Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valiokunta käsitteli tarkasti tätä Luonnonvarakeskuksen perustamista, ja meillä on ihan hyvä lausunto, yhteinen lausunto, jota kannattaa tarkkaan lukea, kun... — Aah, anteeksi, nyt olen ihan väärässä asiassa ja voisin oikeastaan jatkaa ihan tuolta puhujakorokkeelta. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle)

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus on hyväksynyt tukijärjestelmän, joka on historian byrokraattisin, monimutkaisin ja altein virheille. Siksi viljelijöiden tuista leikattavilla rahoilla täytyi luoda nyt uusi neuvontajärjestelmä, jotta tukijärjestelmä ylipäätään saadaan käyntiin. Viljelijöiden ympäristötukitasot tulevat laskemaan 2015. Vaarana on, että viljelijät eivät enää sitoudu ympäristön kannalta tärkeään ympäristötukiohjelmaan. Hallituskauden säästöpäätökset konkretisoituvat vuoden 2015 alusta alkaen. Kun Makeraankaan ei siirretty rahaa, sitä paikataan nyt budjetista. Aloitus- ja rakennetuet syövät viljelijätukien osuutta noin 130 miljoonaa euroa.

Tässä laissa hallituksen esittämä uusi neuvontajärjestelmä vie yli 28 miljoonaa euroa viljelijöiden tukipotista. Kun tukijärjestelmä on entistä monimutkaisempi ja joka ainut kasvulohko pitää piirtää karttaan, säätelyn kohteena olevat viljelijät eivät välttämättä pysty enää itse hallitsemaan tuota byrokratiaa ja tukihakua sekä siihen liittyviä velvoitteita. Kun neuvojia valitaan ensimmäistä kertaa, tämä vaatii Maaseutuvirastossa työtä arviolta 12 henkilötyökuukautta, koska tällöin joudutaan muun muassa laatimaan neuvojien valintakriteerit ensimmäistä kertaa. Kaikki vuoden 2015 alusta lukien maatilojen neuvontaa antavat henkilöt tulee valita uudelleen. Pelkäämme, että nykyiset pätevöityneet EU-tukineuvojat eivät välttämättä voi jatkaa neuvontatyötään kilpailutusehtojen vuoksi. Pahimmillaan seurauksena olisi, että viljelijöiden rahoilla palkataan korkeasti koulutettu neuvojaverkko, joka ei tunne käytännön viljelytoimintaa eikä näin ollen edes pysty ehkäisemään virheitä.

Keskustan vaihtoehto on neuvotella turha kasvulohkojen piirtäminen pois ja tehdä vähemmän byrokraattinen tukijärjestelmä. Se on halvempi sekä viljelijän että hallinnon kannalta. Hallitus on toistuvasti luvannut vähentää yrittäjien byrokratiaa, ei lisätä sitä. Nyt byrokratia lisääntyy, ja siihen käytetään vähintään 28 miljoonaa euroa vuodessa. Tässäkään tapauksessa siis hallitus ei noudata omaa hallitusohjelmaansa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että lakiehdotus hylätään. Tähän ehdotukseen yhtyivät perussuomalaiset ja vasemmistoliitto.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Tämä lakiesitys maatalouden tukien toimeenpanosta pohjautuu Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiseen ja sitä koskevaan lainsäädäntökokonaisuuteen ja myöskin Manner-Suomen uuteen maaseutuohjelmaan. Mutta kun tuota maaseutuohjelmaa ja tätä lakia peilataan siihen isoon tavoitteeseen, joka yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisella oli, jonka yksi keskeisiä tavoitteita oli se, että me yksinkertaistamme järjestelmää ja tuomme sen lähemmäs tilatason käytäntöjä, niin tässä laissa on nyt osoitus siitä, että on menty aivan päinvastaiseen suuntaan. Siksi tämä ei toteuta niitä tavoitteita, joita sekä hallitus tavoitteli, komissio tavoitteli että Euroopan unioni kaiken kaikkiaankin tavoitteli. Eli tässä lakiesityksessä, niin kuin tuossa edustaja Kalmari edellä hyvin kuvasi, tämä tukijärjestelmä on entistä monimutkaisempi, se on entistä byrokraattisempi, ja se on entistä kalliimpi, ja se on viljelijän kannalta myöskin täysin kohtuuton. Kaikki tiedämme sen, että viljelijöiden hallintorasite on jo tällä hetkellä yli äyräitten, ja tämä vain jälleen kerran sitä lisää.

Siinä mielessä pidän perusteltuna sitä, että tämä lakiesitys hylätään.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi kannatan edustaja Kalmarin tekemää lakiehdotuksen hylkäämisehdotusta.

Kuten näistä aiemmista puheenvuoroista on tullut ilmi, niin neuvojien valinnan ja neuvojien koulutuksen kannalta tämä lakiesitys on pahasti jälkijunassa samoin kuin koko EU:n päätöksenteko. Näittenhän periaatteessa piti olla voimassa jo tämän vuoden alusta, mutta sitten päädyttiin siirtämään vuodella näitä lakeja, ja näyttää, että vieläkään ei EU:ssa olla saatu selville kaikkia kohtia, ettei näitä neuvojia pystytä vielä kouluttamaan tässä vaiheessa. Neuvojien valinta jää loppuvuoteen. Ilmeisesti, jos hyvin käy, EU:sta tulevat loppuvuoteen mennessä nämä tukiehdot, niin että niitä voidaan neuvojille kouluttaa.

Mutta myöskin nämä koulutusvaatimukset olivat muuttumassa, niin että vaaditaan ehkä alempi korkeakoulututkinto, ja monilta nykyisiltä neuvojilta tämä puuttuu, joten nyt systeemi kyseenalaistaa: jos ei siitä koulutusvaatimuksesta pitkän kokemuksen omaavien neuvojien kohdalla poiketa, niin se edellyttää sitä, että henkilöt vaihtuvat ja sitten tulee mahdollisesti näitä alaa tuntemattomia neuvojia. Jotenkin virkamiesten kohdalla sekin, että on hirveän monta sektoria maataloudessa, että virkamiehet tuntevat vain hyvin pienen osan tästä viljelylainsäädännöstä, jo aiheuttaa ongelmia, koska viljelijän pitää tuntea koko lainsäädäntö ja osata itse karttaa virheet, kun hän on vastuussa niistä.

Tätä systeemiä pitäisi muuttaa ihan EU:n laajuisesti. Siinä mielessä tätä ei millään voida hyväksyä perussuomalaisissa, eikä pitäisi minkään muunkaan puolueen hyväksyä sitä, mutta jostain syystä hallituspuolueet eivät ota huomioon kansalaisten etua. Oppositiopuolueet ovat tässä jääneet yhdessä ajamaan sitä kansalaisen etua.