Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut vahvasti toimimaan rasismia vastaan määrätietoisesti, mutta tämä tuore Helsingin Sanomien mielipidemittaus kyllä huolestuttaa. Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus pitää maahanmuuttajien kotoutumista ja syrjinnän torjuntaa keskeisenä toimintana tällä hallituskaudella. Tavoitteena on suvaitsevan, turvallisen ja moniarvoisen Suomen rakentaminen. Yksi keskeinen teema on Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian päivittäminen. Kysyisin arvoisalta pääministerin sijaiselta, ministeri Urpilaiselta: mitä toimenpiteitä nyt näitten asioiden edistämiseksi tehdään, rasismin ja syrjinnän kitkemiseksi ja vähentämiseksi?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Tällä hallituksella on nollatoleranssi rasismiin. Minusta se on hyvin tärkeä viesti, jota tänä päivänä suomalaisessa yhteiskunnassa tarvitaan. Ihmisarvo on jakamaton, ja se koskee meitä jokaista, ja sen takia myöskin vihapuheet, rasismi, syrjintä täytyy ehdottomasti kieltää.

Hallitus tekee toimia rasisminvastaisen työn edistämiseksi monella eri tapaa, ja uskon, että on ehkä kaksi sellaista toimialaa, jotka korostuvat ylitse muiden: On ministeri Ihalaisen kotouttamistoimenpideohjelma, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2012. Siinä on tarkoitus löytää entistä parempia keinoja maahanmuuttajien integroimiseksi, kotouttamiseksi, osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Toinen tärkeä osa on varmasti opetusministeri Gustafssonin toimialaan liittyen se, mitä me teemme opetuspuolella, kouluissa, maahanmuuttajalasten opetuksen parantamiseksi mutta ylipäänsä suvaitsevaisuuden edistämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa.

Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilainen kertoi hyvin, kuinka hallitus sitoutuu tähän tärkeään, arvokkaaseen asiaan. Hän nosti esille myös koulutuspuolen, joka on ministeri Gustafssonin vastuulla, ja todellakin hallitusohjelmassakin korostetaan sivistystä ja koulutusta, että ne ovat avoimesti kansainvälisiä, ja rasisminvastaisuutta edistetään koulutuksen keinoin. Haluaisin kuulla teiltä, arvoisa ministeri Gustafsson, suunnitelmia tämän suhteen.

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Kyllähän me tarkastelemme tätä vakavaa rasismikysymystä opetusministeriössä kaikilla koulutuksen tasoilla. Itse tiedän hyvin, että jo nyt päiväkodeissa, esiopetuksessa, peruskoulussa jo opetussuunnitelmien mukaan tulee kiinnittää vakavaa huomiota rasismiin ja sitä lähellä oleviin ongelmiin. Sitten eräs käytännön asia, joka myöskin hallitusohjelmassa on todettu ja kirjattu, liittyy siihen ongelmaan, kun meillä on paljon maahanmuuttajanuoria, jotka olisivat lahjakkaita ja hyviä aloittamaan myöskin lukiokoulutuksen. Nyt pyrimme hallitusohjelman mukaisesti tätä valmentavaa koulutusta lisäämään, jotta mahdollisimman moni maahanmuuttajanuori pääsisi lukioon. Tämä sama asia koskee myöskin ammatillista koulutusta.

Että kyllä näitä asioita on mietitty, ja niitä on tarkoitus tehdä ja vahvistaa.

Arvoisa herra puhemies! Ennen vaaleja valtiovarainministeri Urpilainen sanoi, että sosialidemokraattien mielestä kotouttamispolitiikan lähtökohdaksi tulee ottaa maassa maan tavalla -periaate, se sama periaate, jota perussuomalaiset ovat jo vuosikausia ajaneet ja varmasti monet muutkin. Silloin te sanoitte, että näillä maan tavoilla tarkoitatte lakeja, normeja ja työehtoja. Nyt kysynkin teiltä, hyvä ministeri: oletteko yhä tämän periaatteen takana ja voitteko avata, kun eriytätte lain ja normiston, mitä te tällä normistolla tässä kohtaa tarkoititte?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Olen edelleenkin sitä mieltä, että kaikilla ihmisillä tulee olla samat oikeudet ja samat velvollisuudet. Tätä me olemme edistämässä muun muassa harmaan talouden sektorilla, kun teemme tämän uuden toimenpideohjelman, jossa pyrimme kitkemään harmaata taloutta esimerkiksi sellaisilla toimialoilla, joilla on paljon ulkomaalaista työvoimaa, joilla poljetaan tällä hetkellä työehtosopimuksia. Yksi sellainen toimiala on vaikka rakennusala, jossa nyt sitten hallitus on jo pannut toimeksi ja tuonut lakiesityksen verotunnisteiden käyttöönotosta. Minusta on hyvin tärkeää se, että Suomessa työtä tekevillä ihmisillä pitää olla kaikilla työpaikoilla samat oikeudet ja samat velvollisuudet, ja tästä periaatteesta on syytä pitää kiinni.

