Arvoisa puhemies! Tänään sisäasiainministeriö toi esille kantansa maahanmuuttoasioitten hallinnoinnista. Ministeriö ja ministeri Rajamäki haluaisivat keskittää maahanmuuttoasiat oman ministeriön alaisuuteen ja perustelee sitä muun muassa sillä, että turvapaikkahakemusten käsittelyprosessi nopeutuisi ja tehostuisi. Kuitenkin työministeriö on tammikuussa antanut oman selvityksensä ja toteaa näin, että turvapaikkaprosessin pitkät kestoajat johtuvat pääosin sisäasiainministeriön alaisista toimijoista ja niiden yhteistyön koordinoinnista eivätkä tiedonkulusta esimerkiksi vastaanottokeskusten ja oikeuslaitoksen välillä. Eli ministeri Rajamäki:

Mikä siis takaa tämän prosessin nopeutumisen, mikäli turvapaikka-asiat ja maahanmuuttoasiat siirretään kokonaan sisäasiainministeriön alaisuuteen, ja mitä mieltä olette tästä työministeriön kannanotosta?

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Herra puhemies! Ensinnäkin tältä osin, mitä tulee maahanmuuttohallintoon, sitähän ovat selvitelleet selvitysmiehet, Valtiontalouden tarkastusvirasto ja Valtiontilintarkastajat vuonna 2004. Sisäasiainministeriön sisäinen työryhmä on selvittänyt ulkomaalaislain täytäntöönpanoon liittyviä näkökohtia, ulkomaalaislakiahan on muutettu jatkuvasti sen jälkeen, kun jouduimme nopeasti ennen 2004 vappua tekemään ulkomaalaislain muutokset täällä eduskunnassa. Sitä on muutettu jatkuvasti, ja eduskuntakin on edellyttänyt siihen liittyvää seurantaa, ja tähän liittyy myöskin turvallisuusnäkökohtien arviointi, joka on sisäasiainministeriön vastuulla, samoin kuin turvapaikkapäätöksenteko.

Minä kyllä kiistän sen, etteikö tältä osin asioissa ole tapahtunut. Me olemme Ulkomaalaisviraston toiminnan tehostamisen kautta olennaisesti lyhentäneet käsittelyaikoja, ja tältä osin on varmasti menty eteenpäin. Kysymys on tietysti siitä, että aikanaan on Suomessa arvioitava päätöksenteon ja päätösten täytäntöönpanon näkökulmasta, mitä tehdään sille, että sisäasiainhallinto sekä vastaanotto-säilöönottoyksikkö ja tämän tyyppiset hallinnot on erikseen järjestetty. Tällä on tiettyjä kustannusvaikutuksia.

Sitten toinen kysymys on se, missä määrin turvallisuuteen liittyviä arvioita on tehtävä viitaten esimerkiksi viime vuonna vastaanottokeskuksista kadonneisiin noin 1 300 henkilöön, ja myös Pohjoismaiden maahanmuutto- ja pakolaisministerit käsittelevät juhannuksena Tukholmassa muun muassa alaikäisten lasten katoamisia vastaanotto- ja turvapaikanhakuprosessien aikana.

Arvoisa puhemies! Pohjoismaissa päävastuuministeriöinä toimivat muun muassa Ruotsissa ulkoministeriö, Norjassa työ- ja sosiaaliministeriö sekä Tanskassa turvapaikka-, maahanmuutto- ja integraatioministeriö. Olisin halunnut kuulla myöskin ministeri Filatovin näkemyksen tästä sisäasiainministeri Rajamäen keskittämisajatuksesta.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Me edustamme täällä hallituksen näkemyksiä, ja hallituksella on yhteinen maahanmuuttopoliittinen ministerityöryhmä, jossa tätä kokonaisuutta on käsitelty, miten ylipäätään niihin ongelmakohtiin, joita tässäkin on esitetty, voitaisiin vastata.

Hallitus käsitteli iltakoulussansa tuota maahanmuuttopoliittista ohjelmaa ja sopi sen yhteydessä, että me katsomme yhteisesti ulkoministeriön, sisäministeriön ja työministeriön välillä sitä, miten hallintoa voitaisiin kehittää, ja mahdollisesti seuraava hallitus on se, joka tekisi tällaiset rakenteelliset ratkaisut, mutta sillä olisi ohjelmatyössään tuo selvitys käytettävissä. Esimerkkejä löytyy monia siitä, miten turvapaikkajärjestelmän vastaanotto, kotouttaminen, maahanmuuttajien koulutus ja muut toimet on järjestetty.

Itse henkilökohtaisesti uskon, että paras keino on etsiä eri toimijoiden välistä yhteistyötä niin valtion tasolla kuin paikallistasolla, koska aina jossakin tulee vastaan se raja, jonka yli on mentävä, kun maahanmuuttoasioita käsitellään. Niiden täydellinen keskittäminen on mahdotonta.

Arvoisa puhemies! Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma on viivästynyt, ja samanaikaisesti monissa osissa Suomea ollaan hyvin voimakkaassa työvoimapulatilanteessa. Esimerkiksi Pirkanmaalla joka kolmas yritys hakee lisää työvoimaa ja monilla aloilla, erityisesti rakennusalalla, metallialalla, siivouksessa ja monilla muillakin aloilla, on selvää työvoimapulaa.

