Täysistunnon pöytäkirja 68/2008 vp

PTK 68/2008 vp

68. MAANANTAINA 16. KESÄKUUTA 2008 kello 12

Tarkistettu versio 2.0

7) Hallituksen esitys laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Muutama sana tähän mietintöön liittyvästä vastalauseesta.

Valiokunnan mietinnössä todetaan, että rahanpesun estäminen on eräs tehokkaimmista keinoista, joilla voidaan vastustaa järjestäytynyttä rikollisuutta mukaan lukien talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan. Arvoisa puhemies! Ehdotin tässä yhteydessä valiokunnan hyväksyttäväksi lausuman, jossa olisi todettu, että eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin veronkierron, muun muassa kuittikaupan, estämiseksi. Käydyssä äänestyksessä valiokunnan enemmistö hylkäsi ehdottamani lausuman äänin 14—3.

Äänestyksen tulos on hämmästyttävä sikäli, että maan keskeiset syyttäjät ovat aivan äskettäin julkisuudessa juuri kiinnittäneet huomiota kuittikaupan lisääntyneeseen käyttöön erityisesti rakennusalalla. Julkisuudessa muun muassa syyttäjät ovat esittäneet huolensa siitä, ettei valtiovallan taholta ole riittävästi esitetty keinoja veronkierron estämiseksi. Syyttäjät viittaavat viimeisimmässä kirjoituksessaan erityisesti rakennusalan yritysten huomattavan hyviin tuloksiin ja niihin liittyviin kuittikauppoihin. Syyttäjien mukaan rakennusalalla on viime vuosina mennyt lujaa. Hyvää tulosta on tehty ja sijoitetulle pääomalle on saatu huimaa tuottoa. Kaikesta hyvästä huolimatta rakennusalan yritysten verovelat ovat kuitenkin kasvaneet vuoden 2003 toukokuun yli 400 miljoonasta eurosta vuoden 2007 kesäkuun yli 700 miljoonaan euroon.

Arvoisa puhemies! Syyttäjät mainitsevat rakennusalan kuittikaupan ratkaisuksi kolme etenemistietä. Näitä korjausehdotuksia ovat rakennusalan käännetty arvonlisäverojärjestelmä ja rakennusalan urakoitsijoista tekemien neljännesvuosi-ilmoitusten tekeminen lakisääteisiksi. Lisäksi korjausehdotuksena mainitaan, että vastuu työntekijöiden lähdeverosta, ennakonpidätyksistä jne. siirretään lähetettyjen työntekijöiden ulkomaisen työnantajan täällä olevalle edustajalle.

Arvoisa puhemies! On erikoista, että juuri kun me käsittelemme tätä asiaa, rahanpesua ja terrorismin rahoittamista, me vaikenemme tällaisesta asiasta kuin tämä kuittikauppa ja siihen liittyvä veronkierto. Muun muassa valtiovarainministeri ei näytä tätä asiaa tosissaan ottavan. (Ed. Rajamäki: Eikä oikeusministeri!) — Eikä varmaan oikeusministerikään.

Arvoisa puhemies! Sen takia esitänkin nyt tässä eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, joka kuuluu: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin veronkierron, muun muassa kuittikaupan, estämiseksi." Tämä lausumaehdotus on samanlainen kuin minkä esitin vastalauseessani hallintovaliokunnassa.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kannatan ed. Valppaan lausumaehdotusta.

Syyttäjien mukaan poliisin tutkittavina olevat rakennusalan kuittikauppatapaukset ovat huimasti lisääntyneet. Huhtikuussa 2008 poliisin talousrikosyksikössä oli tutkittavana 142 kuittikauppatapausta. Jutuissa oli epäiltyjä henkilöitä 653 ja yrityksiä 481. Tekaistujen kuittien yhteisarvo oli 102,6 miljoonaa euroa. Jutuissa oli kiinni 119 tutkijaa ja tutkinnanjohtajia 27. Parhaillaan Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään kuittikauppajuttua, jossa on syytteessä noin satakunta vastaajaa. Jutun pääkäsittelylle on varattu käräjäoikeudessa aikaa 9 kuukautta.

Arvoisa puhemies! Tämä nykyinen käytäntö on valtion resurssien haaskaamista. Toivonkin, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin, jotta arvonlisä- ja muiden verojen perintää saadaan tehostettua. Nykyinen lepsu käytäntö palvelee ainoastaan ja vain harmaan talouden yrityksiä. Se ei ole tavallisen kansalaisen etu, ja siksi muutos on tarpeen ja se pitää pikaisesti saada aikaiseksi.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tähän liittyvää asiaa osittain käsiteltiin tuossa äskeisessä tarkastusvaliokunnan mietinnössäkin nimenomaan harmaan talouden osalta. Haluaisin vaan korostaa sitä, että tämä kuittikauppa, johon lausumaehdotuksessa viitataan, on sellainen seikka, johon nimenomaan syyttäjät ottivat 6.6. Helsingin Sanomissa erittäin voimakkaasti kantaa. Hämmästyttää vaan ministeri Kataisen ainakin lehdessä ollut lausuma, joka on kirjattu tällä tavoin: "Eivät he voi olla tuota mieltä, jos tietävät, mitä olemme tehneet."

Uskoisin näin, että syyttäjät tietävät, jotka joka päivä joutuvat paneutumaan näihin suuriin juttuihin ja tietävät, kuinka kauan kestää syyteharkintakin yksinomaan. Myöskin pätee se, mitä vastalauseessa on todettu, kuinka pitkään kestää nytkin erään vireillä olevan jutun käsittely oikeudessa. Eli silloin kyllä valtiovarainministeriön virkamiesten pitäisi ymmärtää se, mitä sisäasiainministeriöstä tulee esityksiä, samoin oikeusministeriöstä. Uskoisin näin, että siellä tiedetään tämä ongelma, mutta kyse on vaan siitä, että rahavaroja ei ole riittävästi hoitaa näitä asioita, ja toisaalta tiedetään, paljonko siitä tulisi valtiolle rikoshyötynä ja myöskin pidemmällä aikavälillä rikoksentorjunta tehostuisi. Minun mielestäni tämä lausumaehdotus on erittäin hyvä ja ajankohtainen.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! On käytettävä näitä mahdollisuuksia puhua harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnasta täällä eduskunnassa ja tässäkin yhteydessä, vaikka kyseessä on jo minun aikanani EU:ssa lähinnä terrorismin torjuntaan liittyvä, rahanpesun torjuntadirektiivistä johtuva lainsäädäntö. Esimerkiksi viime kyselytunnilla ei minulle suotu puheenvuoroa eikä kysymysmahdollisuutta. Olisin nimenomaan laajentanut koko tämän viimeaikaisen keskustelun siihen, mikä on hallituksen panos harmaan talouden ja talousrikostorjunnan puolella. Se ei valitettavasti ole kovin hyvä, nimittäin toistan tässä sen, että ministeri Itälän jäljiltä oli talousrikostorjujien vakansseja erittäin paljon täyttämättä ja tilanne oli erittäin huono. Tämä asia otettiin johdollani erittäin voimakkaasti esille.

Myönnän kyllä, että sain merkittävää tukea muun muassa siitä, että pääministerin Kesärannan virka-asunnon ja Kallion virastotalon työmailta löytyi hyviä esimerkkejä aliurakointiketjusta ja järjestäytyneen rikollisuuden kytkennöistä, ja muun muassa vuoden 2004 tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa nimenomaan hankinta- ja tilaajavastuuta vahvistettiin. Virkoja korvamerkityillä rahoilla perustettiin toimestani 81, perustettiin myös krp:hen vuoden 2004 alusta laittoman työvoiman valvontayksikkö ja tältä osin pystyttiin voimavaroja lisäämään.

