Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kyseessä on lakialoite 52 asevelvolliselle muulta kuin vakinaisen väen palvelusajalta suoritettavasta palkkauksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta.

Tässä on kyse hyvin yksinkertaisesta ja edullisesta asiasta: Reserviläispalkka tulee saada verottomaksi. Vuonna 1999 Puolustusvoimat maksoi noin 8,4 miljoonaa markkaa reserviläispalkkoja. Se taso, kuinka paljon vuodessa valtiolta kuluu reserviläispalkkoihin, riippuu tietenkin siitä, kuinka paljon kertausharjoitusvuorokausia vuosittain pidetään. Viime vuosina kertausharjoitusten määrä on ollut alhainen. Nyt 2000-luvulla on ollut tarkoitus kouluttaa jälleen enemmän reserviläisiä.

Maanpuolustustahto ja maanpuolustushenki on ollut korkealla 1990-luvulla. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö on tästä hyvä esimerkki ja tietenkin myös naisten vapaaehtoinen asepalvelus, joka tuli voimaan vuonna 1995.

Kun tein lakialoitetta, selailin myös puhetta Suomen naisten maanpuolustusjärjestön 40-vuotisjuhlassa Mikkelissä, kun toimin liiton puheenjohtajana. Silloin laskettiin, että vuonna 2000 oli esimerkiksi vapaaehtoisissa maanpuolustuskoulutustilaisuuksissa noin 35 000 henkilöä ja kursseja oli noin 600 vuodessa. Eli maanpuolustustahto on korkealla.

Kuten olemme myös aina lehdistä ja tiedotusvälineistä saaneet lukea ja kuulla, Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta eli MTS tutkii säännöllisin väliajoin suomalaisten maanpuolustusasenteita. Esimerkiksi vuonna 2000 yli puolet suomalaisista oli sotilaallisen liittoutumattomuuden kannalla. Maanpuolustustahto on entisestään lujittunut. Myös yli 81 prosenttia vastasi tutkimuksessa myönteisesti seuraavaan kysymykseen, joka on meille tuttu. Muistaakseni myös Puolustusvoimain komentaja on tätä usein käyttänyt: "Jos Suomeen hyökätään, olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa olosuhteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?" Siis 81 prosenttia suomalaisista vastasi myönteisesti. Tämä luku on korkeampi kuin koskaan aikaisemmin MTS:n tutkimuksissa.

Täytyy huomauttaa, että myös maanpuolustusmäärärahojen korotushalukkuus on kasvanut. Tämähän on kovin ajankohtaista varsinkin juuri nyt, kun lisätalousarvio on eduskunnassa käsiteltävissä ja päätämme suomalaisen ruutiteollisuuden ja raskasaseammusten tulevaisuudesta.

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Euroopan turvallisuuskehityksestä ja Suomen puolustuksesta maaliskuussa 1997 loi linjaa muun muassa puolustuksen kehittämiseen vuosina 1998—2008. Tähän kuuluu muun muassa se, että asevelvollisten koulutuksen voimavaroja lisätään sekä kertausharjoitettavien määrää pyritään kasvattamaan 35 000 reserviläiseen vuodessa. Miehistön palvelusajan lyhentäminen sekä sodan ajan tehtävien muuttuminen reservissä ikääntymisen myötä edellyttävät joukkojen kertausharjoitusten lisääntymistä. Kaikille maanpuolustuksesta kiinnostuneille kansalaisille pyritään selonteon mukaan antamaan mahdollisuus toimia yhteiskunnan puolustusvalmiuden hyväksi. Jos joku haluaa sen lukea selonteosta, se on sivulla 83.

Ihan lyhyesti: kyseessä on vain kymmenissä miljoonissa puhuttavista rahasummista, jotka olivat vuonna 1999 alle 10 miljoonaa, ja keskeisestä asiasta siinä suhteessa, että maanpuolustustahtoa voidaan myönteisesti ylläpitää. Esitän, että reserviläispalkat olisivat verotonta tuloa.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Saatesanoissa ed. Aittoniemi kehoitti tervehtimään salia, ja on tätä helppo nähdä ja tervehtiä ja katsoa, koska näkyy, että salissa ovat kuitenkin tämän suuren isänmaan puolustusvoimista ja puolustusasioista parhaiten huolehtivat ja kantavat voimat. Tässä mielessä ymmärrän erityisen hyvin, että ed. Aittoniemi kannustaa lähestymään myöskin tässä asiassa.

