Täysistunnon pöytäkirja 70/2003 vp

PTK 70/2003 vp

70. TORSTAINA 2. LOKAKUUTA 2003 kello 18

Tarkistettu versio 2.0

5) Laki lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta

 

Kari Kärkkäinen /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalaiset lapsiperheet ovat verokurimuksessa, jossa kireän palkkaverotuksen vastineeksi maksetaan suhteellisen kitsaita lapsilisiä ja ylläpidetään päivähoitojärjestelmää, joka laadukkuudestaan ja kattavuudestaan huolimatta ei ole ainutlaatuinen. Tämä käy ilmi Veronmaksajien pääekonomistin Jaana Kurjenojan tutkimuksesta, jossa vertailtiin lapsiperheiden oloja yhdessätoista Euroopan maassa. Tutkimus julkaistiin tällä viikolla.

Suomalaiset lapsilisät eivät ole eurooppalaisittain ainutlaatuisia tai runsaita. Tutkimuksen yhdestätoista Euroopan maasta neljässä maksetaan kahdeksasta lapsesta pienempiä lapsilisiä kuin Suomessa ja kuudessa suurempia. Runsaimmat lapsilisät ovat Itävallassa, Norjassa, Saksassa ja Tanskassa. Kristillisdemokraattien linja lapsiperheiden taloudellisen tilanteen korjaamiseksi tässä tilanteessa on ensisijaisesti nostaa lapsilisien tasoa. Lapsella on ehdoton oikeus taloudelliseen perusturvaan.

Suomalainen yhteiskunta on tunnustanut tämän oikeuden maksamalla jokaiselle lapselle lapsilisää jo yli viidenkymmenen vuoden ajan. Yleisen lapsilisäjärjestelmän luominen sodan jälkeisinä taloudellisesti vaikeina vuosina oli yhteiskunnallisesti suuri ja selvään arvovalintaan perustuva ponnistus. Lapsilisät ovat suomalaisten lapsiperheiden toimeentulon merkittävä perusta. Niiden tarkoitus on korvata lapsista aiheutuvia kuluja. Samalla ne toimivat lapsiperheiden ja lapsettomien talouksien välisen toimeentuloeron tasaajina.

Lakialoitteemme lapsilisälain muuttamisesta toisi lapsilisiin 10 euron korotuksen vuodessa ja yksinhuoltajalisä nousisi 3 eurolla. Esitys on kustannuksiltaan 55 miljoonaa euroa. Lapsilisiin kohdistuvien leikkausten johdosta niiden reaaliarvo on pudonnut noin 18 prosenttia kahdeksan vuoden sisällä eli Lipposen hallitusten aikana. Vanhasen hallituksen esittämä korotus ensimmäisen lapsen lapsilisään tulee turvaamaan ainoastaan yksilapsisten perheiden lapsilisän reaaliarvon. Monilapsisten perheiden kohdalla lapsilisien ostovoima heikkenee edelleen.

Arvoisa puhemies! Lapsilisää saavia perheitä arvioidaan olevan tänä vuonna noin 571 200. Väestöliiton perhebarometrin mukaan lapsiperheet olisivat halukkaita saamaan nykyistä useampia lapsia, jos yhteiskunta tulisi aikaisempaa enemmän vastaan perheiden taloudellisen epävarmuuden poistamiseksi.

Leena  Rauhala  /kd:

Arvoisa puhemies! Tämä lapsilisiin liittyvä aloite on varmasti sellainen, josta voidaan olla kahta mieltä; puhumme joko verotuksesta tai sitten näistä erilaisista tuista, joita perheille annetaan. Näen kuitenkin, niin kuin tässä aloitteessa perusteltiinkin, että kysymys on järjestelmästä, joka on todettu Suomessa erittäin toimivaksi ja hyväksi. Meillä 90-luvun lopulla ovat nimenomaan esimerkiksi tulonjaossa lapsiperheet siirtyneet pienituloisten suuntaan ja nimenomaan köyhyysaste on lisääntynyt. Tutkijat osoittavat hyvin selkeästi sen, että lapsiperheet ovat verrattuina muihin ryhmiin köyhtymässä.

Näen, että lapsilisien asema merkittävänä perhekustannusten tasaajana on ylläpidettävä ja niiden ostovoima on palautettava leikkauksia edeltävälle tasolle ja lapsilisät sidottava yleiseen indeksiin, joka vuosittain automaattisesti korottaisi niitä. Nimenomaan nämä perustelut, mitä tässä tuli, ovat erilaisten järjestöjenkin hyväksymiä.

Keskustelu päättyy.