häkämies voi sitten kertoa, tai pääministeri, tästä Nokian halukkuudesta. Sanon omalta osaltani, että Nokia on ollut erittäin yhteistyöhakuinen ja halukas myös tämän kriisin hoitamiseen, ja siitähän me tietysti lähdemme.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Nokian kanssa on tehty jo vuosia, niin kuin edustaja Pekkarinen tietää, yhteistyötä esimerkiksi uusien yritysten synnyttämiseksi sieltä Nokian maastosta joko ideoiden tai näitten työntekijöitten kautta. Yksi esimerkki on se, että tämmöinen Nokian Bridge-siltaohjelma, joka on juuri näille henkilöille tarkoitettu, on synnyttänyt jo tähän mennessä 200 uutta yritystä. Ne ovat tietysti alkuvaiheessa pieniä, mutta kertovat, että siellä on uuden yrittäjyyden mahdollisuuksia. Samantyyppinen järjestelmä, samantyyppinen systeemi, on käytössä Nokia Siemens Networksin kanssa, ja se on käynnissä.

Edelleen nämä hallituksen kehysriihessä tehdyt päätökset, joissa oli kaiken kaikkiaan 300 miljoonan kasvupaketti, tähtäävät juuri kasvuyrittäjyyden ja yrittäjyyden edellytysten vahvistamiseen, niin että tältäkin osin uskon, että ne lääkkeet toimivat myöskin tässä maastossa.

Arvoisa herra puhemies! Suomen hallitus on ympäristösyihin ja kansainvälisiin sitoumuksiin vedoten, tuoreena esimerkkinä rikkidirektiivi, kiristänyt energiaverotusta, luonut yritykselle aina vain uusia vaatimuksia ja maksuja. Vuosien saatossa meiltä on kadonnut valtavasti teollisuuden työpaikkoja, ja meno vain valitettavasti jatkuu näiden Nokian uusimpien uutisten myötä.

Arvoisa hallitus, olisiko nyt jo suunnan muutoksen tai tarkistuksen paikka, jotta emme omilla toimillamme aiheuta lisää työttömyyttä?

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus oikeastaan ensitöinään teki päätöksen siitä, että Suomen energiaintensiivisen teollisuuden verotusta lasketaan. Sitä laskettiin noin 100 miljoonalla eurolla. Sen seurauksena Suomessa energian hinta kilpailijamaihin nähden on edullisempi, vaikkapa Ruotsiin tai Saksaan nähden. Suomi on siis tästä näkökulmasta erittäin kilpailukykyinen. Tuon päätöksen seurauksena esimerkiksi UPM ilmoitti, että se siirtää Saksasta 150 000 tonnia paperia Suomeen tehtäväksi, koska Suomi on tässä suhteessa kilpailukykyinen. Tämä energiaverotuksesta.

Ehkä voin teollisuuden näkökulmasta sanoa pari sanaa tästä rikkidirektiivistä. On luonnollista se, että se on tämmöinen haaste vuonna 2014 ja siitä vuosikymmenen loppuun. Se on kustannusrasitus sen investointiajan. Nyt on tietysti tärkeätä, että ensisijaisesti hakisimme EU-varoista kompensaatiota tälle Suomea rokottavalle päätökselle, ja sitten kansallisesti mietitään, mitkä ovat kansalliset voimavarat kompensoida. Mielestäni Suomella ei ole varaa menettää yhtään teollista työpaikkaa minkään säännön takia.

Puhemies! Monilla paikkakunnilla perustukset tällä hetkellä järkkyvät.

Puhemies! Tiedämme, että se on yksilöitten tragediaa, se on perheitten murhe ja se on näitten paikkakuntien onnettomuus, joka monessa tapauksessa perustuu myös siihen, että ne ovat yhden teollisuudenhaaran varassa. Sen vuoksi on tietysti syytä palauttaa Nokiankin tapauksessa mieleen, minkälaisen yhteiskuntavastuun he ovat kantaneet aiemmin ja minkälaisen vastuun kantoivat esimerkiksi Saksan Bochumin tehtaitten yhteydessä: erittäin merkittävän. Ja toivottavasti tämä vastuu jatkuu.

