1) Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2012 toiseksi lisätalousarvioksi
Kimmo Sasi /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on tämän
vuoden toinen lisätalousarvio ja valtiovarainvaliokunnan
siitä antama mietintö. Valitettavasti taloudellinen
tilanne ei näytä tällä hetkellä varsin
positiiviselta. Talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna
0,8 prosenttia, mutta valitettavasti Suomen viennin kasvu on hyytymässä ja
vaihtotase tulee tänäkin vuonna jäämään
alijäämäiseksi, kuten myös kauppatase.
Kaikkein suurimpana huolena tällä hetkellä on
se, että euroalue on vaarassa ajautua taantumaan, ja voi
olla, että tästä taantumasta voi tulla
varsin syvä, kun näemme, mitä lähiviikkojen
aikana euroalueella tapahtuu.
Kaikkia keinoja on tähän mennessä jo
pyritty käyttämään, ja keskuspankki
on pitänyt koron varsin alhaisena. 1 prosentin korolla
on lainattu massiivinen määrä rahaa,
ja tällä hetkellä korko on negatiivinen
reaalikoron osalta. Tämäkin myöskin tarkoittaa
sitä, että rahapoliittisilla keinoilla kovin paljon
elvyttämistä ei ole lähiaikoina suoritettavissa.
Työttömyysaste kohoaa, onneksi vain varsin vähän,
ja arvio on, että tänä vuonna se kohoaa
8 prosenttiin noin 7,8 prosentista. Valitettavasti kuitenkin on
nähtävissä se, että rakennemuutokset
tuotannossa Suomessa ovat varsin suuria, ja Nokia tältä osin
on ehkä viimeisin hyvin selkeä esimerkki.
Kuluttajahinnat ovat nousseet aika reippaasti, runsasta 3:tta
prosenttia viime aikoina. Ennuste tälle vuodelle on 2,8
prosenttia, niin että tältä osin ollaan
menossa hieman parempaan suuntaan.
Valitettavasti julkinen talouskin pysyy alijäämäisenä myöskin
tänä vuonna. Alijäämä jopa
valitettavasti suurenee 8,7 miljardiin. Tähän
on osittain syynä se, että hallituksen ansiokkaasti maaliskuussa
päättämät tasapainottamistoimet eivät
vielä astu tänä vuonna voimaan vaan astuvat
asteittain vuoteen 2015—2016 mennessä voimaan.
Suomen julkisen talouden velka on varsin hyvin vielä tällä hetkellä hallinnassa,
mutta täytyy todeta, että 50 prosentin raja julkisen
talouden velan osalta ylitetään tämän
vuoden aikana.
Mitä tulee sitten dynaamisiin vaikutuksiin tällä hetkellä,
niin voidaan todeta, että verotuloarvioita joudutaan tässä lisätalousarviossa
alentamaan nettomääräisesti, koska on
tietysti joitakin lisäyksiäkin, 175 miljoonaa
euroa. Ja ehkä huolestuttavinta on se, että yhteisöveron
tuloarviota alennetaan 107 miljoonaa euroa. Se perustuu kertymätietoihin:
mitä tänä vuonna on kertynyt yrityksiltä perittävistä tuloveroista.
Tältä osin täytyy sanoa, että se
osoittaa sitä, että yritystoiminta ei ole niin
hyvissä kantimissa kuin se kenties voisi olla, ja tämä asettaa
meille lisää haasteita yritystoiminnan edistämisen
suhteen.
Eli kaiken kaikkiaan tässä lisätalousarviossa esitetään
valtionvelan kasvattamista 1,2 miljardia euroa, jolloin nettolainanotoksi
tälle vuodelle tulisi 8,7 miljardia euroa.
Arvoisa puhemies! Ehkä merkittävin erä tässä lisätalousarviossa
on EVM:n pääoman korottaminen 1,44 miljardin euron
määrärahalla. Lisäksi tarvitaan
sitten 11,1 miljardin euron valtuus myöhemmin vaadittaessa
maksettavaa pääomasijoitusta varten EVM:ään.
Kuitenkin olennaista ja tärkeätä on muistaa
se, että EVM on olennaisesti parempi mekanismi kuin väliaikainen
vakausväline ERVV. Tältä osin kriisin
hallinta tulee tapahtumaan pienemmin kustannuksin ja Suomelle paremmilla
vakuuksilla sitä kautta, että maksamme pääoman
ja tuo rahoituslaitos ottaa tuon pääoman perusteella
sitten lainaa omalta osaltaan, ja tätä kautta
riskit ovat kaiken kaikkiaan pienempiä. Ja tietysti täytyy
sanoa, että aina jos halutaan pääomaa
korottaa tai lisäosuuksia maksaa, niin tältä osin
olennaista on se, että tarvitaan yksimielisyys päätöksenteossa.
Sitten on nämä poikkeustapaukset, kiireellinen
prosessi, joissa sitten voidaan tietyillä hyvin tiukoilla
ehdoilla kuitenkin sitten määräenemmistöä käyttää.
Lisäbudjettiin ei sisälly mitään
rakenteellisesti merkittäviä muutoksia. Kuitenkin
siinä on eräitä tärkeitä hankkeita,
joista Olympiastadionin perusparannushanke on tärkeä ja
myöskin se, että perusväylänpitoon
laitetaan lisää 7,5 miljoonaa euroa, joka laitetaan
Jämsä—Mänttä-tieosuudelle,
joka on erityisen tärkeä puunjalostusteollisuuden
kannalta. Sen lisäksi Suomen Vientiluotolle ehdotetaan
400 miljoonaa euroa lisäystä, mikä johtuu
jälleenrahoituslainojen arvioitua suuremmasta käytöstä,
mikä sinänsä on hyvä merkki
siitä, että vientiä voitaisiin myöskin
tällä tavalla pyrkiä edistämään.
Työllisyyttä on ajateltu tätä lisäbudjettia
rakennettaessa, ja lisää rahaa annetaan äkillisten rakennemuutosten
hoitamiseen, työllistämis-, koulutus- ja erityistoimenpiteisiin
ja lisäksi myöskin Kainuun kehittämisrahaan.
Myönteistä tässä lisätalousarviossa
on se, että korkomenoarvioita valtion korkomenojen osalta on
voitu alentaa 217 miljoonalla eurolla, mikä johtuu siitä,
että korkotaso kaiken kaikkiaan on alentunut.
Valtiovarainvaliokunta kiinnittää mietinnössään
erityisesti huomiota kahteen asiaan, joista toinen on liikenneverkko
ja nimenomaan tämän Jämsä—Mänttä-tien
perusparantaminen. Valiokunta kaiken kaikkiaan pitää hyvänä,
että perusväylänpidon rahoitusta voidaan
lisätä kesken vuotta valtiontalouden tiukasta
tilanteesta huolimatta, ja toivoo, että jatkossa tätä instrumenttia myös
kenties jo voitaisiin käyttää. Lisäksi
valiokunta kiinnittää huomiota saariston yhteysalusliikennepalveluihin.
Tarkoitus on, että nyt myönnetään
valtuutta, jotta voitaisiin tehdä pitkäaikaisia
palvelusopimuksia, ja tietysti, kun ne ovat edullisempia kuin lyhytaikaiset
palvelusopimukset, valiokunta voimakkaasti puoltaa sitä,
että pyritään kaikessa tämän
tyyppisessä palvelunvuokraustoiminnassa siihen, että Suomessa
olisi mahdollisimman pitkäaikaisia ja tällä tavalla
saataisiin kokonaissäästöjä.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Seuraavaksi edustaja Mustajärven puheenvuoro ja edustaja Mustajärven
puheenvuoron jälkeen debatti.
Markus Mustajärvi /vr:
Arvoisa puhemies! Suomen taloustilanne käy päivä päivältä ahtaammaksi.
Sen on voinut nähdä jo pidemmän aikaa, ja
kyllähän valiokunnan puheenjohtaja Sasikin tähän
suuntaan todisti. Normaalitilanteessahan kaiken yläpuolella
on valtion kehysmenettely, jonka avulla vahvat virkamiehet ovat
ottaneet niskalenkin heikoista poliitikoista. Tämä niskalenkki
on paljon pitävämpi kuin se niskalenkki, jonka
kansanvalta otti markkinavoimista Kreikan talouskriisin yhteydessä.
Siitä täytyy sanoa, että ottelu jatkuu
vielä.
Kehykset testamentataan aina seuraavalle hallitukselle, ja niihin
sisältyvät valuviat ja määrärahojen
vinoutunut jyvittäminen siirtyvät eteenpäin
vuodesta toiseen. Valtion talousarvioesitykset ja lisätalousarviot
ovat alisteisia kehysraameille. Kun rajoittamattoman kapitalismin
perintö eurokriisin myötä realisoituu
maksettavaksi myös Suomessa, lisätalousarvioiden
volyymi ja liikkumatila kapenevat entisestään.
Itse asiassa käy niin, että hallitusohjelmakin
pistetään sisällöltään
uusiksi, koska talouslausekkeet velvoittavat niin tekemään.
Sitä ei enää lisätalousarviolla paikata,
kun perusteet pettävät, ja kohta me saamme keskustella
kyllä siitä, kuinka paljon Suomen luottoluokitus
tuosta kolmen A:n luokituksesta putoaa.
Arvoisa puhemies! Tämän lisätalousarvioesityksen
eduskuntakäsittelyn aikana on ehtinyt tapahtua jo paljon.
Espanja on tullut mukaan autettavien maiden joukkoon, ja Kreikan
kolmatta tukipakettia odotellaan. Kannattaa myös huomata, että samaan
aikaan, kun Suomessa lapetaan lisävelkaa jo toisten maiden
aiheuttamien tarpeitten vuoksi, rahaa Nato-yhteensopiviin sotakoneisiin tuntuu
riittävän. Tämän kuun 6. päivänä Pentagon
antoi Suomelle luvan ostaa 70 maasta maahan ammuttavaa ohjusta,
joiden kantama on yli 300 kilometriä ja jotka voivat kantaa
mukanaan ydinkärkeä. Hintaa tälle kaupalle
tuli 100 miljoonaa euroa.
Tästä kaikesta seuraa, että epävarmuus
lisääntyy entisestään myös
Suomessa, ja tälläkin päätöksellä siis
lisätään nettolainanottoa 1,2 miljardia
euroa. Kehyskaudellahan lisälainaa otetaan entisten päälle
25 miljardia, ja tämän vuoden nettolainanotto
kohoaa liki 9 miljardiin euroon. Lisätalousarvioon sisältyy
muun muassa 1,4 miljardin euron määrärahalisäys
käytettäväksi EVM:n pääomaan,
eli sillä rahoitetaan jättimäisen eurooppalaisen
pikavippifirman perustamista. Se on tie, jolla tulee karhu vastaan.
Nämä jos mitkä ovat yhteisiä vastuita,
ja tässä puhutaan vasta aloituspääomasta.
Lisää seuraa jatkossa.
Arvoisa puhemies! Jos ovat isot asiat levällään,
niin ovat pienemmätkin. Pohjoisesta näkövinkkelistä olen
erityisen huolestunut liikenneinvestoinneista, paremminkin niiden
riittämättömyydestä, niin omalla
seutukunnallani kuin koko maakunnassa ja siitä, että esimerkiksi
Kittilän Kaukosen sillan rakentaminen ei saanut rahoitusta.
Tämähän on äärimmäisen
tärkeä liikennehanke, ja kun äsken viittasin
puolustus- tai paremminkin sotapolitiikkaan, niin tämä Kittilän
Kaukosen silta oli jo 1950-luvulla sillä listalla, jonka Nato
laati liikennesolmukohdista, jotka tuhotaan ydiniskussa. Sekin osoittaa
tämän liikennehankkeen merkittävyyttä.
Jokaisen kehittyvän seutukunnan perusedellytys on nimenomaan
toimivat liikenneyhteydet tietoliikenneyhteydet mukaan lukien. Toivon
ja uskon, että vastuuministeri tekee kaikkensa, jotta tuohon
liikenneinvestointiin löytyy rahoitusta.
Olemme edustaja Yrttiahon kanssa tehneet useita aloitteita,
joilla parannettaisiin maantie- ja raideliikenneyhteyksiä etenkin
Pohjois-Suomessa. Samoin olemme esittäneet lisää rahaa
työllisyyden hoitoon ja sen kohdentamista erityisesti työttömyyden
alueellisten erojen tasaamiseen, nuorten aidon yhteiskuntatakuun
toteuttamiseen ja kolmannen sektorin toimijoiden tukemiseen. Nythän
on käynyt niin, että työttömyyden
alueellisten erojen kaventaminen on kuollut kirjain budjetin perusteluosassa,
missä ei ole aitoa nuorten työpaikkatakuuta — on
kyllä yhteiskunta- takuu, joka jää vääjäämättä puolitiehen — ja
kolmannen sektorin toimijoitten, esimerkiksi työttömien
yhdistysten, rahoitusta on tiukennettu täysin perusteettomalla
tavalla.
Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa minun mielestäni
aivan oivallisesti esitetään 5,6 miljoonan euron
korotusta ammatilliseen peruskoulutukseen. Sillä pystytään
luomaan noin 1 200 koulutuspaikkaa, ja näin myöskin
edistetään sitten nuorten yhteiskuntatakuun etupainotteisuutta,
ja tällähän sitten lisätään
niitä koulutuspaikkoja tänne pääkaupunkiseudulle
ja eräisiin muihin kasvukeskuksiin.
Lisäksi pidän erinomaisen hyvänä asiana
sitä, että Suomen Vientiluotto -lainoihin tulee
se 400 miljoonan euron korotus, joka johtuu jälleenrahoituslainojen
arvioitua suuremmasta käytöstä.
Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarviohan
on aika paljon tällainen tekninen, mikä johtuu
sitten teknisistä syistä, palkankorotuksista ja
kaikista muista, mutta tähän sisältyy
myöskin näitä periaatteellisesti tärkeitä juttuja:
liikenteeseen satsataan, perusväylänpitoon, ja
niin kuin edustaja Kärnä totesi, nuorisotakuun
kannalta on erittäin tärkeätä tämä ammattikoulutukseen
laitettava lisäpanostus samoin kuin viennin edistämisen
kannalta vientiluoton vahvistaminen.
Mutta tietysti iso asia on tämä EVM:n pääomittaminen,
siinä Suomen osuus, ja keskustelu täällä tänään
sen asian ympärillä tietysti jatkuu. Tilanne on
erittäin vaikea, kun seuraa, mitä Espanjassa tapahtuu:
muun muassa heidän 10 vuoden lainojensa korkohan on nyt
7,3 prosenttia, ja se on tietysti hälyttävän
korkea. Kun nyt sitten Meksikossa G20-maat pitävät
parastaikaa kokousta, niin kyllä siellä varmaan
käydään kovaa keskustelua myöskin
muiden kuin eurooppalaisten maiden taholta siitä, mitä Euroopassa
pitää tehdä, että tilanne saadaan
vakautettua, ja kyllä siellä varmaan myöskin
Saksan liittokansleri on kovan paineen alla pohtiessaan, millä tavalla
tulee suhtautumaan niihin isoihin periaatteellisiin ratkaisuihin,
joita Euroopassa on ehkä edessä.
Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon
ja parantamiseen on lähellä kaikkien perussuomalaisten
syvintä paikkaa eli sydäntä. Me olemme
esittäneet, että perussuomalaisten mielestä hallitus
ei ole valmis tekemään tarvittavia investointeja
alempiasteisille teille. Hyväkuntoinen tieverkosto moottoriteistä alempiasteisiin
yksityisiin metsäteihin asti on edellytys kansalaisten
tasa-arvoiselle kohtelulle. Tästä syystä perussuomalaiset
ovat esittämässä, että kyseiselle
momentille otetaan lisää rahnaa 8,66 miljoonaa
euroa.
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Uotila on tavattoman oikeassa. Merkit
Euroopasta, kriisimaista, eivät kerro mitään
hyvää, eivät Espanjasta, eivät
Kreikasta, oikeastaan mistään kriisimaista. Kuitenkin
euromaat elävät edelleenkin ikään kuin
tätä hommaa nyt joka tapauksessa hoidettaisiin
näin ikuisesti, ties vaikka kuinka kauan: on sitouduttu
edelleenkin siihen, että yhteisvaroin tätä kaikkea
maksetaan. Keskusta ei tätä tietä kannata.
Myöhemmin EVM:n täällä ollessa
keskustelussa kerromme tarkemmin perusteet sille, miksi näin.
Mutta, arvoisa puhemies, se iso asia tässä kaiken
kaikkinensa on se, että tänään
valtiovarainministeriö on julkistanut uudet ennusteet,
ja ennuste on, että tänä vuonna kasvu
olisi noin 1 prosentti ja että se kokonaan perustuu kotimaisen kulutuskysynnän
kasvun varaan. Kuitenkin meillä tällä hetkellä on
sekä julkisen talouden alijäämä että myöskin
alijäämäinen vaihtotase. Kun tuo kasvu
perustuu kotimaiseen kulutuskysyntään, se tarkoittaa
sitä, että me syömme tavallaan velaksi
ja sitä kautta voimme vielä pitää kasvua positiivisella
puolella. Se tärkeä kysymys on — ei valtiovarainministeri
eikä pääministeri täällä taida
nyt paikan päällä olla, (Puhemies: Ja
nyt minuutti on täynnä!) mutta valiokunnan puheenjohtaja
on — että eikös nyt nopeasti teollista
kasvua vauhdittavia toimia tarvittaisi. Muutenhan me syömme
kaiken aikaa yhä enemmän velaksi.
Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kun hallitus teki kehyspäätöksen,
niin siinähän oli sekä valtiontalouden
tasapainottaminen että myöskin kasvua edistävät
toimet, ja meillähän on ollut kaksi työryhmää,
jotka ovat pyrkineet kartuttamaan, mitä toimenpiteitä tarvitaan,
ja aika merkittävä osa näistä toimenpide-ehdotuksista
toteutuu nyt tuon kehyspäätöksen yhteydessä,
ja jatkossa selvitetään myös, mitä muita
asioita tältä osin voitaisiin tehdä.
Ihan täytyy vielä sanoa, että yksi
asia, joka meidän pitäisi varmasti tutkia vielä,
on sitten työn tarjontaa lisäävät
toimenpiteet, joilla Saksassa ja Ruotsissa on onnistuttu erittäin
hyvin. Mutta näitten asioitten valmistelun pitää tietysti tapahtua
yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa,
ja se vaatii enemmän aikaa, joten tässä suhteessa
voi sanoa, että kovin nopeasti ei voida toimenpiteitä ehdottaa.
Mutta varmasti tämä on semmoinen asia, joka kaiken
kaikkiaan pitää vielä selvittää.
Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkariselle vielä se, että kannan
ja jaan huolenne siitä, että meidän vientimme
ei vedä, meidän vaihtotaseongelmamme on käsissä,
mutta jos sitten sitä peilaa tämän Euroopan
taloustilanteen näkövinkkelistä, niin
on aivan selvää, että mikäli
tätä tilannetta ei saada hallintaan, mikäli
tämä rakennelma sortuu ja tulee katastrofi, niin
silloin vasta se meidän vientiteollisuutemme ja vientiponnistelut
olisivatkin vaikeuksissa. Tämä on tällainen
kohtalonyhteys ja tosi tuskainen tilanne meille kaikille, jotka
tätä arvioimme.
Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallitus toteuttaa metsäpolitiikkaa
aivan selkeästi Metsäteollisuus ry:n ehdoilla.
Se näkyy selkeästi siinä, että niihin
uusiutuvan energian tavoitteisiin, joita on asetettu, ei tulla tällä politiikalla
pääsemään.
On sinänsä hyvä, että nyt
nämä petu-rahat saatiin vihdoin viimein käyttöön.
Sehän ei ole uutta rahaa mutta budjetissa varattu raha.
Puoli vuotta on kulunut, nyt niitä voidaan myös
käyttää. Ongelma vain on se, että myöntämisvaltuutta
ei ole olemassa tälle vuodelle, ja saattaa käydä niin, että jos
myöntämisvaltuutta ei lisätä,
niin Kemera-rahoja ei voida käyttää,
koska myöntämisvaltuus on vajaa.
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Uotila, kyllä me jaamme
kaikki tämän huolen, mutta ajattelen sitä,
että me kuukaudesta toiseen, ehkä vuodesta toiseen,
rakennamme uusia tukipaketteja, joiden vaikutus nyt jo näkyy:
oikeastaan yhdessäkään maassa, ehkä Irlantia
lukuun ottamatta, ei ole olennaista paranemista, oikeastaan minkäänlaista
paranemista, tapahtunut. Päinvastoin, tartunta etenee maasta
toiseen, nyt myöskin pankkisektorilla. Pitäisi
saada nopeita ratkaisuja, joilla avataan tie ulos eurosta niille,
jotka eivät pysty elämään yhteisten
eurosääntöjen mukaisesti, ja jättää se
luja ydin — jos sitä vielä enää ja
kohta on ylipäänsä olemassa — ja
rakentaa sen varaan se yhteinen euro tulevaisuudessa. Myöskin
taakat pitäisi jakaa oikeudenmukaisesti. Nyt Suomen osuus
on kohtuuttoman suuri ottaen huomioon ne sijoitukset ja riskit,
mitä on synnytetty taakse jääneitten
vuosien aikaan.
Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On tietysti erittäin myönteistä,
että saadaan 1 200 ammatillisen koulutuksen aloituspaikkaa
lisää tähän maahan, mutta samalla
tiedetään, että hallitus on tehnyt päätöksiä,
että niitä aloituspaikkoja vähennetään.
Jossain vaiheessa on kyllä tarpeen, että eduskunnalle
ja eduskunnassa muodostuu kokonaisvaltainen käsitys siitä,
mikä on tilanne eri alueilla, siis myös koulutusaloittain,
ja mitä tapahtuu, koska kun lisätään
ja vähennetään, niin se kokonaiskuva
ei ole ehkä ihan selkeä tällä hetkellä.
Mutta sinänsä tämä lisäys
on erittäin myönteinen ja tervetullut.
Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa on hyviä satsauksia
nuorten koulutukseen ja viennin edistämiseen, ja mitä tulee
esimerkiksi nuorten ammattikoulutuspaikkoihin, niin niitä on erityisesti
kasvuseuduilla, täällä Uudellamaalla, pääkaupunkiseudulla
erittäin niukasti, joten onkin hyvin järkevää pohtia,
missä tarpeet ovat suurimmat.
Nostan tästä lisätalousarviosta yhden
tärkeän yksityiskohdan. Länsimetron suunnitteluun
on budjetoitu 4 miljoonaa euroa. Se on hyvin tärkeää,
sillä Länsimetroa nyt rakennetaan. Matinkylään
liikennöinti alkaa vuonna 2015, ja on todella tärkeää,
että Länsimetroa voidaan heti jatkaa suunnitelman
mukaan Kivenlahteen. Se on myös taloudellisesti viisasta,
sillä louhintatöitä ei tarvitse lopettaa
ja käynnistää myöhemmin uudelleen
ja rakentajat ja muut yhteistyökumppanit ovat myös
valmiina töihin.
Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nyt lisäbudjetista päättäessään
hallituspuolueet lapioivat toistatuhatta miljoonaa euroa EVM:n kautta
näille velkamaille ja pankeille. Tämä valtavan
suuri summa pitää kattaa jostain: joko verotusta
pitää kiristää tai sitten peruspalveluja
rajusti leikata.
Hallituspuolueiden edustajat, minä kysyisin teiltä ja
kansa haluaisi tietää, mitä veroja olisitte valmiita
nostamaan ja mitä peruspalveluja leikkaamaan. Oletteko
valmis leikkaamaan perusturvasta, lasten- ja vanhustenhoidosta,
terveys- ja koulutuspalveluista vai mistä? Jostain nuo
miljardiluokan leikkaukset on tehtävä. Tämän
väärän EU-politiikan takia hallituspuolueet
ovat vastuussa kansalaisille peruspalvelujen leikkaamisesta tulevina
vuosina. Tulemme esittämään tämän
EVM-rahoituspaketin hylkäämistä.
Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On syytä tänäänkin
jälleen julistaa, että hallitus on kyllä nyt
hakoteillä, että otetaan vain runsaat 1 200
miljoonaa euroa siitä syystä, että saadaan
heinäkuun alussa voimaan tulevaan EVM:ään
tämä peruspääoma, ja sitten 11 000
miljoonaa pitää edelleen ottaa velkaa. Hallituksen
esityksessä hallitus toteaa, että ei se nyt mikään
niin suuri määrä ole, 5 prosenttia bruttokansantuotteesta,
mutta uskon, että hallituskin tulee vielä, jollei
muutaman kuukauden päästä, niin ainakin
muutaman vuoden jälkeen, järkiinsä, kun
kaikki on mennyt ja ollaan liittovaltiossa ja maksetaan entistä enemmän
yhteisiä velkoja. Toivottavasti jossain vaiheessa hälytyskellot
rupeavat soimaan.
Toivon myös, että edustaja Rajamäki
on tukemassa minua siinä Nerkoontien parantamisessa. (Naurua)
Se on täällä 500 000 euroa,
(Kari Rajamäki: Siinäkin!) että minä nyt
luotan ja uskon edustaja Rajamäkeen.
Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensin yksi perussuomalainen sanoo, että ei
saa ottaa lainaa ja leikataan, ja sitten toinen sanoo, että otetaan
lainaa ja ei leikata. Sitä lainaahan otetaan juuri sen
takia, että ei jouduttaisi leikkaamaan, ja sitä ei
voida rahoittaa sen vuoksi, että me 2008 ajauduimme tilanteeseen,
jonka seurauksena se alijäämä, jota tässä nyt
katetaan sillä velanotolla, syntyi. Sitähän
tässä estetään, että se
alijäämä kasvaisi entisestään, jos
tämä järjestelmä romahtaa.
Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Nyt kun otetaan lisää velkaa
ja pistetään EVM:ään, niin vaikka
se on aivan älytöntä, että näin
tehdään Suomen osalta, ajatelkaa nyt: Espanja
siirtyy rahoittajasta saajaksi — 80 miljardia. Mistä se
otetaan? Mistä se otetaan? Tai sitten toinen, että mistä Espanja
sen ottaa. Italian osuus Espanjasta on kai yli 22 miljardia. Mistä Italia
sen ottaa? Ajatelkaa nyt vähän, mihinkä te
olette isänmaata viemässä.
Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Euroopan talouskriisille ei loppua näy,
ja sitä suurempi syy meillä on miettiä niitä toimia,
mitä voidaan tehdä täällä kotimaassa
oman yrittäjyyden, kasvun ja työllisyyden eteen.
Edustaja Sasi tuossa viittasi, että meillä on
ollut Suomessa työryhmiä, jotka ovat tehneet esityksiä kasvun
ja yrittäjyyden ja investointien toteuttamiseksi. Selvitysmies
Eloranta esimerkiksi esitti 40 konkreettista toimenpidettä.
Hallitus katsoi, että 2 näistä nyt on
mahdollista toteuttaa. Keskustan oma selvitysmies edustaja Pekkarinen
esitti jo viime syksynä kymmenien toimenpiteiden paketin.
Hallitus ei niihin tarttunut. Hyvä, että nyt edes
nämä 2, jotka ovat yhtenevät Elorannan
kanssa, menevät eteenpäin.
Tarvitaan lyhyellä tähtäimellä yrittäjyyttä lisääviä toimia
aivan sieltä pienimmästä yrityksestä suurimpaan,
mutta sen lisäksi tarvitaan Suomelle vielä ikään
kuin semmoinen pitkä uusi tarina, mitä kohti kurotetaan
tässä epävarmassa maailmassa, mistä löytyy
se vientiteollisuuden uusi tulevaisuus. Keskustan mielestä meidän
täytyy satsata vahvasti biotalouteen tuolla tutkimuksen
ja kehityspanosten puolella, jotta vielä 10 vuoden kuluttua
ja siitä eteenpäinkin meillä riittää vientiteollisuudelle
järkevää pohjaa tässä maassa.
Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallituksen toimissa on nimenomaan lisätä työllistämis-, koulutus-
ja erityistoimiin määrärahoja, ja valtiovarainvaliokuntana
näemmekin sen, että toimialakohtaisesti on suuria
eroja. Tässä nyt vastauksena viime viikolla näihin
ikäviin uutisiin, mitä saimme: Valtiovarainvaliokunnan
mukaisesti olisi tärkeää, että näitä täsmäkoulutuksia
yliopistotasolla lisättäisiin muuntokoulutuksena.
Eli korkeasti koulutettujen it-osaajien toimialaa laajennettaisiin
sillä tavalla, että sitä pystyttäisiin hyödyntämään
myös energiateollisuudessa. Hallitusohjelman mukaisesti
toimialaa laajennettaisiin bioteknologiaan ja muualle, jotta pystyttäisiin
saman tien hyödyntämään heitä mahdollisimman
pian. Tämä yksityiskohta on tässä mietinnössä hienosti
otettu esiin.
Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikaiselle on syytä sanoa,
että keskustan mallissa yleensä lähtökohta
on se, että erilaisia tukia annetaan erilaisille toiminnoille.
Voin sanoa, että tämä tukipolitiikka
ei välttämättä ole se oikea
tapa edetä. Silloin 90-luvun alkupuolella oikeastaan lähtökohta
oli just se, että ei pyritä väkisin pitämään
hengissä semmoisia toimialoja, jotka hiipuvat kuitenkin,
vaan yritetään panostaa nimenomaan tulevaisuuteen.
Silloinhan muun muassa panostettiin tutkimus- ja tuotekehitykseen.
Tässä kehyspäätöksessä just
oiva esimerkki on tämä t&k-vähennys,
jolla pyritään katsomaan ja panostamaan tulevaisuuteen.
Toinenhan on sitten tämä bisnesenkelien edullinen
verokohtelu, jolla pyritään pitämään
huolta siitä, että pieniin, riskialttiisiin yrityksiin
ollaan valmiita panostamaan.
Nämä ovat semmoisia kasvua luovia tekijöitä olennaisella
tavalla. Ja niin kuin sanottu, sille, että annetaan tukia
toiminnoille, jotka ovat hiipumassa, mikä on tämmöinen
perinteinen keskustalainen käsitys, ei ole tänä päivänä sijaa
maassa, joka on pahasti velkaantunut. (Seppo Kääriäinen:
Väärä todistus!)
Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Sasi on tällä kertaa
valitettavan hakoteillä, kun tulkitsee keskustan politiikkaa.
