Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Maailmantalouden kehitys on edelleenkin äärimmäisen sumuista. Kukaan meistä ei pysty sanomaan, miten kauan tämä globaali taantuma kestää ja kuinka syvälle ympäri maailmaa mennään, ennen kuin kriisi hellittää.

Ennustamisen vaikeutta kuvaavat myös talousennusteita tuottavien tutkimuslaitosten mittaukset. Imf, EU:n komissio, valtiovarainministeriön kansantalousosasto ja Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisivat omat arvionsa Suomen tämän vuoden talouskehityksestä parin viikon sisällä toisistaan. Imf:n arvio bkt:n supistumisesta oli -1, komission -1,2, valtiovarainministeriön kansantalousosaston -2,2 ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen -3,7 prosenttia. Hyvin harvoin eri ennusteet ovat heitelleet näin paljon toisistaan. Ennustamisen vaikeutta kuvaa myös se, miten dramaattisesti arviot ovat muuttuneet siitä, kun vuoden 2009 varsinainen budjettiesitys annettiin. Esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennuste vuodelle 2009 bkt:n kehityksestä on tullut alle puolessa vuodessa +1,7 prosentista -3,7 prosenttiin. Ennuste on siis tullut 5,4 prosenttiyksikköä alaspäin. Ennusteet heittelevät, mutta silti jokaiselle on varmasti käynyt selväksi, että vaikeampia aikoja on edessä. Lomautus- ja irtisanomisuutiset ovat tämän vuoden aikana seuranamme erityisesti vientiin ja rakentamiseen liittyvillä aloilla. Vaikka tilanne on surkea, surkuttelu ei auta. Meidän on toimittava päättäväisesti.

Arvoisa puhemies! Vuoden 2009 ensimmäinen lisätalousarvio jatkaa hallituksen kotimaisia toimia kansainvälisen talouden taantuman vaikutusten torjumiseksi ja pehmentämiseksi. Koska lisätalousarvio on vain osa kokonaisuutta, on syytä katsoa, miltä kokonaisuus näyttää eli mitä päätöksiä kriisin hallitsemiseksi on tehty. Vuoden 2009 budjettia valmisteltaessa oli jo ilmiselvää, että suhdannekäänteen vaikutukset ajoittuvat pääosin tälle vuodelle, vaikka finanssikriisin syvyyttä ja totaalisuutta emme osanneetkaan täysin ennustaa. Siksi päätimme ajoittaa tämän vuoden budjettiin lähes kaikki hallitusohjelmaan sisältyvät elvytyspanostukset. Reilu kuukausi sitten voimaan tulleen tämän vuoden varsinaisen budjetin veronalennusten elvyttävä vaikutus on tänä vuonna noin 1,8 miljardia euroa. Lisäksi lukuisilla etuusparannuksilla ja muilla toimenpiteillä valtion menoja lisättiin makrotasolla 4,5 prosenttia. Valtion menojen keskimääräinen kasvu on ollut viime vuosina 2,5 prosenttia. Suomi teki päätöksiä elvytyksestä ensimmäisenä Euroopassa. Tämä ei ole poliittinen mielipide, vaan se perustuu komission marraskuussa tekemään jäsenmaiden väliseen vertailuun.

Suomen budjettiesitys vuodelle 2009 oli 27 jäsenmaan vertailussa EU:n elvyttävin. Myös Kansainvälinen valuuttarahasto Imf arvioi marraskuussa Suomen jo toteuttamia elvytystoimia. Imf arvioi tuolloisen budjettimme 1 prosentin elvytyksen bkt:stä liian suureksi ja suositteli Suomen elvytystarpeeksi noin 0,5 prosenttia bkt:stä. Siis saimme kritiikkiä Imf:ltä elokuussa tehdyn budjettiesityksemme liiallisesta elvyttävyydestä vielä marraskuussa. Siis marraskuussa kansainväliset tahot arvostelivat hallitusta liiallisesta elvyttämisestä.

Arvoisa puhemies! Viime marraskuussa täydensimme budjettiesitystämme sekä annoimme erillisen, vuoden 2008 kolmannen lisätalousarvion. Näissä molemmissa satsattiin reilusti lisää elvyttämiseen. Kaiken kaikkiaan nyt käsiteltävänä oleva vuoden 2009 ensimmäinen lisätalousarvio mukaan luettuna Suomen elvytystoimet ovat 1,7 prosenttia bruttokansantuotteesta ja ovat näin ollen komission tammikuun vertailun perusteella EU-maiden kolmanneksi suurimmat.

Moni on kysynyt, riittävätkö nämä toimet. Voisi kysyä, mihin niiden pitäisi riittää tai mikä on riittävä. Jos vastaus riittävyydestä on se, että yhtään työpaikkaa ei saa menettää tai jokainen menetetty työpaikka pitää korvata valtion toimesta tai että verotulot eivät saa laskea, niin vastaus on selvä: Sellaista elvytysbudjettia ei Suomessa eikä missään muuallakaan maailmassa ole mahdollista tehdä, että nämä tavoitteet voisivat toteutua. (Ed. Saarinen: Mikä on työpaikan hinta?) Mikään elvytys, mitä me täällä Suomessa teemme, ei tätä kansainvälistä rahoitusmarkkinaongelmaa poista. Voimme elvytyksellä vain lievittää oireita, pitää yllä vähän korkeampaa työllisyyttä rakentamalla väyliä ja asuntoja, panostaa lomautettujen ja työttömien koulutukseen, rakentaa uutta kasvua t&k-panostuksilla. Lisäksi voimme ajoittaa kaikki verotukseen ja sovittuihin rakenteellisiin uudistuksiin liittyvät ratkaisut siten, että kotimarkkinoiden ostovoima kasvaa mahdollisimman paljon ja työllistämisen kustannukset kevenevät nyt, kun vientinäkymät ovat heikot ja paineet irtisanomisiin kaikkein suurimmillaan.

Rakenteellisena ja elvyttävänä toimena myös tuloverotuksen keventämisen ajoitus osuu nappiin. Käytämme lähes koko hallitusohjelman mukaisen tuloveronkevennysvaran tänä vuonna. Jokainen tulonsaaja voi huomata vaikutuksen omassa kukkarossaan. Työeläkeläiset ovat tämän vuoden suurimpia tulojen kasvattajia. Pari päivää sitten Veronmaksajain Keskusliitto kertoi, että työeläkeläisten ostovoima kasvaa hintojen nousun päälle tänä vuonna 6 prosenttia. Kansaneläkeläisten ostovoima kasvaa 4 prosenttia. Tässä taloustilanteessa on syytä tehdä elvyttäviä toimia, mutta on syntynyt harha, jonka mukaan elvytyksellä voisimme ratkaista ongelmia. On alettu kuvitella, että kun otamme miljardien velkaantumisen päälle vielä miljardin tai pari lisää, niin talousahdinko hellittää. Ei hellitä. Tässä asiassa on tärkeää ymmärtää kokonaisuus ja pistää jäitä hattuun.

Arvoisa puhemies! Perinteistä elvytystä huomattavasti tärkeämpiä ovat ne keinot, joilla parannamme rahoitusmarkkinoidemme toimintaa. Elvytys on kivun lievittämistä, mutta rahoitusmarkkinoita vakauttavat toimet itse sairauden parantamista. Hallitus on tehnyt erittäin mittavan rahoituspaketin. Toivon, että tämän päivän keskustelussa käytäisiin vilkasta ajatustenvaihtoa myös tästä rahoitusmarkkinateemasta, koska se on kuitenkin huomattavasti merkittävämpi asia kuin perinteinen elvytys. Eräänlaisena kilpailuetuna voimme Suomessa pitää sitä, että Suomessa toimivat pankit ovat olleet vakavaraisia eikä meillä ole tarvinnut tuhlata ruutia eli velkaantua pankkien pelastamisen vuoksi. Olemme tässä suhteessa varsin hyvässä tilanteessa. Toivoa sopii, että tilanne myös jatkuu tällaisena. Kriisin totaalisesta arvaamattomuudesta johtuen emme koskaan voi tietenkään olla varmoja, etteikö ongelmia tulisi myös suomalaiselle pankkisektorille. Onneksi tähän mennessä niitä ei kuitenkaan ole ollut.

Hallituksen toimet rahoitusmarkkinoiden vahvistamiseksi tähtäävät siihen, että pankit voisivat luotottaa yrityksiä ja yksityishenkilöitä heidän tarpeidensa mukaan. Toisaalta haluamme turvata vientikauppojen rahoituksen sekä vahvistaa muutoin muita pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia. Työkalupakkimme sisältää pankkien välisen lainamarkkinan takuita ja terveiden pankkien pääomitusinstrumentteja. Tämän lisäksi Valtion Eläkerahastolle annetaan oikeus lisätä sijoituksia kotimaisten suuryritysten liikkeelle laskemiin yritystodistuksiin enintään 500 miljoonalla eurolla. Tavoite on siis edistää yritystodistusmarkkinoiden toimintaa ja tehdä tilaa pankkien luotonannossa eniten työllistäville, pienille ja keskisuurille yrityksille.

Uusiin ja kasvatettaviin rahoitusinstrumentteihin kuuluu myös vuodenvaihteessa käyttöön otetun niin sanotun viennin jälleenrahoitusmallin valtuuksien nosto yhteensä 3,7 miljardiin euroon. Suunnitteilla oleviin Finnveran suhdannelainoihin ja takauksiin sekä Suomen Teollisuussijoituksen lisäpääomittamiseen käytetään 100 miljoonaa euroa. Näiden rahoitusinstrumenttien takausten, lainojen ja sijoitusten yhteismäärä on noin 60 miljardia euroa. Rahoitusvolyymin kasvuksi arvioidaan yhteensä noin 45 miljardia euroa jo ilman pankkien varainhankinnan takauksen vaikutusta. Jokaisella näistä toimenpiteistä turvataan suomalaisia työpaikkoja. Kaikki nämä ovat olleet myös osa kansainvälistä yhteistyötä rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi. Toisin kuin elvytyksellä, voimme näillä toimilla osaltamme myös käydä itse talouden sairauden kimppuun.

Arvoisa puhemies! Nyt esiteltävä lisätalousarvio on jo hallituksen neljäs elvyttävä budjettipäätös. Tämän lisätalousarvion kokonaisvaikutukset ovat yhteensä yli 2 miljardia euroa. Paketin päätösten menovaikutukset valtiontalouteen ovat 1,2 miljardia euroa. Kuntien ja muiden korjausrakennuttajien valtionavustuksella käynnistettäviin hankkeisiin sitoutuvien menojen kanssa menovaikutukset ovat yli 1,6 miljardia euroa. Kehysmenoja päätökset lisäävät tänä vuonna 216 miljoonaa ja yhteensä noin 422 miljoonaa euroa 3 vuoden aikana. Tämän päälle kelamaksun poiston ja yritysten poisto-oikeuden vaikutukset valtiontalouteen ovat tänä vuonna noin 400 miljoonaa ja ensi vuonna noin 900 miljoonaa euroa. Lisätalousarviossa lisämenoja ohjaavissa elvytystoimissa tärkeimmät kriteerit ovat seuraavat: ne ovat tilapäisiä, nopeasti toteutettavia, tarkoin kohdentuvia ja rakenteellisia uudistuksia mahdollistavia. Nyt valituilla toimenpiteillä on kolme keskeistä päämäärää: parantaa työllisyyttä, lisätä osaamista ja parantaa kilpailukykyä, kantaa vastuuta ihmisistä, jotka kohtaavat työttömyyden.

Suomi velkaantuu lähivuosina nopeasti. Kansainvälinen suhdannekäänne supistaa voimakkaasti verotulojamme. Elvytystoimet lisäävät velkaantumista. Tänä vuonna velkaannumme jo päätettyjen menojen ja tämän lisäbudjetin menotason johdosta arviolta 8 miljardia euroa. Tämä sama kehitys toistuu tosin muissakin maissa. Jokainen silti maksaa oman velkansa itse. Tämän ja seuraavien kolmen vuoden aikana on mahdollista, että velkaannumme noin 30 miljardia euroa. Summa voi olla suurempikin, mikäli talouskriisi syvenee ja pitkittyy. Tuossa summassa on takaisin maksettavaa ukeille ja mummoille, isille ja äideille ja vieläpä peruskoululaisillekin. Velkaantumisen ongelma ei ole vain sen kitkerä takaisinmaksu. Edellä mainitun suuruinen velan lisäys vie meiltä nykyisellä korkotasolla vuosikausia noin miljardi euroa enemmän vuodessa budjettimenoina korkoja. Siis rahaa menee kankkulan kaivoon.

Velkaantumisen vähemmän puhuttu huoli on siinä, että nopea velkaantuminen yhdessä nopean ikääntymiskehityksen seurauksena voi vähentää luottamusta Suomen taloutta kohtaan, mikä puolestaan näkyisi kasvavina riskilisinä, mikä johtaisi korkojen nousuun. Tämä on peto, jota ei kannata lähteä härnäämään. Virheen voi tehdä vain kerran, minkä jälkeen kansa maksaa — ja turhaan. On suuri helpotus, että menomaltti viime vuosina säilyi. Ilman sitä velkaantumisemme olisi nyt vielä nopeampaa. Vaatimuksia lisämiljardeista riitti, kun tuulen tuomia tuloja näytti olevan käytössä. Elvytystoimienkin mitoituksessa on siis huomioitava niiden vaikuttavuus, pelivaran tarve tulevaisuudessa sekä luottamuksen ja uskottavuuden säilyminen maamme julkiseen talouteen. Siksi tarvitsemme järkeä ja rauhallista harkintaa rahankäytössä. Tarvitsemme myös rakenteellisia toimia, joilla edistämme julkisen talouden pidemmän tähtäimen kestävyyttä. Luomme uuden kasvun edellytyksiä sekä turvaamme siten hyvinvointipalveluitamme.

Arvoisa puhemies! Osana elvytyspakettia poistetaan palkan sivukuluina maksettu kansaneläkemaksu. Kelamaksun poisto on osa työmarkkinajärjestöjen kanssa sovittua niin sanottua sosiaalitupoa. Tässä hallituksen yhteistyö palkansaajien ja työnantajajärjestöjen kanssa on ollut erinomaista. Paketti parantaa julkisen talouden kestävyyttä nopeuttamalla eläkkeiden rahastointia. Tämä on siis kelamaksun poiston ensisijainen motiivi. Nimestään huolimatta kelamaksu on yksi työntekoon kohdistuva vero muiden joukossa. Maksun poisto ei heikennä perusturvaa. Pidämme huolen heikoimmistamme kaikissa olosuhteissa. (Ed. Skinnari: Verovaroilla!)

Työnantajan kansaneläkemaksun poisto ei ole kädenojennus vain yrityksille, se hyödyttää myös työntekijää ja kuluttajaa. Kelamaksu on ollut pois työntekijän palkasta ja lisänä kuluttajan maksamassa hinnassa. Iso osa kelamaksusta on myös ollut poissa kuntalaisten palveluista. Palkan ja työnteon sivukulujen alentaminen lisää laskennallisesti työllisyyttä arviolta yli 10 000 työpaikan verran, mikäli kysyntää riittää. (Ed. Skinnari: Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, ettei lisää yhtään!) Monen vaikeuksissa olevan yrityksen työvoimakustannukset kevenevät nyt ilman yhtään irtisanomista. Yritys, joka irtisanoo työntekijöitänsä, ei hyödy irtisanottujen osalta maksun poistosta senttiäkään. Kunnat ovat suurena työllistäjänä yksi suurimpia maksun maksajia. Kelamaksun poisto vahvistaa kuntataloutta 248 miljoonalla eurolla ensi vuodesta pysyvästi. Ratkaisu vähentää jo tänä vuonna kuntien työvoimakustannuksia 78 miljoonaa euroa. Tämä siirtyy valtion kannettavaksi. Tuki jää suoraan kuntien kassaan ilman byrokratiaa.

Valtiontalouteen tuleva lovi on tarkoitus paikata ympäristö- ja muita välillisiä veroja korottamalla pääasiassa vuodesta 2011 alkaen siten, että suurimman osan kustannuksista tulee maksamaan teollisuus. Osa maksuista kohdistuu myös meille muille. Maksamiimme ympäristö- ja kulutusveroihin pystymme kaikki vaikuttamaan ympäristöystävällisillä valinnoilla. Työvoimakustannuksiin työnantaja pystyy vaikuttamaan vain irtisanomalla. Siksi on hyvä siirtää verotuksen painopistettä työvoimakustannuksista ympäristö- ja muihin välillisiin veroihin. Työn tekemistä ja teettämistä pitää aina kannustaa. Siitä ei pidä rangaista ylimääräisillä maksuilla.

Arvoisa puhemies! Kaikesta tästä synkkyydestä huolimatta uskon, että kyllä me tästä selviämme. Tulemme varmasti kokemaan vaikeita aikoja, jotka koettelevat meitä kaikkia. Talouskriisi tulee näyttämään tosiasiallisesti, keitä me suomalaiset aidosti olemme. Olemmeko me riitelijöitä, olemmeko me masentujia, oman edun tavoittelijoita tai liian heikkoja kantaaksemme vastuuta taloutemme kestävyydestä? Vai olemmeko me niitä, jotka tarttuvat härkää sarvista, jotka jaksavat, jotka ymmärtävät yhteenkuuluvaisuuden merkityksen, jotka kantavat huolta läheisistään vähän enemmän kuin mihin olemme viime aikoina tottuneet ja jotka näkevät muutaman vuoden päässä olevat suuret mahdollisuudet? Onko Suomi sellainen maa, joka kriisiytyy henkisesti, vai sellainen, joka kestää, malttaa ja ymmärtää kriisissä olevat mahdollisuudet?

Aika on vaativaa myös meille poliitikoille, niin minulle kuin meille kaikille. Täytyy osata tehdä valintoja. Täytyy osata elvyttää ja samaan aikaan täytyy osata varoa velkaantumasta liikaa. Täytyy osata vahvistaa rahoitusmarkkinoiden toimintaa ja luottamusta ja samaan aikaan tunnustaa, ettei senkään normalisoituminen ole yksin meistä suomalaisista kiinni. Erityisen haastavaa on se, kuinka pidämme huolta julkisen talouden kestävyydestä samaan aikaan, kun joudumme velkaantumaan tulopohjan romahtaessa. Kun normaaliaikoina joka vuosi halutaan parannuksia moniin kohteisiin, niin kriisiaikoina nämä sinänsä hyvät pyynnöt vain kasvavat.

Kaikkea hyvää ei ole mahdollista nyt toteuttaa, sillä rahamme eivät vain yksinkertaisesti niihin riitä. Kyse ei ole tahdon puutteesta, eikä kyse ole pahasta tahdosta. Kyllä fiksut suomalaiset tämän ymmärtävät. Tulevaisuudenuskoa lisää se, että me poliitikot teemme asioita, jotka uskottavalla tavalla turvaavat tulevaisuutemme. 1990-luvun kansainvälistä kunnioitusta herättänyt suomalainen talousihme oli tekojen tulos. Se oli vastuun kantamisen tulos. Sitä vastuuta saivat kantaa vuoron perään valtaosa puolueista. Meillä on siis näyttöjä siitä, että me osaamme ja kykenemme yhdessä kantamaan vastuuta myös huonoina aikoina. Toivon, että tämä maine "kyllä suomalaiset osaavat hommansa hoitaa", voisi levitä tämänkin kriisin aikana.

1990-luvun alun laman hoidossa olen ihaillut erityisesti yhtä yksityiskohtaa. Samaan aikaan kun Ahon—Viinasen hallitus joutui tekemään vaikeita mutta pakollisia leikkauksia ja veronkorotuksia, he alensivat yritysverotusta ja alkoivat päättäväisesti satsata tutkimukseen ja kehitykseen. Kaiken kurjuuden keskellä tehty arvovalinta ja tulevaisuusinvestointi antoi alun sille paljon puhutulle suomalaiselle talousihmeelle, joka perustui yritysten tekemiin innovaatioihin.

Aika ja keinot ovat nyt tietysti toiset, mutta myös meillä on mahdollisuus tänä päivänä toimia vastuullisesti ja luoda uutta tulevaisuutta. Tämä tieto ja edellinen esimerkki ovat innostavia esimerkkejä myös tätä kriisiä hallittaessa. (Välihuutoja vasemmalta) Tällaisina aikoina on tärkeää viestiä suomalaisille, että me tarvitsemme myös heidän tukeaan. Tästä talouskriisistä ei selviä yksin valtion tai kuntien toimenpiteiden avulla. Tämän tunnustaminen ei ole heikkouden merkki, ja tämän tunnustaminen ei ole osaamattomuutta tai toimintakyvyn puutetta, vaan ihmisten maailmassa välittämisen vastuuta ei voi koskaan ulkoistaa yksin viranomaisten ja julkisen vallan tehtäväksi.

Meidän jokaisen tulee kantaa huolta lähimmäisistämme hieman enemmän kuin mihin olemme ehkä viime aikoina tottuneet. (Ed. Gustafsson: Aivan! — Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) Meidän poliitikkojen ei pitäisi sortua siihen, että yliarvioimme mahdollisuuksiamme tai kerskumme kyvyillämme vaikuttaa tähän taloudelliseen kriisiin. Meidän kenenkään ei pitäisi sortua siihen, että viestitämme kansalle, että minä tai minun puolueeni voi taltuttaa tämän kriisin ja estää kaiken pahan tapahtumasta. Ylisuurten lupausten esittäminen johtaa vain pettymykseen ja luottamuksen vähenemiseen päätöksentekijöitä kohtaan.

Vaikeina aikoina on helppo riidellä ja olla eri mieltä. Toisaalta vaikeina aikoina on myös helppo olla yhtä mieltä monesta asiasta, jos vain on tahtoa, ja tätä meiltä kaikilta nyt kysytään. Eri eduskuntapuolueilla voi olla erimielisyyttä keinoista, mutta uskon, että meillä kaikilla on silti sama päämäärä: se, että selviämme pahimman yli mahdollisimman vähin kolhuin, että mahdollisimman moni työpaikka voidaan pelastaa ja että suomalaiset yritykset selviäisivät taantuman yli. Kriisi koettelee, mutta samalla se on myös mahdollisuus. Näinä kuukausina maat jaetaan maihin, jotka nousevat ensimmäisten joukossa ylös orastavan talouskasvun vetäminä, ja niihin, jotka tekevät hätäpäissään ratkaisuja, jotka jättävät syvät jäljet kyseisen maan talouteen vuosiksi eteenpäin.

Valitettavasti monet yritykset eri puolilla maailmaa nujertuvat talouskriisin seurauksena ja jättävät markkinaosuutensa toistensa jaettaviksi, kunhan talouskasvu alkaa. Meidän tehtävämme on turvata suomalaisyritysten elinvoima niin, että ne pääsevät heti iskemään kiinni uusiin markkinoihin, kun kasvu alkaa. Uskon, että meillä suomalaisilla on hyvät mahdollisuudet kuulua voittajien joukkoon. En oleta, että ihminen, joka menettää työpaikan, näkee tilanteensa rohkaisevana tai uutena mahdollisuutena. Mutta jos näin joka tapauksessa käy vastoin meidän kaikkien toivetta, hänellä ja meillä on kaksi vaihtoehtoa: joko masentua ja menettää pysyvästi työkyky ja myös kyky kantaa vastuuta itsestään ja läheisistään tai tarttua härkää sarvista, yrittää jaksaa pahimman yli ja yrittää löytää uusi työpaikka. Hän tarvitsee meidän kaikkien tukeamme, mutta myös lähipiirinsä tukea ja kykyä sietää epävarmuutta. (Ed. Kuoppa: Tarvitaanhan leipää sinä aikana!)

Tässä tilanteessa auttaa paljon, jos me onnistuisimme luomaan toivon ja tulevaisuususkoisen tekemisen hengen. Kysymys on hyvin pitkälti asenteestamme. Rakennammeko me toivon viestiä vai epätoivon viestiä? Epätoivo kasvaa kyynisyydestä ja haluttomuudesta kantaa vastuuta. Epätoivoyhteiskunnassa haasteet masentavat ja välittäminen on ulkoistettu viranomaisille. Epätoivoyhteiskunnassa sotkeudutaan lillukanvarsiin ja saadaan siitä riita aikaiseksi. Toivon yhteiskunnassa ihmiset jaksavat uskoa tulevaisuuteensa. Toivon yhteiskunnassa puhutaan totta ja katsotaan totuutta silmiin, vaikka se olisi kuinka ruma hyvänsä. (Ed. Kuoppa: Myöskin valtiovarainministeri!) Toivon yhteiskunnassa kilpaillaan hyvistä ajatuksista, kun taas epätoivon yhteiskunnassa into ja onnistumisen halu latistetaan ja tapetaan. Toivon yhteiskunnassa kriisissäkin nähdään mahdollisuuksia, koska niitä on aina, myös tällä kertaa.

Arvoisa puhemies! Meidän tulisi luoda sellaista ilmapiiriä, joka kannustaa ihmisiä toteuttamaan omia unelmiaan. (Ed. Urpilainen: Hyvä!) Näin tämä vauraus ja hyvinvointi on rakennettu ennenkin, ja niin se myös tehdään tulevaisuudessa. Monesti on sanottu, että me suomalaiset olemme parhaimmillamme kriisiaikoina. Puhemies, meillä on mahdollisuus osoittaa tämä väite ja tämä meihin liitetty ominaisuus todeksi myös tällä kertaa.

Hannes Manninen /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maailmanlaajuinen rahoituskriisi ja lama koettelevat vahvasti myös Suomea. Niiden laajenemisvauhti ja vaikutukset ovat ennennäkemättömän suuret. Kukaan maailmassa ei tiedä, mitä tulevina vuosina tapahtuu. Yhtä mieltä ollaan siitä, että nyt tarvitaan täsmätoimia. Sellaisia ovat rahoitusmarkkinoiden toimivuuden ja luottamuksen palauttaminen, kulutuskysynnän lisääminen ja investointien käynnistäminen sekä maailmanlaajuinen yhteistyö näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Suomen taloustilanne on vakava. Työttömyys on kohdannut tai lomautus uhkaa jo lähes sataatuhatta suomalaista perhettä. He tarvitsevat nyt tukea ja turvaa. Meillä Suomessa ei kuitenkaan ole syytä paniikkiin. Pääministeri Vanhasen hallitus on jatkanut jo viime elokuussa aloittamaansa elvytystä johdonmukaisesti. Hallituksella on selkeä näkemys lähiajan lääkkeistä ja tulevaisuuden tavoitteista. Se edistää luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen.

Suomen valtion alhainen velkaantumisaste, yritystemme ja pankkiemme vahvat taseet sekä hyvä kilpailukykymme auttavat kestämään vaikeita aikoja — ei kuitenkaan loputtomiin. Hallituksen päätavoite on turvata tavallisten suomalaisten työpaikat. Näin me voimme rakentaa siltaa yli vaikeiden aikojen. Uskon, että me onnistumme. Vaikeina aikoina me suomalaiset olemme aina parhaimmillamme.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä tukee hallituksen elvyttävää lisätalousarviota. Tämä mittava luottamuspaketti piristää taloutta ja luo edellytykset lähes 2 miljardin euron suuruisten investointien käynnistymiselle ja noin 25 000 henkilön työllistymiselle. Lisäbudjetti tulee sopivaan aikaan ja sisältää runsaasti sellaisia hankkeita, jotka saadaan heti liikkeelle.

Rahoitusmarkkinoiden toimivuuden turvaamiseksi hallitus on valmistellut ja osin jo toteuttanut ministeri Pekkarisen ja ministeri Kiviniemen johdolla kaikkiaan 60 miljardin euron rahoituspaketin. Se sisältää takauksia, lainoja ja pääomittamista. Se turvaa sekä lainansaannin että yritysten viennin rahoittamisen. Rahoituspaketti on riittävän suuri, oikein suunnattu ja ajoissa tehty.

Kotimaisen kysynnän lisäämiseksi kansalaisten ostovoimaa on vahvistettu veronkevennyksillä. Asuntotuotantoa ja muuta julkista rakentamista on lisätty. Lisäbudjettiin sisältyy lukuisia tie- ja rautatiehankkeita, homekoulujen, päivä- ja vanhainkotien peruskorjausta ja vuokra-asuntojen rakentamista. Luottamuspaketti vastaa pääpiirteissään keskustan eduskuntaryhmän tavoitteita. Ja mikä parasta, paketin elvyttävät vaikutukset ulottuvat kaikkialle maahan.

Arvoisa puhemies! Lisäbudjetin jälkeen valtionvelka kasvaa yli 8 miljardilla eurolla. Se on paljon ja herättää ymmärrettävästi suurta huolta. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä lisävelan ottaminen on parempi kuin työttömyyden hallitsematon kasvu. Vanhasen hallitusten vastuullinen talouspolitiikka mahdollistaa hallitun lisävelan ottamisen.

Työttömyydessä on aina kysymys yksittäisistä ihmisistä ja heidän perheidensä toimeentulosta sekä kansalaisen oikeudesta työhön. Keskustan eduskuntaryhmä tukee näitä oikeuksia. (Ed. Kuoppa: Paljonko työttömyysturva nousee?) Me noudatamme yhteisvastuun periaatetta. Kaveria ei jätetä, kuten pääministeri Vanhanen on todennut. (Ed. Zyskowicz: Ei, kun Katainen!) Keskustan aikaansaannoksia ovat muun muassa ruokaveron alentaminen ja historiallinen takuueläke.

Kuntataloudesta on viime aikoina kannettu perusteltua huolta. Varsinkin yhteisöverotulot alenevat roimasti ja menot kasvavat. Ongelman ratkaisu vaatii tulojen lisäystä sekä menojen kasvun hillintää. Työnantajan kelamaksun poistaminen vähentää kuntien menoja noin 250 miljoonalla eurolla vuodessa. Se ei kuitenkaan riitä, tarvitaan saman verran lisää menokasvun hillintään. Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että tulopuolella kuntien yhteisövero-osuutta on nostettava ja valtionosuuksia lisättävä. Nämä asiat on käsiteltävä kehysriihessä.

Valtion osakkuusyhtiöillä on valmiita suunnitelmia miljardien investoinneiksi. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä näiden investointien käynnistymistä voisi vauhdittaa esimerkiksi suunnatuilla osakeanneilla. Vipuvaikutus olisi merkittävä.

Arvoisa puhemies! On varmaa, että selviämme tästäkin kriisistä. Nyt tarvitaan keskustajohtoisen hallituksen vakaan ja harkitun linjan johdonmukaista jatkoa.

Petteri Orpo /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Maailmantalous horjuu edelleenkin epävarmuuden tilassa. Palaako luottamus? Milloin kasvu alkaa? Tässä epävarmuuden tilassa meillä Suomessakin talous supistuu, vienti ja investoinnit ovat pysähdyksissä ja työttömien määrä uhkaa kasvaa. Seuraavassa vaiheessa nämä paineet tulevat kohdistumaan kuntatalouteen ja meidän peruspalveluihimme.

Parasta kuntataloudenkin hoitoa ja valtiontalouden hoitoa tässä vaiheessa on pitää talouden pyörät pyörimässä ja siten kuntienkin verotulot niin hyvällä tasolla kuin mahdollista. Hallituksen toimet yritysten toiminnan turvaamiseksi pelastavat työpaikkoja ja parantavat mahdollisuuksiamme uuteen nousuun. Erittäin hyvä uudistus onkin yritysten poisto-oikeuksien kasvattaminen, mikä jo nyt on käynnistänyt investointeja.

Käsittelyssä oleva lisätalousarvio osoittaa hallituksen toimintakyvyn tässä vaikeassa tilanteessa. Luvassa on massiivisia panostuksia rakentamiseen, liikenneväyliin, energiatehokkuuteen, koulutukseen, työvoimapoliittisiin toimiin sekä t&k-rahoitukseen. Nämä elvytyskohteet on valittu siten, että toimet lähtevät liikkeelle nopeasti, ne ovat työllistäviä ja edesauttavat tulevaa kasvua. Valtion rahaa käytetään sytykkeenä, joka innostaa mukaan muitakin toimijoita. Näin ollen velkaraha on tehokkaimmassa mahdollisessa käytössä eikä sitä lisätä kevein perustein. (Ed. Zyskowicz: Hyvä, eteenpäin Kataisen linjalla!) — Juuri näin.

Taloudellinen tilanne pakottaa meidät ottamaan lisää valtionvelkaa. Meidän on kuitenkin muistettava tässä tilanteessa, että elvytystoimiin menee ainoastaan osa siitä. Valtion tulojen supistuessa velkaa tarvitaan myös yhteiskunnan välttämättömien menojen kattamiseen, kuten peruspalveluihin, sosiaaliturvaan ja koko hyvinvointimme rakenteisiin.

Kokoomuslaisessa talouspolitiikassa on aina painotettu velan pois maksamista hyvinä aikoina. Nykyhallituskin lyhensi velkaa merkittävästi viimeisiin mahdollisiin hetkiin asti. Tästä saimme suuret haukut, kun jotkut olisivat halunneet käyttää rahaa miljarditolkulla pysyviin menonlisäyksiin. Velanlyhennyksen ansiosta meillä on kuitenkin nyt varaa ja uskottavuutta elvyttää, kun tarve on suurimmillaan. Hyvän taloudenpidon ansiosta saamme myös velkaa pienemmällä korolla kuin monet muut maat. Tämä näkyy jopa satojen miljoonien säästöinä korkokuluissa.

Arvoisa herra puhemies! Tulevaisuuden ennustaminen tässä tilanteessa on erittäin vaikeaa. Yksi asia on kuitenkin varma, ja se on se, että entiseen maailmaan ei ole paluuta. Maailma muuttuu tämän taantuman myötä, eikä vanhoja perinteisiä talouden tukipylväitä kenties ole enää jäljellä. Meidän on jatkuvasti löydettävä uusia menestysaloja.

Suomi on erittäin riippuvainen viennistä ja kansainvälisestä kysynnästä. Me tarvitsemme innovatiivisia tuotteita ja palveluita, jotka menevät kaupaksi maailmalla. Panostukset koulutukseen ja tutkimukseen ovat nyt entistäkin tärkeämpiä, ja yliopistouudistuksen merkitys vain entisestään korostuu.

Seuraavan nousukauden alkaessa meidän on oltava valmiina. Viimekertaisesta taantumasta on opittu se, että työllisyydestä ja työntekijöistä on pidettävä kaikin keinoin huolta. Investoimalla ihmisiin voimme hiljaisena aikana parantaa heidän osaamistaan ja korkeampi koulutus antaa heille paremmat eväät myös tämän kaltaisten taloustilanteiden kohtaamiseen.

Hallituksen ja työelämän toimijoiden kanssa yhdessä sovittu sosiaalitupo parantaa yritystemme kilpailukykyä ja pyrkii turvaamaan eläkejärjestelmämme kantokyvyn. Tästä suuren kiitoksen ansaitsevat työmarkkinajärjestöt, jotka ovat toimineet erittäin vastuullisesti ja kaukonäköisesti työelämän rakenteiden uudistamiseksi. Kansaneläkemaksun poistaminen myös kunnilta vahvistaa niiden taloutta. Jatkossa meidän on kuitenkin löydettävä myös muita kuntataloutta tukevia toimenpiteitä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tyytyväinen hallituksen sopimiin sosiaalipoliittisiin uudistuksiin, joista ensimmäisenä on mainittava puolueemme pitkäaikainen tavoite lapsilisien sitomisesta indeksiin. Pienimpien eläkkeiden korotus tulee myös merkittävästi parantamaan eläkeläisten asemaa ja toimeentuloa. Me kannustamme hallitusta edelleen huolehtimaan lapsiperheistä, mikä on sopusoinnussa meidän tulevaisuutta painottavan politiikkalinjamme kanssa.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen elvyttävät toimet ovat hyvin valittuja tässä taloustilanteessa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä kannattaa hallituksen esittämiä toimia rahoitusmarkkinoiden, talouskasvun, yritysten toiminnan sekä kansalaisten toivon ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.

Reijo Kallio /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Hallitus on kylmä kuntapalveluiden käyttäjien koulu-, terveyden- ja sosiaalipalveluiden tarpeille, koska se ei välitä palveluiden tuottajien eli kuntien taloudellisesta tilanteesta. Tulot ja menot eivät ole tasapainossa. Kun tämän vuoden ennakoitu vaje on 2 miljardia, niin tarvitaan mittavia panostuksia kuntatalouteen. Kelamaksun poiston tuoma 78 miljoonan euron kevennys tälle vuodelle ei paljon kuntapäättäjiä lämmitä. Kannattaisi ottaa mallia Norjasta, missä mittavasta elvytyspaketista osoitetaan kolmannes kunnille.

Työllisyyden kannalta kuntatalouden vahvistaminen on erittäin tehokasta elvyttämistä. Olisikin tärkeää antaa kunnille uskoa vahvistava viesti siitä, että valtio osaltaan kantaa vastuun kuntien peruspalvelujen turvaamisesta. Nyt on jo tullut tietoa, että kunnat ovat laittaneet rahahanat kiinni ja leikanneet investointejaan. Tavoitteemme pitäisi päinvastoin olla investointien aloittamisen kannustaminen. Pakoon hallitus ei näitä kuntatalouden ongelmia pääse. Miksi siis viivytellä?

Pääministeri Vanhasen tiistaina pitämä synkän sävyinen puheenvuoro osoitti, että hallitus on vihdoin alkanut ymmärtää taloustilanteemme vakavuuden. Tässä lisätalousarviossa hallitus esittää eräitä taloutta elvyttäviä toimia. Sosialidemokraatit esittivät näitä samantyyppisiä toimia sekä kuntatalouden vahvistamista koko viime syksyn. Täsmensimme toimenpiteemme viime vuoden lopulla vaihtoehtobudjetissamme. Elvyttävien toimien aloitusaika olisi ehdottomasti ollut viime syksynä, jolloin niiden vaikutukset olisivat jo nyt käynnissä. Hallituksen aikataululla vaikutukset tulevat näkyviin vasta loppukeväästä ja kesällä. Suhdannepolitiikan ajoitus ei ole kohdallaan.

Maailmantalouden alamäki ja kysynnän hiipuminen ovat leikanneet voimakkaasti Suomen vientiä sekä supistaneet yritysten investointeja. Tälle kehitykselle me emme voi paljonkaan tehdä ainakaan lyhyellä aikavälillä. Tässä tilanteessa elvytyksen pääpainon pitää olla kuntataloudessa ja kotimarkkinoilla.

Hallituksen esitykset rakentamisen vauhdittamiseksi, vaikka myöhään tulevatkin, ovat oikean suuntaisia. Valtion panostus väyliin ja talorakentamiseen on kuitenkin varsin vaatimatonta. Menojen lisäykset ovat vain noin 10 prosenttia hallituksen elvytyspaketista, kun eräissä maissa tämä osuus on 50 prosentin luokkaa. Eli ovatko nämä niitä maksimaalisia panostuksia, ed. Orpo? Talorakentamisen osalta työllisyystavoitteet saattavat jäädä toiveajatteluksi. Onnistuminen on täysin kiinni siitä, ovatko kannustimet kunnille, asunto-osakeyhtiöille ja rakennusyhtiöille riittävät. On kuitenkin meidän kaikkien etu, että työpaikkoja syntyy mahdollisimman paljon. Tämäkin kriisi menee aikanaan ohi, ja sen vuoksi nyt pitäisi investoida tulevaisuuden kasvun turvaamiseksi.

Rahallisesti hallituksen elvytyksen pääpaino on verojen keventämisessä ja kelamaksun poistamisessa. Mittavilla tuloveronkevennyksillä hallitus kantaa kyllä huolta hyvin toimeentulevista. Sen sijaan hallitusta ei kiinnosta rahoituksen etsiminen köyhimpien ihmisten toimeentulon parantamiseksi ja palvelujen turvaamiseksi. Nyt olisi tärkeää parantaa pienituloisten, eläkeläisten, opiskelijoiden, työttömien ja lapsiperheiden ostovoimaa. Nämä lisäeurot menisivät myös kulutukseen.

Kelamaksun poistaminen tuo miljardiluokan aukon perusturvan rahoitukseen, eikä ole mitään takeita siitä, että tällä toimenpiteellä luodaan uusia työpaikkoja, mutta nopeasti ja voimakkaasti velkaantuva valtio joutuu ottamaan miljardi euroa lisävelkaa. Valitettavasti näyttääkin siltä, että nimellisesti suurista panostuksista huolimatta elvytyspolitiikan teho ja tuki kansantaloudelle uhkaa jäädä vaatimattomaksi. Epävarmuuden vallitessa veroelvytys ei toimi, mutta valtionvelkaa se lisää miljardikaupalla.

Arvoisa puhemies! Taloustilanne on todella vakava. Suomi velkaantuu nopeasti. Meidän vielä viime vuonna vahva julkisen talouden ylijäämä kääntyy tänä vuonna negatiiviseksi. Hallitus on ohjelmassaan asettanut kriisirajaksi valtiontalouden 2,5 prosentin alijäämän. Jos tämä ylitetään, niin hallitus esittää viipymättä tarvittavat menojen vähennystoimenpiteet ja tulojen lisäykset. Hallituksen asettama raja tullaan tänä vuonna kirkkaasti ylittämään. Alijäämä tulee olemaan 4—5 prosentin välillä. Ovatko siis leikkaukset valmisteilla? Meidän mielestämme nyt ei ole leikkausten eikä niiden pohdinnankaan aika.

Arvoisa puhemies! Tilanne on todellakin niin vaikea, että nyt tarvitaan tasavallan presidentin viime viikolla peräänkuuluttamaa keskinäisen luottamuksen lisäämistä. Tätä tarvitaan hallituksen ja opposition välilläkin, ja tähän me sosialidemokraatit olemme valmiita.

Mikko Kuoppa /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Vasemmistoliiton mielestä hallituksen toimet työttömyyden kasvun estämiseksi ovat olleet pahasti myöhässä ja tilanteen vakavuuden huomioon ottaen liian vähäisiä ja vaikutuksiltaan heikkoja. Hallituksen päätös poistaa työnantajien kansaneläkemaksu on kyseenalainen. Yksityisille yrityksille tuleva 800 miljoonan euron helpotus on vastikkeeton ilman työllistämisvelvoitteita. Ministeri Kataisen vaatimus, euro per työpaikka, ei tässä varmasti toteudu. Ihmettelenkin ministeri Kataisen takinkääntöä, kuinka nopeasti se tapahtui. Työnantajille tämä on vastikkeeton ja pysyvä helpotus, ja lasku tästä tulee suoraan veronmaksajille aikaa myöten.

Hallituksen talouspolitiikka on antanut rikkaille ja suurituloisille vuodesta toiseen runsaasti verojen alennuksia. Tuloerot ovat kasvaneet ennätysvauhtia. Erityisesti suurituloisen väestön kymmenesosan tulot ovat suorastaan räjähtäneet kasvuun tämän hallituksen aikana. Hallituksen veropolitiikka on osaltaan mahdollistanut sen. Pienituloisimman kymmenyksen tulot ovat käytännössä pysyneet lähes ennallaan. Ansiosidonnainen työttömyysturvakin on keskimäärin vain 800 euroa kuukaudessa. Erityisesti työmarkkinatuelle pudonneet muodostavat suuren köyhien luokan. Hallitus ei ole lisäbudjetissa eikä varsinaisessa budjetissa esittänyt sentinkään tasokorotusta työttömyysturvaan. Matalan sosiaaliturvan tason korottaminen on myöskin elvytyspolitiikkaa, herra valtiovarainministeri.

Eniten työllisyyteen vaikuttavat ilmeisesti taloyhtiöille myönnettävät korjausavustukset, 37 miljoonaa euroa. Asuntojen uudisrakentaminen on edelleen arvoitus, lähteekö se kasvuun, ja erityisen huolestuttava on vuokra-asuntotuotannon taso. Hallitus ei ole ollut valmis alentamaan korkotukilainoitettujen vuokra-asuntojen omavastuukorkojen alentamista, joka osaltaan alentaisi asumiskustannuksia ja lisäisi kiinnostusta rakentaa uusia vuokra-asuntoja, joista on asutuskeskuksissa huutava pula. Vasemmistoliitto edellyttää suurempaa ja vaikuttavampaa panosta rakentamiseen ja peruskorjauksiin.

Hallituksen esitys yritysrahoituksen ja viennin rahoituksen turvaamiseksi on tärkeää vientiteollisuudelle, että sen pyörät lähtevät pyörimään, ja ne on saatava pyörimään, jotta saadaan aikaan talouskasvu.

Hallituksen luottamusbudjetin vaatimattomasta tasosta muutama esimerkki, jos ehkä ed. Orpokin kuuntelee tämän. Työllisyysperusteisiin investointeihin esitetään lisää 1 500 000 euroa lisää. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön pääluokissa esitetään työllistäviin vesihuoltotöihin yhteensä 6 miljoonaa euroa. Nämä muutamat esimerkit osoittavat, että hallitus ei vieläkään tunnusta tai tajua työllisyystilanteen vakavuutta.

Tienpidon kunnossapitovelka on miljardiluokkaa, joten edelleenkin ollaan pahasti jäljessä siitä rahoituksen tasosta, joka pitäisi työllisyyden ja liikenneturvallisuuden perusteella olla. Samoin myöskin rautateiden lisärahoitusta tarvittaisiin huomattavasti enemmän.

Kuntatalouden vaikeudet hallitus on sivuuttanut lähes täydellisesti. Hallitus esittää kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin lisää vain 1 300 000 euroa, kun tämä varsinainen budjetti on noin 5,5 miljardia. Mitäköhän tällä 1 300 000 eurolla todella sosiaali- ja terveydenhuollossa saadaan aikaiseksi? Päiväkotien ja vanhainkotien peruskorjauksiin myönnetään 9 miljoonaa euroa koko maahan. Hallitus odottaa kunnilta lisäpanostusta investointeihin. Yhteisöverotulojen menetykset kunnille ovat niin mittavat, että kunnilla ei ole mahdollisuuksia lisätä investointeja. Tämä on sekä yhteisöverotulojen että myöskin palkkatuloverotuksen pienentymisen johdosta täysin mahdotonta. Kunnat velkaantuvat edelleenkin runsaasti.

Nämä kaikki luvut osoittavat, että hallitus ei ole valmis mittaviin työllisyyden elvytystoimiin, puhumattakaan, että se olisi valmis lisäämään kuntien perusrahoitusta, joka nyt on jäämässä pahasti alimitoitetuksi. Tämä merkitsee kunnallisten palvelujen heikkenemistä ja lomautus- ja irtisanomisuhkia myös kuntiin. Näin käy kunnallisveron korotuksista huolimatta. Me tuomitsemme jyrkästi tällaisen politiikan ja tulemme esittämään tähän lisää määrärahoja.

Herra puhemies! Kun hallituksen lisäbudjettia tarkastelee, niin siinä tulee selvästi ilmi näkyviin se, että hallitus haluaa istua tuleen kuntapäättäjien housuilla. Ei mihinkään muuhun tulokseen voi tulla, sillä lähes kaikkiin näihin rahoihin, mitä esitetään, odotetaan merkittävää lisäpanostusta kunnilta, ja kuntien tulot vähenevät, kunnat velkaantuvat. Kunnilla ei ole varaa tähän lisäpanostukseen. Elikkä nämäkin hallituksen esitykset saattavat olla pelkkiä toiveiden tynnyreitä.

Vasemmistoliitto pitää välttämättömänä, että kuntien perusrahoitus turvataan.

Anni Sinnemäki /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on valinnut vahvan elvyttävän politiikan tien kansainvälisestä talouskriisistä selviämiseen. Vihreä eduskuntaryhmä on tyytyväinen korjausrakentamista ja koulutusta painottavaan ensimmäiseen lisätalousarvioon. Yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamisella huolehditaan, ettei terveitä yrityksiä ajeta konkurssiin, kuten viime laman aikana tehtiin.

Seinäjoki—Oulu-radan parantaminen, perusradanpidon määrärahojen nosto sekä satsaukset ammatilliseen koulutukseen ja työvoimapoliittiseen koulutukseen ovat oikeanlaista elvytystä. Tämä lisätalousarvio on jatkoa hallituksen elvyttävälle talousarviolle. Talousarviosta esimerkiksi kotitalousvähennyksen korotus on osaltaan jo nyt työllistänyt rakennusalalla tänä vaikeana aikana.

Velalla elvyttämisessä on toisaalta käytettävä aina tarkkaa harkintaa. Politiikan on tuettava rakenteiden uudistamista. Toimenpiteiden on oltava työllistäviä investointeja tulevaisuuteen. Energiatehokkuuden parantaminen on tätä, samoin laajakaistaverkkojen rakentaminen. Nopeiden laajakaistayhteyksien ulottaminen koko maahan on hyvää aluepolitiikkaa.