Mitä tähän ict-alaan tulee, niin kysyisin hallitukselta: onko mahdollista nyt ottaa hyllyltä tehokäyttöön ja laajamittaisesti Ala-Pietilän raportti ja saada se esimerkiksi budjettiriiheen mennessä käyttöön tämän, Nokian, jälkiseurausten lieventämiseksi?

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, kehysriihessä on jo tehty päätöksiä, joita valmistellaan budjettiriiheen. Mutta jos ajatellaan tätä viimeisten kymmenen vuoden kehitystä, jolloin Suomen vienti, ensiksi metsäteollisuus ja nyt sitten viime vuosina aivan erityisesti tämä it-teollisuus, on yskinyt, mistä tämäkin päivä on vakava esimerkki, niin on minusta perusteltua, että hallitus hyvin laajalla pohjalla tarkastelee tämän it-teollisuuden tulevaisuudennäkymiä ja sitä, millä valtiovallan päätöksillä, lisäpäätöksillä, budjettiriihessä voitaisiin kasvua ja työllisyyttä vauhdittaa. Tämänsuuntaisesti hallituksessa on alustavasti keskusteltu.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Edelliseen, edustaja Lindströmin kysymykseen haluan vastata. Elikkä ympäristösääntelyä kun yleisesti arvioidaan, niin teollisuuden toiminta on Suomessa laajentunut viime vuosikymmeninä kuitenkin liikevaihdolla mitattuna ja samana aikana ympäristösääntely on johdonmukaisesti kiristynyt johtuen siitä, että erilaiset päästöt aiheuttavat terveys- ja ympäristöhaittoja, heikentävät meidän ympäristön tilaa ja ilmastonmuutos kaikkiaan uhkaa koko globaalia talousjärjestelmää, myös Euroopan taloutta.

Eli vähäpäästöisen vihreän talouden rakentaminen on Suomen kilpailukyvynkin kannalta välttämätöntä, että me saamme raaka-aineista enemmän irti, pienemmästä määrästä enemmän irti. Tätä kehitystä me yritämme myös yrityspuolella ympäristösääntelyllä tukea ja kaiken kaikkiaan yritämme aina varmistaa, että ympäristösääntelyä edistetään oikeudenmukaisella tavalla, joka ottaa huomioon erilaiset olosuhteet, Suomen erityispiirteet, mutta varmistamme sen, että ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ihmisten terveyden puolustamisen tavoite, ympäristön tilan puolustamisen tavoite aina toteutuu, koska sen vaarantaminen olisi taloudelle hyvin haitallista koko talousjärjestelmän romahduksen ollessa mahdollisesti edessä jo hyvin lyhyellä aikavälillä, jos päästöjä ei vähennetä.

Arvoisa herra puhemies! Tämän päivän sokkiuutiset vetävät mielet varsin matalaksi meillä Salossa. Nokian tehtaan lopettaminen on mielestäni ennen kaikkea inhimillinen kriisi. Sen vaikutukset näkyvät pahoinvointina kaikkialla: kodeissa, koulussa, päiväkodeissa ja eri työpaikoilla. Salon kaupunki kamppailee todella hankalassa taloustilanteessa, ja tämänpäiväinen Nokian päätös hankaloittaa tilannettamme entisestään. Vastuu kriisistä on Nokian, jonka on vastattava merkittävältä osaltaan myös sen hoitamisesta. Tarvitsemme Salossa nyt ennen kaikkea työtä, mutta myös voimavaroja ihmisten tukemiseen. Siksi haluankin kysyä asianomaiselta ministeriltä:

