Arvoisa herra puhemies! Sosialidemokraatit haluavat pienentää opetusryhmien kokoa koulussa ja niin hallituskin kirjauksissaan haluaa, mutta valitettavasti tosielämässä on käymässä päinvastoin. Olemme nähneet otsikoita lehdessä, että esimerkiksi Vantaalla opetusryhmien kokoja ollaan kasvattamassa. Vastaavaa keskustelua käydään Tampereella jne. Kaikki tämä johtuu siitä, että kuntien talous on syöksymässä vahvasti alaspäin ja se tarkoittaa valitettavasti leikkauslistoja. Se tarkoittaa ryhmäkokojen kasvattamista, ellei hallitus tee jotakin. Arvoisa opetusministeri Virkkunen:

Miten näette teidän vastuunne tässä tilanteessa? Miten te aiotte varmistaa sen, että kunnissa ryhmäkoot eivät kasva? Tilannehan näyttää tällä hetkellä hyvin pahalta. Näyttää siltä, että ryhmäkoot kasvavat. Päästetäänkö ne kasvamaan? Pistetäänkö lapset tämän taloustaantuman maksajiksi? Arvoisa ministeri, kysyn teiltä: mitä aiotte tehdä, jotta koko hallitus ymmärtäisi tämän kuntatalouden ison ahdingon ja tärkeysjärjestyksessä (Puhemies: Minuutti on mennyt!) pistäisi lapset ja nuoret esimerkiksi armeijan lisämäärärahatarpeiden edelle?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Nimenomaan ryhmäkokojen pienentäminen on ollut yksi tärkeimmistä tavoitteista tässä Perusopetus paremmaksi -ohjelmassa, Pop-ohjelmassa, joka käynnistettiin tällä hallituskaudella. Ja kuten tiedämme, aikaisemmin meillä ei ollut edes Suomessa koottua tietoa siitä, minkä kokoiset ryhmät perusopetuksessa ovat. Opetusministeri Sarkomaan johdolla tällainen selvitys tehtiin ja viime marraskuussa saimme nuo tiedot. Kunnille on tänä vuonna ohjattu tuo 16 miljoonan euron valtionosuus nimenomaan tähän tarkoitukseen, ja kuten sivistysvaliokunta edellytti, ryhdymme nyt Kuntaliiton kanssa selvittämään, kuinka tuo raha on kunnissa ohjautumassa, onko se todella menossa siihen, mihin se tarkoitettiin, eli tähän ryhmäkokojen pienentämiseen.

Arvoisa puhemies! Tuo mainitsemanne pieni 16 miljoonan määräraha oli jo alun perin riittämätön pisara meressä ja nyt se on lähinnä nanopisaran kokoinen pisara meressä, kun kuntien talous on vahvasti ajamassa seinään. Me tiedämme tosiasiassa, mitä kunnissa tapahtuu. Päinvastaisista tavoitteista huolimatta ryhmäkokoja tullaan kasvattamaan. Se tietää sitä, että kenties opettajia jossain vaiheessa lomautetaan, oppilashuollon palvelut heikkenevät, lasten ja nuorten palvelut heikkenevät.

Miten te, arvoisa opetusministeri, tässä tilanteessa aiotte omasta näkökulmastanne, lasten ja nuorten palvelujen puolustajana, vaikuttaa koko hallituksen politiikkaan siinä suhteessa, että tämä kuntatalouden vakava tila otetaan nyt tosissaan? Tehdään niin, että asetetaan lasten ja nuorten tarpeet esimerkiksi armeijan lisämäärärahatarpeiden edelle ja huolehditaan siitä, että kunnalliset palvelut saavat riittävän rahoituksen. Huolehditteko te, arvoisa opetusministeri, siitä, että esimerkiksiryhmäkoot kouluissa eivät pääse kasvamaan?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Nimenomaan tällaisessa taloudellisessa tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää varmistaa suomalaisten tasokas koulutus ja osaaminen, koska se on paras keino selviytyä tulevaisuuteen. On erittäin lyhytnäköistä, jos tällaisessa tilanteessa ryhdytään nimenomaan perusopetuksesta säästämään, koska tiedämme, että se velka, jota tämä kansakunta joutuu nyt ottamaan, ei ole pelkästään meidän työikäisten velkaa, vaan se on näiden tämän päivän peruskoululaisten tulevaa velkaa. Sen vuoksi on erittäin tärkeää varmistaa se, että kaikki saavat laadukkaan opetuksen, saavat mahdollisimman hyvät eväät elämään ja tämän yhteiskunnan kehittämiseen jatkossa.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen tämän vuoden budjettiin osoittama 16 miljoonaa euroa luokkakokojen pienentämiseen on 26 euroa per oppilas per vuosi, 26 euroa per oppilas per vuosi. Miten on mahdollista, että te kuvittelette, että tällä pienennetään luokkakokoja? Päinvastoin itse asiassa esimerkiksi Helsingin naapurissa Vantaalla jo nyt ilmoitetaan, että luokkakoot tulevat kasvamaan. Tämä on pois lapsilta, tämä on pois nuorilta, tämä on pois heidän tulevaisuudestaan. Eikö nyt hallituksen pitäisi kantaa vastuuta, pitää huolta siitä, että jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus tasa-arvoisesti, riippumatta kunnasta, riippumatta koulusta, riittävän pieneen luokkaan? Kuitenkin jos kysytään peruskoulun ihmisiltä, isoin ongelma on liian suuret luokat.