Mutta keskeisimmäksi tässä asiassa tulee se, että talousrikostorjunta edellyttää selkeätä lainsäädäntöä ja poliittista tahtoa. Näistä asioista todettiin niin, että 2006 edellinen hallitus lokakuussa hyväksyi harmaan talouden torjuntaohjelman, jossa neljännessä talousrikostorjuntaohjelmassa selkeästi tuotiin esille keskeiset kohdat, joissa etukäteen harmaan talouden torjunnassa on edettävä. Siis edellinen hallitus yksimielisesti hyväksyi tämän torjuntaohjelman, jossa vastuutettiin valtiovarainministeriö viemään eteenpäin ja tuomaan lainsäädännön muutokset koskien rakennusalan neljännesvuosi-ilmoituksia käytettävistä urakoitsijoista, rakennusalan käännetty arvonlisäverojärjestelmä ja veroviranomaisten oikeus tehdä vertailutietotarkastuksia luottolaitoksissa. Edelleen oikeusministeriölle tuli vastuutus rekisterimerkintärikoksen törkeän tekomuodon ja tulliselvitysrikoksen säätämisestä ja työ- ja elinkeinoministeriölle yritystukia maksavien oikeudesta saada verotustietoja. Nämä kaikki ovat toteuttamatta, ja on syytä edelleen tässä yhteydessä kysyä: miksi näitä ei viedä eteenpäin?

Minä kysyin tätä jo viime syksynä useampaan otteeseen myös eduskuntakyselyillä, ja vakavalla tavalla syyttäjät ovat puuttuneet nyt samaan kysymykseen. Mutta sinänsä kysymys on myös erilaisesta poliittisesta tahdosta. Valtiovarainministeri Katainen on itse esiintynyt myös Euroopan unionissa ministerineuvostossa vastustaen käännetyn arvonlisäverojärjestelmän laajentamista ja Saksan esitystä, joka koskee pilottihankkeiden laajentamista tässä asiassa. Suuressa valiokunnassa vain sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton edustajat yrittivät tätä kantaa muutattaa. Siis se on Suomen hallituksen kanta. Se ei ole edellisen hallituksen talousrikostorjuntaohjelman 2006 kanta. Tämä osoittaa kyllä sen, että näissäkin asioissa vaaleilla on väliä ja kokoonpanoilla on merkitystä. Heti, kun kokoomus tuli hallitukseen, linja on siis muuttunut. En usko, että keskustalla on ollut sinällään tarvetta muuttaa, toivon ainakin.

Tässä on aika isoista asioista kyse yleensäkin. Ensinnäkin voi sanoa, että aliurakointikysymys ja käännetyn arvonlisäveron asia on Saksassa, Belgiassa, Hollannissa, Itävallassa ja nyt Ruotsissa käytössä. Se on erittäin tärkeä myöskin työntekijöiden aseman, rakennusalan urakoitsijoiden kilpailuaseman ja myös yhteiskunnallisen turvallisuuden kannalta, ettei järjestäytynyt rikollisuus, muun muassa huumausainerikollisuus, pureudu talouselämän rakenteisiin. Tämän takia on nämä ketjut pystyttävä käymään läpi. Tässä on kysymys meidän kaikkien turvallisuudesta.

Itse asiassa me käynnistimme myöskin edellisen hallituksen aikana tämän lamaryhmän kanssa myös kuljetus- ja huolinta-alaan liittyvän selvityksen. Siitäkään ei ole paljon kuulunut. Toivon mukaan se kuitenkin jotenkin voi. Kyse oli nimenomaan tuontiin ja vientiin ja kauttakulkuliikenteeseen vakiintuneesta kauppatavasta, jonka osaksi oli muodostunut väärien tietojen antaminen sekä Venäjän että Suomen viranomaisille. Toiminnassa oli havaittavissa selviä järjestäytyneen rikollisuuden piirteitä ja siihen liittyvää korruptiota, joka varmasti myös Suomen talouselämään saakka ulottuu. Eli nämä ovat erittäin isoja asioita, myöskin se tietysti, että verohallinnolla pitää olla ehdottomasti oikeus suorittaa vertailutietotarkastuksia luottolaitoksissa. Se olisi tehokas keino paljastaa erityisesti ulkomaille menevää ja sieltä tulevaa harmaata rahaa. Me tiedämme, että pankkitoiminta ja arvopapereiden välitys on kiihtyvällä nopeudella siirtynytkin ulkomaille ja osin myös fyysisesti ulkomaille.

Puhemies! Tässä on kyseessä järjestäytyneen rikollisuuden, lähinnä terrorismin torjuntaan liittyvä, rahanpesuun liittyvä kysymys, mutta tässä yhteydessä on peräänkuulutettava laajemminkin näitä harmaan talouden ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyviä kysymyksiä ja tietysti myöskin sektorikohtaista yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Olen siitä vakuuttunut, että elinkeinoelämä myöskin ymmärtää perimmältään, mistä tässä on kysymys.

Itse asiassa tähän liittyvät myöskin laittoman työvoiman valvontaan liittyvät kysymykset. Vaikeasti valvottavien ulkomaalaisten osuus kasvaa sekä työvoimassa että aliurakkajoukoissa, laajoja pimeän työvoiman ja kuittikaupan ketjuja paljastuu jatkuvasti ja niiden pyörittäjinä löytyy todella entistä enemmän järjestäytyneitä rikollisryhmiä. On nyt ymmärrettävä, että harmaata taloutta ei pidetä kurissa pelkällä viranomaisvalvonnalla, jälkikäteisillä tutkinta- ja syytetoimilla, jotka todella kestävät useita vuosia ja sitovat kohtuuttomasti supistuvia viranomaisvoimavaroja, vaan on poliittisella tahdolla myös osoitettava, että yhteiskunta ei tätä vakavaa harmaata taloutta hyväksy.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäki kiinnittää huomiota tietysti erittäin tärkeään asiaan, ja haluaisin vaan yhtä asiaa hieman kommentoida, mitä tulee valtiovarainministeri Kataisen kannanottoihin käännetyn arvonlisäveron osalta.

On lähdetty siitä ja Katainen on lähtenyt, että tämä on erittäin mielenkiintoinen ja hyvä järjestelmä ja mahdollinen ratkaisu, mutta hän on korostanut sitä, että haluamme nimenomaan seurata, miten tämä toimii Saksassa, ja näiden kokemusten pohjalta tehdä Suomessa päätökset.

Unto Valpas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Äskeiselle edustajalle toteaisin, että tässä on jo liian kauan odoteltu ja seurattu ja on nähty jo, mihinkä tämä on johtanut. Nyt tarvittaisiin toimenpiteitä, ja näyttää siltä, että ministeri ei ole siihen valmis. Sitä täytyy kyllä ihmetellä, vaikka syyttäjätkin vaativat jo toimenpiteitä.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä on jo erittäin paljon, että ministeri Kataisen puolesta kokoomuksen edustaja pitää tätä esitystä mielenkiintoisena. Se on positiivisinta, mitä kokoomuksen taholta olen nyt kuullut vuoden ja kahden kuukauden aikana. Nimittäin ministeri Katainen on vastustanut tätä muun muassa Saksan esittämää pilottia EU:ssa ja esittänyt kielteisen kannan tähän edellisen hallituksen talousrikostorjuntaohjelman ykköskohtaan, jossa valtiovarainministeriö sitoutettiin tätä viemään eteenpäin. Tältä osin tietysti kanta on ollut Suomen kanta myöskin. Suuressa valiokunnassa olemme tästä käyneet voimakkaan keskustelun, ja valtiovarainministeri ei nähnyt mitään syytä muuttaa kielteistä asennettaan, ja olen siitä hyvin pahoillani. Mutta tässä tulee nyt sellainen myllytys, käydään niin perusteellisesti läpi harmaan talouden ja talousrikollisuuden kytkennät ja merkitys ja vaarat tälle yhteiskunnalle, että hallituksen on pakko tältä osin ruveta liikkumaan. Tehkää sitten uusi talousrikostorjuntaohjelma, jossa hylätään edellisen ohjelman sitoumukset.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin edelleen toistaa näkemyksen siitä, että tätä Saksan-mallia ja sen tehoa ja toimimista seurataan, ja heti, kun on olemassa luotettavaa tietoa sen tehosta, tehdään tarvittavia päätöksiä.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Ruohonen-Lernerin antamat luvut ovat vain suuntaa antavia. Ongelma on todella paljon suurempi, ja seurauksena on paljon ristiriitaisia tilanteita näiden työsuoritusten jälkeen.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Minusta on erittäin tärkeätä, että nyt täällä suuressa salissa käydään kunnolla keskustelua harmaasta taloudesta ja erityisesti tästä käännetystä arvonlisäverosta. Nimittäin tämä kuittikauppa, joka rehottaa, se harmaa talous, joka rehottaa rakennustyömailla, se syö joka ikinen päivä yhteiskunnan varoja. Toisaalta joka ikinen päivä se myös mahdollistaa sen, että työntekijöiden osalta jää maksamatta milloin eläkevaroja, milloin ei makseta kunnollista palkkaa. Tällä tavalla pyöritetään harmaata työvoimaa, jossa työntekijät ovat kärsijän roolissa.

