Matti Ahde /sd(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Käsiteltävänä oleva Valtion tilinpäätöskertomus vuodelta 2007 on neljäs uusimuotoinen hallituksen valtiontalouden kertomus eduskunnalle ja toinen kerta, kun mietinnön siitä valmistelee tarkastusvaliokunta.

Mietinnössään valiokunta käsittelee muun muassa tilinpäätöskertomuksen aikaistamista, yhteiskunnallisten vaikuttavuustietojen esittämistä, valtiontalouden kehysmenettelyä ja finanssipolitiikan raportointia sekä hallituksen esittämiä teemapohjaisia tarkasteluja.

Valiokunnan erityinen kritiikki kohdistuu valtion tietohallintoon ja sähköiseen asiointiin, valtion tuottavuusohjelmaan ja rataväylien kunnossapitoon. Tämän lisäksi mietinnössä käsitellään puolustushallinnon organisaatiomuutosten alueellisia vaikutuksia ja maatalouden valvontajärjestelmään liittyvää byrokratiaa.

Nyt käsiteltävänä olevassa tilinpäätöskertomuksessa on eri hallinnonaloja koskien raportoitu lähes 20 erityisteemaa. Valiokunta esittää, että harmaa talous otetaan yhdeksi erityisteemaksi vuoden 2008 tilinpäätöskertomuksessa. Seuraavassa tilinpäätöskertomuksessa edellytetään EU:n varainkäytön kansallisten tulosten ja vaikutusten tarkastelua erilaisten indikaattorien ja yhteenvetojen avulla.

Tarkastusvaliokunta on mietinnössään ja kannanotoissaan yksimielinen. Tämä on ollut tärkeä lähtökohta uuden valiokunnan työssä ja eduskunnan tahdon toteutumisessa. Tarkastusvaliokunnan mielestä valtiontalouden päätöksenteko- ja ohjausjärjestelmän kehittäminen vaatii sitä, että hallitus ja hallinto ovat aidosti tilivelvollisia tuloksistaan eduskunnalle. Tämän edellytyksenä on, että eduskunta käy tilinpäätöksestä koskevan täysistuntokeskustelun loppuun kevätistuntokaudella. Näin eduskunnalla on mahdollisuus saamansa tilinpäätösinformaation perusteella ohjata seuraavan vuoden talousarvion valmistelua. Aiemmin tilinpäätöskertomukset on käsitelty syysistuntokaudella. Tilinpäätöskertomuksen asianmukainen käsittely eduskunnassa kevätistuntokaudella edellyttää sen antamista eduskunnalle heti toukokuun alussa. Tähän aikatauluun ei vielä tämän kertomuksen osalta päästy. Valiokunta ehdottaakin kannanotossaan hallituksen edelleen aikaistavan kertomuksen antamista eduskunnalle.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan mielestä valtion tietohallinnon ja it-toiminnan ohjauksessa on monia puutteita, jotka heikentävät ohjauksen uskottavuutta. Valtion it-toiminnan johtamisyksiköltä puuttuvat selkeä ohjausvastuu ja ohjauskeinot. Valiokunnan mielestä informaatio-oh-jaus ei ole toimiva keino ohjata valtion it-toiminnan kokonaisuutta ja laajaa virastokenttää. Nykyistä toimintamallia ei voida pitää valtiontalouden hoidon kannalta kestävänä ja tarkoituksenmukaisena. Tilanteen korjaamiseksi valiokunta edellyttää kannanotossaan lainsäädäntövalmis-telua, jossa määritellään muun muassa valtiovarainministeriön ohjaustoimivalta. Valiokunta kiinnittää huomiota myös valtion it-toiminnan ostopalvelujen ja konsulttien käytön yleistymiseen. Hankkeiden lähtökohtana näyttää usein olevan, että työtä tai työryhmää ei voida käynnistää ilman konsulttiapua. Valiokunnan mielestä tällainen toimintatapa johtaa paitsi lisäkustannuksiin myös virkavastuun hämärtymiseen viranomaisasioiden valmistelussa.

Valiokunta pitää julkisten verkkopalvelujen ja sähköisen asioinnin tilaa Suomessa huolestuttavana. Valiokunnan tietoon on tullut runsaasti esimerkkejä ongelmista, jotka ovat liittyneet viranomaisyhteistyön puuttumiseen ja lainvastaisiin menettelyihin sähköisten palvelujen hankinnoissa, riittämättömään kansalaisten ja asiakkaiden tarpeiden ja odotusten tuntemukseen sekä viranomaisten keskinäiseen kilpailuun ja veronmaksajien rahojen tuhlailevaan käyttöön päällekkäisiin hankkeisiin.

Esimerkiksi Väestörekisterikeskuksen varmennetoiminto on ollut tehotonta ja tappiollista. Viraston tarjoamille varmenteille on ollut julkishallinnossa vain vähän käyttöä eikä todellisia tarpeita palvelujen käytölle ole selvitetty. Valiokunta ehdottaa, että eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin esille tulleiden sähköisten tunnistamisen ja viranomaisten varmennepalveluiden puutteiden ja ongelmien korjaamiseksi ja esittävän niitä koskevan lainsäädäntöratkaisun ja muut toimenpiteet.

Tarkastusvaliokunta on aiemmassa mietin-nössään esittänyt kriittisiä arvioita informaatio-ohjauksen tehosta ja vaikuttavuudesta erityises- ti sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksessa. Valiokunta on todennut, etteivät viranomaiset ole kyenneet informaatio-ohjauksen keinoin poistamaan palvelujen saatavuuteen ja laatuun liittyvää eriarvoisuutta. Hallitus on vastauksessaan selostanut erilaisia hankkeita, joilla kehitetään kunnallisia peruspalveluja. Valiokunnan mielestä informaatio-ohjaus on edelleen tehotonta, ja valiokunta palaa tähän asiaan oman selvitystyönsä tulosten perusteella syysistuntokauden alussa.

Arvoisa puhemies! Tuottavuusohjelman yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on, että työvoimaa vapautuu myös yksityiselle sektorille ikäluokkien pienentyessä. Tarkastusvaliokunta pitää tuottavuusohjelman tavoitteita hyväksyttävinä ja sinänsä välttämättöminä. Nyt kuitenkin alkuperäiset tuottavuusperustelut näyttävät korvautuneen henkilöstön vähentämistavoitteilla eikä ohjelmassa ole aina riittävästi noudatettu hyvän hallinnon ja tulosohjauksen periaatteita.

Ohjelman toteutusta pidetään hallinnossa heikosti kommunikoituna ja koko prosessia ennustamattomana ja tempoilevana. Ohjelman kokonaistuottavuutta ei ole pystytty tällä hetkellä mittaamaan eikä työn tuottavuutta kuvaavia suoritteita seurata valtiovarainministeriössä. Valiokunta edellyttääkin kannanotossaan, että hallituksen on kerrottava kehyslaskelmissaan toi-menpiteiden todelliset tuottavuushyödyt eikä vain henkilöstön vähennysten määrää.

Vuonna 2007 sairauspoissaolojen kasvun aiheuttama henkilöstövuosimenetys oli lähes yhtä suuri, 614 henkilötyövuotta, kuin tuottavuusohjelmalla aikaansaatu henkilöstön vähentäminen, 753 henkilötyövuotta. Ohjelmassa tulee painottaa hyvää johtamista ja työssäjaksamisen merkitystä.

Herra puhemies! Ohjelman seurannassakin on puutteita. Esimerkiksi toiminnan ulkoistamisesta aiheutuvat lisäkustannukset tai työsuojelutarkastusten vähenemisestä johtuvat kansantalouden ja verotulojen menetykset eivät ole seurattavia tietoja. Palvelukeskuksissa lyhyen aikavälin tuottavuuskehityksen arvioidaan olevan negatiivinen. Henkilöstöä ei siirtynytkään palvelukeskuksiin suunnitellussa määrin. Osassa virastoja palvelukeskukseen siirtyminen on merkinnyt taantumista palveluiden laadussa. Valiokunnan mielestä laatutekijöitä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta tulee seurata ja arvioida merkittävästi nykyistä enemmän ja monipuolisemman oh- jauksen toteutuksessa. Tällöin on huomioitava, että palvelujen saatavuus on osa palvelujen vaikuttavuutta ja palvelujen laatua.

Puhemies! Rautatieliikenne on muihin liikennemuotoihin verrattuna vähäpäästöistä, joten sen osuuden kasvattaminen sekä henkilö- että tavarakuljetuksissa on toivottavaa ilmastonmuutoksenkin hillitsemiseksi. Rautatieliikenteen kilpailukykyisyyden takaaminen on tärkeää, ja rataverkon ylläpidosta asianmukaisessa kunnossa tulee huolehtia. Suuri ongelma rataväylien kunnossapidossa on pitkäjänteisyyden puuttuminen toiminnassa. Määrärahojen jatkuva alimitoitus ja rahoituksen täydentäminen vuosittain lisätalousarvioilla johtavat suunnittelun ja toiminnan lyhytjänteisyyteen. Hankkeista on jopa koitunut kaksinkertaisia kuluja, kun kohde on ensinnä korjattu ja sitten uusittu kokonaan. Tarkastusvaliokunta toivoo, että vuoden 2009 valtion talousarviossa turvataan perusradanpidon määrärahojen riittävyys niin, ettei vuoden aikana tarvitse turvautua lisämäärärahoihin lisäbudjetin keinoin.

Maatalouden tukien valvontajärjestelmän keskeisiä toimivuuden ongelmia ovat pikkutarkat pinta-alavalvonnat ja niistä johtuvat tukien maksatuskiellot, jotka heikentävät viljelijän oikeusturvaa ja vaikeuttavat elinkeinon harjoittamista. Järjestelmämme on eurooppalaisessa vertailussa monimutkaisin ja sitä koskevien säädösten määrä on Euroopan ennätys.

Suomalaisille viljelijöille tästä järjestelmästä aiheutuvat kustannukset ovat noin 70—100 miljoonaa euroa vuodessa. Maatalouden hallinnon valvonnalliset tehtävät työllistävät yli tuhat henkilöä, ja hallinnolliset kustannukset ovat noin 35—40 miljoonaa euroa vuodessa.

Kotimaisen lainsäädännön kehityksellä arvioidaan saatavan aikaan korkeintaan 10 prosentin kevennys menoihin, joten merkittävä byrokratian vähentäminen edellyttää EU-tasolla tehtäviä muutoksia järjestelmiin ja niitä sääteleviin lakeihin.

Herra puhemies! Valiokunta on löytänyt ensimmäisen toimintavuotensa aikana hyvät yhteistoiminnan muodot eduskunnan yhteydessä toimivan Valtiontalouden tarkastusviraston kanssa. Viraston raportit ovat keskeinen tietolähde valiokunnan työssä, ja valiokunta pitää niiden laatutasoa hyvänä.

Valiokunnan omien mietintöjen ja lausuntojen valmistelussa on kuultu laajasti asiantuntijoita eri puolilta yhteiskuntaa ja hallintoa. Valiokunnan työn onnistumista ja tulevaa toimintaa ajatellen keskeinen ja pysyvä haaste on yksimielisyys merkittävien tarkastus- ja valvontahavaintojen tekemisessä sekä uskottavuus ja selkeys niiden esittämisessä.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen pitkin matkaa arvostellut koko tarkastusvaliokunnan perustamista, ja tämä raportti tai mietintö, mikä tässä on nyt saatu, osoittaa, että yhtä tyhjän kanssa. Nämä kaikki asiat, mitä tähän on otettu, olisi voitu saada Valtiontalouden tarkastusviraston kautta. Miksi pitää olla monta järjestelmää?

Jos eduskunnan kannanottoja tarvitsee, niin valtiovarainvaliokunnassa on hallintojaosto, periaatteessa pitäisi olla, joka pystyy näihin puuttumaan. Ihan turha valiokunta ja ihan turha selonteko ja ihan turha mietintö!

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Lukemalla tuo mietintö hartaasti ja projisoimalla se tietoisuuteen eduskunnan ja valtiontalouden todellisuudesta voi päätyä myöskin ed. Ukkolan äskeisen puheenvuoron johtopäätösten kanssa ristiriitaisiin johtopäätöksiin, ja se ei varmaan tarvitse edes erityistä lahjakkuutta lukijalta ja toimijalta.

Arvoisa puhemies! Vuosi sitten ei ollut vielä oikein käsitystä siitä, mitä tästä tulee. Kaikki näytti olevan hurskaasti ilmassa, hienolta näytti ja — minä inhoan sanaa "haasteellinen", mutta nyt se sopii tähän — haasteelliselta näytti. Nyt vuosi on kulunut ja se kaikkein vaikeinkin asia on osoittautunut mahdolliseksi elikkä valtion tilinpäätöskertomuksen nopea valmistuminen jo kertomusvuotta seuraavan vuoden muutaman kuukauden aikana. Tämä tuntui mahdottomalta, ja erityinen kiitos tästä ohjautuu valiokunnan puheenjohtajalle ed. Ahteelle. Hän on tehnyt valtavan hyvää työtä ja on saanut konkreettista tulosta aikaiseksi, ja mikä tärkeintä, vetämällä tämän projektin — se on aina projekti jokaisen mietinnön osalta, niin kuin me tiedämme — sillä tavalla, että sellaiselle lukijalle, joka jollakin tavalla ymmärtää, mistä on kysymys — poikkeuksiakin saattaa esiintyä — käy selville, kuinka valtavan paljon pieleen voi olla menossa asioita yhdellä kertaa, asioita, joittenka fiskaalinen vaikutus on kymmeniä miljoonia euroja vähintäänkin, ja myöskin niin, että jos ne trendit, jotka ovat meneillään, jatkavat pieleen menoaan, niin vaikutukset ovat erittäin haitallisia merkittävyydessä.

Arvoisa puhemies! Puheenjohtaja Ahde jo esitteli keskeiset tarkastushavainnot, en palaa niihin muuta kuin eräältä hyvin mielenkiintoiselta osalta. Se, mitä valiokunta on aivan erikoisesti tutkiskellut Vtv:n ja muitten tekemien tarkastushavaintojen perusteella, on ollut valtionhallinnon toimeliaisuuksien vaikuttavuuden analysointi — vaikuttavuuden analysointi. Tässä tullaan hyvin mielenkiintoiseen tilanteeseen. Samalla kun me tutkimme sitä, millä tavalla tuo vaikuttavuus on onnistunut, me valmistelemme mietinnön, jonka pitäisi olla ratkaiseva asiakirja sen suhteen, että kaikki ne tarkastushavainnot, jotka tässä mietinnössä on esitetty, osoittautuvat käytännössä vaikuttaviksi. Kysymys on vaikuttavuudesta perimmillään. Jos tällä arkiproosalla, joka nyt on omaksuttu esitystavaksi, ei ole vaikuttavuutta valtionhallinnon eri yksiköissä, niin ei sitten mitään. Sitten menee niin kuin menee, ja sitten keksittäköön jokin uusi instrumentti, jolla vaikuttavuutta voidaan saada aikaiseksi. Meillähän on olemassa esimerkkejä historiasta siitä, kuinka vaikuttavuudet voivat mennä pieleen. Lamavuosien aikana saatettiin tehdä 0,5 miljardin markan leikkaukset budjettiin ja tilinpäätös osoitti, että tämä säästöleikkaus tuotti 1,5 miljardin markan lisämenetykset valtiolle, siis toisin sanoen vaikuttavuus oli negatiivisuudessaan huippuluokkaa. Siis toisin sanoen näissä liikutaan hyvin suurissa asioissa ja merkittävissä ilmiöissä.

