Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä on harvinaista herkkua, ja siitä syystä sitä on maiskuteltava. Nyt tarkoitan nimenomaan sitä, että niin harvoin pääsee tästä kehumaan jotain hallituksen esitystä, ja kun sitten sellainen tilaisuus tulee, niin vaikka ilta jo ehtii, niin kyllä se tilaisuus on käytettävä. Kun on hyvä syöttö, siitä on helppo laakaista maaliin. Nimittäin hallituksen toimet tässä ovat ihan oikean suuntaisia — siellä on tässä syöttöpuolessa sellainen epäkohta, johonka on sitten pakko kiinnittää huomiota tässä — mutta itse esitys on ihan hyvä.

Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvaa energiaa. Minä olen viime päivien julkista keskustelua seurannut taas, ja tänä iltanakin taitaa se sama teema olla esillä. Tuolla sähköisessä mediassa monta kertaa tulee esille se väite, että Suomi nyt muuten vain on keksinyt, että se meidän uusiutuvan energian juttu on rakentaa nimenomaan tuulivoimaa, että se on tämä suomalainen erikoispiirre, että ensinnäkin me suomalaiset haluamme rakentaa tuulivoimaa ja että Suomessa erilaisista uusiutuvista vaihtoehdoista edellisille hallituksille ja nykyiselle hallitukselle se tärkein asia jotenkin olisi tämä tuulivoiman rakentaminen. Ainakaan edellisille hallituksille ei näin ollut, eikä ole varmaan nykyisellekään hallitukselle.

Se, että tuulivoimaa on rakennettu ja rakennetaan, että siinä on selkeät omat tavoitteet, johtuu yksinkertaisesti siitä, että Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvaa energiaa ja se lisääminen tapahtuu edullisuusjärjestyksessä. Ensin on päätetty rakentaa niin paljon vesivoimaa kuin suinkin mahdollista ilman, että tarvitsee koskea suojeltuihin vesiin. Minun mielestäni olisi pitänyt pystyä puuttumaan esimerkiksi Vuotokseen, mutta siitä ei löytynyt yhteisymmärrystä. Se jätettiin silloin ulos ja on nyt tämänkin hallituksen toimesta jätetty ulos. Vesivoimaa niin paljon kuin edellytykset siihen on, koska siihen ei tarvita senttiäkään julkista tukea. Kun se ei riitä kuin pieneen osaan, sen jälkeen sitten puuta tai muuta uusiutuvaa bioa, niin paljon taas siellä puolella kuin alan elinkeinot Suomessa suinkin hyväksyvät.

Me päätimme viime vaalikaudella niin suuresta määrästä puuenergian käyttöä, että metsäteollisuus hyppi seinille ja teki valituksen EU:n komissioon siitä, että tätä petua, pienpuun haketustukea, ei saa hyväksyä, ja saikin tahtonsa viime kädessä tässä asiassa läpi. Minun mielestäni se, minkä verran päätettiin puuta lisätä, ei ollenkaan vielä ollut sellainen lisäys, että se olisi ainespuuta vienyt polttoon. Mielestäni edelleenkin on jonkun verran mahdollista lisätä. Siitä 13,5 miljoonasta kuutiosta energiapuuta, mistä päätökset on olemassa, siitä on vielä reilusti mahdollista nostaa puuenergian käyttöä, mutta senkään jälkeen yhdessä vesi ja bio, siis uusiutuva puubio, ei kerta kaikkiaan riitä vielä Suomen velvoitteitten täyttämiseen. Tämän jälkeen seuraavaksi edullisin uusiutuva energiavaihtoehto on nimenomaan tuulivoima. 83,5 euroa megawattitunti on se takuuhinta, mikä Suomessa on taattu, ja kun sitä taivastellaan, että se on hirveän kallista, sanotaan vain, että koko Euroopan unionissa, jossa on valtaosassa maista käytössä nimenomaan syöttötariffijärjestelmä, en tiedä, ehkä yhdessä, kahdessa on pikkasen halvempi kuin Suomessa, mutta kaikkialla muualla se tuki on verrattoman paljon suurempi ja korkeampi kuin meillä. Tämä on se tilanne myös silloin, jos verrataan sitä, minkä verran tämä juttu maksaa meille suomalaisille.