Olisiko myös valtiolla mahdollisuus ottaa suurempaa roolia kaupungin tukemiseksi tässä tilanteessa? Olisiko kenties mahdollista luoda äkillisen rakennemuutoksen jatkeeksi jonkinlaista tukielementtiä, jossa kaupungille voitaisiin myöntää sosiaalisiin palveluihin korvamerkittyä rahaa, koska sille on tällä hetkellä myös huutava pula?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Tämä on varmasti sellainen hallituksen pohdittava kysymys, koska tämän tyyppistä työvälinettähän meillä ei tällä hetkellä ole käytössä. Meillä on toisaalta tämä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi julistamisen vaihtoehto ja mahdollisuus, mitä näissä tilanteissa on käytetty. Toisaalta silloin kun kunnille tulee äkillisiä rahoitusongelmia, meillä on harkinnanvaraiset valtionavustukset, joita näissä tilanteissa käytetään, mutta ne suunnataan oikeastaan vasta siinä tilanteessa, kun nuo kunnan talousvaikeudet näkyvät jo siellä tilinpäätöksessä. Eli tämäntyyppistä ennakollista välinettähän meillä ei tällä hetkellä ole meidän repertuaarissa, ja tämä on varmasti sellainen pohdittava asia.

Arvoisa puhemies! Näilläkin irtisanomisilla on erittäin laajat vaikutukset koko yhteisöön, koko Suomeen, mutta erityisesti nyt Salon seudulle ja Oulun seudulle, josta itse tulen. Edustaja Taimela jo kysyi, onko mahdollista laajentaa tukitoimia myös sosiaaliselle puolelle. Perheet tarvitsevat nyt kaiken tuen. Mutta kysyisin: ulottuvatko äkillisen rakennemuutosalueen tukitoimet myös alihankkijoihin, ja voisitteko hieman vielä konkretisoida, mitä nämä tukitoimet ovat?

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Salohan on jo ennestään äkillisen rakennemuutoksen aluetta, ja tänään hallituksessa on alustavasti keskusteltu, että Oululla varmaan on edellytykset ja perusteet tulla nimetyksi. Tämä nimeäminen sitten puolestaan antaa tiettyjä taloudellisia mahdollisuuksia.

Jos ajatellaan äkillisen rakennemuutoksen mallia — se on Suomessa eräällä tavalla valitettavalla tavalla kehitetty, mutta sitä osaamista on tässä vuosien mittaan syntynyt — sen keskeisenä tavoitteenahan on uusien työpaikkojen synnyttäminen, eli voisi sanoa, että lähtökohtaisesti se on tarkoitettu elinkeinopoliittisiin hankkeisiin, investointeihin, erilaisiin kehittämistoimiin ja miksei myöskin henkilöstön koulutukseen uusia työnantajia varten. Eli äkillisen rakennemuutoksen perusmalli on tämä, että luodaan toivoa ja uutta työtä niille paikkakunnille, josta sitä vanhaa työtä poistuu.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Juuri näin, ja tässä on vielä sellainenkin menettelytapa, että siellä paikallisesti voidaan pohtia kestäviä, hyviä uusinvestointialoitteita ja -esityksiä, joita sitten arvioidaan, onko niistä sellaisiksi, jotka ovat kestäviä ja työllistäviä. Ne ideat voivat lähteä tässä myös sieltä aluetasolta.

Mutta vielä palaan tähän Saloon. Oulu on todella vaikeuksissa, mutta Oulussa on kuitenkin ehkä se pohja uuden, korvaavan työn suhteen parempi. Mutta kun täällä on toistatuhatta ihmistä ollut jo aikaisemmin työttömänä, nyt tuli 1 000 lisää, nyt tulee 800 lisää, niin tämä on vaan niin iso kuorma, että Salo ei tule pärjäämään ilman, että tähän voimakkaasti nyt panostetaan ihmisten kannalta, ja se vaatii ei vain näitä meidän tukitoimenpiteitämme vaan myös sinne sijoittuvaa uutta yrittäjyyttä, mutta varmaan vaatii myöskin kunnallisen talouden ympärillä toimia, joita pitää sitten erikseen harkita: mitä siinä voitaisiin tehdä ihmisten hädän helpottamiseksi.