Hallituksen taloutta elvyttävät toimet panevat liikkeelle yli miljardi euroa, kun mukaan otetaan kunnat ja yksityinen sektori. Yhteistyössä kuntakentän ja yritysten kanssa hallituksella on mahdollisuus saada aikaan paljon suurempi elvytysvaikutus kuin yksin toimimalla olisi. Paketin työllisyysvaikutukset ovat realistisesti arvioidut. Jatkossa vihreä eduskuntaryhmä on valmis myös lisäpanostuksiin, kunhan kohdennukset harkitaan tarkoin.

Arvoisa puhemies! Useilla paikkakunnilla eletään vakavissa tunnelmissa suurten työllistäjien ilmoitettua lomautuksista tai irtisanomisista. Hallitus laajentaa muutosturvaa koskemaan lomautettuja ja lisää työllisyysperusteisten investointien valtuutusta. Järkevään koulutukseen pääseminen on nyt varmistettava. Taantuma ei hidasta väestön ikääntymistä. Hyvä koulutus helpottaa työttömäksi jääneitä siirtymään alalta toiselle, kun ajat paranevat.

Erityisen hankala tilanne on niillä paikkakunnilla, joiden talous ja hyvinvointi ovat riippuvaisia yhdestä suuresta toimijasta. Elvytyspolitiikan on autettava elinkeinorakenteen monipuolistumista. Myönteisiä uutisiakin on, kuten se, että Google on ostanut itselleen tilat Haminan tehtailta Summasta.

Metsäteollisuuden rakennemuutos ja siihen liittyvät irtisanomiset olivat käynnissä jo ennen tätä taantumaa ja taantumasta huolimatta suomalaisen metsäteollisuuden on uudistuttava. Tarvitaan monipuolista ja kriittistä tutkimusta ja tuotekehitystä, tarvitaan korkeamman jalostusasteen puutuotteita ja puupohjaisia biojalosteita. Metsäluonnon monimuotoisuuden varjelusta ja vapaudesta valita haluamansa metsänhoitomenetelmät on tehtävä metsäsektorin voimavaroja.

Loppuvuosi ei onneksi ollut pelkkiä lomautuksia. Väliin mahtui uutinen Winwindistä, joka kertoi myös Haminaan perustavansa ensi vaiheessa 200 henkilöä työllistävän tuulivoimalatehtaan. Näissä viherkaulustyöpaikoissa on Suomen tulevaisuus, kunhan itse osaamme tehdä valinnat, jotka edistävät uusiutuvan energian talouteen siirtymistä.

Veikkauksen voittovaroista osoitetaan 30 miljoonaa euroa tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön hankkeisiin. Kulttuuri on erinomainen kohde elvytykselle. Suhteellisen pienellä rahalla, esimerkiksi elokuvatuella, pystytään työllistämään suuri joukko osaavia ihmisiä. Kulttuurisektorilla projektiluonteisuuteenkin on jo totuttu.

On hyvä nostaa esiin vielä kirjastot. Taloudellisesti huonoina aikoina kirjastopalvelut ovat tärkeä henkireikä. Viime laman aikana kirjastojen kävijämäärät kohosivat merkittävästi. Lisätalousarvio sisältää rahaa Kansallisen digitaalisen kirjaston hankkeeseen. Nyt on myös oikea aika kirjastojen peruskorjaukselle.

Arvoisa puhemies! Edellisen laman hoito oli vaihtoehdottomuuden politiikkaa. Se johti moniin päätöksiin, jotka eivät olleet parhaita mahdollisia. Toivottavasti nyt pystytään käymään avointa ja kriittistä keskustelua elvytyspolitiikan sisällöstä myös hallituksen ja opposition välillä. Kriisin taustalla oli vauhtisokeus, joka aiheutui politiikan ja arvovalintojen häivyttämisestä talouden taustalle.

Nousukaudella monet korostavat oikeutta menestymiseen. Vihreissä pidämme tärkeänä erityisesti oikeutta toiseen mahdollisuuteen. Viime laman aikana monet, jotka menettivät yrityksensä ja työpaikkansa vaikeissa olosuhteissa, eivät saaneet uutta mahdollisuutta. Nyt meidän täytyy huolehtia siitä, että kaikilla on toinen mahdollisuus yrittää. On myös menestyjien etu, että kaikista pidetään huolta.

Seuraavaan kehysriiheen mennessä on hyvä pohtia myös elvytyksen tulopuolta. Windfall-veron käyttöönotto olisi yksi oikeudenmukainen tulopuolen ratkaisu. Se kohdistuisi päästökaupan suurille energiayhtiöille tuottamiin ansiottomiin voittoihin ja toisi niistä osan käytettäväksi yhteisiin elvytystalkoisiin. Nämä yhtiöt ovat taantumasta huolimatta tällä hetkellä erittäin kannattavia. Fortumin tulos loka-joulukuussa parani 605 miljoonaan euroon vuotta aikaisemmasta 501 miljoonasta eurosta.

Christina Gestrin /r(ryhmäpuheenvuoro):

Ärade talman! Den ekonomiska recessionen är ett faktum. Det som överraskat oss alla är nu den snabba nedgången i ekonomin. Vi har fått bevis på hur svårt det är till och med för de bästa experterna att göra pålitliga prognoser om framtiden. Läget är detsamma i alla länder, den globala ekonomin visar sig nu från sin sämsta sida. I många andra länder liksom hos oss brottas man också med stimulanspaket för att rädda arbetsplatser och hålla ekonomin och konsumtionen rullande. Regeringens stimulanspaket behövs, det ger oss en god chans att klara läget.

Siffror som för ett år sedan var otänkbara är nu realistiska i fråga om exempelvis låntagning. Det är bra att vi målmedvetet kunnat minska vår lånebörda under de goda åren. Trots det är läget allvarligt. Regeringen föreslår nu att låntagningen ökar med 5 miljarder euro jämfört med budgeten som vi slog fast för några månader sedan. Statsskulden uppgår efter det till över 60 miljarder euro, vilket är ungefär 34 procent i förhållande till bnp.

Herra puhemies! Investoinnit tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat välttämättömiä myös taloudellisessa taantumassa. Riittävillä elvytyspanoksilla tutkimus- ja kehitystoiminnassa edistämme tuotekehitystä, joka auttaa yrityksiä pääsemään vauhtiin, kun taloudessa taas alkaa mennä paremmin. Tuet muun muassa Finnveralle vientitakuisiin ja Tekesille tutkimustoimintaan, innovaatioihin ja teknologiaan ovat tämän vuoksi äärimmäisen tärkeitä. Tämän lisäksi tarvitsemme erityisiä panostuksia viennin tukemiseen, osoitetut määrärahat eivät vielä ole riittäviä.

On harkittava, että osa kehittämisvaroista ohjattaisiin suoriin, yritysten yhtenäisiä viestihankkeita tukeviin toimenpiteisiin. Tulevien panostusten tulee myös huomioida metsätalous ja koko metsäsektorin tilannetta pitää tarkastella. Esitetty ajatus tai idea suunnata osa elvytyspaketin sisältämistä talon- ja korjausrakentamisen tuista erityisesti työvaltaiseen puunrakentamiseen on monella tavalla kannatettava. Siinä tuetaan samanaikaisesti kotimaista erityisosaamista, ilmastopolitiikkaa ja metsäsektoria.

Kunnat joutuvat nyt säästämään ja valitettavasti myös korottamaan veroja samanaikaisesti, kun valtio pyrkii alentamaan veroja. Tämä tilanne on erittäin ikävä. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä suurempi osuus yhteisöverosta pitäisi nyt ohjata kunnille. On selvää, että kunnat tarvitsevat valtiovallan tukea. Ehdotettu elvytyspaketti sisältää myös valtionavustusten korotuksia koulujen, päiväkotien ja vanhainkotien peruskorjauksiin. Ruotsalainen eduskuntaryhmä ehdottaa, että valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä myös ohjataan lisää rahaa kunnille.

Herr talman! Satsningar på infrastrukturprojekt är ett sätt att få igång ekonomisk aktivitet samtidigt som de också stöder både trafiksäkerhet och förbättrade kommunikationer. Det tilllägg på 50 miljoner som stimulanspaketet innehåller välkomnas därför av svenska riksdagsgruppen. Och speciellt glada är vi över att förbättringen av stamväg 51 äntligen påbörjas. Också de ökade anslagen till såväl miljöarbeten som vatten- och avloppsarbeten är bra ur stimulanssynvinkel samtidigt som de stöder våra åtaganden gällande bland annat Östersjön.

Regeringen föreslår också att 7 miljoner euro reserveras för att förbättra vår oljebekämpningskapacitet i och med grundrenoveringen av oljebekämpningsfartyget Halli. Svenska riksdagsgruppen påpekade också i budgetdebatten i höstas att ett ökat stöd för oljebekämpningsberedskapen är en akut nödvändighet som måste ges snabbt i och med att olje- och kemikalietransporterna på Östersjön och speciellt Finska viken ökat explosionsartat.

Nu gäller det för oss alla att anpassa budgetåtgärderna till det ekonomiska läget och satsa på åtgärder som stimulerar inhemsk produktion, konsumtion och sysselsättning. Svenska riksdagsgruppen stöder regeringens första tilläggsbudget som ett välbehövligt stimulanspaket och hoppas att statsrådet och riksdagen även har beredskap att snabbt vidta ytterligare åtgärder under året om läget skulle förändras.

Bjarne Kallis /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri ei kovinkaan paljon käsitellyt lisätalousarviota enkä minäkään sitä aio tehdä. Muutan puheenvuoroni sisältöä tämän takia. Totean kuitenkin, että kristillisdemokraatit hyväksyvät lisätalousarvion, vaikkakin siinä on muutama kohta, joka meitä askarruttaa, ja tulemme esittämään siihen kunnille 200 miljoonaa lisää.

Haluan kuitenkin hieman kommentoida valtiovarainministerin puhetta. Ensinnäkin olen erittäin kiitollinen, että hän istuu salissa kuuntelemassa näitä puheenvuoroja. Te aika usein viittasitte Imf:ään. Suosittelen, että jätätte se pois. Imf lausui viime heinäkuussa näin: "Islannin talous on kadehdittavan hyvä." Ja on siltä tullut aika paljon sellaisia lausuntoja, jotka ovat todella olleet aika lailla onnettomia.

Toivon, että kun me teemme esityksiä, niitä ei todettaisi mielettömiksi. Toivon, että meidän omat esityksemme otettaisiin vakavasti ja katsottaisiin, onko niissä mahdollisesti jotain järkeä. Toivon myöskin, että näitä meidän puheitamme ei leimattaisi räksyttäviksi, koska meillä on vilpitön tahto kyllä toteuttaa sitä, mitä te pyysitte, toimia niin, että tämä maa selviää näistä vaikeuksista.

Haluan sanoa, että meillä on kyllä esityksiä. Teillä on oikeus suhtautua niihin ihan niin kuin haluatte, mutta voin sanoa, että niistä me olemme keskustelleet tämän talon ulkopuolella asiantuntijoiden kanssa ja ainakin he ovat katsoneet, että ne ovat hyviä. Minä mainitsen nyt muutaman.

Jokainen meistä tietää, että yritykset ovat vaikeuksissa ja pienet yritykset saattavat tehdä tappiota. Meillä on voimassa oleva lainsäädäntö, joka sallii, että tämä tappio on vähennyskelpoinen seuraavien vuosien tuloista. Jos se seuraava vuosikin on tappiollinen, niin voi olla, että se yritys menee nurin. Silloin se on tavallaan kyllä maksanut liikaa veroa. Sen takia me olemme jättäneet lakialoitteen, että tämä tappio voitaisiin vähentää edellisen vuoden tulosta. Jos on maksanut veroa edellisenä vuonna, niin se olisi siitä vähennyskelpoinen. Yritys saisi veronpalautusta ja ehkä selviäisi tämän ongelman yli. Jos yritys jää pystyyn, niin eihän tämä maksa yhteiskunnalle oikeastaan yhtään mitään, ainoastaan sen, että palautettiin vero vähän aikaisemmin sille yritykselle. Pohtikaa tuota. Jos te pidätte sitä hyvänä, pankaa täytäntöön. Jos te pidätte sitä huonona, kertokaa, mikä siinä on huonoa.

Me olemme myöskin kiinnittäneet huomiota siihen, miten huolestunut pääministeri on ollut osingoista. Kieltämättä pörssiyhtiöt jakavat paljon osinkoa. Mutta kyllä on melko selvää, että ei käskemällä eikä toivomalla niitä osinkoja jätetä jakamatta. Eivät ne jää jakamatta. Kurssit ovat laskeneet. Yhtiöllä on oma osinkopolitiikka, josta se on kertonut eläkeyhtiöille ja kaikille muille, että sijoittakaa meille, me maksamme 40 prosenttia voitoista osinkona jne. jne. Jos tästä lupauksesta ja periaatteesta ei pidetä kiinni, niin siitä voi koitua suuria vahinkoja.

Mutta tähän löytyy myöskin eräs vaihtoehto. Se on se, että annetaan joku porkkana niille yhtiöille ja niille osakkeenomistajille, jotka eivät nosta osinkoa. Osinko voidaan vaihtaa yritystodistukseksi, joka olisi verovapaasti nostettavissa vaikka kahden tai kolmen vuoden kuluttua. Tämä maksaisi kyllä valtiolle. Se maksaisi 19,6 prosenttia, mutta se keventäisi rahoitusmarkkinoita ja se antaisi yritykselle välittömästi ne rahat, jos se kokee ja osakkeenomistajat kokevat, että tämä on hyvä ratkaisu. Miettikää tätä. Jos se on huono, älkää toteuttako, mutta kertokaa, mitä siinä on huonoa. Jos se on hyvä, niin pankaa täytäntöön.

Teillä oli hyvä puhe, todella hyvä. Se ei kuitenkaan koskenut tätä lisätalousarviota, vaan enemmän sitä, miten meidän suomalaisten tulisi toimia. Minulla on se käsitys, että te tarkoititte, että kertokaa tästä myöskin tämän talon ulkopuolisille. Minä toivon, että se, mitä nyt sanon, kerrottaisiin seuraaville sukupolville. Viesti on: kertokaa se lapsille.

Jokainen meistä tietää, että meillä on finanssikriisi, joka johtuu siitä, että on holtittomasti myönnetty luottoja. Jokainen myöskin tietää, mikä on sen taustalla ollut. Sen taustalla on ollut ahneus. Kansainvälinen konsulttiyritys KPMG teki tutkimuksen, epätieteellisen sellaisen, ja kysyi finanssijohtajilta, mikä on ollut syy finanssikriisiin. Vastaus oli ahneus: bonusjärjestelmät ja optiot houkuttelivat meitä ottamaan riskejä, jotka ovat tähän johtaneet. Kyllä valvontajärjestelmässä täytyy olla vikaa, jos yksi mies pystyy keinottelemalla tuhoamaan lyhyessä ajassa 40 miljardia euroa. Kyllä järjestelmässä on suuri vika, jos yksi pörssivälittäjä Société Générale -pankissa Ranskassa pystyy hävittämään 4,9 miljardia euroa. (Ed. Pulliainen: Ja yhdessä päivässä vielä kaiken lisäksi!) Tällaisia esimerkkejä voisin luetella erittäin paljon. Niitä löytyy. Mikä on niiden takana? Valvontajärjestelmä on puuttunut, ja ihmisen ahneus on tähän johtanut.

Taisi olla tämän päivän saksalainen Bild-lehti, joka kertoi, että mitään emme ole kuitenkaan oppineet. Miten on mahdollista, että näin kuitenkin on yhteiskunnassa esiintynyt? Ihan lyhyesti totean, että Dresdner Bank teki toista miljardia tappiota viime vuonna. Johtaja saa tänä vuonna 400 miljoonan euron verran bonuksia. Royal Bank of Scotland: tappio oli 32 miljardia euroa, mutta bonuksia maksetaan tänä vuonna 1,1 miljardia. Sveitsiläisen UBS-pankin tappio 13 miljardia ja bonuksia 1,46 miljardia. Siis tällaisessa maailmassa me elämme. (Puhemies: Nyt olette ylittänyt kahdella ja puolella minuutilla jo elikkä 50 prosentilla teille varatun ajan!) Kun valitettavasti näin tapahtuu suuressa maailmassa, niin näin tapahtuu myöskin pienessä maailmassa. Kertokaa tästä lapsille.

Pentti Oinonen /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomalaisilla yrityksillä on mennyt viime vuodet paremmin kuin hyvin, vaan mitä on tehty? Ainakin suuryrityksissä on luotettu siihen, että jos tulee taantuma, poliitikot tulevat ja pelastavat. Koko nousukauden ajanhan poliittinen eliitti toitotti, miten se pitää nyörit kireällä pahan päivän varalle. On siis tavallaan tiedetty, että jos samalla tavalla jatketaan, niin kohta rysähtää.

On myyty valtionyhtiöitä ja näytetty esimerkkiä pörssipelissä. Osinkoja on otettu yhtiöistä ulos ennätystahtiin ja osakekursseja nostatettu pilviin. On keinoteltu. Tuloeroja on kasvatettu Oecd-maiden ennätystahtia. Nyt kauhistellaan sitten, miten joltakin pelurilta on mennyt puolet miljoonien omaisuudesta.

Arvoisa herra puhemies! Ahneella on eräänlainen loppu, mutta mikä pahinta, yhteiskunnallisen ahneuden vaikutukset ulottuvat aina myös tolokun immeissiin eli tavallisiin kansalaisiin. Johtajien voitot maksimoidaan, ja he omivat ne itselleen, mutta jos tulee ongelmia, ne sosialisoidaan Suomen kansan maksettaviksi. Tätä se on, kun kapitalismi on isäntänä ja politiikka renkinä omassa talossaan!

Tämän surkuhupaisan näytelmän päätteeksi pääministeri sitten tulee ja murjaisee, että nyt pitää hillitä osingonmaksua. (Ed. Pulliaisen välihuuto) — Ainakin pääomapiireissä tällainen isällinen ulostulo koetaan kaiken kannustuksen jälkeen silmänkääntötempuksi, ed. Pulliainen. — Sirkushuvit ovat keskustalla arvossaan, mutta miten on leivän laita? Alkiolaisuuden opit ovat menneet kankkulan kaivoon, jos köyhän asialla ymmärretään sitä, että pitää olla suuret tuloerot, jotta varmasti huomaamme kuka on rikas ja kuka köyhä, jotta tiedämme sitten ketä auttaa.

Arvoisa puhemies! Tähän on tultu, kun ökyrikkaat ovat jo vuosikausia nähneet, miten vanhat puolueet tässä maassa asioita hoitavat. Kansalle on selitetty, miten rikkaille annettu veronkevennys on tuottavin investointi. Mihin sitten rikkaat ovat investoineet? On investoitu määrään eikä laatuun. On investoitu pörssipeliin.

Optiomiljonäärit ovat sitoneet hallituspuolueidemme johdon pikkusormensa ympärille. Kyse on poliittisesta syrjähypystä, jossa Suomen kansa on petetty osapuoli. Ensin pohatat ovat vikitelleet poliittisia päättäjiä ja kuiskutelleet korvaan, mitä heidän toivotaan tekevän, ja siitä innostuneena ministerit ja virkamiehet ovat sitten antautuneet vietäväksi ja tehneet kaikki ne temput, mitä ikinä yrityselämän johto on toivonut heidän tekevän. (Ed. Pulliainen: Näinkö tekin olette toiminut?) Tällainen peli ei kerta kaikkiaan vetele! (Ed. Pulliainen: Ei todellakaan, ed. Oinonen!)

Keinottelua voi verrata kasinopeliin. (Ed. Pulliainen: Ei!) Valtiojohto ei voi olla olemassa sitä varten, että se käy veronmaksajien rahoilla pelastamassa pelurit vain siitä syystä, että se on itse ollut suuryritysten optiopelissä mukana. Nyt on aika päästää tavallinen kansa: (Ed. Pulliainen: Irti!) lomautetut, työttömät, pieneläkeläiset ja lapsiperheet sekä pienyrittäjät osingoille ja laittaa optioherrat kuriin. (Ed. Hoskonen: Rötösherrat kiikkiin!)

Arvoisa herra puhemies! Kansalaisten kahtiajaon on loputtava. (Ed. Pulliainen: Sopii!) Hallituksen on kohdistettava katseensa nopeasti heikkenevän kuntatalouden tilaan samalla muistaen, että ihmisten peruspalvelut on pyrittävä takaamaan kaikissa tilanteissa. (Ed. Pulliainen: Hyvä!)

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Rakentaminen on yksi yhteiskunnan suhdanneherkimmistä aloista. Sen takia kansainvälinen talouskriisi on koetellut tätä alaa varsin vakavasti niin meillä kuin muuallakin. Sen takia tunnelma juuri tällä alalla on erityisen synkkä. Asetelma on hankala paitsi alan itsensä kannalta myös koko yhteiskunnalle rakentamisen suuren kansantaloudellisen ja työllisyysmerkityksen takia. Elvytys ei tälläkään alalla ratkaise perusongelmaa, mutta jos jollakin alalla, niin tällä alalla se on välttämätöntä, jotta voidaan minimoida, pienentää tappiot.

Perusasetelma rakentamisen puolella viimeisenä normaalivuotena, jos sellaisia onkaan, eli vuonna 2007, oli se, että asuinrakentamisen kokonaisvolyymi oli noin 11 miljardia euroa. Siitä noin 60 prosenttia oli uudistuotantoa ja 40 prosenttia peruskorjausta. Uudistuotannosta puolestaan noin 80—90 prosenttia oli vapaarahoitteista tuotantoa eli noin puolet kaikesta rakentamisesta sektorilla. Tämä on se osa rakentamista, joka nyt uhkaa hiipua dramaattisestikin, jopa romahtaa, monista sellaisista tekijöistä johtuen, joille eivät sen paremmin Suomen hallitus kuin muutkaan maailman hallitukset juuri mitään mahda.

Tämän takia on tärkeää, kuten myös oppositio aivan oikein on korostanut, pyrkiä kompensoimaan niitä väistämättömiä vahinkoja, mitä vapaarahoitteisen tuotannon hiipumisesta seuraa, lisäämällä vuokratuotantoa ja peruskorjaustoimintaa. Tähän liittyen hallitus on antanut myös kaksi budjettilakia, jotka ovat asialistan kohdilla 3 ja 4. Ne ovat molemmat parhaimpien elvytysoppien mukaan väliaikaisia ja välittömiä.

Peruskorjauksen puolella esitetään, että otetaan käyttöön niin sanottu 10 prosentin peruskorjausavustus, joka on hyvin vahvasti sukua järjestelmälle, joka oli käytössä jo 1990-luvun laman aikana. Tämä poikkeaa kuitenkin lama-aikana käytössä olleesta järjestelmästä ainakin kahdessa merkittävässä suhteessa:

Ensinnäkin nyt laissa ei ole toimenpideluetteloa siitä, minkä tyyppisiin korjaustoimenpiteisiin sitä saadaan käyttää, vaan sitä voidaan käyttää käytännöllisesti katsoen kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat joko rakennukseen, yhteistiloihin tai piha-alueeseen.

Toiseksi se poikkeaa lama-ajan järjestelmästä siinä, että nyt se koskee asunto-osakeyhtiöitten lisäksi myös vuokrataloyhtiöitä, jotka ovat tietenkin ihan samanlaisten korjaustarpeitten tarpeessa kuin asunto-osakeyhtiötkin ja joissa kaiken lisäksi päätöksenteko useimmissa tapauksissa on nopeampaa. Edellytys on, että vastuu toimenpiteestä kuuluu yhteisölle, että rakennuksessa on vähintään kaksi asuntoa ja että se on ympärivuotisessa käytössä.

Aivan kaikkein pienimpiä korjauksia järjestelmä ei koske, vaan lakiesityksen ajatus on, että siinä olisi 5 000 euron minimi eli korjauksen pitää olla vähintään 5 000 euron arvoinen. Tälle on varattu myöntämisvaltuutta 125 miljoonaa euroa, ja kun se on 10 prosenttia kokonaiskustannuksista, se tarkoittaa sitä, että voidaan tukea yli miljardin arvosta peruskorjaustoimintaa.

Yhteensä tämä työllistää noin 17 000 henkeä. Valtiovarainministeriö on laskenut, että tästä ehkä vain noin 15 prosenttia olisi uutta eli loppuosa olisi semmoista, joka toteutettaisiin joka tapauksessa. Toivon, että VM:n arvio on tässä suhteessa pessimistinen. Tietenkään mitään taetta siitä ei ole, mutta jos se on näinkin, niin se tuottaa kuitenkin yli 3 000 uutta työpaikkaa.

Vuokratuotannon puolella meillä on nykyään järjestelmä, jossa meillä on perinteinen Ara-tuotanto hyvin pitkäaikaisin ja kahlitsevin rajoituksin ja toisaalta täysin vapaarahoitteinen tuotanto. Nyt tässä tuodaan siihen väliin uusi, niin sanottu välimalli tai itse asiassa parannetaan tämän vuoden alusta käytössä ollutta välimallia myöntämällä sille myös korkotuki. Tämä koskee, toisin kuin edellinen, joka koskee vain tätä vuotta helmikuun alusta, vuosia 2009—2010. Korkotuki on hyvin samankaltainen kuin perinteisessä Ara-tuotannossa. Tässä erona on se, että se voidaan myöntää kaikille vakavaraisille toimijoille. Siihen liittyy myös täytetakaus, ja ainoana edellytyksenä on se, että asunnot ovat vuokra-asuntokäytössä vähintään 10 vuotta. Korkotukivaltuutta on myönnetty 250 miljoonaa. Arvio on, että tällä saataisiin 4 000 asuntoa 2 vuoden aikana ja 4 000 uutta työpaikkaa kumpanakin vuotena.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa kysyttiin, ovatko kannustimet riittävät. Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa todettiin, että uudistuotannon käynnistyminen on edelleen arvoitus. Nämä ovat hyviä kysymyksiä, eikä niihin ole olemassa varmoja vastauksia. Sinänsä molempia näitä järjestelmiä kohtaan on kohdistunut erittäin paljon kysyntää, erittäin paljon kiinnostusta, ja tuntuma markkinoilla on se, että molemmat on otettu erittäin hyvin vastaan, mutta tosiasia on se, että sen näkee vasta muutaman kuukauden päästä, kuinka hyvin ne otetaan vastaan.

Mutta siunatuksi lopuksi, arvoisa puhemies, tämän vuoden 43:n ensimmäisen päivän aikana, eli tammikuun 1. ja tämän päivän välillä, on Suomessa käynnistetty 1 361 Ara-asunnon rakentaminen, kun viime vuonna samana aikana käynnistettiin 213 asunnon rakentaminen. Eli ainakin ne kannustimet, jotka perinteistä Ara-tuotantoa varten hallituksen aiemmissa viime syksyn päätöksissä on osoitettu, ovat todellakin toimineet. Joku matemaattisesti lahjakas, vaikkapa ed. Kallis, voi laskea, että tämä on noin 650 prosentin lisäys viime vuoden vastaavaan tuotantoon.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hyvin tiiviisti palautteesta ja ajatuksista.

Kuntataloudesta paljon puhuttiin. Se on ihan selvä, että kunnilla on tämänkin kriisin seurauksena tiukkaa, erityisesti niissä kunnissa, joissa yhteisöverotuotot tippuvat. Tällöin esimerkiksi valtionosuuksien nosto ei olisi oikea lääke eli ainakaan valtionosuuksien nostolla ei pystyttäisi auttamaan niitä kuntia, joissa ongelmana on yhteisöverotuoton tippuminen. Eli tätä kysymystä pitää pohtia kokonaisuutena.

Toiseksi voisi perustella, minkä takia kuntien yleisiä valtionosuuksia tai muita etuuksia nimenomaan tässä lisätalousarviossa ei ole mittavasti kasvatettu, ja se on siksi, että me yritämme nimenomaan tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka toisivat uusia työpaikkoja niille aloille, joilla työpaikkoja menetetään. Tällä hetkellä onneksi ei ole se tilanne, että kunnista menetettäisiin työpaikkoja, mutta rakentamisen puolella kyllä menetetään ja sen takia paukut laitetaan sinne. Tässä on ihan järkevä logiikka.

Sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa kysyttiin tämän 2,5 prosentin alijäämän rajan perään. Se on kyllä uskomatonta, että me joudumme semmoiseen tilanteeseen, että tämä rajakaan ei ehkä riitä. Sen takia nyt on ensisijaisen tärkeää etsiä rakenteellisia uudistuksia, jotta voitaisiin välttyä leikkauksilta. Meillä ei ole minkään näköisiä suunnitelmia mennä leikkauslistoihin. Toivonkin, että jos ihan kellä hyvänsä, oppositiolla tai hallitusryhmillä, on hyviä ajatuksia siitä, millaisia rakenteellisia uudistuksia Suomessa kannattaa tehdä, jotta menot olisivat tulevina vuosina sitten pienemmät — kuten nyt vaikkapa tämä työeläkemaksujen nosto, se säästää tulevina vuosina menoja — kaikki ideat otetaan vastaan. Nämä rakenneuudistukset ovat tästä syystä erittäin tärkeitä. Tilapäisesti voidaan joustaa aiemmin päätetyistä prosenttirajoista, kunhan meillä on varmuus, että tulevaisuus on turvallinen.

Kelamaksun kohdalla kävinkin jo läpi niitä perusteita, miksi sitä alennetaan. Ruotsi ja Saksa ovat tehneet muun muassa vastaavanlaisia päätöksiä nimenomaan työnantajamaksujen alennuksista, mutta ne tekevät sen puhtaasti elvytyksen nimissä. Meillä ensisijainen peruste on nimenomaan talouden pitkän aikavälin kestävyys eli eläkemaksujen noston mahdollistaminen. En pidä sitä kohtuullisena, vaikka tiedän, että täällä varmaan semmoisiakin henkilöitä on, jotka pitävät kohtuullisena, että työnantajilla nostettaisiin vain maksuja. Kyllä kai se niin on, että mitä korkeammat työllistämisen maksut ovat, sitä vähemmän voidaan työllistää. Ihan samalla tavalla en pidä kohtuullisena, että palkansaajille ei kompensoitaisi työeläkemaksujen korotuksia, totta kai pitää kompensoida tulevina vuosina. Tästä tässä on kysymys.

Täällä todettiin, että vain rikkaiden veroja on kevennetty. No ei aivan. Jos ajatellaan vaikka nettona tuloveronkevennyspotti, noin miljardi euroa, niin siitä miljardista eurosta 810 miljoonaa menee henkilöille, joitten ansiotulot ovat alle 4 400 euroa kuukaudessa. (Ed. Kuoppa: Entäs ne, joilla on alle 2 000 euroa kuussa?) Yli 4 400 euroa ansaitseville menee ainoastaan 200 miljoonaa, eli veronkevennyksen painopiste on pienemmissä tuloissa, se on ihan fakta, ja tämä ei ole myöskään mielipide. Me voimme toimittaa nämä tuloluokkataulukot, joista selviää tämä, niin ettei tarvitse tästä faktasta kiistellä.

Täällä todettiin myös, että pitäisi tukea erityisesti pienimmillä etuuksilla eläviä ihmisiä. No näin on tehty aikaisemmin, eli siis opintotukea on korotettu sen verran, mitä opiskelijajärjestöt vaativat, heidän vapaan tulonsa rajaa nostettiin vähän enemmän kuin mitä he vaativat, pienimpiä äitiys-, isyys-, sairauspäivärahoja on korotettu 171 eurolla per kuukausi, kotihoidon yksityisen hoidon tukea, päivähoitomaksut alenivat 48 prosentilla eli kaikkein pienituloisimmilla ihmisillä, eli tällä puolella on tehty. Totta kai ymmärrän sen, että on paljon aina tarpeita ja toiveita, mutta kaikkea ei voida tehdä erityisesti tämmöisenä aikana.

Aivan loppuun minä kiittäisin ed. Kallista hyvästä puheenvuorosta ja arviosta tämän finanssikriisin syistä, näin se on. Ehkä vielä lisäisin siihen hiukan löysän rahapolitiikan, että kun rahalla ei ole hintaa, ahne mieli alkaa keksiä jännitystä, pitää saada lisää jännitystä, jotta on enemmän riskiä, jotta siitä riskistä saisi tuoton, ja tässä sitä ollaan bonusjärjestelmien puutteiden ja avoimuuden puutteen ym. kanssa. Minä kiitän ed. Kallista myös hyvistä esityksistä, samoiten kuin aikaisemmista hyvistä esityksistä. Teidän paljon esillä pitämänne lääkäriyhtiöitten verokohtelumuutos on nyt menossa eteenpäin. Meillä on tässä yhteinen linja.

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on erityisesti kuntatalouteen opposition taholta kiinnitetty huomiota. Haluan todeta sen osalta, että jos me lähdemme siitä, että siellä on miljardin aukko, niin menokasvun hillinnästä täytyy löytyä noin puolet, yhteisöverosta joku 350—400 miljoonaa ja valtionosuuksiakin tarvitaan ainakin, jotta järkevä valtionosuusuudistus voitaisiin toteuttaa, tuollainen 150—200 miljoonaa euroa. Tästä muodostuu se miljardikokonaisuus, ja jatkossakin on todella niin, että eivät kuntien menot voi kasvaa lähes 8 prosentin luokkaa. Se olisi täydellinen katastrofi. Täytyy tähän valtion tulla vastaan tulopuolella mutta myöskin menopuolella täytyy supistaa.

Haluan vain todeta, kun nyt kovasti pahoitellaan tätä yhteisöveron romahtamista, että voisitte hiukan tarkistella, mitä mieltä olitte 2003 joulukuun aikana, kun esitin, että yhteisöveroa olisi kliirattu 1,2 miljardin tasolla. Ei tarvitsisi tapella täällä tällä hetkellä siitä, mutta se ei kelvannut silloin.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minäkin haluaisin kiinnittää huomiota tuohon kuntatalouteen. Allekirjoitan muuten tuon ed. Mannisen puheenvuoron, mutta syy siihen, miksi sitä tarjousta ei hyväksytty, oli se hieman liian alhainen taso, mitä tarjottiin. (Ed. Manninen: Mutta olisi nyt hyvä tarjous!) — No niin, nyt tietysti tarkasteltuna, mutta silloin se oli alhainen.

Mutta aivan samalla tavalla, kun minulla on kädessäni tässä tämä Kuntaliiton pelastuspaketti, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että vaikka siellä kiinnitetään huomiota kuntatalouden tilaan ja esitetään aivan selkeitä ja perusteltuja vaatimuksia kuntatalouden tervehdyttämiseksi, niin täällä on myöskin erittäin paljon asioita, joissa puututaan juuri siihen puoleen, mitä ed. Manninen otti esille, mitä kuntien menotalouden ja esimerkiksi kunta—valtio-suhteissa norminantovaltuuksien suhteen pitää tehdä ja miten tällä hetkellä olevien sitovien velvoitteiden suhteen pitäisi menetellä.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtio on hallituksen toimesta ottamassa tänä vuonna 8 miljardia euroa enemmän lainaa. Olen hyvin huolissani tästä lainakehityksestä, ja lainanottoon pitää aina suhtautua hyvin vakavasti, koska se on maksettava jossain vaiheessa pois. Olisinkin kysynyt ministeriltä, onko hallituksella joku suunnitelma, miten tämä laina aiotaan maksaa pois.

Toinen kysymys liittyy siihen, että kun lainaa otetaan, niin on erityisen tärkeää harkita, miten tuo lainaraha käytetään. Hallitus ottaa 8 miljardia euroa lainaa, käyttää siitä 3 miljardia euroa veronkevennyksiin. Esimerkiksi Norjassa, jossa on sosialidemokraattinen pääministeri, on valittu hyvin toisenlainen tie. Siellä veroelvytyksen sijaan on valittu kuntatalouteen panostaminen, eli siellä luodaan 1 500 uutta työpaikkaa vanhustenhuoltoon, korjataan kouluja, uimahalleja, lisätään joukkoliikennettä ja tätä kautta synnytetään uusia työpaikkoja. Minkä takia hallitus haluaa keventää rikkaiden veroja mutta ei panostaa kuntatalouteen?

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Manniselta haluaisin kyllä kysyä ensimmäisenä: Mitä, ed. Manninen, kuntien pitäisi leikata? Mistä ne leikkaavat? Mitkä ovat ne toiminnat, mitä kunnilta pitää leikata, kun hän vaatii säästöjä?

Sitten valtiovarainministeri Kataiselle: Kun te kerroitte, että palkansaajien ostovoima kasvaa 4 prosenttia, ministeri ei ole tainnut huomata, että vähintään noin satatuhatta suomalaista kohtaa tänä vuonna joko työttömyyden tai lomautuksen ja työttömyysturva parhaimmillaankin on korkeintaan 60 prosenttia palkasta. Kyllä minä ihmettelen suuresti, miten siellä 4 prosenttia ostovoima kasvaa. Kyllä siihen joku selitys pitää olla. Näin ollen on turha vedota tällaisiin, minä sanoisin, tässä tapauksessa täysin vanhentuneisiin lukuihin tästä ostovoiman kasvusta. Nämä satatuhatta ihmistä, jotka joutuvat mahdollisesti työttömiksi tai pitkiin lomautuksiin — voi olla, että se on vielä hyvin varovainen arvio tänä päivänä. Joka päivä me kuulemme uusia uutisia. Pitäisi mielestäni tarkistaa nämä luvut kyllä uudelleen.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Urpilainen kiinnitti aivan oikein huomiota valtion velkaantumiseen. Kehottaisin teitä lukemaan pääministeri Matti Vanhasen viimeaikaiset puheenvuorot, joissa hän on linjoittanut talouden kolmatta tietä ja Työtä Suomessa -kasvuohjelmaa, jossa on ratkaisu siihen, miten Suomi tulee menestymään pitkällä tähtäimellä, lisäämään talouden kilpailukykyä ja menestystä. Se sisältää lyhyesti sanottuna panostuksia osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, liikenneverkostoon, luonnonvarojen hyödyntämiseen, energiaomavaraisuuden lisäämiseen ja matkailun paljon voimakkaampaan hyödyntämiseen. Tämä Työtä Suomessa -ohjelma tulee muodostamaan Suomen tulevan menestyksen kannalta erittäin keskeisen ohjelman, ja on tärkeää, että kaikki merkittävät puolueet voisivat sitoutua tähän tulevan vuosikymmenen ohjelmaan, jossa rakennetaan Suomen menestystä ja valmistaudutaan maksamaan myös tätä velkaa, mitä nyt tulee lähivuosina.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy olla hieman varovainen sanoissaan, ja siksi en lainaa Seppo Lindblomin sanoja. Mutta kun ed. Urpilainen otti esille huolen valtion velan määrästä, niin täytyy edelleen kyllä olla erittäin tyytyväinen siitä, että SDP:n vaaliohjelma tai viime vuoden menolisäykset pysyviin menoihin eivät toteutuneet. Nimittäin meillä ei tällä hetkellä olisi tätä varaa elvyttää. Me emme saisi velkaa maailmalta sillä korkotasolla kuin me sitä nyt voimme saada. Lisäksi pitää ottaa huomioon se, että me joudumme ottamaan velkaa tänä ja tulevina vuosina myöskin meidän hyvinvointipalveluiden rahoittamiseen. Vain osa käytetään elvytykseen, mutta meidän täytyy pitää hyvinvointiyhteiskuntamme pyörimässä, ja uskon, että tekin tämän ymmärrätte.

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Menoelvytys vai veroelvytys, ministeri Katainen? Näyttää siltä, että olemme näiden painotuksista eri mieltä.

Kuten puheenvuorossani totesin, niin elvytyspaketista ainoastaan 10 prosenttia käytetään investointi- ym. menoihin. Eikö tässä tilanteessa olisi parempi käyttää velkarahaa investointeihin, työllisyyttä parantaviin investointeihin, myöskin t&k-investointeihin, kuin työllisyysvaikutuksiltaan epävarmoihin veronkevennyksiin?

Minulla on se käsitys, että epävarmassa tilanteessa veroelvytys ei toimi. Kun te, ministeri Katainen, julistatte, että valtio tulee velkaantumaan seuraavan kolmen vuoden aikana 30 miljardia euroa, niin järkevästi käyttäytyvä kuluttaja pistää visusti nämä lisäeurot säästöön tulevia menoja varten, tulevia veronkorotuksia varten. Ne eivät mene kulutukseen, mikä toisi uusia työpaikkoja. Painopisteen pitäisi huomattavasti enemmän olla täällä menoelvytyksen puolella.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Taantuman aikana julkisen sektorin kannattaa tehdä niitä asioita, joita muutenkin täytyy tehdä. Peruskorjaukset ja vuokra-asuntojen rakentaminen ovat näistä kaksi hyvää esimerkkiä. Kuntien kannalta tilanne on myös se, että peruskorjausten kustannukset ovat tällä hetkellä tulleet jo alas. Useilla kunnilla ei ollut varaa peruskorjauksiin talouden noususuhdanteen aikana, koska kustannukset karkasivat käsistä.

Maltillinen ja viisas kunta investoi nyt peruskorjauksiin, ja siellä, missä tarvitaan uusia vuokra-asuntoja, investoidaan vuokra-asuntoihin, koska nämä ovat asioita, joita tarvitsemme sekä tämän taantuman jälkeen että pitkälle tulevaisuuteen.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman, arvoisa puhemies! Suurin haaste on se, miten elvytyspoliittisia ratkaisuja voidaan ohjata suoraan kunnille, jotka kohtaavat samat haasteet kuin valtionhallinto, vähenevät verotulot erityisesti yhteisöverotuksesta. Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää sen vuoksi tärkeänä, että hallituksella on valmius vielä kevään aikana esimerkiksi kehysbudjetin yhteydessä palata kuntien tilanteeseen.

Hallituksen esitys poistaa työnantajan kelamaksut on hyvä ratkaisu myös kunnille. Jos tämän lisäksi saataisiin vielä suurempi osa yhteisöverotuloista kohdennettua kunnille, se kyllä auttaisi kuntien tilannetta merkittävästi. Me haluaisimme myös kannustaa kuntia itse tekemään elvytyspoliittisia ratkaisuja esimerkiksi korjauttamalla homevaurioituneita kouluja, päiväkoteja sekä seniorikoteja.

Ministeri Vapaavuoren esittämät lakiesitykset rakennusten korjausavustuksesta ja vuokratalojen rakentamisesta ovat myös erittäin tervetulleita ja tärkeitä tässä tilanteessa.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minulla on se käsitys, että jos me olisimme viime kesänä tienneet, minkälaiseksi tämä kehitys kehittyy, niin emme olisi tehneet sitä veroelvytystä, minkä me teimme. Kyllä veroelvytyksellä voidaan elvyttää, mutta tällaisena aikana veroelvytyksen ja veronkevennysten pitäisi olla kyllä paremmin kohdennettuja ja kohdennettuja sellaisiin ryhmiin, joilla on huono kulutuskyky.

Me esitimme silloin budjettikäsittelyn yhteydessä, että veronkevennys annettaisiin huoltajavähennyksenä eli sellaisille perheille, lapsiperheille, joiden huoltajat käyvät työssä. Ne, jotka tulevat tämän yhteiskunnan pitämään pystyssä, ovat ne miehet ja naiset, jotka nousevat kello kuusi, lähtevät töihin, palaavat työstä, (Puhemies: Nyt minuutti on nyt kulunut!) tekevät niitä kotitöitä. Näin se on.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koulujen peruskorjauksiin ehdotetaan osoitettavaksi lisäystä 9 miljoonaa euroa. Myös päiväkotien ja vanhainkotien peruskorjauksiin myönnettäviin valtionavustuksiin ehdotetaan 9:ää miljoonaa euroa. On toki hyvä, että hallitus ylipäätään ehdottaa rahaa näille kohteille, mutta tosiasia on, että edellä mainitut summat ovat aivan liian pieniä. Ne ovat kuin pisara meressä. Jo pelkästään Itä-Uudenmaan koulujen peruskorjauksiin saisi helposti uppoamaan tuon 9 miljoonaa euroa.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on mielestäni tehnyt oikean suuntaisia ratkaisuja ja lähtenyt kahdella kädellä liikkeelle. On mietitty pitkän aikavälin suunnitelmat ja myös lyhyen aikavälin suunnitelmat, jotka molemmat nimenomaan vastaavat tämmöisiin yllättäviin taloussuhdanteisiin. Erityisesti minua ainakin miellyttää se, että näihin pitkän aikavälin suunnitelmiin sisältyvät infran rakentamiset, monet korjausrakentamiset ja lisäksi tänne lyhyen aikavälin suunnitelmiin lisääntyvät sosiaalietuudet, jotka myös osaltansa ainakin hivenen kartuttavat ostovoimaa. Mielestäni tällä linjalla on hyvä jatkaa.

Mutta, arvoisa puhemies, pieni yksityiskohta, johon haluaisin puuttua, löytyy täältä lisätalousarviosta Maahanmuutto-kohdalta. Se on varmasti yksi niitä arvovalintoja, joita joudumme tekemään. Kaikki numerot näyttävät sen, että rahaa siellä on liian vähän ja sitä tullaan tarvitsemaan enemmän. Osaisiko ministeri tähän antaa lisäapua, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) miten tulemme suhtautumaan tähän?

Petri  Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oli miellyttävä kuulla, että oppositiojohtaja Urpilainen oli huolissaan siitä, miten 8 miljardin euron lisävelasta selvitään tulevaisuudessa, varsinkin kun tiedetään se, että rahan hinta, pitkät korot ovat maailmalla jo nousussa ja valtio joutuu tietenkin tämän lisävelan vuoksi ottamaan 10 miljardia uutta velkaa vuosittain uusiessaan vanhoja velkakirjoja. Se kumuloituu sadoiksi miljooniksi euroiksi, mikäli tulee sellainen viesti, että Suomi ei pysty hoitamaan riittävän hyvin asioitaan.

Mutta yhdestä asiasta olen eri mieltä. SDP:n ryhmäpuheenvuorossa sanottiin, että suhdannepolitiikan ajoitus ei ole hallituksella ollut kohdallaan. Minä väitän, että se on ollut tismalleen kohdallaan, (Ed. Kuoppa: Pahasti myöhässä!) juuri oikeaan aikaan juuri oikeita liikkeitä, myöskin veronkevennyksiä.

Antti Kalliomäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Olisi sen niin sanotun veroelvytyspaketin voinut ja sen voi vieläkin pistää uusiksi, ed. Kallis. Kun valtiovarainministeri pyytää rakenneuudistuksiin meiltä neuvoja, niin siinä on yksi hyvä ohje. Mutta täytyy sanoa, että melkeinpä myötätunnon kyynel vierähti silmäkulmaan, kun kuuntelin valtiovarainministerin peruspuheenvuoroa, avauspuheenvuoroa, ja sitä kaunopuheista julistusta, melkein paatosta, jossa kehotettiin kansalliseen yhteisvastuuseen ja yhteistyöhön. Ei siinä mitään, kaikki me tietenkin kannatamme tätä.

Mutta kyllä tuli mieleen sekin, että ehkä näinä aikoina jo alkaa tuo retoriikan kulta-aika olla ohi ja pitäisi pikkuhiljaa todella alkaa niitä tekoja esittää. Teillä on omat esityksenne, totta kai, mutta vaikkapa niistä rakennetavoitteista — halusitte niitä, te halusitte rahoitusmarkkinoilla (Puhemies: Minuutti on kulunut!) uudistuksia — toivoisin muutakin kantaa kuin tämä pankkien tukipaketti.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ihan hyvä, että työvoimapoliittiseen koulutukseen lisätään 10 miljoonaa, mutta kuten sanoin jo syksyllä, sanon nyt uudelleenkin: Sen koulutuksen järjestäminen tämän hetken te-keskuksen työvoimalla ei ole mahdollista ilman niitä viiveitä, joihin ed. Jaskarikin täällä eilen viittasi. Sinne tarvitaan lisää voimavaroja.

Ministeri Vapaavuori, olen jälleen tyytyväinen toimiinne. Laskin tuossa, että silloin, kun itse rakennutin aravavuokra-asuntoja, niitä tehtiin 33 100. Se näytti olevan äkkiä laskien 2016 prosenttia tähän vuoteen verrattuna. Ehkä edes sen puoleenväliin pääsemiseksi saattaisi nyt olla kuitenkin aika yhtenäislainan ehtojen parantamiseen.

Ministeri Katainen, lopuksi: Suunsoitto ei nälkää karkota eikä tyhjää täydeksi tee. Vähemmän suuria sanoja ja enemmän tekoja.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ed. Orpo täällä viittasi sosialidemokraattien vaihtoehtoon, niin täytyy muistuttaa ed. Orpoa ja kokoomusta siitä, että ne vaihtoehdot, joita me olemme täällä hyvin määrätietoisesti esittäneet — koska me uskomme siihen, että politiikassa pitää olla vaihtoehtoja, se on meidän käsityksemme demokratiasta — nämä vaihtoehdot ovat kaikki olleet tasapainotettuja. Niitä ei ole rahoitettu lainanotolla toisin kuin täällä kokoomuksen puolelta väitetään.

