Arvoisa herra puhemies! Hallitus on asettanut tavoitteekseen saavuttaa mahdollisimman vahva komissaarinsalkku tulevassa hvk:ssa. Tavoitteena on saada komission puheenjohtajuus, joka on tietysti kansallinen etu. Kysyisin pääministeriltä:

Jos nyt käy niin, että sosialistit eivät saa komission puheenjohtajuutta tai se menee jonnekin muualle kuin Suomeen, aiotteko jatkaa kansallisen edun vaalimista pyrkimällä saamaan jonkun toisen vahvan komissaarinsalkun, esimerkiksi talouskomissaarin, superkomissaarin, tehtävät? Tässähän on päivänselvää, että kokenut Ecofinin jäsen Sauli Niinistö olisi erittäin varteenotettava ehdokas, mikäli paikka tulee Epp-puolueelle. (Hälinää) Aikooko pääministeri ja aikooko hallitus jatkaa kansallisen edun ajamista myös tässä tapauksessa?

Pääministeri Matti  Vanhanen

Arvoisa puhemies! En ole huomannut, että oikeastaan muissa Euroopan maissa, joista on komission puheenjohtajaehdokas, käytäisiin tällaista jos-jos-keskustelua, jolla koko ajan kaivetaan maata itse varsinaisen päätavoitteen alta. Olen koko talven ja kevään kieltäytynyt keskustelemasta tästä jos-vaihtoehdosta, eikä siihen ole mitään syytä mennä nytkään. Eurooppa-neuvoston kokous, jossa valitaan puheenjohtaja, on ensi viikolla, ja siihen valintaan valmistaudutaan.

Herra puhemies! Ulkoministeri Tuomioja on sanonut, että hallitus ei tule esittämään komissaaria hallituksen ulkopuolelta tai hallituspuolueitten ulkopuolelta. Onko tämä siis hallituksen kanta? Onko siis niin, että hallitus ei aio esittää mitään muuta kuin sosialidemokraattia tai keskustalaista tai Rkp:läistä komissioon siinäkään tapauksessa, että tämä ensisijainen tavoite ei toteudu? Elikkä lopettaako hallitus kansallisen edun ajamisen ja vahvan salkun tavoittelun pelkästään tämmöisen sisäisen sulle—mulle-jakopolitiikan kustannuksella? (Hälinää — Puhemies koputtaa)

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Eurooppa-neuvostossa esityslistalla ovat komission puheenjohtajan valinta ja EU:n korkean edustajan valinta, mitään muita paikkoja siellä ei olla jakamassa, mitään muita niin sanottuja vahvoja tai mielenkiintoisia salkkuja ei ole jaossa. Me olemme oman strategiamme tehneet. Hallitus on ehdokkaan asettanut, ja me toimimme tämän tavoitteen ja strategian mukaan.

Herra puhemies! Kyllä nyt on päivänselvää, että ne muutkin merkittävät salkut jaetaan. Jos niitä nyt ei samassa yhteydessä jaeta, niin kyllähän ne nyt joskus jaetaan. On hyvin todennäköistä, että Euroopan parlamentin suurin ryhmä tulee saamaan merkittävän osan merkittävistä komissaarinsalkuista. Eli toistan kysymyksen:

Aikooko hallitus siinä tilanteessa, että kokoomuksella on tarjota suomalainen, vahva, asiansa osaava, muuallakin kannatusta nauttiva ehdokas, jatkaa kansallisen edun tavoittelua siirtymällä tukemaan häntä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tähän keskusteluun palataan sitten aikanaan. Nyt on edessä Eurooppa-neuvosto, jossa valitaan komission puheenjohtaja. Talven ja kevään keskusteluista ymmärsin niin, että kokoomus oli sitä mieltä, että konservatiivien ryhmä, jonka he ennakoivat nousevan suurimmaksi ryhmäksi, (Kokoomuksen ryhmästä: Se on jo suurin ryhmä!) saisi komission puheenjohtajan paikan. Nyt en oikein ymmärrä tätä kysymystä. Eivätkö konservatiivit olekaan puheenjohtajan paikkaa saamassa? Minusta on hyvä, että tästä tavoitteesta on luovuttu ja tavoitellaan sitten kakkos- tai kolmospaikkaa. Mutta Suomen hallitus on asettanut komission puheenjohtajaehdokkaan, me työskentelemme sen puolesta emmekä osallistu tähän jos-keskusteluun.

