Pentti Kettunen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä ovat käsittelyssä nyt Euroopan rahoitusvakausvälineelle eli ERVV:lle tehtävät muutokset koskien Kreikkaa, Irlantia, muistaakseni Portugalia, eli heidän laina-aikojaan ja koronmaksuaikojaan jatkettaisiin. Me perussuomalaiset emme voi tällaista menettelyä hyväksyä.

Herra puhemies! Ehdotan, että tämä lakiesitys hylätään.

Juha Väätäinen /ps:

Arvoisa puhemies! Ensin aluksi kannatan edustaja Kettusen tekemää hylkäysehdotusta.

Hallituksen tulisi kiireesti palata tai tulla tasavallan presidentti Niinistön Naantalin kokouksen linjoille. Eivät asiat pitkittämällä parane, ne vain huononevat. Tässä suhteessa ratkaisut pitäisi tehdä nopeasti eikä vain siirtämällä ja pitkittämällä. Tässä puhutaan parista valtiosta, mutta seuraavanahan siellä näissä asioissa tulee vielä suurempana Espanja. Olimme tässä toissa viikolla käymässä Madridissa, ja Espanja tarvitsee rutosti lisää miljardeja seuraavan kahden vuoden aikana. Tämä tuli hyvin selväksi. Velkaa sinänsä Espanjalla nyt on jo yli 1 000 miljardia, valtiolla, pankeilla satoja miljardeja ja 17 maakunnalla vielä omansa, puhumattakaan tavallisten kansalaisten veloista, ja sisämarkkinat eivät vedä, maakunnat kilpailevat keskenään ja kustannukset kasvavat.

Nyt kannattaisi katsoa totuutta silmään. Eurooppahan on tällä menolla hetken kuluttua talouskaaoksessa eikä selviä EU:n ja komission esittämin keinoin. Kansa köyhtyy, ja edessä on sosiaalinen sota hetken kuluttua. Velalla ei makseta velkaa todellisuudessa. Siitä ei mielestäni seuraa mitään edistyksellistä, ja tässä suhteessa hallituksen pitäisi uskaltaa katsoa totuutta silmiin Suomen kannalta. Se olisi myöskin Euroopan edun mukaista.

Kauko Tuupainen  /ps:

Arvoisa puhemies! Siltä varalta, että 2 minuuttia ylittyy tuolta paikalta, kun tämä äänikin on vielä näin matala.

On valitettavaa, että tässä salissa ei ole tämän enempää väkeä kuuntelemassa edustaja Väätäisen vakavia sanoja. Tämä tilannehan on Suomen kannalta muutaman ajan kuluttua juuri noin niin kuin hän sanoi.

Arvoisa puhemies! Yhtä asiaa tässä hallituksen esityksessä 46 tämän vuoden valtiopäivillä ihmettelen. Tähän asti minä olen ymmärtänyt, että kun Suomi on antanut näitä takauksia, niin me olemme joutuneet antamaan 60 prosentin ylitakauksen. Nyt lueskelin tätä hallituksen esitystä, niin täältähän selviääkin, että tänä päivänä ylitakauksen määrä on 65 prosenttia. Tämä on minulle uutta. En tiedä, missä vaiheessa näin on sovittu ja kuka asian on päättänyt.

Tämä on tärkeä asia minulle ja meille perussuomalaisille sen takia, että kun hallitus on useassa yhteydessä, taikka lähinnä ministerit, vakuuttanut, että nyt Suomi saa vakuudet kaikille myöntämilleen takauksille, niin nyt tälle ylitakaukselle, 65 prosenttia, me emme saa minkään sortin vakuutta. Tämä pitäisi kyllä ministerienkin kansalle kertoa, mutta kun eivät tee sitä, niin minä kerron tässä ja nyt.

Esimerkki: Viime syksynä annoimme EVM:lle 1,44 miljardia euroa luottoa, josta myöhemmin siirrettiin Kreikalle 200 miljoonaa. Silloin ymmärsin, että ylitakauksen määrä oli 60 prosenttia. Eli tästä summasta 864 miljoonaa euroa oli ilman vakuutta. Tätä ei ole hallitus tälle eduskunnalle missään vaiheessa kertonut. Eli kysymys kuuluu, jos joku viisas joskus vastaa: missä vaiheessa Suomen ylitakauksen määrä on mennyt 65 prosenttiin?

