7) Hallituksen esitys laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta
annetun lain muuttamisesta
Markku Laukkanen /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Eduskuntahan on kantanut useaan otteeseen
huolta suomalaisen merenkulun tilasta, ja tämä laki
ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta
liittyy tähän tukikokonaisuuteen. Nythän
on tavoitteena, että tähän tukijärjestelmään
otetaan käyttöön sellainen järjestelmä,
jossa suomalainen varustamotyönantaja saa pitää työntekijöiden
merityötulosta toimitettuja ennakonpidätyksiä vastaavan
määrän. Eli tavoitteena on todellakin
sen kautta luoda entistä parempi kilpailukyky suomalaisille
varustamoille ja sen kautta lisätä niitä edellytyksiä,
että suomalainen kauppa-alusto pysyy sitten myöskin
Suomen lipun alla. Kilpailu on yhä kovempaa, ja nyt kun Baltian
maat ovat EU:n jäseninä, se tarkoittaa lähivuosina
myöskin sitä, että niin sanottu kabotaasiliikenne
tulee Baltian maiden ja Skandinavian maiden, lähinnä tietysti
EU:n jäsenmaiden, kesken voimakkaasti myöskin
lisääntymään. Tämä ilman
muuta tarkoittaa ennen muuta sitten uutta kilpailuasetelmaa Ahvenanmaan
merenkulkuun ja liikenteeseen.
Herra puhemies! Valiokunta on kiinnittänyt huomiota
erityisesti yhteen seikkaan. Markkinoilla esiintyy ongelma siitä,
että kaikilla pääasiassa ulkomaanliikenteessä toimivilla
lastialuksilla ei ole ollut edellytyksiä päästä kauppa-alusluetteloon
eikä saada henkilöstölleen merityöverokortteja,
joiden perusteella laissa määriteltyä tukea
olisi voinut hakea. Kyse on juuri siitä, että Kilpailuviraston
mukaan kilpailunäkökulmasta katsottuna tämän
ongelman korjaaminen edellyttäisi sitä, että pääasiassa
ulkomaanliikenteessä toimivien varustamojen tulisi saada
lain asettamat ehdot täyttämään
toimintaan tasavertaisesti tukea valtiolta. Ratkaisevana tekijänä tulisikin olla
se, että varustamo harjoittaa nämä kriteerit täyttävää liikennettä,
eikä se, mikä sen työntekijöiden
asema on suhteessa verolainsäädäntöön. Sellaisia
ulkomaankauppaliikennettä harjoittavia aluksia on Suomessa
muuallakin kuin pelkästään merialueella.
Niitä löytyy, itse asiassa ei kovin monta alusta,
mutta niitä löytyy esimerkiksi Saimaalta, jolla
on rahtiliikennettä harjoittava alus ja jossa on myöskin
matkustajaliikennettä harjoittava alus kanavaliikenteessä Lappeenrannan
ja Viipurin välillä. Ja lisäksi tähän
samaan asiakokonaisuuteen kuuluu sitten myöskin Ahvenanmaan
ja Manner-Suomen välinen liikenne.
Tässä on tavallaan ollut se lähtökohta,
minkä takia tähän mietintöön
sisältyy valiokunnan kaksi lausumaehdotusta, joista ensimmäinen
kuuluu näin: "Eduskunta edellyttää hallituksen
ryhtyvän pikaisiin toimenpiteisiin, jotta pääasiassa
ulkomaanliikenteessä toimivat varustamot saisivat ulkomaanliikenteen
kauppa-alusluettelosta annetun lain asettamat ehdot täyttävään
toimintaan tasavertaisesti tukea valtiolta." Mikäpä siinä,
tätä voi hyvin sanoa vaikka Lex Careliaksi tai
Lex Saimaaksi, miksi vaan, mutta tuolla alueella ulkomaankauppaliikennettä harjoittava
Mopro-niminen yhtiö ja myöskin tämä Carelia-alus
ilman muuta tämän lausuman toteuduttua tulisivat
pääsemään tämän
tukijärjestelmän piiriin, mikä on ollut
myöskin valiokunnan tavoite ja tarkoitus.