Siksi olen ilahtunut, kun vihreä työministeri Tarja Cronberg ja Vihreä liitto ottivat kantaa käännetyn arvonlisäveron puolesta rakennustyömailla. Nyt odotan myös näyttöjä hallituksessa siitä, että vihreillä on sellainen rooli, että he saavat vietyä asioita myös eteenpäin, saavat tällaisia merkittäviä hankkeita etenemään. Ei riitä se, että otetaan kantaa. Nyt näitä asioita pitää edistää. Ongelmana vain ja kantona kaskessa on valtiovarainministeri Jyrki Katainen. Katainen on tyrmännyt useaan otteeseen käännetyn arvonlisäveron käyttöönoton, jolla saataisiin harmaata taloutta kitkettyä rakennustyömailta. Meillä on kuitenkin Euroopasta hyviä kokemuksia tästä. Ei riitä, että valtiovarainministeri on tyrmännyt käännetyn arvonlisäveron käyttöönoton Suomessa, vaan aivan kuten ed. Rajamäki totesi, Suomen kanta Euroopan unionissa on ollut se, että tällaista kokeilua, jota Saksa ja Itävalta ovat ajaneet, ei edes hyväksytä. Kokeilua käännetystä arvonlisäverosta ei hyväksytä. Ymmärtäisin vielä jotenkin sen, että joku on vähän harkitsevainen tämän asian suhteen, mutta kun ei anneta edes muiden kokeilla ja tuoda lisää kokemuksia tästä, niin se on erikoinen kanta.

Arvoisa puhemies! Minusta jokainen päivä on liikaa siihen nähden, jos ei käytetä muualla hyviksi kokeiltuja keinoja eikä oteta tätä käännettyä arvonlisäverokäytäntöä käyttöön. Nyt tässä takana on vasemmisto sekä suuressa valiokunnassa että täällä salissa. Hallituspuolueista vihreät ovat ottaneet kantaa käännetyn arvonlisäveron puolesta. Nyt odotan ministeri Cronbergilta toimia ja painetta siihen suuntaan, että valtiovarainministeri Jyrki Kataisen pää kääntyy. Nimittäin tässä asiassa kyllä pitää olla rehellisten yrittäjien puolella. Jos vain katsomme sivusta sitä, miten harmaa talous, epärehelliset yrittäjät ajavat alas kunnollisia, rehtejä yrittäjiä, jotka maksavat maksut ja jotka eivät käy kuittikauppaa, niin sen jälkeen meillä on entistä enemmän rakennusala tällaisen porukan hallussa. Siksi ihmettelenkin kokoomuksen niin tiukkaa vastaista kantaa käännetylle arvonlisäverolle. Eikö kokoomuksen pitäisi olla yrittäjien puolue, vai mistä kiikastaa, kun rehellisiä yrittäjiä ei haluta auttaa tällä käännetyllä arvonlisäverolla?

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Arhinmäki yrittää laittaa kokoomuksen suuhun sanoja, joita kokoomus ei ole esittänyt. Kokoomus ei ole ilmoittanut, että se vastustaisi käännetyn arvonlisäveron käyttöönottoa, mikäli osoittautuu, että järjestelmä toimii. (Ed. Rajamäki: Puheenjohtaja on vastustanut suoralta kädeltä!) Kokoomus on ilmoittanut, että mitään lyhytaikaisia kokeiluja ei tule ottaa käyttöön, koska kaikki kokeilut maksavat. Kaikki muutokset suuntaan, ja jos kokeilu on huono, myös toiseen ovat kalliita nimenomaan yrityksille. Mutta mikäli esimerkiksi Ruotsin kokemukset — Ruotsissa järjestelmä on ollut käytössä nyt aika tarkkaan vuoden — luotettavasti osoittautuvat hyviksi ja toimiviksi, niin minun mielestäni järjestelmä pitää ensi tilassa saattaa käyttöön. (Ed. Rajamäki: Yli 130 miljoonaa euroa Ruotsissa!) Se on totta, että harmaan talouden piirissä rakennusalalla pyörii arviolta 300:kin miljoonaa euroa, ja kaikki tämä on pois nimenomaan niiltä yrittäjiltä, joiden etua kokoomus myös eduskuntatyöskentelyssä ja hallitustyöskentelyssä ajaa. Me olemme tästä tavoitteesta ed. Arhinmäenkin kanssa täysin samaa mieltä, mutta suin päin ei pidä populistisilla perusteilla rynnätä sellaisiin ratkaisuihin, joiden lopputuloksesta me emme vielä tiedä.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen tuore varapuheenjohtaja linjaa kokoomuksen suulla nyt, ettei ole vastustettu käännettyä arvonlisäveroa. Kuitenkin täällä kokoomuksen puheenjohtaja, joka yksimielisesti aplodeerattiin jatkokaudelle, on kyselytunnilla ministeriaitiosta sanonut, että tätä kokeilua ei pidä ottaa käyttöön. Kyseinen puolueen puheenjohtaja, ministeri Katainen on suuressa valiokunnassa vastustanut sitä, että toinen EU-maa saisi kokeilla käännettyä arvonlisäveroa. Kyllä nyt näyttää siltä, että kokoomus on se, joka jarruttaa niitä kaikkein nopeimmiksi ja tällä hetkellä tehokkaimmiksi muualla koettuja keinoja, joilla pystytään puuttumaan harmaaseen talouteen.

Ojennan yhteistyökäden. Oppositio varmasti tukee hallitusta ja vihreitä siinä, että otetaan mahdollisimman pikaisesti tämä käännetty arvonlisävero käyttöön. Tuskin teilläkään ole varaa päästää harmaata taloutta entistä syvemmälle meidän rakennustyömaillemme sisään.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toivottavasti ed. Arhinmäki ojentaa sen auttavan kätensä myös kokoomuksen suuntaan, mikäli päädymme siihen, että olemme saaneet riittävästi selvitystä siitä, että käännetty arvonlisävero on tehokas toimenpide. Meillä on puolueessa ja valtiovarainministeri Kataisen johdolla täysin yksiselitteinen käsitys. Heti kun tiedämme oikeat keinot, oikeaksi todistetut keinot, niin tähän kipeään ja tärkeään kysymykseen tartutaan.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänä päivänä on pitkään puhuttu tästä käännetystä arvonlisäverosta, ja 11 johtavaa rikossyyttäjää vaatii, että se otettaisiin käyttöön. Puhutaan, ettei ole kokemusta. Näillä 11 syyttäjällä on kokemusta. He ovat olleet asian ytimessä ja arkipäivässä, ovat nähneet oikeudessa ja kun syytteitä on laadittu, missä se porsaanreikä on. Kyllä tässä nyt edelleenkin syyttävä sormi osoittaa valtiovarainministeri Kataiseen, että hänen pitäisi nyt ruveta puuhaamaan ja järjestelemään. Ei riitä, että Ruotsissa ja Saksassa ja muuallakin on tämmöistä harkittu näitten 11 syyttäjän lisäksi. Vähän tulee sellainen mieli, niin kuin nämä syyttäjätkin vähän syyttivät, että tässä vähän niin kuin suojellaan.

