Valto  Koski  /sd (esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lyhyesti esittelen valiokunnan kannanoton koskien Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomusta vuodelta 2004. Kun olen havainnut, että valiokunnassa tähän asiaan liittyen on samaan aikaan jotain muutakin tekeillä, niin haluan nyt vaan valiokunnan puheenjohtajana korostaa ja toistaa, mitä sanoin valiokunnassa asian käsittelyn aikana, että nyt käsitellään valtuutettujen toimintakertomusta vuodelta 2004 ja siihen eivät sitten kovin hyvin näyttäisi sopivan sen tyyppiset asiat, joista ilmeisesti täällä puhutaan, mutta ne tulevat aikanaan harkintaan. Totean vielä, että valiokunta käsitteli erittäin laajasti tätä valtuutettujen toimintakertomusta siitäkin syystä, että vasta äskettäin Kelan hallintouudistus on suoritettu ja toteutettu ja tämä on ensimmäinen toimintakertomus sen jälkeen, kun voitiin tarkastella Kelan toimintaa tämän ulkoistetun hallituksen ja muiden järjestelyjen jälkeisenä aikana. Tältä osin nyt kertomukseen kirjatut selvitykset varmasti kertovat lähemmin ja sisäisesti sen uudistuksen vaikutukset, jotka Kansaneläkelaitoksen toimintaan ovat sitä kautta tulleet. On hyvä todeta, että uudistus on pääosin toteutunut suunnitellulla tavalla ja se suunta, jossa tätä keskushallintoa uudelleen järjestellään, on sillä tavoin oikeasti suuntautunut ja vastannut tavoitteita, joita eduskuntakin hallintouudistukselle aikanaan asetti.

Sitten näihin yksityiskohtiin, joita on tänne valiokunnan kannanottoihin kirjattu. Kelan toimintaympäristöähän ollaan vielä muuttamassa, ja tämän sähköisen asiakirjahallinnan alkuvaiheen ruuhkautumisen jälkeen asioiden käsittely on tullut aikaisempaa sujuvammaksi ja nopeammaksi, ja tällä on ollut aika merkittävä tehtävä siinä palvelutehtävässä, joka Kansaneläkelaitokselle laajana toimijana kansalaisiin päin kuuluu. Voidaan todeta, että tämän järjestelmän käyttöönotto on myös helpottanut työn tasaamista vakuutuspiirien ja -alueiden välillä, mikä on ollut erityisen hyväksi avuksi asioiden joustavan ja nopean käsittelyn osalta. Tästä on muun muassa Kansaneläkelaitos saanut tunnustusta ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioinnissa, ja siltä osin on tämäkin hyvä tältä paikalta todeta.

Sen lisäksi valtuutettujen kertomuksessa on erityisesti kiinnitetty huomiota siihen, että lakien toimeenpanolle tulee varata riittävä valmisteluaika. Me olemme valtuutettujen kokouksen yhteydessä ja valiokunnassakin käyneet aika laajan keskustelun siitä, että meillä tästä talosta budjettilakien käsittelyaikatauluun liittyen tulee valmiita lakeja päivää tai kahta ennen kuin niitten pitäisi jo olla käytännössä Kelan toiminnassa jokapäiväistä työtä. On ihan ymmärrettävää, että jos ei Kela ole näissä lainvalmistelukuvioissa itse ollut mukana, niin tällainen aikataulutus ei palvele kenenkään etua, ja sen takia toivon, että voitaisiin näissä budjettilaeissakin tarkastella tätä toimeenpanoaikaa sillä tavoin, että sille tulisi riittävä aika. Ensinnäkin tarvitsee valmistella nykyaikana tietokoneohjelmat, joilleka on tämä lain sisältö laitettava, sen jälkeen on testattava, että ne ohjelmat toimivat, ja sen jälkeen vielä koulutettava henkilökunta, joka kohtaa kansalaiset tuolla Kelan luukuilla. Jokainen ymmärtää, että tästä tulee isot ongelmat, suorastaan siitä voi tulla iso vaikeus, jos jostakin syystä voimassa olevaa lakia ei pystyttäisikään käytännössä viemään eteenpäin. Tältä osin on ihan syytä tämä huoli tuoda tässä esille.