Tämä on, käymättä enempää siihen, tavallaan tämän järjestelmän tausta, miksi tuulivoimaa. Edellinen hallitus päätti, että se tavoitetaso on 2 500 megawattia tehoina, loppuenergiassa 6 terawattituntia vuonna 2020. Olen erittäin iloinen, että nykyinen hallitus on sitoutunut kaikkeen tähän ja lisäksi päättänyt, että 2030:een mennessä tuulivoimaa rakennetaan vielä lisää ja nostetaan tuulivoiman osuus sinne 9 terawattituntiin, elikkä 50 prosentilla sitä lisätään, ja vielä niin, että tätä syöttötariffijärjestelmää, joka edellisen hallituksen ja edellisen eduskunnan aikaan hyväksyttiin, ei muuteta.

Tuulivoiman rakentamisen tiellä on näitä erilaisia esteitä. On ympäristöesteitä, on näitä valituksen, laajan sellaisen oikeutuksen, mikä niin sanotusti kansalaishyveenä on suomalaisille annettu, sen kautta tulleita erilaisia ongelmia tämän hankkeen, tuulivoiman rakentamisen, edistämisessä. On näitä sekä siviili- että sotilaslentoesteongelmia, on maantien viereen, niin sanotusti liian lähelle, rakentamisen erinäköisiä ongelmia, on merikotkia ja kaikennäköisiä ötököitä. Nämä kaikki hidastavat tämän hankkeen eteenpäinviemistä.

Nyt tällä esityksellä hallitus luo edellytykset sille, että semmoisilla erittäin tärkeillä alueilla, niin kuin tuolla lähellä Raahea, jossa on hyvät, tuuliset olosuhteet ja jossa tuulivoiman rakentaminen saattaa vähän haitata puolustushallintoa, siellä tämmöinen uusi tutkajärjestelmä voidaan ottaa käyttöön, tämä rahoitetaan, tästä päätetään tässä esityksessä. Tämän rahoitus kuitenkin tapahtuu niin, että siitä ei valtiota voi erityisesti kehua, koska tuulivoiman rakentajat maksavat itse puolet siitä ja toiset puolet otetaan muun energian, uusiutuvan energian tuesta. Siitä puuenergiasta ja muusta leikataan nyt ja se tuki siirretään tähän tuulivoimaan. Minusta tämä on väärä asia, mutta muutoin itse tämä asia on niin hyvä, että sen takia emme ole tähän laittaneet eriävää mielipidettä, ei pykäläkeskustelussa eikä myöskään tässä toisen käsittelyn keskustelussa.

Arvoisa puhemies! Viimeisenä kommenttina vielä sanon sen, että onhan tämän uusiutuvan energian tuki meillä merkittävä, yli 100 miljoonaa euroa jo vuodessa, ja sitten kun kaikki nämä viime vaalikaudella päätetyt ovat olemassa, niin se tuen määrä nousee Suomessa vuodessa yli 300 miljoonan euron. Yksin kivihiiltä Suomi toi toissa vuonna aika tarkkaan 0,5 miljardin euron edestä. Suomen energialasku ulkomaille on 6—7 miljardin euron välillä. Kaikki se, mitä tässä voidaan korvata kotimaisella uusiutuvalla puhtaalla, vaikka siitä vähän maksetaankin, on suomalaisen työn mutta ennen kaikkea myöskin suomalaisen teknologian hyväksi.

