Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat huolestuneita maamme tilanteesta. Puhuipa ihmisten kanssa sitten eilen Helsinki-päivänä tai vaikkapa Ranualla, ihmisten huolet ovat yhteiset: Miten käy työpaikoillemme? Miten varmistamme terveyspalveluitten saatavuuden? Miten pysäytämme ympärillämme kasvavan eriarvoistumiskehityksen?

Pääministeri, eilen te ensimmäistä kertaa myönsitte, että hallituksenne toimet ovat epäonnistuneet oikeastaan kaikissa suurissa tavoitteissa. Keskusta on esittänyt teille yhteistyötä työn ja uuden kasvun löytämiseksi sekä palveluitten järjestämiseksi. Me tartumme myös teidän eilen osoittamaanne yhteistyötarjoukseen. Mutta, pääministeri, nyt pelkkä tilannekuvan arviointi ei riitä, sillä meille tilannekuva on hyvin selvä: työttömyys kasvaa, talous supistuu, velkaantuminen ei taitu. Oletteko valmiita hakemaan ratkaisuja yhteistyössä keskustan kanssa? Tarvitaan suunnanmuutos politiikkaan (Puhemies koputtaa) teidän harhateiltänne.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Ehkä tuohon huolien listaan, minkä sanoitte, voisi lisätä, että itse asiassa aika moni omaishoitaja on huolissaan siitä, pystyvätkö he saamaan tukipalveluja kotiin. Hyvin monella suomalaisella on ihan perusturvattomuutta, ja se tulee hyvin pitkälti talouden epävarmuudesta, joko suoraan työttömyytenä tai sitten sitä kautta, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja on heikko.

Te sanoitte, että myönsin, että politiikka on epäonnistunut. Minä toivoisin, että teillä olisi aikaa hieman käydä läpi vaikkapa Suomen Pankin arviota. Se nimittäin on erittäin tärkeää käydä läpi, jotta sen tilannekuvan saa, koska nyt minä huomasin, että meillä ei ole sama tilannekuva. Eli Suomen Pankin arvionkaan mukaan nämä talousongelmat eivät johdu politiikkavirheestä, vaan siitä, että maailma ympärillä on sulanut enemmän kuin mitä Suomen Pankki aiemmin arvioi, ja toisaalta sitten siitä, että meillä teollisuuden rakennemuutos on erittäin voimallinen.

Minä kutsun vielä ennen kesälomia kaikki eduskuntapuolueet mutta myös työmarkkinajärjestöt keskustelemaan yhteisestä tilannekuvasta. Minä huomasin, että tässä on hiomista. Ja vaikka minä ja te pääsisimme yhteisymmärrykseen, niin minusta on tärkeää, että Suomessa hyvin laajasti pystytään katsomaan (Puhemies koputtaa) ja hyväksymään se tosiasia, mikä Suomen taloudessa on perustavaa laatua olevalla tavalla vialla, jotta sitten itse kukin voi tuoda omia lääkkeitä ja mahdollisesti löytää myös yhteistä säveltä.

Arvoisa puhemies! Tilannekuva on synkkä, ja tarvitsemme suunnanmuutosta. Minä uskon, että voimme löytää toimenpiteitä, joilla saamme uutta kasvua ja työllisyyttä parannettua, ja se on itse asiassa välttämätöntä. Jos mielimme säilyttää sen hyvinvoinnin, minkä olemme vuosikymmenien saatossa luoneet tähän maahan, tarvitsemme 200 000 uutta työpaikkaa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Se on huima haaste, ja siinä yhteistyötä tarvitaan. Mutta uskon, että tavoite on saavutettavissa. Uutta kasvua pk-yrittäjyyden kautta ja työllisyyttä on mahdollista parantaa, mutta törmäämme myös rakenteellisiin ongelmiin.