Petri Salo /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys tämän rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä on yksi pieni keino, jolla mennään oikeaan suuntaan. Täällä kerrotaan, että muissakin maissa on asiaa harkittu. Jos löytyisi helpot keinot näitten asioitten toteuttamiseksi ja eteenpäinviemiseksi, ei muissakaan maissa enää mitään harkittaisi, vaan koko EU:n alueella pantaisiin samanlainen järjestelmä ja lainsäädäntö käyntiin. Tällä hetkellä meillä on kokemusta Ruotsin pohjoismaisesta järjestelmästä noin kymmenen kuukauden ajalta, ja meidän valtiovarainministeriömme virkamiehet ovat johdonmukaisesti viimeiset kymmenen vuotta asiaa vastustaneet. Tämä ei ollut mennyt myöskään edellisen hallituksen aikana läpi, vaikka se teki kuusikohtaisen ohjelman. Ei tullut lakiesityksiä tänne meidän käsittelyymme sen takia, että tämän käyttöönottoon liittyy monia asioita, joissa mietitään sitä, tuoko tämä lisää kustannuksia ja minkälaisia muita ongelmia tämä käänteinen arvonlisäverojärjestelmä tuo.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tässä täysin yksimielinen ja puheenjohtaja Kataisen takana. Mikäli osoittautuu enemmän niitä plusmerkkisiä asioita kuin negatiivisia asioita, niin tämä hallitus tuo tätä koskevan käänteisen arvonlisäverojärjestelmän joko kokeiluun tai pysyvään käytäntöön myöskin Suomeen. Eihän voi olla sellainen valtiovarainministeri, joka sanoo, jos harmaassa taloudessa on 2,5 miljardin euron markkinat, ettei hän haluaisi näiltä markkinoilta niitä tuloja myöskin valtiovarainministeriön kassaan. Ei kai kukaan nyt ihan tosiasiallisesti voi sanoa, että joku tieten tahtoen haluaisi tässä eduskunnassa suosia harmaata taloutta. Miettikää ihan oikein vakavasti, mitä te sanotte, että Suomessa olisi ministeri, joka sanoisi, että minä haluan tehdä joitakin sellaisia temppuja, (Puhemies: 2 minuuttia!) jotka eivät suosi rehellistä yrittäjyyttä. Sen takana täytyy aina olla.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kokoomuksen on syytä varmaan keskenään käydä ja hankkia tätä tietoa, jota oli käytettävissä. Siksi edellinen hallitus teki lokakuussa 2006 tämän neljännen talousrikostorjuntaohjelman, jossa tämä oli ykköskohta. Nimenomaan arvonlisäveron laiminlyönnit on havaittu vakaviksi ongelmiksi monissa EU-maissa, ja sen takia se on käytössä, niin kuin minä totesin, Saksassa, Belgiassa, Hollannissa, Itävallassa ja nyttemmin Ruotsissa. Meillä Verohallitus jo 2004 arvioi, että tällä järjestelmän käyttöönotolla voitaisiin ehkä rakennusalalla saada kertymää arvonlisäverosta kasvamaan jopa 130 miljoonaa euroa. Ruotsissa käsittääkseni on jo tämä määrä nyt ylitetty. Vakavin kysymyshän tässä on nimenomaan se, että meillä on kyseessä myös suuret turvallisuuteen liittyvät uhat, puhumattakaan siitä, että rehellisten yritysten kilpailukyky vaikeutuu. Esimerkiksi aika tuore hotelli- ja ravintola-alan selvitys paljasti, että 60 prosenttia sen alan yrittäjistä pelkää harmaan talouden aiheuttamia vaikeuksia omassa toiminnassaan. (Puhemies: Minuutti mennyt!) Kyllä tämä on aivan varmasti ... Niin kuin elinkeinoelämän kanssa käynnistettiin viime kaudella hyvä keskustelu, tätä pitäisi nyt päästä jatkamaan.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Esimerkiksi ravintola-alalta viime eduskuntakaudellahan täällä kävivät niin työnantaja- kuin työntekijäliitto, yhdessä kävivät kertomassa täällä eduskuntaryhmissä, että koettakaa nyt jotain tehdä, koska rehelliset yrittäjät eivät pärjää sillä alalla, kun näitä on tällaisia veronkiertäjiä. Jotain tässä nyt pitäisi tehdä, kun se vaalikaudesta toiseen vaan rehottaa ja on harmaata työvoimaa ja ministeri toisensa jälkeen kertoo, että ei aina tiedetä, montako kymmentätuhatta heitä täällä Suomessa on. Mutta kun työnantaja- ja työntekijäliitto yhdessä tulevat lobbaamaan, niin kyllä silloin pitäisi jo ymmärtää tässäkin talossa, että jotain pitäisi tehdä eikä seurata.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime kaudella muun muassa ed. Vistbackan kanssa, jolla on seuraava puheenvuoro, kiersimme Tuotevalvontakeskuksen henkilöitten kanssa ravintoloita Helsingissä. Totesimme puutteita, että ei lyöty esimerkiksi tuotteiden ostoja kassaan ollenkaan. Valitettavasti minun täytyy todeta, että valitettavan moni näistä kapakanpitäjistä kuuluivat johonkin etniseen vähemmistöön. Mutta näytti, että se oli ihan säännönmukaista se toiminta, mitä tehtiin, että asioita ei pantu kassaan, ei oltu läpinäkyviä. Me emme halua kokoomuksessa tukea tällaista ravintolanpitoa, emme missään tapauksessa.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä, mitä ed. Salo sanoi, pitää paikkansa. Olimme Vuosaaressa ja Kontulassa, kierte-limme yhden illan siellä eri paikoissa. Ja nämä, mitä ed. Salo toi esiin, olivat konkreettisia havaintoja, mitä meillä oli. Mukana oli myös eräs suomalainen ravintolayrittäjä, joka totesi, että esimerkiksi keskioluen ulosmyyntihinta oli alempi kuin hänen ravintolassaan sisäänostohinta. Se kuvannee ainakin sitä, että jostakin erikoisesta paikasta niitä oli ostettu, jos siinä vielä voittoa tuli, että pystyi maksamaan vuokrat ja työntekijöitten palkat.

Arvoisa puhemies! Tähän terrorismin rahoittamiseen liittyvänä kysymyksenä on tullut aika paljon soittoja tai on ainakin tullut mielikuva siitä, mihin näitä Suomeen lähetettyjen työntekijöitten palkkarahoja mahdollisesti käytetään. Tässä toissa viikolla tuli Pohjanmaalta eräältä yrittäjältä soitto, että hänellä oli kymmenkunta työntekijää, mutta hän lopetti kaikkien työsuhteet, kun tuli sellaisia vaateita, että pitää alkaa maksaa pimeänä palkka. Se tuli siltä taholta, joka välitti näitä työntekijöitä. Kyllä tässä maassa pitäisi tällaiseen tarkastustoimintaan satsata, jotta rehelliset yrittäjät pystyisivät rehellisin keinoin kilpailemaan, ettei siellä ole sitten tällaista pimeätä työvoimaa tai harmaata työvoimaa sillä tavoin, että heidän osaltaan palkasta ei makseta mitään velvoitteita yhteiskunnalle.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Kysymys on suuresta periaatteellisesta asiasta, josta minun mielestäni eduskunta ei voi olla hiljaa. Sen takia olen juuri esittänyt tätä lausumaa, jolla vauhditetaan asian etenemistä. Se ei sido hallitusta mihinkään, mutta se velvoittaa siihen, että hallitus ryhtyy toimiin. Tässä nyt ei odottelu kyllä auta, niin kuin olen saanut ymmärtää kokoomuksen taholta, että tässä odotellaan ja katsellaan. Ja aivan kohta nähdään, kun tästä asiasta äänestetään tässä salissa, miten ne kokoomuksen edustajat, jotka täällä suurella äänellä nyt puhuvat asian puolesta, painavat sitten äänestysnappia, ovatko he tosissaan tämän asian takana vai ei.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässähän on noussut keskustelussa vahvasti esille rakennusala, ja kieltämättä ongelmia siellä on. Tässä on kuitenkin muistettava se, että rakennuttajien rooli on unohtunut keskustelussa melko tyystin. Rakennuttajilla on tänä päivänä mahdollisuus tarkistaa urakoitsijoitten paperit, ja yleensä jos rakennuttajat valitsevat järjestäytyneitä urakoitsijoita, niin nämä ongelmat ovat varmasti vähäisempiä. Rakennuttajilla on tänä päivänä mahdollisuus tarkistaa myös aliurakoitsijoitten paperit, ovatko ne kunnossa, onko kaikki velvoitteet suoritettu ja maksettu. Kyllä varmaan ne yrittäjät, jotka rakennusalalla ovat järjestäytyneitä, ovat huolissaan siitä, että alalle on tullut kilpailua vääristäviä yrittäjiä, jotka eivät näitä velvoitteita hoida. Sen takia tämä asia on erittäin tärkeä ja tähän on pakko puuttua, että saadaan tämä asia kuntoon.

Jyrki  Yrttiaho /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä on oikein tervetullutta ja hyvää keskustelua. Suomessa talousrikollisuus paisuu, harmaa talous rehottaa ja rikollisilla pyyhkii hyvin. Ulkomaisen vuokratyövoiman työehtojen valvonta ja taustojen valvonta vuotaa pahasti, ja tässä edellä jo kävimme keskustelua siitä, mitä valtion tuottavuusohjelmassa aiotaan tehdä työsuojelun valvontaresursseille. Sadan tarkastajatyövuoden vähennystä ajetaan, ja kuitenkin työsuojeluvalvonta on keskeinen resurssi harmaan talouden torjunnassa.