Nyt jo suomalaisen teknologian vienti on miljardiluokkaa, sellaisen teknologian, joka liittyy uusiutuvaan ja entistä enemmässä myös sellainen uusiutuva, joka koskee nimenomaan tuuliteknologiaa. Suomessa on sitä osaamista, ja tämä kaikki auttaa myöskin sitä erittäin merkittävästi. Niin kuin sanoin, on laskettu, että vuonna 2020 se tuki voisi olla enimmillään vähän yli 300 miljoonaa. Muistutuksena ties monennenko kerran, että viime vuonna Saksassa, jota monet ihailevat, että se on tehnyt järkeviä päätöksiä energiapolitiikassa, siellä uusiutuvan tuki oli yli 20 miljardia euroa. Kuulitte oikein, yli 20 miljardia euroa. Eikä siinä vielä kaikki. Saksalaiset ovat siinä määrin patriootteja, kansallishenkisiä, että he eivät tue vain uusiutuvaa kotimaista, Saksa tukee myöskin vihonviimeistä energian raaka-ainetta elikkä fossiilista hiiltä. Saksassa on niin sanottu Jahrhundert-sopimus, joka tuli voimaan jo silloin, kun EEC:tä aikanaan perustettiin, ja sen rippeitten, tavallaan sen jälkien seuraamuksena edelleenkin Saksa on voinut ja voi tukea yli miljardilla eurolla vuodessa omaa kotimaisen kivihiilen kaivamista ja käyttöä.

Arvoisa puhemies! Tätä kaikkea taustaa vasten, se hyvä, mitä tässä tavoitellaan — en ole pitkään aikaan päässyt ministeri Arhinmäkeä kiittämään, ja kun ei täällä muita hallituksen jäseniä ole paikalla, niin välitän ministeri Arhinmäen kautta Pekkarisen oikein lämpimät kiitokset koko hallitukselle. Moitteet siitä, että tämä leikataan muusta uusiutuvasta, mutta muutoin hyvästä järjestelmästä kiitoksia.

Arto  Pirttilahti  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä käsitellään tuulivoiman rakentamista, ja se on kyllä Suomessa ollut mahdottoman hankalaa. Sitä ei saa maaseudulle laittaa, sitä ei saa laittaa kaupunkiin eikä lähelle kumpaakaan eikä kenenkään takapihalle. Sitten kun on lähdetty kaavoja suunnittelemaan ja tekemään, niin tässä ovat vahvasti tulleet ympäristöjärjestöt, museot, siellä ovat vahvasti olleet myös ornitologit ja agrologit — arkeologit, korjaan. Itse agrologina ihmettelen tätä lain, sanotaan, tulkintaa ja tämän luvanvaraisuuden pohdintaa, mikä vyörytys tähän itse tuulivoiman ympärille on tullut. Lauri Tarastihan tätä omalta osaltaan pyrki ratkaisemaan ja sitten kartoittamaan.

Mutta tässä täytyy yhtyä edustaja Pekkarisen kanssa ministeriön kiitoksiin siitä, että TEMin ministeri ja yhtä lailla TEMin henkilöt ovat siellä, virkamiehet, hyvässä tahdossa, hyvällä hengellä lähteneet sitten tekemään ratkaisuja, millä tavalla ratkaistaan Puolustusvoimien tutkakatve ja tämä asia täällä Perämeren alueella. Tähän on saatu erittäin hyvä ja luova ratkaisu ja rahoitusmalli, missä mukana, vaikkakin biorahoituksesta tämä 8 miljoonaa lähtee, toisella puolella ovat myös sitten itse nämä yksityisyritykset, jotka lähtevät tätä rahoittamaan. Malli on hyvä, ja toivotaan, että tällä rahoitusmallilla, jos tämänsuuntaisia ongelmia syntyy lisää, kompensaatioalueita voidaan laajentaa myös muualle Suomeen. Lakiesitys on erinomainen.

Johanna  Karimäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Tuulivoimaa tukeva syöttötariffi on laittanut monia hankkeita liikkeelle. Mutta moni hanke taas toisaalta on kohdannut esteitä matkassaan, kuten esimerkiksi nämä Raahen seudun tuulivoimahankkeet, joissa armeijan tutkat koituivat sellaiseksi esteeksi, joka tuli selvittää. Mutta tässä hallituksen esityksessähän on hyvällä tavalla ratkaistu ongelma Puolustusvoimien kanssa, ja mukana tässä ratkaisussa ovat olleet koko Raahen seudun alueen toimijat. Yhdessä he ovat löytäneet hallituksen kanssa ratkaisun, jossa hallitus kustantaa Puolustusvoimille uusia tutkia mutta myös tuulivoiman tuottajat itse osallistuvat turbiinikohtaisella kustannuksella tällä tietyllä alueella, missä nämä asiat on selvitetty, maksuihin.