Sitten, arvoisa puhemies, mitä on odotettavissa jatkossa? On odotettavissa jatkossa se, että tänä vuonna vielä tänne arvioitavaksi tulisi kaksi hyvin merkittävää asiaa. Nimittäin tarkastusvaliokunnan on tarkoitus paneutua harmaan talouden ilmiöihin, ja siinähän jos jossakin jo syyttäjälaitoksetkin ovat heränneet, että nythän on menossa kerta kaikkiaan pieleen. Toinen on koko väyläverkostojärjestelmä, jossa on ollut todella nokanvalkaisun ajan koittamisen hetki. Niihin voidaan palata tämän vuoden aikana suunnitelmien mukaisesti.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Ehkä tähän oululaisten puhesarjaan hyvä yksi rehellisestä Varkaudestakin oleva puheenvuoro.

Ensinnäkin tarkastusvaliokunta on todella tehnyt hyvän mietinnön ja puuttunut erittäin tärkeisiin asioihin. Minä toisin kuin ed. Ukkola pidän hyvin tärkeänä sitä työtä, jonka valiokunta on nyt tehnyt, ja eduskunnan pitäisi muun muassa omassa budjetti- ja lainsäädäntötyössään nyt muistaa myöskin näitä havaintoja. Vuoden takaisen hallituksen kehysselonteon yhteydessä jo ja nyt talvella me sosialidemokraatit varoitimme tuottavuusohjelman johtavan kaavamaisiin henkilöstön leikkauksiin sekä palveluiden ja turvallisuuden heikentymiseen.

Tuottavuusohjelma romuttaa tavoitteet palveluiden tuottamisen tehokkuudessa samanaikaisesti laadukkaan henkilöstöpolitiikan kanssa, ja tältä osin myöskin Valtiontalouden tarkastusvirasto on selkeästi ja ansiokkaasti paneutunut siihen, että tästä on tullut tosiasiassa henkilöstön vähentämisen ja yksityistämisen ideologinen ohjelma. Tämä hallituksen naamioitu juustohöylä johtaa irtisanomisiin ja hallitsemattomiin rakenteiden alasajoihin. Hallitushan nopeutti Puolustushallinnon rakennuslaitoksen siivoustoimen henkilöstövähennykset viime vuoden loppuun 220 hengellä. Palvelut ulkoistetaan, ja se johtaa irtisanomisiin. Porvarihallitus ei pelännyt, että nämä matalapalkkaiset henkilöstöryhmät uhkaisivat lyötyinäkään hallituksen rauhaa mielenosoituksilla.

Viime hallituksen aikana linjattiin myös, että tuottavuusleikkauksia ei kohdisteta operatiivisiin poliisi-, raja- ja hätäkeskustyöntekijöihin. Rajavartiolaitoksen vahvuuteen on nyt viime vuonna tehty erittäin rajuja vähennyksiä, niin että Rajavartiolaitoksen toimintakyky on sananmukaisesti äärirajoilla. Poliisin henkilöstö on myös kaavamaisten henkilöstöleikkausten kohteena, ja tämä on yksi syy siihen, että ei näillä pienillä määrärahoilla uusien poliisien työllistämistäkään pystytä varmistamaan, koska tuottavuusohjelmalla on leikattu toisesta päästä. Samaan aikaan kun hätäkeskuksille on tarkoitus ohjata lisää henkilöstöä, esitetään kaksinkertaisia tuottavuusleikkauksia, hätäkeskusrakenteita murennetaan järjestelmän sisäänajovaiheessa ja hätäkeskuksia pyritään lakkauttamaan.

Järkyttävintä oikeusministeriön puolella on määrärahatilanne, joka on jatkuvasti kiristynyt. Ministeri Brax ei esiinny enää murto-osaltakaan sillä tavalla kuin ed. Brax esiintyi täällä aikoinaan kantaen huolta oikeusministeriön määrärahoista. Siellä edellytetään lisää henkilöstön vähennyksiä, ja järkyttävintä on, että niitä ollaan kohdistamassa jopa hallintotuomioistuimiin samaan aikaan, kun on vaadittu muun muassa lastensuojelulaista aiheutuviin lisätehtäviin ja vakuutusoikeuden ruuhkien purkamiseen lisävoimavaroja. Samalla tavalla suunnitellaan käräjäoikeuksien rakenneuudistusta ilman, että sen kokonaistaloudellisista vaikutuksista on mitään käsitystä. Sanotaan vaan, että kun mahtuu kehyk-siin, niin voidaan tehdä. Hyviä tiloja jätettäisiin käyttämättä ja ajauduttaisiin uusiin suuriin toimitilainvestointeihin.

Vanhasen—Kataisen hallitus helpottaa ulkomaisen työvoiman maahantuloa luopuen samalla sen selvittämisestä, onko Suomessa saatavissa tai koulutettavissa vastaavaa työvoimaa. Tämä tulee lisäämään paineita työteon jälkivalvontaan, jolla estetään työehtojen rikkomista, harmaata taloutta ja pahimmillaan ihmiskauppaa. Hallitus heikentää samaan aikaan voimakkaasti työsuojelun voimavaroja myös tuottavuusohjelman varjolla, ja voi sanoa, että porvarihallituksen valitsema lyhytnäköinen työnantajanäkökulma luo laitonta työvoimaa, lisää ulkomaisen työvoiman syrjäytymistä, harmaata taloutta ja heikentää turvallisuutta. Hallitus on todella vakavasti ja vahvasti tuottavuusohjelmallaan keskellä arkeamme.

Herra puhemies! Valiokunta viittaa myöskin harmaan talouden selvittämiseen, ja tämä on kyllä nyt erittäin tärkeätä, että tämä asia käydään kunnolla läpi. Edellisen hallituksen aloittaessa ministeri Itälän jäljiltä 10 prosenttia talousrikostutkijoiden viroista oli täyttämättä ja koko talousrikollisuuden torjunta oli tosi tehottomassa kunnossa. Viime kaudella perustettiin korvamerkityillä rahoilla 81 uutta virkaa, krp:n yhteyteen luotiin ulkomaisen työvoiman valvontayksikkö ja vahvistettiin Rahanpesun selvittelykeskuksen toimintaa ja myös vuoden 2004 tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa vahvistettiin harmaan talouden torjuntaa.

Nyt vuonna 2006 hyväksytyn neljännen ta-lousrikostorjuntaohjelman toimenpiteet ovat toteuttamatta ja valtiovarainministeriö on ne pysäyttänyt. Valtiovarainministeri Kataisen vastuulla on rakennusalan käännetty arvonlisäverojärjestelmä, jolla päästään pureutumaan pitkiin aliurakointiketjuihin ja harmaan talouden alalla toimiviin urakoitsijoihin. Jostain syystä kaikki nämä neljännen talousrikostorjuntaohjelman keskeiset kuusi kohtaa, joista kolme on valtiovarainministerin vastuulla, on pysäytetty. Oikeusministeri Braxin toimesta on pysäytetty myöskin tulliselvitysrikoksen ja rekisterimerkintärikoksen törkeän tekomuodon säätäminen. Jostain syystä työ- ja elinkeinoministeriössä, toivottavasti ei ole savuna ilmassa, on myöskin yritystukia maksavien oikeus saada verotustietoja, tämä on työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla.

Talousrikollisuus ja laiton ulkomainen työvoima vääristävät kilpailua ja tulonjakoa. Ne aiheuttavat työttömyyttä sekä vaikeuttavat taloudellisen toiminnan edellytyksiä. Nämä ovat uhka yksittäisen työntekijän oikeusturvalle ja koko yhteiskuntamme turvallisuudelle plus hyvinvointivaltiomme rahoituspohjan turvaamiselle. Voimme arvioida, että noin 2—2,5 miljardia euroa olemme tältä osin menettämässä. Voi todella kysyä, miksi nykyinen hallitus on pysäyttänyt vuonna 2006 tehdyn neljännen talousrikostorjuntaohjelman etenemisen ja valtiovarainministeri Kataisen johdolla hallitus vastustaa Saksan esityksiä laajentaa Euroopan unionissa tätä käännettyä arvonlisäverojärjestelmän kokeilua, jota on nyt sovellettu rakennusalalla Saksassa, Hollannissa, Belgiassa, Itävallassa ja nyttemmin Ruotsissa. On todella mielenkiintoista, miksi.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se, mitä ed. Rajamäki äsken laittoi valtiovarainministeri Kataisen toiminnan piikkiin, ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Valtiovarainministeri Katainen ja hänen ministeriönsä suhtautuvat erittäin vakavasti harmaan talouden torjuntaan. Viimeksi muutama päivä sitten he ohjasivat muun muassa poliisin rahanpesuun lisää varoja, jotta poliisilla on toimintakykyä puuttua näihin väärinkäytöksiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Valtiovarainministeriöllä on intressi saada kaikki laiton raha markkinoilta takaisin valtiovarainministeriöön, ja me seuraamme Ruotsin tilannetta. Ruotsi on vajaan vuoden tätä uutta käännettyä arvonlisäverojärjestelmää toteuttanut, ja niitten kokemusten pohjalla myöskin Suomella on edelleen täysi valmius ottaa tämä sama käytäntö, mikäli se osoittautuu kustannustehokkaaksi ja järkeväksi.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Sosialidemokraattien aloitteen mukaan valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueet ovat tuomassa muun muassa dna- ja rikosrekisteritutkintaan lisää rahoja puolet siitä, mitä sosialidemokraatit esittivät, joka on riittämätön määrä. 800 000 euroa pelkästään olisi tarvittu.

Toinen asia on se, että vuoden 2006 neljännen talousrikostorjuntaohjelman osalta valtiovarainministerin vastuulla on rakennusalan käännetty arvonlisäverojärjestelmä, veroviranomaisten oikeus tehdä vertailutietotarkastuksia luottolaitoksissa ja rakennusalan neljännesvuosi-ilmoitukset käytetyistä urakoitsijoista. Kaikki nämä on pysäytetty, ed. Salo. Suuressa valiokunnassa valtiovarainministeri Katainen esitti Suomen hallituksen kantana Suomen kielteisen kannan Saksan tähän rakennusalan laajennettuun käännettyyn arvonlisäveropilotin tekemiseen EU:ssa paremmaksi käytännöksi järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Sosialidemokraatit esittivät turhaan Suomen hallituksen kannan muuttamista. Tämä muutama viikko sitten, ed. Salo.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rajamäki teki omalla sisäministerikaudellaan hyvää työtä ta- lousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan voimavarojen vahvistamiseksi. On kuitenkin perusteetonta, että hän nyt täällä salissa moittii, suorastaan syyttää, valtiovarainministeri Kataista ja nykyistä hallitusta siitä, että hallituksen piirissä olisi haluttomuutta talousrikollisuuden torjuntaan, harmaan talouden torjuntaan. Tästä ei ole kyse, niin kuin ed. Rajamäki hyvin tietää. Nämä tarvittavat ratkaisut ja uudistukset eivät vain ole niin yksinkertaisia kuin mitä nyt ed. Rajamäki antoi ymmärtää. Jos ne olisivat näin yksinkertaisia, niin miksei niitä jo akselilla Rajamäki—Kalliomäki tai Rajamäki—Heinäluoma hoidettu edellisen hallituksen sisäministerin ja valtiovarainministerin toimesta? Hallitus suhtautuu erittäin vakavasti talousrikollisuuden torjuntaan ja pyrkii kaikin käytettävissä olevin keinoin sitä torjumaan, koska se on todella kokonaistaloudellisesti erittäin järkevää panostamista.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kuten korostin, ministeri Itälän jälkeen talousrikostorjunta oli rämettyneessä tilassa, virkoja täyttämättä. Virat täytettiin välittömästi ja lisäksi perustettiin 81 korvamerkittyä talousrikostorjunnan virkaa ja perustettiin krp:hen muun muassa laittoman työvoiman valvontayksikkö — tehtiin tosiaan täsmätyötä. Ja myös vuonna 2006 nimenomaan edellisen hallituksen toimesta tehtiin tämä lainsäädännöllinen lisätoimenpidehomma, koska turha on kuitteja jälkikäteen selvittää, talousrikoksia ja harmaata taloutta pitää etukäteen pystyä torjumaan. Tältä osin, ed. Zyskowicz, nimenomaan kysyn, miksi mikään näistä kuudesta keskeisestä lainsäädännön kohdasta ei ole edennyt ja valtiovarainministeri Katainen vastustaa jopa niitten edistämistä. Väitättekö te, että Saksassa ei ymmärretä talouspolitiikkaa, Saksassa ei ymmärretä järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, että Suomen pitää ruveta neuvomaan näissä asioissa, mikä on tältä osin hyvä kokemus ja tehokas tapa toimia?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun ed. Rajamäki sanoi, että vuonna 2006 tehtiin nämä suunnitelmat ja oli kuusi kohtaa, jotka jäivät toteutettavaksi lähinnä valtiovarainministeriön piikkiin, niin kysyn uudelleen, että jos nämä olisivat niin yksinkertaisia asioita, niin yksiselitteisiä asioita, kuin mitä nyt annatte ymmärtää, niin miksei edellisen hallituksen aikana, silloin kun ed. Rajamäki oli sisäministeri ja ed. Kalliomäki tai ed. Heinäluoma oli valtiovarainministerinä, silloin kun sosialidemokraateilla oli näissä asioissa valta, näitä uudistuksia sitten toteutettu.

Eli, herra puhemies, pointtini on se, että nämä ovat varmasti tarpeellisia kysymyksiä ja näkökohtia, jotka on selvitettävä, ja tarvittaessa on tehtävä näitä ratkaisuja, mutta suinpäin näihin ei voi mennä. Eikä se, että jossakin maassa on otettu jotain käyttöön, vielä todista, että se on hyvä ja tarkoituksenmukainen keino; pitää ensin vähän saada kokemuksia asiasta.

Haluan korostaa sitä, että sekä ministeri Katainen että koko hallitus suhtautuvat erittäin vakavasti harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan (Puhemies: Minuutti on kulunut!) ja tietää, että siihen uhratut varat ovat tarkoituksenmukaisia.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallinto- ja turvallisuusjaosto teki juuri lisäbudjetin, joka koski muun muassa poliisin määrärahoja. Siellä oli merkittävin lisäys nyt eduskunnan lisäyksenä nimenomaan rahanpesuun lisättävä määräraha. Tämän määrärahan lisäämiseen valtiovarainministeri Katainen suhtautui erittäin positiivisesti, koska pelkästään tämän rahanpesun selvittämisen tuloksena saadaan rikollisilta näitä rahoja takaisin tuloutettua valtiovarainministeriön kassaan, mikä on erittäin järkevää toimintaa, ja näin aiotaan jatkaa.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä täytyy sanoa, että nämä eduskunnan kokoomuspoliisit kyllä selittää yrittävät ja jaksavat. Valtiovarainministeri kokoomuksesta on soveltanut tuottavuusohjelmaa poliisiin, luonut sinne henkilöstövaikeudet. Valtiovarainministeri voisi suoraan esittää teidän sisäministerinne kanssa, ettei täällä eduskunnassa tarvitse yrittää paikata talousrikosturjuntaa.