Meidän mielestämme on tärkeätä kantaa vastuuta tulevaisuudesta. Meillä on tulevaisuudessa entistä vähemmän työntekijöitä, joiden maksettavaksi tämä velkataakka tulee. Sen takia minusta olisi kohteliasta kuulla, miten tämä velka aiotaan rahoittaa, koska joka tapauksessa velkaraha on jossain vaiheessa maksettava takaisin, ja sen takia tässä vaiheessa, kun sitä velkaa 8 miljardia euroa otetaan, olisi myös hyvä tietää, miten se maksetaan pois.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! (Ed. Saarinen: Nyt olisi anteeksipyynnön paikka!) Kohteliaasti sanottuna meidän budjetissamme ja sen talouspolitiikkamme mukaisesti meillä oli varaa lyhentää valtion velkaa vielä viime syksynä juuri ennen kuin maa ja maailmantalous lähti lamaan. Jos olisi toteutunut teidän vaihtoehtobudjettinne, joka oli rakennettu tuulesta temmatuille vero-odotuksille, me olisimme nyt jo todella todella syvällä, syvemmällä suossa kuin missä me olemme nyt. Nyt meillä on varaa elvyttää ja me saamme velkarahaa maailmalta edullisempaan hintaan.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Puuttuisin tähän asuntopolitiikkaan.

Suomessa tavoitteen pitäisi olla noin 30 000 asuntoa vuodessa, että pysyttäisiin hyvällä tasolla asuntotuotannossa. Viime vuonna kuitenkin aloitettiin enää 24 000 asuntoa, elikkä aika jyrkkä pudotus. Nyt rakennusteollisuus arvioi tänä vuonna aloitettavan alle 20 000 asuntoa, elikkä edelleenkin tämä jyrkkä pudotus jatkuu. Tähän pitäisi saada ehdottomasti korjaus.

Nämä toimet, mitä on tehty, ovat tietenkin oikean suuntaisia, mutta kyllä minä edelleenkin olen sitä mieltä, että korkotukilainoitetun tuotannon omavastuukorkoa pitäisi alentaa. Se alentaisi kynnystä aloittaa vuokra-asuntotuotantoa ja alentaisi vuokria. Näin ollen tämä pitäisi ehdottomasti saada.

Mitä tulee tähän ajoitukseen, niin jo viime vuoden keväällä Rakennusliitto ilmoitti, että rakennusluvat putoavat jyrkästi, mutta millään tavalla hallituksen taholla ei siihen reagoitu vaan päinvastoin kiellettiin, että lama olisi tulossa.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan nyt vielä kerran tehdä tämän selväksi teille, ed. Orpo: Nämä verotulot, joita me olemme esittäneet, muun muassa windfall-vero — valtio saisi 300 miljoonaa euroa tuosta vaan tuloja, jos tämä vero otettaisiin käyttöön — nämä eivät ole mitään tuulesta temmattuja veroja. (Ed. Zyskowicz: Sananmukaisesti ovat juuri sitä!) Nämä ovat ihan selkeitä tuloja, jotka ovat realistisesti käyttöön otettavia ja joita itse asiassa hallituspuolueen edustajatkin ovat täällä kannattaneet. Minä toivoisin nyt, että pysyttäisiin täällä keskustelussa totuudessa.

Täällä puhuttiin myös siitä, että on tärkeää panostaa pitkän aikavälin talouskasvuun. Tämä on oikeastaan se asia, jota myös jäin tässä lisätalousarviossa kaipaamaan. Nimittäin sosialidemokraatit ovat esittäneet, että nyt olisi aika investoida vihreään talouskasvuun. Siellä on suuret markkinat energiateknologiassa, ympäristöteknologiassa. Valitettavasti kaikki nämä investoinnit puuttuvat tästä hallituksen lisätalousarvioesityksestä, joten sen lisäksi, että hoidamme akuuttia kriisiä, on tärkeää huolehtia myös tulevan talouskasvun edellytyksistä.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minua vähän ihmetyttää tämä opposition rakastamme veroja -rintama. Tämä tuloverotuksen keventäminen tänä vuonna on myös rakenteellinen toimenpide, jolla työntekoa ja yrittäjyyttä kannustetaan. Mutta samalla tuetaan kotimaista kysyntää ja ostovoimaa. Sillä tavoin se on taloutta elvyttävä ja kehittävä toimenpide. Mikä teidän sosialidemokraattien mielestä on vikana siinä, että tavallisten palkansaajien ja eläkkeensaajien asemaa parannetaan, ed. Kallis, juuri niiden palkansaajien, jotka nousevat aamukuudelta, menevät, tekevät työtä ja joiden työn varassa viime kädessä tämäkin maa pyörii?

Hallitus on ministeri Kataisen johdolla tehnyt tähän aikaan sopivaa talouspolitiikkaa, ja mielenkiintoista, että ed. Urpilainen on huolissaan velkaantumisesta mutta samaan aikaan esittää valtiolle lisää pysyviä menoja. Mitä demareitten budjetin verolaskelmiin tulee, niin te ennakoitte valtiolle suurempia verotuloja (Puhemies: Minuutti kulunut!) kuin valtiovarainvaliokunta ja nyt on nähty, että ne valtiovarainvaliokunnankin ennakoinnit olivat liian suuria.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mukavaa, että saan esitellä sosialidemokraattien talouspoliittista linjaa. Olen siitä hyvin tyytyväinen.

Ensinnäkin hallitus tekee ristiriitaista veropolitiikkaa. Hallitus keventää kyllä valtion tuloveroja mutta samaan aikaan pakottaa kunnat nostamaan veroja, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että niiden pienituloisten eläkeläisten, niiden pienituloisten työttömien, niiden pienituloisten lapsiperheiden verotus todellisuudessa kiristyy.

Mikä olikaan toinen kysymys, en ihan tarkkaan sitä nyt tässä yhteydessä ... Ehkä vastaan siihen seuraavalla kierroksella.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä lisätalousarvio ja elvyttävä sellainen on aikataulultaan aivan paikallaan. Kun tämän vuoden talousarviota laadittiin, niin silloin oli keskustelua siitä, kuinka tulisi toimia. Me olemme vuoden alussa, ja nyt on hallitus pystynyt rakentamaan hyvin elvyttävän paketin, johon sisältyy veroratkaisujen ohella erittäin paljon myös rakentamista, mutta myös sitten, haluan erityisesti alleviivata, tähän infraan liittyvät kysymykset.

Haluan kiittää myös ministeri Vehviläistä ja liikenne- ja viestintäministeriötä, että siellä on ollut valmiuksia tuoda tämän kaltainen paketti eduskunnan käsittelyyn. Se on vastausta siihen, mitä täällä on toki pitkään pyydetty. Mutta seitsemisenkymmentä hanketta koko maassa liikkeelle, monet suuret hankkeet myös, joista toki haluan erityisesti Kallansillat mainita, ovat siellä aivan kohdallaan ja tarpeeseen.

Mutta kaiken kaikkiaan kysymyshän tämän talouslaman voittamisessa ei ole muutamista hankkeista, vaan se on pitkä linja. Siihen tarvitaan sitä kolmatta tietä ja kolmatta linjaa, jota täällä on myös perätty. Mutta meidän tulee myös kilvoitella siitä, miten me selviämme vähemmällä velanotolla tästä lamasta yli. (Puhemies: Aika ylittyi!)

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun tässä on väitetty tämän lisätalousarvion elvyttävästä vaikutuksesta, että se olisi 2 miljardia — valtiovarainministerin kirjoitetussa puheessa todetaan, että lisätalousarvion elvyttävä vaikutus on 2 miljardia — ja kun me olemme valiokunnassa jo ruvenneet tätä käsittelemään, niin, sanoisinko, maan parhaat asiantuntijat sanovat, että sen elvyttävä vaikutus on 600 miljoonaa. Kun yksi väittää sitä, toinen väittää tätä, niin kyllä herää tietenkin kysymys, varsinkin kun on näin suuri ero, mikä on totuus. Minun mielestäni tämän lisätalousarvion elvyttävään tarkoitukseen varatut rahat nousevat nippa nappa 400 miljoonaan, ja se summa olisi tietenkin kyllä saanut olla selvästi suurempi.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä onneksi SDP:n puolellakin on jo lähes myönnetty, että hallitus on ollut etuajassa elvyttämässä ja että elvytyspaketin taso on eurooppalaisittain todella mittava, (Vasemmalta: Jälkijunassa!) kolmanneksi suurin, kun suhteutetaan kansantuotteen tasoon. On hyvä, että tämä tukiopetus pikkuhiljaa menee perille.

Mutta on ilahduttavaa, että ed. Urpilainen antoi jo lähes avoimen tuen keskustan Työtä Suomessa -ohjelman peruslinjaukselle, jossa me haluamme kantaa huolta siitä, että tulevien sukupolvien maksettavaksi ei jätetä kohtuutonta velkataakkaa. Se edellyttää talouden rakenteitten vahvistamista, Suomen kilpailukyvyn vahvistamista ja tuottavuuden parantamista ja näitä tulevaisuusinvestointeja, joita me porukalla varmasti pystymme rakentamaan, kun saamme hyvän konsensuksen aikaan isompien ja kaikkien puolueitten kesken.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Urpilainen peräänkuulutti tai ihmetteli kuntien talouden ja veronkevennysten yhteyttä. Tuntuu siltä, että kokoomus ja SDP edustavat samanlaista veropoliittista linjaa ainoastaan silloin, kun SDP on hallituksessa.

Mutta mitä tulee veronkevennysten elvyttävään voimaan, niin kun vienti ei vedä, on kotimarkkinoiden kysynnästä pidettävä huolta. Silloin oikein ajoitetut veronkevennykset, jotka tulivat voimaan tämän vuoden alusta, ovat parasta lääkettä kotimarkkinoille. Niillä me pidämme yllä kotimaista työtä, pidämme yllä työpaikkoja ja siten turvaamme parhaalla mahdollisella tavalla kuntien verotulot.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt kirjoitin oikein ylös, että muistan kaiken, kun äsken (Ed. Saarinen: Vanhuus ei tule yksin!) dementia tuppasi jo nuorella naisella iskemään. Mutta kysymys kuului menonlisäyksistä, ed. Zyskowicz.

Tähän meidän vastauksemme on se, että me jättäisimme tekemättä nämä veronkevennykset, joita hallitus on tekemässä 3 miljardin euron edestä. Me mieluummin näemme, että tämän veroelvytyksen sijaan olisi järkevämpää tehdä suoria menonlisäyksiä, koska niiden tehokkuus elvytyksessä on huomattavasti parempi, myös niiden työllisyysvaikutus on parempi.

Meidän sosialidemokraattien elvytyspaketin — johon toivottavasti valtiovarainministeri on tutustunut, koska te pyysitte myös hyviä ehdotuksia — menovaikutus on noin miljardi euroa, ja sen työllisyysvaikutus on noin 30 000 työpaikkaa, joten siinä euroa per työpaikka -suhde on kohtuullisen hyvä. Olisin mielelläni kuullut, minkälainen euroa per työpaikka -suhde on tässä hallituksen lisätalousarvioesityksessä. Te varmasti olette sen ministerinä laskenut, kun sitä niin pitkään syksyllä toitotitte.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Yritän hyvin nopeasti näitä vastauksia ja kommentteja antaa.

Joo. — Kuinka velkaa maksetaan pois? Oikeastaan siinä on olennaista se, että ollaan pidättyviä menojen lisäyksissä, haetaan kasvua, mutta tehdään myös rakenteellisia uudistuksia, ja muutenkin tarvitaan taloudenhoidossa hyvin pidättyvää linjaa. Onneksi emme tehneet takavuosina suurempia pysyviä menonlisäyksiä, koska se johtaisi vielä suurempaan velkaantumiseen.

Tuloverojen kohdalla vielä kerran sen totean, että noin miljardin euron tuloveron nettokevennyksestä 820 miljoonaa menee alle 4 400 euroa kuukaudessa ansaitseville, 200 miljoonaa euroa yli sen ansaitseville. (Ed. Kuoppa: Kuinkas monta ihmistä se on?) Kun puhutaan, että menee rikkaille, niin minä ihan vilpittömästi toivoisin, että eri puolueet voisivat sanoa, missä kulkee sen rikkaan raja, jolta ei enää veroja kevennetä. (Ed. Kuoppa: Vain osalle kansasta!)

Tarkennan: veronkevennys tälle vuodelle on 1,8 miljardia, josta siis tulovero, palkkavero ja eläkevero, ottaa tietenkin leijonanosan, loput on ruokaveroa ja muutamia pienempiä muita veroja. Kun täällä on nyt ilmeisesti semmoinen näkemys, että tätä ei pitäisi tehdä, palkkaveroa ei pitäisi alentaa elikkä ostovoimaa pitäisi leikata tai eläkkeensaajien veroa ei pitäisi alentaa, vaan heillä ostovoimaa pitäisi leikata, niin minä en usko tähän. Kyllä ostovoimaa pitää olla sekä hyvinä että huonoina aikoina.

Kun viime vuonna emme tehneet tuloveronkevennyksiä, kun suhdanne oli kuuma, niin viime vuodenkin veronkevennykset siirrettiin tälle vuodelle. Minä en nyt tiedä, onko ihan oikeasti niin, että yksi merkittävä palkansaajapuolue on sitä mieltä, että ostovoimaa ei saa tuloveronkevennyksillä lisätä. Tämä on aika merkittävä linjaus. Minun mielestäni työn verotusta on mahdollista keventää ja pitääkin keventää maltillisesti, jotta työnteon palkitsevuus lisääntyy, ostovoima lisääntyy ja työllistämisen edellytykset paranevat. Nyt se kevennys on nimenomaan tähän aikaan soveltuva, kun sitä ei kuumana aikana kannattanut tehdä.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olen iloinen siitä, että tähän pakettiin on aika paljon SDP:n esityksiä mahtunut sisään, se pitää avoimesti tunnustaa, (Ed. Zyskowicz: Mitä te sitten valitatte?) muun muassa liikenne- ja ympäristöministeriön suunnalla.

Sitten, herra ministeri, veronkevennykset eivät kohtaa kaikkein pienituloisimpia. Se ei ole ratkaisu, koska valtionveron ... (Ed. Manninen: Eiväthän he maksa verojakaan!) — Niin, eivät he maksa veroja, mutta he syövät kuitenkin, heillä on omat tarpeensa, he asuvat. — Tämän vuoksi siellä on se ratkaisu esimerkiksi perusvähennys. Tämä on tärkeä asia huomata.

Ed. Orpo, lukekaa joskus meidän esityksemme, kun te ette edes tiedä niitten mittaluokkaa. Vaikka meidän esityksemme olisi kaikki velalle rakennettu, ne olisivat olleet miljardin; nyt hallitus esittää 8 miljardin lainanottoa. Me emme moiti sitä, että Suomen luottokelpoisuus kärsisi, yhdestä miljardistakaan se ei ole kärsinyt, mutta suosittelen, lukekaa ensin paperit ja puhukaa sitten täällä, ettei tule ihan läpiä päähän.

Timo V.  Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on puhuttu aina silloin tällöin aluepolitiikasta ja nyt on kyllä todettava näin, että tämä lisätalousarvio on myös aluepoliittisesti erittäin elvyttävä ja erittäin tasapainoinen. Toimenpiteitä tässä kohdennetaan maan kaikille alueille. Täällä on merkittäviä väylä-, infrahankkeita, rakentamishankkeita ympäri maan. Helsinki on huomioitu vielä erikseen. Lisärahoitusta on kohdennettu koulutukseen. Tähän vuoteen kohdennetaan poikkeuksellisen suuret EU:n rakennerahastovarat, energiatukeen lisätään 10 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan hallitus ottaa erittäin hyvin myös tällaisen koko maan tasapainoisen kehityksen tässä huomioon. Tällä linjalla hallituksen on syytä ja hyvä jatkaa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Vapaavuori, aivan oikein kiinnititte huomiota siihen, että rakennustoimintaan kuuluu hyvää. Täällä jo letkautettiin, että nämä rakennustoimet olivat vähän liiankin aikaisin elvyttäviä. Se on ihan hyvä huomautus siinä katsannossa, että ehtivätkö rakennuskustannukset laskea yhtään siitä korkeabuumin ajalta. Siellä nimittäin oli todella paljon ilmaa, harmaa ja musta talous rehottivat aivan rajuimman jälkeen. Minä yritin etsiä näitä tietoja ja löysin Kauppalehdestä yhden ainoan viittauksen, jonkun laskelman, että 15 prosenttia oli siitä joulunaluksesta laskenut. Mikä on tämän hetken tilanne? Elikkä kävikö niin, että ei ehditty niin kuin vetää alas, elikkä elvytetäänkö nyt velkarahalla turhasta?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Katainen, tiistaina totesin täällä, että pääministerin kansliasta lähti viime perjantaina 6.2. ilmeisesti myös valtiovarainministeriöön kirje, joka ennakoi menoleikkauksia opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloilla. Siinä kirjeessä viitataan nimenomaan hallitusohjelmaan, tähän 2,5 prosentin tasoon, nimenomaan siihen, että jos valtiontalouden alijäämä tämän tason ylittää bruttokansantuotteesta, niin silloin teidän hallitusohjelmanne mukaan hallitus esittää viipymättä tarvittavat menojen vähentämis- ja muut toimenpiteet ylityksen välttämiseksi. Tietääkseni Raimo Sailas, Martti Hetemäki ja Vesa Vihriälä valvovat tätä asiaa. Ehkä te kommentoitte sitten, eivätkö tämä paimenkirje ja tämä 8 miljardin velkaelvytys vuoden 2009 aikana sitten johda mihinkään.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On selvää, että eihän meissä kenessäkään riemunkiljahduksia lisävelanotto aiheuta, se on selvä. Mutta kyllä hallitus on myös vastuullisesti toiminut niin, että se pitää rattaat pyörimässä, rahoituksen yritysten osalta kunnossa ja sitä kautta työllisyyden, ja panostaa myöskin kaikkein pienituloisimpien kansalaisten hyvinvointiin ja ostovoimaan. Siinä mielessä pitääkin kysyä, että onko SDP edelleen sitä mieltä, että ruokaveroa ei pidä alentaa, sehän nimenomaan kohdistuu kaikkein pienituloisimpiin kansalaisiin kaikkein eniten.

Mutta, arvoisa valtiovarainministeri, velkaantumisen rakenne, siitä voisi muutaman sanan analysoida: mitä se tällä hetkellä on, mistä velka tulee, mistä se velka otetaan, mikä sen rakenne on ja myöskin se kansainvälinen vertailu siitä, että minkälaisella hinnalla Suomi nyt ja tulevaisuudessa velkaa saa, mikä se meidän asemamme siellä on. Velanotto ei voi tietenkään olla se meidän jatkuva tavoitteemme, vaan siihen tarvitaan nimenomaan sitä pääministeri Vanhasen esille tuomaa Työtä Suomessa -ohjelmaa ja pitkäjänteistä toimintatapaa, mitä näköjään myöskin puheenjohtaja, kansanedustaja Urpilainen täällä peräänkuulutti. Se oli musiikkia korvillemme. Tätä työtä pitää jatkaa.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta oli valitettavaa kuulla, valtiovarainministeri, että teillä ei ole suunnitelmaa siitä, miten tämä velka maksetaan takaisin. Olisin toivonut, että te olisitte kantanut valtiovarainministerinä vastuunne ja kertonut, että kun nyt otetaan 8 miljardia euroa olemassa olevan lainan päälle lisää lainaa, niin meillä olisi myös suunnitelma siitä, miten tuo velka maksetaan takaisin. Te puhutte paljon siitä, että pitää huolehtia, ettei menoja lisätä. Miten on tuo tulopuoli, arvoisa valtiovarainministeri? Te olette koko ajan nyt näillä veronkevennyksillä leikkaamassa myös tulopohjaa valtiolta. Eivätkö ne tulot ja niiden kertyminen ole ihan yhtä olennaisia kuin menot?

Mitä tulee sitten arvioihin, niin monen talouden asiantuntijan kanssa, kun olen keskustellut, valitettavasti viesti on se, että mikäli hallitus toteuttaa nämä veronkevennykset, mikäli hallitus ottaa lisää velkaa huomioon ottaen tämä ikääntymiskehitys, niin todennäköistä on, että te teette nyt ansaa, pommia, seuraavalle vaalikaudelle. Seuraavalla vaalikaudella joudutaan tekemään mittavat menoleikkaukset, jotta valtiontalous pääsee tasapainoon.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Saarinen kehotti lukemaan ja tutustumaan heidän esityksiinsä. Se on tehty ja sieltä on pystytty ynnäämään, että teidän pysyvät menolisäyksenne tälle vuodelle olisivat olleet yli miljardi euroa. Samaan aikaan te todella arvioitte valtion verotulot huomattavasti ylemmiksi kuin hallitus uskalsi viime syksynä tehdä. Tästä vain seuraa, kun nämä kaksi asiaa ynnätään yhteen, että puhutaan miljardiluokan aukosta valtiontaloudessa ja se olisi tällä hetkellä pohjissa. Mitä taas tulee heikommassa asemassa oleviin ihmisiin, joista kannoitte huolta aivan oikein, niin juuri siksi hallitus on nostanut useita etuuksia, jotka kohdistuvat kaikkein pienituloisimmille ihmisille.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin kaivannut jossain kohtaa ministereiltä tai hallituspuolueitten edustajilta puheenvuoroa, jossa te toteaisitte, että kiitos sosialidemokraattien hyvin vastuullisen talous- ja yhteiskuntapolitiikan, jota hallituksessa ollessamme harjoitimme, nyt on mahdollisuus, kun hätä on iso, ottaa velkaa.

Se, mistä nyt itse kannan huolta ja vielä pelkistän, mistä me kritisoimme tätä veroelvytystä, on se, että sen työllisyysvaikutukset ovat pienehköt. Olisimme halunneet saada ne rahat nimenomaan työllisyyttä palvelemaan. Esimerkiksi tämä kuntatalouden tilanne. Minä olen tosi huolissani siitä, että hallitus tekee vakavan psykologispoliittisen virheen laittamalla nyt kuntapäättäjät polvilleen, nöyryyttämällä heitä. He joutuvat tekemään pikapäätöksiä nyt lähiviikkoina, lähikuukausina, ja sen vaikutus on myöskin kuntalaisille, heidän peruspalveluilleen, tosi väärä signaali tässä yhteydessä. (Puhemies: Minuutti on kulunut ajat sitten!) Sen takia minusta tämä kuntaelvytys on niin tärkeä.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koulutus on yksi tämän elvyttävän lisäbudjetin avainasioita. Oppisopimustyyppinen tutkintojen jälkeinen korkeakoulujen aikuiskoulutus pitäisi mielestäni käynnistää nopeasti jo ensi syksynä, kuten Akku-työryhmä esittää. Erityisen tärkeätä on työryhmän suosittelema uusi ammattikorkeakoulujen osatutkintokoulutus, jota voitaisiin suunnata tässä suhdannetilanteessa nimenomaan työttömyysuhan alla oleville toimihenkilöille. Haluaisin tarkistaa, alkavatko nämä Akku-työryhmän suosittamat koulutukset siinä ajassa, jossa ne on ehdotettu aloitettavaksi.

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Olen aivan yhtä huolissani asuntotuotannon hiipumisesta kuin ed. Kuoppa. Uskon, että olemme suurimmasta osasta asioita samaa mieltä. Kahdesta asiasta uskallan kuitenkin olla eri mieltä. Ensinnäkään en usko tämän omavastuukoron alentamisen suureen merkitykseen. Toisaalta se, kuinka hyvin Ara-tuotanto on lähtenyt nyt tämän vuoden alusta liikkeelle, osoittaa, että näilläkin koroilla pärjätään. Toisaalta meidän kyselymme 50 suurimmalle kunnalle osoittavat, että tällä korkokannalla hyvin pärjätään. Lisäksi pitää muistaa se, että se ei ole kovin elvyttävää luonteeltaan sen takia, että se on päätös 40 vuodeksi eteenpäin. Se ei ole sellainen, joka voidaan kohdistaa tähän vuoteen. Sen takia uskon enemmän siihen, että käynnistysavustusta kasvattamalla, kuten olemme tehneet, ja valtakunnallistamalla, mikä on väliaikaista, saadaan itse asiassa sama efekti.

Ed. Pulliainen teki erittäin hyvän kysymyksen, johon minulla ei ole vastausta. Ikävä kyllä täällä tilastot liippaavat sen verran jälkijunassa, että ei ole kattavaa käsitystä siitä, miten rakennuskustannukset aivan viime viikkoina ja kuukausina ovat kehittyneet. Näppituntuma alalla on 10, 15, 20 prosenttia. Se vaihtelee varmaan paikkakunnittain vähän, milloin mistäkin on kysymys. Mutta nimenomaan rakentamisen osalta on tärkeätä, ettei näitä elvytystoimenpiteitä aloiteta ihan heti, koska on tärkeätä, että tämä kustannustaso saadaan pikkasen laskemaan.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Ed. Saarinen tuossa kehotti kaikkia lukemaan paperit, että luvut olisivat oikein. Olen samaa mieltä hänen kanssaan. Myös sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä kannattaa nyt katsoa esimerkiksi Kuntaliiton nettisivuilta löytyvät, juuri julkaistut arviot menneestä kehityksestä ja myös tämän vuoden osalta. Tällaista kahden miljardin euron aukkoa ei siis kuntataloudessa ole tänä vuonna syntymässä näiden tämän hetken lukujen mukaan, koska vuosikatearvio on plus 1,4 miljardia ja poistojen jälkeen sitä miinusta tämän hetkisen arvion mukaan koko kuntataloudessa olisi noin vajaat 400 miljoonaa euroa, ei siis 2 miljardia euroa.

Ne kunnat, jotka ovat riippuvaisia yhteisöverotuloista, ne tämän kokevat nyt heti tämän vuoden alkukuukausina. Mutta meillä on iso joukko kuntia, joilla verotulokehitys on edelleen tänä vuonna juuri ja juuri plussan puolella, ja kun osa näistä verotulokevennyksistä tulee valtionosuuksien kautta, niin ei niillä tänä vuonna ole tämä kriisi käsissä. Sen vuoksi tämmöinen liiallinen epävarmuuden lietsominen on myös älyllisesti epärehellistä.

Moneen kertaan täällä on sanottu, että kovimmilla ovat kunnat, joilta yhteisöverotuotot putoavat. On myös sanottu kymmeniä kertoja se, että tässä puolivälitarkistuksessa tullaan juuri katsomaan ei ainoastaan erityisesti tätä, vaan myös tätä kuntatalouden kokonaisuutta: miten pystymme tämän taantuman aikana asiat hoitamaan ja ottamaan vastuuta, sekä valtio että kunnat.

Taantuma on kuitenkin sen tyyppinen, että ei tässä palloa kannata hirveästi kuntapäättäjien ja valtion päättäjien toisilleen pallotella, vaan kaikki joutuvat tästä vastuuta ottamaan. Se on poliittisten päätöksentekijöiden varassa sitten, minkälaisia ikään kuin arvovalintoja tässä tilanteessa tehdään. Kun on selvää, että valtio joutuu tässä vahvasti velkaantumaan, niin on selvää myös se, että kunnat joutuvat myös oman osansa tästä kantamaan. Sinänsä ei pidä myöskään liikaa toiveita (Puhemies: Nyt on kaksi minuuttia täyttynyt!) ladata siihen, miten valtio tässä on mukana. Yhdessä tämä pitää tämä taantuma hoitaa, ja se on iso urakka.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Vapaavuorelle sen verran, että kyllähän ne ovat hyviä sarallaan ne toimet, joita te esitätte vuokra-asuntotuotannon elvyttämiseksi, mutta niistä puuttuu kuitenkin tämä yksi, tämä korkotuen ehtojen parantaminen. Vaikka sanoitte, että te ette usko sen elvytysvaikutukseen, niin asiantuntijat uskovat ja nähdään, että juuri tässä tilanteessa olisi hyvin järkevää tätä elementtiä käyttää, koska sillä pystyttäisiin puuttumaan myös siihen tärkeimpään eli syntyvien asuntojen hintaan, vuokrien hintaan. Nyt olisi oiva tilaisuus tehdä järkevää suhdanne-, asunto-, mutta myös sosiaalipolitiikkaa, rakentaa kohtuuhintaisia asuntoja. Nimittäin tämä teidän mallinne ei takaa kohtuuhintaisuutta. Olen tästä useiden asiantuntijoiden kanssa keskustellut. Tämä vaan on osoitus siitä, että kun samaan aikaan vuokralaisten vuokrat päästetään nousemaan, niitä ei tasata uustuotannolla, joka olisi kohtuuhintaista, niin tässä vain eriarvoistuu tämä yhteiskunta. Elvytyksen nimissä rikkaimmat saavat (Puhemies: Minuutti on kulunut!) veronkevennyksiä, mutta köyhimmät vuokralaiset saavat vuokrankorotuksia.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensinnäkin ministeri Kiviniemelle. Ei meidän kesken ole luetun ymmärtämisen suhteen ongelmia. Kyllä me luemme samoja papereita ja näymme ymmärtävän ne ihan samalla tavalla. Toisin on ed. Orvon kanssa. Hän otti niin vakavan aseen, kun hän asetti Suomen luottokelpoisuuden puntariin sillä, että sosialidemokraatit olivat esittäneet miljardin euron muutokset budjettiin, miljardin euron, jotka oli katettu. Myönnän, että tuloarvioita jouduttiin korjaamaan, mutta vaikka se olisi ollut kaikki velkaa, niin hallitus esittää tässä jo 8:aa miljardia, ja ed. Orpo ei sano ollenkaan, että luottokelpoisuus jotenkin vaarantuisi. Miten se meidän miljardilla voisi vaarantua? (Välihuutoja)

Ministeri Vapaavuorelle: Onko mahdollista, että aikaikkuna olisi vähän pitempään auki asunto- ja vuokrataloyhtiöille? Ne eivät ehdi nyt tähän junaan. Tämä viesti tulee jatkuvasti.

Hannakaisa Heikkinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En malta aluksi olla ihmettelemättä sitä, mitenkä SDP ryhmäpuheenvuorossaan ja vielä ed. Urpilainen siihen jatkoksi vertailivat Suomen ja Norjan toimia talouskriisin edessä. Tämä on hyvin vaarallista, että irrotetaan joku yksittäinen tilanne, kun pohjayhteiskunta on aivan erilainen. Norjassa on rahastoitu öljytuloja vuosikymmeniä, rahakasan päällä istutaan. Meillä ei sellaisia ole. Jos lehdessä lukee joku mielenkiintoinen juttu, niin ei se tarkoita suoraan, että se Suomeen käypi.

Mutta, arvoisa puhemies, kysymys ministeri Vapaavuorelle tai valtiovarainministerille. Aivan oikein, koulujen peruskorjauksiin ohjataan 9 miljoonaa, samoin päiväkotien ja vanhainkotien peruskorjauksiin. Tämä tulee monelle lapselle, vanhukselle ja työntekijälle todella tarpeeseen. Mutta minkä takia näistä peruskorjauksista ja homevauriokorjauksista (Puhemies: Minuutti on kulunut!) on jätetty terveyskeskukset ulkopuolelle?

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se vaan on sillä tavalla, että mitä enemmän valtiolla on velkaa, niin sitä tarkemmin varmasti luotonantajat pohtivat, mikä on meidän velanmaksukykymme, ja se vaikuttaa suoraan siihen, millaista korkoa me joudumme maksamaan. Teidän talouspoliittinen linjanne vaan olisi johtanut siihen, että Suomella olisi tällä hetkellä jo tarvetta ottaa valtionvelkaa huomattavasti enemmän kuin mikä on tämän hetken tilanne. Kukaan meistä ei varmasti lisää velkaa halua, ja siksi hallitus tekee näitä määrätietoisia elvytystoimia, jotta talouden pyörät pyörivät ja liialliselta velanotolta vältytään.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Urpilainen joutui lähtemään pois. Hän otti esille tämän Norja-esimerkin, josta hän oli keskustellut maanantaina Norjan pääministerin, paikallisen sos.dem. puolueen puheenjohtajan kanssa. Kyllä tässä nyt kannattaa nähdä myöskin se, että tänne Pohjoismaihin, Ruotsiin, Norjaan, paljon myöskin Suomeen, on rakennettu sosialidemokraattien voimin hyvät kuntapalvelut ja ne ovat meille poliittis-ideologinen kysymys myöskin. Tältä osin ei ole nyt olennaista se, onko sitten Norjalla öljyä vaiko ei, vaan se, mitkä ovat ne poliittiset prioriteetit. (Ed. Heikkinen: On ne aika olennaisia!) Jos minä saan kärjistää, hyvät ystävät kokoomuslaiset, niin teidän ikään kuin ideologianne mukaista on heikentää kuntia, ohentaa sitä (Ed. Heikkisen välihuuto) palveluvarustusta. Me sosialidemokraatit haluamme, että kunnat palvelisivat kansalaisia mahdollisimman hyvillä ja laadukkailla palveluilla eikä pidä tehdä niistä mitään tämmöisiä minikuntia, minivaltioita.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Orpo oli tietysti periaatteessa aivan oikeassa tässä luottokelpoisuuden määrityksessä, mutta meidän velkamme suhteutettuna bruttokansantuotteeseen on niin valtavan kaukana niistä kriisirajoista tällä hetkellä. Meillä on kolme A:ta eikä mitään riskuja siinä rasitteena.

Toisekseen, mikä liittyy tähän Norjaan, aivan lyhyesti: 305 miljardia euroa on pelkkä Norjan hallituksen vararahasto, ja siellä ollaan huolissaan siitä, kuinka sille arvolle käy.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Omalta osaltani haluan täydentää vielä tuota ministeri Vapaavuoren puheenvuoroa tästä kustannustason kehityksestä liikennehankkeitten osalta. Jos muistatte, niin reilu kaksi vuotta sitten olimme todella lirissä tässä salissa, kun olivat kustannukset erittäin korkealla ja jouduimme jopa lykkäämään paria hanketta, jotka nyt sitten tämän lisätalousarvion myötä ovat tulleet takaisin eduskunnan tahdon mukaisesti, ja pystytään ne aloittamaan.

Tämä on hirveän vaikea sanoa, mikä on juuri tällä hetkellä se kustannustason kehitys. Mutta ainakin liikennepuolella on tiedossa se, että nämä materiaalit ovat tulleet jo alas ja me pystymme saamaan käytetyllä rahalla enemmän aikaiseksi, ja tunnettu tosiasia myös julkisuudessa on ja olen aika vakuuttunut, että ne kaksi isoa hanketta, jotka ovat Pääkaupunkiseudulla muutoin alkamassa, Länsimetro ja sitten tämä Kehärata, tulevat kestämään jopa kustannusarvioissaan, ja se on hieno asia, että ne ehkä lähtevät juuri nyt oikealla aikaa liikkeelle.

Sitten mitä saadaan esimerkiksi yhdellä miljoonalla liikennerakentamisessa: semmoinen könttäsääntö on, että yksi miljoona työllistää 17 henkilöä, siitä kahdeksan henkilöä siellä tietyömaalla, sitten kuusi henkilöä rakennusaineteollisuudessa ja kolme palveluissa. Itse asiassa aika työllistävää työtä. Voin sanoa sen, että näistä meidän hankkeista, joita on esitetty, noin 95 prosenttia tai ainakin 95 prosenttia varmasti pystyy käynnistymään tänä vuonna, eli ne vastaavat tähän elvytyshaasteeseen.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Kommentoin työllisyyskehitystä tässä. Hallituksen elvytyspakettihan lähtee siitä, että syntyy yli 20 000 työpaikkaa, ja se merkitsee, että mahdollinen työttömyyden nousu puolittuu.

Työhallinnossa pyrimme pysäyttämään työttömyyden siten, että lomautukset eivät siirry irtisanomisiksi, ja tässä lähtökohta on nimenomaan, että koulutamme. Meillä on aika erikoinen tilanne tällä hetkellä, mikä tulee esimerkiksi Jyväskylässä ja Nokialla esille. Meillä on hyvin osaavaa työvoimaa, joka tällä hetkellä on lomautettuna, ja tässä panostamme nimenomaan uuteen yrittämiseen, mielellään vihreään talouteen, ja sitä kautta pyrimme saamaan uusia yrityksiä. Viime laman aikana menetettiin 30 000. Nyt pyrimme luomaan vastaavan määrän.

Resursseista on pulaa. Tässä tulivat esille Työvoimahallinnon resurssit. Nyt olemme löytäneet ratkaisun siten, että tuottavuusohjelmaa on vähennetty. Sitä on myöhennetty. Sen lisäksi Työhallintoon palkataan nyt vastaanottotehtäviin 120 uutta henkilöä ja koko työ- ja elinkeinohallintoon 360 henkilöä. Toisin sanoen resurssit ovat olemassa. Meidän mahdollisuutemme vastaanottaa nyt lomautettuja ja irtisanottuja ovat tällä hetkellä kohtuulliset.

Vielä alueellisesta näkökulmasta sen verran, että hallitus on tänään jakanut työvoimapoliittiset määrärahat alueille, samoin äkillisten rakennemuutosalueiden tuet, EU-rahat sekä myös työllisyysperusteiset investointituet ja yritystuet. Toisin sanoen kaikkialla päästään töihin välittömästi.

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan vielä tähän kuntatalouteen erityisesti todeta, että jos se miljardiaukko syntyy, niin vuosikatearvio on silloin noin 1,4 miljardia, ja se on alhainen, ja se tuottaa hyvin vaikeita ongelmia.

Mutta haluan muistuttaa sosialidemokraateille, että ette te niin hirvittävän huolestuneita olleet silloin, kun olin itse kuntaministerinä ja kahtena vuotena vuosikate oli juuri tuo 1,3—1,4 miljardia. Elikkä on erittäin mieluisaa, että te nyt olette heränneet unestanne (Ed. Viitasen välihuuto) ja että olette nyt sitten huolissanne tästä asiasta. Siihen löytyvät kyllä lääkkeet, niin kuin aiemmin sanoin, miten siinä asiassa voidaan menetellä.

Haluan sitten lopuksi todeta yhden asian: nyt kun se takuueläke ministeri Hyssälän toimesta on toteutettu, yli 700 euroa, niin ed. Zyskowicziltäkin meni se vaalitäky ja -ohjelma nyt pois tuolta pöytälaatikosta.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin tässä yhteydessä lähettänyt terveiset suuresti arvostetulle Björn Wahlroosille, joka tämän päivän Kauppalehden mukaan on lausunut käsityksensä siitä, ettei tästä elvytysohjelmasta ole käytännössä hyötyä. Tähän voisi ehkä huomauttaa, että varmaankin hänen maailmassaan, jossa järjestellään pohjoismaisia pankkeja, näillä ei olekaan niin suurta merkitystä, mutta varmasti niille kymmenilletuhansille ihmisille, jotka ovat lomautettuja tai lomautuksen uhan alla, näillä elvytystoimilla on todella suuri merkitys. Uskon, että nämä toimet ovat todella tarpeellisia ja hyvin osuneita.

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Heikkiselle vielä totean, että kun vertasin todellakin Suomen ja Norjan elvytyspaketteja, niin kyse oli nimenomaan näistä elvytyspakettien painotuksista. Norjassa käytetään tästä paketista kolmannes kuntatalouteen. Tässä hallituksen paketissa kuntatalouteen ei ole juuri mitään. Se on totta, että Norjassa tämä katetaan öljyrahoilla heidän onnekseen, meillä se valitettavasti joudutaan tekemään velkarahalla. (Ed. Heikkisen välihuuto)

Kuntataloudesta vielä. Verotulot tulevat tänä vuonna Kuntaliiton arvion mukaan alenemaan puolella miljardilla eurolla, toimintamenot kasvavat 1,4 miljardilla, eli tämän erotus on noin 2 miljardia. Se vastaa noin kahta tuloveroprosenttia. Eli kyllä siellä kuntataloudessa tulee ongelmia tänä vuonna olemaan ja katettavaa.

Sitten vielä väylärakentamisesta. Väylärakentaminen on juuri sitä oikeaa elvytystä, mitä meidän pitäisi tehdä. Se työllistää takuuvarmasti. Valitettavasti tässä hallituksen elvytyspaketissa niitä varoja on aivan liian vähän, samaten ehkä talonrakentamiseen (Puhemies: Minuutti on kulunut!) suunnattuja varoja. Se painottuu aivan liiaksi veroelvytykseen.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Orpolle haluan vastata, kun hän totesi, että kaikkein pienituloisimmatkin tulevat saamaan. Kaikkein pienituloisimmat jäävät kerta kaikkiaan ilman kokonaan, he eivät saa sentinkään parannusta toimeentuloonsa. Toimeentulotuelle pudonneille ja työmarkkinatuella oleville ei tule sentinkään tasokorotusta.

Työllistämiseen. Kyllä rakentaminen ja erityisesti asuntorakentaminen on yksi kaikista tehokkaimpia keinoja työllistää ja myöskin järkevimpiä keinoja, koska meillä on olemassa vuokra-asunnoista suuri pula. Sen tähden ajamme voimakkaasti sitä, että tämä omavastuukorko alennetaan, koska sillä voitaisiin saada rakentamista liikkeelle ja ennen kaikkea alentaa asumiskustannuksia. Yhden prosenttiyksikön alennus korossa merkitsee noin 2 euron alennusta per neliö kuukaudessa. Ongelmana on se, että näistä asunnoista tulee niin kalliita, että ne pienituloiset eivät pysty niissä asumaan. Sen tähden olisi tärkeää, että näitä rakennuskustannuksia voidaan alentaa.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetista ehkä nyt vielä se huomio, että olennainen kritiikki on kai ollut siinä, että te ette esittäneet todellisia tulonlisäyksiä, vaan esititte verotuloarvioista oman poikkeavan arvionne, jota ei lainkaan ole toteutettu, (Välihuutoja sosialidemokraattisesta ryhmästä) eli todellisessa mielessä teidän budjettinne ei ollut tasapainotettu.

Arvoisa puhemies! Kuntataloudesta. Hallituksella on valmius tarkastella kuntien tilannetta tämän talven aikana, ja myös kunnilta täytyy itseltään löytyä vastuullisuutta ja rohkeutta toimia tässä tilanteessa, pitää kiinni omista työntekijöistään ja investoida tarpeellisiin kohteisiin, jotka luovat työpaikkoja tällä hetkellä.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun kuntaministeri Mari Kiviniemi tietää, että tämä kuntien talousvaje tulee olemaan 400 miljoonaa, te mainitsitte 400 miljoonaa, eilen tai toissapäivänä pääministeri puhui 500 miljoonasta, ja kun tämä tiedetään ja kun tiedetään, että siellä on akuutti ongelma, niin kyllä minä vähän niin kuin ihmettelen, minkä takia te ette tähän lisätalousarvioon sisällyttäneet tuota enempää rahaa kunnille niin, että ne selviytyisivät tuon ongelman yli.

Haluan vielä todeta, että kyllä rahoitusmarkkinoilla Suomella tulee olemaan ongelmia. Ei se meidän lainantarpeemme ole 8 miljardia, vaan se on 20 miljardia euroa, koska pitää hakea uutta lainaa vanhojen lainojen maksamiseen, ja kun rahamarkkinat ovat kireät, niin tietenkin siitä tulee kovempi hinta kuin viime vuonna.

Investoinneista. Pitäisi investoida sellaiseen, joka tulevaisuudessa säästää menoja.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Asia, josta vähemmän tässä yhteydessä on puhuttu ja johon kuitenkin tämä kansainvälinen talouden kriisi iskee rujolla kädellä, on meidän vientiteollisuutemme. On arvioitu tutkimuslaitosten osalta, että vienti tulee supistumaan tänä vuonna jopa reilut 10 prosenttia. Samanaikaisesti yksityiset investoinnit supistuvat 11—12 prosenttia. Tämä merkitsee sitä, että meidän vientimme ei vedä. Nyt oikeastaan joutuu kysymään valtiovarainministeriltä sitä, oletteko te arvioineet, mitä tapahtuu, kun samanaikaisesti nyt toteutetaan aika rajuja rakennejärjestelyjä maailmanlaajuisesti teollisuudessa, mitä se merkitsee meidän vientiteollisuudellemme, kuinka paljon siellä menetetään työpaikkoja ja millä sitten toisaalta näitä teollisuuden menetettyjä työpaikkoja, ilmeisesti voidaan puhua kymmenistätuhansista, pystytään muilla toimilla korvaamaan. Hyvää tässä esityksessä (Puhemies: Minuutti on kulunut!) on se, että Finnveran ja Vientiluoton valtuuksia lisätään. Se helpottaa tilannetta pikkasen.

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Ed. Saarinen otti esille hyvän kysymyksen, kysymyksen siitä, onko tämä aikaikkuna näille peruskorjauksille liian lyhyt. On totta, että sellaisissa asunto-osakeyhtiöissä, missä ei ole mitään alustaviakaan suunnitelmia ja on kyse erittäin isoista remonteista, aikaikkuna saattaa olla liian lyhyt. Toisaalta pitää muistaa se, että eri yhtiöt ovat eri asemissa keskenään, monilla on erilaisia suunnitelmia, monilla on valmiusaste parempi, on pienempiä ja isompia remontteja. Sitten pitää muistaa myös tämä elvytyksen perusfilosofia. Myös te, arvoisat sosialidemokraatit olette puhuneet siitä, että sen pitää olla välitöntä, sen vaikutuksen pitää olla nopeata. Sen takia tämmöinen aikaikkuna tähän on kuitenkin pistetty.

Ed. Viitaselle ja ed. Kuopalle toteaisin siten, että en väitä, ettei omavastuukoron laskeminen vaikuttaisi jonkin verran vuokriin, se pitää paikkansa, ei tosin niin paljon kuin ed. Kuoppa väittää. Se pitää paikkansa. Mitä enemmän sitä laskettaisiin, sitä enemmän ja kaikkein eniten tietenkin, jos poistettaisiin korko kokonaan. Se pitää sinänsä paikkansa. Mutta elvytyksen näkökulmasta eli kysyttäessä, laukaisisiko se uutta uudistuotantoa, uskallan kyllä väittää, että Suomesta löytyy aika paljon myös sellaisia asiantuntijoita, esimerkiksi alan asiantuntijoita, jotka sanovat, että tältä osin kannustimet ovat nyt kohdallaan.

Kaiken lisäksi tämän elvytysfilosofian näkökulmasta on parempi antaa esimerkiksi käynnistysavustusta ja korottaa sitä, mikä kohdistuu tähän vuoteen tai ensi vuoteen, kuin sitten korkoa muuttaa, mikä vaikuttaa (Puhemies: Minuutti on kulunut!) 40 vuotta tästä eteenpäin valtion menoihin.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis kyseli, miksi ei jo tässä lisäbudjetissa kuntataloudelle osoiteta lisää rahaa. Täytyy sanoa, että tämä kuntatalouden tilanne on päivittynyt viikko viikolta, päivä päivältä, ihan kuriositeettina etujärjestö Kuntaliitto teki oman esityksensä eilen, ja koko ajan nämä luvut muuttuvat. Silloin kun me päätämme kehysriihessä muun muassa peruspalveluohjelmasta, nämä luvut ovat jälleen hieman muuttuneet. Toki tämä kokoluokka alkaa nyt suurin piirtein olla haarukassa ja erityisesti tieto siitä, että yhteisöverojen kehitys on se, joka nyt tänä vuonna erityisesti tulee laskemaan. Muutenhan Kuntaliittokin arvioi, että tänä vuonna kunnallisvero tulee nousemaan hieman, olemaan siis positiivinen. Siinä mielessä tämä ongelma on nimenomaan siellä yhteisöverojen puolella, eli koko ajan luvut tarkentuvat.

Meidän pitää pystyä löytämään sellainen kokonaisratkaisu, joka ei koske pelkästään tätä tulopuolta vaan myöskin sitä menopuolta, niin että jatkossa pystymme löytämään kuntatalouden puolelta sellaiset mekanismit, jotka aiheuttavat liian suurta (Puhemies: Minuutti on kulunut!) menojen kasvua. Kaikilta tässä vaaditaan vastuuta, ei ainoastaan valtiolta, hallitukselta, eduskunnalta, vaan myöskin kunnilta.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Muutamia kommentteja. Jälleen kiitoksia palautteesta.