Sitten on isompi kysymys, joka on ollut käsittelyssä ja joka on täällä kertomuksen sivullekin merkitty. On puhuttu toimeentulotuen laskennallisen osan siirtämisestä Kansaneläkelaitokselle. En käy tätä tarkemmin kertaamaan sen takia, että tässä on pitkä ja laaja historia kokeiluineen, työryhmineen ja selvityksineen, mitä tällä olisi vaikutusta koko siihen ympäristöön, jota tämä siirto saattaisi koskea. Tältä osin Kela on ilmoittanut, että tätä siirtoa ei sinänsä Kelassa vastusteta, mutta ennen kuin pystyttäisiin käytännössä se toteuttamaan, niin täytyisi elää aina vuoteen 2007 asti. Sen takia nyt, jos tähän sitten suuntaudutaan, pitää ryhtyä valmistelemaan näitten selvittelyjen jälkeen kaikki osat kuntoon niin, että kun se sitten joskus mahdollisesti sinne siirtyy, niin tässäkään ei olisi ongelmia. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tässä asiassa pitäisi edetä ottaen huomioon tietysti ne kaikki tekijät, jotka tähän lopulliseen siirtoon liittyvät.

Täytäntöönpanovalmisteluajan riittävyyteen vaikuttavat myös nämä ohjeistuksen muutokset, ja Kansaneläkelaitoksen etuuksiin liittyvä lainsäädäntö on viime vuosina selkeyttämishankkeista huolimatta edelleen usein soveltajan ja asiakkaan kannalta mutkikasta ja vaikeaselkoista. Tästähän nyt on parhaillaan eduskunnankin käsittelyssä oleva eläketukiasia, jossa pitkäaikaistyöttömien eläketukea koskevan lain tulkinta on aiheuttanut ongelmia, sen sanoisin, ettei tälle talolle niinkään ongelmia vaan niille ihmisille, jotka olivat kuvitelleet tämän lain 1 §:n osalta pääsevänsä tämän lain piiriin. Tältä osin pitäisi varmasti tarkemmin mietiskellä sitä, mitenkä nämä toimenpideohjeet, täytäntöönpano-ohjeet voisivat heti alkuunsa vastata sitä, mitä lain sisällöllä on tarkoitettu.

Sitten vielä haluan tähän ohjeistukseen ja sen asianmukaisuuteen liittyen tuoda esille tämän valiokunnan äskettäin käsittelemän asian, jossa kiinnitettiin huomiota ohjeistuksen merkitykseen yli 65-vuotiaiden vaikeavammaisten lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Sitähän valiokunta myöskin tämän kertomuksen yhteydessä jossakin määrin toisti, ja on erityisen tärkeätä, että tässäkin tämä ohjeistus pystytään rakentamaan niin, että kun Kelan velvollisuus tämän kuntoutuksen osalta 65 vuoteen loppuu, niin siirtymävaihe kansanterveyslain vastuulle, jota kunta toteuttaa, voitaisiin hoitaa niin, että näille ihmisille ei tulisi ongelmia ollenkaan tästä.

Äskettäin uudistettiin eduskunnan toimesta eläkelainsäädäntö laajasti, ja tästä Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen kertomuksesta käy muun muassa ilmi, että aikuiskuntoutuksen viive on kuutisen kuukautta. Tähän sosiaali- ja terveysvaliokunta on kiinnittänyt huomiota ja todennut, ettei näin pitkiä kuntoutustutkimuksiin pääsyä odottavia jonoja pitäisi hyväksyä, että se eläkelainsäädäntö sinänsä toimisi niin kuin on tarkoitettukin ja pidettäisiin ihmisten työkunnosta silloin huolta, kun siihen on erityisesti tarvetta.

Vielä viimeisenä asiana tässäkin talossa usein puhuttu lääkekorvausten kustannusnousu. Meillä ovat lääkekorvauslait tulossa eduskunnan käsittelyyn, enkä halua siihen enempää puuttua, tulevat syksyllä tähän taloon laajempaan käsittelyyn. Mutta jos lääkemenot nousevat yli 10 prosenttia vuodessa siitä huolimatta, että meillä on tämä geneerisen substituution lainsäädäntö, jolla vaihtokelpoiset lääkkeet ovat olleet kansalaisten käytössä, niin kun tarkastelee pitemmällä aikavälillä tämän kehityksen taloudellisia vaikutuksia, niin kaikkien päätöksenteosta vastuussa olevien tahojen pitää ymmärtää, että jotakin tälle lääkekorvausten jatkuvalle lisääntymiselle täytyy tehdä. Toivon mukaan tämän lääkekorvauslain yhteydessä voidaan tähän asiaan tarkemmin paneutua.

