Arvoisa puhemies! Ainakin vuodesta 1972 Suomeen on muotoutunut erinomainen traditio koskien erilaisia vaaleja. Tarkoitan vaalien tulospalvelua. Tulos on saatu kansainvälisesti vertaillen erittäin nopeasti ja erittäin oikein. Tässä muuten Suomen Yleisradio ansaitsee aivan erityiskiitoksensa.

Sunnuntaina Suomi käy EU-vaaleihin, mutta me emme vielä tiedä — ed. Pulliainen, me emme vielä tiedä — milloin me saamme vaalituloksen näistä vaaleista.

Miksi tämä meillä niin hyväksi osoittautunut traditio nyt on juuri näiden vaalien kohdalla murtumassa?

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Suomessa on erinomaisen hyvä vaalilaskennan traditio. Vaalitulos lasketaan nopeasti ja sitä tuodaan julki sen mukaan kuin normit antavat myöten. Kansallisissa vaaleissa julkistaminen tapahtuu heti, kun vaalitiedot kootaan keskusvaalilautakuntiin valtakunnallisesti. EU-vaalit, kun niitä on korostetusti järjestetty nyt toista kertaa Euroopan mittaisina Euroopan eduskunnan eli Euroopan parlamentin vaaleina, ovat yhteiset vaalit, ja sen takia tuli meitäkin sitovaan vaalisäädökseen maininta, että vaalitiedot kussakin maassa tulevat julkisiksi vasta silloin, kun viimeinenkin maa on vaaliuurnansa sulkenut. Tämä säädös pitää sinänsä kutinsa. Vielä huominen päivä seurataan, voidaanko tätä tulkintaa sitten jotenkin avartaa.

On muistettava, että eduskunta on yksimielisesti hyväksynyt kotimaisen vaalilain, jossa europarlamenttivaalien osalta silloisen myöhäisimmän äänestysajan mukaisesti kirjoitettiin kello 22 ehdottomaksi julkistamisrajaksi. Jos se nyt kirjoitettaisiin, se olisi tehty 23:ksi, yksimielisesti varmaan silloinkin. Mutta nyt tietysti median paine on voimakas siihen, että pitää lakia rikkoa. Katsotaan sitten, onko se mahdollista, huomenna. Mutta muistuttaisin siitä, että tällä 23:n rajallakin Suomi on varmasti ensimmäisten maiden (Puhemies: Aika!) joukossa, ellei ensimmäinen, josta vaalitulos tulee Eurooppaan tiedoksi.

Herra puhemies! On kyllä hyvä muistaa se, että ei ole Euroopassa olemassa mitään kello 23:n rintamaa. Hollanti ei aio toimia sillä tavoin, ei liioin Ruotsi. Minusta tämä edelleenkin oikeuttaa kysymään:

Mikä on se pakottava syy, miksi Suomessa täytyisi noudattaa jotain sellaista, mitä moni muu ei noudata?

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Hollannissa ja Ruotsissa vaalilautakuntien laskenta on julkista. Sinne voi kuka hyvänsä mennä, ja se on luonnollista, ei sinne tule uusia vahtimestareita tai suljettuja ovia myöskään Euroopan parlamentin vaaleissa. Meillä tilanne on sikäli toinen, että vaikka laskennat ovat avoimia, niin että siellä voi olla esimerkiksi vaaliliittojen tarkkailijat, niin kuitenkin ne tiedot kootaan yhteisesti koko maasta. Ilmeisesti Ruotsin ja Hollannin kohutuissa tapauksissa on kysymys siitä, että vaalilautakunnittain tiedotusvälineet esimerkiksi kokoavat itse ne tiedot ja laskevat yhteen. Se on sitten heidän mallinsa mukaan katsottu mahdolliseksi, mutta tästäkin saamme luotettavampaa tietoa sitten huomiseksi, kun nähdään, miten Hollannissa tosiasiassa menetellään.

Arvoisa puhemies! Tästä on syytä jatkaa sillä tavalla, että kysyn arvoisalta oikeusministeriltä:

Minkälaisen sanktion Suomi saa siitä, jos se nyt julkistaa nämä tulokset silloin, kun ne ovat valmiina? Saadaanko potkut EU:sta vai mitä olisi tuloksena? (Naurua)

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Tässä kannattaisi huomata, vaikka eurovaalit ovat näin lähellä, että olisi mikä muu asia hyvänsä kyseessä, kyselisivätkö edustajat toinen toisensa jälkeen, aikooko oikeusministeri tässä asiassa rikkoa lakia. (Naurua) Sitten, jos tässä tehdään tällainen tulkinta ja ainoana saamme ehkä komission toimenpiteisiin, niin kyllä silloin riittää varmasti tässäkin salissa ja mediassa kyselijöitä, eikö oikeusministeri sen vertaa osannut vaalisäädöstä EU:sta tai omaa vaalilakia lukea. (Ed. Pulliainen: Mikä se on se vaalisäädös?) Tietysti mielenkiintoista politiikassa on juuri se, että nämä näkökulmat ja vahvat painotukset vaihtelevat.