Oletteko te, ministeri Virkkunen, valmis tuomaan esityksen siitä, että maksimiluokkakoot (Puhemies: Minuutti on mennyt!) määriteltäisiin lakitasolla, ettei jouduta sellaisiin tilanteisiin, että peruskoulussa voi olla jopa 36 oppilaan luokkia?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Merkittävä osa meistä täällä istujista on myös kuntapäättäjiä itsekin, ja siinä mielessä vastuu on meillä kaikilla. Kun tuota kuuttatoista miljoonaa nyt tässä arvostellaan riittämättömäksi rahaksi, niin täytyy huomioida, että se tuli kunnille tämän vuoden budjettiin. Yleensä kunnissa suunnitellaan lukuvuotta siten, että se tulee syksyllä kouluille käyttöön, eikä ole suinkaan tarkoitettu niin, että se jaettaisiin tasaisesti kaikkiin luokkiin, vaan nimenomaan tämä raha on tarkoitettu näihin ongelmaryhmiin, jotka ovat liian suuria. Voi tietysti arvostella sitä, että raha on riittämätön, mutta jos se todella ohjataan kunnissa niihin ryhmiin, jotka ovat tällä hetkellä liian suuria, käytetään niiden pienentämiseen, kyllä nähdäkseni 16 miljoonalla eurolla aika monta opettajaa tähän valtakuntaan palkkaa.

Arvoisa herra puhemies! 16 miljoonan euron raha ei ole ensinnäkään korvamerkitty, ja se on kovin vaatimaton summa verrattuna siihen miljardiluokan vajeeseen, joka on kuntatalouteen kehittymässä. Ilman mitään erityisiä selvityksiäkin kyllä tässä salissa tiedämme sen, että kunnissa ympäri Suomen tehdään jo nyt pakon edessä ratkaisuja, jotka käytännössä suurentavat ryhmäkokoa ja myös heikentävät palveluja. Valitettavasti on näin käymässä, koska kunnat ovat taloudellisessa ahdingossa. Kysynkin sen vuoksi:

Eikö nyt olisi korkea aika hallituksen turvata kuntien taloudellinen tilanne ja tuoda esitys, jolla kunnat eivät tekisi näitä vahingollisia ratkaisuja, koska nyt näitä ratkaisuja parhaillaan tehdään kunnissa?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Olemme täällä viime ja tämän viikon aikana useaan otteeseen kertoneet sen, että hallituksen puolivälitarkistelussa tulemme tekemään päätöksiä sen osalta, miten kunnat saatetaan tämän taloustaantuman yli mahdollisimman kuivin jaloin. Näiden lukujen kanssa on sinänsä pyrittävä olemaan tarkka. Siis arvioiden mukaan tänä vuonna tuo vaje on noin 400 miljoonaa euroa, jos katsotaan sitä, kuinka paljon pitäisi vielä olla varoja, jotta poistot pystyttäisiin kattamaan, ja sitten ensi vuonna on uudet haasteet. Tärkeintä on se, että hallitus kaikin voimin pystyy parantamaan työllisyyttä, jota kautta kunnat varmistavat tänä vuonna mahdollisimman hyvin verotuloja. Sitten myöskin niitä kuntia, joita kohtaa tämä yhteisöverotulojen voimakas aleneminen, juuri se, että pystyisimme yhteisöverotuloista suuremman osan kohdentamaan, auttaisi tänä vuonna, mutta pitää muistaa, että jos ja kun näin tehdään, se tarkoittaa sitä, että valtio joutuu sitten ottamaan lisää velkaa.

Arvoisa puhemies! Opetusministeri, olette ilmoittanut, että pienissä kunnissa ei ole laadukasta perusopetusta, vaan oppilaat pitää ajaa suurempien kuntien kouluihin. Haluaisin kysyä opetusministeriltä, onko hänen mielestään esimerkiksi Kannonkosken, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven tai Multian koulussa perusopetuksen laatu huonoa, koska niissä kaikissa asukasluku jää alle 2 000:n. Olette myös sanonut, että taantumassakaan ei säästöjä, niin kuin täällä esititte, pidä hakea opetuspuolelta.