Ed. Nurmen ym. tekemä aloite on erinomaisen hyvä. Tiedän, että jos tätä olisi tässä salissa sillä aktiivisuudella kierrätetty ja käännetty ympäri kuin monia muita aloitteita, siihen olisi helposti löytynyt 160 nimeä ja 40 puuttuvaa nimeä ehkä olisivat sinä päivänä saattaneet olla vain matkoilla. Uskon, että asialla on todella suurta merkitystä tulevaisuudessa. Niin kuin ed. Nurmi perusteli, asia on sen luonteinen ja sen tyyppinen, että yksinomaan byrokratiaan verraten jo se, että reserviläispalkasta pidätetään, tehdään yhteensovituksia, vie siltä oikean pohjan ja oikean näköalan pois. Jos ajatellaan vielä työnantajan osuutta, työnantajan tulee se palkasta vähentää tai on mahdollisuus vähentää ja korvata loppuosa, erotus, kun tätä asiaa katsoo omakohtaisesti reserviläisen asemasta, työnantajan asemasta, on sellainen sotku, että halusti tässä asiassa ei ole ainakaan nähtävissä semmoista tekijää ja näkökulmaa, että maanpuolustustahtoa ja myönteistä asennoitumista kertausharjoituksiin työpaikalla nähtäisiin.

Kun monessa tapauksessa monessa paikassa on niin, että asianomainen henkilö, joka on erittäin pätevä Puolustusvoimien tarpeissa ja on kertausharjoitettavaa väkeä, on myöskin yrityksen kohdalla sellaista väkeä, että on avaintehtävissä avainhenkilönä ja omaa normaalia suurempaa osaamista, syntyy usein ristiriita siitä, onko mielekästä lähteä. Tiedän joitakin tapauksia, että selvästi on menty siitä, missä aita on ollut matalampi ja haettu lykkäystä jollakin muodollisella syyllä eikä ole asiaan lähdetty matkaan.

Tulee mieleen erään lihakauppiaan kysymys ja kertomus, kun lihakauppias perusteli, että hänen lihamestarinsa on kutsuttu kertausharjoituksiin itsenäisyyspäivän jälkeen joulukuun puolivälissä, ja se on parasta kinkunmyyntiaikaa, joten annapa neuvoja jotenkin, miten hän voisi rakentaa semmoiset perusteet, että lihamestaria ei kertausharjoituksiin vietäisi. Täytyy sanoa, että oma neuvoni oli kyllä siihen, että jos jotain neuvoja haluat, unohda koko asia äläkä isänmaan edun nimissä ainakaan lähde tyhjänpäiväisiä selityksiä tekemään. Olkoon kansa vaikka ilman kinkkuja ja kauppias vähän köyhempänä, kertausharjoituksiin meno on äärettömän tärkeä asia. Sinne on syytä mennä ja osallistua.

Tämä kuvaa sitä asetelmaa, mikä pienessä yrityksessä saattaa tästä asiasta tulla esille. Siihen vielä, kun byrokratia kaikkine pidätyksineen ja vähennyksineen sotketaan, se ei ole niin mielekäs kuin se tuntuisi olevan. Aloitteessa ed. Nurmi perusteli hyvin, että pitää nähdä tällainen asia, että tämä reserviläispalkka on suoraan verotonta tuloa, yksinkertaista ja selkeää tuloa, ja tämän pohjalta ei tarvitse mitään muuta enää erikseen ryhtyä tekemään. Mielestäni aloite on erittäin hyvin pykälämuodoltansa todettu, että siinä muutamalla sanalla ilmenee se, mitä siinä tarkoitetaan ja ajetaan takaa.

Mitä ed. Nurmen käyttämään puheenvuoroon vapaaehtoisuudesta muuten tulee, katson, että Puolustusvoimien osalta tätä asiaa ei ole nähty riittävässä laajuudessa oikean tyyppisenä eikä oikeanäkökohtaisena asiana, kun vapaaehtoisuuden ja vapaaehtoisten kertausharjoitusten puitteissa on löydetty sellaisia kohtia, että muun muassa reserviläispalkkoja ei ole ikään kuin varaa maksaa eikä nähdä asiaa tärkeänä, ja kun tätä sadan päivän kattoa esimerkiksi upseereilla on ryhdytty tulkitsemaan niin, että sen jälkeen ei voitaisi kutsua eikä tehdä. En ole mikään kiivas sen esittäjä, että tulisi löytää niin, että kaikki perustuisi vapaaehtoisuuteen, mutta otan esimerkkinä kaksi soittokuntaa.