Jos keskusta puhuu yrittäjyydestä ja sen edistämisestä,
ei kyse ole tukemisesta. Kyse on konkreettisista toimista: miten
ihmiset uskaltavat helpommin perustaa yrityksen, miten yhden hengen
yrittäjä uskaltaa palkata ensimmäisiä työntekijöitä.
Kyse on byrokratian purkamisesta, hallinnollisen taakan vähentämisestä,
siitä, miten kasvuyrittäjä uskaltaa satsata tulevaisuuteen,
onko verotus palkitsevaa vai ei. Yrittäjyyttä on
katsottava hyvin laajana pakettina alkaen yhden hengen yrityksistä,
sieltä keskisuuriin yrityksiin, vientiyrityksiin, kasvuyrityksiin.
Ne kaikki vaativat erilaisia toimenpiteitä. Näistä keskustalla
on konkreettisia esityksiä. Odotamme, että hallitus
tekisi edes jotain yrittäjyyden eteen.
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Sasin arvio
todella oli vähän pielessä. Siinä olemme
eri mieltä hallituksen kanssa, että keskusta todella esittää tutkimukseen,
innovaatioihin, kehittämiseen myös avustuksia
Tekesin kautta. Se on järjestelmä, joka on varsinainen
brändi Suomelle, joka on todella onnistunut järjestelmä auttamaan innovatiivisia
uusia yrityksiä, uusia tuotteita ja yrityksiä matkaan.
Mutta muutoin meidän toimemme liittyvät niihin
asioihin, joilla parannetaan yritysten pääoman
saatavuutta, riskirahoituksen saatavuutta, viennin ja kansainvälistymisen
edistymistä, sellaisen toimintainfrastruktuurin kohentamista,
joka auttaa yrittäjyyttä ja teollisuutta, koska
nimenomaan teollisuuden kasvun hiipuminen on se varsinainen ongelma,
se kohta, joka tällä hetkellä kuristaa.
Näihin tämäntyyppisiin toimiin me esitämme
lisää voimavaroja. Monet niistä ovat
verotuksen kautta annettavia kädenojennuksia, eivät
niinkään suoraa rahaa.
Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Viimeisenä kommenttinani tähän
keskusteluun haluan todeta sen, että tietysti verovähennyksetkin
ovat verotukea, ja silloin, jos suositaan tiettyjä toimintoja,
voidaan kysyä, mikä niitten tarkoituksenmukaisuus
on, ja niitä ei merkittävästi voida erottaa
suorista tuista tässä suhteessa.
Jos me katsomme nykyistä Jyrki Kataisen hallitusta,
niin yhteisöveroa on alennettu 1,5 prosenttiyksikköä.
Se on nimenomaan sitä yritystoiminnan edistämistä.
Nyt hallitus on luvannut, että selvitetään
tekijänoikeuksiin, teollisuusoikeuksiin liittyvien tuottojen
verotusta, koska siinä on erittäin kova kilpailu
tällä hetkellä kansainvälisesti,
ja pyritään pitämään
huolta siitä, että yrityksen sijoittautumispaikka
olisi Suomi. Olennaista on se, että ollaan tässä suhteessa
kilpailukykyisiä.
Keskustan ehdotukset ovat juuri sitä, että vähennetään
byrokratiaa. No, sitähän on tässä koko ajan
yritetty vähentää, ja kyllä nykyinenkin
hallitus pyrkii vähentämään
sitä. Tietysti mitä tulee lupapäätöksiin
ja, sanoisin, erityisesti ympäristöasioihin, niin
siellä pitäisi olla kyllä nykyistä enemmän
ennustettavuutta ja byrokratian pitäisi olla kevyempää,
mutta sitten sen valvonnan, muun muassa kaivosteollisuudessa, pitäisi
olla ehkä tehokkaampaa, jotta sitten pidetään
huolta siitä, että ongelmia ei synny.
Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olemme oikeilla jäljillä. Tällä hetkellä suunta
on aivan väärä, että meidän yhteisöverot
tippuvat tässä toisessa lisätalousarviossa
170 miljoonaa euroa. Se on erittäin huolestuttava signaali.
Aikaisemmin meillä on lisätalousarviossa pikemminkin
nostettu kuin laskettu.
Siltä osin on paikka käydä keskustelua,
mitkä ovat ne meidän kilpailukykytekijät,
joilla me aidosti kilpailemme globaaleilla markkinoilla. On erittäin
tärkeää katsoa esimerkiksi sitä,
olisiko meidän yritysverotuksessa paikka miettiä radikaaleja
ratkaisuja, joissa esimerkiksi yhteisöveroa pudotettaisiin
riittävän alas, jotta voisimme kilpailla globaaleilla
markkinoilla. Suomella on pakko olla jokin ehdoton näkyvä kilpailutekijä, ja
yksi niistä on yritysverotus.
Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Meinasin sanoa tähän
alkuun, että on se hyvä, että tuolla
kokoomuksessakin edustaja Sasi ja edustaja Lauslahti ovat huolissaan
siitä, että yhteisöveron tuotto on laskenut,
mutta onneksi sentään yhteisövero jää, koska
viikonlopun puheista olisi voinut vähän muunkinlaisia
linjanvetoja joistain puoluekokouksista lueskella.
Mutta, puhemies, kyllä minun mielestäni meidän
yhteisövero ja yritysvero ovat varsin kilpailukykyisellä tasolla
nyt, ja täytyy muistaa, että hallituksen linja,
aivan oikein, tässä talouspolitiikassa perustuu
siihen, että samaan aikaan panostetaan kasvuun ja työllisyyteen
mutta oikeudenmukaisella tavalla. Nimenomaan silloin se oikeudenmukaisuus,
hyvät ystävät, tarkoittaa sitä, että verot
maksetaan maksukyvyn mukaan, ja niinpä on hyvin tärkeää,
että esimerkiksi on tehty veroratkaisu, jossa hyvätuloiset
osallistuvat näihin yhteisiin talkoisiin enemmän
ja pienempien taakkaa sitten helpotetaan.
Mutta kaiken kaikkiaan, puhemies, minusta on hyvin tärkeää myös
se, mistä täällä on paljon puhuttukin,
että me pystymme tässä tilanteessa edistämään
työllisyyttä ja kasvua, ja juuri siihen nähden
tämä valittu talouspoliittinen linja on hyvin
viisas.
Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikainen täällä sanoi,
että keskusta puhuu yrittäjyyden puolesta. Niin
varmasti on, mutta hallitus tekee. Te puhuitte t&k-vähennyksen
puolesta, teillä oli aikaa tehdä se. Nyt me teemme
sen. Me tuomme yrityskummivähennyksen, jolla saadaan oman
pääoman ehtoista rahoitusta lisättyä.
Sen lisäksi nyt tuplapoistot, jotka on myös päätetty,
näyttäisivät selvästi lisäävän
aktiviteettia. Kun tästä kaksoisvajeesta edustaja
Pekkarinenkin on täällä monesti puhunut,
niin olisi ehkä syytä katsoa, mistä tämä vaihtotaseen
alamäki on alkanut ja mistä se johtuu. Ei se ole
mikään eilen tai toissa vuonna alkanut juttu.
Vuonna 2003 lasku alkoi, ja mikä oli se vuosi, kun esimerkiksi
edustaja Pekkarinen aloitti ministerinä? Kyse on pitkän
aikavälin toimista, ja nyt on viimeinen hetki. Tämä harjoitus
olisi vain paljon helpompi, jos viime hallituskaudelta ei olisi
käsissä tätä toista vajetta,
valtavaa valtiontalouden alijäämää.
Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kansalaisilta tullut palaute, jota jatkuvasti
tulee, viittaa siihen, että nyt eduskunnalla pitää olla
rohkeus hylätä EVM-jäsenyys. Vain tällä tavalla,
pyörittämällä talouselämää Suomessa,
voimme rakentaa hyvinvointia ja turvata hyvinvointivaltion tulevaisuuden. Me
olemme lukeneet uutisia, kuinka yhä useampi nuori jää ilman
peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa. Vaikka
tässä vähän niitä lisätäänkin, niin
yhä enemmän tulee olemaan koulupudokkaita, ja
siitä seuraa syrjäytymistä. Ilman resursseja
pyrkimykset yhteiskuntatakuuseen ovat turhia.
Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä tässä toisessa
lisätalousarviossa ihan olennaista on se, että 1,5
miljardia laitetaan tämän pysyvän tukimekanismin
peruspääomaksi. Se on hukkaan heitettyä rahaa.
Tätä kriisiä ei näillä rahoilla
hoideta. Jos se rahalla hoidetaan, Suomen osuus tulee olemaan 150—200
miljardia. Meidän pitäisi nähdä nyt
sinne asti ja miettiä sitten, voiko Suomi sen kokoluokan
tukemisessa olla mukana.
Olen itse tehnyt tähän lisätalousarvioon
kaksi aloitetta: toinen koskee Vitostien perusparannusta välillä Mikkeli—Juva,
ja toinen on sitten Savonlinnan liikennejärjestelyjen kolmanteen
vaiheeseen. Hallitusohjelmassa hallituspuolueet ovat kirjanneet,
että nämä keskeneräiset liikennehankkeet
viedään keskeytyksettä loppuun. Toivoisin,
että tämä esittämäni
raha nimenomaan Savonlinnan kohdalta menisi läpi ja tältä osin
sitten myöskin hallituspuolueet hallitusohjelmaansa kunnioittaisivat.
Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen huolissani tästä EVM:stä ja
siitä, mihin suuntaan se on mennyt. Kapasiteetti on noussut
ja nousemaan päin, ja sen käyttötavat
ovat laajentuneet heikoille jäille. Muun muassa yksimielisyysvaatimuksista
on luovuttu.
Espanjan suhteen nyt ollaan aloittamassa pankkien pelastamisella
tai yrityksellä siihen. Voipi olla, että edessä kuitenkin
on myös valtion talouden pelastaminen jonkinnäköisellä paketilla,
ja silloin puhutaan sadoista miljardeista euroista. On hyvin mahdollista,
että EVM:n kapasiteettia tullaan sitten nostamaan ja myös
Suomelta pyydetään lisää rahaa
siinä vaiheessa. Voidaan näin kesätermein
ajatella, että Suomi on lähdössä pitkälle
uintimatkalle, jos me tähän lähdemme.
Kysymys kuuluu, kuinka paljon painoja otamme jalkoihimme tuolle
reissulle. Ainoa kestävä tie Espanjankin suhteen
on se, että maa itse laittaa talouttaan kuntoon vaikkapa
veroja nostamalla, muilla päättäväisillä toimilla.
Tämä pelastuspakettien tie vie Suomen kyllä helposti
hyvin syvälle suohon.
Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Yhteiskuntatakuu on mielestäni hallitukselta
hyvä avaus nuorten saamiseksi koulutuksen ja työharjoittelun
piiriin ja aktiivitoimien piiriin ylipäätäänkin.
Mutta haluan muistuttaa, että meillä on erittäin
suuri ja yhä kasvava joukko mielenterveyden häiriöistä kärsiviä nuoria.
Heitä ei työpaikka tai koulutuspaikka tai työharjoittelupaikka
auta lainkaan, elleivät he ensin saa kuntoutusta ja apua
noihin mielenterveyden häiriöihin. Juuri tänään
tuolla neuvottelukunnassa keskustelimme jälleen tästä asiasta.
Se on erittäin suuri ongelma. Nämä nuoret
tippuvat kokonaan pois näistä toimista, joita
hallitus on pistänyt alulle. Minä toivoisinkin,
että meillä vihdoin otettaisiin vakavasti ne puutteet,
joita tässä palvelujärjestelmässä ja
hoitojärjestelmässä on liittyen nimenomaan
nuorten mielenterveyden ongelmiin. Se olisi nyt tuhannen taalan
paikka, koska meillä ei ole varaa enää jättää näitä nuoria
syrjään ja yksin.
Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kyllä väistämättä tulee mieleen
esimerkiksi Kansallisteatterin esitykset, kun kuuntelee täällä välillä hallitusten
jäsenten puheita tästä työllisyyden
parantamisesta. Jatkuvasti väitetään,
että Suomi tukemalla Eurooppaa rahallisesti puolustaa suomalaista
työllisyyttä. Ja kuitenkin voidaan kysyä,
onko järkevää suomalaisten työllisyyden
puolustamista se, että hallituksen esittämä toinenkin
lisätalousarvio esittää 1 440
miljoonaa euroa veronmaksajien nimissä lainarahaa laitettavaksi
Euroopan vakausmekanismin pääomaksi. Työllisyyden
parantamiseksi tulisi panostaa ennen kaikkea Suomeen — esimerkiksi
kilpailukykyä tulisi parantaa vaikka yritysverotuksen keinoin
tai muulla tavalla — puhumattakaan nuorten työttömyydestä,
jossa hallituksen tulisi ottaa nollatoleranssi tavoitteeksi. Sitä ei
valitettavasti saada ilman rahaa, joten peräänkuulutan
sitä rahaa myös Suomeen sijoitettavaksi.
Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallitus on ottanut tavoitteeksi nollatoleranssin
nuorisotyöttömyyteen. Ja siihen käytetään
nyt näiden kaikkien päätösten jälkeen
ja hallitusohjelmassa päätettyjen satsauksien
jälkeen yhteensä 110 miljoonaa euroa, mikä muuten
on tismalleen sama summa, joka nyt tullaan ensi vuonna keräämään
muun muassa miljonääreiltä perittävillä solidaarisuusveroilla.
Eli me otamme siis suurituloisilta ja rikkailta ja annamme nuorille
työtä ja koulutusta. Tämä hallitus
tuo nuorisotakuun, se tulee voimaan 2013 alusta. Se on tehokas,
siihen on keinot, siihen on olemassa rahat. Ymmärrän
kritiikkinne, mutta ehkä silloin kannattaa kehu antaa,
kun siihen aihetta on.
Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kehuja toki hallitukselle annan siitä,
että on tavoitteena yhteiskuntatakuu ja rahaa on laitettu.
Se on ihan totta, edustajalle ja hallitukselle kehut siitä.
Mutta kuitenkaan se raha ei ole riittävä.
Meidän täytyy muistaa, että meillä on
esimerkiksi 110 000 nuorta, joilla ei ole toisen asteen
koulutusta, peruskoulun jälkeistä koulutusta,
ja jotka ovat vailla koulutusta — puhumattakaan nuorisotyöttömyyden
määrästä ja siitä syrjäytyjien määrästä,
joka on jatkuvassa kasvussa. Tämä hallituksen
esittämä raha on kuin namiraha siihen tarpeeseen
nähden.
Rahallakaan yksin ei kaikkea korjata, siitä olen samaa
mieltä. Tarvitaan myös hiukan innovatiivisuutta
ja myös tukea kunnille, jotta ne pystyvät selviytymään
vastuista. Ei riitä, että valtio siirtää kunnille
vastuita niissä asioissa, mitkä ovat myös
valtion osittain aiheuttamia, kuten koulutuksesta leikkaamisessa.
Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! En usko, että edustaja Niikkokaan
olisi ottanut esiin tätä 110 000:n alle
30-vuotiaan vailla toisen asteen tutkintoa olevan joukkoa ilman,
että nuorisotakuutyöryhmä olisi itse
nostanut sen esiin ja ilmoittanut, että tämä on epäkohta,
koska nuoret vailla koulutusta työmarkkinoilla ovat tekijä,
joka lyhentää merkittävästi
työuria. Nyt siihen laitetaan 50 miljoonaa. Jos se riittää,
hyvä. Jos ei, niin sitten katsotaan jatkossa myöhemmin.