Toiseksi, niin kuin tiedetään tästä hallituksen esityksestä, esimerkiksi Kreikan velkoja pidennetään 15 vuotta, korkoja ja koronmaksua 10 vuotta, ja minä olen sanonut ainakin yhdessä valiokunnassa, että minä epäilen pahasti, että seuraavan 10—15 vuoden aikana koron määrä nousee nykyisestään. Hallitus odotti ja edellytti, kun Kreikalle annetaan luottoja, että me saamme siitä pitkässä juoksussa 3 prosentin koron. Kysyin valtiovarainvaliokunnassa, puheenjohtaja Sasi oli paikalla, Jutta Urpilaiselta, meidän ministeriltämme, mikä tämä prosentti tällä hetkellä on, kun minun käsitykseni mukaan se on alta yhden prosentin. Hän vastasi virkamiesvastuulla: se on 0,5 prosenttia. Herää kysymys, tulemmeko saamaan Kreikalta niitä korkoja, mitä olemme ajatelleet.

Vielä eräs asia: Irlanti, Portugali ja Kreikka, 65 prosentin ylitakaus annetaan, niin minä olen laskenut, että Suomen takausvastuu on lähemmäs 9 miljardia euroa. Se on erittäin suuri summa. Puolestaan vastaavasti Irlannin ja Portugalin vastuut ovat lähemmäs 7 miljardia euroa. Eli kyllä nämä suuria summia ovat, ja niin kuin vanha sananlasku sanoo, että kannettu vesi ei kaivossa pysy, niin kyllä se näyttää pitävän paikkansa.

Minä olen huolestunut siitä, että meidän jälkeläisemme parin— kolmenkymmenen vuoden kuluttua maksavat niistä virheistä, joita tämän päivän eduskunta ja hallitusryhmät lähinnä ovat tässä salissa tehneet.

Arvoisa puhemies! Näillä sanoilla, huolestuttavilla sanoilla haluan kiinnittää paitsi puhemiehen niin myöskin hallituspuolueitten edustajien huomiota tähän asiaan.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsittelyn pohjana olevaa lakia ja rahoitusvakausvälinettä ollaan muuttamassa niin, että väliaikainen muuttuu pysyväksi, rahoitusehtoja pidennetään ja korkoja alennetaan. Pankkien pääomittamiseen syntyy aito mahdollisuus ja myös kieltämättä Suomen vastuut jonkin verran kasvavat, ja nämä kaikki johtavat siihen, että taloudellinen yhteisvastuu koko unionin tai rahaliiton sisällä tulee kasvamaan. Tästä kaikesta johtuen keskusta tulee tai tulen äänestämään ja ehdotan nyt, että tämä lakiehdotus hylätään, koska me vastustamme tämän yhteisvastuun lisäämistä.

Joku voi kysyä, miksi me olemme muuttamassa kantaamme aiemmasta, koska olimme mukana silloin 2010. Se johtuu siitä, että Kreikka ei ole noudattanut sitä sopeutusohjelmaa, niitä ehtoja, joita yhdessä asetettiin, ja sen jälkeen on tapahtunut hyvin monia asioita. Välttämättä en itsekään usko siihen, että esimerkiksi Kreikka tulee selviytymään tästä tilanteesta. Kaikesta tästä johtuen olen päätynyt siihen, että tulevaisuuden kannalta on varmempi menetellä niin, että tätä lakiesitystä ei tule hyväksyä.

Ehdotan, että lakiehdotus hylätään.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen lakimuutosesitys merkitsee sitä, että Suomi voi osaltaan antaa tarvittaessa myös kesäkuun 2013 lopun jälkeen sellaiset välttämättömät valtiontakaukset, jotka johtuvat ERVV:n varainhankinnan koron muutoksista tai Kreikan, Portugalin ja Irlannin sopeutusohjelmissa sovittujen rahoitustukien ehtojen muutoksista. Tässä on kysymys siitä, että annetaan mahdollisuus antaa valtiontakauksia ERVV:n varainhankinnalle vielä alkuperäisen takausajan päättymisen jälkeenkin, joka alkuperäinen takausaika päättyy 30.6.2013, eli tämä hallituksen esitys pitäisi saattaa voimaan tämän kuun aikana.