Valtiovarainministeri Urpilainen, myös te eilen myönsitte, että rakenteellisia ongelmia täytyy ratkoa. Keskusta on huolissaan suomalaisten työurista. Tarvitsemme työkalupakin, missä opintoja nopeutetaan, että nuoret pääsevät nopeammin töihin, työhyvinvointia parannetaan työsuojelua ja työterveyshuoltoa kehittämällä. Mutta meidän pakissamme on myös tuo eläkeiän nostaminen suomalaisten eliniän pidentyessä. Kuuluvatko teidän (Puhemies koputtaa) työkalupakkiinne kaikki työkalut, vai heitättekö osan työkaluista pois?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Työurien pidentäminen on tärkeää. Sitä täytyy tehdä alusta, keskeltä ja lopusta. Ylipäänsä työllisyysastetta pitää nostaa Suomessa, koska tämänkaltainen hyvinvointimalli, joka meillä Pohjoismaissa on käytössä, on mahdollista vain silloin, jos mahdollisimman moni suomalainen elättää itsensä ja perheensä työnteolla.

Tämä hallitus itse asiassa on tehnyt myöskin rakenteellisia uudistuksia, joilla me pyrimme vauhdittamaan opintoaikojen nopeuttamista eli sitä, että opinnot saataisiin valmiiksi nopeammin, nuoret siirtyisivät työelämään nopeammin. Me olemme tehneet joustavan hoitorahan, jonka käyttöönotto tulee ensi vuonna mahdolliseksi, jolla tuetaan pienten lasten vanhempia työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa, ja me olemme tehneet työmarkkinajärjestöjen kanssa myöskin työuraratkaisun, jolla pyritään täällä loppupäässä pidentämään työuria.

Mutta minä uskon, että siinä keskustan ja hallituksen näkemys eroaa. Keskusta on valmis nostamaan eläkeikää ohi työmarkkinajärjestöjen sopimuksen, ja hallitus lähtee siitä, että työeläkejärjestelmä on työnantajien (Puhemies koputtaa) ja työntekijöiden rahoittama järjestelmä. Silloin myöskin työeläkejärjestelmään tehtävät uudistukset — tuo iso uudistus on nyt luvattu myöskin vuoden 2017 alkuun ottaa käyttöön — tehdään sopien työmarkkinaosapuolten välillä. Tätä sopimusta (Puhemies koputtaa) hallitus myöskin haluaa kunnioittaa.

Arvoisa puhemies! Suomalaisen yhteiskunnan selviytymistarina vaatii laajaa yhteistyötä niin eduskunnassa kuin sitten työmarkkinajärjestöjenkin kesken. Tästä on tasan neljä viikkoa, kun me keskustelimme tässä salissa pääministerin ilmoituksesta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen liittyen. Keskusta tuossa keskustelussa useita kertoja tarjosi pääministerille yhteistyön kättä. Kysyimme usealla eri suulla useita eri kertoja saman kysymyksen.

Arvoisa pääministeri, oletteko te valmiit ottamaan opposition mukaan valmistelemaan asiaa, joka perinteisesti on suomalaisessa yhteiskunnassa, Suomessa, valmisteltu yli hallitus—oppositio-rajojen? Kyse on ihmisille kaikkein tärkeimmistä palveluista, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.

Arvoisa puhemies! Neljä viikkoa on kulunut. Arvoisa pääministeri, milloin tulee se päivä, jolloin me istumme samassa pöydässä pohtimassa, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään, ja ennen kaikkea sitä isoa kysymystä, (Puhemies koputtaa) miten ne tulevaisuudessa rahoitetaan?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Yhteistyötä pitää pystyä tekemään suurissa kysymyksissä, ja erityisesti tässä kunta- ja sote-uudistuksessa yhteistyötä tehdään jo tänä päivänä maakunnissa. (Eduskunnasta: Millä tavalla?) — Minä ihailen esimerkiksi niitä paikallisia päättäjiä, jotka olivat valmiita luomaan uuden Oulun, ihan vain yhden esimerkin mainitakseni. Monet keskustalaiset, monet sosialidemokraatit, monet kokoomuslaiset ja vasemmistoliiton edustajat olivat valmiita ottamaan vastuun omiin käsiinsä, jotta saadaan vahva aluepoliittinen toimija, jotta saadaan vahva uudistaja, jotta saadaan vahvemmat, turvallisemmat palvelut. — Tämä osoittaa, että Suomessa on kyky tehdä isoja asioita yhdessä. Jos me emme aina kasaisi turhaa jännitettä poliittisella keskustelulla, niin se yhteistyö voisi mennä vielä paremmin eteenpäin.