Tässä hallituksen esityksessä esitetyt säädökset ovat kaikki sovellettavissa muuallakin, mutta joka alueella tarvitaan aluekohtainen kartta, minkälaiset ongelmat ja haasteet siellä ovat edessä. Oikeastaan jatkossa onkin hyvin tärkeätä se, että toimitaan tasapuolisesti, etteivät millekään alueelle tule kohtuuttoman kalliiksi nämä kompensaatiokustannukset.

Hallituksellahan on kunnianhimoiset tavoitteet tuulivoiman edistämiseksi. Ilmasto- ja energiastrategiassa linjataan, että vuoteen 2025 mennessä 9 terawattituntia energiasta olisi tuulivoimaa. Toivon, että tämä esitys vauhdittaa myös muilla vastaavilla seuduilla ratkaisemaan haasteet liittyen armeijan tutkiin. Kaakkois-Suomessa onkin selvitys nyt käynnistymässä, ja tästä esityksestä voi ottaa paljon hyvää pohjaa ja mallia Kaakkois-Suomen ratkaisun löytämiseksi.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys kokonaisuutena on varsin hyvä ja kannatettava. Itsekin kannan huolta näistä kompensaatioalueista. Nythän tässä laissa määrätään tämä kompensaatioalue tuonne Perämeren suunnalle, mutta sitten lakiesityksessä puhutaan siitä kompensaatiomekanismista, jonka avulla tarkastellaan sitten muita potentiaalisia alueita, joilla tätä kompensaatiota tulisi hyödyntää, mutta siellä ei kuitenkaan yksityiskohtaisesti sitten sanota, millä aikataululla, kuka määrittää sen tarpeen ja kuka päättää — tai valtioneuvosto päättää, mutta kenen esityksestä sitten viime kädessä — minne näitä kompensaatioalueita tulisi.

Kuten edustaja Karimäkikin tuossa totesi, myöskin erityisesti kaakkoisessa Suomessa tarvetta tällaiselle kompensaatioalueelle olisi. Siellä ovat nyt monet projektit tavallaan odottelutilassa ihan pelkästään sen takia, kun ei ole ihan täyttä selkoa siitä, millä tavoin nämä mahdolliset tuulimyllyt sitten häiritsevät Puolustusvoimien tutkien toimintaa. Suotavaa tietenkin olisi, että tämä asia saataisiin ratkaistua siten, että näitä tuulimyllyjä päästään rakentamaan. Tietenkin korostan sitä, että maanpuolustukselliset intressit eivät saa vaarantua, vaan myös niistä on pidettävä huoli.

Samoin on koskien tätä pientuotantoa: Siinä me olemme kyllä eurooppalaisittain varsin jälkijunassa ja lievää häpeää tunnen suomalaisena, eli muissa EU-maissa kyllä syöttötariffijärjestelmä ja pientuotanto on paljon paremmin huomioitu. Meilläkin lainsäädännön pitäisi olla kunnossa, mutta ilmeisesti jotain vielä puuttuu, kun ei olla saatu yksityisten kotitalouksien aurinkopaneeleja ja biovoimageneraattoreita liitettyä verkkoon. Toivon, että tämän suhteen voitaisiin edetä mahdollisimman nopeasti eteenpäin.

Vielä tuosta edustaja Pekkarisen puheenvuorosta täytyy todeta, että ihailen edustaja Pekkarisen retorisia kykyjä, joista hän antoi puheenvuoronsa avauksessa mainion demonstraation kehuessaan hallituksen esitystä, ja toivottavasti hän jatkossakin on tällaista mieltä.

