Jyrki Katainen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Hallitus on asettanut tavoitteekseen
saavuttaa mahdollisimman vahva komissaarinsalkku tulevassa hvk:ssa.
Tavoitteena on saada komission puheenjohtajuus, joka on tietysti
kansallinen etu. Kysyisin pääministeriltä:
Jos nyt käy niin, että sosialistit eivät
saa komission puheenjohtajuutta tai se menee jonnekin muualle kuin
Suomeen, aiotteko jatkaa kansallisen edun vaalimista pyrkimällä saamaan
jonkun toisen vahvan komissaarinsalkun, esimerkiksi talouskomissaarin,
superkomissaarin, tehtävät? Tässähän
on päivänselvää, että kokenut
Ecofinin jäsen Sauli Niinistö olisi erittäin
varteenotettava ehdokas, mikäli paikka tulee Epp-puolueelle. (Hälinää)
Aikooko pääministeri ja aikooko hallitus jatkaa
kansallisen edun ajamista myös tässä tapauksessa?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! En ole huomannut, että oikeastaan
muissa Euroopan maissa, joista on komission puheenjohtajaehdokas,
käytäisiin tällaista jos-jos-keskustelua,
jolla koko ajan kaivetaan maata itse varsinaisen päätavoitteen
alta. Olen koko talven ja kevään kieltäytynyt
keskustelemasta tästä jos-vaihtoehdosta, eikä siihen
ole mitään syytä mennä nytkään.
Eurooppa-neuvoston kokous, jossa valitaan puheenjohtaja, on ensi
viikolla, ja siihen valintaan valmistaudutaan.
Jyrki Katainen /kok:
Herra puhemies! Ulkoministeri Tuomioja on sanonut, että hallitus
ei tule esittämään komissaaria hallituksen
ulkopuolelta tai hallituspuolueitten ulkopuolelta. Onko tämä siis
hallituksen kanta? Onko siis niin, että hallitus ei aio
esittää mitään muuta kuin sosialidemokraattia
tai keskustalaista tai Rkp:läistä komissioon siinäkään
tapauksessa, että tämä ensisijainen tavoite
ei toteudu? Elikkä lopettaako hallitus kansallisen edun
ajamisen ja vahvan salkun tavoittelun pelkästään
tämmöisen sisäisen sulle—mulle-jakopolitiikan
kustannuksella? (Hälinää — Puhemies
koputtaa)
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Eurooppa-neuvostossa esityslistalla ovat komission
puheenjohtajan valinta ja EU:n korkean edustajan valinta, mitään
muita paikkoja siellä ei olla jakamassa, mitään
muita niin sanottuja vahvoja tai mielenkiintoisia salkkuja ei ole
jaossa. Me olemme oman strategiamme tehneet. Hallitus on ehdokkaan
asettanut, ja me toimimme tämän tavoitteen ja
strategian mukaan.
Jyrki Katainen /kok:
Herra puhemies! Kyllä nyt on päivänselvää,
että ne muutkin merkittävät salkut jaetaan.
Jos niitä nyt ei samassa yhteydessä jaeta, niin
kyllähän ne nyt joskus jaetaan. On hyvin todennäköistä,
että Euroopan parlamentin suurin ryhmä tulee saamaan
merkittävän osan merkittävistä komissaarinsalkuista.
Eli toistan kysymyksen:
Aikooko hallitus siinä tilanteessa, että kokoomuksella
on tarjota suomalainen, vahva, asiansa osaava, muuallakin kannatusta
nauttiva ehdokas, jatkaa kansallisen edun tavoittelua siirtymällä tukemaan
häntä?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Tähän keskusteluun palataan
sitten aikanaan. Nyt on edessä Eurooppa-neuvosto, jossa valitaan
komission puheenjohtaja. Talven ja kevään keskusteluista
ymmärsin niin, että kokoomus oli sitä mieltä,
että konservatiivien ryhmä, jonka he ennakoivat
nousevan suurimmaksi ryhmäksi, (Kokoomuksen ryhmästä:
Se on jo suurin ryhmä!) saisi komission puheenjohtajan
paikan. Nyt en oikein ymmärrä tätä kysymystä.
Eivätkö konservatiivit olekaan puheenjohtajan
paikkaa saamassa? Minusta on hyvä, että tästä tavoitteesta
on luovuttu ja tavoitellaan sitten kakkos- tai kolmospaikkaa. Mutta
Suomen hallitus on asettanut komission puheenjohtajaehdokkaan, me työskentelemme
sen puolesta emmekä osallistu tähän jos-keskusteluun.