Nyt minä olen todella iloinen siitä, että (Puhemies koputtaa) tässä salissa kaikilla on yhteinen näkemys, että alkusyksystä tavataan myös tämän talouden ison kuvan suhteen.

Arvoisa puhemies! Ihan ensimmäiseksi täytyy kysyä: mitä ihmettä hallitus on tehnyt, kun saa keskustan ryömimään kuin sylikoira hallituksen jalkoihin, esittämään jopa sitä, että eläkeikä viedään vielä ylemmäs kuin hallitus on esittänyt?

Mutta noin vakavasti ottaen: mitä hallitus aikoo tehdä, mikä teidän lääkkeenne on tähän kasvavaan työttömyyteen? Nyt puhutaan nuorisotakuusta — joka ei toimi. Puhutaan eläkeiän nostamisesta ja samanaikaisesti ikääntyvien ihmisten palkkojen alentamisesta. Missä vaiheessa te kiinnitätte huomiota siihen, että tässä maassa on puolen miljoonan ihmisen työvoimareservi, ihmisten, jotka voisivat olla työelämässä ja tehdä töitä? Tästä joukosta iso osa on 35—45-vuotiaita. Mitä tehdään näille ihmisille, joiden työura on katkennut kesken kaiken, kesken työuraa? Heitä ei enää huolita töihin, he ovat liian vanhoja, kun täyttävät 55 vuotta. Miten heidän käy tässä maailmassa, ja minkälainen teidän vastuunne on heistä?

Pääministeri  Jyrki  Katainen

Ymmärsin näin, että kysymys on vähän yleisempi, niin että siinä mielessä voisin vastata. Työllisyyttähän hoidetaan hyvällä talouspolitiikalla ja hyvällä talouskasvulla, ja kaikki muut ovat tukevia keinoja. Me tarvitsemme tukevia keinoja, kuten työvoimapolitiikkaa, auttamaan ihmisiä pahemman yli. Mutta kaikkein olennaisin kysymys on se, että tässä maassa syntyy jotakin uutta. Jos on niin heikko taloudellinen suhdanne kuin nyt, suomalaiselle työlle ei ole riittävästi kysyntää, mutta siitä huolimatta meidän pitää tunnustaa se, että meidän yrityskenttämme ja meidän teollisuutemme ovat rakennemuutoksessa, ja olkoon se suhdanne kuin kuuma hyvänsä, niin me emme saa riittävästi työpaikkoja suomalaisille ihmisille, ellei tämä maa uudistu.

Niin kuin tuossa aiemmissa puheenvuoroissa totesin, tulevaisuus ei ole niin synkkä kuin miltä tällä hetkellä näyttää, jos me osaamme pitää huolta tämän maan kilpailukyvystä eli siitä, että tässä maassa on riittävästi ihmisiä, jotka uskovat omaan tekemiseensä, ja että tämä maa on niin kilpailukykyinen, että perusteollisuus ja pk-yritykset kykenevät kasvamaan ja pärjäävät markkinoilla.

