Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki
Arvoisa puhemies! Kysymys on erittäin merkittävästä laista,
jota on huolella valmisteltu lähes 1,5 vuotta. Se, että laki ei
herätä suuria poliittisia intohimoja, varmaan osoittaa
sen, että on pystytty rakentamaan Kansallisgallerian säätiöittämisestä hyvä kokonaisuusratkaisu,
joka tyydyttää kaikkia. Lyhyesti haluan kuitenkin,
koska kysymys on niin merkittävästä asiasta,
Valtion taidemuseon muuttumisesta Kansallisgalleriaksi, joka on
säätiö, käydä läpi
keskeisiä asioita.
Ensinnäkin, miksi Valtion taidemuseo säätiöitetään?
Oikeastaan kaksi keskeistä syytä. Tämä oli
hallitusohjelmassa, ja tämä on osaltaan säästöpäätös,
koska tämän jälkeen osa Kansallisgallerian
rahoituksesta tulee veikkausvoittovaroista.
Toinen tärkeä tavoite on se, että Kansallisgallerialla
vahvistetaan aikaisemman Valtion taidemuseon toimintaedellytyksiä toimia
sekä kansallisesti että kansainvälisesti
kulttuurikentässä ja huolehtia meidän
kansallisomaisuuden ylläpidosta.
Kansallisgalleria on valtakunnallinen museo. Sen tehtävä on
huolehtia meidän kansallisomaisuudesta, meidän
taideomaisuudesta Kansallisgallerian kokoelmassa ja järjestää näyttely-
ja tutkimustoimintaa ja osallistua museoalan kehittämiseen.
Kansallisgalleriaan kuuluvat nykyiset Valtion taidemuseon museot:
Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin
taidemuseo. Laissa määritellään,
että kullakin museolla on museonjohtaja. Muutos on se, että jatkossa
myös valtion taideteostoimikunta tulee toimimaan Kansallisgallerian
yhteydessä.
Minusta on tärkeää huomata, että tämän
tehtävät ovat hyvin tärkeitä meidän
kansallisen taidemaailman ja kansallisen historian tuntemuksen ja kansallisen
omaisuuden kannalta. Kansallisgalleriaan, sen omistukseen
tallennetaan meidän kokoelmat. Tulevaisuudessa Kansallisgallerian hankkimat
ja sille lahjoitetut tai testamentatut taideteokset liittyvät
osaksi Kansallisgallerian kokoelmaa. Kansallisgalleria hoitaa myös
valtion taideteostoimikunnan kokoelman. Kansallisgallerian kokoelmasta
ei voi siirtyä teoksia taideteostoimikunnan kokoelmaan,
mutta taideteostoimikunnan kokoelmasta, jos siellä on jotain helmiä,
niin voi siirtyä tähän Kansallisgallerian kokoelmaan.
Kansallisgallerialle tulee kolme toimielintä: pääjohtaja,
hallitus ja valtuuskunta. Pääjohtaja vastaa tietenkin
päivittäisestä johtamisesta, hallitus
on aktiivisesti mukana. Sen lisäksi haluttiin, että Kansallisgallerialla
on myös valtuuskunta, jossa olisi laajaa yhteiskunnallista
ja taidepuolen tuntemusta ja näkemystä. Henkilöstön
asemassa sovelletaan liikkeen luovutuksia koskevia säännöksiä,
eli nykyinen henkilöstö siirtyy nykyisillä ehdoilla
uuden Kansallisgallerian henkilöstöksi, mutta
koska kysymys ei ole enää virastosta, niin virkasuhteet
muuttuvat työsuhteiksi.
Meillä oli oikeastaan kaksi vaihtoehtoa siitä, miten
tämä säätiö luodaan.
Vaihtoehtoina oli joko yksityisoikeudellinen säätiö tai
itsenäinen julkisoikeudellinen säätiö.