Teuvo Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt ensimmäisen kerran — vai onkohan tämä jo toinen kerta — joutuu kehumaan hallituksen esitystä ja oikein tuota Arhinmäkeä, täällä kun on läsnä.

Tästä tuulivoimasta: Meillä on siellä Viitasaarellakin menossa semmoinen projekti. Siihen olisi tulossa Haavisto, Satu Hassi, ja varmasti tämä Tarastin työryhmäkin on siinä mukana sitten. Siellä Viitasaarella on hyvä paikka se Keitele-järvi. Sehän on niin kuin semmoinen tuulitunneli: siellä toisella puolella on niitä vuoria, ja siellä tuulee aina. Mutta siinä on pikkuesteitä, ja ne ovat näitä ympäristöjuttuja, esimerkiksi tämä huviasutusten desibelimäärä, olikohan se 35 desibeliä, että saa olla tuulivoimasta aiheutuvaa melua, tai korkeintaan 40 desibeliä — se on saman verran kuin jääkaapista tulee. Elikkä jos aiotaan rakentaa tuulivoimaa sille alueelle, niin näitä on pystyttävä purkamaan. Myös on sitten näitä koppiaisjuttuja: jos sieltä löytyy joku ihme koppiainen, niin sitä tuulivoimaa ei siihen saa rakentaa, mutta samaan aikaan siihen voi tehdä aukon ja kyntää sen ja vaikka mitä. Elikkä siellä on semmoisia rakennelmia, jotka pitää purkaa.

Mutta muuten tämä on tosi hyvä. Sinne saataisiin esimerkiksi sahalle tuulivoimasta energiaa eikä tarvitsisi sitä juoksuttaa pitkän matkan päästä. Hallituksen esitys on sinänsä hyvä.

Ari  Torniainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä säädetään määrätyn alueen nimeämisestä tuulivoiman kompensaatioalueeksi, ja tällainen alue tässä hallituksen esityksessä olisi Perämeren tuulivoima-alue, jolla sijaitsee Puolustusvoimien ilmamaali- ja harjoituslentoalue.

Eri puolilla Suomea on vireillä useita tuulivoimahankkeita. Muun muassa, niin kuin edellisissä puheenvuoroissa on tullut esille, Kaakkois-Suomessa on tällaisia hankkeita liikkeellä, ja Kaakkois-Suomessa haluttaisiin käynnistää useampiakin kohteita, ja siellä on osittain myös törmätty vastaavanlaisiin ongelmiin kuin Perämeren alueella.

Toki tuulivoimahankkeissa usein törmätään myös monenlaiseen byrokratiaan ja hankkeet ovat erittäin pitkässä jänteessä. On tärkeää, että hallituksen esityksen mukaisesti tätä lakia voidaan täydentää uusilla alueilla, ja tällaisia alueita on, kuten on tullut esille, muun muassa Kaakkois-Suomessa. Siksi on hyvä, että talousvaliokunta pitääkin tärkeänä, että valtioneuvosto seuraa uuden säätelyn vaikutuksia ja edellytysten täyttyessä ryhtyy valmistelemaan esitystä kompensaatiomekanismin käyttöön ottamiseksi myös uusilla, tähän esitykseen sisältymättömillä alueilla.

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Pekkarinen omassa puheenvuorossaan totesi, tietenkään kompensaatioeuroja ei tulisi ottaa muista uusiutuvan energian tukirahoista.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tällä lailla saadaan ratkaistua tuo Raahen seudun ongelma, mutta Perämeren pohjukassa on muitakin tuulivoimalahankesuunnitelmia. Yksi sellainen on aivan siellä Perämeren pohjukassa, ja se sattuu, että se on suunniteltu alueelle, joka on erittäin tärkeä villilohen nousureittialue. Merikalastajat, joilla on ylisukupolvista tietoa siitä, miten kalaparvet tuolla käyttäytyvät, ja jotka tuntevat tuon alueen, ovat voimakkaasti protestoineet. Myös Tornion-Muonionjoki-seura on erittäin kriittinen omassa lausunnossaan, ja tämä Tornion-Muonionjoki-seurahan on tullut tunnetuksi sellaisena toimijana, joka on sitkeästi ja menestyksellisesti taistellut villilohen kutuvaelluksen puolesta, niin että se pääsisi aina tuonne jokivarteen kutupaikoille lisäämään sitten tätä Itämeren luonnonlohikantaa.