Eli tähän ongelmaan on tartuttu ja tällekin
jotain tehdään.
Sitten vielä se, mikä on kaikkein paras keino lisätä haastetasoa:
kun mennään esimerkiksi Vantaalle Metson venttiilitehtaalle
ja kysytään, mikä on paras tapa pysäyttää kaikki
erikoisventtiilien tilaukset, niin sanotaan, että se on
se, että otetaan Suomi irti eurosta, niin kuin te haluatte, edustaja
Niikko.
Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ei voi muuta todeta kuin sen, että tämä meidän
hallituksen yhdessä päättämä nuorisotakuu
siitä, että jokainen nuori pääsee työpaikkaan,
saa kuntoutuspaikan tai jotain muuta aktivointitoimenpidettä,
on äärettömän hyvä. Ja
tässä lisätalousarvioesityksessä esitetään
nyt lisää opiskelupaikkoja. Pidän erittäin
tärkeänä myös sitä,
että työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla
on kiinnitetty huomiota siihen, että kehitetään
tätä kisälli—mestari-systeemiä,
jolloin on mahdollisuus siinä työn ohella oppia
ja saada ammatti.
Myös näistä lisätalousarvion
liikennehankkeista: Olen siihen tyytyväinen, että tähän
perusväylänpitoon lisätään
määrärahoja. Mutta olisin kiinnittänyt
huomiota siihen, että näihin pieniin määrärahoihin,
mitä tarvitaan muun muassa pääkaupunkiseudulla,
Uudellamaalla, hankkeisiin, jotka sujuvoittavat liikennettä ja
ovat kumminkin hankkeina hyvin pieniä (Puhemies: Nyt taitaa
olla minuutti täynnä!) mutta tärkeitä alueille ja
jotka sopivat hyvin tähän MAL-aiesopimukseen,
kannattaa rahoitusta laittaa.
Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä linja, että siirrytään
yksittäisten maiden tukemisesta ERVV:n kautta Euroopan
vakausmekanismiin, on ollut selkeä, mutta ei se kyllä kauhean
viisas ole ollut. Ja vieläkin se, mikä on väistyvän
takaajan asema Euroopan vakausmekanismissa, on käymättä läpi.
Edustaja Pekkarinen perusteli kysymyksensä ihan oikein,
kun hän peräsi sitä, mikä on
se konkreettinen raja, joka näille yhteisille sitoumuksille ja
vastuille asetetaan. Mutta siinä olen eri mieltä kuin
Pekkarinen, ettei tässä ole kyse tartunnasta, tarttuvasta
taudista, vaan perinnöllisestä sairaudesta, joka
on alun alkaenkin ollut siellä Kreikassa, Espanjassa, Italiassa,
euroalueen sisällä. Ja se tauti on hötörahatalouden
systeemikriisi. Minun on helppo puhua kapitalistisen järjestelmän
valuviasta, ja toivon, että moni muukin sen tekisi, koska
ennen sitä, että tunnustetaan järjestelmän perimmäiset
viat, ei päästä itse ongelman syihin käsiksi.
Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen monen edellä puhuneen kollegan
kanssa samaa mieltä siitä, että on aika
pitkälle kotimaisissa käsissä se, miten
tätä taloutta saadaan vauhtiin. Jos Euroopan talouskriisi
saadaan suitsittua, silloin paljon riippuu omista valinnoistamme,
kuinka hyvin taloutemme siitä hyötyy, ja vastaavasti,
jos Euroopan talous romahtaa, paljon omista valinnoistamme riippuu,
kuinka siitä tilanteesta selviämme. Ja kyllähän
kasvun eväät löytyvät hyvin
pitkälle yrittäjyydestä, ja tarvitsemme
kehyspäätöksessä tehtyjen hyvin
kasvukannustimien lisäksi vielä paljon lisätoimia.
Siitä olen muun muassa edustaja Tiilikaisen kanssa samaa
mieltä. Tarvitaan kannustimia, joilla edistetään
yksityiseen riskipääomaan sijoittamista, erityisesti
kasvuyrityksiin. Julkiset kannustimet voivat toimia eräänlaisena
katalyyttinä, jolla saadaan aika pienilläkin julkisilla
varoilla liikkeelle kohtuullisen isoja yksityisiä rahavirtoja
sijoituksina yrityksiin. Uskon, että näin voidaan
saada sellaista toimeliaisuutta liikkeelle, joka valtiontalouden
kannalta maksaa itsensä aika nopeasti takaisin.
Mutta hieman ihmettelen näitä kokoomuksen yhteisöveropuheita.
Onko teidän näkemyksenne todella se, että 2010-luvun
maailmassa Suomen kilpailukyky perustuu alhaiseen verotasoon? Silläkö me
pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa?
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Monet ovat ottaneet esille lisätalousarvioon
sisältyvän lisäpanostuksen nuorten yhteiskuntatakuun
toteuttamiseen. Se onkin erittäin hyvä ja tarpeellinen
asia. Esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen kehittäminen auttaa
niitä nuoria, joilla on vaikeuksia pärjätä luokkamuotoisessa,
ryhmämuotoisessa, opetuksessa.
Samaan aikaan pitäisi huomata kuitenkin se, että syrjäytymisen
ja koulupudokkuuden vähentämiseksi kaikkein tärkeintä on
panostaa nimenomaan ennalta ehkäiseviin peruspalveluihin. Koulutuksesta
leikkaaminen kasvattaa koulutuksen menoja ennen pitkää.
Tästä on todisteena esimerkiksi se, että useimmilla
koulupudokkailla on jokin oppimishäiriö, jota
ei ole huomattu koulussa, mikä tarkoittaa sitä,
että opettajilla on kouluissa liian kiire ja ryhmäkoot
ovat meillä liian suuret.
Hälyttävää on myös
se, että jo useassa tutkimuksessa on osoitettu se, että meillä koulujen
väliset oppimiserot ovat alkaneet kasvaa. (Puhemies: Ja
nyt taitaa olla minuutti täynnä!) Se tarkoittaa
sitä, että jatkossa pitäisi paremmin
panostaa nimenomaan heikoimpien koulujen tukemiseen.
Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä keskusteltiin äskettäin
yritystoiminnasta ja suhtautumisesta siihen. Kyllähän
perusinfra, josta valtion on vastattava, on yksi keskeinen toimintaedellytys
yrityksille. Joudun moittimaan ankarasti hallitusta ja totean, että hallitus
kerää tuolla Lapissa hiiliä päänsä päälle,
kun se ei tähänkään lisätalousarvioon
löytänyt sitä vaivaista 8:aa miljoonaa
euroa Kaukosen sillan remonttiin. Sen sillan kautta kulkee raskas
liikenne muun muassa Suurikuusikon kaivokselle ja joutuu nyt käyttämään
kiertoteitä. Minulla oli pari viikkoa sitten siellä pohjoismainen
ryhmä, jolle esittelin kaivosta, ja oli aika lailla noloa
kertoa, kun he näkivät, että siinä sillassa oli
50 tonnin rajoitus, että joudutaan kiertotietä käyttämään
sinne kaivokselle. Tässä siis hallitus säästää väärässä paikassa.
Tämän perusinfran kohdalta nousee minulle ainakin
sellainen kysymys, että kuinkahan monta muuta siltaa, jotka ovat
tärkeitä yritystoiminnalle, elinkeinoelämälle
Suomessa, on nyt sitten odottamassa remonttia.
Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Laiska raha pitäisi saada investoinneiksi
yrityksiin, ja ne eivät tule pelkillä työryhmillä.
Tulevaisuus löytyy luonnonvarojen jalostamisesta, uusiutuvasta
energiasta, biotaloudesta, mutta se vaatii myös kunnon
väyläverkkoa. Siitähän me tulemme
tänään keskustelemaan enemmän
myöhemmin.
Täytyy sanoa, että sen sijaan, että EVM-pakettia
luodaan, pitäisi tarjota paketti yritystoimintaan ja väyläverkkoon
Suomeen tämän Nokian alastulon jälkeen.
Hyvä asia oli se, että valtiovarainvaliokunta
on antanut rahaa tuonne Jämsä—Mänttä-tien
parantamiseen. Se on paperiteollisuudelle tärkeä,
ja se on kompensaatiota, kun sieltä on nyt Puolustusvoimain
yksikkö lähtemässä. Mutta muuten
maaseudun tiet ovat palaamassa nyt hevoskärryaikaan, ja
täällä on kuitenkin kovasti perusteltu,
että ei kuntauudistuksessa ainakaan hevoskärryaikaan
enää saisi palata. Eli tässä mielessä täytyy
kyllä antaa hallitukselle hieman negatiivista palautetta,
ja samaan yhdyn, mitä edustaja Rundgren sanoi, että näitä Kaukosen
siltoja on aika monta tällä hetkellä Suomessa.
Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallituksen lisätalousarviossa on
jotain hyvääkin: tämä Jämsä—Mänttä-tie. Se
yhdistää tällä hetkellä kaksi
kriisikuntaa eli äkillisen rakennemuutosalueen Jämsän
ja myös Mäntän, ja pohjana tässä onkin
se, että hallitus on ensin pudottanut työpaikkoja
Jämsästä merkittävän
määrän, noin parisataa henkeä,
ja sen lisäksi siellä on vaarassa vielä metalliteollisuuden
eli Patrian työpaikat. Toisessa päässä hallitus
on nyt tekemässä uutta jäte- ja kaatopaikkadirektiiviä, mitä on
oma ympäristöministeriö kiristämässä,
ja se vaarantaa kummankin eli Kaipolan ja Mäntän uusiopaperituotannon.
Onko tällä tiellä kohta kulkijoita? Onko
tällä tiellä kohta käyttöä?
Eli hallitus antaa, hallitus ottaa. Toivottavasti tämä viimeinen
otto ei tapahdu tämän kaatopaikkadirektiivin myötä,
niin että meidän tehtaamme sulkeutuvat.
Yhtä lailla meillä on siellä Mäntässä kolmannen
sukupolven työttömyyttä tällä hetkellä.
Näen positiivisena tämän yhteiskuntatakuun,
mutta se tarvitsee meitä kaikkia talkoisiin, ehkei niinkään rahaa.
Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On varmasti kaikkien meidän etu,
että Euroopan talous ja ennen muuta Suomen talous saadaan
kasvu-uralle, mutta samaan aikaan meidän on pidettävä huolta
meidän lapsista ja nuorista, ja pidän erittäin
myönteisenä sitä, että nyt etupainotteisesti
yhteiskuntatakuussa lisätään koulutuspaikkoja
ammatilliseen koulutukseen. Juuri tulleiden tilastotietojen mukaan jälleen
noin 5 000 peruskoulun päättänyttä nuorta
jää ilman jatko-opiskelupaikkaa ja jopa lähes 1 300
ei edes hakeutunut jatkokoulutukseen. Kyllä tässä on
meidän kaikkien — uskon, että niin opposition
kuin hallituksenkin — yhteinen huoli, millä tavalla
me saamme pidettyä kaikki nuoret mukana suomalaisessa yhteiskunnassa.
Pidän itse erittäin tärkeänä myös
sitä, että mietittäisiin uudella tavalla,
miten voisimme kannustaa nuoria opiskelemaan. Yksi mahdollisuus on
tietysti oppisopimuksen lisääminen mutta myös
ammatillisen koulutuksen kehittäminen siihen suuntaan,
että esimerkiksi viimeinen vuosi voitaisiin pääsääntöisesti
opiskella työpaikoilla tuon mestari—kisälli-ajattelun
mukaisesti.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Seuraavaksi mennään puhujalistaan.
Pertti Hemmilä /kok:
Arvoisa herra puhemies! Vuoden 2012 toinen lisätalousarvio
on suureksi osaksi vain tekninen esitys Euroopan pysyvän
rahoitusmekanismin rahoittamiseksi. Sen käsittelyn yhteydessä on
kuitenkin myös nostettava esille hallituksen ja koko Suomen
vastuullinen taloudenhoito. Erityisesti tähän
seikkaan valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt erityistä huomiota.
Mitä vähemmän velkaannumme, sitä vähemmän
maksamme korkoja ja sen parempi. Puheenvuorossani haluan kuitenkin kiinnittää huomiota
muutamiin muihin erittäin tärkeisiin ja ajankohtaisiin
seikkoihin.
Viime viikolla Nokian uutiset hätkähdyttivät koko
Suomea. Uutinen oli lopullinen niitti jo hiljalleen hiipuneelle
Nokian Salon kännykkätehtaalle. Vasta kuntaliitoksesta
kompuroivalle ja toipuvalle Salolle sekä yhtä lailla
koko Varsinais-Suomen maakunnalle Nokian toiminnan loppuminen on
vakava asia. Nokia on vastannut jopa 12 prosentista koko Varsinais-Suomen
maakunnan bkt:tä. Sen sijaan, että valtio lähtisi
nyt vain yksittäisillä tilapäisillä ratkaisuilla
tukemaan Saloa ja Varsinais-Suomea, tarvitaan paljon pitkäkestoisempia
toimenpiteitä. Elinkeinoelämän toiminnalle
ja kehittämiselle on nyt luotava siellä kulmalla
maata edellytyksiä investoinneilla. Tarvitaan sellaisia
infra- ym. hankkeita, joilla parannetaan alueen asemaa ja houkutellaan
sinne uusia yrityksiä. Talouden vaikeina aikoina on erittäin
tärkeää pitää huolta
siitä, että valtio luo elinkeinotoiminnalle edellytyksiä sinne,
missä näitä toimenpiteitä kipeimmin
tarvitaan.
Ihan Salossa on niin sanotun itäisen ohikulkutien rakentaminen
erittäin tärkeää raskaasta rakennemuutoksesta
johtuen. Hankkeen merkitys Salolle ihan kaupunkina on suuri mutta
erityisesti sen elinkeinoelämälle. Niukoilla määrärahoilla
on valittava kustannus—hyöty-suhteiltaan tehokkaimmat
hankkeet, jotka palvelevat asetettuja liikennepolitiikan tavoitteita,
ja tässä on eräs sellainen, vain muutaman
miljoonan euron hanke.
Valtatie 8 eli Turku—Pori-yhteysväli tarvitsee
myös kipeästi lisää määrärahoja.
Hankkeelle myönnettiin keväällä kehysriihessä 100
miljoonan euron aloittamisraha. Sillä todellakin vain aloitetaan
erittäin ruuhkaisan ja vaarallisen tien nelikaistaistaminen
Raisiosta kohti Poria. Rahoitus riittää kuitenkin
nyt vain osaan suunnitellusta. Rahat loppuvat itse asiassa jo ennen
vaarallisinta ja tärkeintä tieosuutta Nousiaisissa.
Hallituksen oman linjan mukaisesti olisi tärkeätä pitää kiinni
periaatteesta, jonka mukaan aloitetut hankkeet myös viedään
loppuun. Urakan uudelleen aloittaminen joskus tulevaisuudessa tulee maksamaan
kalliisti sen sijaan, että hanke toteutettaisiin loppuun
nyt saman tien ja kunnolla.
Herra puhemies! Maaliskuun kehysriihessähän
oli tarkoitus hyväksyä myöskin liikennepoliittisen
selonteon pohjaksi hallituskauden suuret liikennehankkeet vuosille
2012—2016. Selontekoa valmisteltaessa viestitettiin selkeästi,
että tarkoitus on keskittyä nimenomaan suuriin
linjoihin. Niillä vahvistetaan varsinkin Suomen elinkeinoelämän
edellytyksiä. Hallituksen taholta ei ollut tarkoitus puuttua
alueiden pieniin hankkeisiin. Nämä oli määrä jättää kokonaan
alueiden ja ennen kaikkea ammattilaisten päätettäviksi.