Miten turvataan sitten laadukas opetus, jos ei haluta auttaa kuntia järjestämään näitä pienempiä opetusryhmiä, eli mikä logiikka hallituksella ja opetusministerillä tässä on?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! En ole missään sanonut, että pienissä kouluissa ei ole laadukasta opetusta. Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että nyt, kun eduskunnalle tuodaan tätä Paras-selontekoa, jossa tähdätään vuoteen 2015, kuinka turvataan silloin palvelut kaikkialla Suomessa, on kiinnitettävä huomio myös tulevaisuudessa näihin kuntiin, joita meillä on yli 50, alle 2 000 asukkaan kuntiin. Osa näistä kunnista on sellaisia, joissa jatkuvasti syntyy vain 4—5 lasta vuodessa. Jos ajattelemme vuosia tästä eteenpäin, meidän täytyy tässä vaiheessa ryhtyä jo suunnittelemaan palvelurakennetta niin, että pystymme myös näissä kunnissa jatkossakin turvaamaan laadukkaan perusopetuksen.

Ei suinkaan ole niin, että iso koulu tarjoaisi automaattisesti laadukkaan opetuksen, mutta kuitenkin oppilasmäärän täytyy olla sellainen, että pystymme rekrytoimaan sinne jatkossakin opettajat ja, silloin kun on kyse isommista oppilaista, pystymme myös tarjoamaan ainevalikoimaa.

Arvoisa puhemies! Ministeri Virkkunen puhuu kauniisti, että on täysin väärin lähteä nyt säästämään koulutuksesta, opetuksesta ja pienten koululaisten opiskelumahdollisuuksista. Tämä on kaunista puhetta, mutta kuten täällä on todettu, tämä on jo totta. Kunnissa säästetään, ryhmäkoot kasvavat. Voi olla hyvin kyseenalaista, että nämä muutamat miljoonat koulujen peruskorjauksiin toteutuvat, kun nekin tarvitsevat myös kuntien oman rahoitusosuuden.

Onko ministeri valmis tekemään johtopäätöksiä, jos kaikesta hyvästä tahdosta huolimatta kielteinen kehitys koulutuksen ja opetuksen osalta kuntakentässä jatkuu?

Samoin kysyn pääministeriltä: jos tämä on hallitukselle niin tärkeä asia, niin miten te sallitte kuntakentässä opetuksesta tinkimisen ja luokkakokojen kasvattamisen?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Hallitus seuraa jatkuvasti kuntien tilannetta ja käy vuoropuheluita kuntakentän kanssa. Tämä vuosi on vasta alkanut, tämä budjettivuosi, ja nyt kunnat arvioivat uudelta pohjalta, mitkä niiden näkymät ovat tälle vuodelle. Tämän jälkeen valtio käy keskusteluja ja arvioi sitä, miten kuntataloutta voidaan tulla vastaan tässä tilanteessa. Mutta täytyy erottaa se, että on näitä nopeita, taantuman eteen tuomia seikkoja. Ne vaikuttavat erityisesti niihin kuntiin, joissa on ollut yhteisöverotuottojen osuus merkittävä. Näissä kunnissa taloudellinen tilanne näkyy nopeammin.

Sitten meillä on tätä pitkän aikajänteen rakenteellista muutosta, joka Suomessa on tapahtunut jo vuosikymmenten aikana, ja myös siihen täytyy varautua erityisesti kunta- ja palvelurakennetta kehittämällä.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Saimme viime viikolla tutkimus- ja innovaationeuvoston raportin ryhmäkoosta eri puolilla Suomea erityyppisissä kunnissa. Se taitaa olla ensimmäinen kattava kunnallinen raportti, joka ainakin omiin silmiini on osunut siitä, miten ryhmäkoot ovat kehittyneet. Tämä vaan kertoo siitä, että tähän on kiinnitetty huomiota, tähän on erikseen hallitusohjelmassa varattu rahoja ja tämä on hallituksen toiminnassa prioriteetteja.

Tiedän sen, että oppositio olisi valmis tähänkin asiaan käyttämään paljon enemmän rahaa kuin mihin hallitus pystyy. Tästä ei tarvitse väitellä, on asia mikä hyvänsä tässä salissa, niin oppositiolla on enemmän rahaa käytettävissä kuin hallituksella. (Välihuutoja vasemmalta) Hallitus pyrkii fokusoimaan mahdollisimman hyvin asioita, ja ryhmäkokojen pienentäminen on selkeästi opetuksen kehittämisessä hallituksen prioriteetti.

Arvoisa herra puhemies! Ihan yhtä tärkeää kuin luokkakoosta puhuminen on puhuminen myös erityisopetuksesta. Siihen siirrettävien lasten määrä on lisääntynyt menneinä vuosina, olipa hallituksessa kuka tahansa, tosi massiivisesti. Kun tiedän, että ministeriössä valmistellaan erityisopetuslakia, joka on lausunnolla, niin kysyisin ministeriltä:

Ajatteletteko niin, että tämä tuleva laki helpottaa tätä luokkakokoasiaa samoin kuin sitä, että erityistä tukea tarvitsevat oppilaat pääsisivät sen opetuksen piiriin, mitä he tarvitsevat, paremmin kuin nyt? Ja vielä toiseksi: ovatko tämän lain jälkeen kaikki oppilaat Suomessa samanvertaisia, kun puhutaan opetuksesta ja erikoisesti erityisopetuksesta?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Aivan kuten esiin tuli, opetusministeriössä on valmisteltu lakiehdotus, joka on juuri lausuntokierroksella ja jossa esitetään muutosta nimenomaan siihen, että jatkossa, kun todetaan, että on erityisen tuen tarvetta, tehdään nämä päätökset ja samassa yhteydessä myös osoitettaisiin, mikä se tuki on, joka oppilaalle asetetaan ja tullaan tarjoamaan. Tällä hetkellä suuri puute on se, että kunnissa ei välttämättä kuitenkaan samassa yhteydessä, kun päätetään siirtää lapsi erityisopetukseen, kerrota, mikä tulee olemaan se tuen määrä ja laatu, mitä tarjotaan, eikä välttämättä arvioida riittävän usein lasten edistymistä.