Arvoisa puhemies! On erinomainen asia, että hallitus ja pääministeri kutsuvat opposition pohtimaan yhdessä tilannekuvaa, miten työllisyyskehitys saataisiin Suomessa käyntiin ja miten yrityksillä olisi entistä enemmän varaa investoida ja työllistää nimenomaan Suomessa. Vähän huonosti tähän edustaja Tiilikaisen kysymykseen siitä yritysten tilanteesta ja analyysistä tietysti sopii se puheenjohtaja Juha Sipilän 3.6. Kauppalehdessä viikon henkilönä kertoma esitys, jonka mukaan yhteisöveron keventäminen — kun sillä halutaan nimenomaan rahoittaa yrityksiä työllistämään ja investoimaan — olisi rahoitettu ottamalla toisella kädellä yrityksistä pois sama raha osinkojen muodossa. Miten tämä sopii siihen, että samaan aikaan vaaditaan yrityksiin lisää rahoitusta?

Mutta kysyisin pääministeriltä: (Puhemies koputtaa) onko hallitus pohtinut, kuinka paljon tämä 6 prosentin yhteisöveron kevennys on parantanut tätä keskustan peräänkuuluttamaa (Puhemies koputtaa) rahoitusasemaa, ja onko muita keinoja yritysrahoituksen parantamiseksi käytetty tai suunnitteilla?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Nyt on hyvä muistaa, että se yhteisöveroalennushan ei ole vielä astunut voimaan. Se astuu voimaan vuodenvaihteessa. Mutta ihan noin niin kuin tutkimukseenkin perustuen ja sitten toisaalta yrityskentän omaan arvioon perustuen: yhteisöveron alentaminen on ehkä yksinkertaisin keino lisätä yritysten kilpailukykyä silloin, kun veroinstrumenttia halutaan käyttää. Se on läpinäkyvä, ja se tarkoittaa sitä, että kun yritys ja sen työntekijät tekevät hyvää työtä ja saavat voittoa, sitä voittoa verotetaan vähemmän, jotta sillä yrityksellä on varaa maksaa palkkoja enemmän tai toisaalta sitten tehdä omilla rahoilla investointeja.

Toinen keino, jota hallitus käyttää, on yritysrahoituksen vahvistaminen. Esimerkiksi siemenvaiheen yritykseen, hyvin pienessä vaiheessa olevaan yritykseen, voisi saada rahoitusta helpommin kuin tänä päivänä, ja kasvuvaiheen yrityksiin myös, koska yritykset ovat siinä tilanteessa, että pankit eivät aina luotota, vaikka yrityksillä tarpeita olisi, ja tähän meiltä tulee myös ratkaisuja. (Puhemies koputtaa) Eli kasvua pitää hakea näillä rakenteellisilla keinoilla.

Kyllä minä uskon suomalaiseen osaamiseen ja yrittäjyyteen, ei siinä puolessa ole mitään ongelmaa. Meidän pitää vain saada tämä maa semmoiseksi, että täällä kannattaa menestyä ja onnistua.

Arvoisa puhemies! Meillä on ongelmana ennen kaikkea teollisten työpaikkojen katoaminen Suomesta. Meillähän on kadonnut lähes 150 000 teollista työpaikkaa 10 vuoden aikana, ja tähän pitäisi jollakin tavalla puuttua, sillä nykyinen politiikka, kuten rikkidirektiivit tai energiapolitiikka tai ympäristöpolitiikka tai veropolitiikka, johtaa siihen, että nämä työpaikat katoavat kokonaan Suomesta. Toivoisin hallitukselta jotain konkreettista esitystä siitä, miten me saamme nämä teolliset työpaikat pidettyä Suomessa, jotka vielä ovat täällä. Onko heidän kanssaan käyty keskustelua ylipäätänsä, mitä he odottavat hallitukselta ja eduskunnalta, jotta työpaikat säilyvät?