Janina Andersson /vihr:
Arvoisa puhemies! Kun pääministeri tässä nyt
paheksui kokoomuksen puheenjohtajaa vähän niin
kuin ei-isänmaallisesta toiminnasta, niin paheksuuko hän
myös Rkp:n puheenjohtajaa, joka ehdotti Astrid Thorsia
taannoin, ja keskustalaisia, kun heiltäkin ovat nousseet
esiin nimet Olli Rehn ja Paula Lehtomäki? Monia hyviä nimiä on
ollut esillä. Onko se vain kokoomus, joka on epäisänmaallinen,
vai ovatko myös nämä muut ehkä toimineet
väärin? (Kokoomuksen ryhmästä:
Hyvä, hyvä!)
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! En ole arvioinut kokoomuksen isänmaallisuutta
tässä millään tavalla. Olen
vain ilmoittanut sen, että en osallistu tähän
jos-keskusteluun. Olen huomannut, että samaa keskustelua on
käyty muuallakin yhteiskunnassamme, ja sama kommentti koskee
myös kaikkia näitä käytettyjä puheenvuoroja.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Herra puhemies! Jos minä olen ymmärtänyt
oikein kokoomuksen linjan, niin eurovaalien jälkeen te
olette valmiita luopumaan koko komissaarista Suomen osalta. Tehän
olette perustuslain osalta olleet valmiita siihen, että Suomella
ei jatkossa ole komissaaria ollenkaan. Tähän voi
tulla vastaus, mutta kysymys kyllä menee tuonne pääministerille:
Mikä on hallituksen kanta tähän asiaan?
Nyt komissaarin paikasta tappelutetaan Suomen puolueita rajusti,
mutta miten se on sitten vaalien jälkeen, kun perustuslakia
käsitellään? Pidättekö te silloin
kiinni siitä, että Suomella on myös jatkossa
komissaari? Minulla on vähän epävarma
olo, herra pääministeri, teidänkin kantanne
osalta tässä asiassa.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Hallitus ja myös eduskunta ovat yksimielisesti
asettaneet Suomen tavoitteet suhteessa perussopimusneuvotteluihin.
Näitä keskusteluja on syksystä asti käyty
tässäkin salissa ja tunnetaan varmastikin Suomen
neuvottelutavoite. Me tavoittelemme sellaista tasapainoista toimielinratkaisua,
joka turvaa jäsenvaltioiden välisen tasavertaisuuden,
unionin eri toimielinten, instituutioiden, välisen tasapuolisuuden
ja lisää unionin päätöksenteossa
avoimuutta. Näiden tavoitteiden puolesta työskentelemme.
Ensi viikolla tavoitteena on se, että myös uusi
perussopimus saadaan aikaan.
Osana tätä toimielinratkaisua tulee olemaan komissioratkaisu,
jossa tällä hetkellä vaikuttaa siltä,
että ylivoimainen valtavirta Euroopassa on Suomen kanssa
samaa mieltä, että liikkeelle lähdetään
ja jatketaan komissaari per jäsenvaltio -periaatteella.
Nythän suurimmilla mailla on ollut kaksi komissaaria. Mutta
samaan aikaan käydään keskustelua siitä,
kun aikanaan unioni laajenee vielä nykyistä selvästi
suuremmaksi, missä vaiheessa siirrytään
suppeampaan komissioon, kuten aikanaan Nizzan sopimuksessa päätettiin, joka
sopimus on myös eduskunnassa ratifioitu. Tämä keskustelu
kulkee tässä rinnalla.
Kimmo Kiljunen /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Katainen ajaa yhdessä Italian
pääministerin Berlusconin kanssa konservatiiveja
EU:n komission johtoon. Epäilemättä tämä on
vähän ongelmallinen asetelma, että me
täällä Suomessa keskitymme EU-asioissa
vain ja jatkuvasti henkilöpeliin, ja vielä kaiken
lisäksi suomalaisittain ristiriitaisin lähtökohdin.
Eikö meillä olisi aika todellakin paneutua suomalaisessa
keskustelussa, niin kuin muualla Euroopassa paneudutaan, sisältöasioihin,
mukaan lukien perustuslakiuudistus? (Ed. Zyskowicz: Olkaa hyvä!)
Tältä osin tietenkin ihan avainkysymys ensi viikolla
perustuslakineuvotteluissa on määräenemmistöpäätöksenteon
painot, jotka tulevat esille. Tiedustelisin hallitukselta: Missä vaiheessa
ollaan? Onko tämä yksinkertainen kaksoisenemmistö missään
muodossa aikaansaatavissa?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Suomen tavoitteena on ollut niin sanotun pariteetin
noudattaminen eli todellisen yksinkertaisen kaksoisenemmistön
saaminen. Siitä ei vallitse yhteisymmärrystä.