Lappeenrannassa on Ratsuväen Perinnesoittokunta, joka Lappeenrannan Rakuunasoittokunnan rinnalla hoitaa tavattoman paljon maanpuolustusjärjestöjen eri tilaisuuksien esiintymisiä ja on toiminut vapaaehtoisten kertausharjoitusten periaatteella saamatta siitä juuri minkäännäköistä korvausta. Toinen soittokunta, joka eilenkin on ansiokkaasti esiintynyt, on Haminan soittokunta, joka on ainut soittokunta tällaisessa vanhassa varuskuntakaupungissa kuin Haminassa, joka vapaaehtoisten kertausharjoitusten puitteissa on esiintynyt ja tehnyt työtä nimenomaan Puolustusvoimienkin eri tilaisuuksissa ainoana siellä olleena lähimpänä soittokuntana. Tämän tyyppiseen työhön ja asemaan pitäisi löytyä sellaiset määrärahat ja sellaiset määräykset, että jos vapaaehtoisuutta on olemassa, näihin tilaisuuksiin ollaan aina menossa ja sitä Puolustusvoimien taholta ei ainakaan olla missään tapauksessa rajoittamassa eikä kampeamassa syrjään. Soittaja saa päivän työstä pienen rahan, se on todella pieni se kertausharjoituspäiväraha, mikä siitä tulee, reserviläispalkka. Tämän osalta ymmärtää tavattoman hyvin, kun siihen tulee verotuksellisia tekijöitä vielä lisää, että näin ei saisi olla.

Mitä tulee kertausharjoitettavien määrään vuosittain, niin kuin perusteluissa todetaan, 35 000 kertausharjoitettavaa vuosittain olisi oikea taso ja tavoite. Nyt tulevan selonteon sisällössä tiettävästi annetaan ymmärtää, että siihen myöskin ehdottomasti pyritään ja se toteutetaan. Tässä valitettavasti on pitkään ollut tähänkin saakka sellainen pyritään pyritään -tavoite ja on käynyt niin, että kun Puolustusvoimien määrärahat budjetissa eivät ole riittäneet, kun perushankintoihin tarkoitettua rahaa ei ole ollut riittävästi, niin sitä on otettu toimintamäärärahoista eli koulutuksesta, missä ensimmäisenä on karsittu kertausharjoitusten määrää, ja siihen käytettäviä määrärahoja on käytetty muuhun toimintaan.

Puolustusvoimien budjettikehyksessä pitäisi aina löytää sellaiset määrärahat sinne, että ne riittävät riittävän kertausharjoitusmäärän toteuttamiseen, koska hyvin koulutettu, toimintakykyinen ja heti lähtövalmis reservi on tämän tasavallan maanpuolustuksen ydin ja selkäranka. Se tulisi myöskin eduskunnan myöntäessään määrärahoja muistaa kaikissa tilanteissa.

Arvoisa rouva puhemies! Tämän lakialoitteen perusteluissa myöskin viitataan varusmiesten päivärahaan, 19,50 mk päivä. Tämä on ollut vuosikausia jo siellä, uskaltaisin väittää, että ikimuistettavista ajoista lähtien melkein. Siinä viitataan tupakkarahaan. Vaikka en kovasti tupakkaa esimerkkinä käyttäisikään, vanha, ikivanha periaate on ollut sellainen, että päiväraha olisi savukeaskin suuruinen, ja tietääkseni tupakan hinta on tällä hetkellä selvästi enemmän askilta kuin 19,50 mk. Vanha peruste on ollut, oletan niin, kun tupakka-askin hintaan sitä on verrattu, että siinä on ikään kuin tavallaan inflaatiosuoja ja indeksikorotus mukana. Nyt tämä asia on unohdettu ja varusmies on varsin tyhjällä ja olemattomalla rahalla. Kyllä, vaikka miten tätä asiaa ajatellaan, 19,50 mk on niin pieni raha, että kun suomalainen varusmies tekee täysipainoisen 24 tuntisen vuorokauden ympäriinsä harjoitellessaan isänmaan tulevaisuutta ja puolustusta varten, tähän asiaan kannattaisi sijoittaa vähän enemmän, ja varusmies ansaitsisi enemmän ja paremman tunnustuksen myöskin tällä asialla ja sen päivärahan suuruudella.