Toinen lausumaehdotus: "Eduskunta edellyttää hallituksen
selvittävän, miten pitkällä aikavälillä voidaan
turvata ja tukea merenkulkua Ahvenanmaalla ja muuallakin Suomessa
tasapuolisesti ja kilpailutilannetta vääristämättä."
Tämä nyt lähinnä lähtee
nimenomaan siitä, että Ahvenanmaan tilanne tulee
hyvinkin nopealla tavalla tämän Baltian maiden
EU:n jäseneksi tulon myötä muuttumaan.
Ahvenanmaan maakuntahallitushan on tuonut esille Ahvenanmaan ja
mannermaan välisen liikenteen ongelmia useaan otteeseen.
Tällä hetkellä todellakaan tällä välillä liikennöivä varustamo
ei saa nyt kyseessä olevaa merenkulun tukea. Toisaalta
taas esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välillä liikennöivät
matkustaja-alukset, jotka tarjoavat vastaavia kuljetuspalveluita
Ahvenanmaan ja mannermaan välillä, saavat jo nyt
ja jatkossakin uuden lainsäädännön mukaista
tukea. Tässä on selvä ristiriita. Tietysti nämä ulkomaiset
varustamot, jotka saattavat sitten tähän Ahvenanmaan
meriliikenteeseen tulla mukaan, kabotaasiliikenteeseen, ovat oman maansa
tukien piirissä. Kilpailutilanteen vääristymien
poistamiseksi maakuntahallitus onkin ehdottanut tukea laajennettavaksi
sillä tavoin, että sen piiriin kuuluisivat pääasiassa
ulkomaanliikenteeseen käytettävien alusten lisäksi
myös sellaiset alukset, jotka täyttävät
lain ehdot ja kilpailevat suoraan muiden kuin Suomen lipun alla olevien
alusten kanssa. Tässä on hyvä perustelu tavallaan
tälle valiokunnan kakkoslausumaehdotukselle.
Valiokunta siis katsoo, että Ahvenanmaan maakuntahallituksen
esille nostamaa kysymystä tulee hallituksessa selvittää ja
on hyvä kartoittaa, mikä markkinoiden tilanne
on ja onko tämä uhkatilanne tavallaan sitten toteutunut
jo nyt joidenkin varustamoiden kohdalla. Tietysti on selvää,
että valiokunta haluaa alleviivata sitä, että tuet
on alun perin tarkoitettu nimenomaan pääasiassa
ulkomaanliikenteessä toimivien varustamojen tukemiseen,
ei siis sellaisten, jotka ovat kotimaanliikenteessä tai
pelkästään sisävesiliikenteessä.
Nämä toimenpiteet johtavat tukijärjestelmän laajentumiseen.
Tilanteen korjaaminen ja näiden korjausten taloudellisten
vaikutusten arviointi toki vaatii lisäselvityksiä muun
muassa aiottujen muutosten suhteesta muuhun Suomen ja EU:n lainsäädäntöön,
ja valiokunta korostaakin, että koska aiottujen muutosten
seurauksena maksettava määrä tulee lisääntymään,
tulee myös valtion talousarvioon sisällyttää lisämääräraha
kyseiseen tarkoitukseen. Tämän lisäksi
valiokunta toteaa, että kilpailutilanteen oikaisemiseksi
vaadittavat muutokset ovat lainsäädäntöteknisesti monimutkaisia
ja siksi muutoksia tehtäessä on kiinnitettävä huomiota
muun muassa siihen, että tukien maksamiselle asetettavat
perusteet rajaavat tukien käyttökohteet hyvin
tarkasti ja minimoivat sitten myöskin näiden tukien
väärinkäytösten mahdollisuudet.