Ulkomaisen vuokratyövoiman valvonta on vuotanut kuin seula jo viiden vuoden ajan. Läheltä olen seurannut sitä laivanrakennusteollisuudessa. Ihmiskauppiaat käärivät lähes huumekauppaan verrattavia hyötyjä. Hallituksen tahto aivan selkeästi puuttuu. Minusta on erittäin hienoa, että Helsingin syyttäjäviraston talousrikos-asioita hoitavat syyttävät ovat tulleet julkisuuteen. Tässä heidän kirjelmässään kyllä paljastuu hyvin pitkälle hallituksen tahto. He toteavat siinä: "Poliisit, syyttäjät ja verottajat ovat ongelmasta viestittäneet poliitikoille ja hallitukselle. Seuraavanlaisia vastauksia on tullut: ’pitäähän sitä rikollisuutta vähän olla’, ’tämä hallitus ei tule tekemään asialle mitään’, ’asian korjaaminen lisää byrokratiaa’ ja ’kiitokset viestistä’." Tämä kertoo kyllä erittäin hyvin asiantuntijoiden näkemyksen ja kannan. (Puhemies: 2 minuuttia!) Hallituksen tahto puuttuu torjua vakavasti talousrikollisuuden kasvua.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunta on todellakin tärkeää toimintaa. Talousrikollisuudella aiheutetaan veronmaksajille huomattavat, suunnattomat menetykset. Edelleen talousrikollisuudella vaikeutetaan rehellisten yrittäjien asemaa, osin tehdään heidän kilpailutilanteensa jopa mahdottomaksi. Talousrikollisuuteen liittyy myös sosiaaliturvan väärinkäyttöä eli pimeitä palkkoja nostavat rakennusmiehet sekä kiertävät osaltaan veroja että vastaanottavat sellaisia sosiaaliturvaetuuksia, jotka heille eivät kuulu, koska he eivät ole todellisuudessa työttöminä eivätkä heidän tulonsa ole niin vähäiset kuin he virallisesti ilmoittavat. Samanaikaisesti tietysti heidän työnantajansa kiertävät veroja suunnattomilla summilla.

Näin ollen on aivan selvää, että talousrikollisuuden ja harmaan talouden vastainen toiminta on tärkeätä, ja tämä on todella sellainen sektori yhteiskunnassa, jossa minäkin ostan sen argumentin, että kun tähän torjuntaan laitetaan lisää varoja ja rikoshyödyn takaisinsaantiin laitetaan lisää varoja, niin tämä veronmaksajan kannalta todellakin on pluspuolelle jäävää varojen käyttöä eli saadaan tätä kautta enemmän takaisin kuin sinne on panostettu. Näinhän usein sanotaan monien yhteiskunnallisten menojen osalta ja usein perustellaan menojen lisäämistä sillä, että viime kädessä saadaan aikaiseksi säästöjä. Aina ei tämä argumentti päde, mutta tässä talousrikollisuuden torjunnan kohdalla ainakin minun mielestäni tämä argumentti pätee.

Nyt täällä on luotu sellaista mielikuvaa, että olisi keksitty jokin yksittäinen ...

Ensimmäinen varapuhemies:

2 minuuttia, ed. Zyskowicz, voitte jatkaa puhujakorokkeelta!

Puhuja:

(korokkeelta)

Herra puhemies! Jatkan lyhyesti täältä korokkeelta.

Nyt täällä on luotu sellaista mielikuvaa, että olisi keksitty jokin yksittäinen hokkuspokkustemppu, jolla voitaisiin ratkaisevalla tavalla vähentää talousrikollisuutta ja harmaata taloutta. Tämä temppu olisi tuo keskustelussa mainittu käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Haluan tehdä selväksi sen, että tämäkään ratkaisu ei varmastikaan yksin ole sellainen hokkuspokkustemppu kuin nyt täällä annetaan ymmärtää, ja tämäkään ratkaisu ei varmasti ole sellainen, ettei siihen liittyisi mahdollisesti muita ongelmia ja etteivät rikolliset ja roistot löytäisi uudessakin tilanteessa tilaisuutta kiertää laillisia veroja ja maksuja.

Haluan kuitenkin sanoa, kuten täällä kokoomuksen johdon puolelta on sanottu, että me suhtaudumme ennakkoluulottomasti erilaisiin ratkaisuihin ja olemme halukkaita ja valmiita selvittämään erilaisten ratkaisujen toimimisen ja tehokkuuden harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. Näihin ratkaisuihin, joiden tehokkuuden olemme halukkaita selvittämään ja joista saatuja kokemuksia olemme halukkaita hyödyntämään, kuuluu myös tämä käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Eli väitteet siitä, että nimenomaan nykyinen hallitus ja nimenomaan nykyinen valtiovarainministeri Katainen suhtautuisivat jotenkin erityisen penseästi harmaan talouden torjuntaan yleensä ja tähän esitettyyn keinoon erityisesti, ovat vailla perustetta.

Kuten harmaan talouden asiantuntijana valtiovarainministeriössä työskentelevä Markku Hirvonen on todennut, valtiovarainministeriössä ministerin puoluekannasta riippumatta on useita vuosia jo suhtauduttu penseästi ja varauksella eräisiin hänen hyvinä pitämiinsä keinoihin ja ratkaisuihin harmaan talouden vähentämiseksi, ja näihin on kuulunut myös tämä puheena oleva käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Jos toisin olisi, kuten ed. Rajamäki täällä mielellään antaa ymmärtää ja eräät muutkin opposition edustajat, eli siten, että vain Katainen ja kokoomus on tässä jostain syystä kummallisen varauksellinen, niin olisihan jo edellisen hallituksen aikana esimerkiksi, ed. Rajamäki, toteutettu tämä puheena oleva uudistus, koska tämä sisältyi jo edellisen hallituksen aikana vuonna 2006 hyväksyttyyn ohjelmaan. Ja jos toisin olisi, jos vain Katainen olisi tässä se kantona kaskessa oleva valtiovarainministeri, niin tuskin kai Markku Hirvonen olisi julkisesti sanonut, että valtiovarainministeriö ja ministerit puoluekannasta riippumatta ovat hänen näkökulmastaan aiheettomasti torjuneet näitä hänen esittämiään hyviä vaihtoehtoja.

Herra puhemies! Summa summarum, harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastainen työ on tärkeätä, torjunta on tärkeätä, veronmaksajille aiheutetaan tällä rikollisuuden lajilla huomattavia taloudellisia menetyksiä, ja tähän toimintaan, sen torjuntaan, panostettavat varat silloin, kun löydetään oikeat keinot, tulevat veronmaksajille selvästi ja usein moninkertaisesti takaisin. Eri keinojen tehokkuutta on edelleen selvitettävä, mukaan lukien tämän käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden soveltuvuutta. Kun ministeri Katainen ja kun hallitus tulee vakuuttuneeksi siitä, mitkä keinot ovat oikeat, mitkä ratkaisut vievät todellakin asiaa eteenpäin aiheuttamatta enemmän pulmia kuin niillä ratkaistaan, niin on aivan selvää, että tämä hallitus jatkaa toimintaansa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi ja vähentämiseksi.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz totesi, että kokoomus suhtautuu ennakkoluulottomasti kaikkiin keinoihin. Kyllä tämä keskustelu on kuulostanut siltä, että pikemminkin ennakkoluuloisesti, ainakin tähän käännettyyn arvonlisäveroon. Ei kukaan varmaan pidä tätä minään hokkuspokkustemppuna, jossa taikurin hatusta vedetään yksi keino, jolla kaikki ongelmat ratkaistaan, mutta kysymys onkin siitä, otetaanko käyttöön kaikki käytettävissä olevat keinot harmaan talouden suitsimiseksi. Se on veronmaksajien ja rehellisten yrittäjien kannalta oleellinen kysymys, se on kysymys nyt valtiovarainministeriön ja valtiovarainministerin suuntaan, otetaanko kaikki käytettävissä olevat keinot käyttöön. Nyt vaikuttaa siltä, että valtiovarainministeri, joka johtaa valtiovarainministeriötä, ei halua käyttää kaikkia hyväksi koettuja keinoja.