Nyt on tarkoitus entistä enemmän asettaa tähän samoja kriteerejä, jotta eri kunnat toimisivat samalla tavalla. Se tieto, mikä on ollut, että tämä lain johdosta erityisluokista aiottaisiin luopua, ei pidä paikkaansa. Jatkossakin, jos todetaan, että lapsi on oman ryhmän ja erityisen ryhmän tarpeessa eikä voi siinä luokkayhteisössä oppia samalla tavalla, on mahdollisuus heti tehdä tämä päätös (Puhemies: Minuutti!) siirtämisestä erityisopetukseen.

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että ensimmäistä kertaa hallitus antaa rahaa ryhmäkokojen pienentämistarkoitukseen, ensimmäistä kertaa. (Ed. Zyskowicz: Ei annettu silloin, kun demarit oli hallituksessa!) — Aivan. — Sitten kun tämä raha kohdennetaan oikein siellä kuntatasolla, niin tällä saadaan paljon aikaan. Minun kunnassani se tarkoittaa kahta opettajan virkaa, ja se on paljon se. (Ed. Zyskowicz: Se on enemmän, ed. Urpilainen, kuin teidän aikananne!) Ja tämä ei tarvitse kunnan omaa rahoitusosuutta lainkaan, tämä on aivan ylimääräinen ekstraraha. Täytyy todeta, että ne kunnat, jotka ovat hoitaneet opetustoimensa hyvin, eivät suinkaan ole niitä rikkaimpia kuntia. Tämä ei siis ole kiinni siitä kunnan taloudesta sinänsä vaan siitä, mitkä arvot kuntapäättäjällä on eli mitä kuntapäättäjä arvioi siellä ja arvostaa siellä kuntatasolla. Siitä on kysymys siinä, mihin tämä raha laitetaan. Jollei sitä rahaa laiteta tähän, mihin se on tarkoitettu, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) sitten pitää katsoa kuntapäättäjiä.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Edustaja viittasi tähän, että kunnissa on eroja eikä todellakaan ole, kun tätä ryhmäkokoraporttia seuraa, todellakaan kiinni kunnan kantokyvystä tai kunnan menestyksestä se, mitä ovat ryhmäkoot. Se raportti muun muassa kertoi sen, että kymmenessä suurimmassa kunnassa tai kaupungissa ala-asteen ryhmäkoko on keskimäärin kaksi oppilasta suurempi kuin on keskimäärin koko maassa. Kyllä tässä tarvitaan muutakin kuin tätä valtion rahaa. Pitää herättää tämän keskustelun ikään kuin arvo, suunnata fokusta siihen, että tämä on tärkeä asia, ja myös niissä kunnissa, joissa voimavaroja on, pyrkiä toimimaan tämän tavoitteen puolesta.

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Asia on juuri näin, että kyse on myös päättäjien arvoista siellä kunnissa. Kun vertaillaan juuri näitä kuntia, jotka ovat tehneet negatiivisia päätöksiä opetustoimeen liittyen, niin ne eivät välttämättä ole taloudellisessa tilanteessa ollenkaan niitä heikoimpia kuntia.

Se päätös, minkä tämä hallitus teki jo hallituskauden alussa, että ikäluokkien pienenemisestä koituva säästö ohjataan perusopetuksen laadun parantamiseen, on kaikkiaan 80 miljoonaa euroa tämän hallituskauden aikana, ja se on varsin merkittävä summa, jolla on voitu parantaa oppilashuoltoa, erityisopetusta, ja nyt sitten on ohjattu sitä tähän ryhmäkokojen pienentämiseen, ja viime vuonna käynnistettiin kerhotoiminta kouluissa uudelleen. Eli todella merkittäviä laadun parannuksia on tehty. Nyt huhtikuussa valmistuvat myös laatukriteerit kuntapäättäjille, jotta kunnat voivat entistä paremmin kehittää ja arvioida oman opetustoimintansa laatua.