Reijo Paajanen /kok:
Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja toi selkeästi
valiokunnan kannanoton julki. Tämä hallituksen
esitys tässä varmaan monelle vaikeassa lakikysymyksessä on
hyvä ja ehdottoman tarpeellinen. Jotta laivaliikenne pysyy
kilpailukykyisenä Suomessa ja vältytään
ulosliputuksilta tulevaisuudessa ja vältytään
työpaikkojen menetyksiltä, merkittävästi
työpaikkojen menetyksiltä, on tuo tukipaketin
hyväksyminen elintärkeä.
Valiokunta kannanotossaan puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
Puheenjohtaja toi erinomaisesti esiin ne muutamat huomautukset,
mitkä valiokunta otti esiin. Valiokunta toteaa todellakin,
että esityksessä on ollut ongelmia tasavertaisuudesta
huolehtimisessa, jotta kilpailuvääristymiä ei
pääsisi syntymään. Aikataulullisista
syistä johtuen tämä lakiehdotus on hyvä.
Tiettyihin jatkotoimenpiteisiin tulee ryhtyä hyväksymisen
jälkeen. Valiokunnan kannanotossa nämä jatkotoimenpiteet
yksilöidään ja niiden tultua hyväksytyiksi
hallitus velvoitetaan pikaisiin toimenpiteisiin epätarkkuuksien
korjaamiseksi. Ongelmakohtia on Ahvenanmaan merenkulkuelinkeinon
turvaamisessa, ja niin kuin jo mainittiin, kanavaliikenne Saimaalta
Venäjälle on myös samassa sarjassa. Hallituksen
jatkotoimenpiteissä näiden alueiden laivaliikenteen
turvaamiseksi kiinnitettäköön suurta
huomiota.
Roger Jansson /r:
Värderade herr talman! Det är ett utomordentligt
betänkande och arbete som kommunikationsutskottet har lagt
ner på den här frågan och dessutom gjort
det mycket snabbt. Jag skulle gärna vilja vara med i utskottet
som medlem för att där få delta i de
här frågorna. Det här lagförslaget är
ju den första delen av två av Finlands anpassning
för att internationell sjöfart skall vara möjlig
under finsk flagg i framtiden i det konkurrensläge som
vi nu har.
Den andra delen i det här paketet ligger också nu
i riksdagen och huvudsakligen i finansutskottet. Jag hoppas att
detta utskotts behandling skall vara lika snabb och lika positiv
som kommunikationsutskottets. Landets rederinäring behöver
få snabba besked om att det principbeslut som regeringen
tog i november i fjol nu genomförs.
Inom passagerartrafiken har landets rederier bara en ny beställning
och den ligger dessutom på ett finskt varv i Raumo. Det är
det åländska rederiet Birka Line Ab som har den
nya beställningen på fartyget, kryssningsfartyget
Birka Paradise, en mycket stor satsning inom finsk sjöfart.
Rederiet behöver få det här beskedet
hur det blir med lagstiftningen framöver så fort
som möjligt för att kunna fatta ett beslut om
att sätta fartyget under finsk flagg.
Det totala stödpaketet är ju egentligen inte
ett stöd till rederinäringen, vilket det uppfattas
som. Det viktiga med stödpaketet är att vi kan
hålla kvar den här väsentliga näringen
i vårt land under finsk flagg och alldeles särskilt
för att bibehålla de ungefär 10 000
arbetsplatser som är berörda i sammanhanget.
Den här lagstiftningen har dock en brist och det är
att den gäller blott för 5 år. Min fråga
till utskottsmedlemmarna är om ni har diskuterat den här
problematiken, vad händer sedan? Jag deltar för
min del mycket aktivt i diskussionerna i olika sammanhang, men det
vore intressant att höra om den på något
sätt har berörts också i samband med
det här ärendet.