Ei kannata nyt aivan noin mahtipontisesti ed. Orvon huolta Suomen lainansaantikyvystä tai -hinnasta tyrmätä. Vaikka meidän luottokelpoisuutemme ei nyt olisi vaarassa, niin kyllä riskipreemiot ovat kasvussa tai kasvaneet ja ne heittelevät ylös alas. Jos markkinoilla liikkuu huhu, että Suomi velkaantuu nyt nopeasti, vähän liian nopeasti ottaen huomioon, että me ikäännymmekin nopeammin kuin mikään muu maa, niin spredit lähtevät kasvuun ja tämä trendi tarkoittaa sitä, että on riskinä, että meidän lainasta maksamamme korko nousee, ja sillä on valtava merkitys. Niin kuin totesin, meillä on riskinä, että seuraavien kolmen vuoden aikana valtio joutuu velkaantumaan 30—40 miljardia, ja pienetkin muutokset siellä tarkoittavat valtavia summia kankkulan kaivoon. Nyt jo 30 miljardia tarkoittaa miljardia nykyisellä korkotasolla sellaista rahaa kankkulan kaivoon, jota voitaisiin käyttää perusopetukseen, yliopistoihin, t&k:hon, mihin hyvänsä, terveyskeskukseen. Näin ollen meidän täytyy olla hyvin varovaisia siinä, ettemme tee pysyviä menolisäyksiä, jotka edesauttavat tätä velkaantumista.

Kun vielä todettiin, että hallituksella ei ole mitään takaisinmaksusuunnitelmaa, se suunnitelma on se, että tehdään niin, että meillä rahat riittävät takaisinmaksuun, eli rakenteelliset uudistukset, ollaan pidättyväisiä pysyvissä menolisäyksissä, pyritään saamaan aikaan kasvua. Jos meillä on pysyviä menoja enemmän kuin on pysyviä tuloja, sitten ovat edessä ne leikkaukset. Toivon mukaan ne pystytään välttämään. Hallitus on tehnyt tässäkin erittäin mittavat päätökset, merkittävät pienimpien eläkkeitten korotukset, lapsilisien sitomisen indeksiin, ja haluamme nämä pystyä toteuttamaan. Sen takia pitää olla pidättyväinen muissa menolisäyksissä.

Mitä täällä tuli kysymykseen kirjeestä, jonka minä ja pääministeri olemme allekirjoittaneet ja lähettäneet ministereille, kysymys ei ole mistään leikkauslistakirjeestä, vaan kysymys on nimenomaan rakenneuudistuksia esittävästä. Eli nyt etsimme, mitä rakenneuudistuksia eri ministeriöt näkevät (Puhemies: Pari minuuttia on kulunut!) mahdolliseksi tehdä.

Lopetan siihen, että tämä keskustelu on ihan hyvä ja on tullut paljon hyviä ajatuksia, mutta ehkä tämä kulminoituu siihen, että osa meistä haluaisi leikata eläkkeensaajien ja palkansaajien veroja ja osa meistä ei ole sitä valmis tekemään. Tässä on ihan ymmärrettävä näkemysero.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Kukaanhan ei meistä tiedä, mitkä toimet ylipäätään Suomea auttavat uuteen nousuun. Siinä olemme viisaampia vasta muutaman vuoden päästä. Siitä olen erityisen tyytyväinen, että hallitus harkitsee, mitä hallitus tekee. Hallitus ei kaada rahaa kankkulan kaivoon vaan miettii todella harkitusti nämä kokonaisuudet, ja lisätalousarvio mielestäni on juuri näin koottu.

Rakennusalaa vauhditetaan ja pankkeja tuetaan, jotta yritykset saisivat sitä luottoa, mitä ne tarvitsevat. Kelamaksun poisto auttaa niin yrityksiä kuin kuntiakin, ja mielestäni tässä on yksi vastaus kuntatalouden vaikutuksiin ja kuntatalouden parantamiseen. Sehän on tänä vuonna jo 78 miljoonaa. Työpaikkoja pyritään pelastamaan mahdollisimman paljon. Uskon hallituksen toimiin. Tämä antaa toivoa.

Erityisen arvokkaana pidän sitä, että tutkimus- ja kehittämistoimintaan ohjataan lisäresursseja. Tekesin, Vtt:n ja korkeakoulujen kautta kanavoituvat t&k-eurot maksavat varmasti itsensä takaisin, samoin yritysten t&k-toimintaan tarkoitetut lainat. Meidän perusongelmamme on kuitenkin viennin hiipuminen, ja kun vienti ei vedä, loppuu työ niistä yrityksistä, jotka toimivat vientisektorilla. Näissä yrityksissä ei rakenneta teitä eikä siltoja, niissä ei uusita siirtoviemäreitä eikä korjata homekouluja. Ei siis riitä, että dieselkoneet pysyvät Suomessa lämpiminä ja kaupunkien ja asutuskeskusten taivaanrannat nostureiden siluettien koristamina. Elvytyksellä tulee huolehtia myös siitä, että aivot ja tietokoneet pysyvät Suomessa käynnissä.

Me olemme tunnetusti maa, jossa koulutus on korkealla tasolla ja jossa teknologinen osaaminen on monilla aloilla huippuluokkaa. Tärkeää onkin nyt elvytyksen kohdentaminen. Elvytys tulee kohdentaa sinne, missä työttömyys ja toimettomuus uhkaa rapauttaa osaamista ja tietotaitoa. Aluepoliitikkojenkin on hyvä muistaa, että teknologiateollisuus aikaansaa noin puolet koko Suomen teollisuuden liikevaihdosta. Tässä onkin suuri ero 1990-luvun lama-Suomen ja nykyisen Suomen välillä. Suomen teknologiayritysten ja tietoteknisen osaamisen ylläpitoon ei siltarumpujen rakentaminen riitä. Tarvitsemme aivan uusia kansallisia hankkeita, jotka työllistävät teknologiayrityksiä ja samalla luovat julkiseen palvelutuotantoon uutta tuottavuutta.

Arvoisa puhemies! Yksi esimerkki: Suomalaisen terveydenhoidon tietojärjestelmien yhteensopimattomuus syö voimavaroja jo muutenkin rasitetusta terveydenhuollosta. Terveysalan tietohuoltoa on toki yritetty saada toimimaan lukuisilla eri hankkeilla monen eri toimijan voimin valtion kehitysmäärärahoilla. Juuri hankkeiden pirstaleisuudessa onkin niiden heikkous. Eri toimijat ovat luoneet omia ainutkertaisia järjestelmiään, joiden kehittämisen ja ylläpidon osaa vain pieni, suppea piiri. Aiemmin tieto oli valtaa, nyt tietojärjestelmä on valtaa. Tietojärjestelmien yhteensovittaminen on aina törmännyt tietosuojaongelmiin. Tieto kyllä liikkuu oman järjestelmän sisällä ilman ongelmia, mutta rajapintojen ylittäminen sitten johtaakin tietosuojaongelmiin.

Suomen terveydenhuollon tietojärjestelmät tulisi nyt saada kuntoon, kun vientiteollisuudessa on tarjolla soveltuvaa tietoteknologian vapaata kapasiteettia. Kerran kuntoon laitettuna tuo järjestelmä poikii tuottavuutta, paljon peräänkuulutettua tuottavuutta terveydenhuoltoon vuosikymmeniä eteenpäin. Järjestelmän rakentaminen ylläpitää ja luo uutta teknologista osaamista Suomeen sinä aikana, kun odotamme viennin uutta elpymistä. Tämä ministeri Kiviniemelle vastauksena siitä, että saamme myös terveydenhuoltoon ja suuriin kaupunkeihin kustannussäästöjä, jos nämä järjestelmät saadaan kuntoon.

Nyt käsittelyssä oleva lisäbudjetti on voimakkaasti elvyttävä, kuten sen tuleekin olla. Strategisena painopisteenä siinä ovat nyt liikenneinvestoinnit. Siksi toivon ja edellytän, että siinä on selkeästi seuraavassa vaiheessa otettu painopisteeksi Suomen modernin teknologiateollisuuden osaamisen ylläpito ja vahvistaminen kansallisesti merkittävillä hankkeilla, jotka tukevat julkisen palvelutuotannon tuottavuutta.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ensiksi haluaisin sanoa, että tervehdin tyydytyksellä tätä lääkäreiden pääomatuloverotuksen suitsimista. Se on mielestäni ollut epämoraalista niitä kohtaan, jotka ovat palkkatulolla terveyskeskuksissa ja sairaaloissa, ja tästäkin sitten, kun nämä verotuskysymykset saadaan kuntoon, saadaan vähän lisää tuloja sekä kunnille että valtiolle.

Ed. Matikainen-Kallströmille sanoisin, että olisi erittäin positiivista, jos saisimme nämä terveydenhuollon järjestelmät toimimaan, mutta se ei missään tapauksessa ole meidän ammattilaisten vika, etteivät ne toimi. Se on kyllä nörttien vika. He eivät saa niitä järjestelmiä yhdenmukaistettua, ja sitä nyt voimistellaan kovasti. STM:ään on pantu paljon rahaa sitä varten.

Ensimmäinen lisätalousarvio tälle vuodelle ja viime vuoden budjettihan ovat yhteisesti Euroopan elvyttävin. Valtion menoja kasvatetaan 4,5 prosenttia, kun keskiarvo muissa EU-maissa on 2,5. Suomella on varaa elvyttää ja ottaa velkaa, vaikka ed. Urpilainen sanoi, että mitenkäs se maksetaan takaisin. Kyllä se maksetaan takaisin samalla tavalla, kun edellisen laman aikaista velkaakin on nyt maksettu kohta aika paljon takaisin.

Julkisen velan suhde bkt:henhän nousee 5 prosenttiyksikköä eli 38 prosenttiin, joka edelleenkin on varsin pieni valtionvelka, jos ajatellaan esimerkiksi Italiaa tai Espanjaa, joissa tilanne on huomattavasti huonompi. Veronalennukset toteutetaan, ja kunnat saavat 250 miljoonaa voittoa eli toimintarahaa, kun kelamaksut poistetaan.

Helsingin ja Uudenmaan kansalaisten puolesta olen tyytyväinen uusiin väylähankkeisiin, koska Kirkkonummi—Kivenlahti-moottoritie aloitetaan ja se kaikkiaan maksaa 80 miljoonaa. Samalla kannatan myös lämpimästi, ed. Rossi, Kallansiltojen rakentamista (Ed. Rossi: Nyt tulee asiaa!) ja myöskin Oulun lentokentän laajentamista. Hyviä hankkeita.

Eräs merkillisyys tässä lisätalousarviossa on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla, jossa myönnetään 300 000 euroa, pikkuraha kylläkin, lääkealan keskuksen perustamiseen ja selvityksiin. Aikaisemmin on jo myönnetty samalle hankkeelle 120 000, joka ei ole kulunut. Tämä 420 000 olisi varmasti käytetty paljon paremmin valtion tuottavuushankkeiden kompensoimiseen, esimerkiksi yliopistoissa tai STM:n hallintoalalla. Jos Lääkelaitos jätettäisiin Helsingin Mannerheimintielle, jossa se on aivan erinomaisesti toiminut 30 vuotta, säästettäisiin nämäkin rahat. On otettava huomioon, että Lääkelaitoksen toimintamenoistahan 90 prosenttia kattaa palveluiden myynti eli lääkelupien ja tutkimuslupien myöntäminen. Näitä annettiin viime vuonna yhteensä 30 000 kappaletta. Ed. Rossi, te saatte aikamoisen haasteen, kun te otatte Lääkelaitoksen ilman henkilöstöä sinne. Nyt ne luvat ovat pahasti ruuhkautuneet, kun tämä vaara on ollut olemassa, että laitos siirretään, ja jos se siirretään, niin se maksaa ruotsalaisen tutkimuksen mukaisesti 12 miljoonaa euroa.

Ihmettelen suuresti, miten Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos ja Valvira perustettiin viime vuoden päätöksellä täällä eduskunnassa ja ne aloittivat toimintansa tämän vuoden alusta ilman minkäänlaisia menolisäyksiä. Se oli paljon, paljon suurempi potti, ja siinäkin tapahtuu alueellistamista. Sata tointa siirretään, esimerkiksi Tampereelle tulee lisää virkoja Valvirasta ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksesta. Miksei Lääkelaitoksen kohdalla voitu toimia samalla tavalla, eli olisi jätetty varsinaiset ydintoiminnat tänne Pääkaupunkiseudulle ja siirretty lääketutkimus Kuopioon.

Lääkealan keskuksen perustamisessa on myöskin eräs paha juridinen ongelma. Nimittäin valvontaviranomaista, eli lääkevalvontaa ja tutkimustoimintaa ei voi yhdistää samaan laitokseen, koska valvontaviranomainen antaa tutkimuslupia ja tutkijat tutkivat. Tämä viranomainen tulee olemaan jäävi, jos se on samassa laitoksessa. Ne on joka tapauksessa erotettava toisistaan. (Puhemies: 5 minuuttia on kulunut!) Eli me tarvitsisimme nyt yhtenäisen kansan ja luottamusta poliitikkoihin, joten edelleen olen sitä mieltä, että alueellistamissuunnitelmat täytyy tehdä paremmin.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiittäisin hallitusta, jos joku ministereistä olisi läsnä täällä, siitä että lisäbudjetti sisältää rahat Seinäjoki—Oulu-radan parantamisen jatkamiselle ja myös Oulunsalon lentokentän laajentumiselle. Kiitoksia, ed. Asko-Seljavaara, siitä tuesta, minkä puheessanne esititte. Se, uskallanko minä nyt sitten kannattaa teitä tässä Lääkelaitoksen siirtämisasiassa, onkin toinen juttu. (Ed. Asko-Seljavaara: Kyllä!)

Sen sijaan minä voin sanoa sen, että aika pahaa jälkeä tämä hallituksen alueellistamispolitiikka tekee ei pelkästään Helsingille vaan myös Oululle ja kaikille muille suurille kaupunkikeskuksille. (Ed. Asko-Seljavaara: Suunnittelu on erittäin huonoa!) Toki sen voin sanoa, jotta voin Ouluun mennä tässä kaikessa rauhassa, ilman että minut hirtetään, että olisi hyvä, jos tehtäisiin hieman suunnitelmallisemmin näitä alueellistamispäätöksiä eikä runnattaisi niitä läpi niin kuin tällä hetkellä näyttää.

Arvoisa puhemies! Minulla on monta muuta pientä asiaa, joita toivoisin jonkun vievän perille asianomaisille henkilöille. Minä ymmärrän ed. Urpilaisen huolen siitä — hän on nuori ihminen, nuori puoluejohtaja — miten tämä velka jatkossa maksetaan. Meidän velkamme on tällä hetkellä 54 miljardia euroa. Kun siihen lätkäistään päälle mahdollisesti 30, mahdollisesti ehkä 50 miljardia euroa tämän taantuman takia, niin on siinä tulevilla lapsillamme ja lastenlapsillamme, tulevalla sukupolvella, maksamista. Ja miten se maksetaan? Eihän ole olemassa mitään muuta velan lyhentämissuunnitelmaa kuin elää siivosti. Ihan niin kuin kotona, perheessä, tärkeää eivät ole ne suuret tulot, vaan tärkeää on se, että elää siivosti, että menot pysyvät tulojen tahdissa, että menot eivät mene suuremmiksi kuin tulot. Tämä on lähestulkoon ainut keino, mitä valtio voi tehdä oman velanmaksunsa toteuttamiseksi. Ei voi ottaa lainaa lainan päälle kovin paljon ja kovin jatkuvasti monta vuosikymmentä. Me olemme nyt yrittäneet maksaa tätä velkaa 18 vuotta, ja sitä on vielä 54 miljardia euroa jäljellä. Minusta se on hurja summa. Se on niin hurja summa, että siinä on todella tekemistä, kun tulee uusi velka vielä päälle.

Elikkä mitä me voimme sitten tehdä? Ministeri Katainen omassa puheenvuorossaan toivoskeli niitä rakenteellisia uudistuksia, joita mahdollisesti voisi tehdä ja joilla voisi auttaa niin velanmaksua kuin muutenkin valtiontaloutta ja kuntien taloutta pysymään tasapainossa. Ainut keino on se, että katsotaan, minkälaisia lakeja tässä talossa laaditaan, minkälaisia vaatimuksia esitetään kunnille. Eikö meidän nyt olisi aika päättää, että meidän hyvinvointiyhteiskuntamme on jo niin valmiiksi rakennettu 40—50 vuoden aikana, että nyt me yritämme vain tehdä siitä parempaa, tehdä siitä joustavampaa ja tehdä siitä ihmisille kiinnostavampaa. Me olemme heittämässä ja etenkin kunnat ovat heittämässä rahaa järjestelmiin, eivät toimintaan.

Kohtuullisen uutena, nuorena kunnallispoliitikkona olen ollut aika kauhuissani siitä, millä menetelmillä kunnat toimivat, mikä on se toimintaperiaate ja mitkä ovat ne rakenteet, joilla toimitaan. Esimerkiksi terveydenhoidossa, tavallisessa kansanterveystyössä, järjestelmät ovat niin vanhanaikaisia, että ei ole ihme, että ihmiset karkaavat terveyskeskuksista yksityiselle sektorille. Toinen syöpäläinen taikka sellainen, joka vie rahaa, on erikoissairaanhoito. Minä toivon todella, että uusi sairaanhoitolaki, joka yhdistää perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon, tuo jonkinlaista järkeä tähän, ettei tehdä päällekkäisiä asioita monessa paikassa.

Jotta me selviämme tulevaisuudesta ja tästä velkataakasta, meidän täytyy muuttaa toimintatapojamme. Ei riitä, että valtio muuttaa ja tämä eduskunta muuttaa, vaan kuntien on muutettava myös. Minusta oli todella järkyttävä huomata, että kunnat vikisevät, kunnat itkevät ja vaativat 1:tä miljardia euroa tuekseen, kun niillä on takana kaksi loistavaa vuotta. (Puhemies: 5 minuuttia on nyt kulunut!) Jos me emme saa tätä poikki emmekä järjestelmiä kuntoon, me emme tulevaisuudesta ja velasta selviä.

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ihan aluksi haluan antaa tunnustusta valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle hänen realistisista otteistaan tämän päivän puheenvuorossa. Hyvä elvytys ei voi tapahtua rahaa jakamalla etukäteen, vaan se on aina kivunlievitystä silloin, kun tiedetään kipupisteet.

Monen talousasiantuntijan mukaan parasta elvytystä ovat sellaiset toimet, jotka työllistävät. Puhemies itse on ottanut esiin määritelmän, jonka mukaan elvytyksen on oltava välitöntä, väliaikaista ja hyvin kohdennettua, ja ilman muuta näidenkin adjektiivien toimivuutta voi hyvin arvioida hallituksen elvytystoimissa.

Kun työttömyys osuu kohdalle, se on aina inhimillinen tragedia. Tänä vuonna tragedian ennustetaan osuvan 8 prosenttiin työvoimasta. Siksi on tehtävä kaikki mahdollinen työpaikkojen säilyttämiseksi. Siitä huolimatta totuuden toinen puoli on se, että vaikka syytäisimme rahaa kuinka paljon, tätä maailmanlaajuista taantumanpyörää emme saa käännettyä. Voimme ainoastaan ehkä lisätä kitkaa sen pyörimiseen, korjata rakenteita ja satsata tulevaan, kuten valtiovarainministeri totesi.

Talouskriisistä toipuminen tulee yhdistää ilmasto- ja energiakriisistä selviämiseen. Se on todettu monessa puheenvuorossa. Metsäenergialle ja tuulivoimalle tulee asettaa syöttötariffit, jotta uusiutuvan energian tuotanto saadaan todelliseen kasvuun myös Suomessa. Uusiutuva energia tarkoittaa aina uusia työpaikkoja ja uutta teknologiaa. Se on myös hyvää alueellistamispolitiikkaa, sillä etenkin metsäenergiatuotanto sijaitsee juuri niillä kaivatuilla haja-asutusalueilla.

Winwind on yksi hyvä esimerkki uusista työpaikoista. Yhtiö perustaa Haminaan ensi vaiheessa 200 henkilöä työllistävän tuulivoimalatehtaan. Iloinen tämän päivän uutinen on se, että Google osti Summan paperitehtaan perustaakseen sinne tietotekniikkakeskuksen.

Lisätalousarvioesityksessä valtion lisärahaa kohdennetaan kuntien päiväkotien ja koulujen korjauksiin. Myös toimet asuntorakentamisen vauhdittamiseksi ovat tärkeitä kunnille, joilla on tarvetta vuokra-asuntojen uustuotannolle. Kotitalousvähennyksen ja korjausavustusten kasvattaminen lisäävät myös yksityisten ja taloyhtiöiden mahdollisuuksia työllistää. Kuten huomaatte, nämä ovat aika miehisiä aloja. Sen takia elvytyspaketti kaipaisi myöskin sukupuolivaikutusten arviointia.

Pitää muistaa, että taloustaantuman aikana tulee huolehtia myös ihmisten jaksamisesta ja henkisestä hyvinvoinnista. Siksi myös kulttuuri on hyvä kohde elvytykselle koko maassa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on elokuvakylä, joka työllistää ihmisiä maakunnan ulkopuoleltakin. Rahaa voidaan ohjata myös kulttuuriperintökohteiden kunnostamiseen. Tässä tilanteessa voisi miettiä myös valtion museoiden muuttamista pääsymaksuttomiksi, jotta myös työttömillä ja lapsiryhmillä kouluissa ja päiväkodeissa säilyy mahdollisuus ammentaa voimavaroja kulttuurista. Pienellä rahalla saisi ison vaikutuksen.

Talouden tilan heikkeneminen etenee edelleen. Ensin tulilinjalla ovat olleet kansainväliset pankit, sitten maailmanlaajuista kauppaa käyvät suuryritykset, jotka lomauttavat ja irtisanovat juuri nyt, mutta valitettavasti tähän tämä ei pääty. Kierre jatkuu seuraavaksi pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, kuntiin, maakuntiin ja viiden kautta tietysti myös valtiontalouteen.

Taloustilanteen heikkeneminen vaikuttaa erityisesti niiden kuntien talouteen, joiden riippuvuus yhteisöverosta on suuri. Kuntien yhteenlaskettu tulos jää negatiiviseksi ensimmäistä kertaa tällä vuosikymmenellä, ja ensi vuosi on vieläkin heikompi. Elvytystoimia tarvitaan, mutta pääministerin linja tässä on oikea. Kuntien ensimmäisistä avustuksista päätetään kevään kehysriihessä tämän hallitustaipaleen puolivälissä. Rahaa ei voi syytää kunnille etukäteen ja harkitsematta, kuten oppositio vaatii. Valtionavustuksen tulee tukea kunta- ja palvelurakenteen kehittämistä.

Oleellista on myös miettiä rakenteita. Nyt pitää tehdä yhteistyötä EU:ssa finanssitalouden vakauttamiseksi ja pankkivalvonnan tiukentamiseksi. Kiireellistä on myös pohtia laajassa yhteistyössä sitä, miten Euroopan maat alkavat yhdessä suunnitella velan takaisinmaksuohjelmaa.

Hyvä elvytys on aina myös hyvää ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa uusi presidentti Barack Obama ja hänen 800 miljardin dollarin talouden elvytyspakettinsa vähentää kasvihuonekaasujen määrää yli 61 tonnilla vuosittain. Tästä meille olisi sopivaa esimerkkiä. Toivoisinkin vastausta siihen, onko laskettu tai milloin lasketaan, mikä vaikutus tähän asti päätetyillä Suomen elvytystoimilla on kasvihuonekaasupäästöihin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan vastaavia debatteja käydään Oecd-maissa tällä hetkellä ilmiselvästi ihan joka paikassa, myöskin Yhdysvaltojen parlamentin kummassakin kamarissa. Yksi hyvin hyvin selvä ero näissä debateissa on sisällöllisesti. Se näkyy tänä päivänäkin niin, että se on, sanoisin, aika huikea. Arvoisan valtiovarainministerin puheen sinänsä noteeraisin varsin korkealle, sehän oli lennokas ja samalla asiapitoisuudeltaan hyvää luokkaa oleva hengentuote, mutta siitä puuttui yksi ainoa asia, joka siinä ehdottomasti olisi pitänyt olla: kannanotto harmaan ja mustan talouden alueeseen. Tämä on juuri se suuri ero, missä myöskin Suomi poikkeaa kaikista muista Pohjoismaista.

Norjassa — täällä kun kannettiin huolta Norjan tilanteesta, jossa öljytulot on pistetty jemmaan — niin kuin totesin, pelkästään Norjan hallituksen vararahasto on 305 miljardia euroa, rahamäärä, josta tämä valtio kantaa valtavaa huolta tällä hetkellä, kuinka sen arvo säilytettäisiin, koska pitää muistaa, että se öljyvaranto ehtyy erittäin pikavauhtia ja se kultakausi alkaa olla ohi. Norja on ruvennut miettimään sitä, millä kaikilla konsteilla saataisiin harmaan ja mustan talouden vyöhyke kuriin ja erikoisesti veroparatiisit kuriin. Kun siellä tehtiin asiaa koskeva tutkimus, se osoitti, että aivan erikoista, ihmeellistä on. Norjahan on hoitanut nämä kehitysyhteistyöasiansa ymmärrettävistä syistä aika tavalla hyvin. YK-velvoitteet on hoidettu kuntoon ja vielä ylitettykin. Sitten siellä ruvettiin miettimään, kun rahaa menee kehitysmaahan, että mihinkä se sieltä sitten oikein meneekään. Sehän meni veroparatiisiin ja palasi Norjaan takaisin. Eihän tämmöisessä ole kerta kaikkiaan mitään järkeä. Ei voida ajatellakaan, että tästä rahoitusjärjestelmäkurimuksesta, jossa me nyt olemme korviamme myöten Suomikin mukana, selvitään millään muulla kuin saattamalla veroparatiisit kuriin.

Ajatelkaapa, mikä on Yhdysvaltain tuorein elvytysohjelma, 800 miljardia dollaria miinus se puristus, minkä edustajainhuone siitä nipisti pois. Paljonko onkaan tällä hetkellä veroparatiiseissa pääomaa? 11 500 miljardia dollaria. Jos ajatellaan, että meidän pitäisi laittaa 5 miljardia tukea Nordea Pankille, jotta se voi antaa 50 miljardia euroa velkaa, lainaa, markkinoille, niin ajatelkaa, jos pohjarahastona on 11 500 miljardia dollaria pääomaa, niin ymmärrätte, että nämä ovat nappikauppaa kaikki. Tämä koko homma on nappikauppaa eikä mitään muuta kuin nappikauppaa. Tämän takia tästä ei selvitä millään muulla konstilla kuin sillä, että veroparatiisit saadaan kuriin.

Todettakoon vielä suomalaisesta ulottuvuudesta se, että nyt viime vuosina, kun vielä rahaa oli liikenteessä ja osinkojen maksuvaraa oli yhtiöillä, niistä maksettiin ulkomaille 4—8 miljardia euroa ja niistä maksettiin vain keskimäärin 6 prosenttia lähdeveroa, vrt., mikä on pääomaveroprosentti meillä jnp., siis toisin sanoen pimeeseen, pimeeseen, pimeeseen. Ei tarvitse mennä kuin Britanniaan, jossa pääomatuloilla on nollaprosentin verokanta, siis myöskin meidän omissa EU:n sisäisissä rakenteissa piilevät tämän laatuiset veroparatiisit. Näin asiat on hoidettava.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Meille kaikille lähes jokapäiväiset uutiset lomautuksista ja irtisanomisista ovat tulleet jo ikävänkin tutuiksi. Myös Lapissa iso luuta on lakaissut työpaikoilla. Viimeisin lomautusilmoitus tuli Tornion terästehtaalta. Vientien tilauskanta on tipahtanut, eikä tavaraa voi tehdä määräämättömästi varastoihin odottamaan parempia aikoja. Vastaavia uutisia kuuluu eri puolilta maata.

Periaatetasolla totean, että elvytystoimien tulisi olla valikoituja, väliaikaisia, joista ei synny pysyviä menoja, ja toimia tehokkaasti tässä ja nyt. Tästä näkökulmasta työnantajien kelamaksun poisto tuntuu kovin kyseenalaiselta. Ihmetystä lisää vielä se, että asiasta päätettiin ennen kuin tiedetään, miten päätöksen aikaansaama miljardiluokan vajaus kansalaisten perusturvan rahoituksessa paikataan.

Kelamaksun poistolla on myös elinkeinopoliittisia vaikutuksia, sillä sekä poistojen että palkkojen perusteella määräytyvä kelamaksun poisto hyödyttää enemmän suuria yrityksiä kuin pienyrittäjiä. Päätöksen suurin hyöty valuu suuryrityksille, erityisesti pääomavaltaiselle vientiteollisuudelle. Pienet yritykset sen sijaan jäävät lähinnä nuolemaan näppejään. Siten hallituksen eriarvoistava politiikka näyttää laajentuvan tavallisista ihmisistä myös elinkeinoelämään, vaikka porvaripuolueiden on yleensä koettu olevan yrittäjän ystävä.

Kuntatalous on meillä todellisissa ongelmissa. Yhteisöveron tuotto tippuu 40—50 prosenttia, ja samaan aikaan kuntien kulut kasvavat kuitenkin noin 4—5 prosenttia. Tämä osoittaa, että kuilu kuntien tulojen ja menojen välillä kasvaa. Silti kuntatalouden tilanteen helpottamiseksi ei esityksessä ole tarvittavia lisämäärärahoja, vaikka kuntien verotulot ovat myös työttömyyden kasvun seurauksena jäämässä huomattavasti ennakoitua pienemmiksi.

Nyt riskinä on, että kunnat nostavat verotustaan, leikkaavat terveyspalveluista, opetuksesta ja muista palveluista, vähentävät rakennusten peruskorjausinvestointeja sekä lomauttavat tai vähentävät henkilöstöään. Nämä toimet taas vahvistavat laskusuhdannetta entisestään. Yhteisövero on hyvin suhdanneherkkä, ja tämän vuoksi talouden sukeltaessa tulisikin harkittavaksi, pitäisikö kuntien osuus yhteisöverosta pitää ennallaan esimerkiksi kolme vuotta, jotta kunnat ehtivät sopeuttaa taloutensa eikä paniikkijarrutuksiin jouduttaisi.

Viime laman aikana kuntien henkilöstöä vähennettiin 10 prosenttia. Tämä entisestään syvensi lamaa, ja seurauksena oli jättityöttömyys, syrjäytyminen ja pitkäaikaisia ongelmia. Tähän samaan syntiin ei tässä taantumassa tule syyllistyä. Valitettavasti entinen kuntaministeri, arvostamani lappilainen kollega Hannes Manninen, ehti jo poistua, mutta ihmettelen hänen puheitaan siitä, että taas kerran kuntatyöntekijöiltä odotetaan uhrautumista palvelujen pelastamiseksi. Muistuttaisinkin häntä siitä, että kuntien tuottamat palvelut toteutetaan meillä jo nykyisellään pohjoismaiden alhaisimmalla kansantuoteosuudella ja pienimmällä henkilöstöosuudella työvoimasta. Kuntiemme palvelutuotanto on jo kansainvälisillä mittareilla todettu tehokkaaksi ja vaikuttavaksi.

Elvytyksen osalta hallituksen esittämät veronkevennykset eivät ole oikea tie umpikujasta eteenpäin pääsemiseksi. Tarvitsemme vahvaa panostusta kuntatalouteen. SDP esitti vaihtoehtobudjetissaan 600:aa miljoonaa euroa kuntatalouden vahvistamiseksi. Tämän lisäksi olemme tarjonneet pelastusrengasta kuntatalouden kurjistumisen välttämiseksi. Tarvitsemme myös toimia kotitalouksien ostovoiman turvaamiseksi ja teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi.

Asunto- ja yrityslainaus on kiristynyt, ja joko lainaa ei saa ollenkaan tai ainakin lainan hinta on noussut. Tämän seurauksena investoinnit ja hankinnat ovat tyrehtyneet. Yksityisten investointien on arvioitu tänä vuonna vähenevän 10 prosenttia. Myös rakennuslupien määrä on vähentynyt 25 prosenttia.

Etenkin peruskorjausrakentamiseen tulisi panostaa nyt, kun rakennustarvikkeiden hinnat ovat aikaisempaa edullisempia ja työvoimaa on käytössä rakentamisen romahtamisen seurauksena. Nyt on oikea aika koulujen, vanhainkotien ja päiväkotien rakentamiseen ja peruskorjaamiseen. Korjausvelkaa meillä on kertynyt aikaisemmilta vuosilta paljon.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa esitettiin, että hallitus on ryhtynyt elvytystoimiin liian myöhään ja hallitus elvyttää liian vähän. Toisaalta oltiin sitäkin mieltä, että elvytetään liikaa ja käytetään siihen liikaa rahaa. Yritän jollakin tavalla vastata näihin molempiin näkemyksiin tietämättä, mikä se SDP:n linja lopulta on.

On ensinnäkin todettava, että Suomi elvytti ensimmäisenä Euroopassa, ainakin Euroopan komission marraskuussa tekemän vertailun mukaan, kun Suomen budjettiesitys vuodelle 2009, tälle vuodelle, oli 27 jäsenmaan vertailussa EU:n elvyttävin. Alunperinkin nämä hallitusohjelmassa sovitut menolisäykset ajoitettiin suhdannepoliittisesti täsmälleen oikein. Olisi toki ollut houkuttelevaa tarttua sovittuihin veronalennuksiin jo hallituskauden alussa, mutta korkeasuhdanteen aikana tämä ei ollut perusteltua. Nyt aika on täsmälleen oikea.

Kuten sosialidemokraattienkin ryhmäpuheessa todettiin, me emme juurikaan voi vaikuttaa vientikysyntään ja tämän vuoksi meidän on pyrittävä vaikuttamaan kotimarkkinoilla. Tehokkainta tässä on veronkevennysten aikaansaama kysynnän lisäys.

Ed. Saarinen toi esiin huolensa siitä, että kaikkein pienituloisimmat eivät hyötyisi veronalennuksista millään tavalla. Juuri tästä syystä hallitus on päättänyt parantaa kaikkein pienituloisimpien asemaa historiallisen suurilla etuuskorotuksilla. Kaikkein pienimpien äitiys-, vanhempain-, isyys- ja sairauspäivärahojen varassa elävien etuuksia korotetaan peräti 140 eurolla kuukaudessa, mikä on ilmeisesti Suomen suurin etuuskorotus, mitkä koskaan on tehty.

Kaiken jälkeen oppositio väittää, että hallitus elvyttäisi liian vähän, mutta vielä tammikuussa viimeisimmän mittauksen mukaan, siis Euroopan komission mittauksen mukaan, 27 jäsenmaan joukossa elvytystoimet ovat Suomessa kolmanneksi suurimmat. Tämä johtaa tietysti siihen, mistä täälläkin on huolta kannettu, lisävelanottoa alijäämään ja lisävelanottoa.

Ed. Pulliainen oli optimistinen siinä, että olemme kaukana kriisistä. No, toki näin on, mutta nyt velkaantumistahti on 17 prosenttia, kun meillä nyt on 54 miljardia euroa velkaa ja tämän vuoden lopussa sitä velkaa on jo 62,5 miljardia euroa, niin on tämä aika hurja vauhti.

Siihen, miten tästä tilanteesta selvitään, on oikeastaan kolme perustietä. On leikkausten tie, rakenteellisten uudistusten tie ja vahvan talouskasvun tie. Minä uskon näihin kahteen jälkimmäiseen. Tämä edellyttää sitä, että myös kunnissa, myös vasemmistovetoisissa kunnissa, ollaan valmiita uudistamaan prosesseja ja toimintatapoja, ja ollaan valmiita panostamaan sellaiseen tulevaisuuteen katsovaan koulutukseen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin myös yritys- ja innovaatiokentässä, mitkä johtavat siihen, että Suomi on ensimmäisiä maita, jotka tästä kriisistä nousevat.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Alussa on syytä todeta kaksi asiaa. Sosiaalisen ja ympäristöä huomioivan markkinatalouden aika on tullut. Taantumasta johtuvat sosiaaliset seuraukset on hoidettava paremmin kuin viime laman aikana. Hallituksen ratkaisut yritysten ja viennin lainoituksen suhteen ovat erinomaisia. Pankkien varovaisen antolainauksen takia on välttämätöntä, että Finnvera rahoittaa laajamittaisesti mikro- ja pk-yrityksiä, jotka muodostavat Suomen yrityskannasta 99 prosenttia. Suurimmat työttömyysongelmat saattavat syntyä juuri sen takia, että mikro- ja pk-yritykset eivät pysty työllistämään yritysrahoituksen puutteessa.

Pidän Finnveran toimintakäytäntöä liian kankeana yritysten tarpeisiin nähden. Aika lainahakemuksen ja lainan saamisen välillä on liian pitkä. Finnveran toimintakäytäntöä onkin muutettava palvelemaan paremmin yrityksiä. Tosin olen kuullut suuntauksen kehittyneen.

Tuhansia yrityksiä joutuu tai ajetaan konkurssiin taantuman aikana. Nyt on säädettävä laki vaikkapa määräaikaisena, henkilökohtaisesta konkurssista. Näin taataan, ettei kunnollisia yrittäjiä rangaista vuosikymmenien velkavankeudella ja kärsimyksillä.

Taantuma osoittaa julkisen talouden haavoittuvuuden. Valtiovarainministeriön arvio lisävelan paisumisesta 30 miljardiin euroon on mittava. Myös kunnat korottavat velanoton lisäksi veroja ja maksuja. Näin suuri julkisen talouden velkaantuminen on liian kova riski. Velanottoa on rajoitettava.

Arvoisa puhemies! Kunnat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana velkaantuneet, vaikka niiden valtionosuudet ja verotulot ovat kaksinkertaistuneet. Kuntien on rahan ruinaamisen sijasta kehitettävä keinoja menotalouden hallintaan. Kun menot eivät ole hallinnassa, uhkaa kuntavero nousta yli kansalaisten sietokyvyn. Kuntien pelastamiseksi ehdotetaan muun muassa yhteisöveron korotusta. En suosittele yritysten verottamisen kiristämistä.

Vuoteen 2030 mennessä työvoimasta poistuu eläkkeelle noin 300 000 kansalaista. Eläkkeet sekä vanhusväestön sosiaali- ja terveyspalvelut on rahoitettava. Työuran pidentäminen sen alusta ja lopusta tulee välttämättömäksi. Koulutusputkea on lyhennettävä vuodella tai kahdella. Keskimääräistä eläkkeellelähtöikää on siirrettävä noin 65 vuoteen. On tarjottava yli 68-vuotiaille mahdollisuuksia osa-aikaiseen työntekoon. Myös ulkomainen työvoima pitää sopeuttaa työelämäämme paremmin. Väestön eläköitymisestä johtuvien menojen kasvusta voi pahimmillaan aiheutua julkisen talouden pysyvä velkakierre ja verotuksen kiristyminen.

Eläkemaksuja on syytä nostaa. Eläkerahastojen riskienhallintaa on kehitettävä. Myös ilmastonmuutoksen hillitseminen lisää julkisen talouden menoja. Tämäkin on otettava menotalouden hallinnassa huomioon.

Kansallisesti ja kansainvälisesti on sovittava rahatalouden rajoituksista. Pankkien ja rahoituslaitoksien vakavaraisuusvaatimuksia pitää kiristää. Kvartaalitalous ei pidemmän päälle toimi. Suuryritysten johtaminen kolmen kuukauden periodilla ei ole pitkäjännitteistä. Huomion keskittäminen suuriin osinkoihin ohittaa yritysten investointi-, tutkimus- ja kehittämistarpeet.

Suuryritysten johtajien palkkaus- ja optioseikkailut ovat jo pitkään olleet ylimitoitettuja. Työntekijöiltä kyllä vaaditaan palkkamalttia, mutta johtajien tulot nostetaan usein pilviin. Nyt työntekijöiltä ja johtajilta odotetaan palkkamalttia, kun yritysten taloudellinen liikkumavara on olematon.

Arvoisa puhemies! Kotitalouksien velkaantuminen ylitti vuonna 2007 sadan prosentin rajan. Se on seurausta matalasta korosta, ylipitkistä laina-ajoista ja luottokorteista. Asuntolainaa ottaneiden kotitalouksien joukossa on sellaisia, joiden tuloista menee 60—80 prosenttia asuntolainojen lyhennyksiin. Pankkien riskienhallinta ei ole ollut kunnossa. Nyt onkin aika toteuttaa puhemies Niinistön ajatus roskapankista, joka takaa maksuvaikeuksiin joutuneille perheille mahdollisuuden asumiseen vuokralla lainarahalla ostamassaan asunnossa. Maksukyvyn parantuessa perhe voi taas ryhtyä lyhentämään asuntolainaa. Roskapankin avulla estettäisiin monien sosiaalisten ongelmien syntyminen.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus julkaisi tosiaan toissa viikolla lisäbudjettiin liittyen elvytyspakettinsa, joka pyrkii tehokkain keinoin torjumaan kriisin vaikutuksia yhteiskunnassamme. Päähallituspuolueena keskusta on ollut merkittävässä osassa hallituksen tekemissä linjauksissa, ja erityiskiitos täytyy antaa ministeri Pekkariselle valmistelusta.

Kokonaisvaikutuksissa puhutaan noin 2 miljardista eurosta ja vaikutuksissa työllisyyteen noin 25 000 henkilötyövuodesta. Lisätalousarvion päätavoitteenahan on kansainvälisen taloustaantuman seurauksista johtuvan suhdannetyöttömyyden ehkäiseminen. Tähän pyritään tietysti työllisyyttä edistävillä toimilla, kuten väylä- ja rakennusinvestoinneilla, jotka lisäävät työllisyyttä muun muassa suhdanneherkillä aloilla. Perustienpitoon suunnataan 50 miljoonaa euroa lisärahaa, joka kohdistuu muun muassa siltoihin ja kevyen liikenteen väyliin. Maa- ja metsätalousministeriön alalla vesihuoltoon ohjataan noin 4 miljoonaa euroa ja ympäristöministeriön alalla ympäristötöihin 2 miljoonaa euroa, runkoviemäreihin, yhdysvesijohtoihin jne. Uskon, että enemmänkin vesihuoltohankkeita saataisiin tänä vuonna käynnistettyä.

Arvoisa puhemies! Työllisyyteen vaikuttavista ratkaisuista voi mainita esimerkiksi jo ennen joulua tehdyn kotitalousvähennyksen korotuspäätöksen 3 000 euroon tänä vuonna. Nyt sitten tehtiin 125 miljoonan euron kohdistus korjausavustuksien myöntämiseen asunto-osakeyhtiöille. Uusien vuoka-asuntojen rakentamiseen ja asuntojen korjaamiseen tänä ja ensi vuonna hyväksyttävien korkotukilainojen valtuuteen lisätään tuo 250 miljoonaa euroa, josta aiemmin jo puhuttiin.

Arvoisa puhemies! Toisena painopisteenä elvytyksessä on koulutuksen ja tutkimuksen tukeminen. Elvytyspaketissa julkiseen tutkimus- ja kehitystoimintaan lisätään 12,5 miljoonaa euroa. Tekesin ympäristö- ja energiasektorin myöntämisvaltuuksia korotetaan 15 miljoonalla eurolla. Osa näistäkin rahoista suuntautuu tietysti myös tuonne omille kotikulmille Savoon, toivottavasti.

Työttömyyden vaikutuksia lievennetään lisäämällä opiskelijapaikkoja ammatilliseen koulutukseen sekä ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan aikuiskoulutukseen. Järjestelmää on kehitettävä niin, että myös korkeasti koulutetuille on tarjolla työllistämiseen johtavaa koulutusta. Tämän vuoksi onkin hyvä, että työttömän omavalintainen koulutus tulee jatkossa työttömien aktivointitoimenpiteiden joukkoon. Lisäksi oppisopimuskoulutus avataan myös korkeakoulutetuille. Näillä keinoin pystytään ehkä myös ehkäisemään viime vuoden maisterisuman aiheuttamaa akateemista työttömyyttä.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että Savonlinnan ohitustietä tällä kertaa aikaistettiin, kun sitä on myöhennetty aikaisemmin. Töitä tietysti vielä meille jää Lusi—Juva-välin saattamiseksi kokonaan kuntoon. Etelä-Savolle elvytyspaketissa oli infrahankkeiden lisäksi myös Mikkelin Mikael-koulun peruskorjaus- ja laajennusavustus. Rakentamisen osaltahan elvytyspaketti jakautuu koko maahan ja Savo saa oman osuutensa muun muassa tänä vuonna aloitettaviin homekoulukorjauksiin. Joka puolella näitä homerakentamiseen liittyviä hankkeita löytyisi eri ministeriöitten alalla, niin että toivon, että myöhemmin voidaan tähän vielä ehkä lisätä jotain.

Arvoisa puhemies! Pääoma- ja ansiotulojakoa koskevia säännöksiä on päätetty muuttaa, mikä helpottaa yksityisten elinkeinonharjoittajien ja maatalousyrittäjien asemaa. Heidän jaettava yritystulonsa voidaan tulevaisuudessa verottaa kokonaan ansiotulona, mikä koskee myös veroyhtymästä saatua tulo-osuutta. Pääomatulon määrän voi sitten valita kolmesta vaihtoehdosta: 0, 10 tai 20 prosenttia nettovarallisuudesta.

Peltojen siirtymistä aktiivista maataloutta harjoittaville edistetään säätämällä luovutusvoitot väliaikaisesti verovapaiksi. Verovapaus koskee luonnollisen henkilön sekä kuolinpesän tänä ja ensi vuonna tekemiä luovutuksia, jotka tehdään nimenomaan aktiivista maataloutta harjoittaville maatalousyrittäjille.

Arvoisa puhemies! On kuitenkin huomioitava, että suhdannekehitystä ei ole mahdollista yksiselitteisesti ohjailla valtion toimesta. Suomen kansantalouden suurimmat haasteet tulevaisuudessa johtuvat väestön ikääntymisestä. Julkisten menojen voimakas kasvu alkaa jo lähivuosina, ensi vuosikymmenellä, olla runsasta, ja siihen pitää varautua talouden kestävyyttä parantamalla. Tähän tähtäävät muun muassa valtionhallinnon tuottavuusohjelma ja Paras-hanke. Työtä tukemalla saamme yhteiskunnan talouden rattaat taas pyörimään vinhemmin ja estämme Suomen ajautumisen 1990-luvun alun kaltaiseen tilanteeseen.

Arvoisa puhemies! Kun en debatissa saanut puheenvuoroa, muutaman kommentin sinne vielä kuitenkin haluan sanoa.

Ed. Gustafssonin kanssa olen samaa mieltä siitä, että Vanhasen ykköshallitus teki hyvää työtä.

Ed. Urpilaiselle olisin kommentoinut, että Vanhasen Työtä Suomessa -ohjelmalla halutaan turvata ei vain velanmaksua vaan myös työpaikkoja ja palveluitten rahoitusta.

Ilkka Viljanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun koko päivän ajan on tullut todistettua useamman edustajan suusta, että hallituksen toimet taloustaantuman seuraamuksien hillitsemiseksi ovat täysin oikeita, on kuitenkin älyllistä rehellisyyttä tunnustaa se, eikä pelkästään rehellisyyttä vaan myös vastuullisuutta, että kaikkeen ei edes erinomainen hallitus pysty eikä siihen pysty ylipäätänsä yhteiskunta, valtio tai julkinen hallinto.

Toiselta puolelta tarvitsemme kuitenkin malttia ja vastuullisuutta, kun rakennamme lähiajan tulevaisuutta, mutta katsomme samalla myöskin pitemmälle eteenpäin. Sitä on miettinyt tässä viimeisten viikkojen aikana, kuinka paljon hallitus on jo kahden ensimmäisen toimintavuotensa aikana tehnyt sellaisia toimia, jotka ovat nyt tässä tilanteessa ja hetkessä avuksi ja tueksi: ostovoiman lisäämistä veroratkaisuilla ja monilla täällä jo aiemmin mainituilla tulonsiirroilla.

Edelleen talouden taantuman oikaisuliike tapahtuu kuitenkin pitkälti yrityssektorin selviytymisellä tulevina kuukausina, sen kautta, miten tilauskannan heikkeneminen vaikuttaa akuuttiin yrityksen kassatilanteeseen ja miten rahoitus saadaan hoidettua. Minua on joskus, vähän kaukaa haettuna, mietityttänyt lentokoneessa turvaohjeiden kuulemisen yhteydessä opastus siitä, että asenna happinaamari ensin itsellesi ja auta tämän jälkeen kaveria. Tätä etenemismallia mietitään varmaan tänä päivänä tuhansissa suomalaisissa pk-yrityksissä: miten selviän hengissä, että pystyisin auttamaan myöskin kaveria eli sitä työntekijää?

Toimittuani itse aikanani toistakymmentä vuotta yrittäjänä ja työllistettyäni 15—20 henkilöä vuodessa väitän, että se on yrittäjälle monien mietintätaistelujen aikaa silloin, kun suhdanteet heikkenevät. On luonnollista, että pahimmassa ikeessä ovat nyt ne yrittäjät, jotka eivät ole nousukaudenkaan aikana päässeet nousukiitoon. Heidän kohdallaan ylimenokauden siltarahoituksen saaminen on varmasti tänä päivänä hankalampaa.