Onko teillä tarkoituksena tai halukkuutta poistaa tarveharkinta niiltä aloilta, joilla Suomessa on selvästi työvoimapulaa?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Työperäinen maahanmuuttopolitiikka perustuu siihen, että meillä on työvoimapoliittinen tarveharkinta. Tuossa maahanmuuttopoliittisen ohjelmatyön valmistelun yhteydessä on arvioitu sitä, että mahdollisesti tulevaisuudessa, silloin kun pula on määrällistä eikä ainoastaan osaamiseen liittyvää, voisi olla syytä harkita tämän tyyppisiä toimia, mutta tämä jäi hallituksen käsittelyn osalta ikään kuin jatkotyöstämisen varaan ja siihen palaamme varmasti hallituksena vielä ennen juhannusta.

Tällä hetkellä noin 85 prosenttia haetuista työluvista on hyväksytty. Me olemme poistaneet siirtymäajat ja olemme sitoutuneet myös siihen, että kun Bulgaria ja Romania seuraavat EU-jäsenyyttä, niin niille ei tule siirtymäaikoja. Mutta näillä pula-aloilla on usein kyse siitä, että työssäkin on joitakin syitä, minkä vuoksi niihin ei hakeuduta, ja tätäkin puolta tässä on katsottava.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Rajamäki, mainitsitte, että 1 300 turvapaikanhakijaa on kadonnut. Minne he ovat kadonneet? Ei kai maa ihmisiä niele, eli missä he ovat, vai johtuuko tämä siitä, että mahdollisesti meidän järjestelmäämme käytetään keinotteluun ja läpikulkuun, että tänne on helppo päästä ja täältä voi sitten jatkaa matkaa Isoon-Britanniaan ja muualle? Onko näin, ja mitä hallitus aikoo tehdä, että jatkossa tällainen katoilu ei ole tarpeen, vaan otetaan jo rajalla selville, että ollaan asiallisin perustein hakemassa turvapaikkaa täältä?

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Herra puhemies! Koko Euroopan unionissa pyritään vuoteen 2010 mennessä yhtenäiseen turvapaikkapolitiikkaan ja -menettelyyn. Nyt on nimenomaan ollut esillä, että Suomessa päätöksenteosta ja päätösten täytäntöönpanosta toistaiseksi vastaa sisäasiainhallinto ja vastaanotoista, säilöönottoyksiköistä, työvoimapoliittisesta harkinnasta ja kotouttamisesta työministeriö. Tämä Suomen nykyinen järjestelmä on poikkeuksellinen. Siinä erotetaan hallinnollisesti turvapaikkamenettely ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Se on kansainvälisesti poikkeuksellinen.

Ed. Essayahille vielä, että on ihan sama, miten se hoidetaan, mutta sitä ei hoideta tällä tavalla yleensä maailmassa.

Nyt tässä tilanteessa, mitä tulee turvapaikkahakujärjestelmästä katoaviin henkilöihin, minä olen sisäasiainministerinä sisäisen turvallisuuden vastuuministerinä myös katsonut, että tämä on Schengen-alueen vapaan liikkuvuuden olosuhteissa asia, jota on myös tarkasteltava kriittisesti. Erityisesti säilöönottoyksikössä, jota olen esittänyt ja jonka tehtävät 2002 ministeri Itälän toimesta siirrettiin poliisin alaisuudesta työministeriön alaisuuteen, on maasta poistettavia henkilöitä ja siellä on 18 prosenttia rikokseen syyllistyneitä henkilöitä. En katso, että se liittyy turvapaikkajärjestelmään. Minun mielestäni tämän tyyppinen asia turvallisuuden näkökulmasta pitäisi olla sisäasiainministeriön ja poliisin valvonnassa.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Kun työministeriö vastaa näistä vastaanottokeskuksista, niin siellähän on monenlaisia poistumisia. On kyse siitä, että kun ihmiset tietävät, että heille on mahdollinen karkotuspäätös tulossa, lähtevät maasta hieman aikaisemmin, ja tässä on kyse nimenomaan näistä Dublin-kiertolaisista. Mutta sitten on myös vakavia tilanteita, joissa esimerkiksi lapsia on kadonnut, ja näissä on tehty hyvin kiinteää yhteistyötä niin Rajavartioston, poliisin kuin vastaanottokeskustenkin välillä siellä paikallisella tasolla. Esimerkiksi viimeksi tapahtunut kiinalaislasten katoaminen hoitui tämän hyvän yhteistyön kautta, ja nuo lapset löytyivät ja asia saatiin kuntoon.

Mutta sitten jos mietitään näitä säilöönottokeskuksia, niin niissä yhtenä ongelmana on se, että siellä on sellaista joukkoa, joka ei sinne kuulu, niin kuin Rajamäki esimerkiksi tässä vastauksensa loppuosassa puhui ihmisistä, jotka ovat rikoksesta tuomittuja. Silloin meidän karkotusjärjestelmämme ei toimi saumattomasti. Jos ihminen vapautuu vankilasta ja hänellä on karkotuspäätös tulossa, niin se pitäisi täytäntöönpanna suoraan sieltä vankilan ovesta eikä sillä tavalla, että ihmiset sijoitetaan tässä välissä säilöönottokeskukseen, joka on tarkoitettu täysin toisenlaiseen säilömiseen.