Toinen suuri huolenaihe on toki tämä nuorisotyöttömyys. Me puhumme usein Espanjan ja Kreikan kaltaisista yli 50 prosentin numeroista, mutta Suomessakin se on yli 20 prosenttia, oliko se 24 prosenttia jokunen aika sitten, joten tämä nuorisotyöttömyys tulisi ottaa erittäin vakavasti, sillä jokaiselle ehdottomasti kuuluu työ ja työnarvoinen elämä. Hallitus, mitä aiotte näille kahdelle asialle, teollisille työpaikoille ja nuorisotyöttömyydelle, tehdä lisää siihen, mitä nyt olette suunnitelleet?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Teolliset työpaikat ovat viime aikoina vähentyneet itse asiassa kaikkialla läntisessä maailmassa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa oli vuonna 2000 17 miljoonaa teollista työpaikkaa ja tänä päivänä enää 11 miljoonaa eli on menetetty kolmasosa teollisista työpaikoista. Toisin kuin Eurooppa, Yhdysvallat on kuitenkin hyvä uusiutumaan, ja Yhdysvalloissa on onnistuttu luomaan uusia työpaikkoja menetettyjen tilalle. Tästä on kyse pitkälti myös Suomessa. Globaalissa murroksessa menetetään väkisinkin työpaikkoja, varsinkin meidän vahvimmat alat ovat menettäneet ja todennäköisesti menettävät myös jatkossa. Nyt on kyse siitä, miten me pystymme uusiutumaan ja luomaan uusia työpaikkoja, ja silloin meidän pitää löytää sellaisia vahvuusalueita, uusia alueita, jotka ovat globaalisti kasvavia ja merkittäviä, kuten biotalous tai vaikkapa cleantech, johon panostamalla me pystymme pikkuhiljaa uusiutumaan.

Tähän liittyen en malta olla mainostamatta sitä, että valtioneuvosto on tänään tehnyt periaatepäätöksen cleantech-ratkaisujen suosimisesta julkisissa hankinnoissa, jolla voi parhaimmillaan olla erittäin suuri kerrannaisvaikutus (Puhemies koputtaa), ja sitä kautta kun luodaan kotimaista, kotimarkkinareferenssiä, niin annetaan mahdollisuus kasvaa ja päästä myös kansainvälisille markkinoille.

Arvoisa puhemies! Tämä kyselykierros alkoi sillä, että edustaja Tiilikainen luetteli tämän maan suurimpia haasteita ja ongelmia ja lopuksi hän puhui siitä, että tarvitaan suunnanmuutosta. Osa tätä suunnanmuutostahan tapahtui nimenomaan kevään kehysriihen yhteydessä, kun hallitus päätti keventää yhteisöveroa. Kuitenkin on hyvä muistaa, että henkilöyhtiöiden verotus on kiristynyt pääomaverotuksen kiristymisen myötä. Uudet, syntyvät yritykset ovat pääasiallisesti hallinnollisesti helppoja ja joustavia henkilöyhtiöitä, koska yrityksen perustamisen kynnys on niissä matala. Suomen Yrittäjät on ehdottanut, että toiminimien ja henkilöyhtiöiden pääomatuloja verotettaisiin vain 85 prosentin osuudelta. Tämä olisi erittäin yksinkertainen tapa kaventaa eri yhtiömuotojen verotuksen eroa. Hintalapuksi tälle hakkeelle on arvioitu 20 miljoonaa euroa vuodessa. Kysyn valtiovarainministeri Urpilaiselta: miten hallitus aikoo huomioida henkilöyhtiöt, jotta niiden edellytykset työllistää ja kasvaa (Puhemies koputtaa) paranevat samalle tasolle kuin osakeyhtiöissä?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Hallitus teki kehysriihen yhteydessä erittäin merkittävän verouudistuksen, jonka osana laskettiin yhteisöveroa, jotta yritykset tulouttaisivat voittoa Suomeen, jotta yritykset investoisivat, synnyttäisivät uusia työpaikkoja Suomeen, mutta sitten samassa yhteydessä teimme myös sen tärkeän veropoliittisen uudistuksen, että me uusimme osinkoverotusta ja poistamme erilaisia yritykseen kohdistuvia menoja, verotukia. Osinkoverotuksella on tarkoitus kerätä 390 miljoonaa euroa enemmän verotuloja valtiolle.