Arvoisa puhemies! Uskon, että kaikki tässä salissa arvostavat sitä, että on pyrkimys siihen, että luokkakokoja pienennetään. (Ed. Zyskowicz: Ei siltä vaikuta!) Mutta nyt, kun kuuntelee tätä keskustelua, niin tulee sellainen mielikuva, että aivan kuin siellä ei olisi huomattu ollenkaan, että se kuntatalous on todella muuttunut. Se 16 miljoonaa, joka on hyvää tarkoittava ele, on muuttunut paljon suuremmaksi miinukseksi kunnissa sen vuoksi, että kuntien verotulot pienenevät. Sen vuoksi kysyisin pääministeriltä:

Kun te sanoitte, että oppositiolla on enemmän rahaa, kyllä, meillä tulee olemaan enemmän rahaa, koska me emme käytä sitä rahaa verojen keventämiseen keventämisen päälle. Te teette tällä hetkellä sellaista elvytyspolitiikkaa, että se syö meidän veropohjamme ilman, että sillä on todellista elvytysvaikutusta. Kun katsoo budjettia, niin sieltä löytyy lukuisia veronkevennyksiä, jotka on suunniteltu jo nousukauden aikana, ja nyt te sanotte, että se on elvytystä. Se on yhtäkkiä muuttunut elvytykseksi, kun tarvitaan elvytystä, mutta nousukauden vaiheessa se oli teidän (Puhemies: Minuutti on täysi!) politiikkaanne, jolla te halusitte leikata. Uskotteko te, että Suomi kestää tällaiset veronkevennykset tällaisena aikana?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Vuodelle 2008 eli viime vuodelle ei tehty tuloveronkevennyksiä ollenkaan, koska silloin ei tarvittu niitä. Silloin elettiin vielä, varsinkin alkuvuosi, vahvaa nousukautta, ja se oikeastaan vain todistaa sen, että hallituksen veronkevennyspolitiikka ei ole väitteenne mukaisesti sellaista, että sitä tehdään sekä nousukaudella että laskukaudella. Nousukaudella emme tehneet. (Eduskunnasta: 2007 ne tehtiin keväällä!) — Silloin 2007 vuodelle taidettiin tehdä, mutta se tehtiin eri kokoonpanossa. — Mutta tälle vuodelle on pitänyt tehdä. Kyllä me kannamme huolta palkansaajien ja eläkeläisten ostovoiman kehityksestä, josta osa määräytyy näiden veronkevennysten kautta.

Mutta toistan sen, minkä äsken sanoin: Siis se raporttihan kertoi sen, että kun keskimäärin muistaakseni ala-asteella luokkakoko on 19 oppilasta, niin kymmenessä suurimmassa kaupungissa, joista monet ovat kuntataloudeltaan parhaita kuntia Suomessa, keskikoko on 21 oppilasta. Eli tämä ei ole nyt yksin siitä kiinni, mihin ministeri Virkkunen ohjaa nämä rahat, vaan kyllä tähän pitää pystyä myös uusien kunnanvaltuustojen, kaupunginvaltuustojen vaikuttamaan.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä ja ryhmämme olemme tukeneet hallitusta aika kauan, mutta kyllä nyt huomaan, että kyllä ero on aika suuri, kyllä näkemysero on aivan liian suuri. Mutta hyvä on, että tämä näkemysero tuli esille. Me istumme jokainen valtuustossa, jokainen jäsen meidän ryhmästä istuu valtuustossa, joka kuukausi saamme kuulla kollegoilta, minkälainen on tilanne kunnissa. Täällä, anteeksi vaan, vähättelette ja syytätte meitä, että me roiskimme rahaa ja meillä on paljon rahaa. Minä tiedän, että lähes jokaisessa kunnassa taistellaan joka ikisen euron puolesta ja joudutaan tekemään ei säästöjä vaan leikkauksia. Huomasin tämän päivän lehdestä, että ministeri Kiviniemi edellytti, että kunnat säästäisivät. Ei ole pienintäkään mahdollisuutta säästää, kun ei ole, mistä säästää. Kaikki rahat menevät. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) No, minä sitten kysyn:

Mitä säästöllä tarkoitetaan? Tarkoitetaanko leikkauksia?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Kyllä nämä kuntatalouden luvut ovat siellä oppositiossa ja myöskin täällä hallituksessa aivan samat. Tiedämme kaikki hyvin sen, miltä tämä vuosi näyttää ja miltä seuraava vuosi näyttää. Mutta pari edellistä vuotta on ollut kuntatalouden kannalta äärimmäisen hyviä verrattuna varsinkin niihin pariin aikaisempaan, selkeästi keskimäärin ylijäämäisiä, on riittänyt jopa tuo vuosikate investointeihin. Siinä mielessä tämä pohja nykyisen taloustaantuman kohtaamiseen on sinänsä aivan hyvä. Mutta ei pelkästään pidä tuijottaa kuntatalouden tulopuolta vaan myöskin sitä menopuolta.

Viime vuonna kuntatalouden menot kasvoivat melkein 8 prosentin vuosivauhtia, ja jokainen ymmärtää, ettei sellainen menovauhti tule pitkän päälle missään tapauksessa kestämään. Viime vuonna se vielä pystyttiin kattamaan, koska verotulokehitys oli suurin piirtein saman suuruista, ja siihen juuri tuossa tämän päivän haastattelussa viittasin, eli myös kuntataloudessa pitää katsoa sitä, miten asiat tehdään paremmin kuin aikaisemmin. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Kaikkien tutkimusten mukaan jopa miljardin euron säästöt pystytään saamaan aikaan, kun joka puolella otetaan käyttöön parhaita käytäntöjä ja laitetaan ikään kuin oikeat ihmiset tekemään oikeissa paikoissa niitä tehtäviä.

