Herra puhemies! Jyväskylän seutua järkytti eilinen Nokian ilmoitus, että se ajaa 320 työntekijän yksikkönsä kokonaan alas. Tämä on sarja, johon kuuluu Jyväskylän seudulla jo muutama muu yritys, jotka kokonaan lopettavat. Tähän Nokian ilmoitukseen, jolle nyt hallitus ei sinänsä varmastikaan mitään voi emmekä me täällä, liittyy kuitenkin sellainen tieto julkisuudessa, että Nokia siirtää toimintojaan Saksaan sen tähden, että Saksan liittotasavalta tukee enemmän Nokian toimintoja siellä kuin Suomessa tuetaan. No, varmasti meillä ei tarvitsekaan Nokian kaltaista yritystä tukea.

Mutta mitä hallitus aikoo tehdä? Ensinnäkin, pitääkö tämä Saksan tuki paikkansa, ja mitä hallitus aikoo tehdä, jos se pitää paikkansa, että tällainen iso EU-maa ei tällä tavalla menettele ja vedä Suomesta työpaikkoja ja jätä ongelmia meidän ratkaistaviksemme?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin suoria toimintatukia Saksa ei voi myöntää, ei edes vanhan Itä-Saksan alueella. Joillakin alueilla Saksa voi myöntää, kaikista surkeimmilla alueilla, investointitukia pienille ja keskisuurille yrityksille ja aivan erityisen poikkeuksellisissa oloissa suuremmillekin yrityksille. Mutta ei minulla ainakaan ole tietoa, että Nokialle tällaisia tukia olisi myönnetty tai luvattu.

Mitä tulee taas muuhun rahoitukseen, mitä Nokia voi saada Saksassa tai Suomessa, Suomi on nytkin viime vuodesta tähän vuoteen 2009 päättänyt lisätä yksin Tekesille meneviä t&k-rahoja 70 miljoonalla eurolla. Suomella on tarjolla kaikille, ennen kaikkea ict-alalle, voimavaroja, ja me olemme myös perustaneet tämmöisen strategisen huippuosaamisen keskittymän juuri näille Nokian toimintafokuksen ydinalueille, ja näillä tavoin Suomi pyrkii tekemään kaiken voitavan, jotta tuo tavattoman tärkeä yhtiö täällä Suomessa voisi menestyä.

Mitä erityisesti Jyväskylän tilanteeseen tulee, niin se on tietysti tavattoman valitettava, siellä kun on monilla muillakin yrityksillä (Puhemies: Minuutti täyttyy!) isoja yt-menettelyjä. Hallitus tekee parhaansa ollakseen yhteistyökumppani korvaavien työpaikkojen etsimisessä.

Herra puhemies! Pyydän, että ministeri Pekkarinen varmistaa sen tiedon, sen epäilyn, onko se paikkansa pitävä vai ei, että Saksa tukisi Nokiaa tällaisessa toiminnassa.

Ministeri Pekkarinen on monta kertaa sanonut niin valiokunnassa kuin täälläkin, että Saksa tukee muun muassa kivihiilen polttoa miljardeilla euroilla. Tähän voi verrata, että saattaa olla jopa tällaista, että myös tämmöistä yritystoimintaa tuetaan EU-säädöksistä piittaamatta. Muutoinkin tällainen protektionismi ja epäterve kilpailu näyttää olevan Euroopassa kasvussa.

Mitä hallitus aikoo tehdä EU:ssa, että tämä ei veisi ainakaan Suomesta tällaisia tärkeitä toimintoja alas?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! En muista ihan tarkkaan sitä summaa tänä vuonna, mutta on ihan totta se, että vielä pari vuotta sitten Saksa tuki oman kansallisen energialähteensä kivihiilen käyttöönottoa lähes 3 miljardilla eurolla. Se on alas tuleva summa kaiken aikaa, mutta eivät he sitä tee vastoin EU-normeja. Jo siis Rooman sopimuksessa aikanaan heille on jäänyt tähän mahdollisuus. Heillä on niin sanottu Jahrhundert-sopimus. Sitä sopimusta kutsutaan sillä nimellä, ja sen pohjalta vuodesta toiseen Saksa saa komissiolta luvan tukea oman tärkeän kansallisen hiilensä nostoa ja käyttöä. Näin se vaan on. Se on eri asia, ja teollinen tuki on sitten eri asia.