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu paljon kuntien heikkenevästä taloudesta. Siitä ovat kaikki huolissaan, eikä sulkaa pysty ottamaan kukaan yksinään. Mutta olen myöskin sitä mieltä, että homma ei ratkea sillä, että rahaa hakataan jatkuvasti vanhojen rakenteiden päälle. Sen tietää meistä jokainen. Rakenne ja järjestelmä siellä taustalla vaatisivat elvytystä, ja sitä ei hoideta pelkästään lisäeuroilla. Meillä on hyvinvointiyhteiskunta ollut vuosikymmeniä, ja se on toiminut pienemmälläkin euromäärällä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen elvytyspaketti on parasta mahdollista lääkettä siltä osin, mitä yhteiskunta voi tässä globaalissa taloustaantumassa tehdä. On luonnollista, että oppositio toteaa, ja sen rooliinkin kuuluu todeta, että suunta on oikea, mutta se on aina vajavainen ja hidas. Muistan hyvin parikymmentä vuotta sitten, että kun olin kesätöissä Lahdessa maauimalassa ja menin aamulla kuudelta töihin, niin eläkeläismummot sanoivat, että miksei tämä voi aueta puoli kuudelta, ettei tarvitsisi jonottaa. Totesin heille, että vaikka tämä avattaisiin viideltä, te olisitte täällä puoli viisi odottamassa. Tässä on vähän samanlainen henki, että kun annetaan 5 miljardia, pitäisi antaa 6, kun annetaan 8, pyydettäisiin 9:ää. Koskaan eivät ole asiat hyvin.

Toivoisinkin, että kun valtiota varmasti tarvitaan tulevinakin kuukausina näissä elvytystalkoissa mukana, niin tähän vipuvarsieuro-periaatteeseen, mikä nyt useammassa hankkeessa on erinomaisesti toteutunut, kiinnitetään entistä enemmän huomiota ja sitä voitaisiin käyttää myöskin jonkinlaisena mittarina ja näiden kohdistamisien perusteena.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Pitkäjänteinen panostus osaamiseen, tutkimukseen ja teknologiaan on tuottanut suomalaisten hyvinvoinnin ja kansantalouden kannalta hyviä tuloksia. Toimintaympäristön muutoksiin sopeutuminen ja uusiin haasteisiin vastaaminen edellyttää innovaatiotoiminnan laajentamista ja syventämistä aivan ilman muuta.

Elvyttävän lisätalousarvion työllisyyttä suoraan edistävien toimien, kuten väyläinvestointien, rakentamisen, peruskorjausten sekä kelamaksun poiston, lisäksi painopisteenä on, aivan oikein, koulutus ja tutkimus. Ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkoja sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan määrärahoja lisätään. Hallitus lisää myös peruskoulujen toteutusaikaista ja jälkirahoitteista peruskorjausvaltuutta yli 30 miljoonalla eurolla. Kokonaisuudessaan päätöksellä käynnistetään 77 miljoonan hankkeet.

Kasvavan työttömyyden vaikutuksia pyritään lieventämään lisäämällä opiskelijapaikkoja ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen sekä ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan aikuiskoulutukseen yhteensä 2 150. Oppisopimuskoulutus, mikä on erinomainen juttu, avataan myös korkeakoulutetuille. Kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen valtionosuutta lisätään 3 miljoonaa euroa ja sillä saavutetaan noin 1 000 opiskelijapaikan lisäys 2009—2011 nimenomaan ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa.

Koulutuksen volyymin laajentamiseen liittyvien toimien lisäksi opetushallinnossa on paraikaa käynnissä useita koulutusta ja työllistymistä tukevia hankkeita. Menossa ovat ammatillisten perustutkintojen ja niiden perusteiden uudistaminen, ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilut eli niin sanottu ammattistartti, työssäoppimisen kokeilut, oppisopimuskoulutus, työnjohtokoulutuskokeilut ja vielä ammattiosaajan työkykypassi. Pidän näitä kaikkia erinomaisina asioina tässä tilanteessa.

Arvoisa puhemies! Elinikäisen oppimisen ajatus ei toteudu ilman, että neuvonta- ja ohjauspalvelut koulutuksesta, ammateista ja työelämästä ovat kaikkien kansalaisten saatavilla. Nyt tähän aikuisten ohjaukseen kohdennetaan valtakunnallisesti yli 26 miljoonan euron resurssit. Opin ovi -hankekokonaisuuteen kuuluu 30 alueellista ohjauksen kehittämisprojektia ja niiden koordinointi. Tätä erittäin mittavaa valtakunnallista aikuisten ohjauksen kehittämistyötä hallinnoi ilokseni Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu yhdessä Jyväskylän yliopiston ja työvoimaopiston kanssa. Odotamme tältä toiminnalta erittäin paljon.

Arvoisa puhemies! Olen iloinen keskustan pitkäaikaisen tavoitteen, takuueläkkeen, toteutumisesta vielä tällä vaalikaudella. Maaliskuun alusta 2011 voimaan tuleva takuueläke parantaa pienintä kansaneläkettä yli 100 euroa, ja noita takuueläkkeen saajia on meillä yli 120 000 ja valtaosa heistä on naisia. Osa noista naisista on tehnyt pitkään hoivatyötä kotonaan. Nyt hyväksytty takuueläke on erinomainen linjaus näiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten perusturvan vahvistamiseksi.

Erittäin iso ilonaihe ovat myös lapsiperheiden perusturvan parannukset. Lapsilisät, kotihoidon tuki ja vähimmäispäivärahat sidotaan maaliskuun alusta 2011 indeksiin, kuten myös keskusta on pitkään toivonut. Näitä parannuksia on yritetty saada läpi vuosikausia ja on aivan välttämätöntä, että sosiaaliturva säilyttää pitkällä tähtäimellä ostovoimansa. Lapsilisät, kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki ovat olennaisen tärkeitä elementtejä lapsiperheiden perusturvassa.

Opposition parjaama mutta tosiasiassa hyvää työtä tehnyt Sata-komitea linjasi myös, että perusturvaetuuksien riittävyys arvioidaan vastedes vaalikausittain, ja näin myös tapahtuu. (Ed. Gustafsson: Mitä se auttaa köyhintä?)

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Oppositio on täällä monissa kommenteissaan väittänyt, ettei hallitus ole tehnyt riittävästi tämän taantuman torjumiseksi. On sanottu, että hallitus ei elvytä riittävästi, ja samaan aikaan on väitetty, että hallitus ei piittaa kuntatalouden tilasta. (Ed. Gustafsson: Suomen Yrittäjät on samaa mieltä!) Mikään näistä väitteistä ei pidä paikkaansa.

Tähän lisätalousarvioon sisältyvät toiveet ovat hyvin järeä kokonaisuus, ja ne täydentävät erinomaisesti aiempia elvyttäviä budjetteja. Yritykset kaikkialla ovat odottaneet tätä pakettia kovasti, ja näillä lukuisilla toimenpiteillä, joita tähän sisältyy, autetaan yrityksiä kohtaamaan tätä taantumaa ja työllistämään edelleen. Nyt meidän onkin ensiarvoisen tärkeää pitää huolta yksityisestä sektorista, yrityksistä, ja sen työpaikoista. Se on kaikkein paras ja tehokkain keino tällä hetkellä tukea kuntataloutta ja kuntapalveluja. Taantuma on nyt kohdannut yksityisen sektorin. Vaikutukset julkiselle sektorille kuntiin tulevat viiveellä, ja näillä toimenpiteillä toivottavasti pystymme niitä ehkäisemään.

Yhteensä yli 60 miljardin tuki- ja takausjärjestelypaketti yritysrahoitukseen toivottavasti vaikuttaa siihen, että elinkelpoiset yritykset pystyvät jatkamaan toimintaansa ja työpaikat säilyvät. Myös yritysten poisto-oikeuksien kaksinkertaistaminen on konkreettinen ja tervetullut tuki yrityksille tässä tilanteessa.

Myös kelamaksun poistamista on arvosteltu. On haluttu unohtaa sen elvyttävä vaikutus niin yksityisellä sektorilla kuin kunnissakin. Kunnille vuositasolla kelamaksun poistaminen tietää nettovaikutuksena 248 miljoonan euron säästöä. Kuntien työvoimakustannusten keveneminen toimii täsmätukena kuntien työllisyyden ylläpitämisessä paljon paremmin kuin jos vastaava tuki tuotaisiin esimerkiksi valtionosuusjärjestelmien kautta.

Kuntaliiton eilen julkaisema kuntapalvelujen pelastusohjelma sisältää paljon hyviä esityksiä. Erittäin iloinen olen siitä, että siellä korostetaan tuottavien ja vaikuttavuutta lisäävien toimien tärkeyttä. Yksin rahalla ei näitä kuntatalouden ongelmia pelastetakaan, vaan nyt viimeistään on kuntapäättäjien ymmärrettävä rakenteellisten uudistusten ja uusien toimenpiteiden tärkeys ja ryhdyttävä niihin. Esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusviraston selvityksen mukaan sosiaali- ja terveyssektorilla olisi tehostettavaa arviolta miljardin verran.

Myös yksityisen ihmisen pärjääminen on otettu elvytystoimissa huomioon. Elvytystoimien keskiössä on työpaikkojen turvaaminen. Niille, jotka kuitenkin joutuvat lomautetuiksi tai menettävät työpaikkansa, on tulossa merkittäviä panostuksia koulutuksen kehittämiseen. Ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen sekä ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen on tulossa 2 150 lisäpaikkaa. Koulutettavien mahdollisuudet tulla työllistetyiksi paranevat merkittävästi. Merkittävä parannus aiempaan on myös se, että akateemisesti koulutetuille tarjotaan aiempaa paremmin räätälöityä koulutusta.

Muutosturvaa laajennetaan ja mukaan otetaan irtisanottujen lisäksi myös lomautetut. Muutosturva-asioiden läpivientiin on osoitettu te-toimistoille 1,2 miljoonan lisäys, talous- ja velkaneuvontaan 1,5 miljoonan. Nämä ja monet muut panostukset, joita tässä en voi kaikkia luetella, ovat täsmätoimia, joilla tavallisten ihmisten asemaa helpotetaan kurjassa taloustilanteessa.

Heikkenevän taloustilanteen aikana meidän pitäisi helpottaa yritysten mahdollisuutta palkata henkilöitä määräaikaisiin työsuhteisiin. Työttömälle tai lomautetulle on parempi olla töissä edes muutama kuukausi ja pysyä mukana yhteiskunnassa kuin jäädä kotiin. Esimerkiksi laajentamalla yksinyrittäjän palkkatukea vain väliaikaisesti tämän taantuman ajaksi kattamaan myös määräaikaiset työsuhteet luotaisiin eri puolilla Suomea tuhansia uusia työpaikkoja. Samalla helpotettaisiin yrittäjien jaksamista näinä vaikeina talouskriisin aikoina. Vaikka toimet taantuman nujertamiseksi ovat nyt moninaiset, tarvitaan jatkuvasti uusia keinoja talouden suunnan kääntämiseksi.

Lopuksi on syytä muistaa, että talouden taantuma ei todellakaan kosketa kaikkia suomalaisia rajusti ja täysillä. Jos työpaikka säilyy, ei perheellä ole hätää, päinvastoin. Inflaation aleneminen ja ostovoiman kasvaminen tuovat monelle perheelle lisäeuroja kulutukseen. Tämä koskee myös eläkeläisiä, ja erityisesti veronkevennyksillä tietenkin on kaikkein suurin vaikutus. Vaikka taloustilanne on vaikea, on hallitus mielestäni tehnyt erittäin hyvän ja tilannetta parhaalla tavalla helpottavan lisätalousarvion. (Ed. Gustafsson: Mihin unohtui kuntaelvytys!)

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssämme on nyt hallituksen niin sanottu elvytysbudjetti, jota kutsutaan myös luottamuspaketiksi, jolla viimeinkin yritetään toimia uhkaavaa lamaa vastaan. Herättääkö se luottamusta? Voimme tietenkin kukin arvioida, mikä se on tässä tilanteessa ja tässä tapauksessa. Ristiriitaisia tunteita se joka tapauksessa on herättänyt, ei vain ainoastaan oppositiossa vaan myös eri asiantuntijoitten osalta. Suurimpia ristiriitoja ovat olleet ennen kaikkea veronkevennykset ja niiden vaikutus sekä kelamaksun poiston todellinen vaikuttavuus.

Hyvääkin on, muun muassa satsaukset muutosturvaan, työttömien nopeaan työllistymiseen, ammattitaitoa vailla olevien koulutuksen sekä ammatillisen koulutuksen lisäpaikkoihin. Nämä saavat kiitosta. Näihin toimiin on päädytty osittain työmarkkinajärjestöjen yleisen ehdotuksen, sosiaalitupon, myötävaikutuksella.

Arvoisa herra puhemies! Sen sijaan kuntatalouden ahdinkoon hallitus suhtautuu käsittämättömän ylimielisesti. Kun me puhumme kuntapalveluista, me puhumme viime kädessä ihmisistä: pienistä lapsista, nuorista, äideistä, isistä, isovanhemmista, ukeista, mummoista, työssä käyvistä, työttömistä, sairaista, eli ihmisistä, jotka tarvitsevat erilaisia kuntapalveluja. Tuntuu siltä, ettei hallituksessa ole millään tavalla ymmärretty sitä uhkaa, joka kohdistuu nyt kansalaisten perusoikeuksiin ja kuntien tuottamiin lakisääteisiin peruspalveluihin. Kunnat on jätetty totaalisesti yksin. Kunnat ja kuntapäättäjät ovat kohtuuttomassa tilanteessa, kun yrittävät selvitä lamasta ja siitä johtuvista taloudellisista vaikeuksista. Jos hallituksella olisi todellista tahtoa, se voisi vaikuttaa ja helpottaa kuntien tilannetta. Valitettavaa on, ettei tätä tahtoa löydy. Nyt tarvitaan toimenpiteitä sekä valtiolta että kunnilta. Tarvitaan yhteisvastuuta.

Hallitus keventää valtionverotusta 3 miljardia, mutta pakottaa kuntia nostamaan kuntaverotusta. Ongelmallista tämä on siksi, että kuntavero on tasavero, joten se kohdistuu kaikkein raskaimmin pieni- ja keskituloisiin ihmisiin eli niihin ihmisiin, jotka tarvitsisivat kaikkein eniten apua ja tukea. Energiaverojen korotukset ovat jo aiemmin kohdistuneet kaikkein kovimmin juuri heihin. Tämän lisäksi valtiovarainministeri Katainen on väläytellyt yhä uusia välillisten verojen korotuksia samalla, kun hän ajaa valtion ansiotuloverotuksen kevennyksiä kaikkiin tuloluokkiin. Ihmisten kannalta tämä ei ole oikeudenmukaista. Koko hallituksen toimiaikaa on leimannut ihmisten arkielämän ymmärtämättömyys. On kohtuutonta, että talouslaman perheille aiheuttamaa taloudellista huolta ja painetta vielä pahennetaan kuntapalveluiden heikentämisellä nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetuksen ja kuntapalveluiden osalta.

Meille kaikille on varmasti tullut viestejä eri kunnista, että kunnat leikkaavat opetustoimen rahoituksesta ja ryhmäkokoja kasvatetaan, erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria integroidaan perusryhmiin ilman mitään erityisiä tukimuotoja. Joissakin kunnissa suunnitellaan myös opetushenkilöstön lomautuksia. Tämän päivän puheet ovat osoittaneet sen, ettei hallitus ole kuullut näitä viestejä tai se suhtautuu niihin välinpitämättömästi. Vaikea sanoa, mutta hämmästystä herättää.

Arvoisa puhemies! On valitettavaa, että kunnat joutuvat heikentämään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Ongelmallista tässä on jälleen se, että se kohdistuu kaikkein heikoimpiin ihmisiin. Tämän lisäksi vaatimuksia on kohdistettu kunnallisiin työntekijöihin. Me muistamme puolentoista vuoden takaisen kokoomuksen vaatimuksen kuntapalkkojen korottamisesta, jonka lopulta maksoivat kunnat. Nyt tuntuu kyllä kovin kohtuuttomalta vaatia tämän kaiken päälle kuntatyöntekijöiltä palkkamalttia. Toinen vaatimus on ollut, että kuntatyöntekijät vaihtaisivat lomarahat vapaiksi, mutta miten ihmeessä sosiaali- ja terveyssektoreilla voidaan pitää ylimääräisiä vapaita, kun nyt jo toimitaan vajaalla henkilöstöllä ja toimintoja joudutaan sulkemaan kesäajaksi? Nämä hallituspuolueiden edustajien vaatimukset ovat outoja, elitistisiä ja arkielämälle vieraita.

Arvoisa herra puhemies! Me sosialidemokraatit vaadimme pikaisesti valtiontalouden kehysten uudelleen arviointia ja hyvinvointielvytystä. Aivan kuten ryhmämme puheenjohtaja Tarja Filatov tiistaina mainitsi, ei voi olla niin, että yritysten ja pankkien asioissa kiirehditään ja joustetaan, mutta ihmisten tuessa puristetaan kehyksin ja tarjotaan helpotusta vasta seuraavalla vaalikaudella. Kysymys on arvovalinnoista.

Hallituksen keinot ovat monilta osin epäoikeudenmukaisia ja tehottomia. Suurituloisten veronkevennyksillä ei ole työllisyysvaikutuksia, eikä tuotannon turvaaminen yrityksissä riitä, ellei kysyntää haluta elvyttää. Työnantajien kelamaksun poistaminen ilman korvaavaa rahoitusrakennetta on täysin vastuutonta politiikkaa. Kelamaksun poistoa korvaamaan tarvitaan pysyvä lainsäädäntö ja rakenne, jossa turvataan kansaneläkkeiden maksuvalmius ja jossa vastuuta jaetaan oikeudenmukaisesti, (Puhemies: 5 minuuttia ja 6:kin minuuttia kulunut!) mikä nykyisessä työnantajien kelamaksuissa toteutuu.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Kuulimme pääministerin ilmoituksen hallituksen politiikasta tiistaina. Odotin häneltä hallituksen kannanottoa niin kuntatalouteen kuin valtion tuottavuusohjelmaan. Kuntataloudesta pääministeri ilmoitti, että kuntien palkkaratkaisujen tulee olla maltillisia ja kuntatalous kohtaa taantuman kovimmillaan vasta myöhemmässä vaiheessa.

Näin se on, suurin taantuma iskee viiveellä kuntatalouteen. Minusta kuntien elvytysohjelma on yhtä tärkeä ja kiireellinen kuin yrityksien ja pankkisektorimme toimintakyvyn varmistaminen. Hallituksen on syytä ryhtyä ripeisiin toimiin, jotta toivo säilyy kunnissakin. Nyt monissa kunnissa taloudellinen tilanne on jo tukala. Kunnissa ei ole paljon muita vaihtoehtoja talouden tasapainottamiseksi kuin investointi- ja käyttötalousmenojen leikkaukset sekä veroprosentin nosto. Tiedämme kaikki, että nämä toimet eivät ole elvyttäviä toimenpiteitä. Valitettavasti hallitus vielä miettii, mitä pitäisi tehdä.

Kuntapalveluiden alasajo aiheuttaa hyvinvointipalveluihin vajetta ja vähentää myös palvelujen ja tuotteiden ostoa pk-yrityksiltä. Luulisi, että nyt on katsottava eteenpäin ja huolehdittava siitä, että oppilaat voivat opiskella, ihmiset pääsevät terveyskeskukseen ja saavat tarpeellisia kuntapalveluita. Kuntapalveluiden alasajo ja siitä aiheutuneet seuraukset koettiin jo edellisen laman aikana. Eikö se jo riitä?

Sosiaaliturvauudistusta on valmisteltu jo lähes kaksi vuotta. Valitettavasti hallitus ei ole saanut aikaiseksi kokonaisratkaisua toimeentulon turvaamisesta kaikille ihmisille. On tietysti ikävä muistuttaa hallitusta siitä, että hallituksen päätöksillä ei ole köyhien ihmisten toimeentuloa turvattu. Asumiskustannusten huima kasvu edellyttäisi pikaisia toimia, muun muassa asumistuen maksuperusteiden korjaamista.

Arvoisa puhemies! Täytyy myös ihmetellä sitä, miten itsepäisesti hallitus ajaa tuottavuusohjelman toteuttamista. Nyt tiedetään, että yksityissektori ei lisää henkilöstöä, vaan päinvastoin lomauttaa ja irtisanoo, eli hallitusohjelman peruste tuottavuusohjelman toteuttamiselle on upottava suo. Onko viisasta siirtää osaavaa ja tuottavaa henkilökuntaa työttömiksi tai eläkeputkeen? Näin ei ainakaan pidennetä työntekijöiden työssäoloaikoja.

Arvoisa puhemies! Uusimaa on vielä Suomen talouselämän veturi. Hallitus on siirtänyt alueelta pois yli 10 000 työpaikkaa. Toivottavasti lakipiste on alueellistamisen osalta jo saavutettu, jotta Uudenmaan veturi puskuttaa jatkossakin.

Uudenmaan tiepiirin alueella asuu neljäsosa suomalaisista, ja täällä tehdään 30 prosenttia suomalaisten tekemistä matkoista. Perustienpidon 50 lisämiljoonasta Uusimaa sai kuitenkin vain pienen osan. Tuusulanväylän perusparannus Käpylästä Kulomäentielle on hyvä hanke. Kiitos siitä. Hankkeen avulla parannetaan julkisen liikenteen sujuvuutta ja sen kilpailukykyä työmatkaliikenteessä. Uudellamaalla on paljon tiehankkeita, joista on jo suunnitelmat valmiina, ja varsinkin Keski-Uudenmaan kasvavat kunnat kokevat jääneensä taas rahanjaossa paitsioon. Uudenmaan tiepiiri on laskenut, että nykyisellä rahoituksella alueen tarpeelliset hankkeet toteutuvat sadan vuoden kuluessa. Toivoisin lisärahoitusta Uudenmaan tiepiirin määrärahoihin, jotta niin yritystoiminnan kuin asumisen tarpeet tulisi huomioitua ja pystyisimme kehittämään aluettamme koko Suomen talouselämän parhaaksi.

Helsingin seudun 14 kuntaa ovat allekirjoittaneet ja osin jo toteuttaneet asuntopoliittisen aiesopimuksen tavoitteet. Kunnat odottavat, että myös valtio vastaa osuudestaan erityisesti sopimuksen 4. kohdan osalta, jossa luvataan turvata aiesopimukseen sitoutuvien kuntien liikennehankkeiden riittävää rahoitusta ja oikea-aikaista toteutusta.

Ministeri Vapaavuori kertoi Helsingin Sanomissa 4. helmikuuta lähtevänsä kuntakierrokselle maaliskuussa ja penäävänsä siellä selvitystä niiltä kunnilta, jotka eivät ole alkaneet toteuttaa aiesopimusta vuokra-asuntotuotannon osalta. Kuulinkin juuri ministeri Vapaavuorelta, että hän tapaa myös niiden kuntien edustajat, jotka ovat jo aloittaneet sopimuksen toteuttamisen. Ministeri ottanee kuntakierrokselle mukaan tukun seteleitä luvattuihin liikennehankkeisiin ja kunnallistekniikka-avustuksiin. (Puhemies: 5 minuuttia!)

Arvoisa puhemies! Toivottavasti Helsingin seudun 14 kunnan toiveet huomioidaan seuraavassa talousarviossa. Lisäksi toivon hallitukselta pikaisia toimia kuntien talouden ja ihmisten palveluiden pelastamiseksi. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta on pikaisesti nostettava. Esimerkiksi Tuusulan kunnassa yhteisöverotuotto vähenee 6 miljoonasta eurosta 3 miljoonaan euroon.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitus on viime elokuusta lähtien tehnyt jo neljässä eri vaiheessa elvytyspaketteja viisaasti, seuraten talouden kehitystä. Viimeisimpänä keskustajohtoinen hallituksemme sopi tammikuussa lisäbudjetista, jonka tarkoituksena on rakentaa siltaa yli taantuman. Tämän luottamuspaketin vaikutus suomalaisen työllisyyden, osaamisen ja yrittäjyyden tukemiseen on yli 2 miljardia euroa. Kaiken kaikkiaan lisäbudjetin toimenpiteillä tuetaan kotimaista työllisyyttä suoraan tai välillisesti jopa 25 000 henkilötyövuodella.

Hankkeita on paljon, ja on tärkeää, että ne myös jakautuvat tasaisesti eri puolille Suomea. Esimerkiksi suurimman Savoon suunnatun työllisyyden ja talouden elvytystoimen, Kallansiltojen rakentamisen aikaistamisen, myötä saadaan nelisensataa henkilötyövuotta arviolta 4 vuoden ajalle. Olen tyytyväinen myös siitä, että hallitus suuntaa varoja rakennusten, erityisesti homevaurioista kärsivien, korjausrakentamiseen.

Samalla kun luodaan työtilaisuuksia rakennusalalle, helpotetaan monen työntekijän, koululaisen ja laitoksessa asuvan vanhuksen arjen sujumista ja parannetaan kosteusvaurioisissa rakennuksissa sisäilman laatua. Homekoulujen, vanhainkotien ja päiväkotien korjaamiseen sekä liikunta- ja kulttuuripaikkojen rakentamiseen ja korjauksiin kohdistuvalla lisärahoituksella tehdään omalta osaltaan myös ensiarvoisen tärkeää terveydenedistämistyötä. Tästä hallituksen elvytyspaketista ohjautuu liikuntapaikkarakentamiseen noin 8 miljoonaa euroa. Liikuntapaikkarakentamisella ja liikuntapaikkojen korjaushankkeilla voidaan edistää sekä työllisyyttä että suomalaisten mahdollisuuksia pitää omasta terveydestään huolta. Tämä on hyvin tervettä politiikkaa.

Lisäbudjetin yhteydessä hallitus päätti keskustan esittämän takuueläkkeen toteuttamisesta maaliskuun 2011 alusta lähtien. Takuueläke tarkoittaa käytännössä pienimpien eläkkeiden reilun 100 euron tasokorotusta kohdistuen yli 120 000 pienituloisimmalle suomalaiselle. Samassa yhteydessä sovittiin Sata-komitean linjausten mukaisesti kotihoidontuen ja lapsilisien sitomisesta indeksiin samoin maaliskuun 2011 alusta lähtien. (Ed. Gustafsson: Onko se kuukausi ennen vaaleja?) Tämä on ollut myös keskustan pitkäaikainen tavoite.

Arvoisa puhemies! Työurien pidentämisen rinnalla on tärkeää huomioida myös osatyökykyisten työllistäminen. Suomessa on arvioitu olevan noin 30 000 ihmistä, jotka pystyisivät ja ennen kaikkea haluaisivat tehdä vähintään osa-aikatyötä huolimatta sairaudestaan tai vammastaan. Suomessa vajaakuntoisten työllisyysaste on vain 15 prosenttia eli paljon alhaisempi verrattaessa naapurimaihimme.

Sosiaaliturvauudistukseen sisältyvä työpankkikokeilu aloitettiin tiistaina yhteensä seitsemän työpankin ja seitsemän yhteistyöverkoston voimin eri puolilla Suomea. Kokeilu kestää tämän vuoden loppuun asti. Kokeilun tavoitteena on lisätä erityisesti vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien työllisyyttä ja luoda työpankkien avulla työnteosta kannattavaa. Työpankista hyötyvät niin työllistävät yritykset kuin työttömätkin. Työpankkikokeilulla haetaan työllistämisen rinnalla muutoksia ihmisten asenteisiin.

Työpankkikokeilun lisäksi osasairauspäivärahan kynnyksen alentamisen tulee olla keskeinen lähiajan tavoite. Näin mahdollistettaisiin nykyistä nopeampi paluu sairauslomalta takaisin työelämään kevennetysti. Sallimmeko sen, että työssä voi olla myös alle 110 prosentin voimin? Maailma ei ole niin mustavalkoinen, että ollaan kokonaan sairaita tai täysin terveitä. Työssä jaksaminen niin nyt taantuman aikana kuin sen jälkeenkin on avaintekijä koko maan hyvinvoinnille.

Arvoisa puhemies! Edessä olevat kuukaudet tulevat olemaan haastavia taloustilanteen vuoksi. Kuukaudet antavat osviittaa siitä, miten hyvin olemme onnistuneet suuntaamaan ja mitoittamaan sen elvytyksen, mitä maamme hallituksen suunnalta on tähän saakka tehty. Toimet eivät ymmärrettävästikään jää tähän. Jatkossa tulee seurata hyvin tarkkaan kriisin vaikutuksia yritysten lisäksi erityisesti kuntatalouteen. Kannatan lämpimästi sitä, että hallitus ja eduskunta seuraavat tiiviisti talouden liikkeitä ja harkiten ja perustellusti ohjaavat tukea ja tekevät toimenpiteitä. Kilpalaulanta elvytystoimenpiteiden määrän lisäämiseksi ja summittainen rahan roiskinta ei tuo talouden käännettä positiiviseen yhtään lähemmäksi.

Arvoisa puhemies! Tärkeintä on kuitenkin säilyttää usko huomiseen. Politiikassa katse on suunnattava myös jo taantuman yli, mutta arkielämässä meidän on elettävä tätä päivää ja oltava tässä hetkessä läsnä ja lähimmäisiä niille, joita elämä koettelee. Tärkeintä on huolehtia kaikin tavoin yhteiskuntamme eheydestä.

Heikki A. Ollila /kok:

Herra puhemies! Hallitus on reagoinut useaan otteeseen talouden heikkeneviin näkymiin alkaen budjettiesityksestä. On kuitenkin syytä huomata, että elvytystoimet voivat toki lieventää ja loiventaa tätä talouden pudotusta, mutta vaikeutuvan viennin ongelmia ei voida tietenkään nollata. Vaikeuksia tulee. Työttömyys nousee tämän lisäbudjetin ennustuksen mukaan 8 prosenttiin, ja samaan aikaan ikääntyminen vähentää myös ammatissa toimivaa väestöä. Näin siis huoltosuhde heikkenee ja maksajien määrä vähenee kahta kautta.

Valtion elvytystoimet edellyttävät velanottoa, tuntuvaa lisävelkaa. Onneksi velan lähtötaso on valtiolla kohtuullisen alhainen. Ehkä nyt voisi olla syytä pyytää anteeksi — sehän on muotiakin — niiden, jotka takavuosina, kun velkaa lyhennettiin tuossa vuosituhannen vaihteessakin, moittivat valtiovarainministeriä yksisilmäisestä velan lyhentämisestä. Jos niin ei olisi aikoinaan tehty, ed. Gustafsson, niin nyt valtiontalouden edellytykset elvyttää olisivat paljon vaatimattomammat. Jos velkaa edes saataisiin, sen hinta olisi paljon korkeampi. Väitänkin, että jos tämän suhdannemontun syvyys olisi aikoinaan tiedetty, niin velkaa olisi lyhennetty vielä paljon enemmän. (Ed. Gustafsson: Hallitushan oli demarijohtoinen, puhuja voisi puhua rehellisesti!) — Minä kyllä muistan, vaikka en ollut edes paikalla, ne ed. Gustafssonin puheenvuorot ja voimalliset välihuudot salista, joissa moitittiin valtiovarainministeriä velan lyhentämisestä. (Ed. Gustafsson: Vastatkaa kysymykseen!)

Mutta tämä lama menee ohi aikanaan. On kuitenkin syytä jo nyt muistuttaa siitä, että valtiontaloudessa tullaan jakamaan niukkuutta pitkälle sen jälkeenkin. Velanottohan merkitsee kustannusten siirtämistä tuleville vuosille, ja myös korkomenot kasvavat. Haluankin tässä yhteydessä näin ollen varoittaa meitä edustajia ja myös hallitusta siitä, että ei ole välttämättä kovin viisasta paaluttaa merkittäviä menonlisäyksiä tuleville vuosille. Ne voivat olla lupauksia, joita on vaikea pitää tilanteessa, jossa talouden kasvun hyöty tarvitaan velan hoito- ja lyhennysmenoihin.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vanhasen kakkoshallitus on reagoinut nopeasti ja oikeilla toimilla muuttuneeseen taloustilanteeseen. Nyt käsittelyssä oleva elvyttävä lisätalousarvio auttaa myös jo tulevaa nousukautta pohjustautumaan koko maassa tasaisesti.

Yhtä kaikki, kuntatalouden ylle on kasaantunut tummia pilviä. Kuntatalous painuu tänä vuonna alijäämäiseksi erityisesti yhteisöveroriippuvaisissa kunnissa. Sosiaalipuolen menojen kasvu ja talouden kriisi vaikuttavat jo maamme sisäiseen turvallisuuteen, eiliseenkin keskusteluumme viitaten. Tämän kevään politiikassa on päätökset pystyttävä tekemään niin, että yksittäisten suomalaisten arki jatkuu ilman ongelmien kärjistymistä työttömyyden, turvattomuuden ja sosiaalisten ongelmien takia. Hyvä kuntatalous luo raamit ja pohjan kuntalaistemme hyvinvoinnille. Kuntatalouden osalta myös hallitusohjelmassa tunnustetaan sen tasapainon merkitys lakisääteisten palvelujen takaajana.

Ministeri Kiviniemen toimet ovatkin jo osoittaneet, ettei kuntatalouden ahdinkoa sivuuteta toimettomana, mutta vielä on tehtävää. Kuntien osuutta yhteisöverotuotosta on vielä nostettava, ja valmisteilla olevaan valtionosuusuudistukseen on saatava lisärahoitusta. On myös huolehdittava siitä, että valtio ei anna kunnille uusia velvoitteita ilman täyttä rahoitusta. Kunnat suurina työllistäjinä ja palkanmaksajina eivät kestä kuin hyvin maltillisia palkkaratkaisuja. Se on palkkaneuvotteluosapuolten otettava tosissaan.

Yksi lisätalousarvion suora kädenojennus kunnille on kelamaksun poistaminen. Kelamaksun poiston kunnille tuoma liikkumavara on erityisen merkityksellinen tilanteessa, jossa kuntien verokertymä taantuman vuoksi pienenee. Kunnat ja kuntayhtymät ovat suurina työllistäjinä yksi suurimpia kelamaksun maksajia. Kuntien vuosittaisista menoista yli 60 prosenttia on käytännössä palkkamenoja, joten kelamaksun poisto helpottaa merkittävästi niiden palkanmaksukykyä. Kuntien maksurasite alenee vuositasolla pysyvästi noin 248 miljoonaa euroa, joten kelamaksun poiston myötä kunnat voivat paremmin pitää kiinni osaavasta työvoimastaan ja turvata työntekijöiden työpaikat yli taantuman. Kelamaksun kuntataloutta vahvistava vaikutus on yksittäisten kuntien osalta merkittävä.

Kela-ratkaisun rahoituksen pohjana ovat elinkeinoelämän energia- ja ympäristöverojen korotukset. Ympäristöä rasittavan kulutuksen verottaminen on käsittääkseni ollut oppositionkin kanta. Ainakin se löytyi myös SDP:n varjobudjetista viime syksynä. Myös suhdannepoliittiset syyt puolustavat kelamaksun poistoa, koska näin vähennetään työllistämisen kustannuksia. Työllisyyden ylläpitämisen vaikutuksen on arvioitu olevan noin 10 000 henkilötyövuotta, kun yritysten kynnys väen vähentämiseen nousee. Kelamaksun poistoa ei rahoiteta yhteiskunnan pienituloisilla, perusturvan varassa elävillä suomalaisilla.

Tästäkin taantumasta selvitään, ja parhaiten se onnistuu takaamalla yrittäjyydelle mahdollisimman hyvät edellytykset. Valtakunnallisesti yrittäjiä on väestöstä noin 6 prosenttia. Pohjois-Savon te-keskuksen johtaja arvioi tänään, että meidän maakunnassamme vastaava osuus on 5 prosenttia. Eli pelkästään yhdessä maakunnassa olisi tilaa ja tilausta tuhansille yrittäjille. Yrittäjä ei toimi yksin, vaan hän työllistää joko muitakin työntekijöitä tai yritysyhteistyön kautta. Yrittäjähenkeä siis tarvitaan, ja tämän salin pitää varmistaa se, ettei yksikään kannattava liikeidea jää toteutumatta.

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvion teemana on minimoida työttömäksi jäävien määrä ja auttaa vaikeiden aikojen yli. Painopisteenä ovat työllisyys ja koulutus. Voimavaroja kohdennetaan myös lomautettujen ja irtisanottujen koulutukseen. Toimenpiteinä on rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen, yritysten rahoituksen turvaaminen ja rakentamisen elvyttäminen. Kyse on siis elvytyspaketista, jonka tarkoituksena on lisätä luottamusta. Keskeistä onkin, että juuri näissä tehtävissä onnistutaan. Luottamusta voi olla vain, jos työ ja koulutus vastaavat työmarkkinoiden tarvetta.

Kun nyt käsitellään vuoden ensimmäistä lisätalousarviota, pitää myös muistaa, että hallitus on tehnyt merkittäviä elvytystoimia jo viime vuoden puolella. Sekä yksittäisille kuluttajille ojennettu liikkumavara että esimerkiksi eläkeläisille ja lapsiperheille suunnattu tuki ovat omiaan kantamaan haavoittuvimpia yli taantuman.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Hallituksen ensimmäinen lisätalousarvio on elvytyspaketti, jossa luodaan työtä niille aloille, jotka ovat eniten kärsineet finanssikriisistä ja talouden heikkenemisestä. Vientiä tuetaan, samoin yrittäjyyttä yritysneuvonnalla ja rahoittamalla terveellä pohjalla olevia yrityksiä pahimman yli. Tutkimukseen ja innovaatioihin panostetaan. Paketti on sopivan kokoinen ja oikea-aikainen. Meillä on varaa jatkaa elvytystä tarpeen niin vaatiessa, ja jatkossa on parannettava erityisesti kuntataloutta. On lisättävä kuntien valtionosuuksia, jotta kunnat voivat hyvin huolehtia peruspalveluistaan.

Koulutukseen kiinnitetään erityistä huomiota. On aikuiskoulutusta ja ammatillista koulutusta nuorille sekä oppisopimuskoulutusta myös korkeasti koulutetuille. Muutosturvaa sovelletaan myös lomautetuille. Tämä on mahdollisuus vastata työmarkkinoilla pitkään vaivanneeseen kohtaanto-ongelmaan, mahdollisuus satsata niihin aloihin, joissa on työvoimapulaa.

Koulutuspolitiikassa on huomioitava myös ilmastonmuutoksen torjunnan työmarkkinoille tuoma rakennemuutos. Energiatehokkuus ja uusiutuva energia ovat kasvavia aloja.

Metsäteollisuuden ahdinkoa helpottamaan tarvittaisiin uusien tuotteiden t&k-ohjelma, ja samalla on edistettävä ympäristöystävällisempien metsänhoitomenetelmien läpilyöntiä.

Ilmastopolitiikan tavoitteet on niin ikään huomioitu. Satsauksia laitetaan uusiutuvan energian hankkeisiin ja energiatehokkuuteen. Rahaa saadaan myös ympäristötöihin ja öljyntorjunta-alukseen.

Rakennusalalle luodaan työtä rahoittamalla koulujen, päiväkotien ja vanhainkotien peruskorjauksia. Vuokra-asuntotuotantoa tuetaan, samoin taloyhtiöiden remontteja.

Perusradanpitoon ja perustienpitoon budjetoidaan lisää. Perustienpidon momenttiin kuuluvat myös kevyen liikenteen väylät, joita tulisi erityisesti painottaa. Niiden rakentaminen on tehokasta elvytystä ja edistää terveyttä. Tiepiireissä on monista hankkeista valmiita suunnitelmia, joten ne saadaan päätöksen ja rahoituksen jälkeen nopeasti liikkeelle. Kaikkein eniten enemmän tai vähemmän toteutuskypsiä hankkeita on Uudenmaan tiepiirin hankekorissa, peräti 330.

Lopuksi vielä muutama huomio työnantajien kelamaksun poistosta, joka aiheuttaa miljardin loven perusturvaan. Positiivista on se, että se vahvistaa kuntataloutta 248 miljoonalla vuosittain, mutta silti hanke on kallis saatavaan työllisyyshyötyyn nähden. Se on tukea työnantajille, muttei varsinaisesti synnytä työpaikkoja. Ainoa kestävä ratkaisu on kattaa vaje ympäristöveroja korottamalla. Siitäkin huolimatta perusturvaan tarvitaan heikompiosaisille vielä enemmän kuin tuo miljardi, ja tässä tavoitteessa vielä riittää työsarkaa.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Suomi on todellakin kaikkien ennusmerkkien mukaan tulossa kohti taantumaa ja itse asiassa menossa i lamaa kohti. Teollisuustuotanto on pudonnut jo lähes 10 prosenttia, ja myöskin bkt:n on arveltu laskevan noin 4 prosenttia tänä vuonna. Haastavaksihan tilanteen tekee se, että kysyntää tuotteille ja palveluille ei tunnu olevan missään päin maailmaa. Keinot tuntuvat vaihtelevan, millä tavalla nämä asiat saataisiin kääntymään toiseen suuntaan.

Kun tämän illan keskusteluja on kuunnellut, niin näyttää, että opposition puolelta on kritisoitu, että elvytyksen painopiste on täysin veronkevennyksissä. Se on aika mielenkiintoista, kun koko elvytyspaketti kaikkine lainoineen, takauksineen, sijoituksineen on yli 60 miljardia euroa ja veronkevennyksen osuus on laskettu tänä vuonna noin 1,8 miljardiksi euroksi. Tämä koko elvytys näyttää tämän mukaan olevan veronkevennyksiä. Tietysti täytyisi muistaa sitä, mitä tapahtui edellisen laman jälkeen. Yksi erittäin tärkeä elementti oli usko siihen, että yritysverotuksen lasku aiheuttaa uusia investointeja, niin kuin tekikin. Toisaalta panostukset tutkimuksiin ja tuotekehitykseen olivat myöskin merkittäviä, ja ne aiheuttivat uuden sysäyksen eteenpäin ja uuden kasvun.

Toinen keskustelu täällä on ollut, että laman torjunnan elvytyksen painopisteen pitää siirtyä kuntatalouden kohentamiseen. Täytyy tietysti miettiä sitä, mistä tämä kuntatalous kohentuu. Se kohentuu työpaikkojen kautta. Meidän kohdistamisemme on juuri laman torjunnassa siinä, että työpaikkoja lisätään, työpaikkoja säilytetään, minkä kautta kuntatalous myöskin pystyy takaisin elpymään. Se on vähän niin kuin toisesta taskusta toiseen taskuun siirrettäisiin, kun siirrellään rahoja kunnan ja valtion välillä.

Mielestäni elvytystoimet ovat olleet monipuolisia, ottaneet hyvin huomioon sekä tämän kysyntäpulman että tarjontapulman. Yritysten ahdinkoja on haluttu lieventää alentamalla työn sivukustannuksia, helpottamalla likvidin rahan saantia. Yrityksiä on myöskin kannustettu investoimaan tulevaisuuteen tuplaamalla investointien poisto-oikeudet. Oman pääoman saantimahdollisuuksia on lisätty lisäpääomittamalla Suomen Teollisuussijoitusta. Vientiponnisteluja on tuettu käyttöön otetulla viennin jälleenrahoitusmallilla. Tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta lisätään tänä vuonna 39 miljoonaa euroa. Samalla tavalla on tehty tarjontapuolelle. Kun te olette puhuneet kotimaisen kysynnän lisäämisestä, niin juuri tämä veronkevennys on ollut sitä. Ihmisten uskoa tulevaisuuteen on lisätty palkansaajien, eläkeläisten verohelpotuksilla. Laajennettu kotitalousvähennys tarjoaa lisää työpaikkoja. Myöskin investoinneilla, vaikka asunto-osakeyhtiöiden korjauksiin, 10 prosentin investointituella on ollut merkittävä vaikutus, niin kuin ministeri Vapaavuori tässä on jo aikaisemmin maininnut.

Tärkeä ajatus on myöskin se, että kun ollaan tässä murrosvaiheessa, niin tämä on myöskin mahdollisuus uuteen. Suuressa murroksessa on mahdollisuus tehdä merkittäviäkin muutoksia rutiiniksi muodostuneisiin asioihin. Esimerkiksi elvytyksen voi jalkauttaa myös uuden yrittäjyyden kasvupohjaksi. Pidän myöskin ehdottoman tärkeänä pitää huolta kaikista ihmisistä yhteiskunnassa, mutta tässä tilanteessa, kun työttömyys, lomautukset ovat laajentuneet, siellä on myöskin paljon ihmisiä, joilla on selkeä potentiaali yrittäjiksi. Potentiaaliset yrittäjät uskaltavat tehdä tällaisen hypyn tuntemattomaan, mikäli saamme esimerkiksi yrittäjien sosiaaliturvan nopeasti kuntoon.

Mielestäni yrittäjyyden turvaverkon luominen tässä elvytystilanteessa olisi yksi tärkeitä kevätkauden hankkeita eduskunnassa.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Maailmantalouden jyrkkä laskusuhdanne vaikuttaa rankasti myös Suomen talouden ylläpitämiseen ja tulevaan talouden kehitykseen. Hallituksen elvytystoimista huolimatta muun muassa vientiteollisuuden taantumisen myötä lomautukset, irtisanomiset ja jopa konkurssit ovat todennäköisiä. Julkisen talouden tila heikkenee. Jo viime vuonna, kun maailmantalous oli ajautumassa taantumaan, Vanhasen kakkoshallitus kääri hihansa ja alkoi ennalta työllisyyttä ylläpitäviin ja laman vaikutuksia estäviin toimiin.

Maailmantalouden tilasta huolimatta meidän suomalaisten on uskottava itseemme ja omiin mahdollisuuksiimme. Nyt ei auttajia ole tulossa mistään muualta. Nyt on löydettävä yhteistyön henki ja kannettava se vastuu, joka täällä eduskunnassa jokaisella kansanedustajalla ja puolueella on. Isänmaatamme on aiemminkin puolustettu menestyksellisesti erilaisissa kriisitilanteissa. Siksi on hyvä yhtyä täällä ed. Harri Jaskarin näkemykseen veronkevennyksistä. Ennen vaaleja koko oppositiossa oleva joukko vaati eläkkeellä olevien työeläkeläisten, kansaneläkkeiden saajien verotuksen oikaisemista, ja kun hallitus nyt 225 miljoonaa antaa suoraan eläkeläisten pussiin, niin se on väärin menetelty. Pitäisi muistaa, mitä ohjelmissa lukee ja mitä on vaadittu.

Arvoisa puhemies! Vuoden 2009 budjetin ja lisäbudjetin elvyttävä vaikutus on hyvin merkittävä, Euroopan tasolla 27 EU-maasta kolmanneksi suurin. Tämä lisätalousarvio tulee osaltaan vaikuttamaan merkittävästi suhdannetyöttömyyttä kärsivien määrän minimointiin. Vanhasen ykkös- ja kakkoshallituksen aikana on lyhennetty valtionvelkaa, mikä nyt mahdollistaa myös velkarahalla elvyttämisen. Elvyttämistoimet lisäävät vuoden 2009 budjetin menoja tai aiheuttavat tulomenetyksiä noin 2,5 miljardilla eurolla, josta veronkevennysten osuus on peräti 1,8 miljardia euroa kaiken kaikkiaan. Lisäksi valtuudet, lähinnä väylärakentamisen sopimusvaltuudet ja lainavaltuudet vientiluotolle, kasvavat 1,1 miljardilla eurolla ja myöskin yritysrahoitukseen ja pankkien tukemiseen satsataan paljon, yhteensä 60 miljoonaa euroa. Kun kuuntelee täällä salissa, niin opposition mielestä se on vähän. Ansiotulo- ja eläkeveron keventäminen lisää kansalaisten ostovoimaa ja mahdollistaa yritysten palvelujen säilymisen. Kansaneläkkeellä ja työeläkkeellä olevien ostovoima kasvaa 4—6 prosenttia ja palkansaajien ostovoimakin lähes 5 prosenttia. Ostovoiman kasvu on historiallisen suuri. Siihen mikään aiempi hallitus ei ole pystynyt. Se pitää kotimaista kysyntää yllä ja turvaa kotitalouksien ostovoiman. Ruokaveron alentaminen parantaa eniten juuri pienituloisten asemaa.