Arvoisa puhemies! Kyllä on niin, että taloudellinen tilanne on todellakin huolestuttava ja siksi juuri hallituksen ripeät elvytystoimet ovat tarpeen. Erityisen tärkeää on tässä tilanteessa se, (Ed. Skinnari: Montakos opetusministeriä teitä on hallituksessa?) että perusopetukseen on todellakin tulossa lisää rahaa niin ryhmäkokoihin kuin koko perusopetuksen laadun parantamiseen. Mutta ihmettelen kyllä, ed. Viitanen, teitä, olette Tampereen valtuustossa ja ensimmäisenä olette keskustelemassa siellä siitä, että pienten lasten opetuksesta säästettäisiin. Toivon todellakin, että laitatte asioita tärkeysjärjestykseen ja käytätte ne rahat, joita hallitus antaa, ryhmäkokojen pienenemiseen niin, että lasten opetuksessa ei säästetä. Ihmettelen teidän arvovalintojanne.

Arvoisa puhemies! Minusta on hyvä, että tässä salissa keskustellaan arvoista, koska siihenhän politiikka ja päätöksenteko perustuvat. Kun kokoomus tuli hallitukseen, opetuksen laatu heikkenee. (Hälinää — Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä) Näinhän tässä on käymässä. Luokkakoot ovat suurenemassa joka kolmannessa koulussa Vantaalla. Ed. Sarkomaa, teille muistutan, että kokoomus on Tampereen suurin valtuustoryhmä, niin kuin kokoomus on tällä hetkellä Suomen suurin kuntapuolue, joten nyt voi katsoa kyllä ihan peiliin, minkä takia niitä luokkakokoja ollaan siellä kunnissa suurentamassa.

Kyse on arvovalinnoista. Sosialidemokraatit eivät halua keventää 3 miljardilla eurolla veroja niin kuin hallitus on tekemässä. Sosialidemokraatit eivät halua nostaa puolustusmäärärahoja niin kuin hallitus on tekemässä. Sosialidemokraattien mielestä eivät kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset, eivät myöskään lapset, joudu tämän laman maksajiksi. Sen takia kysynkin teiltä:

Oletteko te valmiita lisäämään kuntien valtionosuuksia, jotta kunnat voivat huolehtia myös opetuksen laadusta?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Ed. Urpilaisen väite, että tämä hallitus olisi heikentämässä perusopetuksen laatua, ei lainkaan pidä paikkaansa. Tiedätte aivan hyvin, että sosialidemokraateilla oli opetusministeri ennen tätä, eikä tuona aikana ryhmäkokoihin kiinnitetty minkäänlaista huomiota. Suomenmaassa ei edes tehty selvitystä siitä, minkä kokoiset ryhmät Suomessa on. Tämän hallituksen toimesta tällainen selvitys on ensimmäistä kertaa tehty, ja nyt asiaa myös seurataan, siihen on kohdistettu rahoitusta. Tämä hallitus teki myös ensi töikseen päätöksen siitä, että ikäluokkien pienenemisestä koitunut säästö ohjataan nimenomaan opetuksen laadun parantamiseen, johon käytetään 80 miljoonaa euroa tällä hallituskaudella.

Arvoisa puhemies! Koulujen ryhmäkokoraportti kannattaa lukea huolella. Siinä oli maakunnittain ja kunnittain tilastoja siitä, missä nyt oikein mennään, sitä todellista tietoa. Kunnista on aina tullut sitä vikinää, kun valtio pyrkii normiohjaamaan kuntia näissä luokkakokokysymyksissä myöskin, niin että kyllä hieman jarruttelisin tässä vaiheessa. Kuntapäättäjät ovat nyt astuneet uusiin remmeihin ja tiedetään, että kuntatalouden tilanne on vakava, mutta silti toivoisin, että ensimmäisenä ei käytäisi lasten ja nuorten kukkarolla opetustoimessa.

Opetusministeri, oletteko valmis lisäämään tämän 16 miljoonan lisäksi, joka nyt näiden ryhmäkokojen pienentämiseen on satsattu tänä vuonna, tulevaisuudessa entistä enemmän varoja?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Perusopetuksen parantamisohjelma jatkuu koko hallituskauden. Ensi vuoden osalta ei vielä ole tehty päätöksiä siitä, mihin kaikkeen kohdennetaan näitä rahoituksia. Mutta tänä vuonna ensimmäistä kertaa 16 miljoonaa euroa käytettiin näihin ryhmäkokoihin. Se suunnattiin kuntiin valtionosuuksina, ja kuten on todettu, nämä eivät ole korvamerkittyjä. Mutta tässä yhteydessä meni vahva viesti kuntapäättäjille, että nämä rahat halutaan kohdennettavaksi nimenomaan ryhmäkokoihin. Sivistysvaliokunta edellytti täällä, että selvitämme nyt pikaisesti, onko raha ohjautunut siihen tarkoitukseen. Tämä työ on nyt tarkoitus keväällä tehdä yhteistyössä Kuntaliiton kanssa, jotta pystymme arvioimaan siltä pohjalta, mitkä ovat ne parhaat käytännöt, miten pystymme kannustamaan kuntia siihen, että siellä kiinnitettäisiin huomiota muun muassa ryhmäkokoon, joka on yksi opetuksen laatuun vaikuttava seikka, mutta opetuksen laatuun vaikuttavat muutkin asiat.

