Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt merkittäviä tuloveron kevennyksiä niin viime vuonna kuin tänä vuonnakin, ja kuten tiedämme, hallitus kaavailee myöskin lisää veronkevennyksiä, mikäli tuporatkaisua sillä voidaan avittaa. Näistä veronkevennyksistähän eivät ole hyötyneet kaikki kansalaiset, vaan lähes miljoona suomalaista aikuista on jäänyt näitten veronkevennysten ulkopuolelle eli pientä eläkettä saavat, työmarkkinatukea saavat, opiskelijat, jotka tekevät hyvin vähän työtä, eli suuri osa väestöstä on jäänyt ulkopuolelle. Ajattelin nyt kysyä, arvoisa pääministeri:

Aikooko hallitus nyt ehdottaa ensi vuoden alusta korotusta esimerkiksi minimityöttömyysturvaan, työmarkkinatukeen, työttömyysturvan peruspäivärahaan tai tasokorotusta kansaneläkkeeseen, koska esimerkiksi kansaneläkkeen tasokorotushan hyödyttäisi suurinta osaa eläkeläisistä nimenomaan tämän eläketulovähennyksen kautta ja tällä tavalla, pääministeri, saataisiin sitä ostovoimaa, jota te olette peräänkuuluttanut, joka työllistäisi? Eikö olisi nyt järkevä miettiä, että tuloveronkevennysten sijaan nostettaisiin pienimpiä etuuksia?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Useimpien näistä etuuksista, jotka lueteltiin, korotuksista ja korotusaikatauluista on hallitusohjelmassa sovittu. Ne tulevat aikanaan. Tuloveronkevennykset on kohdistettu sillä tavalla, että niillä saataisiin maksimaalista työllisyysvaikutusta, sitä kautta talouskasvua yhteiskuntaan, minkä kautta hyöty tulee koko kansalle, erityisesti palveluverkoston ylläpitämisen kautta. Meidän vain pitää pystyä tämän talouden rakenteita kehittämään siten, että työllisyys kehittyy myönteisesti ja kykenemme ylläpitämään niitä hyvinvointipalveluita, jotka meille tärkeitä ovat, ja ne koskevat kaikkia kansalaisia.

Arvoisa puhemies! Tiedustelisin nyt valtiovarainministeri Kalliomäeltä seuraavaksi: Kun näitä veronkevennyksiä tehdään, mehän joudumme tekemään valintoja, joko veronkevennykset tai hyvinvointipalvelut. Suomi käyttää kolmanneksi vähiten EU-maista rahaa terveydenhuoltoon, tänään saimme nimittäin kuulla, että hieman yli 7 prosenttia. Me saamme kyllä hyvin laadukkaita terveyspalveluja näillä, mutta me tiedämme, mistä ne otetaan: ne otetaan työntekijöiden selkänahasta, ja hoitojonot kyllä kasvavat.

Haluaisin nyt tiedustella, arvoisa valtiovarainministeri: Lupaatteko te nyt kunnille lisää rahaa jonojen purkuun ja hoitotakuun toteuttamiseen? Nimittäin tiedot kunnista kertovat, että hoitotakuuta ei pystytä toteuttamaan, siitä ei selvitä ilman rahoja. Pelkkä jonojen purku vaatisi 130 miljoonaa euroa lisää, ja voin vain kertoa, että olen tutustunut niin Helsingin, Pirkanmaan kuin Hus-piirin tilanteeseen ja myöskin Kajaanista olen saanut tiedot, että Kainuussa on jonossa 2 040 potilasta, jotka pitäisi saada leikattua ennen kuin hoitotakuu tulee voimaan.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Enää ei puutu kuin että ed. Outi Ojala tutustuu myöskin valtiontalouteen ja kuntatalouteen sen lisäksi. Valintoja todella pitää tehdä. Hallitus on tehnyt valintansa nimenomaan palveluitten turvaamisen hyväksi. Sitä varten verotuksessa on tehty niin kuin on tehty, jotta saadaan talouteen kasvua ja sitä kautta työllisyyttä vahvistettua myöskin pidemmällä aikavälillä. Vain tällä tavalla, että saadaan kasvua ja työllisyyttä, kyetään myös tulevaisuudessa turvaamaan ne teidänkin kaipaamanne palvelut. Teidän reseptinne, minkä olette esittänyt, on aivan väärä.