Mutta niin kuin totesin, kyllä katsotaan viimeiseen asti vielä huomenna, voidaanko löytää sellaista tulkintaa, jotta tämä julkistaminen heti vaalituloksen valmistuttua mahdollistuisi. Täytyy muistaa, ettei meillä ole mitään varmuutta siitä, että kaikki vaalilautakunnat toimivat niin ripeästi, että meillä olisi jo 22:n tai vaikkapa puoli yhdentoistakaan aikaan vaalitulosta julistettavaksi.

Arvoisa puhemies! Ennen kuin voidaan äänet laskea, niin pitää äänestää. Viime kunnallisvaaleissa oli jo se ongelma, että kunnat olivat olleet erittäin säästeliäitä vaalipaikkojen järjestämisen suhteen. Nyt on näkyvissä joitakin hyviä ideoita: on tavarataloissa äänestyksiä, on äänestysauto, mutta erittäin paljon kuulee huonoja uutisia siitä, että äänestyspaikkoja on vähennetty. Esimerkiksi Oulussa on iso Kaukovainion kaupunginosa, ed. Pulliainen tietää, ei yhtään äänestyspaikkaa. (Ed. Gustafsson: Miten se on mahdollista? — Kunnat säästävät, säästetään. — Kun tiedetään, että näissä vaaleissa on tuo äänestysmotivaatio valitettavasti toistaiseksi vielä alhainen, niin tämmöinenkin pieni juttu, että täytyy miettiä linja-auton aikatauluja ja maksaa siitä, että pääsee äänestyspäivänä äänestämään, niin saattaa olla se, mikä kamelin selän katkaisee. Kysyn:

Minkälaista keppiä ministeri aikoo käyttää kuntia kohtaan seuraavien kunnallisvaalien äänestysaktiivisuuden varmistamiseksi, että näitä äänestyspaikkoja oikeasti avataan ja kehitetään uusia ideoita?

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Ed. Jaakonsaari on aivan oikealla asialla. Keppiä parempi ehkä olisi kuitenkin, että pantaisiin herätyskello jokaisen kunnanisän korvanjuureen soimaan. Demokratia, kansanvalta, on äärimmäisen tärkeä asia, ja siihen nähden sitten joku muutaman euron säästö vaalilautakunnan palkkioissa on todella mitätön asia. Kuitenkin perustehtävän mukaisesti kunnan pitäisi tukea kansanvallan toimintaa tietysti omissa kunnallisvaaleissaan, mutta muutoinkin, kun on tehty tämä sopimusjärjestely, että kunnat toteuttavat vaaleja paikallistasolla myös näissä valtiollisissa vaaleissa. Tällaista herättelyä tarvitaan.

Muutamassa kunnassahan nyt lähdettiin ennakkoluulottomasti hakemaan sellaisia ennakkoäänestyspaikkoja, joita ei aikaisemmin ollut, marketteja tai ostoskeskuksia. Näistä on näkynyt jo tuloksia, että ennakkoäänestys näillä paikkakunnilla oli vilkkaampaa. Myös varsinaisen vaalipäivän äänestys pitää tehdä mahdollisimman helpoksi ja kannustaa kaikkia kansalaisia liikkeelle. Meillä on hyvät mahdollisuudet tämän ennakkoäänestystuloksen jälkeenkin tavoitella reilusti yli puolet kansasta uurnille tulevana sunnuntaina (Puhemies: Aika!) ja siihen pitää tehdä voitava.

(Eduskunnasta: Herätys, herätyskello!) — Arvoisa puhemies! Valitettavasti täällä salissa kuuluu jonkin verran huonosti.

Mutta täytyy sanoa, että kyllä Suomi on varsin nöyrä ja alamaisesti suhtautuva tässä vaalituloksen julkistamiskysymyksessä ja kyllä meillä pitäisi olla enemmän itsetuntoa. Ministeri sanoi, että seurataan muita, sitten jos muut tekevät, niin Suomikin on valmis, vaan kyllä Suomen kai pitäisi enemmänkin näyttää esimerkkiä. Täytyy sanoa, että jos meillä kello 22 tulos julkistetaan, niin silloin jos joku portugalilainen menee äänestämään viime hetkellä ja kuulee Suomen tuloksen, niin en usko, että se vaikuttaa millään keskeisellä tavalla eurovaalien tulokseen Euroopan laajuisesti. (Naurua)

Arvoisa oikeusministeri, eikö Suomen pitäisi näyttää esimerkkiä ja tehdä päätös nyt saman tien, että tältä osin poikkeamme tästä yhteisestä säännöstä ja sen jälkeen tekisitte välittömästi aloitteen siitä, että tätä säännöstöä on muutettava järkevämpään suuntaan? (Ed. Zyskowicz: Lopetetaan naurettavat temput!)