Tästä syystä mielestäni näihin kriittisiin havaintoihin ja lausumiin on kiinnitettävä huomiota ja pyrittävä, mikäli suinkin mahdollista, vielä saamaan tutkijat selvittämään se, mitenkä merelle rakennettavat voimalat mahdollisesti tulisivat vaikuttamaan näitten vaelluskalojen käyttäytymiseen. Tietysti tekee mieli kysyä, ja näyttää vähän suuntaakin siihen, eikö nyt sentään löytyisi maalta rakennuspaikkoja tuolla lähialueella niin, ettei tarvitsisi varsin kalliilla tavalla toteuttaa niitä merelle ja juuri niille alueille, jotka ovat mainittujen vaelluskalojen kannalta erittäin herkkiä alueita.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Joo, tuulivoima on mielenkiintoinen energianlähde, koska suurin piirtein kaikki tuntuvat teoriassa sitä kannattavan, mutta sitten, kun sitä ruvetaan sijoittamaan johonkin, tulee tämä nimby-ilmiö, eli sitä ei haluta oikein mihinkään.

Toinen ongelma, mikä täälläkin esille tuotiin, on tietysti tämä byrokratia. Tämä lupamenettely on äärimmäisen kankea, ja tähän toivottavasti saataisiin jotain järkeä.

Tässä mainittiin myös nämä pientuotannon esteet edustaja Karimäen puheessa, ja halusin niihin oikeastaan ottaa kantaa. Itsekin olen niistä kovasti kysellyt, ja tuolla ympäristövaliokunnassa kun kysyin näistä pientuotannon käytännön esteistä, niin johtavan virkamiehen vastaus oli suurin piirtein semmoinen, että hän tyrmäsi kaikki tämmöiset esitykset. Sitten kuitenkin ministeri Vapaavuori suhtautui, kun kysyin sitä asiaa uudestaan täällä, hyvinkin positiivisesti, ja ymmärsin niin, että näitä pientuotannon esteitä oltaisiin käytännössä purkamassa ja miettimässä semmoisia keinoja, että pientuotanto pääsee mukaan näihin järjestelyihin. Se oli minulle erittäin hyvä uutinen, koska minusta tämä on äärimmäisen tärkeää.

Niin kuin edustaja Kopra tuossa mainitsi, niin on häpeällistä, että Suomessa ei tätä pientuotantoa ole tämän enemmän otettu käyttöön. Siinä on meillä aika iso työmaa ymmärtää, mikä hyöty siitä on myös koko kansantaloudelle.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! On todella hyvä, että tämä Raahen aluetta hiertänyt ongelma on nyt saatu tällä ratkaistua, mutta olen aivan samaa mieltä kuin edustaja Rundgren, joka otti esille tämän Perämeren alueen ja sinne suunnitellun tuulipuiston ja juuri siitä näkökulmasta kuin olemme saaneet uutisista lukea, että vaelluskala, nousulohi, on saatu nousemaan Simojoelle, entistä enemmän Tornionjokeen, niin että emme nyt tätä kehitystä sitten vaarantaisi massiivisilla tuulivoimapuistoilla.

Samaten olen kyllä huolestunut siitä, että kun merelle rakennetaan, otammeko tarpeeksi huomioon kalakantojen lisäksi myöskin jääolosuhteet. Niihin toivoisin jatkossa kiinnitettävän huomiota. Elikkä kun me rakennamme kuitenkin mitä todennäköisimmin tuontivalmisteisia myllyjä, ne eivät ole kotimaisia, niin kuinka kestävä ratkaisu se sitten voi olla.