Kehyksiin ja niiden mukana liikennepoliittiseen selontekoon mukaan
päässeet muutaman miljoonan, 10—20 miljoonan,
euron hankkeet eri puolilla maata kertovat kuitenkin toista. Kokonaisuuden
kehittäminen on jäänyt tästä syystä ikävästi
niin sanotun siltarumpupolitiikan jalkoihin — ehkä.
Onkin kysyttävä, jaettiinko valtatie 8:lta nyt
puuttuva reilun 100 miljoonan osuus näitten pienten hankkeitten
kesken.
Jaana Pelkonen /kok:
Arvoisa puhemies! Valtion nettolainanotoksi tulee siis tänä vuonna lähes
8,7 miljardia euroa, ja tämä tarkoittaa puolestaan
sitä, että vuoden loppuun mennessä valtionvelkamme
on peräti 88 miljardia euroa, mikä on puolestaan
45 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseemme. Vaikka luvut
ovat korkeita, ei meillä yksinkertaisesti ole ollut parempaa
vaihtoehtoa.
Suomen hyvinvointi ja rikkaus perustuvat pitkälti vientiin
ja koko Euroopan hyvinvointiin, kuten kaikki erittäin hyvin
tiedämme. Siksi, jos talous muualla pysähtyy,
on se myös meidän ongelmamme. Tästä konkreettinen
esimerkki on Yhdysvalloista syksyllä 2008 alkanut finanssikriisi
ja sitä seurannut lama, joka aiheutti meille Suomen Pankin
laskelmien mukaan jopa 40 miljardin euron veromenetykset — täällä salissakin usein
toistettu ja kuultu summa. On aivan selvää, että toista
samanlaista laskua emme veronmaksajien maksettavaksi enää halua.
Yhteisen talousalueen sisällä eivät
ongelmat katoa ympäriltämme, vaikka kuinka ummistamme
silmämme ja yritämme eristäytyä.
Päinvastoin: seuraukset pelkuruudesta tulisivat meille myöhemmin
monin verroin kalliimmiksi. Nyt käsittelemässämme
lisätalousarvioesityksessä on nimenomaan tästä syystä 1,44
miljardin euron pääomasiirto Euroopan vakausmekanismiin
eli EVM:ään. EVM on olennainen osa EU:ssa valmisteltua
lainsäädäntökehitystä,
jolla voidaan jatkossa vastata kriisitilanteisiin nykyistä nopeammin
mutta ennen kaikkea ennalta ehkäistä ongelmien
syntyä. On tärkeää korostaa
sitä, ettei EVM:n tarkoituksena ole lisätä yhteisvastuuta euroalueen
jäsenvaltioiden kesken vaan sen avulla luodaan pelisäännöt
taloudellisten kriisien hallitsemiseksi. Jatkossakin jokainen yksittäinen
jäsenvaltio vastaa itse omista veloistaan ja sitoumuksistaan.
Hallituksen intresseissä ei siis ole jakaa vastikkeetonta
rahaa pitkin Eurooppaa vaan turvata maamme viennin vetäminen
ja näin säilyttää suomalaiset
työpaikat, verotulot ja koko maamme hyvinvointi.
Arvoisa puhemies! Olen erityisen tyytyväinen lisätalousarvioesityksessä näkyvään
uudenlaiseen poliittiseen ajattelutapaan, joka toimii vastavoimana
niin siltarumpupolitiikalle kuin turhanpäiväiselle
populismillekin. Nyt käsiteltävässä hallituksen
esityksessä raha on kohdistettu aidosti tarpeeseen. Euroopan
talouden vakauttamisen ohella hallitus suuntaa varoja moniin kotimaisiin
kohteisiin. Tällainen on esimerkiksi ammatillisen koulutuksen
1 200 opiskelupaikan lisääminen sinne,
missä opiskelupaikkoja eniten tarvitaan, sekä monet
strategisesti tärkeät liikenneinvestoinnit.
Pääministeri Kataisen hallituksen kehysriihessään
tekemät ratkaisut ja Suomen julkisen talouden hoitoa kohtaan
tunnettu luottamus näkyvät myös käytännössä:
valtionvelkamme korkomenot ovat Saksan rinnalla Euroopan alhaisimpia. Tämä tarkoittaa
suomalaisten verovarojen kohdentamista kotimaiseen hyvinvointiin
kansainvälisille sijoittajille maksettavien valtionvelan korkomenojen
sijaan.
Huolimatta tässäkin salissa kuulluista Euroopan
taloustilannetta koskevista kriittisistä kommenteista on
jokaisen talouspolitiikkaa seuraavan tunnustettava, että ilman
kotimaisia tai yhteiseurooppalaisia talouden vakauttamistoimenpiteitä olisimme
nykyistä huomattavasti epävarmemmilla vesillä.
Nyt aivan keskeistä onkin seurata markkinoiden kehitystä ja
miettiä, miten jatkossa takaamme kaikille suomalaisille
mahdollisimman hyvät edellytykset elää täällä Euroopan
parhaimmistoon kuuluvassa hyvinvointivaltiossamme.
Aivan lopuksi muutama huomio liittyen siihen, kun monessa puheenvuorossa
on tänään puhuttu nuorten syrjäytymisestä ja
yhteiskuntatakuusta. Allekirjoitan sen, että äärimmäisen
tärkeitä ovat kaikki opiskelupaikkojen lisäykset, kuten
myös työmahdollisuuksien tarjoaminen nuorille,
mutta ikävä kyllä monen nuoren kohdalla
tilanne on jo äärimmäisen kriittinen.
Muutama viikko sitten saimme kuulla uutisia, joiden mukaan viimeisten
viiden vuoden aikana niiden nuorten määrä,
jotka kieltäytyvät kaikista heille tarjottavista
toimenpiteistä, niin opiskelupaikasta kuin työstä,
on lisääntynyt jopa 86 prosenttia. 86 prosenttia
on käsittämätön luku, ja tässä olisi varmasti
joka ikisellä meistä peiliin katsomisen paikka,
mitä tämän kanssa voimme tehdä.
Mikaela Nylander /r:
Värderade talman! Som jag konstaterade för
en knapp vecka sedan i samband med debatten om rambudgeten är
Finlands ekonomi fortsättningsvis mycket ansträngd.
Förslaget i den andra tilläggsbudgeten för
i år är att statens nettoupplåning skulle
uppgå till 8,7 miljarder euro, vilket innebär
att den sammanlagda statsskulden vid utgången av året
beräknas vara cirka 88 miljarder euro. Detta är
en oerhört stor summa och får oss att inse att åtgärderna
för att stabilisera den offentliga ekonomin är
nödvändiga och bör fortsätta.
Ett väldigt välkommet anslag i tilläggsbudgeten är
ombudgeteringen av fullmakten för köp av förbindelsefartygstjänster,
så att fullmakten höjs till max 68,8 miljoner
euro. Fullmaktshöjningen innebär att man kan ingå avtal
på fem rutter i skärgården: Korporutten,
Pargasrutten, norra Nagurutten, Rimitorutten och Utörutten.
Tanken är att ersätta de nuvarande avtalen med
långvariga avtal om förbindelsefartygstjänster.
Långvariga avtal är, precis som även
finansutskottet lyfter upp i sitt betänkande, nödvändiga
för att möjliggöra en utveckling av verksamheten.
Samtidigt ger långsiktighet i planeringen bättre
förutsättningar för att se över
fartygens skick. De längre avtalen ger även möjlighet
att beräkna servicebehovet bättre än
tidigare, något som är viktigt för såväl
skärgårdsborna som för näringslivet.
Puhemies! Yhteiskuntatakuu pitää sisällään kuntoutusta.
Edustaja Paloniemi puhui hyvin viisaasti niistä monista
nuorista, jotka eivät pysty vastaanottamaan koulutuspaikkaa
tai oppisopimuspaikkaa. Silloin kuntoutus on aivan ratkaisevassa
asemassa, jotta nuori pääsee eteenpäin. Siksi
on tärkeätä huomata ja huomauttaa siitä, että kuntoutuksen
mahdollisuus sisältyy tähän yhteiskuntatakuumalliin.
Jukka Kärnä /sd:
Arvoisa puhemies! Muutama sana lisätalousarviosta
ja sitten vähän yleisemmin muutamasta muusta asiasta.
Eli näen myöskin erittäin tärkeänä tämän
työllistämiskoulutuksen ja erityistoimien määrärahan,
4,4 miljoonaa, ja myöntämisvaltuuksia lisätään
2,5 miljoonaa käytettäväksi rakennemuutoksesta
aiheutuvien toimenpiteitten maksamiseen. Sitten siellä on
sinällään pieneltä kuulostava
summa, 0,25 miljoonaa euroa, äkillisten rakennemuutosten hoitamiseen.
Sinne varmaan, ja ei mitään "varmaan", vaan tarvitaan
lisää rahaa, koska tämä Salo-,
Oulu- ja yleensä Nokia-asia tuli tässä muutamassa
hetkessä syliin.
Mutta sitten muutama sana suomalaisesta teollisuudesta ja teknologiateollisuudesta
erityisesti. Viennin arvo, kun sanotaan, että me olemme
viennistä elävä maa, kyllä näyttää tällä hetkellä pikkuisen
hupaisalta. Jos minun lukuni ovat oikein, niin 11,5 miljardista
tuonne vajaaseen 6 miljardiin vienti on tippunut. Se on todella
huolestuttava luku, ja tässä yhteydessä ja
tässä epävakaassa tilanteessa kaiken
kaikkiaan en pidä vastuullisena kyllä niitä puheita,
että ollaan nykimässä milloin mitäkin
touveja irti sitten, eli tämä veneen keikuttaminen
on nytten kaiken kaikkiaan koko Euroopan kannalta ja suomalaisen
teollisuuden kannalta äärimmäisen tärkeätä pitää mahdollisimman
stabiilina, ettei siellä niitä yllätyksiä sitten
lähde tulemaan.
Ihan muutama sana vielä yhteisöverosta. Elinkeinoelämän
keskusliittohan on ansiokkaasti aina lobannut tätä yhteisöveroa
alemmaksi. He tekevät siinä vähän
kyllä karhunpalveluksen myöskin, koska heidän
tilastonsa lähtee siitä, että se keskiarvo
lasketaan siten, että sinne ynnätään kaikki
eurooppalaiset maat yhteen, nekin, joilla se yhteisövero
on todella alhainen, ja saadaan näyttämään
siltä, että sinne 20:n tietämillehän
se pitäisi pudottaa, kun päinvastoin se oikea
tapa sitä asiaa katsoa on se, että meidän
pääkilpailijamaitten taso ja suomalainen yhteisöverotaso
tällä hetkellä on minun mielestäni
hyvällä tasolla ja kilpailukykyisellä tasolla,
niin että siihen ei tällä hetkellä kyllä tarvitse
puuttua. Kaikki tutkimus- ja tuotekehityspanostukset, mitä Suomesta
pystytään irti repimään, ovat
tässä tilanteessa äärimmäisen
tärkeitä, koska jos ei pystytä synnyttämään
työpaikkoja, niin se nuorisotakuu ei pysty toteutumaan,
koska niille tekijöille ei sitten ole töitä.
Edustaja Lindström arvioi tuossa omaa asuinaluettaan
Kouvolaa, eli siellä on samoiten kuin Imatralla: ammattikoulut
vetävät tosi hyvin, mutta jos ei ole niitä työpaikkoja,
niin kyllä siihen huoleen meidän kaikkien sopii
reagoida ja tehdä myöskin näitten tutkimus-
ja tuotekehityspanoksien sekä uusien toimialojen luomiseen
kaikki mahdollinen, mikä yleensä yhteiskunnan
toimesta on mahdollista tehdä.
Pia Kauma /kok:
Arvoisa puhemies! Kuten tässä salissa on
useaan otteeseen tullut mainittua, pysyvän vakausmekanismin
EVM:n pääomittaminen vie suurimman osan tämän
lisäta-lousarvion noin 1,8 miljardin euron menojen lisäyksestä,
mutta on mukana myös muita hyviä parannuksia,
jotka ovat jääneet kohtuullisen pienelle huomiolle.
Ehdottoman positiivista on esimerkiksi valtion korkomenojen voimakas
laskeminen. Tämä on hyvä osoitus siitä,
että olemme hoitaneet asiamme Suomessa suhteellisen hyvin, mutta
samalla se on muistutus siitä, että valtionvelan
korkomenot muodostavat suuren osan budjetistamme ja että korkomenot
voivat tulevaisuudessa myös kasvaa huomattavasti markkinatilanteen
mukaan. Vaikka valtio joutuu lisäämään
velanottoaan juuri nyt, valtionvelan kasvupaineet pitää saada
kuriin tällä hallituskaudella.
Hyviä poimintoja lisätalousarvioaloitteesta
on muun muassa tuomioistuinten määrärahojen
kasvattaminen. Oikeuskäsittelyaikojen venyminen pitää saada
kuriin, onhan myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kiinnittänyt
tähän huomiota. Suunta on nyt oikea. Lisäksi
ammatilliseen peruskoulutukseen ehdotetaan 5,6 miljoonan euron korotusta,
jolla pystytään lisäämään
1 200 opiskelupaikka sinne, missä tarve on suurin,
lähinnä pääkaupunkiseudulla.
Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen otetaan nyt vakavasti, ja
niin se tulee ottaa myös jatkossa. Konkreettisia toimenpiteitä tavoitteen
saavuttamiseksi tarvitaan vielä paljon.
Arvoisa puhemies! Pieni mutta hyvin tärkeä summa
on puolen miljoonan euron määräraha, jonka
tavoitteena on tuoda viranomaisen hallinnassa olevat yritystiedot
joustavasti harmaan talouden tutkijoiden käyttöön
yhteisen rajapinnan avulla. Juuri tänään
uutisoitiin poliisin paljastaneen kolme suurta harmaan talouden
rikosvyyhtiä, joissa yhteenlasketut verovahingot ovat 7,5 miljoonaa
euroa. Yritykset toimivat rakennus- ja kuljetusaloilla, joilla harmaan
talouden ongelmat yleisesti ottaen ovat suuret. Ongelmaan puututaan
ja pitää puuttua jatkossa enemmän, koska koko
teollisuudenalalla tuntuu veronkierto olevan mieluummin lisääntymään
päin kaikista toimenpiteistä huolimatta.
Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, että lisätalousarvio
on maltillisesti laadittu ja määrärahoja lisätty
sinne, missä on kovin tarve tällä hetkellä. Tämä näyttää olevankin
myös valtiovarainvaliokunnan kanta.
Raimo Piirainen /sd:
Arvoisa puhemies! Keskityn maa- ja metsätalousministeriön
pääluokkaan. Hallituksen toisessa lisätalousarviossahan
oli maa- ja metsätalouspuolelle esitys, mutta koska maatalousjaosto
ei siitä lausunut, niin se ei näy tuossa valtiovarojen
mietinnössä. Sen takia haluan tämän
kumminkin nostaa esille tässä, koska se on positiivinen
viesti kentälle, että hallitus huolehtii myös
kestävästä metsätaloudesta.