Herr talman! Det är bra att utskottet har tagit upp
frågan om den internationella konkurrensen som nu drabbar
också vår inrikessjöfart, vilket inte
har varit fallet tidigare. I betänkandet nämns problematiken
med avseende på trafiken på Saimen, men också på trafiken
mellan Åland och fastlandet, speciellt trafiken med varor.
Det är så att redan idag så ligger transportkostnaderna
t.ex. mellan Mariehamn och Helsingfors på en 2—3 gånger
högre nivå än för motsvarande
landsvägs- eller järnvägstransporter
här på fastlandet. Det är en konkurrenssituation
som inte är acceptabel, kunde man ge samma stöd
till de varutransporter som sker mellan Åland
och fastlandet så kunde man något jämna
ut den här konkurrensojämlikheten. — Jag
ber att få tacka kommunikationsutskottet för ett
mycket gott arbete.
Olli Nepponen /kok:
Arvoisa puhemies! Yhdyn mielelläni näihin
kiitoksiin liikennevaliokunnalle, joka on ottanut esiin erään
ongelman, joka koskee sitä, että kaikki ulkomaanliikenteessä olevat
alukset eivät ole päässeet tämän
tuen piiriin.
Viime kaudella saimme pitkän väännön
jälkeen erään Itä-Savossa toimivan
varustamon pääasiassa ulkomaanliikenteessä olevan
aluksen ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon, mutta siitä huolimatta
ei tälle varustamolle annettu näitä etuja,
koska tässä ei voitu osoittaa olevan merityötuloa.
Nyt tähän ongelmaan on kiinnitetty huomiota ja
toivomus on, että tämä paha epäkohta
voitaisiin korjata. Tämä epäkohta on
johtanut, niin kuin täällä todetaan,
kilpailun vääristymiseen niin, että tätä etua
nauttiva varustamo tulee murtamaan jäätä Saimaalle,
kun siellä on kuitenkin tähän tarkoitukseen
varustamo kehittänyt oman aluksensa, ja näin nauttii
edusta ja vie sitten työpaikkoja tältä varustamolta.
Nyt on toivomus, että tämä liikennevaliokunnan
ansiokas mietintö johtaa tämän epäkohdan poistamiseen,
ja myöskin se, ettei tällaisia kilpailullisia
ongelmia enää tulevaisuudessa ole. Meillä sisävesiliikenteen
myöskin pitää toimia, koska se on hyvin
varteenotettava kuljetusmuoto niin rautatieliikenteen kuin maantieliikenteen
ohella.
Mikko Immonen /vas:
Arvoisa puhemies! Panen myös ilolla merkille sen seikan,
että merenkulkuun vakavasti suhtaudutaan, ja sen, että suomalainen
merenkulku pyritään vaikka nyt pieneltä osin,
mutta pyritään kuitenkin, säilyttämään
maailman kartalla. Niin pitkä ja hyvä historia
sillä on, että sen hiipumiseen, joka tässä muutama
vuosi sitten, viime vuosina, on näyttänyt ilmeiseltä,
saataisiin edes pientä plussaa näkyviin. Tällä tarkoitan
muun muassa sitä, että ne uhkat, mitkä ovat
olleet ulkomaille liputtamisesta, ovat ilmenneet merenkulun oppilaitoksiin pyrkimisen
osalta niin, että ei ole oikein halukkaita enää.
On vähemmän pyrkijöitä kuin
olisi tilaa. Tämä on tietysti ollut ikävä viesti
sille historialle, mikä merenkulun tilanteessa on. Toivon, että tämäkin
edesauttaa sitä, mihin puheenjohtaja viittasi, että tukipaketti
ei tuo vääristymiä. Vääristymien
osalta haluan mainita myös sen, että työntekijöitten
vastaantulo muun muassa takavuosina käytännössä teki
sen, että osinkoina jaettiin sitten tämä paketti.
Toivon, että tämmöistä ei tämä paketti
tuo tullessaan.