Rouva puhemies! Tässä lyhyesti, tarvittaessa lisää.

Tuija Nurmi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tiedän, että täällä varmasti olisi ollut myönteistä suhtautumista tähän lakialoitteeseen, että olisin saanut enemmän nimiä sen taakse, mutta tiedän jo kokemuksesta, että välttämättä sata nimeäkään ei asiaa hoida eteenpäin. Ehkä juuri näin säilytämme mielenkiinnon, että mahdollisimman moni ajaisi tätä asiaa tahollaan läpi, jotta saisimme tämän asian mahdollisimman pian läpi, että reserviläismarkka tulisi verottomaksi, sillä kaikilla olisi iloa saada tästä pisteet kotiin.

Esa  Lahtela  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Itse kyllä tähän aloitteeseen en olisi nimeäni laittanut, koska tässä kuitenkin nämä päivärahat ovat suhteellisen isoja. Olisin odottanut, että ed. Nurmi olisi tehnyt aloitteen siitä, miksi peruspäivärahasta, työmarkkinatuesta, 127 mk, peritään veroa. Tässähän kyse on pienimmillään 274 markkaa päivässä olevasta päivärahasta. Miten voisi olla perusteltua, että sellainen maksettaisiin verottomana? Ainahan olisi mukavaa, kun kaikki saisi kaiken verottomana.

Ed. Seppo Lahtela otti hyvin puheensa loppuosassa esille varusmiesten päivärahan heikon tason. Se on 19,50 mk ja kaiken lisäksi siihen sisältyy myös tupakka-sana. Minusta se ei tähän sovellu ollenkaan, koska ei pidä lakialoitteessakaan yllyttää ihmisiä tupakanpolttoon, joka on hyvin hankala juttu, vaikka itsekin siihen syntiin olen joskus langennut. Ed. Seppo Lahtelan esittämään ajatukseen, että se on liian matala, niin kuin onkin, eihän 19,50 mk ole mikään raha, niin käytettäisiin nekin perityt verot tämän rahan korottamiseen. Ovathan nämä ihan toista mittaluokkaa, ja aluksi vaikka tuplattaisiin, niin se olisi jotain pientä lohduketta.

Muistan ikäni, kun itse olin armeijassa, silloin taisi päiväraha olla vähän toista markkaa, 1,20 mk. Ei sillä hyvin paljon pröystäilty ja jouduttiin peukaloa heiluttelemaan tienvarsilla. Se on vähän parantunut, että edes lomille pääsee nyt vähän tiheämpään varusmiesten osalta. Mutta tämä ongelma on korjattava, ja sen takia meidän ei kannata missään tapauksessa verottomana antaa näille kuitenkin niin sanotuille isopalkkaisille varusmiehiin verrattuna.

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! Kyllä veroton päiväraha 19,50 mk on ostovoimastaan kadottanut valtaosan vuosien saatossa, ja on aivan oikein, että tähän summaan kiinnitetään huomiota.

Aloitteessa on kuitenkin se myönteinen henki, että tämä korostaa reserviläistä, varusmiestä, kantahenkilökuntaan kuuluvaa eli henkilöstöä. Se on erittäin raikas tuulahdus kaiken kopterikeskustelun keskellä, eli me tarvitsemme kuitenkin niitä naisia ja miehiä, jotka huolehtivat Suomen turvallisuudesta. Kun tähän vielä lisättäisiin se ajatus, että hallituksen tulisi tehdä kaikki voitava, ettei varuskuntia jouduttaisi lakkauttamaan, sillä varuskunnat paikkakunnilla ovat niitä keskuksia, jotka ylläpitävät maanpuolustustahtoa, maanpuolustushenkeä, ja tarvittaessa myös, jos jokin kriisitilanne tulee, johon tarvitaan sotilaita etsimään vaikka kadonnutta tai jotain muuta, on sellainen reservi, joka voi pelastaa ihmishenkiä. Siksi ed. Nurmen aloitteessa on kuitenkin myönteinen sävy kaiken tekniikan korostuksen keskellä, jota tämänpäiväinen puolustuspoliittinen keskustelu pitää sisällään.