Arvoisa herra puhemies! Nokian päätös ei ole voinut tulla hallitukselle yllätyksenä. Ennakointi näissä rakennemuutostilanteissa on edelleenkin heikko, ja puuttuu siis kokonaisvaltaista otetta. Juuri sillä tavalla kuin tässä edustaja Taimela erinomaisesti asiaa kuvasi, tarvitaan toimia, joilla tuetaan perheitä, kouluja, kaupunkia, sen kykyä tuottaa tukipalveluja.

Mutta kysymys Salosta ja työllisyydestä: Salossa on paljon maailmanlaajuista osaamista nimenomaan langattoman tiedonsiirron alueella. Valtion on oltava myös valmis menemään omistajana mukaan yrityksiin, joita tuolle alueelle mahdollisesti syntyy. Onko tähän valmiutta?

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Uskoisin, että esimerkiksi tähän tämän päivän uutiseen varautuminen oli kunnossa sillä tavalla, että me olemme jo näiden aiempien päätösten vuoksi käynnistäneet näitä toimia, joilla juuri tähdätään uusien työpaikkojen synnyttämiseen Oulussa, Tampereella, pääkaupunkiseudulla ja Salossa, niin kuin ministeri Ihalainen tuossa totesi. Salon osalta varmasti haastetaso on kaikkein korkein, ja Nokian suhteellinen merkitys siinä kaupungissa niin kunnan verotulojen kuin sitten työpaikkojen kautta on paljon suurempi.

Hyvin tärkeää on, että tuetaan sitä paikallista aktiivisuutta, että ne ideat kumpuavat sieltä Salosta ja salolaisten toimesta, minkä tyyppisiä yritysideoita, minkä tyyppisiä uusia yrityksiä sinne alueelle haetaan. Valtiovalta voi sitten tulla mukaan esimerkiksi investointien kautta, jos tähän yrityksen käynnistymiseen liittyy investointeja, investointiavustuksilla, työntekijöitten koulutuksilla, ja onhan toki meillä myöskin instrumentteja pääomasijoituksiin, eli kyllä kaikki periaatteessa on mahdollista. Nyt pitää vaan löytää ne hyvät ideat, ja siihen tarvitaan yhteistyötä, ei pelkästään salolaisten toimesta, vaan myöskin valtiovalta on siinä tukena, ja myöskin pitää hakea ulkomailta niitä yrityksiä. Siitäkin on jo alustavaa kiinnostusta.

Arvoisa puhemies! Työpaikkansa menettäneille tilanne on aina sokki, ja uskon, että hallitus tekee voitavansa sen inhimillisen hädän helpottamiseksi. Uskon myös, että hallitus nopealla tahdilla tekee niitä toimenpiteitä, joita äkillisen rakennemuutoksen alueilla on tehtävissä. Mutta ongelma on, että koko Suomi alkaa olla kohta äkillisen rakennemuutoksen aluetta. Tarvitsisimme Suomelle pitemmän tähtäimen suunnan, mihin kurottaa. Mielestäni biotalous on sellainen suunta. Meidän on rakennettava energiateollisuuttamme ja muuta teollisuuttamme entistä enemmän siihen suuntaan, että uusiutuvia luonnonvaroja järkevästi hyödyntämällä pystymme luomaan uutta teollisuutta, uutta taloudellista toimeliaisuutta ja työpaikkoja. Puutuoteteollisuus, biomateriaalit, biokemikaalit — siinä agendaa ja kehitettävää. Keskusta uskoo tähän ja (Puhemies: Minuutti on täynnä!) perää toimenpiteitä. Uskooko hallitus?