Elikkä tässähän on ongelmana
se, että kestävän metsätalouden
rahoitustuki päättyy tämän vuoden
lopussa, elikkä niin sanottu Kemera-raha, ja viime kaudella
on hyväksytty lakiesitys pienpuun energiatukijärjestelmästä,
mutta se on joutunut komission hampaisiin ja ei ole edennyt sillä tavalla.
Nyt sillä momentilla olevasta 17 miljoonasta on mietitty,
millä tavalla sen voisi käyttää.
Se säilyy edelleenkin sillä pienpuun energiatukimomentilla,
mutta sitä voidaan käyttää korjuu-
ja haketustuen muodossa, ja se edistää tätä pienpuun
energiatuen käyttöä.
Elikkä Kemera-tukea on 8,3 miljoonaa euroa budjetissa
vuodelle 2012, ja ensimmäisessä lisätalousarviossa
tuli 5 miljoonaa lisää Kemeran puolelle, elikkä se
on 13 miljoonaa. Nyt sitten tämä pienpuun energiatuki,
mitä on 17 miljoonaa, voidaan käyttää tuohon
korjuu- ja haketustukeen, niin että voisi olettaa, että tämä pikkuisen päälle
30 miljoonaa euroa on käytettävissä.
Tässä yhteydessä on hyvä todeta
se, että tämä on 5 miljoonaa enemmän
kuin keskustan esitys lisätalousarvio ykköseen.
Markus Lohi /kesk:
Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen
vuoden 2012 toiseksi lisätalousarvioksi keskeinen sisältö on
oikeastaan se, että lisätään
lainanottoa noin 1,2 miljardia euroa ja samaan aikaan tulee keskeinen
suuri menoerä eli sijoitamme Euroopan pysyvän
va-kausmekanismin peruspääomaan noin 1,44 miljardia
euroa. Olen hieman huolissani siitä, että esimerkiksi
hallituspuolueiden edustajat eivät ole nostaneet esiin
mitenkään erityisesti sitä, että tänäkin
vuonna tulemme todennäköisesti rahoittamaan valtion
menoista noin 15 prosenttia velalla. Silloin kun hallitus aloitti
kautensa ja hallitusohjelma tehtiin, eduskunnalle esitettiin erittäin tarkkakin
suunnitelma siitä, miten on tarkoitus pysäyttää valtionvelan
kasvu ja taittaa se tällä vaalikaudella. Nyt näyttää erittäin
huolestuttavalta, että tätä menoa käy
toisin päin: vuosi vuodelta valtion velanotto vain kasvaa.
Olkoonpa sitten tarkoitus hyvä tai huono, joka tapauksessa tämä suunta
on erittäin huolestuttava.
Tässä tilanteessa, kun Euroopan taloustilanne on
erittäin epävakaa, olisi erityisen tärkeätä huolehtia
siitä, että kotimaisella yritystoiminnalla olisi
edellytykset työllistää ja kasvaa täällä Suomessa.
Siksi otankin esille tässä, vaikka meillä on
myös liikennepoliittiseen selontekoon liittyvä keskustelu
tänään, sen, minkä muun muassa edustaja
Mustajärvi otti esille puheenvuorossaan ja edustaja Rundgren
tässä debatissa. Nimittäin kantatie 79,
Rovaniemi—Kittilä, ja sieltä Kaukosen
silta: olen erittäin pettynyt, että määrärahaa tämän
sillan suunnittelua varten ei sisältynyt tähän
lisätalousarvioon. Tällä hetkellä matkailu-
ja kaivostoiminnan rekkaliikenne joutuu kiertämään
tuon sillan, kun siellä on painorajoite, ja tästä aiheutuu
vähintään satojatuhansia euroja alueen
yritystoiminnalle lisäkustannuksia. On järjetöntä,
että me omalla toiminnallamme pyrimme estämään
kehittyvää ja kasvavaa kaivostoimintaa ja matkailutoimintaa
Lapissa. Toivon, että ne lupaukset, joita on liikenneministerin suunnasta
tullut, että suunnittelurahat löytyvät vielä tänä vuonna,
pitäisivät, ja siihen luonnollisesti tässä vaiheessa
uskon.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Hallituksen toisen lisätalousarvion
keskeisimpänä epäisänmaallisena
tekona pidän sitä, että 1 440 miljoonaa
euroa ollaan valmiita laittamaan Euroopan vakausmekanismiin ja samanaikaisesti me
joudumme täällä tekemään
huimia leikkauksia. Toki olen yrittänyt ymmärtää ja
sulatella niitä perusteluita, kun puhutaan suomalaisen
työllisyyden puolustamisesta, mutta ne eivät ikävä kyllä ole
vakuuttaneet minua kuultuani ja luettuani muita asiantuntijoita,
jotka puhuvat oman ammattinsa, kokemuksensa kautta aivan toisenlaista
viestiä.
Sen takia haluaisinkin nostaa esille erityisesti tämän
nuorisotyöttömyyden ja nuorten ongelmat. Me tiedämme
sen, että meillä on se 110 000 alle 30-vuotiasta
nuorta, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
Samanaikaisesti me leikkaamme koulutuspaikkoja ammattiopistoissa
ja monella muulla alueella. Se ei ole oikea viesti siitä,
että me otamme tosissaan nuorten yhteiskuntaan integroimisen.
Me myös tiedämme sen, että Suomessa on
yli 50 000 alle 30-vuotiasta työtöntä ja
eräiden arvioiden mukaan 40 000 tai 50 000 nuorta,
jotka ovat täysin kadoksissa ja tavoitettavuuden ulkopuolella.
Nuorisotakuutyöryhmä on esittänyt,
että sen 60 miljoonan euron määrärahan
päälle laitetaan lisää rahaa.
Se esitetty lisäys, se määräraha,
mikä on, ei tule riittämään
siihen tavoitteeseen, mikä sinne on asetettu. Haaste on
valtava, ja se on yhteinen. Me olemme oppositiossa samaa mieltä, että nuorisotyöttömyys
ja nuorten syrjäytyminen ovat prioriteetti numero yksi,
ja siinä mielessä olen kiitollinen siitä periaatteesta,
että tämä nuorisotakuu on otettu hallituksessa
kärkihankkeeksi. Tokihan meidän tehtävämme
oppositiossa on haastaa sinne enemmän voimavaroja, ja varmasti
tullaan näkemään joitain korjauksia seuraavassa
lisätalousarviossa, viimeistään ensi
vuonna, näin uskon.
Nuorten yhteiskuntatakuu on siinäkin mielessä merkittävä,
että nuorten syrjäytyminen maksaa eräiden
laskelmien mukaan vähintään 300 miljoonaa
euroa vuodessa. Kustannukset ovat niin merkittäviä,
että meidän täytyy tehdä konkreettisia
tekoja. Yhtenä keinona haluaisin nostaa esille nuorten
koulutusjärjestelmän muuttamisen.
Sivistysvaliokunta vieraili Sveitsissä vajaat kaksi
viikkoa sitten. Tutustuimme yliopisto- ja ammattikoulutukseen, ja
huomasimme, että siellä heidän mallinsa
mukaan on onnistuttu ainakin siinä, että siellä on
nuorisotyöttömyys nolla, lähestulkoon
0 prosenttia — työttömyysprosentti siellä on
vain 2 prosentin luokkaa — mutta erityisen onnistuneeksi
sen teki peruskoulun jälkeinen kouluun meneminen. Siellähän
noin 75 prosenttia peruskoulusta valmistuneista menee suoraan yritykseen
töihin oppisopimuskoulutusmandaatilla. Siellä oppisopimuskoulutusjärjestelmä on
paljon kehittyneempi kuin Suomessa. Siellä opiskelijat
saavat palkkaa tehdystä työstä ja palkka
nousee koulutuksen edetessä. Palkkataso oli siellä haastateltujen
oppilaiden kohdalla 800 ja 1200 Sveitsin frangin välillä.
Sveitsissä ei tarvita opintotukea, eivätkä siellä yritykset
myöskään saa tukea oppisopimuskoulutuksen
järjestämiseen. Sveitsissä panostetaan
niille toimialoille, mihin yritykset tarvitsevat työvoimaa,
ja kun hakemuksia tulee, yritykset ovat mukana ohjaamassa, mihin
ne hakemukset ohjautuvat. Elikkä Suomessa on vähän
päinvastainen homma: täällä etukäteen
päätetään, minne avataan minkäkin verran
paikkoja, mutta Sveitsissä yritykset viestivät,
miten paljon tarvitaan työllisiä millekin alueelle.
Sivistysvaliokunta otti vakavasti tämän, ja
se otti innostuneesti vastaan sen kokemuksen, mitä sieltä kerrottiin.
Uskon, että sivistysvaliokunta tulee työstämään
tätäkin asiaa myöhemmin. Siinä samalla
on syytä myös tutustua Saksan kisällijärjestelmään,
jossa myös on vastaavanlainen tapa, että nuoret
pääsevät oppisopimuskoulutuksen kautta
työelämään. Toivon hallitukselta myös
tämänkaltaista innovatiivisuutta paneutua uusiin,
toimiviin toimenpiteisiin, jotka oikeasti poluttavat nuoret takaisin
yhteiskuntaan ja työelämään.
Kari Rajamäki /sd:
Arvoisa puhemies! Edellisen hallituksen Kreikka- ja ERVV-ratkaisut
ja nykyisen hallituksen kriisinhoidon sitoumukset ovat suurempia
kuin yksikään toinen menoerä Suomen historiassa.
Tämän me totesimme jo kaksi vuotta sitten
käsitellessämme täällä ERVViä ja
vastustaessamme vakuudettomia Kreikka-lainoja.
Vaikka suunta on nyt muuttunut, on edelleen kyse vakavasta sitoutumisesta,
jota on arvioitava kriisin etenemisen ja kansallisen selviytymisen näkökulmasta.
Suomen maksuosuus Euroopan vakausmekanismin peruspääomasta
on 12,6 miljardia euroa, ja tähän toiseen lisätalousarvioon
sisältyy pääoma 1,44 miljardia.
Valtiovarainvaliokunnan EVM:ää koskevan mietinnön
esittelyssä ja keskustelussa viime keskiviikon ja torstain
välisenä yönä — keskiyö yleensä tuntuu
olevan perinne näiden asioiden käsittelyssä,
mahdollisimman vähän mediaa kiinnostava aihe nämä Suomen
historian suurimmat taloudelliset sitoumukset edelleen tuntuvat olevan — valtiovarainvaliokunta
katsoi, että hallituksen on syytä kuitenkin arvioida
huolellisesti, kuinka suuriin sitoumuksiin enimmillään
voidaan suostua vaarantamatta Suomen luottoluokitusta ja valtion
mahdollisuuksia huolehtia velvoitteistaan ja vastuistaan.
Suomen valtiontalouden toimintakyky tarvitsee mielestäni
perälautaa. On arvioitava ehdoton raja, jolla kansallinen
pelastusrengas varmistetaan Suomen hyvinvoinnin ja keskeisen teollisuutemme
ja työllisyytemme turvaavalla tavalla. Suomen valtiontalouden
toimintakyky on tämän kriisin syvetessä ja
maan järistessä pystyttävä varmistamaan.
Tältä osin pidän erittäin tärkeänä, että paitsi
että hallitus tässä yhteydessä tämän
perälaudan ja Suomen selviytymisen näkökulman perusteellisesti
arvioi, myöskin valtiovallan toimet perusteollisuuden ja
metsäteollisuuden toimintaedellytysten vahvistamiseksi
käydään nyt määrätietoisesti
läpi. Itse asiassa jo edellisen hallituksen aikana aika
lailla ajelehdittiin näissä metsäteollisuuden
toimintaedellytystä koskevissa asioissa. Tehtiin käsittämätön
Kansainvälisen merenkulkujärjestön, IMOn,
rikkidirektiiviratkaisu, joka voi vaikuttaa jopa 800 miljoonaa euroa
meidän vientiteollisuuteemme täysin huonolla,
olemattomalla poliittisella ohjauksella, ja tätä nykyinen
hallitus pyrkii nyt Suomen kilpailukyvyn turvaten korjaamaan tai
ainakin lykkäämään sen vaikutuksia.
Mutta tarvitaan laajempi kansallinen metsä-teollisuuden
toimintaedellytykset turvaava ohjelma. Metsäteollisuus
on kansallinen asia. Meidän perusteollisuuden pohjalta
me voimme nopeimmin varmistaa myös valtiontalouden, Suomen
talouden ja työllisyyden selviytymisen. Meillä on vielä niitä rakenteita
jäljellä. Kartonkikapasiteettia varmasti tarvitaan
lisää. Sille on luotava investointiedellytykset.
Selluteollisuus on toimintakykyistä. Voimme luoda uutta
biolääketieteen ynnä muuta nanotekniikan
sovellutusta, uusia puutuotesukupolvia. On huolehdittava vain, että kuljetusten
dieselveroilla ja tällaisilla rikkidirektiiveillä tai
turveveron perusteettomilla korotuksilla ym. ei vaikeuteta tämän
teollisuuden toimintakykyä vaan luodaan päinvastoin
kansallinen ohjelma metsäteollisuuden uudeksi nousuksi
tässä maassa.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Edustaja Pekkarinen — poissa. Edustaja Viitanen.
Pia Viitanen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Tämä lisätalousarvio
on siis osa hallituksen talouspoliittista linjausta, joka mielestäni
on viisas. Niin olen sanonut moneen kertaan tässä salissa
ja täällä puhujakorokkeella. Samaan aikaan kun
taloutta sopeutetaan vastuullisesti, tehdään se
niin, että huolehditaan siitä, että työpaikkoja syntyy
ja työllisyys paranee, ja kaiken kukkuraksi, mikä tietenkin
tärkeintä, tehdään se myös
siten, että tämä meininki on reilua eli
että oikeudenmukaisuus toteutuu.
Mitä tulee tähän työllisyyteen,
täällä oli aiemmin jo jopa oppositiosta
käsin kiitoksia siitä, että tämä nuorisotyöttömyys
on tämän hallituksen kärkihanke, ja olen
siitä itsekin kovin iloinen. Ja kyllä minä sanon,
että olen aivan vakuuttunut siitä, että tämä hallitus
tulee huolehtimaan kärkihankkeensa myös maaliin.
Tämä on tosi tärkeä asia, että nuorisotyöttömyydelle
pistetään nyt nollatoleranssi.
Luulin, puhemies, että edustaja Pekkarinen puhuu ennen
minua tässä, ja olin jo kirjoittanut tänne
valmiiksi, että t&k-vähennys. Eli tämähän on
yksi osa tähän työllisyyteen panostamista, mistä jopa
keskustan talousosaaja edustaja Pekkarinen on tätä hallitusta
kiitellyt, ja todettakoon nyt, että on oikein positiivista,
että myös nämä asiat tällä hallituskaudella
etenevät ja sitä kautta myös työllisyyttä parannetaan.
On myös hyvin tärkeää, kuten
tuossa viittasin, että tämä kaikki tapahtuu
oikeudenmukaisella tavalla, ja siksipä, puhemies, on tosi
hyvä ja järkevää, että vastuullinen
linja tässä salissa hallituksella ja kaikilla
hallituspuolueilla on sen suhteen, että tämä kehitys
toteutuu oikeudenmukaisesti. On tärkeä ja hyvä asia,
että tässä talouslinjassa tuloerot kaventuvat,
hyvin tärkeä asia, koska kaikki tietävät,
että se yhteiskunta ei ole hyvä, missä on
suuret tuloerot, ja niinpä sosialidemokraattina sanon täydestä sydämestäni,
että ei ole väliä, jos ihmiset rikastuvat,
emme me sitä vastusta, mutta sitä me vastustamme
henkeen ja vereen, että ihmiset köyhtyvät,
ja siksi on tärkeää, että myös
tässä hallituksen linjassa tuloeroja kavennetaan.