Marja-Liisa Tykkyläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Niin kauan kuin on olemassa itsenäinen Suomi, niin kauan me tarvitsemme omaa itsenäistä puolustusjärjestelmää. Olen iloinen, että ed. Nurmi, joka omaa siviilityötään on tehnyt Puolustusvoimien palveluksessa, ymmärtää myöskin siellä olevia ongelmia. Tässä on esillä reserviläisiin liittyvän epäkohdan poistaminen, joka mielestäni on ihan oikein. Olen aivan samaa mieltä kuin ed. Seivästö, että meidän tulee kantaa myöskin kansanedustajina huolta siitä, että meillä on riittävät resurssit myös puolustustoiminnassa, ettemme joutuisi varuskuntien lakkauttamiseen, koska sekin tuo omalta osuudeltaan vain lisää työttömiä. Kaikkein tärkein asia on se, että meidän pitää turvata oman maamme turvallisuus.

Timo Ihamäki /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Nurmi on kiinnittänyt huomiota aivan oikeaan asiaan eli reserviläispalkkaan. Maksettiin sitä sitten veron kanssa tai ei, niin reserviläispalkan tulee olla kuitenkin riittävä.

Veroton päiväraha on todella pieni, 19,50, ja se on kuin muinaisreliikki. Minua vain harmittaa verottoman päivärahan nimitys "tupakkaraha". Kun nyt tupakka on pikkuhiljaa toivon mukaan jäämässä pois muodista, pitäisi myös tupakkaraha-nimitys poistaa.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Reserviläisten päivärahojen ja reserviläispalkan, kuinka sitä käsitelläänkin, verottomana tai ei, on kuitenkin oltava suhteellisen hyvässä linjassa siihen, mitkä reserviläisten normaaliansiot ovat työelämässä. Reserviläiset ovat kouluttajina aikamoinen voimavara Suomen Puolustusvoimille. Reserviläiskoulutus on myös hyvin tärkeä. Maanpuolustushenki ja maanpuolustustahto ovat Suomessa kaiken aikaa nousussa. Tätä pitää myös hyödyntää sillä tavalla, että järjestetään mahdollisuus osallistua reservin harjoituksiin.

Puolustusvoimien määrärahoista on pidettävä huolta. Meidän on turvattava alueellinen maanpuolustus. Osa alueellista maanpuolustusta ovat juuri hyvin koulutetut reserviläisjoukot. Tästä asiasta onkin syytä käydä puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä se varsinainen keskustelu, mitä me haluamme, haluammeko helikopterit vai hyvin maata puolustavat Puolustusvoimat.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Puhemiesneuvosto on tämän asian aika hyvin linjannut esittäen, että asia lähetetään puolustusvaliokuntaan. Mutta käytännössä, kun ajatellaan, että se on verotuksellinen asia, ehkä puhemiesneuvostossa ei sillä kertaa tämä ajatus niin pitkälle leikannut, että kyllähän valtiovarainvaliokunta on läheisesti se, joka tässä asiassa vaikuttaa. Tältä osin olisin toivonut, että tämä olisi ollut mukana. Mutta ed. Seivästö kokeneena valisti vieressä, että kun eduskunnassa on näin vähän väkeä tällä kertaa paikalla, jos tehdään vastaehdotus puhemiesneuvoston ehdotukseen, ehkä poissa olevat eivät ole siitä kovin tyytyväisiä. Pidän pahana tätä asiaa, että se ei näin mene, mutta lupaan taas omalta osaltani puolustusvaliokunnassa valvoa, että se tulee myös valtiovarainvaliokunnan lausunnolle jotakin kautta sieltä hoidetuksi.

Mutta, rouva puhemies, jos joku tekee esityksen, että vaaditaan myös täysistunnossa, että valtiovarainvaliokunnan on myös annettava asiasta lausunto tai asia lähetettävä sinne, lämpimästi olen sitä kannattamassa, vaikka tällä kertaa en vielä sitä esitäkään.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä muistuttaa siitä, että tosiaan summa, mikä tässä on kyseessä, on kuitenkin suhteellisen pieni. Muistutan vielä, että puolustusmäärärahamme ovat vain noin 1,2 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun vuoden 1997 selonteon tason mukaisesti on tarkoitettu, että puolustusmäärärahat olisivat noin 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. EU:n keskitaso on eri lukujen mukaan 1,7 prosenttia bruttokansantuotteesta tai 2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Olivat luvut niin taikka näin, niin kuitenkin puolustuksemme hoidetaan hyvin vähällä rahalla.