Täytyy sanoa se, että vakavasti valtiovarainministeri varmasti suhtautuu, mutta suhtautuuko hän myönteisesti talousrikostorjuntaan, sitä ovat kyselleet Helsingin syyttäjät, sitä on kysynyt Markku Hirvonen. Sitä olen kysynyt itse koko viime syksyn, odottanut rauhallisesti edellisen hallituksen jäljiltä vuonna 2006 lokakuussa tehdyn neljännen talousrikostorjuntaohjelman etenemistä. Se ei etene, koska valtiovarainministeri vastustaa ja oikeusministeriö ei ole hoitanut omaa osaansa.

Tämä on erittäin vakava kysymys vaikutusten ja talouden, myöskin järjestäytyneen rikollisuuden kannalta, joka pyrkii rakenteisiin rakennusalalla, ravintola-alalla. Tämä on myös turvallisuuskysymys, josta pitäisi kantaa vähän enemmän huolta kuin sanoa, että suhtautuu yleisesti ottaen vakavasti.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tiedän, että hallituksen toimia on pakko puolustaa ja varsinkin, kun ed. Saloa vielä avauspuheenvuorossaan puolueen puheenjohtaja kehui urhoollisesta hallituksen puolustamisesta.

Mutta siitä, mitä ed. Rajamäki täällä sanoi: Kun Helsingin syyttäjät, kärkisyyttäjät, lähtevät julkisesti tulemaan ulos lehtien palstoilla ja vetoavat, niin kyllä silloin jossakin aika suuri hämmennys on ja pelätään nimenomaan, että talousrikoksia ei saada kunnolla kuriin. Minä en muista, että koskaan aikaisemmin tällainen joukko johtavia syyttäjiä olisi lähtenyt julkisesti tuomaan esiin näitä puutteita.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta vähän tuntuu siltä, ed. Rajamäki, että teillä saattaa olla vähän huono omatunto myöskin omalta ministerikaudeltanne. Te kumminkin jätitte työttömiä poliiseja noin 200 tähän yhteiskuntaan. Nyt on tehty päätöksiä, joissa tulevalla vaalikaudella, tällä vaalikaudella, lisätään poliisin määrärahoja kehyksiin yli 30 miljoonaa euroa, ensi vuoden osalta 15 miljoonaa euroa, mikä vaikuttaa myöskin talousrikollisuuden torjuntaan samoin kuin sisäisen turvallisuuden kehittämiseen. Näin olisi pitänyt toimia jo teidän aikakaudellanne, suunnitella etukäteen, paljonko poliiseja tarvitaan, ja varata riittävät määrärahat myöskin talousrikollisuuteen.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen aivan samaa mieltä ed. Vistbackan kanssa siitä, että talousrikollisuus on merkittävä ongelma ja sen torjuntaan on saatava riittävät voimavarat ja myös riittävä tarkoituksenmukainen lainsäädäntö. Asian ratkaiseminen ei kuitenkaan ole kovin yksinkertaista, ja jos se olisi niin yksinkertaista kuin täällä ed. Rajamäki antaa ymmärtää, niin vielä on, ed. Rajamäki, vastaamatta se kysymys, miksi ei sitten jo edellisen hallituksen aikana, kun vuonna 2006 oli tämä ohjelma tehty, sosialidemokraattisten valtiovarainministerien aikana, tehty näitä lainsäädäntöuudistuksia, joita nyt peräänkuulutatte.

Haluan lopuksi todeta, että ne uudistukset saattavat olla tarkoituksenmukaisia ja niihin on tartuttava, jos ne ovat tarkoituksenmukaisia, mutta asia vaatii selvittämistä, ja täysin yksinkertaisia, nopeasti tehtäviä ratkaisuja ne eivät näköjään ja ilmeisesti ole.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä onkin nyt olennaista. Edellinen hallitus lokakuussa 2006 hyväksyi neljännen talousrikostorjuntaohjelman; se ei kyseenalaistanut, vaan se sitoutui edistämään asiaa. Valtiovarainministeriössä se pantiin valmisteluun. Nyt te kyselette, ovatko ne tarpeellisia. (Ed. Zyskowicz: Miksei niitä toteutettu?) Tässä on se ero. Miksi te kyseenalaistatte edellisen hallituksen talousrikostorjuntaehdotukset? (Välihuutoja)

Ed. Salo, kenttäpoliiseille ei mene läpi enää tuo teidän propagandanne. He ovat nähneet, mikä oli panostus poliisin vahvuuteen edellisellä kaudella, mikä on sen hallitsemattomuus nyt. Katsokaa poliisijohdon viimeistä tietoa katuturvallisuudesta. Toissa vuonna katuturvallisuusindeksi oli 92; se huononi viime vuonna lukuun 82. Katuturvallisuus huononi Suomessa. Miettikää, ed. Salo, mitä erityisiä ansioita teillä on siinä. (Ed. Salo: Tehän olitte ministeri viime vuonna!)

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Hyvin vilkas keskustelu täällä syntyi, jossa vastakkain olivat ed. Rajamäki kontra ed. Zyskowicz, ed. Salo. Varmasti tuo käännetty rakentamisen arvonlisävero on asia, josta sopii keskustella jatkuvasti yhä enemmän. Politiikkaan on kiinnostusta varmasti myöskin sillä joukolla, joka harmaalla ja ihan tummemmallakin alueella liikkuu.

Mutta, puhemies, tästä tarkastusvaliokunnan mietinnöstä on syytä todeta, että se on joka ta- pauksessa eduskunnan työskentelyssä askel eteenpäin, hyvä asia, ja itse mietintö on todellakin konkreettinen. Siellä on kaksi asiaa, joihinka haluan kiinnittää huomiota ja tukea nimenomaan sitä näkökulmaa, että tässä on tehty hyvää työtä. Sitten se vaikuttavuus, mitä tämä lopulta merkitsee, tämän mietinnön vaikuttavuus, toimeenpanovalta, on toinen kysymys.

Mutta tämä tuottavuusohjelma. On todellakin kummallista, että hallinto-oikeuksia ja niiden työtä on ajateltu leikattavan ja heikennettävän tuottavuusohjelman nimissä, vaikka esimerkiksi Kemikaalivirasto on tullut Suomeen, Helsinkiin, ja se vaatisi enemmän voimavaroja, jotta tämä virasto Reach-asetuksen mukaisesti pystyisi asiallisesti työskentelemään. Tämän on hallitus itse todennut omassa hallituksen esityksessään alun pitäen Kemikaaliviraston hyväksyttävyyttä kysyttäessä eduskunnalta ja myöhemmin myös muissa esityksissä. On esitetty selkeä määrä, kuinka monta uutta työntekijää tarvitaan Tuotevalvontakeskukseen ja Suomen ympäristökeskukseen. Kuitenkaan näitä virkoja ei ole esitetty.

Toinen asia on kaavoitus. On todettu moneen otteeseen, toistuvasti, että tarvitaan enemmän resursseja hallinto-oikeuksiin, nimenomaan Vaasan hallinto-oikeuteen, huolehtimaan niistä vaatimuksista, mitä kaavoituksen nopea toteuttaminen edellyttää. Tätä ei ole toteutettu, päinvastoin esitetään tämän sinänsä jo mystisen tuottavuusohjelman nimissä virkojen vähentämistä jopa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Siis aivan oikein, kysymyksessä on vain henkilöstön vähennysohjelma, ei mikään tuottavuusohjelma.

Työterveydenhoidossa on sama asia: vaaditaan parempaa terveydenhoitoa, parempaa työsuojelua, työturvallisuutta ja toimitaan päinvastoin.

Erityinen positiivinen tuki tarkastusvaliokunnalle nimenomaan siitä, että se ottaa selkeän kannan rautatieliikenneinfrastruktuurista huolehtimiseen. Tämä on tärkeää nimenomaan ilmastonmuutoksen näkökulmasta myös, ja tässä aivan konkreettisesti valiokunta kiinnittää tähän näkökulmaan huomiota. Tällä hetkellä rautatieliikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä on noin 2 prosenttia. VR on ilmoittanut, että se käyttää ainoastaan uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Tämä on siis todella tärkeä asia joukkoliikenteen näkökulmasta, joukkoliikenteen lisäämisen näkökulmasta myös. Samaan aikaan ilmei-sesti henkilöautoliikenteen määrä kasvaa muun muassa eduskunnan väärästä autoveropäätöksestä johtuen, jossa aivan turhaan painotettiin nimenomaan suurten, paljon kuluttavien ja kalliimpien autojen edullisuutta ostajan näkökulmasta, autoveroa siis laskettiin hiilidioksidipäästöltään 220 grammaa kilometriltä alaspäin olevilta ajoneuvoilta.

Tarkastusvaliokunta kuitenkin tyytyy vain toivomaan, että vuoden 2009 valtion talousarviossa turvataan perusradanpidon määrärahojen riittävyys. Olisi ehkä ollut enemmän syytä vaatia; näitä toivomuksia tietysti voi aina täyttää, mutta tämä asia ei ole nimenomaan täällä edellyttämispuolella.

Puhemies! Tässä kohdin voidaankin todeta se yleinen ongelma, että aina enemmän tuntuu niinpäin, että eduskunnan on nautittava hallituksen luottamusta, eikä niin, että hallitus nauttii eduskunnan luottamusta. Tässä on liian varovaisesti eduskunta kyllä mielestäni liikkeellä. Mutta muissa asioissa toki tämä edellyttäminen on nostettu ponnen tasolle. Olisin toivonut myös tässä kohdin perusradanpidon kohdan myös olevan yhtenä pontena.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ihan aluksi on todettava, että olen mielenkiinnolla seurannut nyt, millä tavoin tarkastusvaliokunnan työtä on lähdetty kehittelemään. Myöskin mielenkiinnolla odotan sitä, miten tästä mennään eteenpäin. Töitä ainakin tuntuu tällä hetkellä riittävän. Olen pohtinut myöskin sitä, pitääkö enemmän keskittyä johonkin asiaan laajemmin sen sijaan, että otetaan liian paljon asioita ja sitten ehkä ei ole niin kovaa painoarvoa niillä asioilla. Mutta ne ovat harkinnan alla olevia asioita, joita kannattaa pohtia. Työ tarkastusvaliokunnassa on ollut kieltämättä mielenkiintoista, ja toivon vaan, että niihin kannanottoihin, joita tarkastusvaliokunta on esittänyt, suhtauduttaisiin vakavasti myös tuolla hallituksessa ja ministeriön päässä.

Arvoisa puhemies! Tuottavuusohjelmasta täällä on puhuttu ja varmasti puhutaan moneenkin otteeseen. Mielenkiintoista minun mielestäni oli se, että siellä varsinainen asiantuntija, joka työskentelee tämän asian tiimoilta, mikäli nyt ymmärsin oikein, jopa totesi, että tämä tuottavuusohjelma on henkilöstönvähennysohjelma. Minä en ymmärrä tätä lainkaan. Silloin kun puhutaan tuottavuudesta, pitäisi arvioida niitä tuloksia myös muuten, ja se toteamus, mikä siellä oli, että vuonna 2007 sairauspoissaolojen kasvu aiheutti yhtä paljon menetyksiä kuin tuottavuusohjelmalla saatiin aikaan henkilöstön vähennyksiä, pani miettimään, onko nyt toimittu oikein, kun sairastavuus lisääntyi saman verran kuin henkilöstöä on vähennetty.

Arvoisa puhemies! Valiokunta kuuli asiantuntijoita aika paljon informaatio-ohjaukseen liittyvissä asioissa, ja vanhustenhuollon palvelut nousivat siellä esille. Se, mikä julkisuudessakin on ollut tiedossa ja paljon kirjoiteltu aihe yleisönosastoissa ja muualla, on, että kansalaiset eivät ole tasavertaisia lain edessä tässäkään suhteessa ja henkilöitä kohdellaan hyvin eri tavoin riippuen siitä, missä kunnassa asuu. Tältä osinhan valiokunnalla on selvitystyö kesken. Niin kuin mietinnöstä käy ilmi, eduskunnalle tullaan syysistuntokauden aikana esittämään tästä informaatio-ohjauksen toimivuudesta vielä tarkempi selvitys ja siihen liittyy tämä vanhustenhoito tärkeänä osa-alueena.

Ed. Rajamäki puuttui täällä harmaaseen talouteen ja siitä käytiin vilkas keskustelu. En halua sitä nyt sen enempää ottaa esille, mutta mainitsen erään asian, kun ed. Salo viittasi poliisimääriin jne. Minä muistelen näin, että silloin puhuttiin, että poliisien lukumäärä pidetään vuoden 2002 tasolla. Minä en vaan itse ole saanut päähäni sitä, missä on se muu päätös kuin ministeri Holmlundin päätös viime syyskesällä, jolloin ruvettiinkin puhumaan tulevaisuudessa vuoden 2007 tasosta. Tämä oli nimenomaan eräässä ministerin puheenvuorossa, jonka itse ainakin sain sitten sisäasiainministeriön tiedotuspäälliköltä koneelleni. Eli näin minä muistelen, että lopetettiin ykskaks puhe vuoden 2002 tasosta ja ruvettiinkin puhumaan vuoden 2007 tasosta.

Me tiedämme ed. Salon kanssa ihan hyvin, mitä esimerkiksi meidän alueellamme läänin poliisineuvos on ilmoittanut vähennyksistä, paljonko määriä konkreettisesti tullaan vähentämään. Se on huolestuttavaa myöskin tuolla reuna-alueilla, kun pitäisi siellä pystyä huolehtimaan poliisipalveluista, ja myöskin sitten on muistettava talousrikollisuus. Ainakin Yleisradion eräässä haastattelussa, en tiedä, kuinka pitkälle se pitää paikkansa, eräs tutkija totesi, että kuittikaupparikollisuus on niin laajaa, että poliisi ei edes ajattele, että voisi kaikkiin ehtiä paneutua. Se on minun mielestäni vaarallinen toteamus, että julkisesti joudutaan myöntämään tämä tilanne. Eli kyllä siellä niin valtiovarainministeriössä kuin sisäasiainministeriössä joudutaan pohtimaan näitä asioita. Minä en usko ollenkaan sitä, ettei sisäasiainministeriön poliisiosasto olisi ymmärtänyt sitä tilannetta, mutta kyse on vaan siitä, että määrärahat eivät ole olleet riittävät. Toivotaan nyt, että näihin asioihin saadaan parannusta.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi haluan vaan ottaa esille maatalouden osalta sen, kun kuultiin asiantuntijoilta, millä tavoin tämä EU-säännöstö tuottaa lisää byrokratiaa. Eli unionin sääntöjen mukaan 0,01 hehtaarin tarkkuudella on suoritettava näitä mittauksia ja tämä tarkkuus on ehdoton, näin itse ainakin ymmärsin, ja jos joitakin muutoksia tähän saadaan, niin ohjeistuksen pitäisi tulla EU:sta. Tämä menee Suomessa minun mielestäni aika mahdottomiin tilanteisiin. Myöskin kun karttoja on tilattu eri toimijoilta, niin nekään eivät aina pidä paikkaansa, eli siellä tulee se ongelma moninkertaisesti. Jos viljelijä joutuu tästä kärsimään, niin kyllä me olemme aika kaukana oikeudenmukaisuudesta.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Täällä on esitetty jo tässä vaiheessa hieman kritiikkiä siitä, tarvitseeko eduskunta tämän uuden valiokunnan, tarkastusvaliokunnan. Aikaisempi käytäntöhän, joka todettiin puutteelliseksi, perustui siihen näkemykseen, että meillä oli aikaisemmin valtiontilintarkastajina muutama kansanedustaja ja sitten osaksi tätä valvontatehtävää teki valtiovarainvaliokunnan alainen hallinto- ja turvallisuusjaosto. Siihen kuitenkin eduskunta yksimielisesti otti kannan, että siihen työhön ei oltu tyytyväisiä, vaan haluttiin parlamentarisoida myöskin valtiontalouden tarkastus, erilliskertomukset, tilinpäätöskertomukset. Lähdettiin siitä ajatuksesta, että niihin asioihin paneudutaan kunnolla asiantuntijoiden avustuksella ja sitten puututaan niihin asioihin, mitä kansanedustajat pitävät tärkeinä.