Arvoisa herra puhemies! Väistämättä tulee sellainen tunne kuin tätä keskustelua olisi käyty joku kerta tässä salissa aikaisemminkin. Tässä tulee sellainen kummallinen, ehkä vähän harhainenkin, kuvitelma, että te ette arvosta oikeasti kuntapäättäjiä. Noin 10 000 kuntapäättäjää on siellä tekemässä niitä päätöksiä, ja te toistatte jatkuvasti yksi toisen jälkeen, että kunnat tekevät vääränlaisia päätöksiä. No, kun täällä nyt on puolueiden puheenjohtajia, sielläkin pääministeri ja valtiovarainministeri, minkä kysyn nyt teiltä:

Oletteko te valmiita siihen? Vasemmistoliitto on valmis siihen. Lähetetään kuntiin yhteinen kirje, jossa pyydetään, että ne panostukset menevät sinne, mihin tässä salissa puhutaan niiden menevän. Johan tästä pitää saada loppu. Jos ne resurssit eivät riitä, niin sitoudutteko te myös siihen, että niitä resursseja tulee valtion puolelta sen verran lisää, että ne palvelut voidaan hoitaa? Eihän tämä homma nyt voi kovin monimutkaista olla. Ei se näin voi pitkään jatkua, että sitä palloa siirrellään tästä salista kuntiin ja kunnista tähän saliin. Tehdään kerralla loppu siitä. Valtiovarainministeri, pääministeri, oletteko te valmiita siihen?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus on kertonut sen jo aikaisemmin. Me tulemme tämän kevään kehysriiheen tekemään kuntatalouden kehityksestä tarkan arvion siinä yhteydessä. Varmaan seuraavan kerran tullaan linjaamaan sekä tämän vuoden että ensi vuoden arvio siitä, miten talous lopulta tulee kehittymään. Ei meillä kenelläkään ole vielä täsmällistä tietoa siitä. Tässä on maailmalla paljon merkkejä siitä, että tilanne tulee vaikeutumaan vielä huomattavastikin. Ei saisi olla vain toiveiden varassa se, että nousu lähtee liikkeelle. Eli pitää katsoa tämä nyt hyvin järjestelmällisesti ja tehdä päätökset tosiasioihin perustuen.

Kunnissa on erilaisia välttämättömiä ihmisten palveluita. Tässä salissa aina käy niin, että kun nyt puhutaan luokkakoosta, puhutaan kouluista, yhtenä päivänä puhutaan terveydenhuollosta, jolloinka se on kaikkein tärkein asia, toisella kertaa vanhustenhoito. (Välihuutoja vasemmalta — Puhemies: Minuutti on kulunut!) En voi myöskään hyväksyä sitä, että täältä lähetetään vain yhdestä teemasta viesti, vaan kyllä tästä kokonaisuudesta pitää huoli kantaa.

Arvoisa puhemies! On hyvä ja tärkeää, että hallitus arvioi kuntatalouden tilannetta lähitulevaisuudessa, ja uskon, että kaikki me hallituspuolueiden kansanedustajat olemme asiasta hyvin huolissamme ja seuraamme tarkasti tilanteiden kehittymistä jokainen omassa kunnassamme. Luokkakokoasia on merkityksellinen, mutta itse nostaisin kouluterveydenhuollon sellaiseksi isoksi ja kauaskantoiseksi ongelmaksi, joka tällä hetkellä on resurssien puutteessa, ja kysymys on myös perusterveydenhuollon kysymyksestä. Kysyisin opetusministeri Virkkuselta:

Missä määrin ja kuinka määrätietoisesti tähän kouluterveydenhuollon ongelmakenttään puututaan siten, että lähdettäisiin ihan selkeästi myös normittamaan nykyistä tiukemmin esimerkiksi oppilasmäärä per terveydenhoitaja ja koululääkäri, koska tällä hetkellä näitä suosituksia ei noudateta ja tilanne on mahdoton monissa kunnissa?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Ministerit Risikko ja Sarkomaa asettivat joulukuussa juuri työryhmän, joka käy läpi oppilashuollon kokonaisuutta ja näitä kehittämistarpeita, joita sillä puolella on. Sen pohjalta voimme paremmin arvioida sen, millaisia mahdollisia normeja ja kehittämistarpeita tuolla kouluterveydenhuollossa on. On ihan selvää, että kouluterveydenhuolto on yksi osa tätä laadukasta opetusta, sen varmistamista, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus oppia. Kaiken kaikkiaan tässä, kun puhutaan suomalaisesta oppimisympäristöstä, niin kyllä täytyy kuitenkin muistaa se, että meillä on Suomessa aika ainutlaatuinen tilanne siinä mielessä, että meillä on kaikilla lapsilla mahdollisuus maksuttomaan perusopetukseen, terveydenhuoltoon, kouluruokailuihin, materiaaleihin, koulukuljetuksiin. Maailmassa Suomi on kuitenkin ainutlaatuinen maa, että täältä löytyy aina näitä kehittämisen tarpeita, ja ilman muuta muun muassa kouluterveydenhuolto on sellainen aihepiiri, jossa eri kunnissa ja eri kouluissa on hyvin erilaiset tilanteet. Toiset ovat hoitaneet asiat paremmin kuin toiset, mutta nyt arvioidaan myös tämän kehittämistarpeita.