Anne  Huotari  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, ed. Valto Koski epäili, kuuluuko tämä lausumaehdotus, joka tänne pöydille on jaettu ja jonka seuraava puheenvuoronkäyttäjä ilmeisesti esittelee, tämän kertomuksen yhteyteen. Minä olen vähän sitä mieltä, että ei taida kuulua. Sisältö on eri asia, mitä siinä on, mutta tämä on vähän erityyppinen asia, jos lähdetään etuuksiin puuttumaan tai sairausvakuutuksen sisältöön puuttumaan tässä yhteydessä. En tiedä, varmaan sitten eduskunnan normaaleissa toimissa tämä arvioidaan, voiko tämän tyyppistä pontta tähän liittää.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Meillä on aivan erinomainen puheenjohtaja sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Mutta kun hän sanoi, ettei Kelan toimintakertomuksen yhteydessä voida esittää minkäänlaisia uusia etuuksia, ei ilmeisesti asia ole näin, koska Kelahan on eduskunnan alainen laitos ja aikaisemminkin on mietinnöissä sekä toimintakertomusten yhteydessä esitetty tällaisia lakimuutoksia.

Nyt on nimenomaan kysymys siitä, että koska, kuten valiokunnan puheenjohtaja sanoi, tämmöisten lakien käsittely vie erittäin paljon aikaa ja niiden tekeminen, niin on hyvä ottaa etukäteen huomioon se, minkä tapaisia asioita eduskunta toivoo, että Kela ottaisi huomioon, sillä Kelan korvauksethan olivat jo viime vuonna 10 miljardia euroa ja, kuten puheenjohtaja sanoi, lääkekorvaukset ovat kaikista suurin ongelma. Ne ylittivät miljardin rajan. Sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n mukaan sairausvakuutuskorvauksen piiriin kuuluvat lääkärin määräyksen mukaiset fysioterapeuttiset hoidot. Viime vuonna fysioterapian kustannukset Kelalle olivat 18 miljoonaa euroa.

Ehdotan seuraavassa lausumassa, että Kansaneläkelaitos yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa arvioisi sen, tulisiko sairausvakuutuskorvauksen piiriin ottaa lähivuosina terveydenhuollon muita ammattiryhmiä, kuten psykologien, psykoterapeuttien, suuhygienistien, ravitsemusterapeuttien, jalkojenhoitajien, jalkaterapeuttien, osteopaattien, naprapaattien ja kiropraktikkojen antamat palvelut. Kansaneläkelaitoksen valtuutetut toteavat kertomuksessaan, että Kelaa koskeva lainsäädäntö vie todella hyvin paljon aikaa ja sen takia tämä asia otetaan esille hyvissä ajoin.

Psykologiliitto on useita kertoja ottanut yhteyttä kansanedustajiin sekä edellisellä hallituskaudella että nyt saadakseen psykologien ja psykoterapeuttien antaman lääkärin määräämän hoidon sairausvakuutuksen piiriin. Tällä hetkellä korvataan vain psykologin tekemä tutkimus. Psykologien antaman hoidon saattamiseksi sairausvakuutuksen korvauksen piiriin on ed. Lauri Kähkönen juuri jättänyt lakialoitteen, jossa on yli sata nimeä. Psykologin antamasta hoidosta on tehnyt aloitteita myös Anneli Jäätteenmäki edellisellä hallituskaudella, ja mukana olivat lähes kaikkien keskustaryhmäläisten nimet. Psykologien antaman hoidon korvaaminen merkitsisi Kelalle vain noin 5 miljoonan euron lisäkustannuksia. Toisaalta jo lyhytkestoisella psykoterapialla voidaan vähentää lääkkeiden käyttöä ja parantaa potilaiden työhön kuntoutumista, jolloin hillitään Kelan suurimpia menoeriä eli sairauspäiväraha- ja lääkekorvauskuluja. Psykoterapiaan sijoitetuille rahoille saadaan siis moninkertainen tuotto.