Markku Laukkanen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Mehän olemme nyt todellakin
tilanteessa, että viime aikojen kehitys on ollut hyvin selvää:
Suomesta ulosliputetaan laivoja, ja olemme siinä mielessä vähän
tulleet niin kuin finaaliin. Tonnistoverolainsäädäntöä pitäisi
uudistaa ja tarkistaa sinne Ruotsin-mallin suuntaan päin, jotta
löydämme kaikki keinot, millä suomalaiset työpaikat
ja ennen muuta merenkulun osaaminen ja siihen liittyvä koulutus,
mihin ed. Immonen viittasi, säilyvät Suomessa.
Ed. Janssonille kohdennan vielä vastauspuheenvuoronomaisesti
lyhyen kommentin tulevaisuudesta, mitä tapahtuu viiden
vuoden jälkeen. Kun puhumme Suomenlahden ja Itämeren
liikenteestä, puhumme merenkulusta, joka on ollut tähän
asti osa alkoholipolitiikkaa, osa tukipolitiikkaa, osa työmarkkinapolitiikkaa,
ja varmasti siellä on vähän merenkulkupolitiikkaakin,
eli se on koostunut erittäin monesta tekijästä.
Sitä, minkälaisena me näemme Itämeren
liikenteen joskus viiden tai kymmenen vuoden kuluttua, on äärimmäisen
vaikea merenkulun ammattilaistenkaan sanoa. Onko se isoja viihteen
tarjoamiseen perustuvia aluksia vai onko se todellakin perinteistä tavarankuljetusta,
matkustajakuljetusta, onko se risteilyaluksia, mitä se
on? Siinä on suomalaiselle merenkululle, siinä on
Ahvenanmaan merenkululle äärimmäisen
suuri haaste. Totta kai on selvää, että suomalaisten
varustamojen täytyy olla mukana siinä kilpailussa.
Tavallaan uuden haasteen tähän kilpailutilanteeseen
tuovat sitten nämä Baltian maat, jotka halvemmalla
kustannustasolla tällä hetkellä tulevat
markkinoille. Meidän etumme, totta kai, on se, että meillä on toistaiseksi
vielä hyvä aluskanta.
Lopuksi, puhemies, totean vain sen, että myöskin
aluskannan uudistumiseen me tarvitsemme mekanismeja. Jos keskimäärin
aluskannan ikä alkaa olla 17 vuotta, silloin me alamme olla
sillä rajalla, että kovin kiire tulee jo pyrkiä tekemään
myöskin uusia hankintoja Itämeren liikenteeseen.
Roger Jansson /r:
Herr talman! Det är glädjande att den här
kunskapen om sjöfartens villkor finns i riksdagen. Jag
tror inte den är särskilt bred, men det är
speciellt viktigt att den finns i kommunikationsutskottet.
Framtiden i den här branschen kommer nu att åtminstone
vara progressiv. Vi vet att sjötransporterna är
en av de sektorer inom världshandeln som ökar
mest. Det vore ju, som också ledamot Immonen var inne på här,
ytterst olyckligt om vi skulle avhända oss den
kunskap som vi genom årtionden, ja t.o.m. genom århundraden
har byggt upp. Det blir viktigt för oss att under den här
5-årsperioden, ja redan i början av den hitta
de långsiktiga lösningar som behövs.
Jag hoppas för min del att de skall vara mindre skattebelastande än
den här lösningen.
Till riksdagsledamot Immonen vill jag säga att det är
förståeligt att rederierna i den situation som har
varit under de senaste åren, då man inte känt till
verksamhetsförutsättningarna för branschen, har
gått in för att delvis ta ut pengarna ur företagen
och satsa på annan verksamhet som man vet att är
lönsam och har framtiden för sig.
Nu hoppas jag att beslutet som kommer att tas i riksdagen i
sin helhet skall resultera i att sådana tankegångar
inte mera behövs och de pengar som finns i företagen
och produceras i rederiföretagen skall användas
till i huvudsak nyinvesteringar och reinvesteringar i stället
för till stora dividender.
Yleiskeskustelu päättyy.