Ymmärrän oman roolini tarkastusvaliokunnan jäsenenä, että mikäli teistä joku täällä salissa tai työhuoneessa on sitä mieltä, että joku asia valtiontaloudessa on epätyydyttävällä tasolla, niin siitä on nimenomaan kerrottava tarkastusvaliokunnan jäsenille, joiden on sitten aktiivisesti siihen ongelmaan puututtava. Me olemme nimenomaan parlamentaarinen elin, jotta tämän salin tahto toteutuisi myöskin siinä kritiikkipuolessa.

Mutta sen verran tästä kritiikistä, mitä täällä on esitetty, totean, että kun käytiin ensinnäkin tämä välidebatti tästä harmaasta taloudesta ja rahanpesusta ynnä muusta, niin tähän maailmaan tarkastusvaliokunta ei vielä ole kovin syvälle mennyt muuten kuin ihan sivulauseessa. Mutta kyllä tulkitsen tämän debatinkin täällä sellaiseksi, että tulen esittämään valiokunnan puheenjohtajalle, että syksyllä menemme. Katsotaan, mitä tämän alle sisältyy ja ovatko valtiovarainministeriön ja sisäasiainministeriön toimenpiteet olleet riittäviä, ja selvitetään samalla, mistä johtuu, että vuodelta 2006 olevaa ohjelmaa ei toteuttanut Heinäluomakaan. Minkä takia sitä ei lähdetty toteuttamaan laiksi ja säännökseksi välittömästi silloin, kun ongelma havaittiin? Minkä takia tärkeäksi koettu yhteiskunnallinen ongelma siirrettiin ja nyt sitten huudetaan sen takia, miksi te ette ole tehneet mitään tälle asialle, jonka me jo 2006 vuonna totesimme? Se on minun mielestäni asia, jota tutkitaan, ne 6 kohtaa, mitkä niistä ovat toteuttamiskelpoisia, mitkä eivät ole, mitkä aiheuttavat enemmän kustannuksia kuin on hyötyjä. (Ed. Rajamäki: Tarvitseeko niitä uudelleen harkita, kun ne jo päätettiin?)

Mutta sen perusasian, ed. Rajamäki, sanon, että minun ymmärtääkseni eduskunnan kaikki puolueet, kaikki kansanedustajat, suhtautuvat erityisellä vakavuudella harmaan talouden kitkemiseen. (Ed. Rajamäki: Toivon mukaan!) En ole huomannut yhtään poikkeavaa näkökulmaa vielä. Jos sitä halutaan näin esittää, kuin te esitätte, niin teette kyllä karhunpalveluksen tälle hommalle. (Ed. Rajamäki: Kuinka monta ministeripuheenvuoroa edustaja on kuullut tämän asian puolesta?) — Kaikki ne ministerien puheenvuorot, mitä tässä salissa on esitetty valtioneuvoston taholta, ovat viestineet sitä, että hallitus suhtautuu erityisellä vakavuudella sekä rahanpesuun, harmaan talouden torjuntaan että kaikkiin niihin toimenpiteisiin, mitkä katsotaan järkeviksi ja toteuttamiskelpoisiksi. Aikataulu on aina se tietenkin, että oppositio voi sanoa, että sen pitäisi tulla huomenna, mutta sitten voidaan kysyä, miksi te ette toteuttaneet sitä eilen, kun teillä oli itsellänne siihen mahdollisuus. (Ed. Rajamäki: Pitäisi edustajan keksiä jo vähän parempaa!)

Arvoisa puhemies! Jonkin verran halusin tähän tuottavuusohjelmaan myöskin viitata. Valiokunnan puheenjohtaja totesi esittelyssään sen, että tarkastusvaliokunta suhtautuu tuottavuusohjelmaan kuitenkin vakavasti ja positiivisen vakavasti. Me tiedämme kaikki ne yhteiskunnan tarpeet ja ongelmat, mitä on tulossa. Tarkastusvaliokunnan tuottavuusohjelmaa koskeva kritiikki ei tarkoita sitä, ettei tuottavuusohjelman jatkaminen olisi täysin välttämätöntä, ja ne tavoitteet ovat myöskin erittäin hyviä, mihin siinä pyritään. Millä lailla tuottavuusohjelmaa käytännössä on pystytty toteuttamaan ja onko toimilla päästy siihen tuottavuusohjelman henkeen, että syntyy tehokkaampaa tapaa tehdä asioita uudella tavalla, pienemmällä henkilökunnalla ja oikeassa paikassa oikeaan aikaan, kritiikki perustuu juuri tähän.

Ja kun ed. Vistbacka totesi näistä sairauslomien lisääntymisistä myöskin valtiontalouden ja valtionhallinnon piirissä, niin voidaan tietenkin todeta, että molemmissahan on kysymys siitä, että sitä työtä ei tee silloin kukaan, kun työntekijä on poissa. Tämä sama ongelma tavallaan kiteytyy sairauslomiin ja tuottavuusohjelmaan. Kyllä silloin työnantajan täytyy katsoa myöskin omaan peiliin kaikissa virastoissa ja hallinnossa, miten on ryhdytty siihen, että esimerkiksi sai-rauslomien määrä ei lisäänny sitä vauhtia kuin se on lisääntynyt tällä tarkastelukaudella, minkä ajan me olemme toimineet.

Toinen asia, minkä haluan myöskin mainita, on tämä it-teknologia, tietohallinto ja it-toiminta. Kun kuulimme asiantuntijoita valiokunnassa, jäi monta kertaa sellainen kuva, että kysymyksessä on ollut osaamisen puute. Ja kun on ollut valtionhallinnossa osaamisen puute, asioista on lähdetty hakemaan tietoa ulkopuolisilta konsulteilta ja nämä konsultit ovat kyllä ymmärtäneet kirjoittaa laskuja, mutta ne toimenpiteet ja ohjeet, mitä sieltä on saatu, ovat hyvin ristiriitaisia ja ovat johtaneet siihen, että ohjelmia on peruutettu, miljoonia euroja on kulunut hukkaan. Lopputulos on se, mikä tässä nyt on, että Suomi on jäänyt jälkeen tietohallinnossa ja it-teknologiassa muista länsimaista. Vielä 10—15 vuotta sitten me taisimme olla ihan siellä etunenässä, kärkijoukossa, mutta nyt me olemme pikemminkin taas siellä takajoukoissa. Nyt pitää miettiä toimenpiteitä, miten tietohallinto ja it-toiminta sekä valtionhallinnon sisällä että suhteessa esimerkiksi Kansaneläkelaitokseen, joka menee monesti ihan omaan maailmaansa, ja kuntiin, maakuntiin, toimii siten, että tietohallinto on yhtenäinen ja rahoja ei haaskata hukkaan.

Mitä tulee tähän radanpitoon, johonka viitattiin parissa puheenvuorossa, niin oikeastaan kiteytän sen ongelman tällä hetkellä suurimpaan ratahankkeeseen, joka on Seinäjoen ja Oulun välinen rataosuus, yksi suurimpia, mitä Suomessa on koskaan tehty. Tällä hetkellä hintalappu on noin 800 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä näillä rahamäärillä, millä sitä toteutetaan ja viedään eteenpäin, sen toteuttaminen kestää yli 10 vuotta. (Ed. Ahde: 16—17!) Se johtaa siihen, että tästä aiheutuu rautatieliikenteelle, niin henkilöliikenteelle kuin tavaraliikenteelle, suuria häiriöitä, jotka johtavat siihen, että osa kansalaisista tulee siihen tulokseen, että on parempi matkustaa jollakin muulla kuin junalla, kun se on näin monimutkaista ja vaikeaa. Sen takia olisi järkevää, jos kerta satsataan ja päätetään, että tämä rataosuus laitetaan kuntoon, laittaa se niin nopealla aikataululla kuin se on järkevästi ja taloudellisesti mahdollista rakentaa. Mutta tällaiset 16—17 vuoden rakentamishankkeet ovat liian pitkiä ja ne tulevat paljon kalliimmiksi valtiolle, kuin jos ne toteutettaisiin esimerkiksi 6—7 vuoden aikana.

Mutta, arvoisa puhemies, valtiontaloutta on seurattu ja tarkasteltu nyt toisen kerran tällä porukalla. Tarkastusvaliokunta hakee vielä uomiaan, ja uskomme, että puutumme jatkossa juuri niihin ongelmiin ja seikkoihin, mitä kansanedustajat pitävät tärkeinä.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin, tarkastusvaliokunta on tyytyväinen, että tilinpäätöskertomus on näin lyhyellä varoitusajalla saatu aikaistetuksi ja voidaan nyt käsitellä vielä kevätistuntokaudella ja näin tärkeät tarkastushavainnot voidaan ottaa huomioon ensi vuoden talousarviota valmisteltaessa. Tarkastusvaliokunta edellyttää, että jatkossa tilinpäätöskertomus tulisi saada eduskunnan käsittelyyn jo toukokuun alussa, jolloin voidaan sitten paremmalla aikataululla näitä asioita käsitellä.

Puheenjohtaja Ahde toi puheenvuorossaan — ja tässä valiokunnan jäsenetkin — hyvin esiin ne keskeiset pääkohdat, joihinka tarkastusvaliokunta yksimielisessä mietinnössään on kiinnittänyt huomiota, ja näitten pohjanahan ovat Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastushavainnot. Tällaisia keskeisiä havaintoja ovat muun muassa valtion tietohallintoa ja it-johtamista koskevat kriittiset havainnot, ja valiokunnan päätösehdotuksessa kohdassa 3 todetaankin: "Eduskunta edellyttää hallituksen valmistelevan valtion tietohallinnon vaikuttavuuden lisäämiseksi tarpeellisen lainsäädännön, jossa määritellään valtiovarainministeriön ohjaustoimivalta ja muut tarpeelliset asiat."

Valtion tuottavuusohjelmasta, josta täällä nyt on paljon keskusteltu, täytyy ensinnäkin todeta, että valiokunta yksimielisesti toteaa tuottavuusohjelman sinänsä välttämättömäksi ja hyödylliseksi, mutta että tässä tuottavuusohjelmassa on nyt keskitytty todellisen tuottavuuden ja palvelujen laadun mittaamisen sijasta henkilöstön vähennystavoitteisiin. Toki mittareiden löytäminen ja kehittäminen on ilmeisen vaikeata, ja valmiita malleja ei taida maailmalla paljon olla käytettävissä, mutta kaiken kaikkiaan tämä on keskeinen asia, mistä kuultiin paljon asiantuntijoita ja johonka haluttiin kiinnittää huomiota. Kysymys on myös työhyvinvoinnista ja henkilöstön jaksamisesta, ja niin kuin on todettu, vuoden aikana sairauslomien määrä tai henkilöiden työstäpoissaolojen määrä sairastavuuden takia on lisääntynyt huolestuttavasti elikkä yli 600 henkilötyövuodella, kun toisaalta tuottavuudella ja henkilöstön vähennyksillä on päädytty noin 800 henkilön työvuoden vähennyksiin. Elikkä kysymys on merkittävästä asiasta.

Rautatieliikenteen osalta tarkastusvaliokunta muun muassa toivoo, että vuoden 2009 valtion talousarviossa turvataan perusradanpidon määrärahojen riittävyys, ettei vuoden aikana tarvitse turvautua lisämäärärahoihin, ja tämä on todettu erittäin kalliiksi tavaksi hoitaa rautateiden kunnossapitoa. Asiat pitää valmistella kunnolla, jotta ne voidaan sitten hyvän valmistelun jälkeen myös kilpailuttaa ja toteuttaa mahdollisimman järkevällä tavalla.

Maatalouden byrokratian osalta kuultiin muun muassa selvitysmies Suomelaa, ja selvitysmies Suomelan raportissahan oli 22 kohtaa, joita esitetään byrokratian keventämisen kohteiksi. Meillä Suomessa on erittäin monimutkainen tukijärjestelmä, joka johtuu tietysti meidän EU-neuvotteluissamme aikoinaan rakennetusta tukijärjestelmästä. Meillä kun cap-tukien osuus jää satotasojen takia pieneksi, niin oli pakko keksiä muita keinoja, joilla viljelijöiden ansiotasoa voidaan turvata, ja tältä pohjalta vielä maan laajuus ja erilaiset olosuhteet huomioon ottaen meillä kehittyi erittäin monimutkainen tukijärjestelmä, joka on EU:n jäsenmaista kaikista monimutkaisin ja vaatii viljelijöiltä todella paljon paneutumista, jotta näitä määräyksiä voidaan noudattaa. Se aiheuttaa viljelijöille merkittäviä kustannuksia. Niin kuin Suomelan raportissa todetaan, lähes 100 miljoonan ylimääräiset kustannukset aiheutuvat tästä byrokratiasta ja se työllistää tuhatkunta ihmistä. Toki pääosa näistä määräyksistä tulee nimenomaan EU-lainsäädännöstä, mutta näihin meidän pitää voida vaikuttaa, jotta viljelijät voivat työssään keskittyä varsinaiseen työntekoon eikä tällaiseen turhaan byrokratiaan. Tärkeää olisi myös, että pinta-alamittauksessa voitaisiin päästä 10 aarin tarkkuuksiin nykyisen aarin tarkkuuden sijasta.

Pidän myös hyvänä, että valiokunta esittää harmaan talouden ottamista erityisteemaksi vuoden 2008 tilinpäätöskertomukseen.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Salo puhui it-asioista, ja erittäin järkeviä sanoja. It-asiat usein pelkästään samaistetaan rahakysymyksiin, ja meillä on kauttaaltaan haaste niin yrityksissä kuin julkisella sektorilla, millä tavalla me saamme it-investoinnit yleensä tuottamaan. Usein meiltä unohtuu semmoinen inhimillinen tekijä. Ihmiset eivät itse asiassa pysty ottamaan kuin rajallisen määrän uutta tietoa vastaan, jolloin myöskin it-hallintoihmisten ambitioiden pitäisi kohdistua siihen, millä me pystymme saamaan ihmiset mukaan siihen tietotekniikkamuutokseen. Tänä päivänä investointien tuottoaste on hyvin matala verrattuna näihin rahasuorituksiin.

Täällä nousi myöskin ed. Tiusasella käsite "terveys" ja miten Suomen pitää myöskin olla terve, mutta terveys on tärkeä asia myöskin valtiontaloudelle. Talouden terveys on edellytys, että me yleensä pystymme tulevaisuudessa tar-joamaan kansalaisille näitä palveluita, ja siltä osin, arvoisa puhemies, tarkastusvaliokunta on tehnyt ansiokkaan, perusteellisen mietinnön. Mutta nostaisin mietinnöstä yhden näkökulman esille valtiontalouden ja sen tilan, erityisesti taseen, näkökulmasta, ja sitä kautta tarkastelen tulevaisuuden verotuloja ja menojen hallintaa.

