Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Ehdotan, että tämä lakiehdotus hylätään sen takia, että käsittääkseni ei ollut lainkaan ympäristön kannalta edullista, että turpeen veroa alennetaan, ja kun esitykseni on hävinnyt siitä, että vastapainoksi kivihiilen veroa olisi korotettu, niin tämä lakiesitys olisi hylättävä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä on kysymys todella siitä, että ollaan tekemässä lainsäädäntöä, jolla pyritään tukemaan myös jatkossa päästökaupan olosuhteissa turpeen polttamista energialähteenä sekä kaukolämmön että sähkön tuotannossa.

Yhdistetty tuotanto on tietysti tärkeätä, pitää olla alueellinen näkökulma mukana, mutta sen pitäisi painottua nimenomaan puuhakkeen käyttöön. Tämä ed. Heidi Hautalan kuvaama hävinnyt näkökulma, joka lähti siitä, että turpeen verotusta porrastettaisiin, niin että se olisi aina sitä matalampaa, mitä enemmän puuhaketta on mukana, on ympäristöllisesti perusteltu. Samalla siinä myös esityksessä oli kivihiilen verotuksen lisääminen.

Eduskuntahan vuonna 1996 jätti ikään kuin jälkeensä sellaisen huonon hännän, että kivihiilen asemaa verotuksellisesti helpotettiin muihin energialähteisiin nähden. Näin ollen nyt, kun tämä tilanne on hävinnyt, en myöskään itse näe tilannetta sellaisena, että meidän pitäisi vain tässä tapauksessa hyväksyä tämä yksipuolinen näkökulma eli helpottaa turpeen verotusta, vaan asiaa pitäisi tarkastella laajemmin ja ottaa muitakin näkökulmia huomioon.

Tietysti alueellisen toiminnan jatkamisen mahdollistaminen näissä energiantuotantolaitoksissa on tärkeätä, mutta ihan näin yksinkertaisesti ja ympäristöä rasittavalla tavalla sitä ei voisi tehdä. Kannatan ed. Heidi Hautalan ehdotusta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Asialla on monta puolta. Kiinnitän äskeisessä ed. Tiusasen puheenvuorossa huomiota vain yhteen ainoaan yksityiskohtaan, nimittäin siihen, että hän sanoi sanatarkasti, että pitäisi puuhakkeeseen vain turvautua näissä asioissa. Se on ihan hyvä periaate tiettyihin pisteisiin saakka.

Ensinnäkin ensimmäinen piste on se, että siinä on selvä katto, 12 miljoonaa kuutiomottia siis vuodessa on se maksimimäärä, mikä voidaan kestävällä tavalla tähän tarkoitukseen käyttää. Toinen on se, että vielä tänä päivänä nämä chp-laitokset, joista ed. Tiusanen äsken juuri puhui, ovat rakenteeltaan pääosin sellaisia, että niissä joudutaan käyttämään polttoaineseoksia eli siis toisin sanoen käyttämään lähinnä turvetta hyväksi, ja sitten taas turpeen kanssa voidaan käyttää peltoenergiaa hyväksi. Eli olemme sellaisessa ylimenovaiheen tilanteessa, jossa ihan täydellisesti näihin puhdasoppisiin ympäristöpoliittisiin ratkaisuihin meillä ei ole mahdollisuutta.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tosiaan, ed. Pulliainen on tietysti oikeassa laitteistojen tekniikkakysymyksessä; ne vaativat tätä lisäpolttoainetta.

Mutta mielestäni olisi kyllä tarkasteltava muita tukimahdollisuuksia — tässähän ei ole kysymys vain nyt turpeesta vaan myös aluetaloudesta ja sen tukemisesta — kuin turpeen verotuksen alentaminen, koska jälleen sitten tapahtuu, nyt kiinnitän huomiota vain tähän, että kilpailutilanne muihin energialähteisiin nähden paranee turpeella tai ainakin säilyy. Nyt sitten ovat nämä muut vaihtoehdot, jotka kuitenkin ovat olemassa sillä lailla, jos me teknologiaa kehitämme ylimenokaudenkin ylitse, katsomme hiukan ja kehitämme laitteistoja, niin että niillä voisi yhä enemmän polttaa ilman turvetta, ruokohelpi- ja puuhakelinjalla. On tietysti selvää, että puuhaketta on rajallinen määrä — ne mottimäärät, mitkä ed. Pulliainen totesi — mutta ruokohelpi on taas tällainen uusi vaihtoehto, ja tässä myös nimenomaan ed. Pulliainen on erittäin vahvasti ollut asiaa viemässä eteenpäin Suomessa, ja se aukaisee ikään kuin uusia mahdollisuuksia. Mutta nimenomaan tasapainokysymystä verotusnäkökulmassa mielestäni ei pitäisi nyt avata.