Arvoisa puhemies! Kun pääministeri tässä nyt paheksui kokoomuksen puheenjohtajaa vähän niin kuin ei-isänmaallisesta toiminnasta, niin paheksuuko hän myös Rkp:n puheenjohtajaa, joka ehdotti Astrid Thorsia taannoin, ja keskustalaisia, kun heiltäkin ovat nousseet esiin nimet Olli Rehn ja Paula Lehtomäki? Monia hyviä nimiä on ollut esillä. Onko se vain kokoomus, joka on epäisänmaallinen, vai ovatko myös nämä muut ehkä toimineet väärin? (Kokoomuksen ryhmästä: Hyvä, hyvä!)

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! En ole arvioinut kokoomuksen isänmaallisuutta tässä millään tavalla. Olen vain ilmoittanut sen, että en osallistu tähän jos-keskusteluun. Olen huomannut, että samaa keskustelua on käyty muuallakin yhteiskunnassamme, ja sama kommentti koskee myös kaikkia näitä käytettyjä puheenvuoroja.

Herra puhemies! Jos minä olen ymmärtänyt oikein kokoomuksen linjan, niin eurovaalien jälkeen te olette valmiita luopumaan koko komissaarista Suomen osalta. Tehän olette perustuslain osalta olleet valmiita siihen, että Suomella ei jatkossa ole komissaaria ollenkaan. Tähän voi tulla vastaus, mutta kysymys kyllä menee tuonne pääministerille:

Mikä on hallituksen kanta tähän asiaan? Nyt komissaarin paikasta tappelutetaan Suomen puolueita rajusti, mutta miten se on sitten vaalien jälkeen, kun perustuslakia käsitellään? Pidättekö te silloin kiinni siitä, että Suomella on myös jatkossa komissaari? Minulla on vähän epävarma olo, herra pääministeri, teidänkin kantanne osalta tässä asiassa.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus ja myös eduskunta ovat yksimielisesti asettaneet Suomen tavoitteet suhteessa perussopimusneuvotteluihin. Näitä keskusteluja on syksystä asti käyty tässäkin salissa ja tunnetaan varmastikin Suomen neuvottelutavoite. Me tavoittelemme sellaista tasapainoista toimielinratkaisua, joka turvaa jäsenvaltioiden välisen tasavertaisuuden, unionin eri toimielinten, instituutioiden, välisen tasapuolisuuden ja lisää unionin päätöksenteossa avoimuutta. Näiden tavoitteiden puolesta työskentelemme. Ensi viikolla tavoitteena on se, että myös uusi perussopimus saadaan aikaan.

Osana tätä toimielinratkaisua tulee olemaan komissioratkaisu, jossa tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että ylivoimainen valtavirta Euroopassa on Suomen kanssa samaa mieltä, että liikkeelle lähdetään ja jatketaan komissaari per jäsenvaltio -periaatteella. Nythän suurimmilla mailla on ollut kaksi komissaaria. Mutta samaan aikaan käydään keskustelua siitä, kun aikanaan unioni laajenee vielä nykyistä selvästi suuremmaksi, missä vaiheessa siirrytään suppeampaan komissioon, kuten aikanaan Nizzan sopimuksessa päätettiin, joka sopimus on myös eduskunnassa ratifioitu. Tämä keskustelu kulkee tässä rinnalla.

Arvoisa puhemies! Ed. Katainen ajaa yhdessä Italian pääministerin Berlusconin kanssa konservatiiveja EU:n komission johtoon. Epäilemättä tämä on vähän ongelmallinen asetelma, että me täällä Suomessa keskitymme EU-asioissa vain ja jatkuvasti henkilöpeliin, ja vielä kaiken lisäksi suomalaisittain ristiriitaisin lähtökohdin. Eikö meillä olisi aika todellakin paneutua suomalaisessa keskustelussa, niin kuin muualla Euroopassa paneudutaan, sisältöasioihin, mukaan lukien perustuslakiuudistus? (Ed. Zyskowicz: Olkaa hyvä!)