Alkuvaiheessa heti teimme sen valinnan, että kysymyksessä täytyy olla
itsenäinen julkisoikeudellinen säätiö,
jolla on oma lainsäädäntö. Koska
kysymys on niin merkittävästä kansallisesta
toimijasta, on tärkeää, että se
on edelleen ministeriön, hallituksen, eduskunnan valvonnassa
ja pystytään vaikuttamaan Kansallisgallerian toimintaan.
Kansallisgallerian rahoitus tulee kahdesta lähteestä:
veikkausvoittovaroista ja sitten budjettimomentilta. Veikkausvoittovaroista
rahoitetaan Kansallisgallerian toimintamenot ja budjetin muilta
momenteilta rahoitetaan vuokra- ja muut tällaiset menot.
Sen lisäksi on huomioitu ensi vuoden talousarviossa se,
että tulee kertaluontoisia kustannuksia, muun muassa eläketurvasta, maksuvalmiuden
turvaamisesta. Sen lisäksi halutaan varmistaa, että säätiöllä on
kunnollinen pääoma toiminnalle. Ensi vuoden talousarvioon on
kehyksissä 10 miljoonaa euroa osoitettu säätiölle
pääomaksi ja seuraavina vuosina 2015—2016
voidaan kerätä rahaa pääomaan
niin, että jokaista euroa kohti, joka kerätään
tähän pääomaan ulkopuolelta,
valtio tulee 2,5 eurolla mukaan.
Tämä, arvoisa puhemies, lyhyesti laista.
Jari Myllykoski /vas:
Arvoisa puheenjohtaja! Ensinnäkin kiitoksia ministerille
hyvästä ja valaisevasta alustuksesta siihen, mitä haluaisin tässä vähän
kysyä ja pikkuisen täsmentää.
Varmasti tulee, voisiko sanoa, iholle tunkevaakin kysymystä näin
ammattiyhdistysliikkeen vasemmistolaisena kansanedustajana, mutta
ensimmäisenä semmoisena aika ikävänä ja
niin kuin epäilevänä kysymyksenä haluan
kohdentaa sen, että kun siirtyvän henkilöstön
osalta muutetaan kuitenkin työehtojen loogisuutta, niin
tapahtuuko tämä ennen siirtoa vai siirron jälkeen.
Ilmeisesti toteutetaan lakia liikkeen luovutuksesta, vai onko niin,
että nämä virat ovat työsuhteiseksi
perustettuja ennen siirtoa, vai ovatko ne siirron jälkeen?
Sitten toisaalta haluan kysyä sitä, onko tosiaan
niin, että meillä tämä kokonaisuuden
hallinta siitä, mitä siirtyviä taideteoksia
koko tämä projekti sisältää,
pystytään pitämään
tällä samalla korkealla tasolla kuin tälläkin
hetkellä, koska se on tässä varmasti
monen kulttuurin ystävän kaikkein suurimpana huolena.
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki
Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykosken kysymyksiin: Lakia laadittaessa
on pyydetty tietenkin työntekijäjärjestöiltä,
JHL:ltä, Jukolta ja Pardialta lausunnot, ja tämä muutos
tietysti, joka herättää aina huolta,
on se, että virkasuhteet muuttuvat palvelussuhteiksi. Koska
kysymys ei ole enää virastosta, niin ei ole virkasuhteita.
Mutta tarkoitus on se, että kaikki työntekijät
siirtyvät vastaavilla työsopimuksilla, kuin on
ollut tähän asti, uuden palvelukseen siinä vaiheessa,
kun 1.1.2014 aloittaa tämä Kansallisgalleria säätiönä toimintansa.
Tällä on haluttu nimenomaan lainsäädännössä turvata
se, että meidän kansallisomaisuus säilyy
nimenomaan kansallisissa käsissä, ja sen vuoksi
ollaan valittu tämä itsenäinen julkisoikeudellinen
säätiö säätiömuodoksi.
Sillä varmistetaan, että tämä pysyy
käden ulottuvilla meiltä, ja tällä huolehditaan
siitä, että ne teokset, joita on aina sieltä kultakauden
klassikoista tämän päivän hienoimpiin
teoksiin, säilyvät meidän omaisuutena
ja niistä pidetään hyvää huolta.
Keskustelu päättyi.