Konventti, jonka lopputulokseen me emme tältä osin
olleet tyytyväisiä, esitti järjestelmää,
jossa tarvitaan jäsenvaltioiden yhteenlasketusta väestöosuudesta
vähintään 60 prosentin kannatus ja jäsenvaltioiden
lukumäärästä 50 prosentin kannatus.
Tämä ei ole meitä tyydyttänyt.
Haluamme saada paremmin pariteettia, todellista väestön
ja jäsenvaltioiden samanlaista ikään
kuin ääniosuutta vastaavan järjestelmän,
joka hyvin kuvaa myös unionin luonnetta sekä kansalaisten
että jäsenvaltioiden unionina. Neuvotteluratkaisua
ei ole olemassa asiasta ennen huippukokouksen alkamista, eikä puheenjohtajavaltio
Irlanti ole vielä tehnyt lopullista omaa ehdotustaan.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä luulen,
että pääministeri ymmärtää, että kaikki
eduskuntaryhmät ovat sen kannalla, että olisi
Suomen etu, jos komission johtoon tulisi suomalainen. Sitä me
kaikki tuemme. Mutta ette kai, pääministeri, voi
pitää Suomen kansaa niin, tekisi mieli sanoa,
asioista välittämättömänä,
että te luulette, ettei kansaa kiinnostaisi, mikä on
teidän toinen strategianne, mikä on teidän strategianne
silloin, jos käykin niin, että me emme saa komission
johtoon omaa miestä? Voitte olla aivan vakuuttunut siitä,
että äänestäjät toivovat
ja haluaisivat tietää, mikä on hallituksen kanta.
Kun te ette vastaa jos-kysymyksiin, niin minä kysyn:
Kelpaako muu kuin hallituksen piiristä ja hallituspuolueista
valittu henkilö teidän mielestänne komission
jäseneksi?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Maasta voi olla vain yksi komission jäsen.
Jos hän on komission puheenjohtaja, muuta jäsentä ei
tule. Eurooppa-neuvoston kokouksessa ensi viikolla ei muita paikkoja
jaeta. Valitaan komission puheenjohtaja, ja siihen, mikä on
eri mailla sitten strategia sen jälkeen, on aikaa sitten huippukokouksen
jälkeen palata.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tämä valtapuolueiden
komissaarijankutus henkilöpeleineen on jo tehnyt korvaamattoman
vahingon ilmeisesti ainakin äänestysprosentille. Myös
tämä kouhotus on vaikuttanut näihin henkilöihin,
joita syyttään pyöritellään
kuin jauhopalloa osana tätä peliä.
Arvoisa herra puhemies! Kysynkin: Mikäli käy
todella niin, että näitä komissaarin
paikkoja ei kaikille tule, niin onko hallitus siltä osin,
kun komission painoarvo tavallaan laskee, valmis muuttamaan hallitustenväliseen
suuntaukseen tätä kehitystä eikä pelkästään
komission ja superkomissaarien väliseen painotukseen vaan
aitoon hallitustenväliseen yhteistyöhön,
aitoon kansallisten parlamenttien väliseen yhteistyöhön?
Mikä on tämä aivan keskeinen ero yhteisömenetelmän ja
hallitustenvälisyyden välillä? Jos ei
komissaarin paikkoja tule, puhumattakaan komission puheenjohtajuudesta,
niin vahvistetaanko sitten tätä toista kansallista
strategiaa, koska sen mukaan silloin unioni toimii?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Suomi kuuluu tämän niin
sanotun yhteisömetodin kannattajiin, jonka eräs
perusominaisuus on se, että aloiteoikeus, itse asiassa
aloitemonopoli, on komissiolla, joka vaalii myös jäsenvaltioiden
tasapuolisuuden noudattamista. Toinen erityispiirre, joka tähän
yhteisömetodiin liittyy, on se, että päätöksenteko
on sidottu yhteisiin pöytiin, jossa kaikki ovat mukana
niillä päätöksentekosäännöillä,
jotka perussopimuksessa määritellään.
Tämä on koettu pienen valtion kannalta paremmaksi
kuin sellainen hallitustenvälisyys, jossa ei näitä sääntöjä samalla
tavalla noudateta ja jossa jäsenvaltiot sitten omien yhteistyösuhteidensa
mukaan hakevat enemmistöjä ja koplaavat asioita
ja tekevät pienemmissä piireissä päätöksiä.
Pienen valtion kannalta on tärkeätä,
että me saamme sidottua kaikki, myös suurimmat
jäsenvaltiot, saman päätöksentekopöydän ääreen
toimimaan yhteisillä pelisäännöillä,
jotka tiedetään selvästi. Nyt tällä uudella
perussopimuksella pyritään vielä saamaan
avoimuutta tähän päätöksentekoon,
jotta myös kansalaiset pystyisivät paremmin sitä valvomaan.