Unto Valpas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowiczille: Ei ole kysymys yhdestä tempusta tässä käännetyssä arvonlisäverojärjestelmässä, mistä puhutaan. Syyttäjät esittävät kolmea etenemistietä eli kolmea temppua. Mutta kysymys on siitä, että hallituksella ei ole yhtään temppua, mitä se aikoo tehdä. Sen takia tästä asiasta keskustellaan. Nyt tarvittaisiin hallitukselta niitä temppuja, ja siinä ei yksi temppu riitä.

Jyrki Yrttiaho /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Zyskowiczille: Ei ole kysymys vain uudesta lainsäädännöstä ja sen luomisen tarpeesta, muun muassa tästä käännetyn arvonlisäverojärjestelmän luomisesta, vaan on kysymys myöskin olemassa olevan lainsäädännön valvonnan heikkouksista ja puutteista. Maassa on noin 20 000 ulkomaista vuokratyöntekijää. Heidän piti rekisteröityä verovelvollisiksi viime vuoden alusta voimaan tulleen lain mukaan. Vain 450 on rekisteröitynyt. Mutta tämä ei ole ministeriön mielestä mikään ongelma. Sen sijaan ministeriö ja Verohallitus hyppäävät jo kuudetta vuotta suomalaisten komennusmiesten niskassa. Tässä on hallituksen linja konkreettisesti.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin vastaan, että kyse harmaan talouden ja verottoman työn osalta ei ole pelkästään ulkomaalaisista työntekijöistä, niin kuin herrat siellä hyvin tietävät. Kokeilkaapa saada kesämökille tai muualle rakennusmiehiä, joita on kuulemma hirveästi työttöminä, niin kummasti vaan on löytymättä työntekijöitä, mutta siinä vaiheessa, kun palkka luvataan maksaa pimeästi, niin kyllä työntekijöitä löytyy. (Ed. Arhinmäki: Onko teillä kokemusta?) — Minulla henkilökohtaisesti ei ole kokemuksia, mutta monilla muilla on, eli tätä tapahtuu tällä hetkellä koko ajan joka puolella maata. — Eli turha väittää, että tässä veron kiertämisessä pimeillä palkoilla on kyse vain ulkomaalaisista työntekijöistä, se on yksi puoli harmaata taloutta, siihen pitää puuttua. Ne työnantajat siinä myös kiertävät veroja, en ollenkaan sitä kiistä.

Mutta sitten, ed. Arhinmäelle: Onko hallitus valmis käyttämään kaikkia keinoja harmaan talouden torjumiseksi? Hallitus on valmis käyttämään kaikkia keinoja, joiden tiedetään toimivan, joiden tiedetään ratkaisevan ongelmia enemmän kuin (Puhemies: Minuutti on mennyt!) aiheuttavan ongelmia. Kyllä!

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Täytyy sanoa, että kun vuosi ja 2 kuukautta on mennyt, niin ensimmäisen kerran tällä kaudella kuulen, että kokoomuksen taholta puhutaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan merkityksestä. Ministeriaitiosta minä en muista kertaakaan kuulleeni tähän viittaavaa puhetta, ja eduskunnan pöytäkirjoistahan sen voi tarkistaa, ovatko hallituksen asianomaiset ministerit puuttuneet julkisesti tähän. Mutta teoria, ed. Zyskowicz, ei riitä. Kyllä voi olla olevinaan tahtoa, mutta jos ei ole yhtään tekoja tai jos teot ovat edellisen hallituksen selviä harmaan talouden talousrikollisuusohjelman kohtia vastaan, niin se on merkittävää.

Nimittäin se, mikä tässä on hyvin olennaista, ed. Zyskowicz, on, että 2006 nimenomaan niitten konkreettisten voimavaralisäysten jälkeen todettiin, että tarvitaan lainsäädännöllisiä, harmaan talouden torjuntaan liittyviä, selkeitä talousrikostorjunnan tehostamiseen liittyviä ehdotuksia, joista kolme oli valtiovarainministeriölle. Tämä käännetty arvonlisävero on yksi, toinen oli rakennusalan neljännesvuosi-ilmoitukset käytetyistä urakoitsijoista, kolmas oli veroviranomaisten oikeus tehdä vertailutietotarkastuksia luottolaitoksissa. Nämä olivat kolme selkeää esitystä. Nyt te toteatte, että pitänee näitä selvittää. Se on aivan merkittävä kannanotto. Te ette ole sitoutuneita edellisen hallituksen talousrikostorjuntaohjelman selviin päätöksiin. Annettiin lainsäädännölliset tehtävät kolmelle ministeriölle: työ- ja elinkeinoministeriölle, oikeusministeriölle ja valtiovarainministeriölle. Te puhutte, että niitä on nyt varmaan hyvä selvittää. Sehän tarkoittaa, että te ette ole sitoutuneet näihin talousrikostorjunnan konkreettisiin asioihin. Ja tämä on merkittävää. Varapuheenjohtajan, ed. Katajan puheenvuorossa oli selvästi kyllä sitä näkökulmaa, että ymmärrettiin myös tätä sisältöä. Eihän näitä harmaan talouden torjunta-asioita puhumalla tehdä.

Nämä olivat hyvin voimakkaasti myöskin korostamassa sitä kehitystyötä, mitä EU:n puitteissa pääjohtaja Ratzelin ja kumppanien kanssa pohdittiin, että laajentuvan unionin rajat ylittävä rikostorjunta tulee vaatimaan ihan toisenlaista otetta. Mutta hankalaa on, jos me emme harmaan talouden torjunnassa itse kansallisesti halua edetä ja meillä on vielä ehkä erityisiä paineitakin, erityisiä tekijöitä, muun muassa läpikulkutransito ja monet muut, joiden takia pitäisi olla hyvin tarkkana. Myöskin Suomen ja Venäjän molemminpuolinen etu on niin puupesu kuin rahanpesu, kaksoislaskutus ja nämä kysymykset käydä yhdessä läpi, että luottamus ja molemminpuolinen taloudellinen hyöty näkyy.

Ei todellakaan tämä käännetty arvonlisäveronjärjestelmä poista harmaata taloutta, mutta se vähentäisi olennaisesti valtiolle aiheutuvia menetyksiä ja heikentäisi rikollisten toimijoiden saamaa kilpailuhyötyä. Kaikissa niissä rikosasioissa, joissa tunnustukselliset rikollisryhmät toimivat, kyse on nimenomaan kuittikauppailmiöstä, joka oleellisesti vähenisi arvonlisäveromuutoksen myötä. On erittäin vaikea ymmärtää, miksi tämä järjestelmä ei toimisi Suomessa, kun se on todettu toimivaksi useissa muissa Euroopan unionin maissa. Tästä on tässä kysymys.

Tästä myöskin, aikani kuunneltuani sitä hiljaisuutta hallituksen piirissä ja aikani kuunneltuani myöskin sitä tuskaa, mikä harmaan talouden talousrikostorjuntaohjelman eteen puskevilla ihmisillä oli, tein joulukuun 11. päivänä kirjallisen kysymyksen 543. Siihen valtiovarainministeri Kataisen vastauksen te voitte lukea. Minä en viitsi sitä lukea, koska "hyvää päivää kirvesvartta". Voi esittää monisanaisesti sen, että vastustan, en kannata. Mutta hän on sen suuressa valiokunnassa ilmoittanut myös koskien Saksan pilottia ihan muutama viikko sitten, ja mitään erityisiä ansioita rikoksentekomahdollisuuksia vähentävistä ehdotuksista minulla ei tämän hallituksen toiminnasta tule esille.

Mutta haluan kyllä sanoa, että oikeusministeriö on päässyt liian vähällä. Oikeusministerin kohdallahan oli nimenomaan tulliselvitysrikosten ja rekisterimerkintärikoksen törkeän tekomuodon säätäminen. Tältä osin oikeusministeri on päässyt täysin vapaalle tässä keskustelussa. Nämä ovat erittäin tärkeitä hänelle määrättyjä vastuita, ja tämä liittyy juuri siihen, että rekisterimerkintärikoksen törkeätä tekomuotoa voitaisiin soveltaa ammattimaisesti rikollisia avusta-vien yhtiökauppiaiden ja saattohoitajien toimintaan sekä myös yleistapauksiin, joissa rikolliset jopa merkitsevät yhtiöiden vastuuhenkilöiksi esimerkiksi kilpailijoita tutkivia viranomaisia näiden tietämättä. Kyllä meillä eletään kuin pellossa, ja meillä ei ole varaa antaa tämän asian mennä tällä tavalla.