Suuhygienistit ja ravitsemusterapeutit ovat myös terveydenhuollon nimikesuojattuja ammattiryhmiä ja rekisteröityneitä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa. Suuhygienistien palvelujen saattamisesta sairausvakuutuskorvauksen piiriin on tehty runsaasti lakialoitteita sekä edellisen hallituksen aikana että tänä vuonna, kuten ed. Sari Sarkomaan lakialoite 10/2005. Suuhygienistit pystyvät ennaltaehkäisemään hammas- ja suusairauksia ja helpottamaan hammaslääkäreiden työtaakkaa. Lisäksi suuhygienistien yhtenäinen kohtelu edellyttää, että myös yksityisten ammatinharjoittajien antamat hammaslääkärin määräämät hoidot tulevat kelakorvattaviksi.

Ravitsemusterapeuteillakin on tärkeä rooli lukuisten kansantautien, kuten diabeteksen, liikalihavuuden, kohonneen verenpaineen, hoidossa sekä ennaltaehkäisyssä. Näiden sairauksien ennaltaehkäisy ja lääkkeetön hoito tulee yhteiskunnalle usein halvemmaksi kuin lääkitys. Erityisesti kalliit verenpainelääkkeet ovat nostaneet Kelan lääkekorvauksia, samoin kuin diabeteslääkkeet. Aloitteita ravitsemusterapian kelakorvauksista ovat tehneet muun muassa ed. Leena Rauhala ja myöskin SDP:n ed. Satu Taiveaho, ja niihin on kerätty erittäin paljon nimiä. Edellisellä kaudella Tytti Isohookana-Asunmaa suositteli ravitsemusterapiakorvausta Kelalta. Lisäksi lukuisat muut terveydenhuollon ammattilaiset tarjoavat tärkeitä terveyspalveluja, jotka pitäisi lisätä sairausvakuutuslain perusteella korvattavien hoitojen piiriin.

Ehdotan siis, että eduskunta hyväksyy lausuman, jossa kaikkien nimikesuojattujen terveydenhuollon ammattilaisten palvelut, jotka nyt eivät ole sairausvakuutuskorvauksen piirissä, tulevat siihen lähivuosina. Tällä asialla on sekä työllistävä että suuri kansanterveydellinen merkitys.

Teen siis seuraavan lausumaehdotuksen: "Eduskunta edellyttää, että Kansaneläkelaitos yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa arvioi, tulisiko sairausvakuutuskorvauksen piiriin ottaa terveydenhuollon ammattiryhmistä psykologien, psykoterapeuttien, suuhygienistien, ravitsemusterapeuttien, jalkojenhoitajien ja jalkaterapeuttien sekä osteopaattien, naprapaattien ja kiropraktikkojen palvelut."

Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt sitten itse asiaan vastauspuheenvuoroni ed. Asko-Seljavaaralle.