Lisärahoitus tulee myöskin liikennepoliittisiin toimiin tavoitteena liikenneturvallisuuden parantaminen ja samalla tietysti logistiikan parantaminen, ja tässä maakunnat saavat ympäri valtakuntaa merkittäviä työllistäviä hankkeita. Elvytysohjelma on kohdistettu välittömästi käynnistettäviin ja työllistäviin hankkeisiin. Hallituksen talousarviossa osoitetaan liikennesektorille 141 miljoonaa euroa ja perustienpitoon 50 miljoonaa euroa lisää jo aiempiin määriin ja myöskin perusradanpitoon 21,5 miljoonaa euroa. On otettava huomioon, että perusradanpidon lisärahoituksella toteutetaan eri maakunnissa tärkeitä hankkeita. Esimerkiksi Satakunnan teollisuudelle useiden hallitusten aikana olemme vaatineet Kokemäki—Tampere-rataosuuden akselipainojen korottamista. Se voidaan nyt toteuttaa. Siihen tuli 7 miljoonaa euroa. Harjavallan ratapihan kunnostukseen tuli 1,5 miljoonaa euroa. Satakunta saa myös kauan toivottuun, kauan vaadittuun, kauan esitettyyn Mäntyluodon meriväylän syventämiseen 9,2 miljoonaa euroa, ja tämän hankkeen kokonaisvaikutukset ovat kymmeniä miljoonia euroja. Satakunnan liikennehankkeiden toteutumisesta haluan antaa täyden kiitoksen keskustalaiselle liikenneministeri Anu Vehviläiselle ja liikenneministeriön hankkeita valmisteleville virkamiehille. Me Satakunnan maakunnan edunvalvojat koemme, että olemme nyt tämän hallituksen aikana tulleet ihan oikeasti kuulluiksi ja huomioon otetuiksi. Myös muut tiehankkeet Satakunnassa ja muualla maassa ovat hallituksen hyvää talouselvytyskohdennusta. Se osoittaa, että hallituksen huolenpito koskee koko valtakuntaa (Puhemies: 5 minuuttia!) eikä vain Kehä kolmosen sisäpuolta niin kuin usein on väitetty. Hallituksen toimet ovat kauaskantoista ja vastuullista politiikkaa, jolla luodaan kasvun ja kehityksen edellytyksiä koko Suomeen ja jokaiselle mahdolliselle suomalaiselle.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on oikealla linjalla esittäessään massiivista elvytyspakettia. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että vientimarkkinoiden pysähtyminen on yksi merkittävistä syistä taloudelliseen tilanteeseemme ja viennin kuoppaa ei voi lähellekään paikata kotimaisella elvytyksellä.

Suomen kansantuotteesta viennin osuus on nimittäin 45 prosenttia, ja Suomen tärkeimmät vientimaat, Venäjä, Saksa, Ruotsi ja Yhdysvallat, kamppailevat samojen talousongelmien kanssa. Monipuolinen, laaja elvytyspaketti tarttuu kuitenkin taantumaan kohdentaen toimenpiteet niin työllisyyden, yritysten elinvoimaisuuden, koulutuksen, kuntatalouden kuin ostovoimankin vahvistamiseen.

2 miljardin tukipaketti työttömyyttä vastaan ja yritysten vientiä sekä kannattavuutta tukemaan on EU:n 27 maan vertailussa kolmanneksi suurin. Erittäin tarpeellisia, välittömiä työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä ovatkin useiden väylähankkeiden aientaminen sekä rakennus- ja korjaustoimintaan panostaminen.

Valtiovarainministeri Katainen otti omassa avauspuheessaan selkeästi esiin sen faktan, että elvytys on tarkoitettu vaikuttamaan nopeasti, mutta huomattavasti tärkeämpää on rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen ja siihen käytettävissä olevat keinot. Yritysten toiminnan turvaamiseksi ja viennin edistämiseksi hallitus on sopinut mittavasta rahoitusmarkkinapaketista, jolla pyritään turvaamaan yritysten ja pankkien rahoitus tilanteessa, jossa normaali luotonsaanti on vaikeutunut.

Ensimmäisenä keinona ovat valtiontakaukset pankkien jälleenrahoitukselle, joilla turvataan pankkien saamaa rahoitusta. Toinen keino on pääomalaina pankeille, mikä vahvistaa pankkien omaa pääomaa ja siten lisää niiden luotonantokykyä, ja viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä, on yritystodistusmarkkinoiden elvyttäminen Valtion Eläkerahaston ostoilla. Näin tehdään tilaa pankkien luotonannossa eniten työllistäville pienille ja keskisuurille yrityksille.

Näillä hallituksen päättämillä toimilla markkinoilla liikkuva rahoitusvolyymi voi kasvaa noin 45 miljardia euroa. Tässä yhteydessä on tarpeen huomauttaa, että kaikki edellä esitetyt takaukset, lainat ja sijoitukset ovat vastikkeellisia, joten varat on tarkoitus saada takaisin korkoineen.

Lisäksi viennin tukemiseksi on vielä muutamia keinoja. Uusiin ja kasvatettaviin rahoitusinstrumentteihin kuuluvat myös niin sanottujen viennin jälleenrahoitusmallin valtuuksien nosto yhteensä 3,7 miljardiin, suunnitteilla olevat Finnveran suhdannelainat ja -takaukset sekä Suomen Teollisuussijoituksen lisäpääomittaminen. Finnveran toiminnasta ministeri Pekkarinen antoikin oivan esimerkin kyselytunnilla viitaten rahoitukseen, jonka esimerkiksi malesialainen hissinostaja saa voidakseen rahoittaa suomalaisen hissin oston.

Myös Teollisuussijoituksen pääomittaminen on perusteltua paikkaamaan kriisioloista johtuvia riskipääomamarkkinoiden puutteita, jotka vaikeuttavat erityisesti nopeasti kasvavien ja kansainvälisille markkinoille laajentavien yritysten riskipääoman saamista.

Arvoisa puhemies! Väistämätöntä on, että ennemmin tai myöhemmin talous lähtee taas kasvuun, ja silloin Suomen tulee olla kärkimaiden joukossa. Nyt tehtävät panostukset koulutukseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen tulevat kantamaan hedelmää tulevaisuudessa ja varmasti synnyttävät uusia innovaatioita kansainvälisille markkinoille.

Osaamiseen panostamisella on myös psykologinen merkityksensä. Me uskomme huomiseen, meillä on osaavat tekijät ja meillä on tietotaitoa.

Yrityksiä tulee myös kannustaa tulevaisuuden investointeihin, mihin poisto-oikeuksien kasvattaminen onkin jo vaikuttanut. Jos teollisuuden ja tuotannon kapasiteetti ei ole kohdallaan, kun kysyntä ja vienti palaavat ennalleen, Suomi menettää asemansa edelläkävijöiden joukossa, ja siihen meillä ei suinkaan ole varaa.

Arvoisa herra puhemies! Tässä taloudellisessa tilanteessa on turha käyttää energiaa siihen, mikä elvytyspaketin kokonaissumma on eri laskutavoista riippuen, tai siihen, miksi Suomi maksoi valtionvelkaansa noususuhdanteessa. Nyt on yhteisen edun, tulevaisuutemme turvaamisen aika.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä ollaan aika tavalla yksimielisiä siitä, että tämän maailmanlaajuisen tilanteen taustalla on ahneus. Se tuli tänään jo täällä aikaisemmin jopa ministerin puheenvuorossa esille, tämä tunnustus. Toisaalta liberalistinen markkinatalous, olkoon sitten vähän ikään kuin sosiaalistakin, osoittautuu kyllä aika epävarmaksi asiaksi, ja se vaatisi kyllä rukkaamista.

Mutta, puhemies, kun tätä keskustelua kuuntelisi joku ulkopuolinen, niin se on kaksijakoista: hyvää ja huonoa, hyvää ja huonoa, aina sen mukaan, tuleeko oppositiosta vai hallituksesta, ja sehän ei voi olla ihan älyllisesti rehellistä. Tässä on tietysti sekä hyvää että huonoa, tässä hallituksen toiminnassa, molempia.

Mutta oleellista on, että tästä lamasta pitäisi päästä kestävällä tavalla ylös käyttäen kestäviä toimia. Se ei siis ole pääasia, että ihmiset saavat töitä, vaan heidän pitäisi saada sellaisia töitä, jotka ovat ympäristöllisesti, luonnontaloudellisesti, kestäviä, kestävän kulutuksen tuotannon näkökulmasta kestäviä ja ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta tehokkaita. Nyt on mahdollisuus tehdä siis ympäristöllisesti vaikuttavia päätöksiä: ei moottoriteitä eikä niinkään kumipyöriä palvelevia väyliä, vaan ratoja, energiatehokkuuden parantamista asumisen kohdalla, rakentamisen kohdalla. Me tiedämme, että 40 prosenttia yleensäkin energiasta ja kasvihuonekaasupäästöistä 30 prosenttia tulee rakennuspuolelta. Energiatehokkuutta on nimenomaan energian säästäminen. Uusiutuvan energian käyttöön ja sen käytön lisäämiseen olisi erittäin tärkeätä ryhtyä juuri nyt.

Haminan suunnalta Kaakkois-Suomesta, Winwind Haminasta, on hyvä esimerkki. Se aloittaa siellä toimintansa, mikä on hyvä asia, ja hyvä on myös tämä tämän päivän uutinen Googlesta, joka sijoittuu samoihin tiloihin Haminaan Storan lopettaman Summan tehtaan alueelle.

Ministeri Vehviläinen puhui täällä. En saanut silloin vastauspuheenvuoroa, mutta hänen puheenvuorossaan oli kysymys perusradanpidosta ja siitä, miten siihen sijoitetaan. Kuitenkin hallitus tässä tekee väärin, sijoittaa Kotolahden ratapihaan Kotkaan 8 miljoonaa, minkä työn oli aikaisemmin pysäyttänyt tai kaventanut sen suorittamista, mutta vaatii samalla Kotkan kaupungilta 5 miljoonaa euroa lisää, siis tällaista kiristämistoimenpidettä. Täällä Helsingissähän menee sellainen elokuva kuin Gomorra, ja tässä mielessä tämä ei ole oikeaa politiikkaa, että saatte sen 8 miljoonaa, jos maksatte 5, kun aikaisemmin oli sopimus jo, että 13 miljoonaa euroa tulee kokonaan valtiolta.

Ministeri Vapaavuorelle jälleen kerran kehut hänen vasemmisto—oikeisto-janasijoittumisestaan huolimatta siitä, että HE 2/2009 vp on oikea. Tästä käytiin joulukuussa keskustelua, mihin hän oikeastaan viittasikin. Silloin hän ei ollut ollenkaan vielä vakuuttunut tästä asiasta, mutta nyt täällä on tämä esitys, hyvä asia, eli samalla tiellä eteenkinpäin. Mutta on kannustettava, että nimenomaan ne sijoitukset, joita nyt tulee, tämä hallituksen esitys 3, pitäisi suunnata pääsääntöisesti nimenomaan energiatehokkaisiin toimenpiteisiin rakentamisessa, olemassa olevassa asunto- ja rakennuskannassa. Nythän se on niin, että mitä tahansa kun tehdään, vaikka uima-allasta, niin taloyhtiö saa sen 10 prosenttia. Mutta enemmän pitäisi olla kyllä fokusointia tässä. Tässä se liberalismi kuitenkaan ei ehkä enää ole käyttökelpoista.

Ministeri Kataiselle: Hän viittasi tänään tuohon kirjeeseen, joka oli lähtenyt häneltä ja pääministeriltä, että se olisi rakennemuutosasiaa. No, kyllä siinä nimenomaan on myös painotettu se 2,5 prosentin raja, mikä on hallitusohjelmassa liittyen valtiontalouden alijäämävaatimukseen, siis siihen, että se ei saa sitä ylittää.

Ministeri Kiviniemi on nyt hakenut erikoissairaanhoidosta säästöjä. Se ei ole valitettavasti oikein. Positiivista on varmaan Kallansillat Kuopiossa, mutta negatiivista kyllä Savonlinnan uusi tiesuunnitelma läpi komean kulttuurimaiseman, ei viisasta.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Keskustan johtama hallitus on elvyttänyt Suomen taloutta jo kesästä 2008 lähtien. Sen jälkeen on tehty tämän vuoden varsinainen talousarvio ja viime vuoden loppupuolella myös vuoden 2008 kolmas lisätalousarvio. Tällä kertaa ollaan hyväksymässä ikään kuin portaittain neljättä elvytyspakettia eli tämän vuoden ensimmäistä lisätalousarviota poikkeuksellisen varhaisessa vaiheessa. Normaalistihan vuoden ensimmäinen lisätalousarvio on tehty toukokuussa.

Tämä lisätalousarvio on monella tavalla myönteinen. Jos sitä arvioi aluepolitiikan näkökulmasta, niin se on alueellisesti erittäin tasapainoinen. Siinä on huomioitu maan kaikki alueet, aivan kuten tällaisessa tilanteessa pitääkin. Onhan talouden taantuma kohdistunut nyt koko maahan ja on merkillepantavaa, että talouden taantuma tai lama on kohdistunut koko maahan yhtä aikaa. Eli aiemminhan yleensä kävi sillä tavalla, että talouden taantumat tai talouden noususuhdanteet tulivat tuonne pohjoiseen Suomeen vuoden kaksi etelää myöhemmin, mutta nyt koko maassa eletään ikään kuin reaaliajassa. Eli on aivan oikein, että nyt on kohdennettu näitä lisätalousarvion eri toimenpiteitä hyvin tasapuolisesti koko maahan.

Väylä- ja infrahankkeita on tehty hyvin laajasti, rakentamishankkeita, lisärahoitusta koulutukseen, ja merkillepantavaa on myös sitten se, että EU-rakennerahastojen rahoituspanoksia siirretään ja kohdennetaan nyt tähän vuoteen, joten siltä puolen resursseja on erittäin vahvasti käytettävissä. Myös energiatukea lisätään 10 miljoonaa euroa tässä lisätalousarviossa, mikä toivon mukaan on omiaan lisäämään myös sitten kotimaisen energian hyödyntämistä.

Lisätalousarviolla on myös jatkettu hallituksen linjaa huomioida heikompiosaiset. Eli siltä puolen lista on kohtuullisen hyvä: työtulovähennys, ruuan arvonlisäverokannan alentamispäätös, perhe-etuuksien tasokorotukset, indeksiin sitomiset, Kelan eläkkeitten tasokorotukset, takuueläke jne. Eli on hyvä, että myös tämän tyyppistä linjaa lisätalousarviossa on jatkettu.

On totta, että kuntatalouteen kohdistuvat erittäin suuret talouden paineet. Useissa puheenvuoroissa tähän on kiinnitetty huomiota, niin pitääkin. Kuntataloudesta on syytä olla huolissaan, ja on aivan selvää, että kuntakenttä vaatii tulojen lisäystä ja menojen kasvun hillintää eli tarvitaan kuntien yhteisövero-osuuden kasvattamista ja valtionosuuksien lisäämistä.

Jonkin verran hämmästelen monia puheenvuoroja tänä päivänä tässä salissa, siis puheenvuoroja, joissa on todettu, että hallitukselta ei löydy tahtoa hoitaa kuntataloutta. Minusta esimerkiksi pääministeri aivan oikein sanoi toissapäivänä täällä salissa, että hallitus reagoi kuntatalouden kysymyksiin myös kehysriihessä. Pääministerihän vaati myös tiedoksi selkeitä kuntakentän ratkaisuja, jotta hallitus voi sitten arvioida kuntakentän tarvitsemia toimia. Eli tässä on aivan oikein, että tiedetään esimerkiksi se, millä tavalla, minkälaisilla palkkaratkaisuilla kuntakentällä mennään tulevina vuosina eteenpäin, jotta hallitus voi sitten reagoida tarvittavilla toimenpiteillä.

Jari Larikka /kok:

Arvoisa puhemies! Tätä vuoden 2009 ensimmäistä lisätalousarviota käsitellään taloudellisesti nopeasti muuttuneessa, epävarmassa ja heikosti ennustettavassa ilmapiirissä. Finanssikriisi, taantuma, lama, yt-neuvottelut ja lomautukset ovat valitettavasti tämän päivän ykkösotsikoita. Maailmantalouden näkymät ovat sitten viime syksyn muuttuneet poikkeuksellisen nopeasti. Talouden heikkeneminen on ollut tiedossa, mutta juuri mitkään arviot eivät juuri näin suurta pudotusta ennustaneet, varsinkaan tällä vauhdilla.

Niin meillä kuin muuallakin eletään nyt vaikeita aikoja. Kaikki lähti liikkeelle kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden kriisiytyessä, mikä sittemmin on levinnyt kulovalkean tavoin kaikkialle maailmaan negatiivisine seurauksineen. Talouspolitiikallamme ei juurikaan voida estää talouden heikkenemistä tällä hetkellä, mutta elvyttää toki voidaan ja näin tehdäänkin.

Olen tyytyväinen siitä, että hallitus osoittaa tällä lisäbudjetilla halunsa tehdä voitavansa helpottaakseen Suomea ja suomalaisia selviytymään yli synkimpien aikojen. Elvytystoimilla panostetaan muun muassa rakentamiseen, koulutukseen, tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä yritysten rahoituksen turvaamiseen. Näin halutaan tukea kotimarkkinoita, edesauttaa työllistäviä vaikutuksia sekä lisätä suomalaisten ostovoimaa. Yritysten toiminnan edellytyksiä turvaamalla säilytetään työpaikkoja sekä varaudutaan tulevaan nousuun, joka on ennen pitkää kuitenkin edessä.

Muuttuva toimintaympäristö vaatii myös lisää panostuksia työelämän rakenteiden uudistamiseen. Suuria työllistäjiä Suomessa ovat kunnat. Lähes 250 miljoonan euron arvoinen kädenojennus valtiolta kuntien suuntaan on kansaneläkemaksun poistaminen. Kuntatalouden kestävyydestä huolehtiminen onkin yksi painopistealueista lähitulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Tärkeää näinä hankalina aikoina on työllisyydestä sekä työntekijöistä ja heidän osaamisestaan ja ammattitaidostaan huolehtiminen. Vaikka työttömyyden ennustetaan kasvavan Suomessakin lähitulevaisuudessa jopa 8 prosenttia, on samaan aikaan varauduttava erityisesti väestön ikääntymisestä johtuvaan työvoimapulaan sekä siitä aiheutuvaan huoltosuhteen heikkenemiseen.

Tulevaisuuteen varautuminen on aloitettava ajoissa. Siihen sekä kansainvälisempään Suomeen liittyy tiiviisti myös maahanmuuttajien tervetulleiksi toivottaminen ja kotouttamiseen panostaminen. Maahanmuuton onnistumiseksi Suomi tarvitseekin kokonaisvaltaista ja johdonmukaista maahanmuuttopolitiikkaa. Maahanmuuttajalla on Suomeen tullessaan yleensä hyvin korkea motivaatio. Tätä motivaatiota, tekeviä käsiä sekä ajattelevia aivoja Suomi tarvitsee tulevaisuudessa entistä enemmän. Siksi työllistämisen esteiden poistamisen tulee olla yksi kotouttamisen painopisteistä.

Kotoutumis- ja kielikoulutuksen ohessa maahanmuuttajien saaminen mahdollisimman nopeasti mukaan työelämään on tärkeää ja jopa edellytys sille, että työura uudessa maassa ylipäätänsä alkaa ja jatkuu täällä hyvin. Kielikoulutus on toinen olennainen asia. Sitä täytyy parantaa niin, että Suomeen työn perusteella muuttavat perheenjäsenineen saavat mahdollisuuden kielen opiskeluun. Nuorten osalta puolestaan tulee huolehtia siitä, että he pääsevät sisälle ja pysyvät mukana koulutusjärjestelmässä.

Työttömyysturvalain muutoksella pitää puolestaan turvata se, ettei kielikoulutukseen hakeutuminen olisi esteenä työttömyysturvalle. Keskeisintä järkevän maahanmuuttopolitiikan linjauksissa on kuitenkin se, että jokaiselle maahanmuuttajalle suodaan mahdollisuus omaan polkuunsa integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan ja elämään.

Arvoisa puhemies! Kuten olemme jo monissa eri puheissa kuulleet, tämän talouskriisin ilmenemismuodot ovat mitä moninaisimmat. Uskon kuitenkin, että löydämme ratkaisuja esiintyviin ongelmiin ja emme vaivu apatiaan. Olemme selviytyneet kriiseistä aikaisemminkin. Miksi emme tekisi sitä juuri nyt?

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Talous on heikentynyt nopeasti niin kansainvälisesti kuin Suomessakin. Globaali talous sukeltaa nyt pitkään taantumaan. Kenelläkään ei ole tietoa, kuinka syvälle. Tuleeko tästä lama? Hieman jälkiviisaasti voi muistuttaa, että vielä pari kuukautta sitten hallitus väitti ankarasti, että demarit pelottelevat, kun sosialidemokraatit kantoivat huolta talouden taantumisesta ja työpaikoista. Tuolloin väitettiin, että jos taantuma tuleekin, se ei osu Suomeen.

Hallitus on roikkunut kiinni jokaisessa optimismin oljenkorressa. Viimeisin oljenkorsi on ollut hallituksen usko siihen, että kriisi kestää vain pari vuotta. Kehottaisin hallitusta nyt huomioimaan mahdollisuuden, että talouskriisistä tulee paljon arvioitua pitkäkestoisempi. Määräaikainen lainsäädäntö on siis säädettävä uudelleen. Elvytys on mietittävä uudelleen. Elvytystä, joka perustuu asunto- ja korjausrakentamiseen, ei voi rajata vuosiin 2009—2010.

Hitaan kasvun kausi kestää globaalissa taloudessa pitkään. Holtittoman velkaantumisen synnyttämiä ongelmia ratkotaan vielä kauan. Suomen perinteinen, investointitavaroita tuottava teollisuus on ongelmissa. Vienti ei vedä. Jatkuvasti saamme kuulla uusista lomautuksista alalla kuin alalla.

Loppuvuonna työttömyyden arvioidaan nousevan 10 prosenttiin. Viime lamasta me tiedämme, että työttömyys tulee pysymään korkealla senkin jälkeen, kun maailmantalous alkaa elpyä. Kysymys on suomalaisen työn tulevaisuudesta. Talouskriisin jälkeen meillä on oltava aivan uusi, kilpailukykyinen teollisuustuotanto. Nykyinen perusteollisuus on se, josta uudet tuotteet syntyvät, kuten bioenergia ja biotuotteet. On suuri harmi, että tutkimus ja tuotekehitys eivät ole olleet metsäteollisuudessa näillä aloilla tarpeeksi keskeisellä sijalla. Tuotannon monipuolistamiseen olisi pitänyt jo aiemmin investoida mittavasti. Uusia tulevaisuuden teollisuudenaloja ovat korkea it- ja kulttuuriteollisuus.

Talouskriisi iskee erityisesti kuntiin. Hallitus siirtää nyt talouskriisin kantovastuuta kunnille. Verotulojen väheneminen ja yhteisöverotulojen hiipuminen iskevät kuntiin viiveellä. Erityisen paha tilanne on Suomen perinteisillä teollisuuspaikkakunnilla, jossa yhteisövero-osuus pienenee ja työttömyys kasvaa. Hallituksen elvytyspaketti ei lupaa oikeastaan mitään esimerkiksi Valkeakosken tapaiselle teollisuuspaikkakunnalle.

Helsingin kaupungin menot saattavat ylittää tulot 1,3 miljardilla eurolla vuosina 2009—2011. Summa on puolet Helsingin yhden vuoden verotuloista. Jos valtiovarainministeriön kolmen vuoden ennuste toteutuu, Helsingin verotulot putoavat vuosien 2009—2011 aikana yhteensä 740 miljoonaa euroa. Jo tänä vuonna Helsinki jää yhteisöverotuottotavoitteestaan 200 miljoonaa euroa.

Kuntaliitto arvioi yritysten maksamien yhteisöverojen alenevan 40 prosenttia. Jos valtio ei kohenna kuntien rahoitusta, alkaa kierre, joka johtaa lamaan. Valtio elvyttää laskemalla tuloveroa ja investoimalla, mutta kunnat joutuvat toimimaan päinvastoin.

Kuntien on tuotettava tietyt peruspalvelut. Ongelmaa pahentaa se, että kunnissa pitäisi parhaillaan varautua myös tulevaisuuteen. Parin vuoden kuluttua suuret ikäluokat alkavat jäädä eläkkeelle. Tällöin pitää maksaa heille eläkkeet ja taata hoiva samalla, kun työvoiman tarjonta vähenee, valtion ja kunnan verotulot vähenevät.

Säästöjen hakeminen yksityistämällä esimerkiksi terveyskeskuksia on täysi katastrofi porvarihallitukselle. Peruspalveluministerin tehtävät ovat olleet jo vuosia porvareiden hallussa, ja tähän on tultu. Kehitys on pysäytettävä. Edessä ovat verojen korotukset, kun oikeistohallituksen seuraavalle eduskunnalle tekemät sitovat päätökset lunastetaan. Näyttää myös siltä, että oikeistohallitus korottaa yleisesti arvonlisäverokantaa. Nyt pitäisi ehdottomasti peruuttaa elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen. Se syö puoli miljardia veropohjasta. Meillä ei ole varaa kaventaa veropohjaa.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensiksi ed. Lipposelle: Äsken SDP oli huolissaan pienituloisten asemasta veronkevennyksissä, mutta nyt arvonlisäveron alennus ei tuntunut siltä konstilta, millä juuri näihin ihmisryhmiin vaikutetaan, mutta hehän ovat todelliset edunsaajat. (Ed. Heinonen: Kyllä ruokakori on oleellinen!)

Arvoisa puhemies! Kovat on ajat, mutta kovia ovat päättäjätkin — ministerit Pekkarinen ja Kiviniemi, 60 miljardia yritysrahoitusta. Koko maailmantalouden tilaan sen paremmin kuin suomalaisten tuotteitten kysyntään emme voi laatia lakeja. Olemme kuitenkin ryhtyneet toimiin, joihin me Suomessa voimme vaikuttaa. Vanha keynesiläinen oppihan on, että valtion tehtävä on tasata suhdanteita, elvyttää silloin, kun on sen aika, ja pitää vyötä tiukalla silloin, kun markkinat vetävät. Kun syöksyimme 1990-luvun lamaan, valtio leikkasi hädissään toimiaan ja monien asiantuntijoiden mielestä syvensi ja pidensi lamaa. Nyt koetamme toimia toisin.

Valtionvelkaa joudumme lisäämään jopa 8 miljardilla eurolla. Tuntuu hurjalta, mutta se on pieni raha, jos saamme taitettua laman niskaa. Vaikka ministeri Katainen loikin toivoa, hän totesi, että valtionvelan koronmaksu on kankkulan kaivoon heitettyä rahaa. Tästä olen eri mieltä. Oikein tehty elvytys on aina sijoitus tulevaisuuteen. Yritysrahoituksen, teiden, siltojen, kevyen liikenteen väylien, bioenergialaitosten, vesi- ja viemäröintitöiden, koulujen, vanhainkotien ja muiden julkisten tilojen rakennushankkeet näkyvät ja tuntuvat pian eri puolilla Suomea. Sujuvat liikenne- ja viestintäyhteydet ovat yrittämisen edellytys ei vain maakuntakeskuksissa vaan kaikkialla. Kotitalouksillakin on nyt hyvä aika rakentaa.

Ennen joulua nuijimme jo kolmen kohdan paketin, jolla annamme suurille yrityksille vientiluottoa, ohjaamme rahaa Finnveralle ja Teollisuussijoitukselle investointien helpottamiseen. Samoin olemme taanneet pankkien kansainvälistä rahanhankintaa niin, että pankit voisivat toimia mahdollisimman normaalisti ja luotottaa yksityisiä ja yrityksiä. Sinällään terveiden pk-yritysten kannalta on tärkeää, että nämä voivat saada rahoitusta ja kykenevät näin hoitamaan omat velvoitteensa. Kuvaavaa on, että kun pankeilta saatu rahoitus muodosti vuonna 2007 noin 27 prosenttia yritysten kokonaisrahoituksesta, oli vastaava osuus vuoden lopulla 70 prosenttia. Siispä yritykset joutuvat maksamaan huimia korkoja saadakseen pankkilainaa tavanomaisiin investointeihin. Siksi nyt on tulossa vielä toinen kierros lisätoimia yritysten tilanteen helpottamiseksi. Juuri näin tuleekin toimia.

Monesti kaduntallaajasta tuntuu siltä, että miksi näitä isoisia tahoja tuetaan, eikö voitaisi auttaa vain pientä yksityisyrittäjää. Totuus kuitenkin on, että jos vienti yskii, niin flunssa-aalto niittää ensin pieniä alihankintayrityksiä. Toimitusten myötä näet myös osa riskiä on ulkoistettu. Kun ulkomaiset ostajatahot eivät voi etukäteen maksaa tilauksiaan, on hyvä, että valtio on takuumiehenä.

Työnantajien kansaneläkemaksun poisto nousi julkisuuteen vastaantulona elinkeinoelämälle. Todellisuudessa suurimmat hyötyjät ovat suuryritykset ja kuntasektori. Pienyrittäjälle merkittävämpää on ehkä työmarkkinajärjestöjen sopu monista työnantajakysymyksistä. Kuitenkin valtion budjettiin tämä tekee 800 miljoonan euron loven. Näin iso vastaantulo hallitukselta siirtää katseet nyt suuryritysten suuntaan. Jos toisessa vaakakupissa on voittojen maksimointi ja toisessa työntekijöiden työllisyys ja heidän lisäkouluttamisensa taantuman aikana, eikö tulevaisuuteen katsovan kannata pitää kiinni työvoimastaan? Pirkanmaan yrittäjien kampanjassa emme irtisano ketään. Siinä on tyyliä. Silloin toki, jos yritysten tilauskirjat ovat totaalisen tyhjiä, on parempi lomauttaa kuin kaataa yritys.

Yritysten henkilöstökouluttaminen helpottuu. Työntekijöiden koulutuksen pitäisi mielestäni jatkossa tapahtua firman sisällä tähtäimenä moniosaaminen. Valtio osallistuisi nimenomaan palkkakustannusten kompensointiin eikä vain kouluttajan palkkioon, kuten nykyään.

Yrittäjän kannalta on loistojuttu, että poisto-oikeus kaksinkertaistuu. Investoimalla nyt saa siis merkittävän verohyödyn. Niille yrittäjille, joiden tulot ovat pienet, tulee myös hyviä uutisia. Elinkeinonharjoittajan ja maataloudenharjoittajan jaettava yritystulo voitaisiin verovelvollisen vaatimuksesta verottaa kokonaan ansiotulona. — Tarkistan tämän ed. Lehdelle vielä tämän tilaisuuden jälkeen.

Minusta on oikein, että elvytämme harkitun suunnitelman mukaisesti. Emme tee paniikkiratkaisuja. Näin voidaan tehdä, sillä meidän velkamme suhteessa bkt:hen on Euroopan pienimpiä. (Puhemies: 5 minuuttia on kulunut!) Totisesti meidän elvytyspakettimme on Euroopan suurimpia. Tämä on mielestäni osoitus Vanhasen oikeanlaisesta johtajuudesta, varsinkin kun heikoimpien perusturvasta pidetään silti huoli. Kansainväliselle markkinatilanteelle emme voi mitään mutta kotimaan toimilla voimme tehdä nimenomaan pk-sektorin osalta paljon.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tänään käsittelyssämme on varsin vahvasti ja kohdennetusti kansantaloutta elvyttävä vuoden ensimmäinen lisätalousarvio. Se ansaitsee lähtökohtaisesti kyllä kiitosta.

Arvoisa puhemies! Talouden elvytyksessä on tärkeintä oikea-aikaisuus, ajassa eläminen ja ennen muuta päätettävien ratkaisujen vaikuttavuus. Rahoitusta ehdotetaankin kohdennettavaksi erityisen runsaasti juuri nyt julkisiin investointeihin. Liikennehankkeet ja korjausrakentaminen ovat tässä hallituksen toimenpiteiden kärjessä. Uhkaavaa työttömyyden lisääntymistä pyritään siis lieventämään näillä toimenpiteillä mutta samaan aikaan myös työllisyys- ja koulutuspoliittisilla toimenpiteillä, joita esitys myös pitää sisällään. Arvioiden mukaan nyt esitetyillä toimilla saadaan liikkeelle yhteensä jopa 1,6 miljardin euron hankkeet. (Ed. Paasio: Ei välttämättä!)

Tämän nyt käsittelyssä olevan elvytyspaketin idea on siis äärimmäisen fiksu. Hankkeita on valittu yksitellen poimien, ja näin olemme saaneet kasaan mahdollisimman tehokkaan kokonaisuuden, sellaisen kokonaisuuden, jossa mahdollisimman paljon saadaan aikaan mahdollisimman pienellä pääomalla.

Esityksellä vivutaan siis velkarahalla käyntiin nyt sellaisia hankkeita, jotka olisi tehtävä muutenkin ja joiden työllisyysvaikutus on mahdollisimman suuri. Tämä on tuo logiikka, jota tässä elvytyksessä on käytetty.

Vaikuttavuus työllisyyteen tullee siis olemaan merkittävä. Elvytyshankkeiden työllisyysvaikutukset hallitus laskee vähintään 25 000 henkilötyövuodeksi, ja tämän lisäksi aikaistettavat väylähankkeet työllistävät vielä noin 4 300 työntekijää ja kelamaksun työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan noin 10 000 henkilötyövuotta.

Nyt tehtävien toimenpiteiden taustalla ovat valtiovarainministeriön tarkentuneet arviot lähiajan talouskehityksestä. Maamme teollisuustuotanto on jo vajonnut nyt lähes 10 prosenttia, bruttokansantuotteen pelätään vajoavan alaspäin yli 4 prosenttia, työttömyyden on ennustettu kasvavan 8—10 prosenttiin.

Maamme on kaikkien ennusmerkkien mukaan työntymässä muun maailman vetämänä entistä syvempään taantumaan tämän vuoden aikana keväällä ja kesällä, ja tarvitsemmekin lamalääkkeitä ja täsmäelvytystä varmasti vielä tämänkin, nyt käsittelyssä olevan esityksen jälkeen.

On siis kuitenkin toivottavaa, että lisätalousarvioesityksemme elvytystoimenpiteet pienentävät tätä uhkaavaa ja nyt jo olemassa olevaa talouden notkahdusta ja työttömyyden nousua. Se on varmasti meidän kaikkien yhteinen tavoite.

Maamme on kuitenkin erityisen riippuvainen viennin kehityksestä, ja taloutemme toipuminen tulleekin kytkeytymään erityisen vahvasti vientikysynnän palauttamiseen. Tämän takia erityiset panostukset yrityksiin ovat hyvinkin perusteltuja tässä tilanteessa. On lisäksi toivottavaa, että maailmantalous elpyisi odotusten mukaisesti jo tämän vuoden lopulla. Siitä ei valitettavasti kukaan vielä voi takuuta sanoa.

Arvoisa puhemies! Maamme työttömyyden arvioidaan nousevan jo tänä vuonna noin 8—10 prosenttiin työvoimasta. Tämä uhkaava pelko lisää kotitalouksiemme varovaisuutta. Kodeissa säästetään tällä hetkellä. Tämän takia on erittäin tärkeää, että pidämme myös kotitalouksiemme uskosta tulevaisuuteen huolta. Tällaisia ratkaisuja ovat tuloveron merkittävät alennukset painottuen pienituloisimpiin mutta myös nyt tehdyt päätökset muun muassa takuueläkkeestä ja lapsilisien sitomisesta indeksiin. Tällaisilla ratkaisuilla vastuullinen hallitus vahvistaa kotiemme uskoa huomiseen.

Myös kuntatalous painuu tänä vuonna alijäämäiseksi. Maailmanlaajuinen talouskriisi iskee ensimmäisenä kunnista niihin kuntiin, joiden riippuvuus yhteisöverosta on suuri. Mutta on kuitenkin odotettavissa, että maamme kuntatalous heikkenee vielä vuonna 2010:kin laajemminkin, mikäli emme kykene hillitsemään menokehitystä.

Itse toivon, että tässä vakavassa tilanteessa, missä maamme hallitus on luvannut erityisesti tutkia ja seurata kuntatalouden kehitystä, emme kohdentaisi nyt kunnissa kuntapäättäjinä säästötoimenpiteitämme väärin.

Arvoisa puhemies! (Puhemies: 5 minuuttia!) — Aivan. — On nimittäin totta ja sen tiedämme, että nyt tehdyt lyhytnäköiset säästötoimenpiteet voivat olla erittäin kalliita huomenna. Vastuullinen talouspolitiikka kunnissakin ottaa huomioon sen, että tämän päivän päätökset eivät synnytä tulevaisuudelle moninkertaisia laskuja esimerkiksi juuri vääränlaisina säästöpäätöksinä ja ennalta ehkäisevän työn unohtamisena. Tällä huomiolla haluan ennen muuta kiinnittää meidän jokaisen huomiota muun muassa koulujen tilanteeseen. Lapsiin kohdistuneet säästötoimenpiteet eivät ole nimittäin säästötoimenpiteitä. Kunnissa pitää nyt tehdä ja nähdä tilanne kauemmaksi, olla valmis rakentamaan kuntia niin, että niiden hartiat kestävät huomenna ja ylihuomenna.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Viime joulukuun budjettikeskustelussa valtiovarainministeri jo kertoi, niin kuin kaikki muistamme, että ensimmäinen lisäbudjetti tullaan tekemään heti istuntokauden aluksi. Yhä edelleen voi siis hämmästellä, miksi sitä ei tehty jo syyskaudella, mitä kaikki talouden asiantuntijatkin olivat esittäneet.

Jos nyt jotain hyvää voi ajatella siitä, että lisätalousarvio tuli tänne nyt, niin kun syksyllä puhuttiin 100 miljoonan lisäyksestä valtiovarainministerin puolelta, on tämän hetken lisätalousarvio vähän yli 200 miljoonaa euroa, mutta ei todellakaan lähelläkään sitä summaa, mistä hallitus puhuu, kun puhuu kokonaisvaikutuksista elikkä muiden kukkaroista toivomistaan euroista.

Ainakin kuntapuoleen kohdistuvat toiveet ovat kohtuuttoman optimistiset, kun tiedämme jo nyt, että kuntatalouden vaje tälle vuodelle on noin 2 miljardia euroa elikkä noin kahden veroprosentin verran. Jo viime syksynä on kuntien ollut todella vaikeata saada lainaa investointeihinsa.

Työllisyyden hoito on elvytyksen paras keino, ja yrityksille onkin tässä elvytyspaketissa erilaisia tukia. Samalla on kuitenkin suuri huoli työvoima- ja elinkeinokeskuksista, miten työttömyyttä ja sen vaikutuksia voidaan hoitaa. Kun lomautettujen määrä on nyt jo 50 000 ja irtisanomisten epäillään alkavan yritysten konkurssien myötä kevään lopulla, on lisää keinoja otettava pikaisesti käyttöön. Tältä kohdin tuntuu kohtuuttomalta kaakkoissuomalaisena se, että liikenne- ja viestintäministeriö on lisäämässä yritysten uhkaa lopettamisista sillä, että erilaiset painorajoitukset tuodaan transitoliikenteeseen venäläisille autoille niin, että monet yritykset ovat tällä kohtaa jo uhanneet siirtää liikenteensä muille reiteille. Tämä koskettaa erityisesti kulmakuntaa, jossa transito on ollut ainoa ala, jossa on lisää työpaikkoja viime vuosina saatu. Näin siis liikenne- ja viestintäministeriö toimii aivan toiseen suuntaan.

Kelamaksun poistosta on puhuttu paljon, ja valitettavasti se on huono esimerkki vastuuttomuudesta, kun sille miljardille ei ole esitetty samanaikaisesti mitään korvaavaa tuloa. Se on ollut kokeilussa muutamissa pohjoisen kunnissa tuomatta uusia työpaikkoja, ja ymmärtääkseni tällä hetkellä muutenkaan ongelma ei ole työvoimakustannukset vaan tilausten puute. Samalla tässä hallitus horjuttaa kansaneläkkeen varmuutta, sillä kustannuksista on kerätty tällä maksulla noin puolet.

Samalla kun kuntien talous heikkenee verotulojen vähentyessä, ovat kulut lisääntymässä johtuen hintojen noususta, sovituista palkkaratkaisuista, lisääntyvistä velvoitteista, yhä suuremmasta joukosta työttömiä ja toimeentulotukiasiakkaita. Kunnat joutuvatkin nyt jo avaamaan budjettejaan ja miettimään lomautuksia ja investointien siirtoja. Hallituksen lupaama avustus ei mahdollista kuntien lähtemistä investointeihin, sillä esitys on jälkirahoitteinen. Kuntapalvelujen saaminen on heikkenemässä ja koskettaa näin tietenkin erityisesti pienituloisimpia ja lisääntyvää työttömien joukkoa. Tästä syystä sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta on korotettava jo pikaisesti, mitä me olemme vaatineet sekä luottamus-vaihtoehtobudjetissa että syksyllä tehdyssä pelastusrengaspaketissa.

Kuntien tulopohjan vahvistamiseksi Kuntaliitto on esittänyt monia ajatuksia yhteisöveron osuuteen ja kiinteistöverotuksen rajoihin liittyen. Samalla on esitetty jäteveron, ajoneuvojen polttoaineveron ja pääomatulojen verotuksen suuntaamista kunnille. Pääomatuloverotuksesta on ymmärtääkseni juuri tulossa esitys, joten tämä on varmaan helppo toteuttaa varsin pikaisesti. Myös yhteisöverosta voitaisiin tehdä uudenlainen malli erityisesti niiden kuntien kohdalla, joista kaatuvat ja loppuvat tehtaat kokonaan, jotenka se riski näille on suurempi. Haluaisin myös olla pohtimassa kiinteistöverojen osalta maa- ja metsätilojen verottamista, jotta kunnat voisivat saada lisää tuloja. (Ed. Tölli: Ohhoh!) Yhden miljardin kuntaelvytys tarkoittaa 20 000:ta työntekijää kunnissa, jotenka kun ministeri Katainen sanoi, että kuntien tukeminen ei tue työllisyyttä, niin ihmettelenpä, eivätkö nämä 20 000 työntekijää ole työntekijöitä ministerin mielestä.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Talouden taustapeiliin tuijottajia on tällä hetkellä Suomessa ja maailmalla paljon. Nyt kiistellään siitä, puhutaanko lamasta vai taantumasta, milloin tämä kaikki alkoi ja milloin tämä päättyy, kun kaikki energia pitäisi panna siihen, miten Suomi kaikkinensa tämän taantuman yli kävelee ja menestyy. Työllisyyden kehitys on avainasemassa. Nämä irtisanomiset ja lomautukset toivottavasti ovat väliaikaisia ja Suomen vienti pääsee takaisin sille uralle, jolla se on ollut, ja kasvaa siitä edelleen.

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että maan hallitus ei koske suomalaisten perusturvaan, pitää kiinni sen tasosta ja hyvinvointivaltion palveluista. Katse on suunnattu jo vuoteen 2011, johon on isketty tavoitteita esimerkiksi lapsilisien sitomisesta indeksiin, takuueläkkeistä jne. (Ed. Gustafsson: Ovatko ne kuukautta ennen vaaleja?) On suunnattu katsetta pitkälle tulevaisuuteen, niin kuin meidän pitää tehdäkin. (Ed. Gustafsson: Kuukautta ennen vaaleja suunnattu! Röyhkeää!)

Tärkeää on myöskin huolehtia siitä, että valtio—kunta-suhteessa me emme lisää kunnille lisävelvoitteita ilman rahoitusta. Tästä täytyy huolehtia koko ajan. On selvää, että ostovoima nousee ja on noussut palkansaajien ja myöskin eläkeläisten kohdalla, se täytyy tunnustaa. Inflaation hillintä ja hidastuminen on hyvä kaikille osapuolille. Näkemys lyhyen aikavälin taloudesta kuitenkin näyttää sen, että valtion velan otto samoin kuin kuntien velanotto niin tänä kuin tulevina vuosina on meillä väistämättä edessä, jos ja kun haluamme pitää tästä perusturvasta ja meidän työllisyydestämme kiinni.

Kotitalouksien velanotolle sinänsä en usko suurta nousua. Kuntatalouden satsauksia on todella mietitty tulevaisuuteen niin, että on puhuttu ministerin suulla yhteisöveron kertymien maksamisesta enemmän kunnille valtionosuusuudistuksen myötä niin, että siihen valtionosuuspottiin täytyy saada lisäeuroja mukaan, ja kelamaksujen poistuminen esimerkiksi parantaa kuntataloutta.

Mutta näkemys pitemmän linjan talouspolitiikasta kertoo kuitenkin sen, että kansantuotteen kehitys kääntyy nousuun varmasti todella pian, mutta silloin me joudumme kysymään, mikä on Suomen iskukyky silloin. Näitä lisätalousarvion satsauksia tarvitaan elvyttävässä mielessä. Ne tukevat tämän vuoden budjettia, joka on parhaillaan menossa. 2 miljardin euron luottamuspaketti sisältää tärkeitä elementtejä rakentamiseen, peruskorjaukseen esimerkiksi homekoulujen, päiväkotien ja vanhusten kotien osalta, yritysten rahoituksen parantamiseen, esimerkiksi tämä Finnveran rahoituspaketti on aivan välttämätön. Erityisesti sivistysvaliokunnan jäsenenä olen tyytyväinen siihen, että osaamiseen, koulutukseen, tutkimukseen ja kehitystoimintaan satsataan ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäyksillä ja lisäkoulutuksella sekä avataan korkeakoulujen oppisopimuskoulutuksen mahdollisuutta.

Maakuntien painopisteistä voin olla sen verran tyytyväinen Pohjois-Pohjanmaan osalta, että ministeri Vehviläinen näki sen tarpeen, että esimerkiksi junaradan Oulu—Seinäjoki ensimmäinen vaihe mahdollistetaan loppuun asti, lentokentän 6 miljoonaa euroa jne. ovat erittäin tärkeitä satsauksia oman maakuntani osalta.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt on oikea hetki parantaa osaamista, satsata koulutuksen parantamiseen, nostaa koulutustasoamme. Siksi on hyvä, että hallitus on esittänyt ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärän lisäämistä 750 opiskelijalla, jotta nuorisotyöttömyyttä alennettaisiin ja nuorten syrjäytymistä ehkäistäisiin. (Ed. Gustafsson: Ihan vaan marginaalisia!) Myös ammatillista lisäkoulutusta lisätään 400 opiskelijatyövuodella ja ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa aikuiskoulutusta lisätään 1 000 opiskelijapaikalla. Aivan oikeita ja oikean suuntaisia toimenpiteitä.

Rakentamisen puolella on valtionosuuksien myöntämisvaltuutta korotettu 30 miljoonalla eurolla yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeita varten, ja ilokseni myöskin liikuntapaikkarakentamiseen tulee yli 8 miljoonaa euroa. Tämä on vain pieni osa siitä elvytyspaketista, joka liittyy opetusministeriön hallinnonalaan. Se on hyvin tervetullut ja oikeansuuntainen.

Arvoisa puhemies! En malta olla antamatta suurta kiitosta ja suitsutusta maamme hallitukselle, joka on aikaistanut moottoritiehanketta Kantatie 51:tä Kirkkonummi—Kivenlahti. (Ed. Paasio: Kun ensin lykkäsi sen! — Ed. Saarinen: Eihän sitä ole aikaistettu vaan lykätty!) Tämä väli Kirkkonummi—Kivenlahti on vilkkaimmin liikennöity kaksikaistainen tie. Uskoisin, että se on melkein suurimmalla osalla maata näin. Liikennemäärä on yli 20 000 ajoneuvoa ja tien välityskyky on jo käytetty loppuun asti. (Ed. Saarinen: Olisi hyvä pysyä tosiasioissa!) Sitä ei voi enää käyttää, siellä vaan seisotaan. Se on tärkeää myöskin saada kuntoon, koska tiellä tapahtuu paljon onnettomuuksia. Siellä vuosina 2002—2006 tapahtui 33 henkilövahinko-onnettomuutta, kuoli 6 ja loukkaantui 38 henkilöä. (Ed. Saarinen: Menee teidän piikkiinne aika paljon!) Myöskin kevyen liikenteen väylät sieltä puuttuvat.

Tämän tiehankkeen hyötykustannussuhde on erittäin korkea. Se on ollut 3,8, mutta nyt, kun kustannusarvio on noussut 80 miljoonaan euroon, niin hyötykustannussuhde on 3,2. Se on sikälikin uusi hanke siinä mielessä, että sen lisäksi että se rakennetaan, urakoitsijalle myöskin tulee päälle 15 vuoden ylläpito. Tämä vaatii tietenkin huolellista kilpailutusta. Koko läntinen Uusimaa saa uutta potkua kehittämiselleen, ja myöskin uudet asuinalueet, jotka on jo suunniteltu ja joilla on vahva kaava olemassa, saavat sen varrella rakentamisensa. Eli tämä on mitä elvyttävin toimenpide. Siitä suuri kiitos maamme nykyhallitukselle.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Arvostettu presidenttimme Tarja Halonen totesi valtiopäivien avajaisissa, että taloutta on elvytettävä tavalla, joka on yhteiskunnallisesti eheyttävää. Viisailla päätöksillä voidaan ehkäistä kansan jakautumista kahtia. Niinpä. Olisi toivonut myös hallituksen olevan yhtä viisas kuin presidenttimme, ja tätä viisautta olisi toivottu jo viime syksynä. Tuntuu toivottomalta yrittää tässä salissa selittää sitä, miten pulassa maamme kunnat ovat näinä päivinä.