Arvoisa puhemies! Itsekkyyden ja piittaamattomuuden ilmapiiri on levinnyt huolestuttavasti maassamme, ja se koskee paitsi ulkomaalaistaustaisia henkilöitä myös monia muita yhteiskunnan heikompiosaisia.

Arvoisa valtiovarainministeri, te nimenomaan, kun esittelitte SDP:n maahanmuuttopoliittisia linjauksia ennen vaaleja, sanoitte tuon lauseenne "maassa maan tavalla". Jos te olisitte tiennyt, millaiseksi yleinen ilmapiiri Suomessa muodostuu tulevien, sitä lausuntoanne seuraavien kuukausien aikana, olisitteko tuon lauseen suustanne päästänyt, ja kadutteko sitä nyt? (Sosialidemokraattien eduskuntaryhmästä: Voi, voi!)

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Tämä on hallituksen kyselytunti, ja olen täällä tänään pääministerin sijaisena. Tämän hallituksen valtionvarainministerinä vastaan tämän hallituksen politiikasta sitä kautta, mutta voin vastata edustajan kysymykseen, että seison tuon lauseen takana edelleenkin ja olen sitä mieltä, että kaikilla Suomessa asuvilla ihmisillä pitää olla samat oikeudet ja velvollisuudet, ja tämä hallitus tekee myös tuon periaatteen eteen työtä. (Timo Soini: Hyvä linja!)

Herra puhemies! Tämä on niin harvinaista herkkua, että täällä yltää vastauspuheenvuoroon.

Kyllä, edellisen asian kohdalla, mutta en peruuta, pidän voimassa. (Naurua)

Liikunta- ja kulttuurialalla on hyvin myönteisiä kokemuksia siitä, että integrointi uuteen kulttuuriin, maahanmuutto, onnistuu hyvin. Kysyisin urheilu- ja kulttuuriministeriltämme, onko tällä suunnalla joitain kampanjoita tai ohjelmia tai muuta vastaavaa, että voitaisiin paremmin hyödyntää niitä hyviä kokemuksia, joita liikunta- ja kulttuurialalla on näissä asioissa saavutettu.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Edustaja Saarisen huomio on äärimmäisen tärkeä. Kulttuuri ja urheilu ovat parhaita mahdollisia tapoja kotouttaa suomalaiseen yhteiskuntaan maahanmuuttajataustaisia.

On muutamia asioita, jotka me haluamme erityisesti huomioida. Ensinnäkin urheilun ja kulttuurin kautta voi tulla maahanmuuttajasankareita, esikuvia, joissa nähdään, miten tässä yhteiskunnassa pärjää taustasta riippumatta. Esimerkiksi Ranskassa jalkapallon maailmanmestarit vuonna 1998 on esimerkki siitä, miten hyljätyistä siirtolaisista tuli koko kansan sankareita. Samalla tavalla kulttuurin puolella, esittävän taiteen puolella. Monia maahanmuuttajataustaisia jo nyt meillä niin pelaa maajoukkueissa kuin on kulttuurissa huipulla. He ovat esikuvia.

Mutta toinen, mikä myös pitää huomioida, on se, että usein, vielä toistaiseksi, valitettavasti maahanmuuttajaperheissä taloudellinen tilanne on heikompi. Pitää varmistaa, että jokaisella, taustasta riippumatta jokaisella lapsella ja nuorella, on oikeus harrastukseen. Eivät voi olla kausimaksut, eivät voi olla kenttämaksut, eivät voi olla soitinmaksut sellaisia, että ne estävät harrastamisen. Tähän me tulemme panostamaan, että taataan seurojen kautta, järjestöjen kautta, mahdollisuus harrastaa ja osallistua.