Minusta ne henkilöt, jotka ovat allekirjoittaneet nämä lakialoitteet, mistä ed. Asko-Seljavaara tässä äsken kertoi, ovat velvollisia ilmoittamaan, kuinka paljon vähennetään julkisen terveydenhuollon valtionosuuksia, koska tässä on kysymys täysin samasta rahasta ja siitä, että tämä syö julkista terveydenhuoltoa. Erityisesti, jos psykologien sairausvakuutuskorvausta laajennetaan, niin se tulee tarkoittamaan sitä, että julkisella sektorilla perheneuvoloissa on vielä vähemmän käytettävissä psykologien työvoimaa. On nähtävissä jo monella alueella, että on erittäin vaikea saada psykologeja sinne. Jos yksityiseltä puolelta saa paljon paremman hinnan, niin kuin on lääkäripuolellakin käynyt, niin se tarkoittaa sitä, että julkinen sektori joutuu ostamaan kalliilla yksityisen sektorin palveluita ja ei köyhillä ihmisillä eikä köyhien perheiden lapsilla ole varaa ostaa näitä yksityisiä palveluja. Minusta tämä on aivan käsittämätöntä, että myöskin vasemmistolaisten ihmisten nimiä on ollut näissä (Puhemies: Aika!) aloitteissa erityisesti psykologien kohdalla, joista on puutetta.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aika ajoin eduskunnan istuntosalissakin keskustellaan Kelan roolista. Jotkut ovat sitä mieltä, että nykyinen rooli ja asema eduskunnan alaisena laitoksena on hyvä. Toisten mielestä Kelasta pitäisi tehdä sosiaali- ja terveysministeriön osasto. Jos olisi niin, että sairausvakuutuskorvaus ei ulotu tänä päivänä psykologien, psykoterapeuttien jne. palvelujen korvaukseen ja jos olisi niin, että tätä korvausta ei makseta siksi, että Kela olisi syyllinen siihen, jotenkin ymmärtäisin, että tämä asia on tässä yhteydessä nostettu esille. Kela on lainsäädäntöä toteuttava toimielin. Muistan senkin, että on ennenkin keskusteltu laajastikin sosiaali- ja eläkepolitiikasta tämän Kelan valtuutettujen toimintakertomuksen yhteydessä, mutta toistan, että jos olisi Kelan syy, ettei näitä korvauksia näistä palveluista makseta, jotenkin tämän keskustelun ymmärtäisin, mutta tässä yhteydessä en sitä ymmärrä tai sitten minä olen lukenut läksyni niin huonosti, että en ymmärrä lainsäädäntöä Kelasta enkä ymmärrä eduskunnan tehtävää lainsäätäjänä.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä mainittiin nimeni. Olen tehnyt todella lakialoitteen, joka koskee suuhygienistejä ja ravitsemusterapeutteja ja hierojia, ei psykologeja. Nyt minun mielestäni tätä lausumaehdotusta ajatellen tässähän on kysymys aika periaatteellisestakin kysymyksestä ja kaiken kaikkiaan siitä, että tämä asia ehkä nostettaisiin sillä lailla esille, että arvioitaisiin uudelleen se, mitkä ovat ne, mistä saadaan hyötyä. Näen esimerkiksi juuri näitten ravitsemusterapeuttien kohdalla, että meillä on tieteellistä näyttöä siitä ennalta ehkäisevän työn myötä, että eri sairauksien kohdalla saadaan vaikuttavuutta, samoin hieronnalla. Me voisimme tehdä tämmöisen periaatteellisen päätöksen määrättyjen ammattien osalta. Tietysti nyt se, että tässä on mainittu vain muutamia, on ehkä rajaavaa. Olen sinänsä tämän ajatuksen takana, että tulisi uudelleen arvioida se, mitkä näistä eri ammattiryhmistä tulee saattaa sairausvakuutuskorvauksen piiriin ja miten saadaan nimenomaan säästöjä, että me emme nyt ajattele sitä, että tällä hetkellä näiden eri ammattiryhmien antaman hoidon korvattavuus maksaa määrätyn verran, suhteuttamatta siihen, mistä sitten saadaan myös niitä säästöjä.

Maija Perho /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on todella menossa kaksi asiaa vähän sekaisin. On kysymys sinänsä siitä, onko perusteltua vai ei, että tietyt, nyt sairausvakuutuskorvauksen ulkopuolella olevat ammattiryhmät sen piiriin tulisivat. Esimerkiksi hammashuollossa voisi näitä perusteluja olla ja tiettyjä kustannussäästöjä syntyä, mutta minäkin haluaisin ed. Rehulan tapaan selventää Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen roolia. Meidän ensisijainen tehtävämme on valvoa sitä, että Kela toimii lainmukaisesti, sen hallinto on hoidettu tehokkaasti, palvelut ovat kattavia ja ne ovat kohtuuajassa saavutettavia. Meidän tehtävämme ei ole tehdä uusia avauksia, mutta toki me puutumme epäkohtiin, joita me kohtaamme, silloin kun me havaitsemme, että lakeja ei välttämättä panna täytäntöön siinä hengessä lain pykälien mukaisesti kuin täällä lakeja säädettäessä on ajateltu, ja siitä on nyt tämä eläketukikysymys yhtenä esimerkkinä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä täällä kertomuksessa selvästi sivulla 7 on tämmöinen lakimuutos eli siis tämä toimeentulotuen laskennallisen perusosan saattaminen kelakorvausten piiriin. Kyllä se on ihan vastaava asia kuin näiden henkilöiden työpanoksen saattaminen kelakorvattavaksi. Kyllä mielestäni ed. Huotari suhtautuu nyt liian negatiivisesti näihin ammattiryhmiin, koska jos, niin kuin ed. Rauhala sanoo, tällä toiminnalla saadaan huomattavia säästöjä aikaan lääkekuluissa, jotka ovat ihan räjähtäneet meidän käsissämme, siis miljardi euroa jo, niin kyllä sitä nyt kannattaa ainakin tutkia. En ehdotakaan tässä, että ne suoraa päätä tulisivat kelakorvattaviksi, vaan että Kela yhteistyössä STM:n ja Stakesin kanssa tutkisi, mitä hyötyä tästä asiasta voisi olla tälle yhteiskunnalle.

Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaaralle sanoisin, että voisi olla niin, että jos tämä asia kuuluisi tähän, saattaisin olla joidenkin näiden asioiden takana. Se riippuu siitä, onko olemassa julkista palvelua tällä hetkellä ja miten suuri vaara on siitä, että nämä toimijat julkiselta sektorilta alkavat tämän sairausvakuutuskorvauksen kautta siirtyä yksityisiksi ja että julkiselle puolelle syntyy työvoimapula. Silloin esimerkiksi tässä psykologien tilanteessa on ihan selvästi jo nähtävissä tällainen tilanne. Meillä on julkisella sektorilla pula. Meillä on perheneuvoloissa kuukausien jono. Lapset ja perheet eivät pääse näihin perheneuvoloihin sen vuoksi, että meillä on pulaa psykologeista. Jos me nyt teemme sellaisen ratkaisun, että me annamme sinne sairausvakuutuskorvauksen, niin me tarkoituksella siirrämme yksityisiksi palveluntuottajiksi (Puhemies: Aika!) nekin vähäiset psykologit, jotka siellä tällä hetkellä ovat.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme täällä Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomusta ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan siihen antamaa mietintöä. On aivan totta, kuten täällä on tullut esille, että tämä lausuma ei ihan tähän asiaan sovi, mutta silloin kun tätä mietintöä tehtiin, tein itse esityksen, että me viittaisimme siihen sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön numero 25/2004, joka koski nimenomaan sairausvakuutuslakia. Aikoinansa viime marraskuussa tai ainakin viime vuoden lopulla, kun tämä tapahtui, meillä oli sairausvakuutuslaki auki, ja kun me teimme siitä mietinnön numero 25, me totesimme näin:

"Useiden eri ammattiryhmien taholta on tuotu valiokunnan tietoon hoidon korvattavuuden laajentamista koskevia ehdotuksia. Tällaisia ammattiryhmiä ovat esimerkiksi ravitsemusterapeutit, jalkojenhoitajat, osteopaatit, suuhygienistit ja psykologit. Valiokunta toteaa, että hoidon korvattavuuden laajentamisella on suora vaikutus sairausvakuutuksen rahoitustarpeeseen. Valiokunta korostaa tässä yhteydessä, että hoidon korvattavuus tulee ratkaista ennen muuta hoidon vaikuttavuuden, lääketieteellisen tarkoituksenmukaisuuden ja ehkäisevän vaikutuksen perusteella. Valiokunta toteaa, että eri ammattiryhmien sisällyttämistä sairausvakuutuslaissa tarkoitettujen ammattihenkilöiden luetteloon on tarpeen arvioida uudelleen."

Meidän vakaa toivomuksemme valiokunnassa oli, että me voisimme saada tämän tyyppisen tekstin tähän mietintöön, että jälleen kerran arvioitaisiin uudelleen ne ammattiryhmät tai niiden antamat palvelut, jotka voisivat tulla sairausvakuutuslain piiriin. Koska tätä ei kuitenkaan siihen mietintöön hyväksytty, siitä syystä tehtiin tämä lausumaehdotus, vaikka se ei — ymmärrämme oikein hyvin — täysin tähän asiaan sovi, mutta tämä kuitenkin olisi ollut hyvä käsitellä myös ihan tässä mietinnössä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Kelan valtuutetut ansaitsevat kiitoksen ja Kela varmasti muutoinkin toiminnastaan toimintavuodelta 2004. Tässä keskustelussa valiokunnan puheenjohtaja nosti muutamia tärkeitä asioita esille.