Samoin vastuullinen linja täällä on
voimassa onneksi myös sen suhteen, että verojakin
on maksettava eikä lähdetä yllyttämään,
että siirräpä sitten se yrityksesi Viroon,
jos ei Suomi kiltisti laske yritysveroja, mitä jotkut nuorisokampanjat
tuolla oikeistopiireissä ovat tehneet, ja se on vastuutonta
politiikkaa. Harmi, että se nyt sitten vähän
tulta sai siellä kokoomuksen puoluekokouksessa, mutta onneksi
kuitenkin täällä on vastuullinen linja
ja hallituksen yhteisöverolinja on ihan maltillinen ja
kilpailukykyinen kaikkinensa.
Puhemies! Ihan tähän loppuun ehkä muutama sana
tästä pysyvästä vakausmekanismista,
koska tässä nyt se rahasumma sinne on. On hyvin
tärkeä se Suomen hallituksen linjaus, että näinä taloudellisina
aikoina, kun emme tiedä, miten paljon tuolla Euroopassa
jyrisee, suomalaisten veronmaksajien rahoja sinne ei lähde
ilman, että vastuut rajataan. Ja sehän on ollut
tämän hallituksen tiukka linja, edellisestä hallituksesta
tiukentunut linja. Vakuudet on vaadittu Kreikka-tukipaketille, ja
jatkossa tässä pysyvässä mekanismissa,
joka on siis veronmaksajan kannalta huomattavasti turvallisempi
ja tehokkaampi kuin tämä väliaikainen
mekanismi, mikä nyt on käytössä,
tämä sijoittajavastuu... — Ei kannata
muuten naureskella, tämä on tosiasia. Kaikki talousasiantuntijat
myös valtiovarainvaliokunnassa ovat tämän
todistaneet. — Eli se on huomattavasti tehokkaampi, ja
veronmaksajien kannalta vastuut on rajattu nimenomaan tällä sijoittajavastuulla,
joka siis tarkoittaa sitä, että nämä julkiset saatavat,
EVM:n kautta tulevat saatavat, ovat etuoikeutettuja IMF:n jälkeen
siinä vaiheessa, jos rytisee. Ja kaikki tietävät,
että esimerkiksi IMF:n taloushistoriaan ei mahdu tappioiden
kärsimisiä.
Niinpä veronmaksajien kannalta voisi sanoa, että vakuudet
on ikään kuin sisään leivottu
tähän pysyvään kriisirahastoon.
Siksi minä en kyllä sitä ymmärrä,
että esimerkiksi keskusta aikanaan täällä kyllä oli
valmis kovin auliisti tähän väliaikaiseen
rahoitusmekanismiin menemään, että eihän
tässä mitään. Ei siinä sijoittajan
vastuu toteudu, ei missään nimessä, mutta
tämän hyväksyitte. Ja nyt kun tulee tämä turvallisempi
rahoitusmekanismi teoreettisesti käyttöön — sittenhän Suomen
eduskunta aina päättää, miten
sitä käytetään ja koska — niin
te periaatteessa vastustatte sitä. Se on kyllä hyvin
omituista politiikkaa. Mutta olen minä ennenkin sanonut,
että takki on siellä joskus arvoisalla keskustalla
jonkin verran kääntynyt ja tällaista
itse itsensä kanssa väärässä olemisen
taidetta ehkä on harrastettu. Mutta ymmärrän
sen ihan sitten myös siksi, että teidän
täytyy ehkä siellä nyt opposition nimissä tätä pysyvää vakausmekanismia
sinänsäkin vastustaa.
Puhemies, näillä puheilla ei muuta kuin tällä linjalla
eteenpäin. Vastuullista taloudenpitoa, sitä tarvitaan.
Tilanne on Euroopassa hankala. Toivottavasti Suomen linja voittaa
myös tällä Eurooppa-linjalla sen suhteen,
että kasvua ja työllisyyttä sitten vastuullisen
sopeuttamisen ohella.
Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluaisin tähän edelliseen puheenvuoroon
todeta sen, että kun moneen otteeseen on täällä salissa
kuultu, että edellisestä hallituksesta nykyisen
hallituksen linja olisi jotenkin tiukentunut näissä euromekanismeissa, niin
täällä on todettu, että ehkä meidän
Kreikka-ykköspaketista voi tulla maksuun noin 500 miljoonaa
euroa, mutta hallitus tässä esityksessään, joka
koskee Euroopan pysyvää vakausmekanismia, toteaa
itsekin, että meidän riskimme ovat noin 21 miljardia
euroa. Että jos linja on tiukentunut, niin summat ovat
ainakin kymmenkertaistuneet.
Tämä on kyllä hyvä huomata,
että vaikka tiukemmalla linjalla voitaisiin jonkun mielestä mennäkin,
niin ne summat ovat todella suuria, mihin nyt tässä sitoudutaan.
Ja sekin pitää ottaa huomioon, että kun
tässä väliaikaisessa mekanismissa me
annoimme takauksia, niin nyt kun me olemme menossa pysyvään
mekanismiin hallituksen esityksen puolesta, niin niitä kaikkia
pääomasijoituksia, joita EVM:ään
maksetaan, ei saada sieltä takaisin, koska ei ole mitään
mekanismia, jolla ne palautuisivat Suomelle takaisin, vaan riski
toteutuu 100 prosenttisesti ja rahat on siirretty sinne.
Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Silloin aikanaan, kun keskusta oli hallituksessa
ja puhuttiin näistä kapasiteeteista esimerkiksi
tämän ERVV:n osalta, kyllähän
jo keskustan aikana kerrottiin, että tulevat lisääntymään
sinänsä nämä määrät,
mitä näihin tullaan sijoittamaan. Se oli selvää.
Ministeri Kiviniemi kertoi tämän jo omalla pääministerikaudellaan maaliskuussa,
että näin tulee käymään,
joten ei tässä mitään muuta
tehdä kuin paikkaillaan nyt keskustan jälkiä teidän
valitsemallanne linjalla tämän suhteen.
Mutta olennaista nyt on tietenkin katsoa sitä, mikä on
veronmaksajien vastuu ja vastuiden rajaus. On aivan eri asia mennä lompakko
auki Eurooppaan Kreikka-ykköspaketissa ja ilmoittaa, että kyllä me
tuemme ja ilman vakuuksiakin annamme. Mutta nyt sitten tässä uuden
hallituksen linjassa eipä näin käykään,
vaan nyt sanotaan, että vakuudet sitten vaaditaan, jos
tätä tukea tulee. Ja kuten sanottu, tässä pysyvässä rahoitusmekanismissa,
jos sieltä rahoitetaan, (Puhemies koputtaa) on sijoittajavastuu
mukana ja tätä kautta veronmaksajien riskit ovat
rajatumpia, ja se on todella olennainen muutos edellisen hallituksen linjaan.
Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluaisin edelleen todeta, että vielä joulukuussa
2011 Euroopan päämiehet sopivat pysyvästä vakausmekanismista
ja totesivat, että maksimiyläraja, kun yhteensovitetaan ERVV
ja EVM, on 500 miljardia euroa. Helmikuussa asiantuntijat kävivät
myös valiokunnassa kertomassa ja kertoivat, että nyt
pidetään kiinni alkuperäisestä sopimuksesta:
maksimivastuu, kun yhteensovitetaan mekanismia, on 500 miljardia
euroa. Mutta nyt toukokuussa Suomenkin hallitus on sitoutunut Saksan
esityksestä, että kapasiteettia nostetaan 700
miljardiin euroon. Yhtäkkiä kanta on muuttunut,
Suomen vastuut ovat noin 6 miljardia kasvamassa tällä muutoksella. Tämä on
se keskeinen peruste, joka näkyy keskustan vastalauseestakin
talousvaliokunnan mietintöön, että Suomen
vastuita ollaan nyt yhtäkkiä nostamassa 6 miljardia
euroa.
Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Lohi hyvin tietää,
lopullinen kapasiteetti tulee olemaan tämä Suomen
vaatima 500 miljardia. Tässä on väliaikaisesti
mukana sitten mahdollisuus käyttää tätä väliaikaista
rahastoa, mutta tietenkin kynnys sen käyttämiseen
tämän siirtymäajan aikana on korkea,
koska ministeri Urpilainen on hyvin määrätietoisesti
ilmoittanut, että mikäli sitä rahastoa käytetään,
niin silloin Suomi vaatii vakuudet, ja kaikki tietävät
sen, että sieltä ei sentin hyrylää mene,
ellei Suomi saa omia vakuuksiaan. Tässä Suomen
linja on hyvin tiukka.
Puhemies! Tässä yhteydessä on syytä todeta, että minä olen
hyvin tyytyväinen siitä, että hallituksen
linja pysyy tiukkana. Ei lähde rahaa ilman, että vastuita
rajataan. Esimerkiksi Espanjan suhteenhan meidän linjanamme
on se, että me vaadimme tiukasti sijoittajavastuuta sieltä. Jos
julkista rahaa käytetään pääomittamiseen,
pitää sijoittajavastuun toteutua, ja samaan aikaan täytyy
myös muistaa, että vastikkeellisuus on ihan ehdottomasti
Suomen vaatimuksissa. Joissain kansainvälisissä lehdissähän
kerrottiin, että Suomi oli ollut näissä neuvotteluissa
tiukimpia neuvottelijoita, niin että siinä suhteessa
kiitos hallitukselle.
Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä nyt, kun kerran lisätalousarviossa
osoitetaan se 1,4 miljardia Euroopan vakausmekanismille rahaa ja
samaan aikaan otetaan velkaa, pitää myöskin
kytkeä yhteen, mikä on lopultakin tämä väistyvän
takaajan vastuu ja asema. Jos ajatellaan, että esimerkiksi Espanja
muuttuu tuen saajaksi, niin mitä järkeä on
sellaisessa asetelmassa, että yhtä aikaa sekä Espanja
maksaa Euroopan vakausmekanismille että Euroopan vakausmekanismi
tukee Espanjaa? Ja jos näin tapahtuu, että rahaa
kulkee samaan aikaan kumpaankin suuntaan, niin sehän tarkoittaa
vain sitä, että sillä määrällä,
mitä Espanja maksaa, tuki nousee vastaavalla summalla ja
viime kädessä kaikki muut kuin Espanja vastaavat
siitä summasta, kun iso rysähdys tulee.
Tämä liittyy myöskin tähän
hätätilamenettelyyn. Silloin, jos Espanjan kokoiset
maat joutuvat avun saajiksi, hätätilamenettely
on entistä lähempänä, ja silloin
katsoo Suomi sivusta, kun meidänkin rahoja käytetään.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Sitten puhujalistaan.
Arto Pirttilahti /kesk:
Arvoisa puhemies! Tuo Euroopan talous on kimurantti kysymys,
ja toivoisi sitä, että tätä tiukkaa
koulutusta olisi yhtä lailla Kreikan ja Espanjankin talousoppineille
ja saisimme sitä kautta myös helpotusta tähän
meidän omaan talouteemme.
Edustaja Rajamäki piti tuossa hyvän puheenvuoron,
josta sopivasti suodattaen tuota loppukohtaa voi miettiä,
millä tavalla meidän teollisuuden edellytyksiä tulisi
korjata ja niitä tulisi avittaa: oli juuri nämä energiaverot,
turpeen ylimääräinen verotus, sieltä tuli
hyvin vahvasti rikkidirektiivit. Nämä ovat hyvin
oleellisia asioita, joten toivon, että tämä linja
olisi myös hallituksen linja, mitä Rajamäki
esitti näitten esitysten mukaisesti.
Lisätalousarviossa on hyviäkin pointteja,
siellä on tie Jämsä—Mänttä-välissä.
Tie kytkee juuri nämä metsäteollisuuspitäjät
toisiinsa, ja ne ovat kaksi äkillisen rakennemuutosalueen
kaupunkia. Tuossa liikennevaliokunnan selonteossa on hyvin kuvattu
se Jämsän ja Mäntän väli
siinä mielessä, että se on vaarallinen
ja mutkainen tie, siellä on paljon metsäteollisuuden
liikennettä. Hyvä hallitus antoi välillä rahaakin,
mutta mikä siellä on tilanne? Siellä ovat
tosiaankin kriisikaupunkeja kummatkin, ja se kriisi vahvistuu Jämsän
puolella Puolustusvoimien työpaikkojen menetyksenä:
200 kappaletta lähtee Puolustusvoimain työpaikkoja.
Lisäksi Jämsässä on vaarana nyt
sitten Patriankin teollinen toiminta, mikä oli vahvasti
kytköksissä tähän Puolustusvoimien toimipisteeseen,
mikä siellä alueella on.
Eli näistä vähennyksistä ei
tiedetä, mikä tulevaisuus nyt työpaikkojen
osalta on sinne, vielä jos katsotaan Keuruun aluetta. Yhtä lailla
se, miksi Mänttä on joutunut tällaiseksi äkillisen
rakennemuutoksen alueeksi, johtuu juuri tästä vuoden
2008 taantumasta. Siitä ei ole vielä selvitty. Aika
moni paperiteollinen ja moni muu paikkakunta ei ole siitä selvinnyt,
eli siellä on yhtä lailla paperiteollisuuden,
yhtä lailla metalliteollisuuden työpaikkoja menetetty,
eikä niitä tilauskirjoja ja -kantoja
ole saatu vielä siihen mittaan, mitä siellä aikaisemmin,
vuonna 2008, oli.
Erittäin hyvä asia on todella tämä tierakentaminen,
en missään tapauksessa sitä kiellä,
mutta toimenpiteiden tulisi olla lisäksi yritystoiminnan edellytyksissä,
kuten hyvin hallitus on — täytyy tässäkin
kehua toisen kerran sitä — t&k-menojen
osalta kasvattamassa ja t&k-vähennyksiä kehittämässä.
Se on hyvä asia. Me tarvitsemme lisää uusia
työpaikkoja sinne niin sanotuille paikkakunnille, missä nämä vanhat
savupiiput värisevät.
Näkisin myös sitten tämän
rikkidirektiivin osalta muita EU:sta tulevia säädöksiä,
että älkää, hyvät valtioneuvoston
jäsenet, salliko semmoisia toimenpiteitä, mitkä vielä veisivät
Suomelta työpaikkoja. Yksi tällainen vaaratekijä,
joka on tullut nyt esille, on juurikin tämän uuden
kaatopaikkadirektiivin luonnos, jonka mukaan kaikkea biohajoavaa
jätettä ei saisi viedä kaatopaikalle,
ja tämä lopettaisi meiltä Suomesta juuri
tämän Kaipolan tehtaan kierrätyspaperin
ja yhtä lailla Mäntän kierrätyspaperin
johtuen siitä, että siistaussavea eli kuitusavea
ei voitaisi viedä mihinkään sen jälkeen.
Kuitusavella tällä hetkellä vuorataan
kaatopaikkoja ja tehdään niitä pohjia. Tämän
siistausmateriaalin osaltahan oli aikaisemminkin tämä verokäytäntö jo
edellisen hallituksen aikana, ja toivottavasti se saatiin hyvään asentoon.