Arvoisa herra puhemies! Ed. Sarkomaalle tiedoksi todellakin, että siellä Tampereella, niin kuin monessa muussakin kunnassa, nimenomaan kokoomus ja vihreät käyvät tätä keskustelua koulutuksen leikkauksista. Me sosialidemokraatit emme tällaisia missään nimessä kannata. Ministeri Virkkuselle tiedoksi, että aikanaan kun koululainsäädäntöä tehtiin täällä, SDP olisi halunnut kirjata lakiin luokkien ryhmäkoot, mutta kokoomus vastusti sitä niin jyrkästi, että emme pystyneet tätä silloin toteuttamaan.

Olen äärimmäisen huolissani, arvoisa puhemies, tämän hallituksen arvovalinnoista. Te puhutte elvytyksestä, laskette rikkaiden verotusta, poistatte työnantajien kelamaksun, ja elvytystä on jopa peltomaan myyntivoiton verovapaus. Samaan aikaan teillä elvytystä ei ole. Kuntapalveluiden, lasten ja nuorten hyvinvointipalveluiden turvaaminen on talousoppienkin mukaan tehokkaimpia elvytystoimia.

Voisiko ministeri Katainen kiteyttää tämän elvytyksen järkevyyden?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Kuten pääministeri aikaisemmin totesi, mehän emme tehneet vuodelle 2008 tuloveronkevennyksiä suhdannesyistä. Tosin nostimme verotusta, ympäristöveroa, ja nyt en muista ihan varmaan, kuinka se oli, tukivatko sosialidemokraatit näitä verojen nostoja vai eivät. (Välihuuto) — Eivät tukeneet, okei. — Eli minä nyt en tiedä, mitä mieltä tästä nyt pitäisi olla, kun niitä veroja ei saa myöskään nostaa. Mutta me joka tapauksessa teimme näin, koska on järkevämpää, että suhdannetilanteessa ei anneta kovia veronkevennyksiä, mutta toisaalta, kun hinnat olivat silloin vielä alkuvaiheessa matalalla tasolla, nostimme ympäristöveroja, ja tämä oli ihan fiksua.

Mitä tulee sitten kelamaksun poistoon, niin minä olen erittäin kiitollinen palkansaajajärjestöille, Akavalle, STTK:lle ja SAK:lle ja EK:lle, siitä, että ne pääsivät yhteiseen sopimukseen siitä, että kelamaksu poistetaan, jotta voidaan nostaa työeläkemaksuja tulevina vuosina. Tämä on erittäin vastuullista tulevaisuuspolitiikkaa, erittäin vastuullista tulevaisuuspolitiikkaa, ja en ymmärrä, miten joku voi vastustaa sitä, että työeläkemaksuja nostetaan (Puhemies: Minuutti on mennyt!) etukäteen ja näin ollen turvataan tulevien eläkeläisten eläkkeet.

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Totean vielä ed. Viitaselle, että mielestäni ei ole perusteltua kirjata ryhmäkokoja lakiin, koska on hyvä, että kunnilla on tässä, ja kouluilla, mahdollisuus jouston varaan siinä mielessä, että meillä on muun muassa luokkia, joissa välillä työskentelee kaksi opettajaa, niitä jaetaan pienempiin ryhmiin, siellä työskentelee eri alojen ammattilaisia, jos on kyse erityisluokista. Toisaalta kunnat, jotka ovat itse joskus tehneet tällaisia määrittelyjä enimmäisryhmäkoosta, ovat saattaneet joutua muun muassa tilanteeseen, että koulu, missä ryhmäkoko on täynnä, ei voi ottaa lasta, vaan lapset ohjataan sitten 3 tai 5 kilometrin päähän seuraavaan kouluun. Siinä mielessä on hyvä pitää jouston vara, että voidaan myös katsoa näitä koulumatkoja ja joustavia mahdollisuuksia koulun ja opettajien ja eri ammattilaisten kesken, koulun sisällä organisoida koulutyötä. Mutta ilman muuta haluamme kannustaa siihen, että tämä erityisrahoitus, jota nyt on suunnattu näihin ryhmäkokoihin, käytettäisiin näihin pulmallisen suuriin ryhmiin, joita lähes kaikissa kunnissa kuitenkin joissain kouluissa on.