On erittäin tarpeellista menojen hallinnan kannalta, että me jatkamme tuottavuusohjelman etenemistä kuitenkin huomioiden sen, että kysymys on ihmisistä. Mutta meillä on aikajänne, meillä on eläköitymässä hyvin paljon valtion virkamiehiä ja meillä on samaan aikaan kasvava palvelutarve kuntakentällä, joka myöskin johtaa siihen, että valtiopuolella meillä on vastuukohtia, että me pystymme keskittymään niihin ydintehtäviin ja karsimaan kaiken ylimääräisen turhan, ja varmasti moni peukalonjälki meidän valtionhallinnossamme tulee, kun paperit pyörivät pitkin konttoreita.

Tosiasia on, että valtiontalous on kuralla. Suomi Oy on konkurssikypsä kaikilla mittareilla katsottuna. Suomen valtion pääoma on lähes 12 miljardia euroa negatiivinen. Valtion omaisuus ei riitä velkojen katteeksi. Vastaavaa eli omaisuuspuolta on 48 miljardia, kun vieras pääoma on 60 miljardia. On ollut viisasta tehdä ylijäämää viimeiset vuodet ja myöskin jatkossa, jos vain pystymme. Matka velan lyhentämiseksi on pitkä ja varmasti muhkurainen. Harkittu, hallittu talouspolitiikka on paikallaan. Kasvun tulee olla tavoitteena, ostovoiman vahvistamisen esimerkiksi tuloveronalennuksella myöskin hyvin tarkasti kohdistaen sellaiseen veronmaksajaryhmään, jossa myöskin tämä veronalennus tulee näkymään täällä kulutuksessa. Näen, että palkankorotusten tie ei voi olla jatkossa se oikea tie, ainoastaan siinä tapauksessa, jos tuottavuuden kasvu on enemmän kuin itse se palkankorotus.

Tuottavuusohjelmaa haluan edelleen korostaa, että on paikallaan jatkaa sitä.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä on jo aikaisemmissa puheenvuoroissa pohdittu tarkastusvaliokunnan roolia ja merkitystä. Minusta tämä mietintö selvästi osoittaa sen, että tarkastusvaliokunta on löytämässä oman roolinsa ja tätä kautta tuomassa sen lisäarvon tähän eduskunnan työhön ja toimintaan, mitä tätä valiokuntaa perustettaessa ajateltiin. Siksi kiteytänkin sitä tähän kokonaisuuteen. Me olemme käyneet keskustelua tulevaisuusvaliokunnan roolista, merkityksestä, millä tavalla eduskunnan näkemysvastuuta, näkemysvaltaa vahvistetaan. Sen jälkeen tullaan varsinaisiin lakia säätäviin valiokuntiin, valtiovarainvaliokuntaan, joka käsittelee budjetin, vuosittaisen talousarvion. Se muodostaa oman kokonaisuuden, lainsäädäntö- ja budjettivallan. Ja nyt tavallaan oma ulottuvuus on sitten tämä tarkastustoiminta, seuranta, valvonta, millä tavalla se saadaan palvelemaan paremmin tätä päätöksenteon kokonaisuutta. Tässä suhteessa ajattelen, että tämä mietintö pitää sisällään useampia tärkeitä havaintoja. Ehkä suurin kysymys on nyt se, millä tavalla varmistetaan näitten tärkeiden havaintojen toimeenpano ja sitä kautta todella saadaan se vaikuttavuus, mikä parhaimmillaan tällä tarkastusvaliokunnan toiminnalla ja tarkastusvaliokunnan työllä voi olla.

Tässä on myös kysytty sitä, pitääkö tarkastusvaliokunnan puuttua pieniin sektorikohtaisiin asioihin vai vaan suurempiin asiakokonaisuuksiin. Varmasti jollakin tavalla molempia tarvitaan. Hahmottaisin tätä kysymystä sillä tavalla, että nyt jatkossa on tärkeää, että tarkastusvaliokunta löytää niitä asiakokonaisuuksia, joissa yhdistyy eri sektoreiden toiminta, ja kykenee näkemään sitä kokonaisuutta paremmin kuin siellä yksittäisen sektorin kohdalla ja osalta pystytään hahmottamaan, luomaan todella niitä vaikuttavuusanalyysejä, synnyttämään sitä kokonaistarkastelua. Mutta varmasti on paikallaan myös se, että poraudutaan siis tiettyihin, niihin alueisiin, sektoreihin, jotka tunnistetaan, siis nyt tässä tarkastusvaliokunnan työssä, ja jotka vaativat erityistä huomiota. Mutta kaiken kaikkiaan annan arvon sille ponnistukselle, jonka ed. Ahde ihan henkilökohtaisesti itsensä likoon pannen on tässä tunnistanut.

Palaan semmoiseen koululaisryhmän vierailuun, joka kävi tässä muutama viikko sitten eduskunnassa, muhoslaisiin sieltä Oulun seudulta. 5. luokan peruskoulun terhakka poikaoppilas teki monta hämmentävän tasokasta kysymystä ja kysyi sitten minulta, että "kun sinä Kyösti olet niinkin pitkään ollut eduskunnassa, niin sanoppa, että kuka on kaikkein aloitteellisin kansanedustaja". Minä uskon, kollegat, että jossain määrin jaatte sen kysymyksen, että pienet pojat ja tytöt pystyvät tekemään niin sanotusti vaikeita kysymyksiä, mutta jos me katsomme toisiamme ja tunnistelemme sitä, ei vain sitä, kuka on tehnyt eniten kirjallisia kysymyksiä ja kuka on tehnyt näennäisiä lakialoitteita eniten, vaan pysähdymme ajattelemaan, mistä nousevat ne kollegat, jotka todella asiallisesti pystyvät jäsentämään sellaista aloitteellisuutta, joka vie eteenpäin tätä eduskunnan toimintaa ja sillä tavalla luo vahvempaa otetta koko suomalaisen yhteiskunnan toimintoihin, niin kyllä me joudumme toteamaan, että aika vaikea on tunnistaa tällaista aloitteellisuutta, joka osaltaan liittyy siihen, mitenkä tämmöinen virkavaltaisuus ja virkamiesvalmistelu kaikella tavalla hallitsee myös tätä eduskunnan työtä. Siinä mielessä ajattelen, että varmasti tässä on ollut monien toimijoiden yhteinen ponnistus, mutta esimerkki siitä, että yksittäisen edustajankin aloitteellisuus on ollut tärkeässä roolissa.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi kolmeen asiakokonaisuuteen lyhyesti: On tärkeää, että tässä on otettu isona asiana esille tämä valtion tietohallinto ja sähköinen asiointi. Olen vuosien saatossa monta kertaa kysynyt sitä, mitenkä tämä sektoroitunut, pirstaloitunut hallinto johtaa siihen, että Suomi tulee valumaan tietoyhteiskuntana juuri sen vuoksi, että vaikka me erillisesti ja irrallisesti panostamme paljon, me emme saavuta sitä tietojärjestelmien tuottamaa tuottavuushyötyä, jos ei joku ota paremmin haltuun suomalaisen tietoyhteiskunta-arkkitehtuurin kokonaisuuden jäsentämistä. Tulkitsen näin, että tarkastusvaliokunta tässä omassa mietinnössään on halunnut nostaa tämän asiakokonaisuuden, ja toivon todella, että tämän asian osalta päästään nykyistä vauhdikkaammin etenemään. Se myös merkitsee sitä, että kunta ja palvelurakenneuudistuksen osana tätä asiaa vauhditetaan.

Sen lisäksi totean tärkeänä asiana, että tämä maatalouden tuki- ja valvontajärjestelmien monimutkaisuus ja säädösten määrä, siihen on tullut havainto. Toivon myös, että tämän asian osalta saadaan lisää vauhtia byrokratian vähentämiseksi maatalousvalvonnan osalta.

Arvoisa puhemies! Oikeastaan kolmas asia on tämä informaatio-ohjauksen toimivuus, joka kohdistuu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sehän on asia, joka on ollut helppo tunnistaa, että se nykyisellä käytännöllä ei ole riittävän toimiva, ja myös näiden johtopäätösten osalta luotan, että tämä valiokunnan mietintö on vauhdittamassa parempien käytäntöjen löytämistä.

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Karjula otti täällä esille sen, tulisiko tarkastusvaliokunnan puuttua ihan yksittäisiin asioihin ja nostaa niitä esille. Minun näkemykseni mukaan, jos ne ovat sen luokan asioita, että ne pitäisi nostaa esille, niin täytyy tehdä näin. Nyt nostankin tässä esille yhden sen luokan asian. Luin kirjepinoani, ja siellä lähes kaikki kirjeet koskettelevat tätä Etelä-Karjalan rekkatilannetta ja poliisilaitoksen toimintaa, minkä ed. Salo otti esille jo aiemmassa puheenvuorossaan. Siltä osin maassa tilanne on katastrofaalinen.

Huomaan, että aika loppuu, mutta minä luen katkelman kuitenkin tästä kirjeestä. Tämä on poliisin pöytäkirjasta: "Ohjausta vaativa rekkajono on Imatran moottoritien kummallakin kaistalla yhteensä 18 kilometriä; venäläinen mies on uhkaillut suomalaista miestä ja tämän 13-vuotiasta tytärtä aseella ja ajaa kaupungilla tätä takaa; venäläinen rattijuoppo ajanut ojaan; kaksi suomalaista kotihälytystä odottaa selvittelijöitään ja poliisin työvuoroon tulee vain kaksi ihmistä." Eli tilanne on täysin mahdoton. Etelä-Suomen lääninhallituksen edustajat ovat ilmoittaneet, että Imatran poliisilaitoksessa ei voida nyt täyttää ainuttakaan virkaa. Kun vuoden 2009 aikana eläkkeelle siirtyy 17 työntekijää, tulevat poliisin toimintamahdollisuudet heikkenemään täysin mahdottomiksi.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta on tässä raportissaan kiinnittänyt huomiota varsin isoihin ja olennaisiin kokonaisuuksiin ja löytänyt myöskin hyviä pienempiä yksityiskohtia. Kiinnitän tässä itse huomiota aluksi maatalouden tuki- ja valvontajärjestelmään, josta nyt on valmistunut myöskin erittäin tuore ja Euroopankin mittakaavassa suuri ja edelläkäyvä selvitys.

Siinähän yllättävin tieto ehkä on se, kuinka laaja tämä suomalainen valvontajärjestelmä on ja minkälaisia kustannuksia siitä aiheutuu sekä valtiolle että viljelijöille itselleen. Aika mielenkiintoista, että selvitysmies arvioi tukijärjestelmän hinnaksi viljelijöille jopa 100 miljoonaa euroa vuodessa. Kun sitä vertaa viljelijöiden maata- loustuotannosta saatavaan maataloustuloon, joka on reilu 900 miljoonaa euroa vuodessa, niin puhumme erittäin olennaisesta summasta, puhumattakaan niistä monista henkisistä tuskista ja kärsimyksistä ja pienistä peloistakin, mitkä tuo valvontajärjestelmä aiheuttaa. Siihen on syytä puuttua kovalla kädellä ja virtaviivaistaa ja yksinkertaistaa sitä, enkä ole kyllä ihan täysin samaa mieltä selvitysmiehen kanssa siitä, kun hän toteaa, että suuri osa tästä byrokratiasta aiheutuu EU-perusteisesta lainsäädännöstä. Tässä on kyllä kotimaisella lainsäädännöllä suuri rooli, mielestäni huomattavasti suurempi kuin tuo 10 prosenttia, mitä tuossa on arvioitu.

Yhden esimerkin haluan ottaa siitä, missä on oikeastaan tehty pitkälle kantava arviointivirhe, joka on myöskin maksanut paljon, ja se on tämä peltolohkojen digitalisointi. EU-jäsenyyden ja tämän tukijärjestelmän myötä jouduttiin peltolohkoista laatimaan erillinen rekisteri, lohkot kuvaamaan, ja joka vuosi näiden lohkojen pinta-alat sitten ilmoitetaan ja niihin mahdollisesti tulevat muutokset korjataan. No, nyt lähdettiin siitä liikkeelle, että pidetään tarjouskilpailu, niin kuin asiaan kuuluu, ja valittiin kaikkein halvin tarjous, joka oli irlantilaisen yhtiön tekemä. Meillä olisi löytynyt vastaavat digitointitiedot suomalaisesta Maanmittaushallituksen rekistereistä. Se oli hieman kalliimpi tarjous, mutta tuo halvempi tarjous voitti. Ilmavalvonnat, ilmakuvaukset suoritettiin ja tehtiin rekisteri ja todettiin, että hirvittävän paljon niissä on virheitä. Sen jälkeen, kun tämä toimenpide oli saatu tehtyä, tuo irlantilainen firma meni konkurssiin ja siltä ei ole saatu korjauksia eikä korjausvaatimuksia kiskottua. Tästä huolimatta tuo peltorekisteri edelleen toimii 1995—1996 tehtyjen karttojen perusteella hyvin pitkälti. Joka vuosi joudutaan tekemään korjauslaskentoja ja korjauskuvauksia noin 50 000 erilliselle peltolohkolle. Tästä korjauksesta hyvin suuri osuus lankeaa näistä alun perin huonosti määritellyistä kartoista ja huonosti määritellyistä pinta-aloista. Yhden tuommoisen lohkon laskeminen uudelleen maksaa hallinnon arvion mukaan noin 1 000 euroa hehtaari, eli valtavan suuri kustannus suomalaiselle maataloushallinnolle koostuu yhden tarjouskilpailun perusteella tehdystä virheestä. Tässä on hyvä esimerkki siitä, miten pitkäjänteisiin ongelmiin näissä helposti joudutaan.

Tuossa Kaj Suomelan selvityksessä tuodaan esille se, että sähköinen palvelu, sähköisen asioinnin kehittäminen on se ratkaisu, johon suuntaan tätä byrokratian keventämistä on vietävä. Täällä toisaalla tarkastusvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että sähköisen palvelun tuottaminen ei ole kehittynyt vielä Suomen kunnissa eikä suomalaisessa yhteiskunnassa sillä tavalla kuin pitäisi. Me olemme taantuneet oikeastaan tässä kehityksessä, ja voisi sanoa, että vieläpä maaseudulla näiden tietoliikenneyhteyksien kehittämisestä ja laajuudesta on käyty vakavaa keskustelua. On ollut suuri uhka siinä, että tätä laajakaistapalvelua ei tultaisi kehittämään siinä määrin kuin muualla Suomessa, ja se kyllä tulee hidastamaan myöskin maatalouden byrokratian helpottamista. On erittäin tärkeää, että sähköisen asioinnin palveluja kehitetään ja niitä kehitetään myöskin maaseudulla, jossa olisi saatavissa muun muassa tästä tukibyrokratian keventämisestä suuri taloudellinen ja henkinen hyöty. Tähän on kiinnitettävä voimakkaasti huomiota ja tehtävä myös käytännön tekoja nopeasti, että näin pystytään etenemään.