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikainen on erittäin oikeassa siinä, että biotaloudessa, ympäristöliiketoiminnassa on Suomen tulevan kasvun mahdollisuuksia, eväitä ja todisteitakin jo tällä erää. Suomi on hyvin rikas: meillä on metsää, meillä on vettä, meillä on paljon osaamista. Uusiutuva energia on erittäin keskeisessä roolissa.

Nyt kun me puhumme vaihtotaseen heikkenemisestä, sitä keskustelua hallitsee eräällä tavalla aivan oikein se, että vienti on sakannut. Toinen puolihan asiaa on se, että kun katsomme Suomen tuontilaskua, niin tuontilasku on kasvanut sen vuoksi, että öljy ja kaasu ovat kallistuneet. Kaikki toimet, joilla me pystymme kääntämään tuota tuontilaskua pienemmäksi korvaamaan ulkomaista tuontipolttoainetta kotimaisella energialla, uusiutuvalla energialla, parantavat tuota vaihtotasetta.

Meillä bioenergia, puuhun perustuva energiakäyttö, vetää erittäin hyvin ja kasvaa. Tuulivoiman osalta on tunnettuja kaavoituksellisia viranomaishaasteita, joita nyt on sitten ministeriöitten yhteistoimin ratkottu, ja ihan lähikuukausina edellytän ja odotan, että päästään eteenpäin, jotta tuo tavoite tuulivoiman lisäämisestä noin 900 tuulivoimalaan, kun tänä päivänä on reilut 100, pystytään saavuttamaan.

Mutta juuri näin: uusiutuva energia on iso mahdollisuus, (Puhemies: Nyt minuutti on täynnä!) uusia vihreitä työpaikkoja.

Herra puhemies! Haluaisin vielä palata tähän Nokian aiheuttamaan tilanteeseen. Erityisesti Salon kaupungissa, kuten ministeri Ihalainen kuvasi, tilanne on hyvin vaikea. Siellä on tehty hyvin paljon: esimerkiksi kuntauudistus, yhdistetty kymmenen kuntaa, eli siellä yritetään myös itse. Kuten edustaja Taimela kuvasi, kunnalle tulee paljon uusia ongelmia. Sen vuoksi kysyisin: aiotteko, hyvä hallitus, nyt lyödä viisaat päät yhteen ja miettiä myös sitä Salon kunnan tukemista?

Toisena kysymyksenä: kun Nokia lopetti tehtaan Saksan Bochumissa, siellä työntekijät saivat 200 miljoonaa irtisanomiskorvauksia ja Nokia yrityksenä osallistui 12 kuukauden ajan myös irtisanottujen työntekijöiden koulutukseen ja uudelleenkuntouttamiseen, niin onko nyt hallituksella mahdollisuuksia vaatia Nokialta samaa täällä Suomessa Salon työntekijöille kuin mitä Saksassa annettiin Bochumin työntekijöille?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Tulemme käymään Salon kaupungin edustajien kanssa keskustelua siitä, miltä tilanne kokonaisuudessaan nyt tulee näyttämään, kun tilanne alkaa tästä seljetä varmaan seuraavina päivinä, mitä kaikkia vaikutuksia tällä muutoksella on Salolle, joka jo tälläkin hetkellä kärsii isosta työttömyydestä, kuten tiedämme. Salo ja sen talous- ja työllisyystilanne ovat poikkeuksellisen vahvasti olleet nimenomaan Nokiaan sidoksissa.