Niin sanotusta tupakkarahasta. En nyt sattunut sitä tarkistamaan mutta muistelisin, että päiväraha on ollut aina perinteisesti sen suuruinen, jos en nyt väärin muista, että sillä sai kaksi munkkia ja mehun. Mutta en ole varma enkä tiedä, ehkä joku salissa tietää, onko se tänä päivänä edelleen saman suuruinen.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Joissakin puheenvuoroissa vilahti semmoinen ajattelu, jotta 19,50 markkaakin olisi verollista. Sehän on verotonta tuloa. Kyse on kuitenkin isommista päivärahoista. Jos laskee tuon 8,4 miljoonaa, mitä on maksettu näitä palkkoja yhteensä, kyllä kai siitä verotuloa tulee jokin 2,5—3 miljoonaa ilmeisesti noin karkeasti ottaen. Nyt se käytettäisiin 19,50 markan niin sanotun — huonosti sanotun — tupakkarahan eli varusmiesten peruspäivärahan korottamiseen. En tiedä, paljonko se tekee, mutta se varmaan jonkin markan tekee. Tämä olisi isompi juttu, jos ei saada muualta siirrettyä rahaa tähän.

Kyse on kuitenkin kaiken kaikkiaan siitä, että jos reserviläispalkat vapautetaan kokonaan verosta, 300 markan päivärahat, siinä moni muukin käy kysymään, minkä takia sen, jonka pitää koko elanto turvata päivää kohti 127 markan peruspäivärahalla, pitää siitä maksaa veroa. Sen takia pitää katsoa, mikä on oikeudenmukaista. Ei millään perusteella voida vapauttaa verosta kuitenkin suhteellisen hyvätuloista porukkaa. Jos vaikka katsotaan upseereita, upseereilla on suhteellisen hyvä palkka ja muutenkin he ovat todennäköisesti hyvin menestyviä, ja kun katsotaan vuosituloja, on kohtuutonta maksaa puhtaana käteen 300 markkaa. Minusta siitä pitää normaali vero periä ja sillä sipuli, koska siviiliammatista saadaan jotakin muuta sitten.

Olli Nepponen /kok:

Rouva puhemies! Mukava olisi saada verotonta tuloa. Reserviläispalkka on palkkaa, se pitää muistaa. Sitten taas varusmiehen päiväraha on päivärahaa, joka on verotonta. Näitä ei pidä yhdistää. On vielä työnantajia, jotka palkan osalta vähentävät normaalia palkkatuloa, jotkut työnantajat eivät sitä tee, ja se tulee sinne tilipussiin lisäksi. Vaikka ajatuksena olisi hienoa saada maanpuolustustahtoa kohotettua, palkasta pitää vero maksaa. Tässä mielessä en suosittele.

Vuoden 99 osalta summa oli 8,4 miljoonaa. Minulla on kohtuullisen hyvä muistikuva, että silloin Puolustusvoimien kertausharjoitukset olivat alimmillaan, se taisi olla jopa noin 10 000 miestä, kun nyt sitten se nostetaan. Tietääkseni perjantaina hyväksytty selonteon tarkistus nostaa sen yli 30 000 miehen, jolloin määrä on moninkertainen. Totta kai tämä on hieno ajatus, mutta palkasta on veroa maksettava. Maksettakoon sitten erikseen päivärahaa vielä.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Yrityksistä, joista henkilökuntaa kutsutaan kertausharjoituksiin, joudutaan tekemään tietynlaisia järjestelyjä töiden osalta, jotta ne tulevat hoidettua. Harvoin kertausharjoitukset osuvat lomakauteen, mutta ainakin meillä kertausharjoituksiin lähtevät ihmiset saavat siltäkin ajalta täyden palkan. Tällä reserviläispalkalla sinänsä ei varmaan herran huoneita rakenneta eikä senkään jälkeen, kun se lisätään normaaliin verotettavaan tuloon. Progressio syö siitä valtaosan. Ainakin peruspäivärahan kohdalla on syytä suorittaa tarkastuksia verottoman osan suhteen. Mielestäni, kun tässä nyt on lakialoite, on syytä käydä siitä asiasta valiokunnassa keskustelu, millä tavalla reserviläisten asemaa voisi pikkuisen parantaa.

Timo Ihamäki /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä todeta, että puolustusmäärärahoihinhan tämä aloite ei kovin paljon vaikuta mutta reserviläisten mielialaan sillä saattaa olla kovinkin suuri vaikutus, koska kertausharjoituksiin osallistuminen tuottaa muutenkin työelämän suhteen monesti hankaluuksia ja näin ollen reservin kertausharjoituksiin osallistumisesta ei tulisi ainakaan rahallista tappiota asianomaiselle.