Tässä yhteydessä ed. Zyskowiczille on sanottava, että selvittäminen tässä yhteydessä tarkoittaa siis aivan edelleenkin huolimatta paineista, ettei olla sitoutuneita lokakuussa 2006 tehtyyn ratkaisuun. Eihän se mikään salaisuus ole, että ei valtiovarainministeriön virkamieskunta ole koskaan ollut hirveän innostunut näistä lainsäädäntövirityksistä. Mutta edelliset valtiovarainministerit ja ministeri Heinäluoma hyväksyivät tämän ja olivat nimenomaan vahvasti mukana tukemassa myöskin niitä toimia, jotka näkyivät muun muassa 2004 tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa. Se on jäänyt liian vähälle arvolle. Kuten ed. Kataja totesi, on myös elinkeinoelämän ja suomalaisen yhteiskunnan, molempien, kilpailukyky- ja turvallisuusetu, että yhdessä käydään nämä asiat läpi. 2004 tulopoliittinen ratkaisu on minusta hyvin merkittävä siinä, että tilaajan vastuut ja eräät muut asiat pystyttiin yhdessä päättämään, ja niitä vauhdittivat Eteläranta ja keskeiset ammattiyhdistysliikkeen SAK:n voimat, että saatiin hallitukseen vauhtia myös tulopoliittisen ratkaisun myötä.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Maassamme on tietysti aika paljon eri alojen pieniä yrityksiä, joille veronkierto on helppoa. Näin olisi tärkeää saada järjestelmiä, joilla saadaan systeemit pitäviksi, jos sellaisia onkaan. Yksi järjestelmä ei siihen pysty.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aivan lyhyesti totean vain vielä kerran ed. Rajamäelle, että jos tämä käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden siunauksellisuus asioiden ja ongelmien ratkaisemiseksi oli täysin selvää ja mitään selvittämistarvetta asian suhteen ei enää ollut, niin miksi se hallitus, jossa te olitte sisäministerinä ja jossa teidän puoluetoverinne ed. Heinäluoma oli valtiovarainministerinä, ei tätä säätänyt, jos asia oli näin kunnossa? Kokoomuksen eduskuntaryhmä täällä eduskunnassa ei varmasti olisi vastustanut tätä esittämäänne lakiesitystä, jos hallitus sellaisen olisi tänne tuonut.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kuten totesin, lokakuussa 2006 — ed. Zyskowicz hyvin aktiivisesti vaaleja valmistelleena tietää, että se oli ajankohta, jolloin hallituksen uusien merkittävien esitysten valmistaminen kenties ei ihan onnistunut — hallitus hyväksyi sen yhdeksi keskeiseksi toimenpiteeksi ja valtiovarainministeri Heinäluoma pani sen virkamiesvalmisteluun. Mutta oletteko te kaivanut missään vaiheessa niitä esityksiä, selvittänyt missä se virkamiesvalmistelu on? Ainut, mitä siitä on palautunut eduskuntaan, on valtiovarainministeri Kataisen kielteinen kanta. Mutta ministeri Heinäluoma oli hyväksymässä ja viemässä tätä valmisteluun. Se ero on valtiovarainministereillä.

Petri Salo /kok:

Arvoisa puhemies! Totesin tuossa äsken, että entinen valtiovarainministeri Heinäluoma kyllä kiertää tätä salia ympäri ulkokehää mutta ei tule puolustamaan toimintaansa tänne saliin. Nyt olisi kyllä varmaan paikallaan, kun hän on niin lähellä, että kutsuttaisiin hänet tänne ja kysyttäisiin suoraan, (Ed. Rajamäki: Miksei nykyinen valtiovarainministeri ole täällä tämän merkittävän käsittelyn aikana?) että jos piditte tätä asiaa niin tärkeänä ja merkittävänä ja valtiontalouden kannaltakin merkittävänä asiana, niin miksei sitä esitystä tuotu viime kaudella tänne meidän päätettäväksemme. Sisältyykö siihen joitakin sellaisia ongelmia, jotka ovat edelleenkin olemassa?

Toisekseen vielä haluan todeta, että niin kuin ed. Rajamäki hyvin tietää Kansaneläkelaitoksen valtuutettuna, meidän tietoomme, myöskin Kansaneläkelaitoksen valtuutetuille, saatetaan vuosittain kymmeniätuhansia harmaaseen talouteen liittyviä epäkohtia, joissa käytetään selvästi veronmaksajien rahaa ja Kelan rahoja väärin kiertämällä, salaamalla, puliveivaamalla, olemalla asumassa semmoisessakin paikassa, missä ei tosiasiallisesti asuta jne. Koko ajan tavallaan petetään valtiota näillä tempuilla. Olisi paikallaan, valtuutettu Rajamäki, että sielläkin me Kelan valtuutetut nostaisimme nämä asiat kunnolla esille.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Salo perää ed. Heinäluomaa, entistä valtiovarainministeriä, tänne paikalle. Varmaan hänenkin paikallaanolonsa olisi hyvä asia, mutta kyllä kait täällä nyt kaikista eniten kaivattaisiin nykyistä valtiovarainministeriä Jyrki Kataista paikalle. Hänen täytyisi olla täällä nyt, mutta häntä ei näy missään. Lausuntoja hän silti on antanut ja pyrkinyt, niin kuin täällä on tullut jo monta kertaa esille, välttämään suoraa vastausta tähän kysymykseen, johon tarvitaan nopeita tekoja, ei pelkkiä puheita.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rajamäki, nyt eivät teidän selityksenne kyllä vakuuta. Jos tämä käännetty arvonlisäverovelvollisuus jo vuonna 2006 edellisessä hallituksessa oli todettu ongelmattomaksi, jos sitä oli riittävästi selvitetty, jos oltiin vakuuttuneita siitä, että se ratkaisee ongelmia, ainakin enemmän kuin aiheuttaa ongelmia, niin miksi se hallitus ja valtiovarainministeri Heinäluoma eivät tuoneet tätä asiaa eduskunnan käsittelyyn? Eikö, ed. Rajamäki, totuus ole se, että ratkaisua pidettiin ja pidetään edelleenkin hyvin todennäköisesti käyttökelpoisena mutta ei oltu riittävän vakuuttuneita siitä, että järjestelmä näin uudistettuna toimisi tarkoitetulla tavalla, että ongelmia ratkaistaisiin enemmän kuin niitä aiheutettaisiin, että uudistus tuottaisi ne tulokset, joita haluttiin aikaansaada? Eli totean vielä kerran, että kun — toivottavasti kun — selvitysten jälkeen tästä voidaan vakuuttua, niin ei mielestäni ole mitään estettä uudistuksen tekemiselle ja tämänkin kohdan toteuttamiselle tästä mainitsemastanne talousrikollisuuden torjuntaohjelmasta, edellyttäen siis, että uudistuksella saavutetaan niitä tavoitteita, joita sillä ajetaan, ja edellyttäen siis, ettei todellakaan aiheuteta enemmän ongelmia kuin niitä ratkaistaan.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Vielä ed. Zyskowiczille kooten: Lokakuussa 2006 ei päätetty selvittää tätä, vaan hallitus teki talousrikostorjuntaohjelmaan täsmennetyt lainsäädännölliset ehdotukset, joista sovittiin, ja valtiovarainministeri pani sen valmisteluun, lokakuussa 2006. (Ed. Zyskowicz: No mikä on selitys, ettei se tullut tänne?) Vuosi ja kaksi kuukautta on kulunut teidän hallituksenne aikaa, ja te olette nyt juuri ja juuri päätymässä siihen, että olisi ehkä hyvä selvittää uudelleen edellisen hallituksen talousrikostorjuntaohjelma, mutta tähän saakka teidän valtiovarainministerinne on avoimesti vastustanut tätä asiaa niin eduskuntaan kuin suureen valiokuntaan ja ministerineuvostoon päin. Ei edellinen hallitus selvittänyt, vaan se päätti, että tämä toteutetaan. Te olette pysäyttäneet sen. Kysymys on siitä, miksi.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa puhemies! Mikään laki ei ole estänyt tähän päivään mennessä virheellisiä käytäntöjä ja rikollista toimintaa rakennusalalla, vaikka sitä olisi yritetty estää kuinka monen hallituksen toimesta. Se, mitä peräänkuulutan ja nimenomaan nopeudessa peräänkuulutan, on kyllä isojen työmarkkinajärjestöjen ja työntekijäjärjestöjen ja työntekijäryh-mien omat asenteet. Schengen-rajan, itärajan, vuotaminen ja Venäjän viranomaisten, kaikentasoisten viranomaisten korruptio osaltaan ovat kyllä vaikuttamassa myöskin siihen, miten rahanpesu ja ihmisten kulkeminen Schengen-rajojen ulkopuolelta Suomeen etenee ja tapahtuu. Kyllä se kansan omien asenteiden muuttaminen on yksi suurimpia tekijöitä, oli sitten hallitus mikä tahansa. Nyt muun muassa nämä sähköiset viestilait, mitä yritetään tällä hetkellä viedä läpi ja joita te muun muassa aika paljon vastustatte siellä puolella salia, ovat osa tätä rikollisuuden torjuntaa jatkossa.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rajamäki, sanoin teille edellisessä puheenvuorossani, että selityksenne eivät vakuuta; nyt pitää sanoa, että selityksenne päinvastoin hämmentävät. Jos tämä asia oli niin selvä edellisen hallituksen aikana vuonna 2006, että ei ollut enää mitään selvittämisen tarvetta, oli pelkästään pykälien kirjoittaminen ja esityksen tuominen tänne, niin vielä suuremmalla syyllä kysyn, miksi näin ei tehty.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Vastaus on se, että vuoden ja kahden kuukauden aikana valtiovarainministerin vaihdoksen seurauksena tämän, kuten muidenkaan talousrikostorjuntaohjelman konkreettisten lainsäädäntömuutosten, osalta ei ole tapahtunut etenemistä. Asiantuntijat toteavat, syyttäjät julkisesti, että ne ovat toteuttamatta, ne on pysäytetty. Te voitte käydä tästä ihan omassa piirissänne keskustelun. Syy löytyy hyvin läheltä.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Niin kuin ed. Arhinmäki alussa sanoi, vihreät ovat kannattaneet tätä käänteistä arvonlisäveroa. Haluaisin nyt kuitenkin todeta, että edettiin tässä nyt miten tahansa, selvitysten kautta tai suoraan, niin aikaa ei varmaan ole hukattavaksi sen takia, että tässä vaan koko ajan kytketään Suomen ta-loutta yhä syvemmälle tähän harmaaseen ja laittomaan toimintaan.