Totean ensinnäkin, että eläketuki, joka nyt säädettiin ja saatiin käyttöön, on hyvä avaus, mutta pikaisesti odottaisin, että sille tulisi jatkoa ja täydennystä ja laajennusta. Se pieni tarkennus, joka on jaettu mietintönä nyt pöydälle, on tietysti tärkeä, mutta se on vain tekninen tarkistus. Odotamme kovastikin, että tähän ryhmään, joka eläketuen piiriin katsotaan kuuluvaksi, tulisi tämä malli laajemmin käyttöön jo toivottavasti ensi vuoden alusta lähtien.

Valiokunnan puheenjohtaja, ed. Koski puhui myös lääkekorvauslainsäädännön uudistamisesta, ja se on todella erittäin tärkeä asia. Siihen olen perehtynyt jossakin määrin, ja todellakin se tieto, mikä täälläkin tuli, että meidän lääkekorvausjärjestelmämme aiheuttaa jo reilusti yli miljardin kustannukset, kertoo siitä, että järjestelmää on syytä tarkastella monella tavalla, miten tuo raha jaetaan todella tarpeessa oleville, ja toisaalta, meneekö sitä sellaisiin kohteisiin, joissa se ei ole aivan välttämätön tuki. Se on iso asia ja tulee tänne sitten syksyllä ilmeisesti, ja siihen palataan silloin.

Ed. Asko-Seljavaaran lausumaehdotus on mielenkiintoinen. Valitettavasti en voi kannatuspuheenvuoroa pitää, koska en kaikilta osin siihen voi ihan noin vain yhtyä, olkoonkin, että siinä sanotaan, että arvioidaan, eli tämä on kehotus, edellytys, eduskunnalta, että arvioidaan näitä aloja, mutta siinä on jo lähtökohtaisesti muutamia sellaisia ammattinimikkeitä, joita en näe tarpeelliseksi nostaa julkisen tuen jakajiksi. Toisaalta painopisteet koko järjestelmän uudistamisessa on tarkoin harkittava, että emme ota sellaisia kantoja, jotka ohjaavat kehitystä tällä tavattoman tärkeällä alalla väärään suuntaan. Mutta yhdyn lämpimästi siihen, että ainakin eräissä ammattialoissa on sellaisesta toiminnasta kysymys, joka toisi mittaviakin säästöjä, näin maallikkonakin uskallan niin arvioida, ja niihin pitäisi kyllä vakavasti paneutua.

Herra puhemies! Kansaneläkelaitoksen tärkein tehtävä on kuitenkin perusturvasta huolehtiminen lainsäädännön pohjalta, ja me tiedämme tällä hetkellä valitettavasti, tai ei se tietäminen ole valitettavaa, vaan se on valitettavaa, että meillä perusturvassa on vakavia puutteita ja aukkoja. Juuri sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtajaksi valittu ed. Eero Heinäluoma lupasi, että toimeentulotuen asumiskustannusten 7 prosentin omavastuu poistetaan syksyllä tai esitys siitä tulee budjettiriihestä ja syksyllä voidaan se asia hoitaa pois. Todella se oli hieno lupaus ja on varmaan nyt sellaiselta taholta tullut, että tuskin sitä enää kaataa edes keskustapuolue, jos se tähän asti on sitä vastustanut. Se on siis hyvä asia.

Keskustalta odottaisin erityisesti myös nyt sitten lupausten täyttämistä näissä pienimmissä eläkkeissä eli nimenomaan Kansaneläkelaitoksen maksamissa pienissä eläkkeissä. Noin 2,5 vuotta sitten keskusta esitti eduskunnassa tällaista tekstiä vastalauseessaan eläkeuudistuksen osalta:

"Suuri kysymys eläkeläisten toimeentulossa on erityisesti eläkkeen pienuus. Yksi tärkeimmistä eläkepoliittisista tavoitteistamme on saada 150 000—200 000 eläkeläistä pois köyhyysrajan alapuolelta.

Kansaneläke on Kansaneläkelaitoksen laskelmien mukaan 50 euroa jäljessä työeläkkeiden kehityksestä. Kansaneläkkeitä tarkistetaan pelkästään kuluttajahintaindeksin perusteella. Kansaneläkkeiden jälkeenjääneisyyden yhtenä syynä on juuri se, että niitä korotetaan vain hintojen nousua vastaavasti.