Herra puhemies! Nuo ovat kovin yleisen tason kysymyksiä, mitä ed. Outi Ojala esitti. Minun kysymykseni sisältää myös toimenpide-ehdotuksen. Kun hän luetteli näitä paikkoja, missä on käynyt, niin eläkeläiset sekä Tampereella että Turussa (Eduskunnasta: Ja Oulussa!) — Oulusta puhumattakaan — ovat ottaneet yhteyttä sen takia, että alkoholin hinta on historiallisen alhaalla, mikä merkitsee, että myöskin inflaatio on historiallisen alhaalla. Vuonna 55 edellisen kerran on oltu näin pienissä numeroissa. Tämä merkitsee sitä, että kun eläkkeet on sidottu indeksiin, niin tämä sinänsä myönteinen indeksitilanne (Ed. Zyskowiczin välihuuto) — Ed. Zyskowicz, minä arvaan, että tämä asia ei ole teille kovin läheinen, mutta saanko jatkaa. — tämä indeksikysymys on hyvin eläkeläisiä koskeva kysymys.

Olisiko harkittavissa, herra puhemies, että kun eläkeläiskotitaloudet ovat kuitenkin oma ryhmänsä, selkeästi rajattavissa oleva ryhmä, eläkeläiskotitalouksille heidän kulurakenteensa huomioiden pystyttäisiin rakentamaan — ja tämä on nyt se ehdotus — ihan oma indeksinsä?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Nyt meillä on poikkeuksellinen vuosi tuon alkoholin hinnanalennuksen takia, ja nyt pitää muistaa ensinnäkin se, että perustuslain mukaan eläkkeitä ei kuitenkaan voida alentaa, eli vaikka indeksi tuottaisi negatiivisen tuloksen, niin sellaista ei eläkeläisille tapahdu.

Mutta tätä eläkeläisten kulutusindeksiähän on laskettu ja mietitty, siis etsitty sellaiset asiat, jotka ovat nimenomaan eläkeläistalouksille tyypillisiä. Kun katsotaan nyt jälkikäteen, niin jos sellaista indeksiä olisi käytetty vuodesta 85 alkaen, se olisi ollut epäedullisempi eläkeläisille, joten ainakin tällä hetkellä ja näiden parinkymmenen vuoden kokemusten perusteella voidaan sanoa, että tämä nykyinen indeksi on eläkeläisten kulutusindeksiin nähden myönteisempi eläkeläisille.

Herra puhemies! Todellakin ministeri Mönkäre vastasi kirjalliseen kysymykseeni 313 pari viikkoa sitten, että tälle eläkeläisten kolkolle kohtelulle tässä alkoholin hintapolitiikassa ja sen kautta indeksissä hallitus ei aio tehdä yhtään mitään. Kun hallitus ei ole muutoinkaan luvannut eläkeläisille muuta kuin 7 euroa vuonna 2006 kansaneläkkeisiin korotusta, joka ei ole mikään tasokorotus, niin kylmää kyytiä on eläkeläisillä, ja sama on veropolitiikan osalta myös työttömillä ja lapsiperheillä. Kysynkin:

Eikö olisi mahdollista, esimerkiksi herra pääministeri, se, että ruoan arvonlisäveroa alennettaisiin, niin kuin kristillisdemokraatit ovat esittäneet, 17 prosentista 12 prosenttiin? (Ed. Zyskowicz: Niin kuin keskusta ennen vaaleja esitti!) — Keskusta on ollut samaa mieltä, mutta ei ole todellakaan enää ollut teoissa. — Niin siis kaikki pienituloiset — lapsiperheet, työttömät, eläkeläiset — saisivat veronkevennyksistä kohtuullisen osuuden ja maatalous myös saisi hyötyä.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämäkin aihe on käsitelty kyselytunnilla aika moneen kertaan. Varmasti asia tulee esille sitten luontevassa yhteydessä ensi syksynä, jos edustaja tekee asiasta aloitteen ja myös rahoitusmallin sille. Hallitus omassa veropolitiikassaan on päätynyt keskittämään veronkevennykset ennen muuta työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistäviin veroihin: työn verokiilan keventämiseen ja yritysverotuksen keventämiseen kilpailukykymme parantamiseksi. Tämä on ollut tietoinen valinta, jotta saisimme talouskehityksemme paremmalle uralle kolme vuotta jatkuneen laskusuhdanteen jälkeen.