Mitä tulee vielä tähän protektionismin päännousuun, niin se, ed. Kankaanniemi, on ihan totta. Suuret maat ovat tähän saakka normaalioloissa painaneet päälle siinä, että EU-jäsenmaat eivät saa, pienetkään maat, minkäänlaisia protektionistisia eleitä nostaa pintaan. Nyt kun on tämä kriisi, erittäin itsekkäitä ratkaisuja ovat tehneet ennen kaikkea Ranska, Englanti, eräät muutkin maat. (Puhemies: Minuutti!) Tässä myös Suomen täytyy olla tiukkana, estää protektionismin päännousu kaikin niin keinoin, mitä meillä käytettävissä on.

Arvoisa puhemies! Ministeri puuttui tärkeään asiaan: Millä tavoin tämä elvytysraha tulee suomalaisille yrityksille. Millä tavoin, kun pankit saavat näitä takuita ja nyt varmaankin hallituksen pääomatukiesityksiä ainakin teoreettisella tasolla mutta myös käytännössä ja suomalaiset yritykset tulevat saamaan nyt elinkeinoministeriön näitä erilaisia Finnveran tukirahoja, taataan se, että nämä rahat tulevat suomalaisille yrityksille ja suomalaiseen työhön täällä, kuten kerroitte, että tapahtuu Saksassa? Millä tavoin nämä säännökset laaditaan niin, että me tuemme todellakin suomalaisella rahalla näitä suomalaisia yrityksiä? (Ed. Laukkanen: Te haluatte siis protektionismia lisää!) — Tämä oli se asia, jota eduskunta käsitteli viime joulukuussa, ed. Laukkanen, tekin olitte täällä päättämässä, jossa ponsin tuettiin sitä, että suomalaisille pankeille, suomalaisille yrityksille annetaan nämä ehkä noin 60 miljardia euroa takuita ja muita etuuksia. (Puhemies: Minuutti!) Tämä on asia, johon pitäisi ... Millä tavoin tämä käytännössä, ministeri Pekkarinen, tapahtuu?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, kun puhutaan tuesta, niin minä en tiedä, onko se tuki nyt ihan oikea käsite. Tässähän valtio ottaa piikkiinsä velkaa maailmalta ja myöntää sen valtion erityisrahoitusinstituutioitten, -instanssien, kuten Finnveran ja eräiden muiden, kautta edelleen sillä odotusarvolla, että asianomaiset maksavat sen takaisin.

Mihin voidaan myöntää? Ei voida myöntää teolliseen toimintaan suomalaiselle yritykselle Saksassa tai Ruotsissa taikka muualla. Sen toiminnan pitää tapahtua Suomessa. Tämä on ehto näitten julkisten instituutioitten, instanssien, toiminnalle. Yksi poikkeus siitä kuitenkin on, ja sekin viime kädessä tähtää siihen, että suomalaista työtä tuetaan. Jos suomalainen yritys myy vaikka hissejä Malesiaan, niin tämän viennin rahoituksen idea on se, että siinä nyt sitten myöskin Suomi joutuu rahoittamaan. Kun aikaisemmin amerikkalainen rahoitusyhtiö rahoitti sitä malesialaista ostajaa ja nyt se on kadonnut, niin nyt suomalainen Finnvera menee ja rahoittaa sitä malesialaista ostajaa, jotta se malesialainen ostaja voi suomalaiselta hissinvalmistajalta ostaa sen hissin. Näin toimii kansainvälinen viennin jälleenrahoitus. Tämän riskin Suomi ottaa, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) mutta se toimii suomalaisen työn hyväksi viime kädessä, koska ne tuotteet valmistetaan täällä.