Kaiken kaikkiaan voi yhtyä siihen ed. Kyösti Karjulankin esille ottamaan kritiikkiin siitä, että sähköistä tietohallintoa Suomessa kehitetään liian hajautetusti, kuntatasolla pienissä portaissa ja kokonaisuutta ajatellaan liian vähän. Tässä on kyllä suuri laiskanläksy suomalaiselle yhteiskunnalle. Jos aiomme ylpeillä tietoyhteiskunnallamme, mihin varmasti on ihan täysi syy ja täysi aihe, asiaa pitää kehittää ja katsoa myöskin laajemmin koko Suomen ja Suomen aluetalouden kannalta.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa puhemies! Muutama sana tuottavuusohjelmasta. On erittäin hyvä, että tähän prosessiin on kiinnitetty huomiota, koska valtion tuottavuusohjelma on erittäin merkittävä ja sen jatkon turvaamiseksi on tehtävä töitä. Sen perusperiaatteet ja tavoitteet ovat erittäin hyviä, ja sen kautta tämä jatko on aivan välttämätöntä. Meillä toiminnoissamme on paljon parannettavaa ja uudelleen järjestelemistä. Tämä on minusta se näkökulma, mikä pitäisi ottaa voimakkaammin esille, kun tuottavuusohjelmasta puhutaan. Se ei missään tapauksessa saisi saada leimaa otsaansa, että kysymys on vain henkilöstönvähentämisohjelmasta.

Keskeinen tavoite on tietenkin se, että niukkenevien määrärahojen ja kasvavien haasteiden ja kulupaineiden edessä meidän pitäisi pystyä tuottamaan palveluita entistä tehokkaammin sekä keskittämään ja siirtämään resursseja, myös henkilöstöresursseja, niihin toimintoihin, joissa ihmisiä ja ihmistyötä kaikkein eniten tarvitaan. Samalla meidän pitää pystyä karsimaan byrokratiaa ja vähentämään työntekijöitä ja resursseja hallinnosta; niitä on siirrettävä kenttätyöhön enemmän. Tämä pitää tehdä sillä periaatteella, joka tässäkin talossa on otettu lähtökohdaksi, että ihmisiä ei irtisanota, vaan meidän pitää pystyä käyttämään tällä hetkellä ja tulevina vuosina tapahtuvaa runsasta eläköitymistä hyväksi. Jokaisen eläköitymisratkaisun ollessa kysymyksessä on mietittävä tarkkaan, onko tämä kyseinen työtehtävä hoidettava jollakin muulla tavalla vai voidaanko mahdollisesti tästä kyseisestä toiminnosta luopua. Tämä on sellainen tilaisuus, joka meidän on pystyttävä käyttämään hyväksi.

Enemmän kuin ihmisten irtisanomisista niin valtionhallinnossa kuin kunnallisellakin puolella jatkossa on kysymys siitä, miten me saamme julkiselle puolelle työntekijöitä. Kilpailu työvoimasta tulee olemaan entistä kovempaa, ja niin valtion kuin kuntienkin pitää olla hyvä työnantaja kilpaillessaan yksityisen sektorin kanssa. Tässä korostuu sanonta "hyvä työnantajuus", ja tähän hyvään työnantajuuteen kuuluu se, että tämä tuottavuusohjelma pystytään kertomaan, perustelemaan ja myymään henkilöstölle niin, että se voi siihen sitoutua ja tuntee sen todella vaikuttavan siihen, että parannetaan toimintoja, parannetaan työn tuottavuutta ja parannetaan mielekkyyttä olla töissä. Se taas toisaalta johtaa siihen, että täällä raportissa esille nostetut sairauspoissaolot varmasti vähenevät.

Arvoisa puhemies! Tuottavuusohjelma liittyy suurempaan kokonaisuuteen eli valtiontalouden tasapainoon, josta meidän on erityisesti huolehdittava. Valtiontalouden tasapainosta huolehtimisen voisi jakaa kolmeen keskeiseen osaan. Tuottavuusohjelma on ensimmäinen eli tuottavuuden nostoon tähtäävä toiminta, seuraava on menokuri ja valtionvelan hoito. Me olemme nyt tällä hallituskaudella lisänneet valtion menoja, niitä on suunnattu heikoimmassa asemassa ole- vien ihmisten auttamiseen. Mutta olemme varmasti nyt äärirajoilla, ja on haettukin sitä äärirajaa, jonka verran toimenpiteitä voimme tehdä, jotta valtiontalouden tasapaino pysyy terveellä pohjalla. Me olemme vähentäneet ja maksaneet valtionvelkaa kuluneella vuodella 3 miljardia euroa. Se on suuri summa, mutta se on ollut aivan välttämätöntä, koska maailmantaloudessa ja sen kautta myöskin Suomen taloudessa on nähtävissä tiettyjä vaaroja ja heikkenemisen merkkejä. Kolmas keskeinen elementti valtiontalouden hyvässä hoidossa on maan talouden kasvun ja vakauden ylläpito. Tämän tähden meidän tulee jatkossa luoda pohjaa kasvuedellytyksille. Sieltä haluaisin nostaa esille välttämättömät tuloveronkevennykset tämän loppuvaalikauden aikana.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! On aivan oikein, että rakenteita ja toimintatapoja kyseenalaistetaan ja todella tarkastellaan kriittisesti. Mutta tarkastusvaliokunta tässä mietinnössään aivan aiheellisesti kritisoi tämän tuottavuusohjelman toteuttamista.

Otan esimerkiksi Rajavartiolaitoksen, jossa erittäin voimakkaasti on henkilökuntaa vähennetty viime vuosina ja tämän tuottavuusohjelmaan mukaan, jos sitä toteutetaan, jatko on samanlaista. Kun nämä määrärahat ovat näin niukat, niin henkilöstöä vähennetään ilman, että taustalla olisi suunnitelmallisia tuottavuustoimenpiteitä.

Hallitusohjelma painottaa rajaliikenteen sujuvuutta ja rajaturvallisuuden parantamista, ja hallintovaliokuntakin on todennut omassa lausunnossaan, että näillä kehyksillä ei voida täysimääräisesti toteuttaa näitä tavoitteita, eikä pidä mitenkään hyväksyttävänä näitten henkilöstövähennysten jatkamista.

Myös sama valiokunta on todennut mietinnössään, joka koskee selontekoa hätäkeskusuudistuksesta, että valiokunta pitää mahdottomana, että nämä tuottavuusohjelmaan sisältyvät henkilöstövähennykset kohdistuisivat tähän uuteen Hätäkeskuslaitokseen. Kuitenkaan rahaa ei näy osoitettavan, ja tällä tavalla entistä hankalammaksi tilanne muuttuu.

Arvoisa puhemies! Kahteen asiaan puutun hyvin lyhyesti, ensinnäkin tähän raideliikenteeseen, johon myös tarkastusvaliokunta kiinnittää huomiota, sen rahoituksen pitkäjänteisyyteen ja rahamääriin. Me hyvin tiedämme, että tämä ei ole uusi asia. Sitä on jatkunut jo vuosia, ja muun muassa nyt tilanne on se, että vaikka rahamäärät nimellisesti lisääntyvät, niin ne reaalisesti kuitenkin vähenevät.

Aivan lopuksi viittaan ed. Kauniston puheenvuoroon, tähän maatalouden ympärillä olevaan byrokratiaan. Eli se on tosiaan hyvinkin hankala ja johtaa näitten resurssien kohdistamiseen aivan väärällä tavalla.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa keskustelua muutamia yksittäisiä huomioita lähinnä tähän tuottavuusohjelmakohtaan.

Ensinnäkin on hyvä lähteä siitä, että tuottavuusohjelma on täysin välttämätön, koska ensimmäistä kertaa Suomessa ollaan siinä tilanteessa, että työikäisen väestön määrä alenee 10 000—15 000 henkilöllä vuosittain hyvin pitkän ajan, ja se tarkoittaa sitä, että meille on tulossa vahvasti työvoimapula ja entistä haasteisempaa on löytää väkeä myöskin julkisen sektorin työtehtäviin.

Kun sitten tuottavuusohjelmaa toteutetaan, niin on kuitenkin tärkeää se, että löydetään oikeasti uudenlaisia tapoja toteuttaa niitä palveluita, jotta ne säästöt ovat mahdollisia, ja sikäli kuin ulkoistamisia tapahtuu, niin myös niin, että siellä sitten samassa yhteydessä tapahtuu tehostamista. Eli nämä ovat hyvin keskeiset asiat.

Sen lisäksi haluaisin ottaa esille sen, että kun me täällä lainsäädäntöä teemme, niin me usein lisäämme sääntelyä, mutta siinä yhteydessä varsin vähän arvioimme sitä, minkälaisen työvoiman tarpeen erilaisten asioiden valvominen vaatii, ja tässä suhteessa toivoisin, että ikään kuin tarkemmin arvioitaisiin myöskin sillä perusteella, minkälaisen työllistämispotentiaalin tai työllistämistarpeen joku yksittäinen säännös mukanaan tuo, ja se on aivan olennainen näkökulma, koska tosiaan työvoimasta tulee pula.

Täällä on puhuttu aika paljon näistä sairauspoissaoloista, ja on totta, että ne ovat Suomessa varsin isot ja erityisesti julkisella sektorilla monissa tehtävissä varsin isot. Tässä työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on myöskin tästä asiasta kuullut ja olemme saaneet kuulla, että varsinkin yksityisellä puolella on usein jopa onnistuttu puolittamaan sairauspoissaolot, kun on oikeasti käyty kiinni niihin syihin, joista ne sairaudet johtuvat, eli työpaikalla on toimintatavoissa on tehty sellaisia uudistuksia, jotka tukevat tätä työssäjaksamista. Eli tämä on hyvin laaja yhteiskunnallinen kysymys ja se on erittäin tärkeä ottaa huomioon.

Tässä tarkastusvaliokunnan mietinnössä on erikseen mainittu työsuojelutarkastusten mahdollinen väheneminen ja siitä seuraava mahdollinen kansantalouden ja verotulojen menetys. Tämän asian yhteydessä — asiahan on siis kesken eli syksyllä tullaan tekemään lopullisesti tästä päätökset, mille tasolle työsuojelutarkastajien määrä tulee asettumaan — myöskin työelämä- ja tasa-arviovaliokunta asiaa käsitellessään korosti sitä, että on selvitettävä, onko erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta mahdollista vähentää byrokratiaa sillä tavalla, että sieltä vapautuu resursseja, jotta voidaan tässä tarkastustyössä keskittyä kaikkein olennaisimpaan eli niihin asioihin, jotka todella ovat sellaisia, että ne vääristävät kilpailua tai eivät onnistu puolustamaan työntekijöiden oikeuksia. Eli tämä on hyvin laaja kysymys ja on itsestäänselvää, että työsuojelutarkastajilla on tärkeä tehtävä tässä yhteiskunnassa, mutta myöskin sitä työtä on voitava priorisoida niihin kohteisiin, joissa tarve on kaikkein suurin. Tässä ehkä keskeiset näkökulmat siitä.

Korostan vielä aivan lopuksi sitä, että tuot-tavuusohjelmalle ei ole olemassa vaihtoehtoa, mutta vaihtoehtoja on varmaan sille, millä tavalla sitä toteutetaan.

Jyrki Kasvi /vihr:

Arvoisa puhemies! On todella positiivista, että tarkastusvaliokunta on kiinnittänyt huomiota valtion tietohallinnon ongelmiin. Oikeastaan voisi sanoa, ettei enää ole erillistä tietohallintoa, on vain hallintoa, joka ei ole mahdollista ilman toimivaa tiedonhallintaa. Ja kun tiedonhallinta tökkii, sitten tökkii kaikki muukin.

Kuten tarkastusvaliokunta mietinnössään toteaa, Suomi ei ole enää tietoyhteiskuntakehityksen edelläkävijä, ja keskeinen syy tähän on nimenomaan julkisten sähköisten palveluiden, sekä kansalaisille suunnattujen palveluiden että hallinnon sisäisten tiedonhallinnan prosessien, jääminen jälkeen kansainvälisestä kehityksestä. Siinä, missä Virossa hallituksen kokouksissa on papereiden asemesta näyttöpäätteet, meillä eivät ministeriöiden epäyhteensopivat tietojärjestelmät pysty kommunikoimaan edes keskenään. Miksi Suomi on jäänyt jälkeen ja miten pääsisimme takaisin kehityksen tahtiin mukaan, ovat hyviä kysymyksiä, joista tulevaisuusvaliokunta on esittänyt ajankohtaiskeskustelua ensi syksynä.

Kyse on itse asiassa paljon laajemmasta ongelmasta kuin pelkästä tietohallinnosta. Suomen julkista sektoria, sekä valtiota että kuntia, vaivaa samanlainen tuottavuusparadoksi kuin teollisuutta 1980-luvulla. Myös syyt paradoksiin ovat samat. Samalla tavoin kuin teollisuus 80-luvulla, julkinen sektori on nyt investoinut voimakkaasti uuteen tieto- ja viestintäteknologiaan. Tuottavuus ei ole investoinneista huolimatta kuitenkaan noussut, vaan useissa tapauksissa jopa laskenut.

Teollisuuden kokemukset 80-luvulta antavat vihjeen ongelman syystä. 1980-luvulla monella teollisuudenalalla kävi nimittäin aivan samoin. Tietotekniikka ei suinkaan parantanut tuottavuutta. Joissain tapauksissa tuottavuuskasvu oli kuitenkin huomattavaa. Kun nimenomaan näitä tapauksia tutkittiin, kävi ilmi, että niillä kaikilla oli yksi yhdistävä tekijä: toimintatapoja oli muutettu tietotekniikan avulla. Sen sijaan niissä yrityksissä, joissa tietokoneet oli ympätty vanhojen toimintatapojen päälle, ei tuottavuudessa ollut tapahtunut mitään muutosta.

Julkishallinnossa on nyt tismalleen sama ti- lanne. Rohkeus toimintatapojen muuttamiseen puuttuu. Siksi esimerkiksi erikoissairaanhoidossa voimavaroista suurin osa valuu tiedonhallintaan ja muuhun jää työtunneista alle puolet, 40 prosenttia. Jos rakennusluvan saaminen kaavoittamattomalle tontille kestää kahdeksan kuukautta, mutta hakemusta käsitellään vain muutama tunti, niiden muutaman tunnin tehostaminen tietotekniikalla ei kiinnosta rakennusluvan hakijaa yhtään. Sen sijaan hän ihmettelee, missä ihmeessä hakemus seilaa sen lopun aikaa.

Erillisten tietotekniikkahankkeiden ja -projektien asemesta tarvitaankin toimintatapaprojekteja ja toimintatapahankkeita, ja nämä uudet toimintatavat sitten hyödyntävät tieto- ja viestintäteknologiaa. Hyvän esimerkin tällaisesta toimintatapojen vallankumouksesta tarjoaa verohallinto. Siinä, missä verovelvollinen ennen teki veroehdotuksen, jonka veroviranomainen tarkisti, nyt roolit on käännetty päinvastoin tietotekniikan avulla. Samalla säästetään valtava määrä voimavaroja ja vältetään suuri joukko virheitä.

Tarkastusvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että eri hankkeissa käytetään paljon konsultteja. Eivät konsultit ole ongelma, vaan osaamisen puute. Konsulttejahan käytetään silloin, kun omasta organisaatiosta ei löydy sopivia resursseja. Joko kaikki osaajat ovat kiinni muissa hankkeissa tai sitten sopivaa erikoisosaamista ei vaan löydy. Esimerkiksi eduskunnan istuntosalijärjestelmää uudistavaan Sali 2007 -hankkeeseen jouduttiin palkkaamaan konsultti, kun kävi ilmi, et-teivät asiat etenekään ihan suunnitellussa aikataulussa ja talousarviossa.