Ja aivan samalla tavalla minä toivon, että tässäkin esityksessä, kuten kaikissa kotimaisen uusiutuvan energian ratkaisuissa, mietitään sen hajautetun energiatuotannon mahdollisuuksia, pientuotannon mahdollisuuksia. Me puhumme hyvin mielellämme monenlaisista hajautetuista ratkaisuista, muun muassa Puolustusvoimissa. Minä haluan puhua myös hajautetusta yhteiskunnasta ja siitä, että meillä Suomen eri alueilla on mahdollisuuksia. Todella tähän hajautettuun pientuotantoon toivon kiinnitettävän huomiota.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Minäkin tahdon aloittaa tällä syöttötariffiasialla. Elikkä kyllä se tarvitsisi saada korjattua. Ongelma ja huoli minun mielestäni tässä on enemmänkin siitä, tekeekö tämä tuki nyt sen, että me valitsemme nämä paikat todellakin väärin. Eli valitsemme semmoiset paikat, mitkä ovat saaneet sen kaavan läpi jostain syystä, ja se ei välttämättä ole se kaikista paras tuuliolosuhteiden perusteella. Tämä on yksi, mitä pitäisi tarkastella, että tuemmeko me jopa liikaa tuulivoimaa.

Sitten näitä ongelmia, mitä olen kuullut tästä koituvan. Itse en henkilökohtaisesti ole näitä kokenut, mutta näin on kerrottu. Kun siitä äänestä puhutaan, niin se ääni on semmoista matalataajuista, minkä terveysvaikutuksia ei ole kunnolla päästy tutkimaan, mutta viitteitä löytyy, että se voisi aiheuttaa jotain isompaakin. Eli herää kysymys, että etenemmekö me liian nopeasti tämän suhteen. Osa valittaa, että mökkipihan välke lapojen seurauksena tulee häiritsemään, ja sitten on radisteja, jotka kertovat, että televisiokuvaankin tulee häiriötä, jos tuulivoimala on antennin ja lähetysmaston välissä, tai sitten sen takana, jolloin tulee peilivaikutus, ja pahin on silloin, jos tulee molemmin puolin.

Siinä kohtaa pitäisi varautua siihen, että jos tämmöinen on todellista, niin sitten pitää korvata ne haitat ja vetää sille alueelle kaapeli, ja sekin sitten maksaa, vähän vastaavasti kuin nämä Puolustusvoimien tutkatuet.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puheenjohtaja! Erityisen tärkeätä tässä on ottaa puheeksi se, mitenkä edistetään tätä koko sektoria. Kyllä siinä vaiheessa on pakko katsoa synkästi tuonne oikealle. Kopra ottaa kyllä pientuotannot erittäin hyvin ja positiivisesti vastaan, ja kyllä jos me emme tällä välillä löydä toisiamme, niin on tässä Suomessa jotakin aivan ihmeellistä. Miksemme me koskaan löydä semmoisia välineitä, että me voimme rakentaa toisillemme semmoisen sillan? Nimittäin nettomittarointi on aivan mahdollista tänä päivänä. Se maksaa yksityiselle taloudelle ehkä noin 500 euroa, jossakin määrin isommissa yksiköissä 2 500 euroa, ja siellä on muuntoyksikkö, joka suojaa sen, että jos verkossa tulee katkos, niin minulta ei syötäkään sinne verkkoon virtaa, vaan sinne tulee sulku. Sen takia tässä on semmoisia pieniä erilaisia kustannuksia, mitä pitää huomioida.

Mutta todella tärkeää on se, että me edistämme tässä maassa erityisen paljon pienvoimalatuotantoa. Se on meillä todella suuri voimavara, mitä meidän pitää koko ajan edistää. On tosi hienoa, että Rundgren oli vaelluskalojen puolesta huolissaan, mutta en tiedä, kuinka ilmassa pyörivät propellit voivat vaarantaa — ehkä runkotärynsä takia sitten — vaelluskalojen nousuja.

Mutta joka tapauksessa taajamamelua ei pidä arvioida vähätellen. Matalataajuinen melu on todellakin erilaista kuin korkeataajuinen. Tässä on hyvä edetä rauhallisesti ja katsoa, kuinka mennään.