Meillä on, valtiolla, mahdollisuus suunnata näitä harkinnanvaraisia valtionosuuksia kunnille silloin, jos tulee äkillisiä talousvaikeuksia kunnille. Toisaalta kuulimme, että olemme hakeneet muun muassa EU:n globalisaatiorahastosta rahoitusta nimenomaan Salon tarpeisiin. Se on tarkoitettu ennen kaikkea työntekijöiden uudelleenkouluttamiseen, ja eri kanavia käyttäen pyrimme ilman muuta tukemaan kaikin mahdollisin keinoin Saloa ja sitä, että työntekijät voisivat kouluttautua ja työllistyä uudelleen ja että alueelle syntyisi uutta elinkeinotoimintaa ja yrityksiä.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Suomessa irtisanoutuneen työntekijän tukitoimenpiteet on vähän toisella tavalla rakennettu kuin Saksassa. Siellä yrityskohtainen vastuu on aika suuri. Meillä on kollektiivinen vastuu, jossa työnantajilta kerätään rahaa myös kollektiivisesti työttömyysturvaan, lomautuksiin, muutosturvaan. Meillä tämä muutosturvamalli on ehkä se kansallinen ylpeydenaihe, jota myös kansainvälisesti käydään katsomassa, jolla tavallaan mennään jo sinne yrityksen sisälle ennen kuin irtisanomiset koittavat ja ryhdytään hakemaan sitä uutta polkua. Minä pidän tätä mallia hyvänä. Nokia on kyllä myös osallistunut aikaisemmin henkilöstönsä uudelleensijoittamiseen ja tukemiseen, ja toivotaan, että se tekee sen nyt tässäkin.

Lopuksi haluaisin sanoa yhden näkökohdan, joka vielä tässä keskustelussa ei ole tullut esille. Mehän olemme olleet ylpeitä siitä, että Suomi on tämmöinen tutkimuksen ja tuotekehityksen korkean tason maa, ja yritystenkin panokset ovat merkittäviä. Nyt nämä muutokset, jotka tapahtuvat Nokiassa ja vähän muuallakin, voivat johtaa siihen, että tämä yritysten tutkimus- ja tuotekehityspanostus rupeaa vähenemään, ja se on huono asia sitten tämän meidän selviytymisen kannalta. Tämä haaste on hyvä tiedostaa, ja se asettaa tietysti tälle yhteiskunnankin tutkimus- ja tuotekehityspanosten kehittämiselle aika suuria haasteita.

Arvoisa puhemies! 2009 tammikuussa muodostui Suur-Salo elikkä yhdeksän kuntaa liitettiin Saloon. Olen sen huomannut ja kaikki muutkin ovat huomanneet, että neljän vuoden aikana melkein ovat äärireunoilta palvelut menneet hyvin pieniksi elikkä sieltä ovat palvelut loppuneet. Mitä toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä, että palvelut pysyisivät eivätkä häviäisi reuna-alueilta ja keskeltä Saloa, koska tämä järkyttävä uutinen varmaan voi sen aiheuttaa? Mitä toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Nuo Nokian ratkaisut eivät luonnollisestikaan ole sidoksissa niihin päätöksiin, joita Salon seudulla on tehty kuntarakenteen osalta nelisen vuotta sitten, kun siellä tehtiin todella suuri kuntien yhdistyminen. Uskon kyllä, että yhteisenä tuo nykyinen, suurempi Salo pystyy tämän iskun kestämään paremmin kuin olisivat ne kymmenen kuntaa erillisinä pystyneet. Siinä on pyritty nimenomaan yhdistämään kuntien voimia, kokoamaan voimavaroja, ja uskon, että se on tässä tilanteessa koko alueelle edullisempi ratkaisu kuin se, että meillä olisi lukuisia pieniä kuntia, jotka yrittäisivät yksin selviytyä tästä tilanteesta.

Tulemme käymään Salon päättäjien kanssa keskustelua siitä, millä eri toimilla valtio voi olla tukemassa tuota aluetta ja sen uudistumista niin, että saamme uusia työpaikkoja, elinkeinoelämää alueelle syntymään, koska tiedämme, että vain se on kestävä pohja tulevaisuudelle. Se on se tapa, miten suomalaista hyvinvointia luodaan ja ylläpidetään, se, että meillä on työtä ja yrityksiä, jotka tuovat hyvinvointia ja verotuloja kunnille.