Usein tätä ulkopuolista osaamista tarvitaan nimenomaan tietohallinnon kehittämiseen. Meidän onkin nopeasti kehitettävä valtionhallinnon omaa osaamista tietohallinnon, projektiorganisaatioiden ja muutosjohtamisen alueella, jo pelkästään siksi, että me olisimme parempia asiantuntijapalveluiden tilaajia, sekin kun vaatii erityisosaamista. Joskus kannattaa jopa palkata konsultti vahtimaan konsulttifirman tekemisiä, jos itseltä se osaaminen puuttuu.

Etenkin organisaatioiden toimintatapoja uudistettaessa tarvitaan usein ulkopuolista apua. Oma väki on liian tottunut vallitseviin rakenteisiin ja toimintatapoihin eikä osaa kyseenalaistaa asioita riittävästi. Ulkopuolinen näkökulma auttaa havaitsemaan, mikä on toiminnan todellinen tarkoitus ja mitkä toiminnot oikeasti palvelevat sitä. Esimerkiksi sähköisten palveluiden tavoitteenahan pitäisi olla kansalaisten palveleminen. Helposti käy kuitenkin niin, että lähtökohdaksi otetaan hallinto-organisaatioiden toiminta ja rakenteet. Kansalaiset joutuvat sitten etsimään tietoverkkoon yksi yhteen kopioidusta hallintorakenteesta, missä mikin palvelu sijaitsee, onko se Kelan vai kunnan vai te-keskuksen vai poliisin vai ties minkä sivuilla ja missä näiden sivujen uumenissa. Esimerkiksi Tanskassa tähän on jo havahduttu ja kaikki kansalaisten käyttämät julkiset ja osin myös yksityiset palvelut ollaan kokoamassa kunkin kansalaisen henkilökohtaiselle sivulle. Sähköisten palveluiden etsimisen hoitavatkin kansalaisten asemesta palveluiden tarjoa-jat. Paninkin ilolla merkille, että myös tarkastusvaliokunta on kiinnittänyt tähän kysymykseen huomiota.

Vastaavan huonon esimerkin tarjoaa sähköisen tunnistuksen fiasko, johon myös tarkastusvaliokunta kiinnittää huomiota. Kun eri viranomaiset ovat kehitelleet omia tunnistusratkaisujaan ilman muiden hallinnonalojen huomioon ottamista, mikään tunnistustapa ei ole lyönyt itseään läpi eikä palveluita ole syntynyt. En yhtään ihmettelisi, jos markkinoille lähivuosina tulisi kaupallinen tunnistuspalvelu, jota myös viranomaiset muutaman vuoden kirvistelyn ja muutaman miljoonan tuhlaamisen jälkeen alkaisivat käyttää.

Yksi syy valtionhallinnon tietohallintohankkeiden heikkoon tuloksellisuuteen on ollut projektiosaamisen heikkous valtionhallinnossa. Projektiorganisaatioiden johtaminen on oma taiteenlajinsa etenkin, mitä tulee projektien tulosten jalkauttamiseen osaksi organisaation normaalia toimintaa. Esimerkiksi sähköisten palveluiden kuvitellaan usein olevan valmiit, kun ne on saatu verkkoon, mutta todellisuudessa siitä se työ vasta alkaa. Valtionhallinnossa ei ole myöskään totuttu siihen, että muutos ei koskaan lakkaa, että yhden kehityshankkeen loppuminen tarkoittaa vain seuraavan projektin alkamista, että toimenkuvaan kuuluu perustyötehtävien lisäksi erilaisia rooleja useissa eri projekteissa, että mikään ei ole enää pysyvää.

Arvoisa puhemies! Muutokset, jotka käytiin läpi yksityisellä sektorilla 1980- ja 1990-luvuilla, ovat nyt tulossa myös julkisen sektorin työkulttuuriin. Murros tulee tekemään kipeää, mutta sitä ei voi lykätä loputtomiin.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva valtion tilinpäätöskertomus vuodelta 2007 on neljäs tämän muotoinen, ikään kuin uusimuotoinen hallituksen valtiontaloudellinen kertomus eduskunnalle, ja tämä on toinen kerta, kun mietinnön eduskunnalle valmistelee tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan mielestä valtiontalouden päätöksenteko- ja ohjausjärjestelmän kehittäminen vaatii sitä, että hallitus ja hallinto ovat aidosti tilivelvollisia, siis ovat aidosti tilivelvollisia tuloksistaan eduskunnalle. Jotta tähän päästäisiin, niin eduskunnan tulee voida käydä tilinpäätöstä koskevat täysistuntokeskustelut loppuun jo kevätistuntokaudella, kuten nyt tapahtuu. Näin eduskunta voi myöskin ohjata seuraavan vuoden talousarvion valmistelua sillä tavalla kuin parhaaksi katsoo.

Tarkastusvaliokunta kiinnittää tässä mietinnössä erityistä huomiota muutamiin seikkoihin, kuten siihen, että valtion it-toiminnan ostopalvelujen ja konsulttien käyttö on viime vuosina paljon yleistynyt. Monien hankkeitten lähtökohtana näyttää usein olevan, että mitään työtä tai työryhmää ei voida käynnistää ilman konsulttiapua. Valiokunnan mielestä tällainen toimintatapa johtaa paitsi lisäkustannuksiin myös virkavastuun hämärtymiseen viranomaisasioiden valmistelussa. Sen vuoksi valiokunta pitääkin julkisten verkkopalvelujen ja sähköisen asioinnin tilaa Suomessa huolestuttavana.

Valiokunnan tietoon on tullut runsaasti esimerkkejä ongelmista. Mainitsen yhden ongelman. Se on tämä Väestörekisterikeskuksen varmennetoiminta, joka tuli meille veronmaksajille kalliiksi. Kyse ei ole mistään pikkurahoista. Tämä sähköisen henkilökortin suunnittelu ja toteuttaminen näitten vuosien saatossa on tullut maksamaan jopa kymmeniä miljoonia euroja. Tavoitteeksihan asetettiin, että noin 1,7 miljoonalla suomalaisella olisi tällainen sähköinen henkilökortti. Vuonna 1999 tavoitteeksi asetettiin tämä, ja mitä on saatu? Viimeisten tietojen mukaan noin 180 000 suomalaisella on tämä sähköinen henkilökortti. Vielä valiokunnan asiantuntijakuulemisessakin kävi selväksi, että julkisen hallinnon toimesta ei tällaisia sähköisiä järjestelmiä oikeastaan kannata suunnitella ja lähteä toteuttamaan, koska kehityksessä ei pysytä mukana. Valiokunta ehdottaakin, että eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin esille tulleiden sähköisen tunnistamisen ja viranomaisten varmennepalveluiden puutteiden ja ongel-mien korjaamiseksi ja esittävän niitä koskevat lainsäädäntöratkaisut ja muut toimenpiteet eduskunnalle.

Arvoisa puhemies! Tietohallinnon henkilöstön kokonaismäärä oli vuonna 2007 noin 4 000 henkeä valtiolla ja kulut olivat yli 700 miljoonaa euroa, eli ei ole mistään vähäisestä valtiontalouden menoerästä kysymys. Kuten mietinnöstä nähdään, esitetyt luvut eivät sisällä esimerkiksi eduskuntaa ja sen alaisia virastoja ja laitoksia eikä liikelaitoksia koskevia menoja ja henkilöstöä. Valtion tietohallintomenojen nopeimmin kasvava erä ovat olleet ostopalvelut. Näihin ostopalveluihin on täällä jo aiemminkin otettu kantaa. Ostopalvelujen määrä vuonna 2005 oli 213 miljoonaa euroa mutta jo kahden vuoden kuluttua vuonna 2007 yli 300 miljoonaa euroa, elikkä ostopalvelut lisääntyivät kahdessa vuodessa 46 prosenttia.

Valtion it-johtamisessa ostopalvelujen käyttö näkyy siis konsulttien osallistumisena lukuisten hankkeiden, ohjelmien ja työryhmien valmistelutyöhön. Hankkeiden lähtökohtana näyttää usein olevan, että työtä tai työryhmää ei voida käynnistää ilman konsulttien palkkaamista. "Valiokunnan mielestä tällainen toimintatapa johtaa helposti viranomaistyön ja konsulttityön rajapintojen ja virkavastuun hämärtymiseen", kuten valiokunta sanatarkasti toteaa. "Valiokunta painottaa virkavastuun sisältöä ja sen merkitystä viranomaisasioiden valmistelussa myös silloin, kun työn kohteena ovat strategiat, ohjelmat ja projektit." Edelleen: "Valiokunnan mielestä eri osapuolten vastuut ja tehtäväjako sähköisen asioinnin kehittämisessä tulee määritellä selkeästi lainsäädäntötasolla." Tarkastusvaliokunnan näkemys on se, että valtiovarainministeriön esiselvitys sähköisten asiointipalvelujen kehittämisestä on ehdotettujen palveluiden tarveanalyysin osalta jäänyt liian kapea-alaiseksi. Tarkastusvaliokunta pitää tärkeänä sitä, että eri osapuolten vastuut ja tehtäväjako sähköisen asioinnin kehittämisessä määritelläänkin selkeämmin sekä lainsäädäntö- että hanketasolla. Tässä mietinnössä on moneen kertaan tuotu esiin tämä lainsäädännön tarve ja sen tarve nimenomaan eri tasoilla.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä toisena asiana puuttua maatalouden tuki- ja valvontajärjestelmän toimivuuteen, johon ansiokkaasti tarkastusvaliokuntakin on puuttunut. Nimittäin tuki- ja valvontajärjestelmän keskeisiä toimivuuden ongelmia, kuten valiokunta on todennut, ovat pikkutarkat pinta-alavalvonnat ja niistä johtuvat tukien maksatuskiellot. Ne heikentävät viljelijän oikeusturvaa ja vaikeuttavat elinkeinon harjoittamista. Tämän viljelijät ovat nahoissaan oikeastaan tämän koko EU-jäsenyysajan joutuneet kokemaan, mutta erityisen vaikeaksi tämä tilanne on muodostunut viljelijätasolla, tilatasolla viime vuosina. Tämä tilatukilakiuudistus oli suuri virhe, kuten on nyt käytännössä jo monella tasolla ja monien virkamiesten ja poliitikkojenkin taholta tunnustettu. Suomessa maatalouden tuki- ja valvontajärjestelmien yksinkertaistamista selvittäneen Kai Suomelan mukaan Suomen maatalouden tuki- ja valvontajärjestelmä on eurooppalaisessa vertailussa monimutkaisin ja järjestelmän säädösten määrä on suuri. Kuten ed. Kaunisto jo täällä otti aiemmin esille, tarkastusvaliokunta on kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että tästä tuki- ja valvontajärjestelmästä aiheutuu kustannuksia paitsi hallinnolle myös viljelijöille ja valiokunnan selvityksen mukaan jopa 100 miljoonan euron lisäkustannukset viljelijöille.

Arvoisa puhemies! Nyt meillä on mahdollisuus, kuten olisi ollut jo vuosikausia, yksinkertaistaa tukijärjestelmää maataloudessa. Toivottavasti tämä tarkastusvaliokunnan mietintö tältä osin myöskin panee vauhtia tähän hankkeeseen.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tarkastusvaliokunta kiinnitti huomiota kehityssuuntaan, jossa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuudet supistuvat ja henkilöautoilu lisääntyy. Suomi on kuitenkin sitoutunut liikenteen kasvihuonepäästöjen vähentämiseen 16 prosentilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020. Tarkastusvaliokunnan toive siitä, että vuonna 2009 valtion talousarviossa turvataan perusradanpidon määrärahojen riittävyys, on kannatettava asia.

Toivon, että valiokunnan esittämä toive toteutuu, jotta myös metropolialueen raideliikenteen solmukohdat saadaan avatuksi ja sen myötä raideliikenteestä tulee todellinen vaihtoehto henkilöautoliikenteelle. Tämä auttaisi myös meitä kasvihuonepäästöjen vähentämiseen ja myös asetetun tavoitteen saavuttamiseen.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Katselin tässä tätä meidän tilinpäätöskertomustamme ja olen tähän taseeseen kovasti yrittänyt perehtyä ja käydä näitä tasearvoja läpi. Pieni huoli tässä nyt nousi, kun vähän tarkemmin tätä tarkastelin, onko meidän taseemme itse asiassa ihan täysin oikein arvostettu. Nyt kun olemme tässä hyväksymässä tätä, jos meillä on olemassa yhtään riski, että tämä tase on väärin, eihän meidän pidä itse asiassa tätä hyväksyäkään.

Lähtien siitä, että meidän taseemme käyttöomaisuus, jossa on sekä kiinteätä omaisuutta, maaomaisuutta että myöskin sitten arvopapereita, täällä on aika isot erot. Sitten meillä arvostusperiaatteessa lukee niin, että jos kansallisomaisuuteen tai käyttöomaisuuteen kuuluvan maa- tai vesialueen, rakennuksen, arvopaperin tai muun niihin verrattavan hyödykkeen todennäköinen luovutushinta on varainhoitovuoden päättyessä — okei, tässä on sana "pysyvästi" — hankintamenoa olennaisesti suurempi, taseeseen voidaan tehdä arvonkorotus. Kysyisin tässä tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalta, onko näin tehty. Voimmeko me tosiasiassa luottaa siihen, että tämä tase on laadittu oikein?

Matti Ahde /sd:

Herra puhemies! Kiitoksia eduskunnalle siitä, että tässä ennen kesälomakautta on kuitenkin haluttu kaksi tuntia käyttää ehkä eduskunnan kannalta yhden kaikkein tärkeimmän hallituksen eduskunnalle toimittaman asiakirjan ympärillä. Budjetin lisäksi tilinpäätöskertomus nykymuodossaan on tärkeä asiakirja, jotta tällainen aito parlamentaarinen vuoropuhelu ja vuorovaikutteisuus hallituksen ja eduskunnan välille voi syntyä. Niillä vanhoilla tarkastuksen tavoilla ja valvonnan tavoilla se ei ollut niin hyvin mahdollista, kuin mihin tämä uusi järjestelmä antaa mahdollisuuksia.

Ihan lopuksi muutama kommentti tässä keskustelun aikana esille nousseista eräistä asioista. Ensinnä tästä ehkä kaikkein tärkeimmästä, valtion tuottavuusohjelmasta. Tarkastusvaliokunta kannattaa ankarasti valtion tuottavuusohjelmaa mutta ei kannata sitä tapaa, jolla tuottavuusohjelmaa, niin sanottua tuottavuusohjelmaa, toteutetaan hallinnossa. Se on kallis tapa, me emme ole löytäneet vielä sellaisia välineitä, mittareita, työskentelytapoja, joilla me voisimme käytännössä selvästi parantaa tuottavuuden lisäksi ta-loudellisuutta. (Ed. Hemmilä: Mutta ei kaikilta osin!)

Useissa tapauksissa meidän asiantuntijakuulemistemme perusteella ja jälkeen voidaan todeta, että tuottavuusohjelman nimissä toteutettu joku toimenpide saattaa johtaa itse asiassa tuottavuuden ei ainakaan nostoon, ehkä eräissä tapauksissa alentamiseen, ja olla taloudellisesti kallis. Minä en malta olla tässäkin yhteydessä kertomatta esimerkkiä edellisen eduskunnan ajalta, kun meille tuottavuusohjelman nimissä tuotiin Autorekisterikeskuksen toimesta ehdotus, jossa haluttiin ulkoistaa puhelinpalvelu Autorekisterikeskuksessa. Tähän hallituksen silloiseen esitykseen sisältyi perusteluosio, jossa kerrottiin, että tämä toteutetaan sen takia, että Autorekisterikeskuksen pitää vähentää henkilökunnan määrää, mutta että ulkoistettuna se palvelu maksaa yli miljoona euroa enemmän kuin se maksoi laitoksen omana työnä. Silloin joutuu tietenkin kysymään, onko tämä oikein.