Tämä takausmahdollisuus, joka ajallisesti siis pidennetään, rajoittuu kuitenkin sellaiseen ERVV:n varainhankintaan, joka on tehty ennen hallituksen esityksen antamista — hallituksen esitys annettiin 8.5.2013 — ja niitä talousohjelmia varten, jotka on hyväksytty, eli käytännössä se tarkoittaa Kreikan, Portugalin ja Irlannin rahoituspaketteja ja niihin liittyviä sitoumuksia.

Lähtökohta tässä on se, että valtiovarainministerit ovat tehneet päätöksen, että maksuaikoja, laina-aikoja pidennetään Kreikan osalta 15 vuotta, Portugalin ja Irlannin osalta 7 vuotta, ja tämän lisäksi Kreikan velkojen korkojen maksua lykätään 10 vuotta, koska Kreikan mahdollisuudet maksaa velkojaan tällä hetkellä ovat hyvin rajallisia. Näihin toimenpiteisiin tarvitaan tuota laina-ajan jatkamista, koska uusia lainoja joudutaan ERVV:n toimesta ottamaan.

Ehkä on myöskin syytä mielenkiinnosta todeta tässä yhteydessä, että kun katsotaan, mikä on Suomen takausosuus sen jälkeen, kun Viro on liittynyt euroon ja väistyviä takaajia ovat Kreikka, Irlanti, Portugali ja Kypros, niin tällä hetkellä Suomen takausosuus on 1,9288 prosenttia. Nyt kaiken kaikkiaan, kun näitä laina-aikoja pidennetään, korkoa ei tarvitse maksaa, se tarkoittaa sitä, että ERVV:n lainaosuus Kreikalle kasvaa 44 miljardia euroa edellyttäen, että keskikorko olisi 3 prosenttia tänä aikana, kun tuota rahaa lainataan. Suomelle se merkitsee sitä, että meidän vastuumme lisääntyy 1,6 miljardia euroa, kun otetaan myöskin huomioon ylitakaus.

Tältä osin ehkä voidaan todeta myöskin se, että todellinen huolenaihe on se, kykeneekö Kreikka maksamaan velkojaan takaisin. Tällöin tietysti joudutaan arvioimaan sitä, mikä on Kreikan velkakestävyys. Kaikkein hankalin vuosi tulee olemaan 2020, 2021, 2022, jolloin Kreikka saa valtioilta velkaa — tai ERVV:ltä ja EVM:ltä — mutta se ei ole vielä alkanut maksaa takaisin näitä velkojaan. Nyt arvion mukaan kuitenkin velkasuhde olisi 120 prosenttia vuonna 2021, ja voidaan arvioida, että jos Kreikan velkataso on 120 prosenttia tuolloin, niin todennäköistä on se, että Kreikka kykenee maksamaan velkansa.

Kuitenkin täytyy sanoa, että tähän liittyy erittäin suuria riskejä, jotka liittyvät nimenomaan Kreikan talouden kasvuun. Velkasuhde voi vaihdella tänä aikana 140 ja 90 prosentin välillä tuolloin vuonna 2021. Korkeimmillaan Kreikan velkasuhde tulee olemaan ensi vuonna kaiken kaikkiaan 180 prosenttia, ja täytyy sanoa, että kaiken täytyy mennä hyvään suuntaan siitä 180 prosentista, jotta Kreikka todellakin selviytyy näistä veloistaan.

Tässä yhteydessä valtiovarainvaliokunta myöskin selvitti valtiovarainministerin ja valtiosihteeri Hetemäen kanssa tätä vakuuskysymystä ja sitä, millä edellytyksillä Suomi nuo vakuudet saa. Tietysti lähtökohta on se, että jos Kreikka päätyy maksukyvyttömyystilanteeseen, siinä tilanteessa Suomi saa noita vakuuksia. Sen sijaan, jos on yleinen Kreikan velkojen anteeksianto, joka tapahtuu velallisten omasta aloitteesta, niin tuossa tilanteessa Suomella ei lähtökohtaisesti ole oikeutta saada vakuuksia, mutta täytyy muistaa se, että päätös tästä velkojen anteeksi antamisesta edellyttää yksimielisyyttä ERVV:n puitteissa, mikä tarkoittaa sitä, että tietysti Suomi voi omalta osaltaan asettaa tiettyjä ehtoja, jotta se on mukana tekemässä päätöstä, ja se omalta osaltaan vakauttaa Suomen asemaa.