Tältä osin tietenkin ihan avainkysymys ensi viikolla perustuslakineuvotteluissa on määräenemmistöpäätöksenteon painot, jotka tulevat esille. Tiedustelisin hallitukselta: Missä vaiheessa ollaan? Onko tämä yksinkertainen kaksoisenemmistö missään muodossa aikaansaatavissa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Suomen tavoitteena on ollut niin sanotun pariteetin noudattaminen eli todellisen yksinkertaisen kaksoisenemmistön saaminen. Siitä ei vallitse yhteisymmärrystä. Konventti, jonka lopputulokseen me emme tältä osin olleet tyytyväisiä, esitti järjestelmää, jossa tarvitaan jäsenvaltioiden yhteenlasketusta väestöosuudesta vähintään 60 prosentin kannatus ja jäsenvaltioiden lukumäärästä 50 prosentin kannatus. Tämä ei ole meitä tyydyttänyt. Haluamme saada paremmin pariteettia, todellista väestön ja jäsenvaltioiden samanlaista ikään kuin ääniosuutta vastaavan järjestelmän, joka hyvin kuvaa myös unionin luonnetta sekä kansalaisten että jäsenvaltioiden unionina. Neuvotteluratkaisua ei ole olemassa asiasta ennen huippukokouksen alkamista, eikä puheenjohtajavaltio Irlanti ole vielä tehnyt lopullista omaa ehdotustaan.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä luulen, että pääministeri ymmärtää, että kaikki eduskuntaryhmät ovat sen kannalla, että olisi Suomen etu, jos komission johtoon tulisi suomalainen. Sitä me kaikki tuemme. Mutta ette kai, pääministeri, voi pitää Suomen kansaa niin, tekisi mieli sanoa, asioista välittämättömänä, että te luulette, ettei kansaa kiinnostaisi, mikä on teidän toinen strategianne, mikä on teidän strategianne silloin, jos käykin niin, että me emme saa komission johtoon omaa miestä? Voitte olla aivan vakuuttunut siitä, että äänestäjät toivovat ja haluaisivat tietää, mikä on hallituksen kanta. Kun te ette vastaa jos-kysymyksiin, niin minä kysyn:

Kelpaako muu kuin hallituksen piiristä ja hallituspuolueista valittu henkilö teidän mielestänne komission jäseneksi?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Maasta voi olla vain yksi komission jäsen. Jos hän on komission puheenjohtaja, muuta jäsentä ei tule. Eurooppa-neuvoston kokouksessa ensi viikolla ei muita paikkoja jaeta. Valitaan komission puheenjohtaja, ja siihen, mikä on eri mailla sitten strategia sen jälkeen, on aikaa sitten huippukokouksen jälkeen palata.

Arvoisa herra puhemies! Tämä valtapuolueiden komissaarijankutus henkilöpeleineen on jo tehnyt korvaamattoman vahingon ilmeisesti ainakin äänestysprosentille. Myös tämä kouhotus on vaikuttanut näihin henkilöihin, joita syyttään pyöritellään kuin jauhopalloa osana tätä peliä.

Arvoisa herra puhemies! Kysynkin: Mikäli käy todella niin, että näitä komissaarin paikkoja ei kaikille tule, niin onko hallitus siltä osin, kun komission painoarvo tavallaan laskee, valmis muuttamaan hallitustenväliseen suuntaukseen tätä kehitystä eikä pelkästään komission ja superkomissaarien väliseen painotukseen vaan aitoon hallitustenväliseen yhteistyöhön, aitoon kansallisten parlamenttien väliseen yhteistyöhön? Mikä on tämä aivan keskeinen ero yhteisömenetelmän ja hallitustenvälisyyden välillä? Jos ei komissaarin paikkoja tule, puhumattakaan komission puheenjohtajuudesta, niin vahvistetaanko sitten tätä toista kansallista strategiaa, koska sen mukaan silloin unioni toimii?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Suomi kuuluu tämän niin sanotun yhteisömetodin kannattajiin, jonka eräs perusominaisuus on se, että aloiteoikeus, itse asiassa aloitemonopoli, on komissiolla, joka vaalii myös jäsenvaltioiden tasapuolisuuden noudattamista. Toinen erityispiirre, joka tähän yhteisömetodiin liittyy, on se, että päätöksenteko on sidottu yhteisiin pöytiin, jossa kaikki ovat mukana niillä päätöksentekosäännöillä, jotka perussopimuksessa määritellään. Tämä on koettu pienen valtion kannalta paremmaksi kuin sellainen hallitustenvälisyys, jossa ei näitä sääntöjä samalla tavalla noudateta ja jossa jäsenvaltiot sitten omien yhteistyösuhteidensa mukaan hakevat enemmistöjä ja koplaavat asioita ja tekevät pienemmissä piireissä päätöksiä. Pienen valtion kannalta on tärkeätä, että me saamme sidottua kaikki, myös suurimmat jäsenvaltiot, saman päätöksentekopöydän ääreen toimimaan yhteisillä pelisäännöillä, jotka tiedetään selvästi. Nyt tällä uudella perussopimuksella pyritään vielä saamaan avoimuutta tähän päätöksentekoon, jotta myös kansalaiset pystyisivät paremmin sitä valvomaan.