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! Tässä on hyvin tärkeää huomata, ettei reserviläiselle tulisi rahallista tappiota, mutta hyvin tärkeää olisi myös järjestää asiat sillä tavalla, ettei myöskään yrittäjälle, pienyrittäjälle erityisesti, tulisi rahallista tappiota, koska pienyritystoiminta sentään muodostaa hyvin merkittävän rungon meidän taloudessamme ja työllisyyden hoidossa.

Ed. Mauri Salo viittasi siihen, että osa yrittäjistä edelleen maksaa täyden palkan, mutta se tietenkin merkitsee sitten kuluja yrittäjille ja on sitten pois yrityksen tuloksesta ja yrityksen voitosta ja siitä, että on mahdollista työllistää ja ottaa mahdollisesti uusia työntekijöitä sisään.

Tuija  Nurmi  /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin, että keskustelu olisi loppunut ja olisin sanonut jotakin tähän loppuun. Olen tietenkin iloinen, jos keskustelu jatkuu. Kaikkihan eivät tietenkään ole koko tämän keskustelun aikana olleet salissa, joten voi olla, että on saattanut syntyä puolittaisia käsityksiä tämän keskustelun kulusta. Tiedän, että tämän talon ulkopuolella on paljon ihmisiä, jotka ajattelevat tämän aloitteen suuntaisesti, ja siltä pohjalta aloite on syntynyt. Jos nimikesana palkka, reserviläispalkka, on kynnyskysymys, sitten tulen tekemään uuden aloitteen, jossa reserviläispalkka-nimike muutetaan, jos asia olisi helpommin ymmärrettävissä ja sulatettavissa ja hyväksyttävissä.

Seppo  Lahtela  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Viitaten ed. Seivästön äsken käyttämään puheenvuoroon, niin kuin ed. Mauri Salonkin osalta, toteaisin, että useimpien työnantajien kohdalta on itsestäänselvyys, että maksetaan siltä ajalta koko palkka eikä siitä vähennetä reserviläispalkkaa. Mutta suurella yleisöllä tuntuu olevan tiettävästi aika pitkälti sellainen kuva olemassa, että tältä ajalta työnantaja ei palkkaa maksa eikä korvausta tule eikä synny. Tämän asian osalta tämäkin keskustelu varmasti tässäkin salissa kirkastaa näitä näköaloja.

Mutta vielä ed. Seivästön ottamaan näkökohtaan, kuinka yritykset hoitavat isänmaallisesti tämän tehtävän, toteaisin, että yritysten intressi siinä asiassa, että he tukevat kertausharjoitustoimintaa, yleensä Puolustusvoimia ja maanpuolustusta, on siinä, että vain itsenäisten Puolustusvoimien ansiosta Suomessa on yrittämisen mahdollisuus ja itsenäisillä yrityksillä on mahdollisuus maksaa palkkaa, tehdä yritystoimintaa ja myöskin toivoa tulosta siitä asiasta. Jos täällä olisi vieras komento, vieras valta, ainakin takavuosina, eipä täällä yrittäjiä olisi, ei ainakaan semmoisia, mitkä kykenisivät kenellekään toisille mitään palkkaa maksamaan.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Henkilö, joka kutsutaan kertausharjoituksiin, on fyysiseltä kunnoltaan hyvä, ja hänellä saattaa olla kohtuullisen hyvä johtamistaidon koulutuskin. Kertausharjoituksissa ainakin upseeritason henkilöt saavat jatkuvasti lisäkoulutusta. Osaltaan he saavat myös erilaisia virikkeitä, ja sillä on työssä viihtymisenkin kannalta taas oma merkityksensä, kun saa muutaman päivän olla poissa työmaalta.

Yhdyn ed. S. Lahtelan ja ed. Seivästön näkemyksiin siitä, että se yrityksille maksaa. Koen kuitenkin sen niin, että tämä on pieni vaatimaton panos suomalaisen maanpuolustushengen ja -voiman ylläpitämiseen, että yritykset tällä tavalla tähän osallistuvat vapaaehtoisesti.