Sitten myöskin keskusteltiin varsin pitkään siitä, mikä on näitten vakuustalletusten keskikorko, ja tuottoprosentti on tähän mennessä ollut 0,2 prosenttia, eli tuotto on ollut varsin vähäinen. Kun aikanaan sanottiin, että 30 vuodessa se kasvaa 100 prosenttiin, nyt näyttää siltä, että näin ei tapahdu, mutta täytyy sanoa, että korkotason vaihteluthan ovat erittäin suuria, että tältä osin mitään lopullista arviota on vielä vaikea tehdä.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta arvioi, että laina-aikojen pidennys helpottaa velkojen takaisinmaksua, ja silloin voidaan välttää suuria kertaluonteisia takaisinmaksueriä. Näin ollen ei synny tilannetta, jossa jouduttaisiin antamaan lisävelkaa, toivottavasti. Myöskin se, että Kreikan koronmaksua lykätään 10 vuodella, merkitsee kaiken kaikkiaan merkittävää helpotusta Kreikalle ja myöskin helpottaa näitä vaikeita vuosia ja Kreikan selviytymistä näistä vaikeista vuosista.

Jäsenvaltiot ovat pitäneet sopeutusohjelmaan hyväksyttyjä joustoja perusteltuina, koska se antaa myöskin mahdollisuuksia Kreikalle elpyä vähitellen. Jos tehdään kovia leikkauksia, se saattaa vaikuttaa talouden kehitykseen, ja tällä tavalla annetaan lisäaikaa myöskin Kreikalle. Olennaista on se, että oikeastaan nämä kaikki lykkäysratkaisut, koron anteeksiantamisratkaisut on tehty aikaisemmin jo eduskunnan suuressa valiokunnassa ja eduskunnan suuressa salissa. Tältä osin täytyy todeta, että olemme tosiasioitten edessä, ja siitä syystä valtiovarainvaliokunta puoltaa sitä, että hallituksen esitys hyväksyttäisiin.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Kuuntelin edustaja Sasin puheen tarkkaan ja haluaisin lisätä tähän Kreikka-vakuustalletusasiaan sen verran, että mikäli vapaaehtoisesti Suomikin oli myös mukana sellaisessa päätöksessä, että Kreikan velkoja leikataan esimerkiksi vaikka 40 prosenttia, niin myöskin tämä vakuustalletus, joka on siellä vakuustilillä, leikkautuu sen saman prosentin verran, mitä leikataan näitä Kreikan vakuuksiakin. Kaikkinensa Kreikan lainaohjelman muutokset kasvattavat Suomen riskejä ja vastuitamme muiden euromaiden taloudesta sekä lisäävät valtion menoja.

Haluaisin tässä yhteydessä oikeastaan muistuttaa käsitteestä ERVV. Meille aikoinaan sitä markkinoitiin ja hyvin perusteltiin, kuinka välttämätön tällainen väliaikainen vakausväline on, ja korostettiin, että väliaikaisesta vakausvälineestä on kysymys, ja sen jälkeen meille perusteltiin, kuinka tärkeätä on olla EVM:ssä, se on pysyvä vakausmekanismi ja aivan välttämätön nyt sitten, kun luovutaan ERVV:stä. Hyvin perusteltiin sitäkin, että Suomen täytyy osallistua EVM:n pääomittamiseen sillä 1,44 miljardilla eurolla, minkä edustaja Tuupainenkin hyvin toi esille, eli takaukset ja kaikki nämä on niin sanotusti hyvin meille perusteltu. Mutta ajan saatossa kaikki muuttuu niin kuin ERVV:kin. Siitä väliaikaisuudesta ei ole enää mitään tietoa, se on voimassa ainakin vuoteen 2070 asti, ja pelkäänpä, että myös sen jälkeen.

Ihan mielenkiinnosta sitten katsoin, mitä meidän kaikkien tietolähde Wikipedia ERVV:stä sanoo. Se sanoo näin:

"ERVV

Kesäkuun 2013 jälkeen ERVV ja ERVM on tarkoitus korvata Euroopan vakausmekanismilla EVM:llä.

ERVV on tarkoitettu väliaikaiseksi ja se lakkautetaan 30.6.2013" — eli juhannuksen — "jälkeen, sitten kun sillä ei enää ole lainoja euroalueen maille."

No, se ei sitten toteutunutkaan, nyt sillä on niitä lainoja vielä sinne vuoteen 2070 asti. Ne perusteet, joilla päätettiin ERVV perustaa, eivät ole enää käytössä.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Kannatan Timo Kallin tekemää lakiehdotuksen hylkäysesitystä.