Säästölistoja laaditaan, investointeja lykätään, peruspalveluja supistetaan, henkilöstön lomautuksia suunnitellaan. Ei kuulosta siltä, että kuntatalous voisi hyvin, niin kuin jotkut tohtivat julkeasti salin oikealla laidalla edelleenkin väittää.

Kuntaliitto toteaa, että kuntien verotulot pienenevät tänä vuonna noin 500 miljoonaa euroa yhteisöverojen romahduksen takia. Yritykset irtisanovat, lopettavat toimintojaan. Yritysvoittoisessa kunnassa yhteisöverotuotot jäävät todella pieniksi. Kunnat ovat pakotettuja säästämään, sillä kesken vuotta ne eivät voi korottaa veroäyrejään. Myös alijäämien kattamisvelvoite pakottaa tekemään talouden tasapainotussuunnitelmat.

Arvoisa puhemies! Nyt olisi jo viimeinen hetki tehdä välittömiä korjaustoimia. Kuntien yhteisövero-osuutta tulisi välittömästi vaikka määräaikaisesti nostaa 10 prosentilla. Näin saataisiin heti kuntatalouteen 450 miljoonaa euroa. Muitakin kunnallisia veroja tulisi tarkastella uudella tavalla tässä tilanteessa. Samoin valtion osuuksia tulisi korottaa ja tulisi myöntää harkinnanvaraista apua puolet nyt luvattua enemmän eli vähintään 30 miljoonaa euroa. Yksinkertaisesti valtion osuutta kunnan palvelujen rahoittamiseksi on nostettava. Ei ole oikein, että kunnat joutuvat nostamaan veroprosenttiaan ja näin taantuman maksumiehiksi joutuvat suoraan kuntalaiset arkielämässään. Eiköhän olisi aika muuttaa myös kuntalakia näiltä osin?

Valtiovarainministeri Katainen on jossakin vaiheessa esittänyt, että kuntien uudistukset ja velvoitteet tulisi väliaikaisesti jäädyttää. Ministeri Kiviniemi on vastaavasti halunnut kunnille yhteisöveron jako-osuuden muutoksen lisäksi satojen miljoonien kriisipakettia. Todettakoon, että SDP vaati jo syksyllä 600 miljoonaa euroa lisärahaa kunnille. Toivon, että näitä esityksiä nyt muistettaisiin.

Arvoisa puhemies! Kunnissa elää myös oikea menopommi. Julkiset rakennukset odottavat korjauksia, homekoulut, homepäiväkodit, terveyskeskukset jne. Perustamiskustannuksiin on nyt myönnetty lisärahaa, ja nyt olen todella iloinen, koska luin hallituksen politiikkariihen asialistalta, että pääministeri olisi vihdoin viisastunut ja esittämässä projekti- eli niin sanottua kansallista ohjelmaa homerakennusten tutkintaan ja korjaamiseen. On selvää, että nyt myönnetyllä jälkijättöisellä rahoituksella ei hoideta homeongelmaa kuntoon.

Kuntien investointien tukeminen olisi järkevää myös sen työllistävän vaikutuksen kannalta. Rahaa voitaisiin ohjata investointiavustuksiin nimenomaan koulujen ja sosiaalialan rakennusten peruskorjaamiseen.

Arvoisa puhemies! Ed. Vehkaperän täällä jo mainitsemien ammattikorkeakoulujen osalta vielä täytyy todeta, että harmillista on, että nyt osoitettu lisämääräraha on ohjattu hyvin kapea-alaisesti vain vanhojen tutkintojen nykyaikaistamiseen. Paljon laajempi räätälöinti olisi tässä työttömyystilanteessa enemmän kuin tarpeen.

Petri Pihlajaniemi /kok:

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että lisätalousarvion painopisteenä ovat työllisyyttä suoraan edistävät toimet, kuten pk-yritysten rahoituksen elvyttäminen, väyläinvestoinnit ja monipuolinen rakentaminen. Pienille ja keskisuurille yrityksille monipuolinen rahoitus on nyt pitkäjänteisen toiminnan elinehto. Pk-yritysten rahoitus on varmistettava, jotta hyvät, terveellä pohjalla olevat yritykset pysyvät pystyssä.

Vastaavaa tilannetta, miten kävi 1990-luvulla laman aikaan, ei saa päästää syntymään. Moni tuohon aikaan velkaantunut yrittäjä maksaa edelleen senaikaisia tappioita ja menetyksiä. Finnveran hallintoneuvoston jäsenenä olen tyytyväinen, että kotimaan yritysten tilannetta tullaan elvyttämään uusilla rahoitusinstrumenteilla eli Finnveran niin sanotuilla suhdannelainoilla ja takauksilla. Niiden ehdot ottavat normaalia rahoitusta paremmin huomioon kotimaisen pk-yrityksen vaikeutuneen rahoitustilanteen.

Taloudellisen tilanteen vaikutuksia elvytetään rakennustoimintaan kohdistuvien panostusten lisäksi alentamalla työnantajien kansaneläkemaksua. Alennus on tarkoitettu pysyväksi, ja se tulee voimaan nopealla aikataululla. Kelamaksua alennetaan jo tämän vuoden huhtikuusta lähtien 0,8 prosenttia, ja se poistuu kokonaisuudessaan ensi vuoden alussa. Hallitus varaa 125 miljoonaa euroa valtuutta 10 prosentin korjausavustuksen myöntämiseen vuokra-asuntojen, asunto-osakeyhtiöiden korjauksiin, jotka käynnistyvät helmikuun alun ja tämän vuoden lopun välisenä aikana. Vuoden 2009 määrärahaksi on arvioitu 37 miljoonaa euroa. Pitää kuitenkin muistaa, että avustusta ei myönnetä hankkeille, jotka saavat kotitalousvähennystä.

Arvoisa puhemies! Hallitushan päätti jo tämän vuoden budjetin yhteydessä, että kotitalousvähennys nostettiin 3 000 euroon per henkilö. Samalla poistettiin kotitalousvähennyksen sisäiset käyttörajoitukset, joten nyt on mainio aika remontoida tai rakentaa. Rakennuskustannukset ovat pudonneet, ja osaavaa työvoimaa on saatavilla.

Hankalasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta on entistä tärkeämpää huolehtia tulevaisuuden rakentajista ja tekijöistä. Hallitus lisää valtionosuutta ammatilliseen peruskoulutukseen 3 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa noin 750 opiskelijan lisäystä. Sen lisäksi lisätalousarviossa nostetaan ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuutta 4 miljoonalla eurolla.

Nyt kannattaa panostaa kotimaisiin tuotteisiin ja ostaa paikallisia palveluita. Ne pitävät elinkeinoelämän vireänä ja kohentavat työllisyyttä. Kotimaisten talousrattaiden pyöriminen riippuu nyt meistä kaikista.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä on paljon puhuttu elvytyksestä, elvytyksestä ja elvytyksestä, mutta palaudutaanpa lähtökohtaan. Ministeri Katainen kertoi, että hallituksen elvytyspaketti pitää sisällään jo tehtyjä päätöksiä veronalennuksista mukaan lukien ruuan arvonlisäveron alennukset, nämä kelamaksun poistot ja ansioverotulojen alennukset.

Luen suoraan Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa, komission tiedonantoa neuvostolle, ja tämä on myös kanta, mihin Suomi on yhtynyt: "Komissio esittää tässä yhteydessä kolmea kriteeriä. Toimien on oltava oikea-aikaisia, kohdennettuja ja väliaikaisia." Herää kysymys, onko ministeri Kataisen johdolla tulossa näitten päätösten perumisia. Tullaanko ruuan arvonlisäveron alentaminen perumaan? Tullaanko ansiotuloverojen alentaminen perumaan? Tullaanko kelamaksujen poisto perumaan? Muutenhan eivät täyty ne kriteerit, joita komissio on elvytyspaketille antanut ja Suomi omassa kannassaan on allekirjoittanut. Ja-sana mukaan lukien tämä tarkoittaa, että kaikkien näiden elementtien on oltava voimassa samaan aikaan.

Jatketaan ministeri Kataisella. Hän vaatii monesti, että täytyy perustella asioita, täytyy pysyä faktoissa. Lainaan suoraan ministeri Kataisen Turun Sanomissa ollutta kolumnia tiistailta 3. helmikuuta 2009. Hän kirjoittaa näin: "Yhteistyö pitää aloittaa siitä, että puhutaan totta. Jatkuva väärän tiedon syöttäminen suomalaisille kelamaksun poistosta ei ole sitä." Tässä hän ilmeisesti viittaa oppositioon, mutta kun kuuntelee ministeri Kataista, hän on useampaan otteeseen todennut, että kelamaksun poistosta eivät tule hyötymään ne yritykset, jotka irtisanovat. Tämä ei pidä paikkaansa, koska kelamaksun poistossa ei tällaista ehtoa ole. Ministeri Kataiselta täytyy kysyä, onko tämä totta, mitä hän sanoo lehdessä, että täytyy pysyä totuudessa. Jos hän vaatii sitä muilta, toivoisi, että hän pysyy siinä myös itse ja tulee julkisesti korjaamaan ne kantansa, joita hän tästä kelamaksun poistosta on esittänyt, koska ne eivät pidä paikkaansa.

Totuudessa pysymiseen voidaan mennä myös siinä, kun puhutaan siitä, miten tämä elvytyspaketti vaikuttaa. On toistettu miljardiluokan hankkeita, ja täytyy muistaa koko ajan, että niihin on mukaan luettu se, että kunnat ja yksityinen sektori osallistuvat hallituksen linjaamin vipuvaikutuselementein. Mutta entä sitten, jos kunnat ja yksityinen sektori eivät panostakaan siinä määrin kuin on edellytetty? Mistä kunnat ammentavat sen lisävaransa, kun jo nyt tuntuu, että siellä ei ole varoja tehdä niitä toimia, laittaa peruspalveluita kuntoon, mitä pitäisi tehdä?

Sama koskee homekoulujen rahoitusta. Se on jälkirahoitteista. Kunnat tarvitsevat ne rahat nyt laittaakseen hankkeita käyntiin. Monesti ongelma tuleekin siitä, että kunnat eivät saa rahaa edes niiden homekoulujen kuntoon saattamiseksi, kun hallitus ei anna sitä rahaa saman tien, vaan jälkirahoitteisena vasta jälkikäteen.

Täällä on puhuttu myös elvytyksen osalta takuueläkkeistä ja lapsilisien indeksiin sitomisesta ja muista. Täytyy muistaa, että näillä ei ole mitään tekemistä tämän elvytyspaketin kanssa. Ne on tarkoitettu tulemaan voimaan vuonna 2011, ja niistä ei ole päätöksiä. Viitaten myös aiempiin kommentteihin, jos niitä luokitellaan tähän elvytyspakettiin kuuluviksi, voi kysyä, aikooko hallitus perua ne sitten heti vaalien jälkeen, koska nyt ne tulevat voimaan kuukautta ennen vaaleja. Mielenkiinnolla odotamme tätä.

Olisin kommentoinut myös ed. Mannisen kommenttia, kun hän sanoi, että kuntataloudessa täytyy katsoa myös aidosti sitä, että menot eivät kasva. Aivan oikein. Sitä suuremmalla syyllä haaste on kohdentaa rahat oikein, kohdentaa ne sellaisiin toimiin, että menojen kasvua saadaan tulevaisuudessa hillittyä. Se on monesti sinne perustoimintoihin panostamista. Me tarvitsemme myös kunnille ylimenokauden, jotta ennalta ehkäisevät toimet saadaan kuntoon, perusterveydenhuolto, peruskoulu, jotta erikoispalvelut, esimerkiksi erityissairaanhoito, eivät tule viemään ja syömään niitä kustannuksia.

Ihmettelen vaan, kenelle ed. Vahasalo yritti vakuuttaa Kantatie 51:n ongelmaa, koska tiedetään ihan tasan tarkkaan, että eduskunnassa on ollut päätöksiä, että sitä on viety aiemmin jo eteenpäin, kunnes sieltä kokoomuksen linjausten kautta tuli se, että hanketta lykättiin, kunnes taas tuotiin se takaisin listoille. Itsensä sumuttamisessa tässä tuntuu olevan ehdottomia ennätyksiä.

Mikä se hallituksen linja sitten loppukädessä on, jos nämä elvytyshankkeet voidaan kyseenalaistaa, kun hallitus ei tee edes omien (Puhemies: 5 minuuttia!) kriteeriensä mukaista politiikkaa? Katainen päätti puheenvuoronsa lauseeseen: "Monesti on sanottu, että me suomalaiset olemme parhaimmillamme kriisiaikoina." Voi siis kysyä, tarkoittaako Katainen tällä, että jatkuva kriisi tekee kansakunnastamme onnellisen.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Kyllähän tämä kansainvälinen talouden kriisi koettelee koko maailmaa ennen kokemattomalla tavalla ja koettelee myöskin valitettavasti Pohjolan perukoilla Suomea.

Huolestuttavaa tässä on se, että meidän vientiteollisuutemme on tyrehtynyt ja vientiteollisuus tulee hyvin todennäköisesti tämän aika rajun rakennemuutosmylläkän kautta pysyvästi supistumaan. Jotkut tutkijat ovat arvioineet sitä, että kun tälle vuodelle viennin kasvun on ennustettu supistuvan yli kymmenen prosenttia ja myöskin näin olisi vuoteen 2010 asti, ei ihan niin rajuna, mutta joka tapauksessa useita prosentteja, niin se merkitsisi, samalla kun yksityiset investoinnit supistuvat 10—15 prosenttia, useampien kymmenientuhansien työpaikkojen, teollisuuden, vientiteollisuuden työpaikkojen, pysyvää menetystä. Tässä minusta on iso kysymys, miten pystytään korvaamaan nämä työpaikat, millä toimenpiteillä.

On positiivista se, että tässä hallituksen lisätalousarvioehdotuksessa esitetään Finnveralle sekä sitten Vientiluotto Oy:lle lisävaltuuksia, hyvinkin merkittäviä lisävaltuuksia. Toivon mukaan niitä myöskin sitten käytetään. Kyllä tässä suhteessa niin kuin nyt on odotettava, että hallitus tulee tämän lisätalousarvion kautta, kun sitä elvytyspaketiksi kutsutaan, myöskin arvioimaan tätä kysymystä, kuinka suuret pysyvät vauriot vientiteollisuuden supistumisen kautta Suomeen syntyy. Minusta se on kohtuullinen vaatimus. Kyllä täytyy olla niin, että meillä löytyy sellaisia ekonomisteja, jotka pystyvät tämän arvioimaan.

No, me olemme rakentaneet talouden tilaa kotimarkkinoitten varaan. On sanottu, että ostovoima kasvaa tänä vuonna hyvin. Ei sitä käy kiistäminen. Kaikki tiedämme, että on palkkaratkaisut olemassa, tietyt palkankorotukset tulleet ja tulossa, inflaatio on suhtkoht alhaalla. Keskimäärin ostovoima erityisesti palkansaajaperheissä kasvaa. On sanottu, että se pitää kotimaista kulutuskysyntää yllä.

Esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitos on arvioinut, että yksityinen kulutus tulee tänä vuonna jopa supistumaan, ja säästämisasteestahan me olemme havainneet sen, että säästämisaste on merkittävästi noussut, jolloin ihmiset ovat varautuneet ja varautuvat yhä pahempiin aikoihin ja päiviin ja tällä tavalla laittavat sukanvarteen sitten, kenellä siihen mahdollisuus on.

Julkisia investointeja tällä lisätalousarviolla tietyin porkkanoin edistetään. Hyvä niin, erittäin hyvä niin. Ovatko ne toimet riittäviä? Siitä voidaan olla montaa mieltä.

Mutta nyt kun kuntien talous on merkittävästi heikentymässä, se menee kovaa vauhtia alaspäin. Jokainen kunta ja kaupunki joutuu varmasti miettimään sitä, onko viime vuoden puolella hyväksytty talousarvio enää sellainen, joka pitää esimerkiksi tulopuolen osalta, koska verotulot, erityisesti yhteisöverotulot, tulevat supistumaan. Sen sijaan menopuoli, se kasvu, mitä menopuolelle on ajateltu, ei kovinkaan paljon tule siitä poikkeamaan, mitä budjetteihin on rakennettu, muuta kuin sitten uudelleen arvioiden kuntatasolla menoja.

On laskettu julkisen sektorin investointien varaan. Minä pelkään sitä, että nyt tässä tilanteessa kunnat vetävät näitä investointeja takaisin, niitä investointeja, mitä on jo esimerkiksi päätetty talousarviossa toteutettavaksi tänä vuonna ja tulevina vuosina. Näin ollen nämä porkkanat, joita tarjotaan, eivät välttämättä toimikaan sillä tavalla kuin on ajateltu.

Meillä on esimerkiksi Jyväskylässä erittäin massiivinen neljän vuoden investointisuunnitelma olemassa, 200 miljoonaa euroa, (Puhemies: 5 minuuttia!) ennen kokematon, tai sanotaan sillä tavalla, että Jyväskylän kaupungin historian aikana niitä suurimpia. Vielä ajatus kulkee siihen suuntaan, että me tulemme myöskin ne investoinnit toteuttamaan. Mutta pahaa pelkään, että kunnat joutuvat tätä kysymystä arvioimaan, mikä tarkoittaa silloin sitä, että kotimarkkinat eivät toimikaan sillä tavalla kuin on oletettu ja että sitä kautta tulee työttömiä lisää ja talous ei toimikaan.

Puhemies! Kello näyttää punaista. Väri on sinänsä ihan hyvä. Haluan infrahankkeista ihan muutaman sanan sanoa.

Täällä on erityisesti isojen hankkeitten osalta sisään kirjoitettu ihan oikein ja hyviä hankkeita, niitä, joita mekin olemme, sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, omassa budjettiehdotuksessamme esittäneet. Se on hyvä, että niitä on tänne otettu. Niillä on suuri työllistävä merkitys.

Mutta sen sijaan perustienpidon ja radanpidon osalta minä toivon, hyvät kollegat, kun me valtiovarainvaliokunnassa käsittelemme budjettiehdotusta, että me voisimme näitä määrärahoja lisätä, koska se tarve on huutava. Me tiedämme sen, minkä verran maakunnasta on tullut ehdotuksia valmisteluun Tiehallintoon ja ministeriöön. Puretaan sitä pois ja lisätään, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Manninen, näitä määrärahoja. Niillä on suuri työllistävä merkitys.

Asuntorakentamisen osalta on pakko todeta se, että siitä huolimatta, että erään luokituksen mukaan meidän asuntoministerimme on luokiteltu aika oikeistolaiseksi, minä olin siinä luokituksessa aika vasemmistolainen, niin täytyy sanoa, että ministeri Vapaavuori on kyllä perehtynyt meidän asuntopolitiikkaamme hyvin ja ne toimenpiteet, mitä hän on esittänyt, ovat ihan oikean suuntaisia ja uskon, että niillä on myöskin vaikutusta siihen, että asuntotuotanto, myöskin vuokra-asuntotuotanto, jota on ajettu tässä maassa vuosien saatossa ulos, lähtee käyntiin.

Ihan lopuksi terveisiä Pekkariselle. Kun hän on eilen ilmoittanut Nokian Jyväskylän yksikön alasajon ja irtisanomisten johdosta asettavansa alueellisen rakennetyöryhmän, niin se edellyttää myöskin sitä, että sille alueelle kohdennetaan resursseja. Minä olen jo esittänyt ennen näitä Nokian irtisanomisia sitä, että Jyväskylän seutu määriteltäisiin vaikean rakennemuutoksen alueeksi. Siihen on perusteet olemassa myöskin siltä puolelta, että oikeastaan kaikilla toimialoilla, teollisuuden toimialoilla, Metso ja teknologiateollisuus ja laajemminkin, on isoja lomautuksia ja irtisanomisia menossa ja että Keski-Suomen ja Jyväskylän seudun työttömyysaste on huomattavasti korkeampi kuin maassa keskimäärin, noin 3—4 prosenttia korkeampi.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Arvon kollegat! Käsiteltäessä tätä lisätalousarviota olemme erittäin haasteellisessa tilanteessa niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Talouden raju heikkeneminen on aiheuttamassa suuria ongelmia kunnille sekä myös kokonaisille maakunta-alueille. Alueelliset erot ovat kuitenkin huomattavat, ja viennin hiipuessa erityisesti vientiteollisuudesta riippuvaiset paikkakunnat joutuvat erittäin koville, kun ensimmäisenä alanevat monelle kunnalle elintärkeät yhteisöverotulot. Tästä johtuen elvytyksen pääpainon pitäisi olla kuntataloudessa ja kotimarkkinoilla.

Kuntien yhteisöverotulot romahtavat tämän hetken arvion mukaan jopa puoleen viime vuoden tasosta. Tämä merkitsee kuntien yhteisöverotulojen tuoton putoamista alle 1 miljardin euron ja vähenemistä lähes 500 miljoonaa euroa viime vuoden toteutumaan verrattuna. Kuntia auttaisi jonkin verran julkisuudessa esitetty yhteisöverotuottojen jako-osuuden muuttaminen. Toivoa sopii, että ministeri Kiviniemi ei jää hallituksessa yksin ajatellessaan ääneen jako-osuuden muuttamista kasvattamalla kuntien osuutta 10 prosentilla.

Kunnille on annettava vahva viesti siitä, että maan hallitus ymmärtää kuntien taloudellisen ahdingon. Valtion on kannettava vastuunsa kuntien peruspalveluiden turvaamisesta. Tällä hetkellä kunnat ovat jo tilanteessa, jossa talousarvioita avataan ja investointeja leikataan ja näitä kuntia on valitettavan paljon. Tätä realiteettia eivät vain tunnu tässä talossa kaikki ymmärtävän.

Arvoisa puhemies! Elvyttäminen on nyt vahvasti myöhässä. Sitä ei voi kukaan rehellinen ihminen tässä salissa kiistää. Valtion panostukset kuntatalouteen, väyliin ja talonrakentamiseen olisi pitänyt aloittaa jo viime vuoden puolella. Sitä kautta oltaisiin annettu se kaipaamani vahva viesti talouselämälle ja kuntien luottamushenkilöille ja kuntataloutta suunnitteleville talouskamreereille. Eri puolilla Suomea on tärkeitä ja työllistäviä investointihankkeita, jotka eivät käynnisty ilman valtion lisärahoitusta. Näillä investoinneilla voidaan parantaa sekä työllisyystilannetta että alueen hyvinvointia ja kuntataloutta. Panostamalla aidosti työllisyysperusteisiin investointeihin tuetaan uusien työpaikkojen syntymistä, ja näin voidaan ottaa huomioon myös alueelliset työllisyysnäkökohdat.

Meidät sosialidemokraatit leimattiin kuntavaalien alla pelottelijoiksi useamman hallituspuolueen edustajan ja ministerin taholta. Esitimme jo syksyllä paitsi uhkakuvan tästä taantumasta tai lamasta myös oman vaihtoehtomme taloutta tukevista toimista luottamusbudjetissamme ja tarjosimme aidosti yhteistyötä vaikeiden talousongelmien ratkaisemiseksi.

Arvoisa puhemies! Arvon kollegat! Aivan lopuksi, kelamaksun poistaminen on mielestäni vähintäänkin koominen tapa hallituksen elvytyskorissa. Toivoa sopii, että hallituspuolueen edustajilla on tieto, mistä tämä miljardin euron aukko paikataan. Ei ole myöskään mielestäni mitään takeita, että tässä taloudellisessa tilanteessa maksun poistamisella luotaisiin uusia työpaikkoja maahamme. Näihin mielenkiinnolla vastauksia oikealta puolelta odotellaan.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Kyllä hallitusta on kiittäminen. Se on ottanut onkeensa sellaisia monia hyviä asioita, joita me sosialidemokraatit olemme esittäneet niin meidän vaihtoehtobudjetissamme kuin meidän omassa elvytyspaketissamme. Esimerkkinä mainitsen liikenneministeriön pääluokan ja ympäristöministeriön pääluokan.

Sen sijaan kun täällä on aikaisempina vaalikausina puhuttu temppuilusta ja temppupolitiikasta, niin tässä lisäbudjetissa on kyllä aikamoista temppuilua VR Oy:n tuloilla. Ajatelkaa, että VR tulouttaa 40 miljoonaa Oulu—Seinäjoki-rataosuudelle. Kenen kirjanpitoon viedään ne pääoma-arvot, kun VR maksaa laskut ja omaisuus tulee valtiolle? Onko tämä osakeyhtiölain mukaista, mahtuuko tämä direktiivien toleransseihin? Tässä on kyllä aika paljon moitittavaa. Reilumpaa ja läpinäkyvämpää olisi maksaa yhtiön osinko valtiolle ja valtio rahoittaisi budjettiteitse tällaiset hankkeet. Tämän kaltainen rahan kuljettaminen on temppuilua.

Temppuilua oli sekin, että ed. Vahasalo sanoi, että Kantatie 51 -hanketta aikaistetaan. Kaikkihan me tiedämme asiantuntijoina, että sitä oli lykätty ja tämä epäviisas lykkäyspäätös nyt puretaan ja iloitaan siitä.

Tässä yhteydessä, kun ed. Vahasalo mainitsi, että nyt viime aikoina siellä on peräti 6 ihmistä menettänyt henkensä ja 33 loukkaantunut, niin jokainen meistä tietysti valitsee tyylilajinsa, eikä se minua loukannut, että ed. Lehti välihuudossaan totesi, että ne olivat kaikki demareita, ettei haittaa. Ei se minua henkilökohtaisesti loukkaa, mutta jos nyt näitten uhrien omaiset sattumalta seuraisivat eduskunnan työskentelyä, (Ed. Gustafsson: Netistä seuraa moni!) niin silloin voisin kuvitella, että he eivät ilahdu. Tämä on yksi rikka siinä rokassa, mikä liittyy tähän eduskunnan kielenkäyttöön ylipäänsä. Täällä on kielenkäyttö koventunut, ja se ei välttämättä edistä asioita etenkään silloin, kun kansakunta on tämän mittaisessa hädässä kuin nytkin ollaan. Mutta en lähde ensimmäistä kiveä heittämään, niin kuin sanoin, minuun se ei osunut.

Sitten meno- vai veroelvytystä? Suomen kansa EU:ssa on se, jonka ed. Paasio täällä erinomaisen hyvin kuvasi. Elvytyksen on siis oltava oikea-aikaista, kohdennettua ja väliaikaista. Näiden kaikkien kolmen ehdon pitäisi toteutua. Miettikää, hyvät kollegat, miten näihin ehtoihin mahtuvat pysyvät veronalennukset, jotka ovat miljardiluokkaa ja joissa suurin osa koko elvytys- ja viputoiveista liittyy tähän veroaleen, erilaisiin veronalennuksiin, kelamaksun alennukseen, ruuan arvonlisäveron alennukseen, hyväosaisten tuloveronalennuksiin ja vaikka mihin. Ei nämä ehdot täyty. Tässä on ankara ristiriita. Hallituksen nämä pysyvät vero- ym. valtion tulojen alennukset eivät siis täytä näitä kriteereitä.

Täällä on ministeri Vapaavuorta jo kehuttu, niin minäkin kehun. Toivoisi vaan, että nämä asunto- ja vuokrataloyhtiöt voisivat saada peruskorjaushankkeisiinsa vähän enemmän aikaa. Aikaikkunaa tulisi raottaa enemmän ja pidemmälle kuin 31.12.2009 asti. (Ed. Laitisen välihuuto) — Niin taannehtiva aikaistaminenkin käy, mutta antamalla myös lisäaikaa.

Pienituloisimpiin ei veronalennus osu lainkaan. Siellä perusvähennys tai muuten toimeentulon parantaminen olisi se keino, koska valtionveron alaraja on sen tasoinen, että pienituloiset eivät yllä valtionveron maksuun lainkaan. Epävarmat ajat vaikuttavat niin, että ne, joiden ostovoima kasvaa, eivät käytä lisärahaa, aivan niin kuin ed. Laitinen totesi, eivät käytä lisärahaa kulutukseen, vaan säästävät pahan päivän varalle tai maksavat velkojaan.

Iso kysymys tässä on valtion alijäämän taso. Se sukeltaa nyt yli 2,5 prosenttia bkt:stä pakkaselle. Mitä hallitus tulee tekemään? Korjaako se hallitusohjelmaa vai toteuttaako ohjelmaansa ja ryhtyy sen mukaisiin menojen leikkauksiin? Tähän ei ole saatu selvää vastausta tänäänkään, ja tätä me kyllä oppositiosta sitten tulemme päivystämään ja vaatimaan, että hallituksen pitäisi näin merkittävään kirjaukseen antaa selkokielinen vastaus.

Sanna Perkiö /kok:

Arvoisa herra puhemies! Puheena on hallituksen esitys vuoden 2009 lisätalousarvioksi. Sen painopisteinä ovat rahoitusmarkkinoiden vahvistaminen, investointien vauhdittaminen ja koulutus. Lisätalousarvio tuo 25 000 henkilötyövuotta lisää. Panostamme työttömien ja lomautettujen koulutukseen sekä tutkimukseen ja kehitykseen. Nämä toimenpiteet ovat erittäin kannatettavia.

Lisätalousarvio sisältää myös yritysten investointien poisto-oikeuksien kaksinkertaistamisen vuosina 2009 ja 2010. Yritykset arvostavat poisto-oikeuksia. Olen varma siitä, että tämä muutos innostaa niitä yrityksiä investoimaan, joiden tulokset pysyvät siedettävällä tasolla näinä vaikeina aikoina.

Olen joulukuussa jättänyt lakialoitteen energiatehokkuusinvestointien kertatäysipoistosta. Tämä olisi kyllä sellainen elvytystoimi, joka lisäisi Suomen kilpailukykyä huomattavasti. Toivonkin, että se saa kannatusta täällä eduskunnassa ja sitten myös hallituksen piirissä.

Tärkeä osa elvytystoimia on myös rahoitusmarkkinoiden vahvistaminen. Elvytys ei kuitenkaan ratkaise ongelmia. Se velka, jota valtio ottaa, tulee jossain vaiheessa maksaa takaisin. Seuraavaksi valtio tarvitsee lisää verotuloja.

Olen omassa edustajan työssäni paneutunut verotuksen ekologiseen uudistamiseen. Veropohjaa on laajennettava ja verotuksen painopistettä muutettava siten, että myös verotus torjuu ilmastonmuutosta, suojelee luonnonvaroja ja ympäristöä. Uudistus on toteutettava syvällisesti, yhteiskuntaa muuttaen. Tulen lähikuukausina esittämään useita merkittävästi valtion tuloja lisääviä uusia veroja, jotka luovat ekologisempaa Suomea. Tavoitteeni on tuoda valtion kassaan useita miljardeja euroja.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Tänään on salissa puhuttu hyvin pitkään valtion taloudellisesta tilanteesta ja lainoista ja velasta. Itse haluan keskittyä ainoastaan elvytykseen. Elvytys toimii.

Tulen Kymenlaaksosta, ja meillä muutamien vuosien aikana on metsäteollisuuden tilanne ollut erittäin vaikea: pari vuotta sitten Voikkaan tehtaan sulkeminen, viime vuonna Haminassa Summan tehtaan sulkeminen, satojen ihmisten irtisanomiset ja tuhansien ihmisten lomautukset Kymenlaakson alueella. No, mitä tekee valtio? Valtio on elvyttänyt, osoittanut rahaa alueellemme ja toiminut nopeasti, ja se on toiminut hyvin. Mutta valtio ei ole pystynyt tähän yksin, vaan yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa Kymenlaaksossa on selvitty vaikeasta tilanteesta kohtuullisesti. Meillä ovat olleet mukana työvoimatoimistot, te-keskukset, ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, elinkeinoyhtiöt kunnissa, kunnat sinällänsä jo omina toimijoinaan ja yritykset. Kaikki nämä yhdessä valtion kanssa ovat onnistuneet näissä elvytystoimissa. Aloina meillä on tietenkin logistiikkaa, kunnossapitoa ja aivan viime vuonna Winwindin tuulimyllytehdas, joka tulee Haminan ja Summan tehtaan läheisyyteen, ja tämänpäiväinen viimeisin oikein myönteinen uutinen, Googlen tulo Haminaan, elikkä yhtiö ostaa Summan tehtaan kiinteistöt ja alkaa tulevaisuudessa toimia Haminassa.

Elikkä täällä on tänään kysytty moneen kertaan, toimiiko elvytys. Kyllä se toimii, kun se tehdään yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä ja hyvässä hengessä ja nopeasti, niin kuin Matti Vanhasen hallitus on toiminut.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyi.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Tuorein mutta synkin talouden ennuste on Palkansaajien tutkimuslaitokselta, joka ennakoi kokonaistuotannon supistuvan tänä vuonna 3,7 prosenttia ja ensi vuonna 0,7 prosenttia. Työttömyysasteen arvioidaan senkin nousevan viime vuodesta eli viime vuoden 6,4 prosentista 7,4 prosenttiin tänä vuonna ja ensi vuonna jo 8,8 prosenttiin. Tämä tarkoittaa sitä, että työllisyys heikkenee yhdessä vuodessa 50 000:lla, siis yhteensä 100 000:lla. No, kädessämme on nyt hallituksen uusi elvytysohjelma, lisäbudjetti, jossa tämä elvyttäminen jää muutamaan sataantuhanteen euroon. Olen hyvin pettynyt.

Arvoisa puhemies! Elvyttävien toimien aloitusaika olisi ehdottomasti ollut jo viime syksynä, jolloin vaikutukset olisivat olleet jo tällä hetkelläkin käynnissä ja näköpiirissä. Kuitenkaan valtiovarainministeri Katainen ei vielä lokakuussakaan ollut valmis siihen, että elvyttäviin toimiin pitäisi ryhtyä. Näin ollen hallituksen esitykset ovat myöhässä, mutta joka tapauksessa, vaikka myöhään tulevatkin, nyt tässä lisätalousarviossa kuitenkin on hyviä ja oikean suuntaisia toimenpiteitä. Me myöskin oppositiossa haluamme näitä toimenpiteitä tukea.

Valtion panostus väyliin ja talonrakentamiseen jää kuitenkin varsin vaatimattomaksi, ja erityisesti työllisyystavoitteet jäävät ehkä jopa toiveajatteluksi.

Arvoisa puhemies! Myöskin tuntuu siltä, että valtion elvytys on lähes ainoastaan velkaelvytystä, joka perustuu selkeästi veronalennuksiin. Me sosialidemokraatit olemme omissa elvytysohjelmissamme, joita olemme tässä esittäneet, ja yhteistyötarjouksissamme lähteneet siitä, että me voisimme menoelvyttää.

Kaikkein hankalinta on nyt se, että koko lisätalousarviossa kuntatalouden elvytys jää kaikkein vaillinaisimmaksi. Se perustuu lähes ainoastaan kelamaksun poistamiseen, ja näin ollen todellisiin kuntatalouden ongelmiin ei suorastaan puututa tässä lisätalousarviossa ollenkaan. Olemme kuitenkin saaneet Kuntaliitolta varsin huolestuttavia terveisiä, ja kyllä nyt jos koskaan pitäisi olla aika toisenlaiseen kuntatalouden elvyttämiseen.

Itse olen sitä mieltä, että yhtälö, jossa kunnat tällä hetkellä elävät, on mahdoton. Vaje on 2 miljardia, ja valitettavasti 78 miljoonaa euroa ei paljon lämmitä. Eli näin ollen toteankin, että kyllä hallituspuolueen kansanedustajat nukkuvat kuntatalouden elvyttämisessä. Kuntien tilanne, työllisyystilanteen heikentyminen kunnissa ja valtion tukitoimien vähäisyys ovat nyt huonoa lääkettä kunnille. Näyttää siis siltä, että verotulojen riittämättömyys ja työllisyystilanteen heikentyminen ovat johtaneet kestämättömään kuntatilanteeseen. Kuntaliiton arvion mukaan nyt on jo miljardin aukosta kysymys.

Oikeistohallituksen linja näyttääkin olevan se, että kunnat on sysätty pärjäämään omillaan. Näyttää siltä, että nykyhallitus harjoittaa laskusuhdanteenkin aikana yhä tätä niin kutsuttua vastuullista markkinataloutta, jossa suunnitellusta elvytyspaketista unohdetaan joka kerta kuntien tukeminen.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensiksi on annettava hallitukselle tunnustus siitä, että valmisteltaessa tätä käsiteltävää lisäbudjettia samassa yhteydessä osoitettiin vahvasti sosiaalista mieltä ja päätettiin siitä, että vuonna 2011 tulee voimaan, aivan niin kuin ed. Paasio totesi, takuueläke ja lapsilisät, kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki sidotaan indeksiin. Ne ovat merkittäviä linjapäätöksiä, jotka oli tarpeen tässä yhteydessä linjata ja osoittavat, että vaikeasta taloudellisesta tilanteesta ja vaikeista taloudellisista näkymistä huolimatta on tärkeää kantaa sosiaalista vastuuta. (Ed. Heinonen: Vain tämä hallitus pystyy siihen!) — Ja siihen päätökseen pystyttiin.

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on käsitelty paljon kuntataloutta, ja se on hyvin tarpeen. Minä luulen, että meillä ei kenelläkään ole epäselvyyttä siitä, että kuntatalouden tilanne tällä hetkellä on vaikea ja näkymät vielä vaikeammat. Ei ole mitään syytä riitauttaa niitä arvioita, mitä Kuntaliitto on esittänyt, mutta on myös niin, että on tarkasteltava kokonaisuutta ja valmisteltava täsmätoimet ja valmisteltava toimet, joiden vaikuttavuus on hyvä. Tässä keskustelussa oppositio on esittänyt yksittäisiä toimia. Kyllä nyt vastuullinen hallitus valmistelee myös nämä toimet kunnolla, niin että ne vaikuttavat kuntien tilanteeseen.

Kuntien tulorahoituspohja on selkeästi ohentunut ja sitä on vahvistettava. Tämä on aivan selvä asia, ja uskon, että siitä olemme yksimielisiä. Huoli on yhteinen. Tämä tarvitsee toimenpiteitä. Hallitus on niitä valmistellut, ja keskusteluissa on ollut esillä, niin kuin tänäkin iltana, yhteisöveron jako-osuuden muutos. On selvää, että Paras-hankkeeseen liittyvässä valtionosuusuudistuksessa on lisättävä rahaa. Muuten tätä uudistusta ei pysty toteuttamaan.

Mutta sen lisäksi, että tehdään lyhyen aikavälin ratkaisuja, on tarkasteltava asiaa myös pidemmällä aikavälillä, ja siihen liittyy kuntien menojen hallinnassa pitäminen. Nyt kun kunta- ja palvelurakenneuudistuksen selontekoon valmistaudutaan, on sitä asiaa linjattava tätä Paras-hanketta enemmän toimintojen, palvelurakenteiden, uudistamisen suuntaan. Tähän saakka on painopiste ollut hallintorakenteissa. Ne ovat tärkeitä sinänsä, mutta menosäästö ja tuottavuuden parantaminen tulevat siitä, että todella palvelujen tuottamisjärjestelmiä pystytään uudistamaan.

Voi sanoa suoraan sen, että palveluiden tuotantojärjestelmissä ollaan nimenomaan suurissa kaupungeissa vasta alkutekijöissä. Painopiste koko Paras-hankkeessa on sittenkin ollut pienemmissä kunnissa. Tässä muutama aika sitten opetusministeri Virkkunen otti esille alle 2000 asukkaan kunnat. Niitä on tänä vuonna, nyt kun tapahtui kuntaliitoksia, onko 35. Se on marginaalinen osa koko kuntakentän asukasluvusta. Tällä ei ratkaista yhtään mitään. Tietysti niissäkin kunnissa pitää asioita hoitaa.

Sen lisäksi meidän on syytä tarkastella kuntien velvoitteita ja normiohjausta, ja mielestäni se on tärkeä asia. Kaikkea sitä palvelua sillä tasolla, millä nyt tuotetaan, ei välttämättä pystytä tuottamaan, ellei taloustilanne oleellisesti tulevina vuosina parane, koska kuntien menokasvu on selvästi ollut bkt:n kasvua suurempaa.

Arvoisa puhemies! Lyhyesti tästä lamasta, joka ei ole vielä täysin realisoitunut. On tärkeätä, että hallitus teki elvyttävän lisäbudjetin, eikä tämä elvytystoimenpide jää viimeiseksi. Niitä varmasti tulee. Mutta on mielenkiintoista ollut seurata tätä keskustelua. Tekee mieli sanoa, että harvassa asiassa, kun kuuntelee opposition puheita, ollaan jo etukäteen niin jälkiviisaita kuin tässä keskustelussa on oltu. Nyt on työn tekemisen ja yhteisvastuun kantamisen aika sekä tässä talossa että paikallisella tasolla että eri sektoreilla.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! On ihan selvää, että paljon huonommankin elvytyspaketin hallitus olisi voinut tehdä. Se on ihan selvä.

Taloustaantuman merkittävin välitön vaikutus on työttömyyden kasvu. Suomessa tuotettavien tavaroiden kysyntä ulkomailla on kääntynyt jyrkkään laskuun. Suomalaiset yritykset joutuvat ajamaan alas tuotantoaan tilausten loputtua. Onneton tilanne kaatuu henkilöstön kannettavaksi yritysten lomauttaessa tai irtisanoessa työntekijöitään. Eli kansainvälisen rahoituskriisin ikävät vaikutukset tulevat varjostamaan kymmenientuhansien suomalaiskotien elämää.

Työttömien määrä oli viime vuonna 174 000, työttömyysaste 6,4 prosenttia. Palkansaajien tutkimuslaitoksen suhdanne-ennusteen mukaan työttömiä arvioidaan olevan kahden vuoden päästä 80 000 enemmän kuin nyt. Työttömyysaste nousee 6,4:stä lähelle 10:tä prosenttia. Työttömyyden kasvu lisää merkittävästi julkisen talouden menoja. Yritysten toiminnan hiljeneminen leikkaa rajusti yhteisöverotuottoja. Yritystoiminnan pysähtyminen merkitsee myös sitä, että uusia investointeja ei tehdä. Yksityisten investointien arvioidaan putoavan yli 10 prosenttia kuluvan vuoden aikana. Kun investointeja ei tehdä, ei myöskään synny uusia työpaikkoja. Lomautukset ja irtisanomiset leikkaavat ihmisten ansiotuloja ja vähentävät rajusti ansiotuloverokertymää. Kymmenientuhansien perheiden raju tulojen heikkeneminen heikentää kulutustavaroiden ostamista ja vaikuttaa siten koko taloutta heikentävästi. Yksityisen kulutuksen arvioidaan kääntyvän laskuun tänä vuonna.

Tällaisessa tilanteessa valtion toimien merkitys korostuu. Valtio ei voi vahvistaa ulkomaista kysyntää, sillä emme nykyoloissa voi lisätä suomalaisten tuotteiden hintakilpailukykyä devalvaation avulla. Valtion mahdollisuudet liittyvät yritystoiminnan ja julkisten investointien rahoituksen vahvistamiseen.

Toiseksi, valtiolla on mahdollisuus vaikuttaa kansalaisten käytössä olevan rahan määrään päättämällä verotuksen tasosta. Matti Vanhasen kakkoshallituksen keinovalikoimassa veronalennuksilla on keskeinen rooli. Hallitus toivoo ja osittain uskookin, että ihmisten käteenjäävä lisäraha käytetään kotimaiseen kulutukseen. Asiantuntijoiden mukaan veronkevennysten taloutta piristävä vaikutus on perin epävarma. Epävarma se on erityisesti tällaisessa tilanteessa, jossa kymmenientuhansien kotien elämää painaa vakava huoli siitä, riittävätkö rahat myös tulevaisuudessa elämiseen.

Lisätalousarviossa esitetään suoria taloutta piristäviä menonlisäyksiä 200—400 miljoonaa, vähän laskentatavasta riippuen. Kun tätä lukemaa pidetään lähtökohtana, ei lisäbudjettia voi pitää radikaalina piristysruiskeena.

Nyt on tärkeätä tiedostaa, että taloustaantuma kaatuu erityisellä tavalla kuntien ja siten kotien kannettavaksi. Kunnathan vastaavat siitä, miten suomalaiset perheet saavat osakseen arkipäivän elämän tärkeimmät hyvät, kuten korkeatasoisen ja turvallisen perusopetuksen, sujuvat ja asialliset terveyspalvelut sekä luotettavan vanhustenhuollon ja -hoivan. Kunnat työllistävät noin 430 000 henkilöä pääosin terveys-, sosiaali-, opetus- ja sivistystoimessa. Kuntasektorin osuus kansantuotteestamme on noin viidennes. Kuntien ollessa näin merkittävässä roolissa on pakko kysyä, miksei hallitus lisäbudjetillaan vahvista kuntien taloutta enemmän kuin se nyt tekee.

Kuntien on totta kai syytä järjestää toimintojaan ja lisätä tuottavuuttaan, mutta on kohtuutonta, että kunnat tässä määrin jätetään oman onnensa nojaan. Kunnat eivät ole Suomessa itsenäisiä, autonomisia, yksiköitä. Niiden toimintaa ohjaavat eduskunnan säätämät lait, joissa määrätään kuntien velvollisuuksista. On moraalisesti kyseenalaista, että eduskunta säätää kunnille yhä lisää velvoitteita mutta ei huolehdi riittävistä resursseista.

Arvoisa puhemies! Esittelypuheessaan valtiovarainministeri Katainen ilmaisi syvän huolensa valtion velkaantumiskehityksen johdosta. Lähivuosina saatamme velkaantua enemmän kuin 30 miljardia euroa. Tämä merkitsee sitä, että vuosittaiset korkomenomme kasvavat noin miljardilla eurolla. — Sattuu muuten olemaan sama summa, jonka valtio menettää kelamaksun poiston takia joka vuosi.

Jäin kaipaamaan valtiovarainministerin hahmotelmaa siitä, miten velkaa tullaan aikanaan lyhentämään. Olisin odottanut, että hallituksen puolelta olisi kerrottu, kumpaa tullaan velan lyhentämisessä enemmän painottamaan: leikkauksia palveluissa ja sosiaaliturvassa vai verojen korotuksia. (Ed. Kataja: Talouskasvu!) Tässä ovat luultavasti ne vaihtoehdot, jotka viimeistään seuraavalla hallituksella ovat edessä. Mikä on suunnitelma? Missä viipyy strategia? Toivottavasti siitä saamme selvän maaliskuun kehyspäätösten yhteydessä.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Tänään yritin osaltani monien kymmenien muiden kanssa saada puheenvuoroa ministeri Kataiselle. Olisin halunnut vastausta siihen, että kd-eduskuntaryhmän mielestä ja monien asiantuntijoiden mielestä osittain velalla toteutettavat tuloveronkevennykset eivät ole meidän mielestämme talouden tehokkaimpia elvyttäjiä. Veronkevennysten dynaaminen ja elvyttävä vaikutus on arviolta noin 25—30 prosenttia veronkevennysten määrästä, ja jos ihmiset pelkäävät työpaikkansa ja palkkansa puolesta, niin veronkevennykset eivät suinkaan tänä aikana virtaa kulutukseen, vaan ne menevät säästöön.

Mutta varsinaisesti syy, miksi tähän iltaan vielä jäin, on se, että kristillisdemokraatit toivovat hallitukselta ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta ottaa käyttöön monipuolisesti erilaisia välineitä, joilla finanssi- ja talouskriisin vaikutuksia voitaisiin lieventää ja siten pienennettäisiin uhkaavaa työttömyysaaltoa. Meidän ryhmämme on esittänyt muun muassa seuraavia toimenpiteitä elvytyspakettiin, ja minä toivoisin, että hallitus ei olisi kovin kovakorvainen sille asialle, vaan olisi valmis ottamaan tällaisina haastavina aikoina myös oppositiopuolueet entistä tiukemmin lamanselättämiskeskusteluun.