Mitä sitten tähän osinkoverotukseen tulee, sen eri yksityiskohtiin ja lainsäädäntövalmisteluun liittyy muun muassa edustaja Östmanin kysymys. Meillä on valtiovarainministeriössä tällä hetkellä tuo osinkoverouudistus ja sen yksityiskohdat valmistelussa, ja uskon, että poliittiseen päätöksentekoon tuo esitys tulee käytännössä vasta alkusyksystä, ja siinä yhteydessä, kun päätöksiä tehdään, otetaan sitten kantaa myöskin avoinna oleviin kysymyksiin.

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, totesitte eilen, että teillä olisi tavoitteena saada syksyllä sellainen työmarkkinaratkaisu, jolla turvattaisiin samaan aikaan palkansaajien ostovoima ja suomalainen kansallinen kilpailukyky. Se on aika haastava tavoite. Ostovoimaahan voidaan turvata periaatteessa kahdella tavalla. Voidaan tehdä palkankorotuksia, joita itse kannatan, mutta joihin tämän salin oikea reuna aika kriittisesti suhtautuu, samoin myös työnantajapuoli, ja he varoittavat, että jo nyt palkat ovat Suomessa liian korkeita, mitä minä en kyllä usko. Suomalainen yksikköhintojen kilpailukyky on ihan kohdallaan. Toinen tapa on tehdä ostovoiman turvaamiseksi veronkevennyksiä. Mutta me otamme velkaa melkein 8 miljardia tänäkin vuonna, ja veronkevennyksillä on taas se huono puoli, että niillä on julkisen talouden ja valtiontalouden kannalta huono seuraus. Kysynkin: onko teillä joku näkemys, miten nämä kaksi haastetta voidaan todella yhdistää työmarkkinakierroksella, sekä kansallisen kilpailukyvyn säilyminen että ostovoiman turvaaminen?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Ensin täytyy todeta, että minulle henkilökohtaisesti on yhdentekevää, minkämuotoinen se sopimus on, kunhan sisältö on hyvä ja kunhan päästään semmoiseen yhteiseen näkemykseen, että sekä työntekijät että työnantajat hyvin laajasti kokevat, että nyt tehdään jotakin yhteistä, jotta semmoiselta riitaisalta työmarkkinasyksyltä tai toisaalta työttömyyttä lisäävältä ratkaisulta voitaisiin välttyä.

Siihen ostovoimaan voi vaikuttaa myös sillä, että se sopimus on semmoinen, joka lisää työpaikkojen määrää, koska mitä enemmän ihmisiä on töissä, sitä enemmän maksetaan palkkaa, sitä parempi kansakunnan ostovoima. Näin ollen heidän, jotka sopivat palkoista, pitää pystyä etsimään semmoinen kultainen keskitie: toisaalta sopia niin, että työpaikkojen määrä lisääntyy, ja toisaalta sitten niin, että ostovoima lisääntyy ehkä himpun siinä sivussa noin muutoinkin. Eli se on todella tarkan harkinnan paikka, ja jos siinä tehdään virheitä, niin koko yhteiskunta kärsii, mutta erityisesti ne ihmiset, jotka eivät saa työtä tai menettävät työnsä, kärsivät kaikkein eniten, ja sitten tietysti yritykset kärsivät, jos tehdään toisella puolella virheitä ja ne eivät pysty pärjäämään markkinoilla.

Tällä halusin vain kuvata sitä, että voi että, jos meillä tulisi semmoinen yhteen hiileen puhaltamisen henki, (Puhemies koputtaa) missä kaikki ajattelisivat nyt työtä, tämän maan tulevaisuutta, (Puhemies koputtaa) ja sitten kun on vähän löysempää, niin sitten voidaan vähän nahistellakin.