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Niin kuin viittasin, nämä ovat kuitenkin koko Euroopan vaalit, ja menettely vastaisi sitä, että kotimaisissa vaaleissa esimerkiksi laivoilla etukäteen annetut äänet julkistetaan etukäteen pari tuntia aikaisemmin. (Ed. Zyskowicz: On olemassa Suomen kansa mutta ei mitään Euroopan kansaa!) Kyllä kai tämä on aika ymmärrettävää, että sisällöltään tällainen vaalisäädös on annettu. Viime kerran vaaleissahan oli niin, että vaalilaskenta saattoi alkaa vasta vaaliuurnien sulkeuduttua.

Mutta joka tapauksessa pidän kyllä hyvänä, että tällaisia joustomahdollisuuksia sinne lisättäisiin, ja niitä pitää vaalisäädöstöä uusittaessa käyttää. Sen sijaan tässä oli mielenkiintoista, että ed. Sasi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana näytti antavan ikään kuin ennakkohyväksynnän sille, että jos sinne tulee muistutus ministerin lainvastaisesta menettelystä, niin perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan toimesta siinä ei ainakaan mitään huomautettavaa näyttäisi olevan. (Naurua)

Arvoisa herra puhemies! Jatkan ed. Jaakonsaaren kysymykseen siitä, ettei ole oikein tietoa, missä on ennakkoäänestys olemassa. Nyt kun ennakkoäänestys on päättynyt, niin voi sanoa, että Haminassa äänestettiin postissa, Kouvolassa kaupungintalolla, Luumäellä kunnantoimistossa jne. Täysin villinlännen meininki oli olemassa. Kun ed. Oinonen kantoi tässä viime vaalikaudella huolta, kuinka tulee käymään, kun Suomesta posti hävitetään — silloinen hallitus ja edeltävät hallitukset hävittivät ja ajoivat tämän postijärjestelmän alas — niin ei ole selvää linjaa, missä ennakkoäänestys tapahtuu, ja vähän samaan on kääntymässä myöskin varsinainen vaalipäivä, niin kuin tämä keskustelu on osoittanut.

Herra puhemies! Kysyn: Onko hallituksella mitään aikeita linjata tätä asiaa tulevaisuudessa valtiollisten vaalien osalta, että tiedettäisiin, missä äänestetään, mihin mennään ja miten nämä äänestyspaikat löytyvät, niin että jokainen kansalainen tietää?

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Tämä sama järjestelyhän oli voimassa viime vuoden eduskuntavaaleissa. Silloin oli noin sata ennakkoäänestyspaikkaa vähemmän. Silloin tuli huomattavasti vähemmän tällaista kyselyä siitä, missä ne ovat. Ehkä kunnat hoitivat vähän paremmin sitä tiedotustoimintaansa; ehkä kansalaisilla oli ylipäänsä aikaisemmassa vaiheessa jo mielenkiinto vaaleja kohtaan; ehkä kampanjointi oli vähän aikaisemmin aloitettu kuin eurovaaleissa eikä käynyt niin, että se ennakkoäänestys alkoi ikään kuin yllättäen, niin kuin varmasti näissä vaaleissa tapahtui. Joka tapauksessa näihin tiedottamisiin ja yhtenäisempiin linjoihin pitää kiinnittää huomiota. Yksi kysymys on myös se, että kellonajat saisivat mielellään olla samat näissä ennakkoäänestyspaikoissa, että tiedettäisiin, mihin aikaan sinne pitää mennä kolkuttelemaan, jotta saa äänensä annettua.

Näiden ongelmien suhteuttamiseksi kuitenkin muistuttaisin, että Suomessa kaikista vilkkaimmat äänestykset eduskuntavaaleissa esimerkiksi on käyty 60-luvun lopulla, yli 85 prosenttia, jolloinka ennakkoäänestys oli äärettömän vähäistä, tarvittiin oteääni, ja siitä huolimatta kahtena vaalipäivänä saatiin kansa liikkeelle. Kyllä meillä on myös tässä (Puhemies: Aika!) kampanjoinnissa tekemistä, että tämä onnistuu nyt, kun on kuitenkin helpotettu ennakkoäänestyksen kautta vaaleihin osallistumista.