Kd on toivonut hallitukselta ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta ottaa käyttöön muun muassa seuraavia asioita eli kd on esittänyt sitä, että meidän mielestämme talouskriisin aikana tulisi yritysverotusta muuttaa siten, että se mahdollistaisi tappion vähentämisen verotuksessa kahden edellisen vuoden voitoista. Näin ollen tappiota tehnyt yrittäjä tai yritys voisi saada palautusta aiemmasta voitosta maksamastaan yhteisöverosta. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan tappiot voi vähentää jo nyt seuraavien vuosien tuotosta. Järjestelmän tilapäinen muuttaminen pelastaisi yrityksiä tappiollisten vuosien yli. Toivon, että tämä ajatus saisi valtiovarainministerin ja pääministerin tuen ja sitä asiaa voitaisiin myös hallituspuolueiden keskuudessa vielä vakavasti pohtia.

Toinen asia on se, että osinkojen tilalle voisi tulla velkakirja. Elikkä viime aikoina on keskusteltu mahdollisuudesta, jolla yritys voisi pidättäytyä osinkojen jakamisesta niin, että osinkojen sijaan osakkeenomistajat saisivat osingon suuruisella summalla uusia osakkeita. Kd onkin ehdottanut, että verolainsäädäntöä muuttamalla osakkaille tarjottaisiin talouskriisin aikana vaihtoehtoinen mahdollisuus saada osingon sijasta yritykseltä osingon määrää vastaavan suuruinen velkakirja, joka olisi osinkoverosta vapaa. Kun yritys esimerkiksi kolmen vuoden kuluttua maksaisi tämän lainan osakkeenomistajalle, olisi tulo sen saajalle verovapaa. Tämä osaltaan vähentäisi pankkilainoituksen tarvetta. Se on kohtuullinen kädenojennus kuitenkin. Se olisi porkkana yrityksille. Vanhanen suositteli osingoista luopumista, mutta jos mitään porkkanaa ei yrittäjille anneta, niin minä näen, että se suositus jää varsin olemattomaksi.

Kolmas asia, mitä kd on omassa vaihtoehtobudjetissaan ja taustaryhmiensä kanssa pohtinut, on elvytysseteli. Eli ostovoiman kohdentaminen kotimaisiin palveluihin työllistäisi tehokkaasti. Kristillisdemokraatit esittävät tätä elvytysseteliä, jonka voisi käyttää kotitalousvähennyksen määrittelemiin tarkoituksiin palvelusetelin tavoin. Elvytyssetelillä voidaan kohdentaa yhteiskunnan varoja paljon työllistäviin hoiva-, hoito- ja asunnon siivous-, kunnostus- ja perusparannustöihin. Kotitalousvähennyksestä poiketen elvytyssetelin edun saisi käyttöönsä heti ja se kohdennettaisiin tietyn tulorajan alittaville henkilöille. Elvytyssetelin aiheuttamia kustannuksia vähentäisi se, että kotitalousvähennyksen aiheuttamat veronmenetykset tältä osin pienenisivät. Elvytyssetelin kautta voitaisiin tukea myös naisyrittäjyyttä.

Neljäs asia on työpaikkatakuu, mutta siihen ajanpuutteen vuoksi en tässä puheenvuorossani käytä sen enempää aikaa.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pitkästä aikaa hyvä, rakentava puheenvuoro oppositiosta. Siitä kiitokset kristillisdemokraattien ed. Kärkkäiselle. Se on todettava, että nyt tässä käsittelyssä olevassakin paketissa on lukuisia asioita, jotka olivat esillä muun muassa jo syksyllä sosialidemokraattienkin ja muiden oppositiopuolueiden toimesta, ja niitä on sieltä, niin kuin on toivottu, yksitellen poimittu ja otettu nyt nämä toimivimmat elementit tähän meidän pakettiimme ensimmäiseen lisätalousarvioon.

En tässä ryhdy ottamaan kantaa sen enempää ed. Kärkkäisen ja kristillisdemokraattisen ryhmän esityksiin, mutta juuri tällaisia esityksiä ja pohdintoja ja tarjouksia minun mielestäni vastuullinen oppositiopolitiikka parhaimmillaan on. Tästä erityiset kiitokset ed. Kärkkäiselle.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien ehdotukset todella ovat rakentavia, mutta aivan suoralta kädeltä niihin ei ole syytä rynnätä. Tämä ehdotus osinkojen jättämisestä yhtiöön ja pääomalainojen antaminen vastineeksi on ihan hyvä ja sitä voidaan käyttää, jos yhtiöt katsovat sen tarpeelliseksi kussakin tilanteessa. Varsinaisesti veroporkkanoita siihen ei tarvita. Kyse on yhtiön rahantarpeesta.

Mitä sitten tulee tähän tappioiden vähentämiseen aiempien vuosien voitoista, niin varsinkin jos se tulisi taannehtivasti, mikä tietysti olisi edellytys tämän tilanteen korjaamiseen tässä kriisissä, niin moni tietysti ottaisi ilolla sen vastaan, mutta sinänsä kannustavaa porkkanavaikutusta tai suhdanteita tasoittavaa vaikutusta en helpolla näe. (Puhemies: Minuutti on mennyt!)

Kari Kärkkäinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit ovat sanoneet jo tässä valtiopäivien avajaispuheessaan sen, että me olemme valmiita olemaan mukana talkoissa ja haluamme kantaa oman kortemme yhteiseen kekoon, ja toivon, että hallituksella olisi tässä asiassa kykyä siihen peräämäänsä yhteistyöhön, mitä on ansaitusti jo pyydetty, ja halua siihen. Me osaltamme olemme valmiita tähän ja toivomme, että yhteinen pöytä vielä voitaisiin tehdä.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Viiden vuoden ajan yleisesti arvioitiin, että lama tulee ja syynä on jompikumpi Yhdysvaltain talouden kahdesta vajeesta, joko budjettivaje tai kauppataseen vaje.

Se mikä ennusteessa piti paikkansa, oli, että lama tuli Yhdysvalloista, mutta ei suinkaan edellä mainituista syistä. Yhtäkkiä lainamarkkinoilla levisi epäluulo siten, että pankkien välinen lainananto käytännössä lakkasi ja korot nousivat pilviin. Sitä ennen oli jo nähtävissä, että epävarmuutta markkinoilla oli, mutta siihen ei suhtauduttu riittävän vakavasti.

Nyt viisi kuukautta sen jälkeen, kun varsinainen yleinen mielipide huomasi Lehman Brothersin konkurssin jälkeen, että tilanne on täysin toisenlainen, olemme päättämässä elvytyksestä niin Suomessa kuin monessa muussakin maassa.

Täällä saaduissa asiakirjoissa on muutama vähälle huomiolle jäänyt merkittävä kohta. Ensinnäkin se, että hallitus tukee yritystoiminnan investointeja kaksinkertaistamalla rakennuksiin ja tuotannollisiin investointeihin tarvittavien laitteiden ja koneiden poisto-oikeuksia, tarkoittaa käytännössä sitä, että yksityiseltä sektorilta ne yritykset, jotka uskovat kilpailukykyynsä, voivat ottaa etupainoisesti investoinnit käyttöön, ja kun nousu alkaa, niin toivon mukaan nämä ovat sitten myös käytettävissä ja Suomi pääsee entistä vahvempana kiinni maailmanmarkkinoiden vientitoimituksiin.

Myös merkittävää on se, että varsinkin elinkeinonharjoittajien verotuskohtelussa pitkään tunnistettu epäkohta, jossa pääomavero-osuutta on ollut pakko maksaa, vaikka se on ollut korkeampi kuin ansiotulovero, ja se koskee erityisesti pieniä elinkeinonharjoittajia, jossain määrin myös maatalousyrittäjiä, tämä pakonomainen korotettu vero-osuus jää nyt harkinnanvaraiseksi. Verovelvollinen voi pyytää vaihtoehtoisen laskelman, joka käytännössä keventää hänen verotustaan. Tämä on mielestäni myös pienyrityksen tulorahoituksen kannalta tervetullut ja ennen kaikkea oikeudenmukainen muutos. Sopii ihmetellä, että tällainen verolainsäädäntö on tähän asti ollut voimassa. Elinkeinonharjoittajien tulotaso on kyllä Suomessa monin osin perin alhainen. Kolmannes elinkeinonharjoittajien ansiotasosta on alle metalliteollisuuden minimitessin.

Kuntatalouden vaikeuksia täällä on monessa puheenvuorossa käsitelty. Kuitenkin, kun Paras-hanketta käynnistettiin, oli jo nähtävissä varsin laajan ja kattavan selvityksen perusteella, että kuntien toimintatavoissa on merkittäviä taloudellisia eroavuuksia. Yli 10 prosentin kustannuslisäykset eri toiminnoissa ovat paremminkin yleisiä kuin poikkeuksellisia. Se viittaa siihen, että vaikka normisto on sama, kunnille jäänyt harkintavalta on johtanut kovin erilaisiin tapoihin tuottaa ja myös kovin erilaisiin kustannuksiin. Tätä ei ole julkisuudessa juurikaan tuotu esiin. On katsottu, että kustannukset syntyvät vääjäämättä tietyn suuruisina, kun joku palvelu tuotetaan, ja myös se, että kunnalla itse asiassa on vain järjestämisvastuu, tulee esille myös hallituksen elvytysohjelmassa, jossa sosiaali- ja terveyspalveluissa laajennetaan palvelusetelin käyttöä.

Se, että kansaneläkemaksu poistuu ja tilalle tulee varhennettu korotus työeläkemaksuihin, on myös oikean suuntainen ja tähän suhdannevaiheeseen sopiva ratkaisu.

Se, että tässä tilanteessa kansantalouden kokonaiskehityksen kannalta valtio tai yhteiskunta laajasti ottaen velkaantuu, mutta pyrkii ylläpitämään toimintoja ja samanaikaisesti myös kohdistamaan investoinnit sellaisiin kohteisiin, jotka välittömästi parantavat työllisyyttä ja pitävät siten elinkeinomme ja kotitaloudet kunnossa, on järkevää politiikkaa. Onneksi aiemmin aikaisempina vuosina on pyritty systemaattisesti vähentämään edellisen laman aikaansaamaa velkataakkaa.

Velka on myös luokiteltavissa. Jos se on tuottavaan investointiin eikä pelkästään kulutukseen, voi se olla myös kokonaistaloudellisesti mielekäs toimintatapa. Kokonaisuudessaan pidän hallituksen esitystä tässä vaiheessa perusteltuna. Pahoin pelkään kuitenkin, että vuoden kuluessa joudumme vielä monia muita muutoksia tekemään valtion talousarvioon.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Arvoisat kollegat! Kello käy, alkaa olohon kohta huomisen päivä.

Ensiksikin haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että meilläki päin oli yks paperia tuottava tehras eli Kaskinen, kovasti tehtiin etehen töitä, mutta näin siinä vain käy niin kuin uumoiltiin, jotta loppuu. Mutta tänä päivänä, kun kävin kämpillä, näin televisiosta, että Kaskinen on päähny vaikeitten rakennemuutosten alueeksi, se seutu siellä, siitä pitää antaa Matti Vanhasen kakkoshallitukselle suuret kiitokset.

Velanotto. Onneksi Suomen valtio on viime vuosina maksanu velekaa aika lailla pois, jotta on ollut kohtuullisis mitois se velka. Nyt ku lama alkaa olohon päällä, taantuma hyvinki, niin on huomattu, että valtion on otettava huimat määrät lisää velekaa elvytykseen. Oppositiohan on vaatinu sitä kauan aikaa. Hallitus on lähteny kyllä liukkahasti leikkihin mukahan ja elvyttää tasan tarkkaan huomattavan isoolla rahasummilla, muttei suin päin. Son niin suurista asioista kysymys, jos ruvetahan elvyttämähän sinne, jottei harkita tarkasti, sinne menee kun kankkulan kaivohon. Toisin sanoen hallituksen linja, että elvytetähän, mutta harkiten, menöö oikiahan kohteihin, ja varmahan siitä tuloo oppositiokin antamahan meille suurta kiitosta. (Ed. Guatafsson: Ei kun puoli vuotta myöhässä!) — Mieluummin pikkusen myöhäs kun kankkulan kaivohon. (Ed. Gustafsson: Ei se ole pikkasen!)

Jos lähretähän siitä liikkeelle, että 1990-luvun lama, se oli toisenmoinen lama kuin tämä lama, täm on maailmanlaajuune, täm ei oo kotitekoonen, se oli kotitekoonen, mutta jos otetahan huomioon se, että tänä päivänä vientiyritykset, niiren tilauskannat alkahan olla puolinollassa, niin ei voida pankkohonkaa tehrä. Toisin sanoen itte olin 1990-luvun laman mannekiinina, Suomen Työn Liiton, eristämäs suomalaasta työtä, suomalaasta tuotetta. Mä väitän, että nytki suomalaasta tuotetta suomalaanen ostaa. Se työllistää, rahat pyörii Suomen maas, eli mä toivoosin, että me suomalaaset tajutaa se, että vaikka tääl on pikkusen arvokkahampi tuote, niin son paljon laarukkaampaa. Se kestää isältä pojalle ku Leijona-kello. Kuitenkin pitää muistaa se, että nyt ku eletähän niin sanottua lamaa, niin kuitenki tuotteitten hinnat on menny vähän niinku mieluummin alaspäin ja toisaalta ihmiset on kuitenki vielä suuremmaksi osaksi saanu pitää työmaan eli ostovoimaa löytyy.

Lopuksi haluaasin pikkusen puuttua kollega Pulliaasen esille ottamahan asiahan näistä veroparatiisiista. Maailmanlaajuisesti niistä pitäis pikkuhiljaa päästä erohon, koska sinne vierähän ylimääräästä mammonaa. Se pyörii aivan muilla sektoriilla. Se on niin sanottua hämärää rahaa, jotenka kun korkialle koulutetut ihmiset, osa myös harrastaa sitä, niin mä toivoosin, että ne myös tietää ne väylät, kuinka ne tukitahan. Mutta näin se vain pakkaa olohon mones asias, jotta sen säkin tukkiminen on vaikiaa sellaaselta, joka on sitä itte auttamassa, voiraan sanoa, täyttymään.

Toivoosin lopuksi, että myös meillä yhteispeli pelaas niin hallituksessa ku oppositiossa. Yhteen hiileen puhaltaen päästään tästä erille, ja uskoosin Björn Wahlroosin puheihin, jotta ennen juhannusta on notko nähty ja lähetty lentoon. Sen verran meillä optimismia pitää olla.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Oikeastaan piti lyhyesti tulla näihin rakennushankkeihin, joita täällä useassa puheenvuorossa on sivuttu ja jotka omassa varsinaisessa puheenvuorossani jäivät ajanpuutteen vuoksi huomioimatta. Kaiken kaikkiaan nyt saadaan siis liikkeelle 1,6 miljardilla hankkeita kokonaisuutena, ja nämä hankkeet on poimittu hyvin tarkasti näistä eri vaihtoehdoista. Erityisen tyytyväinen olen siihen, mitä täällä myös peräänkuulutettiin oppositiosta, että nyt valtiovalta on tarttumassa toden teolla ennen muuta homekouluihin, päiväkoteihin ja vanhainkoteihin ja näihin on tulossa nyt merkittävästi valtionosuutta ja näin kunnat pystyvät etupainotteisesti tekemään näitä töitä, joita ne ovat suunnitelleet nyt tuleville vuosille.

Myös samalla investointilisäykset kerros- ja rivitalorakentamiseen ovat erittäin tervetulleita. Ed. Urpilainen keskustelun alussa peräänkuulutti, että olisi energiatehokkuusnäkökulmaa pitänyt tuoda esille. Nimenomaan näissä kerros- ja rivitalorakentamisen investointituissa tämä energianäkökulma on vahvasti esillä ennen muuta ikkuna- ja lämmitysjärjestelmien kautta. Myös liikuntapaikkarakentamista tässä lisätalousarviossa erittäin merkittävästi tullaan tukemaan. Tuo on hyvä panostus. Näin voimme jälleen kerran nopeuttaa niitä hankkeita, joita kunnissa on suunnitteilla.

Sellainen kysymys, joka tässä tietysti esille nousee, on se aikaikkuna, josta on puhuttu, kuinka nopeasti näitä hankkeita saadaan liikkeelle. Olisin erityisesti asuntoministeri Vapaavuorelta, joka on tänään erityisen paljon kiitosta kerännyt, kysynyt, miten esimerkiksi taloyhtiöt ovat ottaneet vastaan nämä tarjotut investointituet ja mikä on (Puhemies: 2 minuuttia!) esimerkiksi kaavatilanne ja suunnitelmatilanne kunnissa homekoulujen, päiväkotien ja vanhainkotien osalta. Niihin varmasti on syytä tuon aikaikkunan tiimalta palata.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Kun on kehujen aika, niin sitten kehutaan. Myöskin alueellisesti me kansanedustajat monasti täällä vaadimme omille alueillemme, vaalipiireihimme, etuuksia ja kiitokset jäävät monasti mainitsematta. Mutta nyt sinivihreä tulevaisuuteen suuntautuva hallitus ansaitsee kiitokset siitä, että länsirannikolle Satakuntaan on tulossa useita hankkeita, Mäntyluodon meriväylää, Porin ja Rauman rataa, Harjavallan ratapihaa, Kokemäen kevyen liikenteen väylää ja Porin ja Ulvilan ja Harjunpään väyliä, monia liikennehankkeita, joita on odotettu vaalikaudesta toiseen. Mukana on kaksi maakunnan keskeistä edunvalvonnan kärkihanketta. Tällaista koko maan edun huomioimista ei aikaisemmilla hallituskausilla ole näkynyt.

Näiden hankkeiden työllisyysvaikutukset ulottuvat koko maahan rakennusaikana luonnollisesti alueellisesti, mutta erityisesti rata- ja satamahankkeet tuovat kaupallisia ja teollisia työpaikkoja jatkossa aina Itä-Suomea myöten. Tämä on oikeaa pitkäjänteistä elinkeinopolitiikkaa. Elvyttävät vaikutukset kohdentuvat ennen kaikkea rakennusaikaan, mutta vaikutukset jäävät pysyviksi.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! Olemme käymässä lähetekeskustelua hallituksen esityksestä vuoden 2009 lisätalousarvioksi tilanteessa, jossa maailman talous on taantumassa ja uusi nousu näyttää siirtyvän aiemmin arvioitua myöhemmäksi.

Kotimaisen kansantuotteen kasvu hidastui nopeasti vuoden 2008 loppua kohti, ja vientimarkkinoiden nopea ja laaja hyytyminen johti uusien tilausten sekä teollisuustuotannon laskuun. Vuoden vaihteessa talouden käänne alaspäin oli jyrkkä ja siten lähtötilanne tälle vuodelle heikentyi huomattavasti.

Työttömyyden on arvioitu kasvavan tänä vuonna yli 8 prosenttiin työvoimasta. Hallituksen elvyttävillä toimenpiteillä pyritään kaikin tavoin rakentamisen ja muun investointitoiminnan lisääntymiseen. Viennin kehityksestä riippuvaisena maana Suomen talouden toipuminen kytkeytyy vientikysynnän palautumiseen.

Julkisen talouden rahoitusasema oli vielä vuonna 2008 varsin vahva. Julkisen talouden tilan heikkeneminen näkyi selvimmin ja nopeimmin valtion taloudessa. Myös kuntatalous painuu tänä vuonna alijäämäiseksi. Taloustilanteen heikkeneminen vaikuttaa ensi vaiheessa erityisesti niiden kuntien talouteen, joiden riippuvuus yhteisöverosta on suuri. Kuntien tila uhkaa heikentyä laajemmin vuonna 2010, mikäli menokehitystä ei kyetä hillitsemään.

Lisätalousarviossa perustienpidon määrärahaa ehdotetaan lisättäväksi 50 miljoonalla eurolla ja perusradanpidon määrärahaan ehdotetaan lisäystä 21,5 miljoonaa euroa. Seinäjoki—Oulu-rataosan palvelutason parantamisen ensimmäisen vaiheen jatko ehdotetaan hyväksyttäväksi 40 miljoonan euron sopimusvaltuudella ja rahoitettavaksi kokonaan VR-Yhtymän rahoituksella. Toivottavaa olisi, että koko pääradan korjausta voitaisiin aikaistaa ja siten voitaisiin vastata myös siltä osin ilmastonmuutokseen.

Uusiin nopeasti käynnistettävissä oleviin vesihuolto- ja vesistötöihin ehdotetaan lisäystä 4 miljoonaa euroa ja ympäristötöihin yhteensä 2 miljoonaa euroa. Koulujen peruskorjauksiin ehdotetaan osoitettavaksi lisäystä 9 miljoonaa euroa ja päiväkotien ja vanhainkotien peruskorjauksiin myönnettäviin valtionavustuksiin samoin 9 miljoonan euron määrärahaa.

Lisäksi Veikkauksen jakamattomia voittovaroja osoitetaan yhteensä 30 miljoonaa euroa tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön työllisyyttä elvyttäviin ja ylläpitäviin hankkeisiin.

Lisätalousarvioesityksessä työllisyys- ja koulutuspoliittisiin toimenpiteisiin hallitus esittää ammatilliseen peruskoulutukseen lisäystä 3 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 750 opiskelijan lisäystä. Myös ammatilliseen lisäkoulutukseen ehdotetaan 4 miljoonan euron lisämäärärahaa.

Lisäksi työvoimapoliittiseen koulutukseen ehdotetaan 10 miljoonaa euroa ja starttirahaan 5 miljoonaa euroa lisämäärärahaa. Muutosturvaa ehdotetaan laajennettavaksi lomautetuille, mikä lisäisi työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien määrärahatarvetta 7 miljoonalla eurolla. Laajennuksen myötä lisääntyviin, luonteeltaan määräaikaisiin muutosturvan tehtäviin te-toimistoissa ehdotetaan lisättäväksi 1,2 miljoonaa euroa. Työllisyysperusteisiin investointeihin ehdotetaan 5 miljoonan euron lisävaltuutta. Lisäksi ehdotetaan aikaistettavaksi rakennerahaston ohjelmien valtuuksien budjetointia vuodelle 2009 yhteensä noin 43 miljoonalla eurolla.

Arvoisa puhemies! Hallituksen lisätalousarvio on siis monella tapaa elvyttävä. Se piristää taloutta ja luo edellytykset lähes 2 miljardin euron suuruisten investointien käynnistymiselle ja noin 25 000 henkilön työllistymiselle. Lisäbudjetti tulee sopivaan aikaan ja sisältää runsaasti sellaisia hankkeita, jotka saadaan heti liikkeelle.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti, kristillisdemokraattien työpaikkatakuusta haluaisin sanoa sen, että toivoisin, että Suomi ottaisi vielä esimerkkiä Saksasta, jossa 30 suurinta konserniyhtiötä keskusteli ennen joulua kristillisdemokraattien liittokansleri Merkelin kanssa uuden takuusopimuksen antamisesta. Työpaikkatakuussa yritys sitoutuu olemaan tiettyyn päivään saakka irtisanomatta työntekijöitä. Tällaisen työpaikkatakuun antoivat muun muassa BMW, Daimler, Allianz ja posti. Tästä kynnys irtisanoa työntekijöitä nousee työpaikkatakuun antamisen jälkeen. Yrityksille sopimus on kartuttanut hyvää mainetta yhteiskuntavastuuta tuntevana toimijana ja antanut luottamusta työntekijöille. Suomessa eräät yrittäjäjärjestöt, niin kuin tänä iltana täällä on mainittu — Pirkanmaan yrittäjät ja Savon yrittäjien puheenjohtaja ottivat kantaa tähän asiaan — ovat pitäneet mallia niin hyvänä, että ovat omaehtoisesti ryhtyneet tiedottamaan antamastaan työpaikkatakuusta.

Meidän ryhmämme on omassa vaihtoehdossaan tai täsmätoimissaan elvytyspakettiin toivonut, että samanlaisia sopimuksia tulisi tehdä laajemmin maassamme niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Toivotaan, että pääministeri ja valtiovarainministeri olisivat yhteydessä nimenomaan maassamme toimivien suuryitysten johdon suuntaan. Eduskuntaryhmämme suosittelee tätä asiaa. Jos katsomme tätä talouden elvytystä, että me tulemme käyttämään siihen useita miljardeja, niin me syömme tällä hetkellä ... Meidän sukupolvemme ei ehdi maksamaan tämän taantuman kuluja, vaan ne lankeavat välittömästi lastemme ja lastemme lasten maksettaviksi. Sen vuoksi me odotamme, että pääministeri kokoaisi edelleenkin kaikki eduskuntapuolueet sopimaan yli vaalikauden mittaisista linjauksista ja strategioista. Kd-eduskuntaryhmä on valmis tähän rakentavaan yhteistyöhön.

Jukka  Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Neljään asiaan tiivistetysti:

Ensimmäiseksi se, mitä me sosialidemokraatit olemme halunneet korostaa nyt tämän päivän keskustelussa, on se, että hallitus ottaa meidän mielestämme turhaa velkaa, turhaa velkaa, nimenomaan tähän veroelvytykseen. Se velka, joka kohdentuu suuri- ja hyvätuloisten veronalennukseen, on tarpeetonta. Me lähdimme vaihtoehtobudjetissamme siitä, että me hyväksymme niin sanotuille hyvätuloisille inflaatiotarkistuksen. Tälle kansanosalle on tulossa ja on tullut myöskin sitten työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset. Heidän elintasonsa ja varallisuutensa kehittyy ihan hyvin. Siitä olisi säästynyt suuruusluokaltaan 300—400 miljoonaa euroa kohdennettavaksi kunnille kuntaelvytykseen tai sosiaaliturvan parantamiseen, mutta sillä ei ole mitään työllistävää vaikutusta. Siis emme hyväksy turhaa velkaa.

Toiseksi, olemme yrittäneet viestittää tänään ja sanoa isolla äänellä sen, että me ihan oikeasti kannamme huolta kuntataloudesta, se on kriisiytymässä. Se on aivan väärä signaali kunnanvaltuutetuille ja muille, jotka joutuvat nyt panemaan jarrua lähiviikkoina, lähikuukausina. On ollut mielenkiintoista kuunnella täällä tänään, kun Rkp:n ja vihreitten kansanedustajien puheenvuoroissa on tultu hyvin likelle opposition vaatimuksia siltä osin, että haluan uskoa, että kehysriihessä ilman muuta tämä kuntaelvytys nousee esille. Mutta pelkään, että sekin tulee taas sitten muutaman kuukauden myöhässä ja hallitus tekee tältä osin vahinkoa kuntataloudelle, kuntien työllistämistoimille ja kuntien palveluille. Ei hyvä.

Kolmanneksi, kelamaksun poisto on minusta suoraan sanoen hävytöntä tässä tilanteessa, koska sen työllistävästä vaikutuksesta ei ole mitään tietoa, ei faktaa, vaan se on itse asiassa selvä tulonsiirto yritystoiminnalle, mikä ei edesauta työllisyyden parantamista. Tästä on lyhyt matka siihen, että tämä miljardi euroa siis — se on vanhassa rahassa 6 miljardia mummonmarkkaa — on poissa asiallisesti ottaen perusturvan kehittämisestä. Minusta on tosi ikävää nyt ajatella, että hallitushan on mennyt tosi pimeillä lyhdyillä nyt tältä osin. Mitä hallitus on tekemässä kaikkein köyhimpien ja pienituloisimpien ihmisten aseman parantamiseksi? Ne, jotka käyttävät viimesijaista toimeentuloturvaa, ovat jääneet 20—30 prosenttia jälkeen siitä, mitä se oli viime laman jäljiltä. Myöskin työmarkkinatuen taso on kerta kaikkiaan liian matala. Olen sitä mieltä, että näitä rahoja olisi tarvittu kohdennettavaksi näihin.

Sitten, arvoisa puhemies, vielä lopuksi se, että omien lempilapsieni opetusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kohdalta tämän lisäbudjetin koulutus- ja työllisyyspanostukset ovat yhteensä 39,7 miljoonaa. Meidän sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa tämä voimavara oli 185 miljoonaa, siis yli nelinkertainen. En nyt halua vähätellä sinällään näitä — 3 miljoonaa ammatilliseen peruskoulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen 4 miljoonaa euroa, työvoimakoulutukseen 10 miljoonaa euroa — mutta siis, hyvät ystävät, kokoomuslaiset, jotka nyt vielä iltamyöhään olette täällä paikalla, se on noin 5 prosenttia (Puhemies: 5 minuuttia!) ikään kuin näihin toimialoihin. Ja on niin kuin eräs asiantuntija minulle tänään sanoi, että, Jukka, se on ihan tämmöistä kosmeettista maskeerausta, että kyllä se tarve esimerkiksi työvoimakoulutuksessa on ihan toista luokkaa. Syksyllä kun kuuntelimme asiantuntijoita, meillä on 20 000—30 000 ihmistä, jotka eivät pääse työvoimapoliittiseen koulutukseen, jotka itse asiassa tarvitsisivat ja ansaitsisivat sen. Nyt tilanne on sen jälkeen oleellisesti muuttunut ja huonontunut. Olen myöskin ihan asiantuntijana sitä mieltä, että nyt nämä koulutus- ja työllisyyspanostukset tästä näkökulmasta ovat kerta kaikkiaan riittämättömiä.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Tölli totesi puheenvuorossaan, että kuntatalouden elvytys on tarpeen. Hyvä niin. Hän sanoi myös, että hallitus palaa asiaan lähiaikoina. Toivottavasti hallitukselta tulee esitys kuntien yhteisövero-osuuden korottamisesta 10 prosenttiyksiköllä. Se tietäisi 450 miljoonan euron tulonlisäystä kuntatalouteen.

Pidän myös hyvänä asiana hallituksen elvytyspakettia koulu- ja sosiaalialan rakennusten peruskorjaukseen. Tuki on kuitenkin tarpeeseen nähden niukka. Toivottavasti hallitus lisää jatkossa tukitoimia.

Haluan myös lyhyesti kertoa terveisiä, kun olin aamulla Porvoossa Haikon kartanossa Tuusulan kunnanhallituksen talousseminaarissa. Tuusulan kunta on näitä kuntia, millä on hyvä talous, talous on kunnossa. Meillä on käyttötalousmenojen kasvuprosentti ollut monta vuotta 5. Me olemme saaneet hyvät maanmyyntitulot, ja väestö on kasvanut ja verotulotuotto on kasvanut 7 prosenttia per vuosi. Mutta tällä hetkellä me olemme siinä tilanteessa, kun tämä kuntien talous on näin tiukassa ahdingossa, että avaamme budjetin ja joudumme tekemään leikkauksia. Tämä yhteisöverotuoton lasku 50 prosentilla tarkoittaa sitä, että Tuusulan kunnan 6 miljoonan verotuotosta häviää 3 miljoonaa, ja se on aika paljon. Mitä se tarkoittaa sitten niihin kuntiin, joilla on talous tällä hetkellä jo kuralla ja pohjalla suuri velka ja käyttötalousmenojen kasvu on ollut huomattavasti suurempaa? Tämä on kyllä tiukka paikka monille kunnille ja sitä myöten myös monelle sadalletuhannelle ihmiselle.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! On nyt syytä kerta kaikkiaan yhden kerran vielä todeta, että hallituksen elvyttävä budjetti ei kyllä tosiasiassa, tämä lisäbudjetti, niin elvyttävä ole. Jos me katsomme kehysmenoja, niin hallituksen oma panos on tuo 216 miljoonaa, mutta niin sanottu kokonaistaloudellinen vaikutus kertaantuukin huikealla tavalla. Näyttää siltä, että toivo on nyt laitettu hallituksen oman pörssin sijasta vain kuntien, yritysten ja kuluttajien vastuulle ja sen tuloksena oletetaan, että lisäarvoa tuolle 216 miljoonalle kertyy kokonaisuudessaan aina 1,6 miljardin verran.

Kaikessa tässä elvytyslinjassa on ollut nähtävissä se, että hallitus on halunnut panostaa veroelvytyksiin. Tässä on myöskin selkeästi käytetty omaa arvopolitiikkaa välineenä. Nimittäin hallitus on valinnut hyvin epäsosiaalisia ja ei-työllistäviä veronalennuksia ja jo hallituskauden aluksi sovittuja niin sanottuja ei-elvyttäviä toimenpiteitä eli poliittisia arvovalintoja mukaan. Siellä on ruuan arvonlisäveroa, kotitalousvähennyksen laajentamista, siellä on metsä- ja peltopalstoihin kohdistuvaa verovapautta ja kaikkea muuta.

Tämä tarkoittaa kaiken kaikkiaan sitä, että nyt me olemme ottamassa velkaa turhan takia tämän niin sanotun arvovalinnan maksamiseen. Näiden menetettyjen verotulojen kompensaatioksi me joudumme nyt ottamaan selkeästi velkaa seuraavan kolmen vuoden aikana jopa 30 miljardia euroa, ja tämä maksu tulee maksettavaksi tulevien vuosien kuluessa ja vielä tulevalla hallituskaudella.

Hallitus on kuitenkin omassa ohjelmassaan todennut, että valtiontalouden kipukynnys on se -2,5 prosenttia alijäämää. Kysynkin nyt hallituspuolueiden kansanedustajilta: (Puhemies: 2 minuuttia!) Kun Palkansaajat sanoo, että jo ensi vuonna, 2010, painumme jo yli 3,5 prosenttia miinukselle, onko tämä niin sanottu juustohöylä käytössä jo tulevana vuonna ja oletteko hallitusohjelman mukaisesti etenemässä?

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Äskeisenkin puheenvuoron jälkeen olen edelleen hämmentynyt. Elvyttääkö hallitus nyt opposition mielestä liikaa vai liian vähän? Molempi pahempi, kuulostaa siltä.

Ed. Gustafssonkin onnistui jatkamaan samalla ristiriitaisella linjalla omassa puheenvuorossaan. Samaan aikaan kun hän peräänkuulutti elvytystoimia kuntataloudelle, hän arvosteli 248 miljoonan euron kelamaksun poistopakettia. Tällä rahalla valtio elvyttää kuntataloutta, kun se jatkossa ei kerää kelamaksua pois kunnilta, (Ed. Gustafsson: Siitä tulee miljardin vaje pysyvästi budjettiin!) niin kuin tähän asti on tapahtunut.

Aiemmassa keskustelussa ed. Mieto ja ed. Pulliainen toivat esiin harmaan talouden ongelman kytkettynä tähän taloustilanteeseen. Yksi konkreettinen asia, miten harmaa talous tässä tilanteessa tulisi ottaa huomioon, on se, että pikavippeihin kaivataan nyt nopeasti sääntelyä. On selvää, että työttömyys tulee lisääntymään ja myöskin rahavaikeudet ja sitä myöten pikavippien houkuttelevuus kasvaa entisestään. Jos tällaiseen velkakierteeseen joutuu, niin kovin usein siitä on seurauksena halu hakeutua sellaisiin töihin, mistä ei sitten joudu velkoja eikä myöskään veroja maksamaan. Eli yksi konkreettinen keino välttää harmaata taloutta on säännellä pikavippejä mahdollisimman nopealla aikataululla.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Gustafsson ja ed. Kuusisto puhuivat tästä kuntatalouden tilanteesta, ja ed. Kuusisto puhui Tuusulan yhteisöverotuotosta. Tänään luin lehdestä eteläsavolaisen Joroisten kunnan yhteisöverotuoton kehittymisestä, se oli tippunut 11 prosenttiin viimevuotisesta. Pienen kunnan 81 000 euroa oli muuttunut 9 000 euroksi.

Kuntatalous on kauttaaltaan vaikeutumassa huolestuttavan nopeasti. Tästä me kaikki varmaan voimme salissa olla yhtä mieltä niin hallituksen kuin opposition puolella. Kuntien yhteisöverotuotot ovat jo nyt alentuneet tuntuvasti, myös kunnallisveron tuotto supistuu lähitulevaisuudessa talouden syvän taantuman johdosta. Samanaikaisesti kuntien menot kasvavat muun muassa työllisyyden heikkenemisen ja väestön ikääntymisen johdosta.

Kd:n eduskuntaryhmä pitää erittäin aiheellisena ja kannatettavana kuntaministeri Kiviniemen ja elinkeinoministeri Pekkarisen esiin nostamaa ehdotusta kuntien yhteisövero-osuuden tilapäisestä korottamista. Mielestämme tämä ei kuitenkaan riitä. Kuntien valtionosuuksiin olisi tehtävä edelleenkin korotus tässä lisätalousarviossa. Kuntien rahoitus- ja valtionosuuksien valmistelua on myöskin kiirehdittävä, ja hallituksen tulisi luopua hyväksymästään periaatteesta, jonka mukaan kunnille ei uudistuksessa annettaisi uutta rahaa, vaan pelkkä kuntatalouden sisäinen tulo ja uudelleenjako ei pelasta kuntia ahdingolta, josta kärsivät eniten meidän mielestämme lapsiperheet ja sairaat ja vanhukset sekä kuntien henkilöstö.

Valtion on panostettava uudistuksessa nimenomaan uutta rahaa. Ilman kestävää tulopohjaa ei isokaan kunta kykene turvaamaan edes lakisääteisiä vastuita, ja kuntien väliset erot uhkaavat jo rikkoa tällä hetkellä — perustuslakivaliokunnan jäsenenä olen havainnut sen — perustuslain takaamaa kansalaisten yhdenvertaisuutta.

Kimmo  Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Täytyy onnitella hallitusta, joka on toiminut erittäin tehokkaasti tämän taantuman torjumisessa. Kaikkein pahinta, mitä voi sattua, on, jos muistellaan Kalevi Sorsan hallitusta 1970-luvulla, jolloin talous heikkenee, velka kasvaa ja saadaan aikaan valtava inflaatio samanaikaisesti, ja semmoista historiaa ei missään tapauksessa saa toistaa.

Jos me ajattelemme nyt hallituksen toimenpiteitä — ensin budjetti oli elvyttävä, sitten tuli lisätalousarvio, sitten oli budjetin täydennys, valtiovarainvaliokunnan mietinnössä vielä lisättiin panostuksia ja nyt jo helmikuussa päätetään ensimmäisestä lisätalousarviosta — niin voi sanoa, että me emme missään vaiheessa Suomen historiassa ole näin nopeasti, näin tehokkaasti pyrkineet elvyttämään taloutta, joten hallitukselle kaikki kiitos tästä.

Joka tapauksessa täytyy kuitenkin sitten todeta, että jos me katsomme näitä keinoja, millä kansainvälisesti elvytetään, niin toimenpiteet ovat yksinkertaisia. Rahoitusjärjestelmä pidetään pystyssä, näin Suomessa on tehty niin kuin muissakin maissa. Veronkevennykset, se on se ensisijainen keino. Niihin ryhdyttiin aikaisessa vaiheessa, ja totuus on se, että suurimmat kevennykset tulevat keskituloisille ja siellä on valtava joukko lapsiperheitä, jotka joutuvat elämään kädestä suuhun, jotta lapsista voidaan myöskin pitää huolta. Näitä perheitä näissä olosuhteissa nimenomaan ajatellaan ja mietitään. Sitten tietysti rakentaminen ja rakentamiseen panostaminen.

Mutta se pitää muistaa, että lamassa koskaan ei voida täysin välttää, etteikö jotakin vahinkoja synny. Syntyy työttömyyttä, valitettavasti. Pyritään minimoimaan se. Mutta esimerkiksi vientiteollisuuden osalta valtion toimenpiteet ovat suhteellisen rajoitettuja. Mutta todetaan, niin kuin Helsingin Sanomatkin totesi, että meillä on erinomainen lomautusjärjestelmä ja pyritään pitämään huolta siitä, että ihmiset palaavat työelämään ja että yritykset ottavat heidät sitten, kun suhdanteet muuttuvat, mahdollisimman pikaisesti takaisin.

Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että velasta täytyy muistuttaa, että nyt on tehty erittäin paljon. Tämän jälkeen on syytä miettiä sitä, että kun seuraaviin toimenpiteisiin ryhdytään, silloin pitää tämä velka-ajatus pitää mielessä. Nyt ei ole vielä mitään hätää, kun demareitten menolisäyksiä ei ole toteutettu. Nyt talous on suhteellisen hyvin hallinnassa, mutta valtavia panostuksia velkaantumiseen ei enää voida mielestäni kuitenkaan ottaa.

Mitä kuntiin tulee, täytyy todeta, että (Puhemies: 2 minuuttia!) kuntien pitää myöskin tuntea julkisyhteisönä vastuunsa ja myöskin itse voida tehdä suhdannepolitiikkaa eikä vaatia valtiota pelkästään osallistumaan tämän suhdannepolitiikan toteuttamiseen.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä kun on aikaisemmin jo kysytty sitä, mihin ed. Sasikin viittasi, että elvytyksen nimiin, puhutaan näistä veronalennuksista ja kaikista muista, niin viittaan jälleen tähän, mihin myös hallitus on sitoutunut. Kun komission esityksessä puhutaan elvytyksestä, siinä on kolme kriteeriä: oikea-aikaisuus, kohdennus ja väliaikaisuus. Ja-sana tässä tarkoittaa, että kaikkien kolmen elementin tulee olla voimassa samaan aikaan. Näillä puheilla tarkoitetaan siis sitä, kun viittaatte, että elvytyspakettiin kuuluu veronalennukset ja näitä kelamaksun poistoja, mitä täällä on puhuttu, että ne tullaan palauttamaan jossakin kohtaa, jotta ne täyttävät nämä komission määräämät kriteerit, mihin myös Suomen hallitus on sitoutunut. Kysymys kuuluu, eivätkö nämä ole niitä kriteereitä, joihin sitoudutaan, ja elvytyspakettia käytetään niillä termeillä, mitä täällä salissa tänään on puhuttu, tai jos näihin sitoudutaan, niin se tarkoittaa, että tämä hallituksen niin kutsuttu elvytyspaketti ei täytä näitä kriteereitä. Jompaankumpaan suuntaan, niin ristiriita tulee.

Ed. Kataja viittasi harmaaseen talouteen. Rakennusliittojen puolelta on kuulunut sitä, että tilaajavastuulaki saadaan täsmennettynä voimaan. Harmaa talous tulee sitä kautta kytkettyä pois huomattavasti enemmän kuin muuten tulee.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vastaan vielä ed. Sasille siitä, että velalla toteutettavat tuloveronkevennykset eivät ole talouden tehokkaimpia elvyttäjiä. Tätä mieltä ovat kristillisdemokraatit olleet jo koko syksyn, ja useat asiantuntijat ovat liittyneet kantoihimme tässä asiassa. Veronkevennysten dynaaminen vaikutus, elvyttävä vaikutus on vain arviolta näiden selvitysten mukaan 25—30 prosenttia. Mielestämme, jos todellisia elvytyspaketteja olisi alettu tehdä, olisi tullut sitoa indeksisuojan ulkopuolella olevien lapsiperheiden etuudet eli vähimmäispäivärahat, lapsilisät, kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki kuluttajahintaindeksiin jo nyt, tällä hetkellä. Hallitus sitoo ne 1.3.2011, mikä on sinällään hyvä, mutta jos todellista elvytystä pienituloiseen ja vähäväkiseen kansaan haluttaisiin kohdistaa, niin nämä toimet olisi tullut tehdä jo nyt. Eli siinä suhteessa en näe samalla tavalla, mihin ed. Sasi viittasi, että veronkevennykset ovat voimakkaasti elvyttäviä toimia. Ihmiset pelkäävät tällä hetkellä työpaikkojensa puolesta ja veronkevennykset eivät valitettavasti virtaa tällä hetkellä kulutukseen vaan sukanvarteen näidenkin ihmisten kohdalla, joilla vielä tuloja on.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten todettu, lähestulkoon kaikissa maissa käytetään myöskin verotusta elvytyksen keinona. Otetaan Yhdysvaltain viimeisin paketti, jonka presidentti Obama on esitellyt. Noin puolet siitä elvytyksestä on verotuksen keventämistä, puolet, joka on varsin merkittävä määrä.

Mitä tulee sitten verotukseen, niin sitä pitää käyttää suhdannepolitiikan välineenä. Kuten ministeri Katainen täällä totesi, 2008 käytännössä tuloverotusta ei kevennetty lainkaan, koska silloin oli noususuhdanteen huippu ja silloin pitää pitää huolta siitä, että ei vauhditeta enää sitä talouden kasvua ja epäterveitä ilmiöitä.

Nyt 2009 ja myöskin ensi vuonna 2010 on tarkoituksenmukaista, että pyritään auttamaan taloutta veronkevennyksillä. Sen jälkeen, jos taas kasvu lisääntyy, siinä tilanteessa pitää miettiä, mitä verotuksen osalta tehdään. Tietysti pyritään välttämään sitä, että verotusta jouduttaisiin kiristämään, mutta nythän me olemme tilanteessa, jossa sitten ensi vuosikymmenellä, kun työeläkemaksuja aletaan nostaa, sitä kautta palkansaajien verotus kiristyy, jos ei sitten vastaavasti myöskin tuloverotusta kevennetä. Se täytyy ottaa myöskin tässä suunnittelussa kaiken kaikkiaan huomioon.

Mitä kelamaksuun tulee, niin tältä osin hallituksen selkeä lähtökohta on se, että kelamaksut peritään, mutta toista kautta eli ympäristöverojen kautta. Täytyy tässä nyt oppositiolta kysyä, että jos vaihtoehto työvoiman verottamiselle on, että verotetaan ympäristölle haitallisia tuotteita, niin kai tässä tilanteessa jos koskaan on täysin selvää, että työn verotusta pitää keventää, ja nimenomaan se kohdistuu yrittäjiin ja auttaa siinä suhteessa, että henkilöitä voidaan pitää työelämässä. Ja mielestäni on ihan oikein, että yrityksiltä, jotka käyttävät energiaa ja saastuttavia elementtejä, otetaan sitten vastaavasti rahoitusta pois ja tällä tavalla pidetään huolta siitä, että tämä kohdanto verotuksessa on oikea. Jos koskaan, niin juuri nyt on oikea aika ottaa tämän suuntainen askel.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Suomen verotus on erittäin korkea eurooppalaisen mittapuun mukaan, ja rakenteellisesti on välttämätöntä, että Suomessa ennen kaikkea työn verotusta kevennetään. Suhdannepoliittisesti on täsmälleen oikein, että silloin, kun ollaan lamassa, taantumassa, veronkevennykset kohdennetaan tähän aikaan. Se, millä kriteereillä komissio määrittelee elvytyksen, ei ole varmaankaan olennaista. (Ed. Paasio: Paitsi että Suomen kanta on sen mukainen!) — Siinä mielessä olennaista, että vaikutus joka tapauksessa on se, että kotimainen kysyntä kasvaa, kun lähinnä vientiteollisuuden markkinoihin me emme voi vaikuttaa. — Tällöin kotimaisen kysynnän lisääminen on aivan keskeinen keino, millä tästä tilanteesta selvitään.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Jäämme tietysti odottamaan, ed. Sasi, mitä sitten ovat nämä hallituksen ympäristöä koskevat haittaverot, miten ne kohdentuvat eri kansalaisryhmiin ja miten niissä esimerkiksi otetaan kaikkein pienituloisimpien tilanne huomioon. Mutta noin lähtökohtaisesti on varmaan tulevaisuuden suunta se, että näitä ympäristön haittavaikutuksia pitää voida ohjata myöskin veropolitiikalla.

Sitten on tämä toinen iso asia, joka käydyn keskustelun aikana on tullut kyllä jo sanotuksikin, mutta en tiedä, onko ed. Sasi ollut silloin salissa: Se, mikä nyt tässä hallituksen veropolitiikassa on olennaista, on se, että se siirtää vastuuta, mahdollisesti leikkauksia ja muita, kunnille. Jo nyt on aivan selvää, että erittäin merkittävä määrä kuntia joutunee nostamaan veroäyriä ensi vuodelle. Me sosialidemokraatit emme pidä tätä oikeudenmukaisena politiikkana noin tulonjaon ja verotuksen progression näkökulmasta. Se on minusta suoraan sanoen raukkamaista, että hallitus laittaa kunnat tekemään nämä leikkaus- ja säästölistat, kun itse asiassa valtiolla kuitenkin on tätä kantokykyä enemmän kuin monilla kunnilla.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti ed. Sasille vastaan, että on totta, että luin valtioneuvoston tiedotteen, jossa ympäristöveroja kovasti kehuttiin ja kerrottiin, että ne koskevat lähinnä teollisuutta, mutta tosiasia kuitenkin on, että ne erityisen voimakkaasti koskevat kahta alinta desiiliä, joissa on pienituloisia ihmisiä, jotka maksavat korkeampina sähkö- ym. veroina nämä asiat. Siinä suhteessa valtioneuvoston tiedote, jonka valtioneuvosto antoi elvytyspaketin yhteydessä, oli hiukan harhaanjohtava.

Mitä tulee näiden veronkevennysten vaikutuksiin, niin meidän sukupolvemme ei ehdi maksaa näitä velalla rahoitettavia veronkevennyksiä, vaan ne lankeavat lastemme ja lastemme lasten maksettaviksi, ja kenties he korkeammalla veroasteella sitten maksavat näitä elvytystoimenpiteitä, joita nyt veroelvytyksenä meille esitellään.