No, lyhyesti todettuna vielä tästä tuottavuusohjelmasta se, että tärkeää on, että tätä ohjelmaa jatketaan mutta että sitä kehitetään ja että eduskunnalle hallitus tarjoaa paremmat mahdollisuudet seurata tämän tuottavuusohjelman tuloksia. Nyt se ei ole tämän informaation perusteella, joka tulee tilinpäätöskertomuksessa tai budjetin perusteluissa, mahdollista.

Sitten vielä tähän harmaaseen talouteen. Mehän viime viikolla, tarkastusvaliokunta, teimme valvontakäynnin valtiovarainministeriöön, ja kyllä tämän keskustelun perusteella, jonka täällä ainakin valiokunnan jäsenistä edustajat Hemmilä, Vilkuna ja Pentti voivat vahvistaa, syntyi se käsitys, että myös valtiovarainministeriössä on herätty paremmin vielä näkemään se suuri ongelma, joka tähän harmaaseen talouteen Suomessa liittyy. Se on lisääntyvä ongelma, ja meiltä vuotaa verotuloja tämän harmaan talouden kautta entistä enemmän ulos. Siksi on tärkeää, että tähän kiinnitetään huomiota, ja minusta oli tärkeää, että tarkastusvaliokunta esittää, että eduskunta edellyttäisi, että vuoden 2008 tilinpäätöskertomuksen yhteydessä hallitus antaa perusteellisen selvityksen eduskunnalle harmaan talouden tilasta ja sen suomalaisesta valvonnasta. Se on tärkeä kannanotto ja sisältyy tähän nyt käsiteltävänä olevaan mietintöön.

Sitten tähän tasekysymykseen. Siitä tietenkin täytyy lähteä, että kun tilinpäätöskertomuksen on käsitellyt Valtiontalouden tarkastusvirasto, sen asiantunteva johto, ja eduskunta, valiokunta, me olemme kuulleet laajasti asiantuntijoita, perusasiat on taseessa oikein kirjoitettu. Mutta esimerkiksi tämän valtion, sanotaan, vaikkapa rautatieomaisuuden tasearvon määritysperusteisiin me olemme monessa yhteydessä nyt viime aikoina joutuneet kiinnittämään huomiota. Luulen, että kun tarkastusvaliokunta vuosien 2008, 2009 työsuunnitelmaa tekee, niin me haluamme tähän taseen maailmaan ottaa paremman kontaktin, koska kiistatta voi sanoa, että kaikki valtion varallisuus- ja tasearvot eivät ole viimeisen päälle välttämättä parhaassa mahdollisessa kunnossa.

Sitten ihan siunatuksi lopuksi tästä valiokunnan mietinnön ja kannanottojen merkityksestä jatkossa. Sehän on ratkaisevaa, onko näillä kannanotoilla jotakin merkitystä. Minun arvioni on se, että kun valiokunta on hyvin selkeästi ja päättäväisesti ja ennen kaikkea yksimielisesti tehnyt kaikki nämä tarkastushavainnot ja käsitykseni mukaan kirjoittanut tavalla, joka poikkeaa aikaisemmista tarkastuskertomusten kirjoittamistavoista, niin ihmettelen, jos hallinto ei reagoi tähän tai näihin asioihin, joita tässä on sivuttu. Tarkastusvaliokunta varmasti tulee tämän jälkeen nyt huolehtimaan siitä, että meillä on seuranta päällä. Me haluamme, että tällä on vaikuttavuutta. Eduskunnan tahdolla täytyy olla vaikuttavuutta, jos se tahto on vielä yksimielinen. Minä uskon siihen, että tästä saadaan jotakin, joka parantaa tätä parlamentaarisen suomalaisen järjestelmän toimivuutta ja ennen kaikkea tämän talousvalvonnan kannalta katsottuna.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja veti hyvin yhteen tätä keskustelua. Keskustelun yksi keskeinen asia on ollut tämä tuottavuuspolitiikka, tuottavuusohjelma ja siihen liittyvät epäloogisuudet. Varmasti olisi paljonkin tekemistä myös tarkastusvaliokunnalla tulevina vuosina esimerkiksi siinä, jos se käy läpi niin sanotun kehyspolitiikan eli valtiontalouden kehykset, milloin siellä on samalla tavalla epäloogisuuksia, kummallisuuksia, ettei voida käyttää rahaa silloin, kun se on välttämätöntä, mikä olisi kokonaistalouden kannalta hyvä asia ja johtaisi ehkäpä jopa menotalouden säästöihin pitemmällä tähtäimellä.

Mutta, puhemies, ed. Kuusisto totesi 16 prosentin päästövaatimuksen, joka liittyy esimerkiksi liikenteen hiilidioksidipäästöihin — tärkeä asia. Prosenttilukuhan koskee koko ei-päästökauppasektoria. Nyt siinä on sellainen ongelma tulossa, että kun meillä otetaan käyttöön jätteenpolttolaitoksia, niiden tuottamat hiilidioksidimäärät lasketaan tähän ei-päästökauppasektorin kohtaan. Toinen asia on, että tämä 16 prosentin volyymi, sen tosiasiallinen hiilidioksiditonnimäärä, tulee varmasti olemaan merkittävästi suurempi, mitä on ajateltu, koska mitä todennäköisimmin Suomen pitää laskea vuoteen 2020 mennessä hiilidioksidikasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia siitä, mitä ne ovat vuoden 2005 tasolla, jos yleensä lähdemme siitä, että Kööpenhaminan osapuolikokous onnistuu vuonna 2009.

Pekka Vilkuna /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valiokunnan olemassaolosta minä voin sanoa positiivista ja sikäli kokemusperäistä positiivista, koska olen tarkastusvaliokunnan jäsenistä ainut, joka on ollut mukana myös Valtiontilintarkastajat-organisaatiossa viime vaalikauden. Näin ollen, kun se organisaatio ajettiin alas tämän uuden tieltä, minä tiedän, mistä puhun, vaikka joku puheessaan arvosteli, ja minäkin silloin, kun tätä valiokuntaa oltiin tekemässä, epäilin tämän paremmuutta. Mutta kyllä nyt mukana olleena tunnustan, että muutos tapahtui parempaan suuntaan. Siinä mielessä voin sanoa, että on tehty nytkin niin hyvää tekstiä, että jos vaan valtionhallinnossa ne todelliset operatiiviset päätöksentekijät, kansliapäälliköt, valtiosihteerit ja muut, lukisivat tämän paperin huolella ja käsittäisivät, että tämän meidän kertomuksemme tekstiä pitää myös noudattaa, niin kaikki eivät nukkuisi seuraavia öitä hyvin. Kyllä minun mielestäni tämä meidän työmme on tehty niin hyvin ja sillä tarkoituksella, että myös muutosta tapahtuu.

Tuottavuusohjelmasta on monta kertaa sanottu oikeastaan kaikki se, mitä siitä kuuluu sanoakin, että todellakin, se on tarpeellinen tehtävä, mutta kyllä se tuottavuus pitää katsoa suhteessa kustannuksiin ja suhteessa tehoihin eikä vain henkilöstön vähentämisohjelmana.

Harmaa talous on semmoinen, johon meidän suomalaisten päättäjien on kiinnitettävä huomiota. Sille on tehtävä jotakin. Harmaan talouden merkitys negatiivisena ilmiönä meidän yhteiskunnallemme kasvaa kahta kautta sikäli, että silloin, kun me olimme suljetussa taloudessa tai sen jälkeisessä välittömässä elämässä, niin harmaan talouden sisällä pyörivä raha kuitenkin pääosin pysyi Suomen maassa. Se ei kadonnut meidän kansamme käsistä, se raha, pois, se katosi vain verottajan ulottumattomiin, ja siinä mielessä se oli valtiontaloudelle huono mutta kansantaloudelle ei täysin tuhoisa. Mutta nyt, kun olemme avoimessa maailmassa, on selkeästi nähtävissä, että ne harmaan talouden pyörittäjät tulevat ulkolaisesta järjestäytyneestä rikollisuudesta. Arvoisa puhemies, silloin on haittaa myös kansantaloudelle, kun se raha katoaa pois maasta.

Maatalousbyrokratian kovuuteen, liiallisuuteen ja pikkumaisuuteen kiinnitimme myös huomiota. Tässäkin voidaan kyllä aivan pontevasti vetää tuottavuusohjelman suuntaan aivan selkeä aasinsilta sikäli, että se ei todellakaan ole tuottavaa työtä, mitä siinä hommassa tehdään. Niin joutuvat viljelijät, 70 000 viljelijää, tekemään. Se työtuntimäärä luetaan varmasti miljoonissa, mitä he joutuvat tekemään tämän raportoinnin suhteen, ja sitten tarkastusorganisaatio rupeaa olemaan jo sitä luokkaa, että voidaan kysyä, kumpi on kumpaa palvelemassa. Hyvin äkkiä ollaan siinä tilanteessa, että eurooppalainen maatalous pidetään pystyssä tarkastajien ja byrokraattien vuoksi, eikä siinä ole sitten kyllä enää ainakaan tuottavuuden kanssa mitään tekemistä.

No, ensi syksynä, kun uusi kausi alkaa, tulemme näihin kohtiin käsittääkseni kiinnittämään huomiota, näitä syvällisemmin tutkimaan. Yhtenä aivan konkreettisena asiana minä olen yrittänyt, että otamme tämän Senaatti-kiinteistöjen tilanteen vakavaan keskusteluun, sillä sen käytöksessä ei ole kyllä logiikasta eikä maalaisjärjestä kysymys, ei juuri hetkeäkään.

Tässä se, arvoisa puhemies, mitä halusin tällä kertaa sanoa.

Valto Koski /sd:

Arvoisa puhemies! Tähän tuottavuusohjelmaan haluan muutaman sanan sanoa.

Tuskin kellään on epäselvyyttä siitä, etteikö valtionhallinnon ja kunnallishallinnon puolella tuottavuusohjelmalle ole ihan oikea tilaus. Kysymys on vain siitä, miten tätä tuottavuutta mitataan, miten se käytännössä hoidetaan, niin että tehokkuus ja tuottavuus näissä organisaatioissa, mistä on kyse, toteutuu. Edellisen hallituksen aikanahan tuli tämä 9 600 henkilön tuottavuusohjelmatavoite, ja nyt Vanhasen toisen hallituksen aikana sitä lisättiin 4 800:lla vuosille 2012—2015. Aika kovat tavoitteet sinänsä.

Sitten, kun ed. Vilkuna puhui tarkastusvaliokunnan roolista, niin olen täysin samaa mieltä, että on hyvä, että eduskunta tarkastusvaliokunnan kautta voi tällä tavoin näihin asioihin ottaa kantaa. Kokonaan eri asia on sitten, niin kuin ed. Vilkunakin vähän viittasi, kuinka nämä ajatukset sitten käytännössä toteutetaan, jotka tarkastusvaliokunnan ehdotuksena syntyvät. Sen takia vielä tähän valiokunnan kannanottoon, jossa ovat nämä lausumat tuottavuusohjelmasta, kohtaan 5: Saattaa olla niin, että tämä ei sisällöltään ole riittävä. Se olisi voinut olla vähän konkreettisempi, jolloinka eduskunnan tahto olisi mennyt eteenpäin ja siihen olisi konkreettisesti joutunut vastaamaan.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Tästä tarkastusvaliokunnan mietinnöstä, tilinpäätöskertomusmietinnöstä, vaan se, että tämä mietintö on kyllä tosi kova monilta osin. Tässä on tarkastusvaliokunta ottanut tiukasti kantaa asioihin, mitä tähän asti ei ainakaan eduskuntatasolla ole tehty, eikä tämmöisiä kannanottoja ole voitukaan tehdä, kun ei ole ollut tätä tarkastusvaliokuntaa olemassa, jotenka siinä mielessä tarkastusvaliokunta varmasti on lunastanut ne odotukset ja ottanut paikkansa tässä parlamentaarisessa järjestelmässä.

Mitä tulee sitten tähän tuottavuusohjelmaan — josta en varsinaisessa puheenvuorossani äsken maininnut sanaakaan, mutta se on tässä niin kovasti tullut esille ja se on todellakin saanut paljon tilaa myöskin täällä mietinnössä — niin valiokuntahan pitää itse tuottavuusohjelman tavoitteita hyväksyttävinä ja oikean suuntaisina, varsinkin tilanteessa, jossa kilpailu työvoimasta työmarkkinoilla tulee tulevina vuosina olemaan hurjaa. Lisäksi mietinnössä on otettu kantaa siihen, että tuottavuus saattaa tarkoittaa palvelujen keskittämistä ja karsimista, mikä mahdollisesti heikentää suuren kunnan reuna-alueilla palvelujen saatavuutta, nimenomaan kun on kyse Paras-hankkeen toteuttamisesta.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Palaan vielä tuohon ilmastonmuutoskysymykseen, joka tulee myös ihan sanana tässä mietinnössä esille joukkoliikenteen ja rautateiden kohdalla.

Uskoisin, että ensi vuonna voisi olla tarkas-tusvaliokunnalla erinomainen tilaisuus katsoa, kuinka paljon ja kuinka selkeästi jo silloin toimeenpannaan niitä ilmastonmuutoksen hillitsemiskeinoja, mistä eduskunta on aikaisemmin päättänyt ja mistä se tulee toivon mukaan päättämään tulevassa ilmasto- ja energiastrategiassa, tässä pitkän aikavälin ilmastostrategiassa. Sitähän me olemme täällä kyllä odottaneet. Aika vain alkaa käydä pitkäksi, kun sen piti olla valmiina nyt jo ennen juhannusta; ei näy, mutta tuleeko se kuinka pian ensi syksyn puolella, jää nähtäväksi.

Nämä olisivat sellaisia asioita, joita pitäisi jotenkin eduskunnan pystyä seuraamaan, tätä vaikuttavuutta, mitä tapahtuu ja miten me tosiasiassa ehkä kaikkein suurimman haasteen kohdalla selviydymme eli tämän ilmastonmuutoksen hillitsemisen kohdalla.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Hemmilä täällä painotti näitä tarkastusvaliokunnan kannanottoja, ja haluaisin omalta osaltani vielä tuoda esiin sen, että tarkastusvaliokunta on muun muassa rautateitten osalta ottanut kantaa ja toivonut, että jo ensi vuoden budjetin yhteydessä tehtäisiin hallituksen toimesta ensi vuoden talousarvioon näitä korjauksia nimenomaan sillä tavoin, että esimerkiksi perusradanpidon osalta tämä määrärahojen riittävyys taattaisiin, niin että olisi kokonaistaloudellisesti järkevää sitten suunnitella niitä töitä, ettei tehdä sillä tavoin kuin nytkin tälläkin viikolla lisätalousarviossa vähän lisää annetaan, jolloin se saattaa, siksi että on jouduttu keskeyttämään töitä ja muuten, tulla huomattavasti kalliimmaksi. Ja myöskin on tämä toinen toive nimenomaan ratapuolen osalta, että investoinnit ja kunnossapidon määrärahat eriytetään selvemmin. Nyt on mielenkiintoista nähdä se, onko tarkastusvaliokunnan kannanotoilla mitään merkitystä sitten, kun hallitus tuo syksyllä eduskuntaan ensi vuoden budjettiesityksensä.