Olli Nepponen /kok:

Rouva puhemies! Ensinnä ed. Seivästö otti hyvin ongelmallisen kysymyksen: yksityisyrittäjän mahdollisuudet tulla kertausharjoituksiin. Kun hän lähtee, traktori-kaivuri pysähtyy ja hän joutuu palkkaamaan miehen, ja reserviläispalkka ei riitä siihen. Se on todettu.

Sitten toinen asia. Kun kahdeksan vuoden ajan lykkäyksiä olen myöntänyt, kymmeniätuhansia olen joutunut myöntämään, joissa yritykset ovat keskeisesti tuoneet esiin, ettei voida henkilöä irrottaa, vaikka kuinka halua olisi ja isänmaallista tahtoa. Yritysten toiminta on vedetty niin tiukalle. Yhdenkin miehen poissaolo vuorosta tuottaa suuria ongelmia, mutta sitä ei ratkaista palkkakysymyksellä. Siksi tähän sisältyy kovin paljon ongelmia. Siihen, millä tavalla voitaisiin reserviläisen motivaatiota parantaa, päivärahan nostaminen sellaiseksi, että se tuntuu, on osa, mutta palkasta vero pitää aina maksaa.

Pekka Vilkuna /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! En ole osallistunut kertausharjoituksiin muuten kuin työnantajan ominaisuudessa maksamalla täyden palkan työmiehelleni siltä ajalta. Itseäni ei ole sinne koskaan kutsuttu johtuen siitä, että todennäköisesti olen Puolustusvoimain organisaatiossa elintarvikehuollon piirissä. Olisin mielelläni lähtenyt kertausharjoituksiin aivan ilman korvaustakin.

Yhdyn ed. Mauri Salon ajatukseen ja näkemykseen, että se palkanmaksu, mitä yrittäjä sinä aikana tekee, on pieni satsaus maanpuolustustahtoiselle miehelle, että hän pääsee lähtemään. Todella ollaan maanpuolustuksen kannalta aika heikoilla jäillä, jos on muutaman markan veronmaksusta kiinni, pysyykö maanpuolustustahto henkilöllä tai yrityksellä vai eikö se pysy. Jos se on todella niin heikoilla, se on sama, vaikka koko maanpuolustustahto meneekin. Enemmän minä satsaisin varusmiesten päivärahaan. Sen pitäisi olla kuitenkin ihmisarvoa vastaava; 19,50 markkaa ei ole edes sitä.

Marja-Liisa Tykkyläinen /sd:

Arvoisa puhemies! On paljon käyty keskustelua jo puolustus- eli turvallisuusselontekoon liittyvistä asioista. Ehkä on ihan hyvä, että on sivuttu ja sitten voidaan tehdä parempi kannanotto itse selontekoon. Vaikka yleensäkin ovat miehet puhuneet enemmän, aloitteen tekijä on ed. Nurmi. Itse tunnen kiinnostusta sen johdosta, että olen upseerin tytär ja veljeni on myöskin upseeri, joka on reservissä tällä hetkellä. Katselen myös siltä kannalta, että kun on yksityisyrittäjä, jolla ei ole työntekijöitä olemassa, kyllähän se sitten jonkin verran vaatii myöskin omia panostuksia. Sen johdosta mielestäni ed. Nurmen aloite on asianmukainen. Toivon, että tämä omalta osuudeltaan etenee ja että tämäkin keskustelu voisi saada aikaan sen, että myöskin vasemmiston puolelta on olemassa erilaisia ajatuksia siitä, miten maata pitää puolustaa ja miten myöskin reserviläisiä ja muuta henkilökuntaa tukea.

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Mauri Salo inspiroi minut tähän puheenvuoroon. Se näkökulma, jonka hän toi esille — ed. Salohan on siviilissä myös yrittäjä — että Puolustusvoimien järjestämä koulutus on niin korkeatasoista, että myöskin yrittäjä hyötyy siitä, että yrityksen henkilökunta osallistuu näihin harjoituksiin, oli sellainen näkökulma, jota hyvin harvoin kuulee yleisessä keskustelussa. Enemmän tulee esille, niin kuin itsekin toin esille, tiettyjä rasitteita, jotka tulevat yrittäjälle, asianomaiselle henkilölle mahdollisesti ja varsinkin — ed. Nepponen viittasi siihen — jos on yksityisyrittäjä, yhden hengen yrittäjä, ongelmat lähteä kertausharjoituksiin. Mutta tämä ed. Mauri Salon näkökulma oli todellakin hyvin raikas tuulahdus tähän keskusteluun.