Toivottavasti tässäkin järki voittaa.
Hyvä asia on myös nuorisotakuujärjestelmä. Meillä on
paljon työttömiä, meillä on
kolmannen sukupolven työttömiä — ja
nuoria. Ei ole mallia, mitä tehdä. Me tarvitsemme
niitä työpaikkoja, me tarvitsemme kesätyöpaikkoja,
me tarvitsemme harjoittelutyöpaikkoja nuorille, että opitaan
se työhön meneminen, työrytmi ja työssä oleminen.
Näen, että meillä ei ole yhtään
varaa tällä hetkellä yhtään
nuorta menettää. Meidän täytyy
saada toimintaan tämä systeemi. Tämä raha
voi olla hyvä pohjalääke siihen, mutta
me tarvitsemme siihen vahvaa yhteistyötä kuntien
kanssa. Toisaalta nyt, kun ollaan kuntien valtionosuuksia leikkaamassa,
toisaalta, kun meillä ollaan leikkaamassa myös
koulutuspaikkoja myös näiltä teollisuuspaikkakunnilta,
kysyn, millä resursseilla me olemme sitten, me teollisuuspaikkakuntien
ihmiset, mukana näissä talkoissa. Sanokaa sitten,
hallituksen jäsenet, kun ei ole enää koulutuspaikkoja
eikä ole kohta näitä sosiaalipuolen ja
työnantajan neuvontapaikkoja.
Yhtä lailla niin Mänttä—Vilppulan
kuin maakunnan reuna-alueilla valtio supistaa omia palveluitaan
hyvin rankasti. Siellä ei ole kohta te-toimistoa tällä hetkellä,
ei ole verotoimistoa, saatikka muuta — eli niitä,
mitkä sitten neuvovat nuoria työtehtäviin
menemään. Ja mikä on se kuntien maksuosuus
tässä jatkossa, arvoisa puheenjohtaja?
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:
Arvoisa puhemies! Lisätalousarvioon sisältyvä lisäpanostus
nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen ja nuorten työttömyyden
vähentämiseen on erittäin hyvä ja
tarpeellinen panostus. Esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen kehittäminen
auttaa niitä nuoria, jotka eivät pärjää luokkamuotoisessa opetuksessa.
Kuitenkin edelleen 4 000 nuorta jäi kevään
yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa. Opiskelupaikoista on pulaa etenkin
pääkaupunkiseudulla. Toivottavasti kaikki tässä salissa
ymmärtävät vihdoin sen, että opiskelupaikkoja
tarvitaan nimenomaan siellä, missä nuoret asuvat. Opiskelupaikkoja
ja nuorten tulevaisuutta ei pidä alistaa aluepolitiikan
pelinappulaksi.
Kaikkein varmimmin koulupudokkuutta lisää se,
ettei peruskouluihin panosteta riittävästi. Pahin
este yhteiskuntatakuun toteuttamiselle on huonosti resursoitu lähikoulu:
se, ettei kouluterveydenhoitaja ole riittävän
usein paikalla, että koulukuraattoria ei näy ja
että kouluterveystarkastukset laiminlyödään.
Hallitusohjelmassa luvataan, että oppilashuoltoa parannetaan.
Tämä on tärkeä lupaus.
Koulujen väliset erot ovat kasvaneet nopeasti viimeisten
kymmenen vuoden aikana. Viimeisen, vuoden 2009 Pisa-tutkimuksen
mukaan korkeatasoisimpien ja heikoimpien koulujen välinen
oppimisero vastaa jo kahden ja puolen vuoden keskimääräisiä oppimistuloksia.
Koulutuksen tasa-arvo ei toteudu, jos emme ala panostaa enemmän
peruskouluihin ja erityisesti heikko-jen oppimistulosten kouluihin.
Tämä kannattaa muistaa, kun neuvotellaan tuntijakouudistuksesta
tai kun valtionosuusjärjestelmää uudistetaan. Pitää selvittää,
voitaisiinko esimerkiksi vanhempien alhainen koulutustaso ottaa
korotetun valtionosuuden kriteeriksi, kuten asiantuntijat opetusministeriön
tilaamassa selvityksessä ihan äskettäin
esittivät.
Tutkimusten mukaan koulujen jakautuminen hyviin ja huonoihin
kouluihin johtuu asuinalueiden eriytymisestä. Asuinalueet
eriytyvät pienituloisten ja parempituloisten alueisiin.
Alemmin koulutetut ovat pienituloisia, ja heidän lapsensa pärjäävät
koulussa huonommin kuin paremmin koulutettujen ja parempituloisten
lapset. Tämän tosiasian valossa on vastuutonta
julistaa, että tuloerojen kasvu on yhteiskunnalle hyvä asia.
Oppimiserojen kasvun ohella myös väestön terveyserot
ovat olleet kasvussa. Köyhä mies kuolee Helsingissä 13
vuotta aikaisemmin kuin varakas mies. Sama polarisaatio näkyy
nuorten hyvinvoinnissa. Pahoinvointi kasaantuu. Esimerkiksi mielenterveyspalveluissa
on suuria alueellisia eroja. Tällä hetkellä esimerkiksi
jonot lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin ovat paikoin huomattavasti
pidemmät kuin lainsäädännössä asetettu
3 kuukauden aikaraja.
Hallitusohjelmassa luvataan kehittää mielenterveyspalveluiden
saatavuutta. Nimenomaan helposti saatavilla olevat matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut
ehkäisevät ongelmien kärjistymistä esimerkiksi
väkivallanteoiksi. Nykyisin mielenterveyspalveluiden saatavuus
ja tarjonta riippuvat aivan liikaa henkilön asuinkunnasta.
Myös riskiryhmiin pitäisi panostaa paljon
nykyistä enemmän. Niissä perheissä,
joissa vanhemmilla on mielenterveyden ongelmia, 25 prosenttia lapsista
sairastuu ennen 25. ikävuottaan masennukseen. Kun tämä on
tiedossa, miksei perheitä auteta ajoissa ennen tilanteen
kriisiytymistä väkivallanteoiksi ja tragedioiksi?
Nykyisin kotiapua on tarjolla liian vähän ja liian
moni masennuksesta kärsivä nuori saa terveyskeskuksesta
vain reseptin ja vuoden sairauslomaa.
Toivon, että syksyn budjetti sisältää parannuksia
myös näihin epäkohtiin, sillä uskon,
että yhteiskuntatakuun toteuttaminen osoittaa, miten paljon
edullisemmaksi varhaiset palvelut ja riittävä tuki
tulevat kuin niiden laiminlyöminen.
Elsi Katainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Keskityn tässä puheessani
yhteen asiaan, josta hallitus ansaitsee kiitosta, ja se koskee tietysti nuorisotakuuta.
Valitettavasti tuon asian kääntöpuolella
on se tosiasia, että koulutuspaikkoja leikataan rajusti,
aloituspaikkoja, mikä vie sitten pohjaa pois tuolta sinänsä hyvältä nuorisotakuuajatukselta.
Hallitus näyttää karsivan määrätietoisesti
koulutusjärjestelmästämme. Eniten kärsii
lukioverkko ja myöskin ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulujen
aloituspaikkoja leikataan yli 2 000. Työ- ja elinkeinoministeriö tiedottaa,
että vuoteen 2016 mennessä karsitaan ammatillista
lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja koulutusmääriä tuhansilla
koulutuspaikoilla. Leikkausten kokonaissummaksi tulee pelkästään
ammatillisessa peruskoulutuksessa yhteensä noin 150 miljoonaa
euroa kuntarahoitusosuudet mukaan lukien.
Leikkaukset tarkoittavat sitä, että joko maakunnista
valuu osaaminen muualle tai sitten nimenomaan maakuntien nuoret
jättävät kouluttautumatta. On toki juuri
niin kuin edustaja Alanko-Kahiluoto tuossa äsken sanoi,
että Etelä-Suomessa on tietysti eniten nuoria,
ja se asia on huomioitava, mutta kaikki nuoret ympäri Suomen
ovat tasa-arvoisia, ja heitä tulee myös koulutuksen suhteen
huomioida tasa-arvoisesti. Kuitenkin maakunnissa nykypäivän
osaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Se on huomisen elinvoimaa, josta nyt maakunnat näyttävät
jäävän paitsi. Ammatillisia koulutuspaikkoja
on leikattu enemmän kuin ikäluokkien pieneneminen edellyttäisi.
Oman maamme potentiaali on otettava käyttöön.
Jonkun verran häiritsevät ja hämmentävät ne
ministeriöiden tekemät työpaikkaennusteet, jotka
ovat pienempiä kuin maakunnassa tehdyt ennusteet. Tarkoitushakuisia
ja vähintäänkin paikallistuntemusta aliarvioivia
ovat nuo erilaiset ennusteet, ja nimenomaan tämän
hallituksen taholta tämä on aivan uudenlaista
toimintaa. Siinä ei huomioida erilaisten alueiden erilaisia
vahvuuksia eikä lupaaviakaan tulevaisuuden näkymiä tunnisteta
eikä ainakaan tunnusteta.
Myös lukioverkko tulee harvenemaan osin ikäluokkien
pienenemisen ja osin myös hallituksen keskittämisvimman
myötä. Siitä kärsivät
nimittäin myös menettävien paikkakuntien
peruskoulut, koska paikkakunnalle ei saada samaan tapaan opettajia,
jotka opettaisivat sekä lukioissa että peruskoulun
puolella, tunnit kun eivät tahdo riittää.
Opetuksen taso ja oppimisen tulosten taso ovat jo nyt revähtäneet
ihan alakoululaisista lähtien keskuksien hyväksi.
Totta kai suuret ryhmäkoot ovat sitten vastaavasti ongelmia
suurissa keskuksissa, ja siihen on kiinnitettävä huomiota sinänsä.
Siis epätasa-arvoistavaa toimintaa ei myöskään
siellä voi hyväksyä missään
nimessä.
Arvoisa puhemies! Tällä lisätalousarviolla
ja noin 1 200 opiskelupaikan lisäyksellä turvattaisiin
nuorten yhteiskuntatakuuseen tälle kehyskaudelle varatun
määrärahan etupainoitteinen käyttö siten,
että koulutustarjontaa voidaan lisätä jo
tämän vuoden aikana pääkaupunkiseudulla
ja eräissä kasvukeskuksissa, siis pääkaupunkiseudulla
ja eräissä kasvukeskuksissa. Herää kysymys
siitä, miten hallitus on sitten kohtelemassa maakuntien
ja erityisesti itä- ja pohjoissuomalaisten alueitten nuoria.
Maakunnissa ja paikallisesti on nimittäin todettu, että nämä opetuspaikkojen
leikkaukset perustuvat suurilta osin vanhoihin tietoihin. Ministeriön
suunnitelmissa on leikata 7 500 paikkaa ammatillisen koulutuksen aloituspaikoista,
ja nämä leikkaukset koskisivat erityisesti Itä-
ja Pohjois-Suomea. Nämä leikkaukset perustuvat
puhtaasti matematiikkaan — ministeriön päätös
ei ota huomioon esimerkiksi vahvan teknologiateollisuuden työvoimatarpeita — eivätkä
siihen,
että Itä- ja Pohjois-Suomen muuttoliike on laantunut
sitten arviointivuoden 2009. Pari vuotta sen jälkeen tuo
muuttoliike on kuitenkin helpottunut, ja sillä tavalla
vuosi 2009 on väärä vuosi tehdä noita
vertailuja. Kun tiedämme vielä sen, että vahva
muuttoliike ei ole eduksi sen enempää muuttotappioalueille
kuin myöskään vastaanottaville keskuksille,
olisi nuorten jäämistä noille paikkakunnille
myös koulutuksen kautta vahvistettava.
Kimmo Kivelä /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kokoonnumme tänne lisäbudjetin
käsittelyn äärelle taas järkyttävien
uutisten päivänä, uutisten, joiden äärellä olemme
vaiti eikä meillä ole vastauksia. Vielä vähemmän
on helppoja vastauksia, on vain paljon miksi-kysymyksiä.
Tiedämme, että elämä Pomarkussa
on varmasti siinä yhteisössä ja lähiseuduilla
pitkän aikaa järkkynyt. Emme tiedä, miten
siellä selvitään eteenpäin.
Minua puhuttelivat suuresti jokin aika sitten kyselytunnilla
kunnioittamani ministerin Lauri Ihalaisen sanat välittämisestä.
Meidän todellakin on opittava välittämään
toisistamme ja opittava löytämään
ne hiljaisetkin signaalit, joilla vahvistamme yhteisöllisyyttä,
löydämme uudelleen yteisöllisyyden vahvat
juuret. Ne eivät löydy lisäbudjetin kautta
tai valtion ensi vuoden budjetin kautta tai kehysmenettelyiden kautta,
mutta joka tapauksessa päätöksentekijöiden
on toimenpiteillään pyrittävä siihen
suuntaan, että kaikkinainen hätä maamme
niemennotkoissa ja saarelmissa vähenisi.
Otan esimerkiksi mielenterveyspalvelut. Me tiedämme,
että maksamme monella tapaa hintaa tänään
niistä leikkauksista, joita Ahon—Viinasen hallituksen
aikana toteutettiin. Silloin karsittiin kouluterveydenhuollosta,
monista hyvinvointivaltion rakenteista. Vaikutukset ovat olleet kauaskantoisia.
Me tarvitsemme kansallisen ohjelman yhteisöllisyyden vahvistamiseksi,
samanlaisen kuin Snellmanista alkanut sivistysprojekti tai sodan
jälkeen toteutettu maamme asuttamisprojekti. Nyt me tarvitsemme
kansallisen eheyttämisen ohjelman kansalaisten monenlaiseen
hätään ja pahoinvointiin liittyen. Tässä jos
missä me tarvitsemme yhteistoimintaa, kaikkien laajojen
kansankerrosten, kansalaispiirien voimien kokoamista ilman hallitus—oppositio-asetelmaa.
Se on yhteinen kansallinen tehtävämme. Emme enää kestä tällaisia
uutisia.
Arvoisa herra puhemies! Tämä lisäbudjetti
on lisäbudjetti Euroopan vakausmekanismin varjossa. Kaikki
muu yli sen 1,44 miljardin tässä lisäbudjetissa
on vain hienosäätöä. Otan esimerkiksi koulutuspolitiikan:
On hyvä, että hallitus reagoi ammatilliseen koulutukseen,
mutta perussuomalaisina näemme panostukset riittämättöminä ja esitämme
7:ää miljoonaa erityisesti sen vuoksi, että taas
olemme viime viikolla lukeneet lehdistä, kuinka paljon
peruskoulun käyneistä on taas ilman jatkokoulutusmahdollisuuksia.
Siinä voi taas mitä todennäköisimmin
olla monin tavoin tikittävä aikapommi.
Yhtä lailla tuon esiin yliopistojen, korkeakoulujen
toimintaedellytykset. On toteutettu mittava yliopistouudistus. Siitä voidaan
olla montaa mieltä. Itse kyseenalaistan sen sen vuoksi,
että näen vaaroja, että siinä sivistysyliopistoihanne rapautetaan.
Mutta hallitus nyt sekä viime syksynä talousarviota
esitellessään suunnitteli yliopistoindeksin leikkausta
jatkettavaksi. Myös yliopistoille on turvattava riittävä rahoitus.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Pekka Ravi.