Kun ed. Karhuvaara täällä sanoi, että ihmisten asenteiden pitää muuttua, ja hän syytti Schengen-alueen korruptoituneita viranomaisia, niin kiinnittäisin nyt huomiota yhteen asiaan, joka on luonut maaperää tälle toiminnalle, ja se oli se virhe, joka tehtiin silloin, kun Euroopan unioniin liittyivät nämä uudet jäsenmaat ja säädettiin tämä kahden vuoden siirtymäaika näille työvoiman vapaan liikkuvuuden rajoituksille. Silloin opetettiin suomalaiset työnantajat keplottelemaan säädöksillä ja turvautumaan vuokratyövoiman käyttöön. Ja kun täällä lueteltiin näitä tilastoja siitä, kuinka moni työntekijä oli rekisteröitynyt — oliko se ed. Valpas vai kuka — se oli pieni osa, niin väittäisin, että siellä on hyvin paljon näitä vuokratyöntekijöitä myöskin — täytyy olla, eikö vaan — (Ed. Rajamäki: Vielä hullumpi tilanne olisi tullut, jos suoraan olisi tehty!) niissä tilastoissa, ja heidän työehtojensa valvominen on osoittautunut äärimmäisen vaikeaksi. Jos olisi heti alun perin luotu semmoinen tilanne, että Virosta olisi voitu tulla Suomeen ihan normaalin työnantajan ihan normaaleille palkkalistoille työntekijänä, niin olisi varmaan vältytty aika monelta ongelmalta. Mutta kuten sanottu, vihreät ovat tukeneet tätä käänteistä arvonlisäveroa.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun täältä takaa on katsellut ja kuunnellut tätä kinastelua tästä harmaan talouden, rahanpesun lakiesityksestä, voi todeta, että on edelleen huomioitava se, että meillä on edelleen porsaanreikiä harmaan talouden kitkemisessä Suomessa paljon ja työ on varmasti kesken ja paljon tarvitaan vielä uudistuksia. Yhteiskunta muuttuu vauhdilla koko ajan meidän ympärillämme niin Suomessa kuin sitten muuallakin. Työmarkkinat, työllisyysmarkkinat, ja työperäinen maahanmuutto esimerkiksi tuo tähän paljon uusia asioita. Meidän täytyy todellakin paneutua siihen, että tähän rahanpesuun, harmaan talouden estämiseen tähtääviä uusia esityksiä ja uusia lakeja tuodaan myöskin tähän saliin ja päästään eteenpäin.

Petri Salo /kok:

Arvoisa puhemies! Positiivista on kuitenkin se, että meillä on täällä tänään hallituksen esitys laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja Suomi on ollut tässä koko ajan myöskin aktiivinen. (Ed. Rajamäki: Se on EU:n direktiivin ansiota, EU:n ansiota!) — Aivan, EU:n ansiota. Täällä on paljon myöskin sellaisia, jotka sanovat, että EU:sta tulee ainoastaan huonoa; EU:sta tulee myöskin paljon hyvää.

Ed. Hautala palautti meidän mieliimme kuitenkin tärkeän asian, ja se on tämä kahden vuoden siirtymäaika. Me muuten äänestimme, ed. Rajamäki, siinä laissa eri lailla: minä vastustin sitä siirtymäaikaa, ja te olitte sen puolesta. Ja nyt te varmaan myönnätte, että te teitte virheellisen päätöksen silloin. Se oli virhe, ja asiantuntijatkin kertovat, että Suomi teki silloin virheellisen päätöksen, josta aiheutui meille lisää ongelmia. Olimme silloin eri puolilla, ja nyt te olisitte oikein fiksu, jos te kertoisitte, että silloin teitte väärän johtopäätöksen.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Salolle: Hallituksen toimenpiteet eivät ole vaikuttaneet millään tavalla tähän, että täällä keskustellaan tästä asiasta, vaan kyseessä on, niin kuin tässä jo välihuutoja tuli, EU-direktiivi. Ja tässä yhteydessä, (Ed. Salo: Mitenkäs te äänestitte siirtymäajasta?) ed. Salo, puhutaan nyt harmaan talouden veronkierrosta, kuittikaupasta, ja näitä puheita ei olisi voitu pitää, ellei tämä asia olisi tässä direktiivimuodossa tullut tähän saliin. Siitä on nyt kysymys. (Ed. Hautala: Kyllä olisi voitu!) Eli hallituksella ei ole mitään ansiota tämän asian suhteen, ainoastaan se on toiminut jarrumiehenä koko asiassa.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Jos tarkastellaan laajemmin työmarkkinoita, työvoiman liikkuvuutta, harmaan talouden, laittoman työnteon kysymyksiä, voi olla, että siirtymäajat eivät ole olleet ollenkaan meille riittäviä. Itse asiassa minä luulen, että Romanian, Bulgarian vastaavissa kysymyksissä me tulemme vielä näkemään, että työmarkkinoiden hallinta ei ole välttämättä kunnossa. Esimerkiksi komissaari Frattinin johdolla komissio ja ministerineuvosto teki tosissaan töitä harmaan talouden estämiseksi ja nimenomaan työvoiman valvonnan ja ihmisoikeuksien puolesta ja työmarkkinoiden tervehdyttämisen suuntaan. Tältä osin meillä on erittäin vakava ongelma koko Euroopan unionissa, ja tältä osin voi olla, että mekin olemme monissa asioissa vielä näkemässä vasta sitä, mitä todella meillä on edessämme.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Aivan lyhyesti vielä, puhemies: Teen tästä sen johtopäätöksen, että ed. Rajamäki oli sitä mieltä, että hän teki oikein, kun hän ajoi niitä siirtymäaikoja, ja oli äskeisen puheenvuoron perusteella sitä mieltä, että niiden olisi pitänyt olla vieläkin pitempiä. Onko tämä johtopäätös aivan oikea? (Ed. Rajamäki: Tulkitkaa ihan vapaasti!)

Keskustelu päättyi.