Kansaneläkkeen merkitys on suuri pienipalkkaisille, usein naisille, palkatonta kotityötä tekeville, pienyrittäjille ja niille, joilla on epäyhtenäinen, katkonainen työhistoria, kuten pitkäaikaistyöttömät, omaishoitajat, kotiäidit, pätkätyön tekijät. Tällaisia epätyypillisiä työsuhteita on yhä enemmän, ja näin kansaneläke tulee olemaan edelleen merkittävä pienituloisten eläketurvan takaajana.

Pienten kansaneläkkeiden merkitys vähimmäisturvan turvaajana on heikentynyt, koska niitä on 40 vuoden ajan tarkistettu työeläkkeitä pienemmillä indekseillä. Jos kansaneläkkeitä korotettaessa otettaisiin huomioon myös ansiotason nousu, tällöin erillisiä tasokorotuksia ei tarvittaisi, kun eläke pysyisi mukana yleisessä tulokehityksessä."

Tähän vastalauseeseen pohjautuen sitten keskustan edustajat ed. Rehulan johdolla esittivät tuolloin lausumaa, jossa vaadittiin pienimpiin eläkkeisiin tasokorotusta.

Herra puhemies! Nyt, kun olemme eläneet tämän keskustan puheenjohtajan, pääministeri Vanhasen hallituksen aikaa pari vuotta, joudumme toteamaan, että tuota tasokorotusta ei tosiasiassa ole tullut, vaan se 7 euron korotus, joka tuli tämän vuoden maaliskuun alusta, korjasi vain sen alkoholin hinnan rajun alennuksen aiheuttaman indeksimenetyksen eläkeläisille. Näin ollen eläkeläiset ovat edelleen köyhyysrajan alapuolella keskustankin toteamalla tavalla. Tähän on kiireesti saatava muutos eli niihin lupauksiin, joita tuossa annettiin ja joita kansanedustajaehdokkaana nykyinen ministeri Hyssälä antoi, niin kuin muistamme hyvin, on nyt vastattava, ennen kuin tämä vaalikausi päättyy. Muuten eläkeläisiä on harhautettu ja suorastaan petetty.

Tällä hetkellä valtiolla on rahaa merkittävästi, jolloin on vain kysymys siitä, mihin se halutaan käyttää, halutaanko sillä edistää oikeudenmukaisuutta, halutaanko työllisyysvaikutuksia vahvistaa tätä kautta lisäämällä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ostovoimaa, vai jätetäänkö nämä rahat johonkin muuhun, esimerkiksi hyvätuloisten veronkevennyksiin edelleen, mitä on tulossa, kun esimerkiksi varallisuusvero ollaan poistamassa.

Herra puhemies! Kun hallitus ei ole lähtenyt näihin toimenpiteisiin pienimpien eläkkeitten, nimenomaan kansaneläkkeitten korottamiseksi, ehdotan, että eduskunta patistaa hallitusta ja hyväksyy seuraavan perustelulausuman:

"Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskuntakäsittelyyn esityksen kansaneläkkeiden tasokorotuksesta kansaneläkkeen varassa elävien tulotason jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi ja ostovoiman vahvistamiseksi".

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Kelan valtuutetut ovat tehneet juuri sitä työtä, mitä me olemme heidät asettaneetkin tekemään eli arvioimaan Kelan toimintaa. Heidän tekemässään mietinnössä on nostettu tärkeitä asioita esille. Me lainsäätäjinä annamme nimenomaan Kelalle tehtäviä, ja haluan nostaa tässä yhteydessä esiin yhden epäkohdan, johon meidän on puututtava pikimmiten, joka ei varsinaisesti kuulu tähän raporttiin mutta liittyy myöskin Kelan toimintaan tulevaisuudessa, ja se liittyy minimiäitiyspäivärahaan.

Lapsia ja työvoimaa tarvitsevassa Suomessa on edelleen tilanne, jossa vähimmäisäitiyspäiväraha on pienempi kuin työttömän peruspäiväraha. Pienimmillään äitiyspäiväraha on 15,20 euroa, kun taas peruspäiväraha on tällä hetkellä 23,24 euroa ja lapsikorotuksen kanssa 27,64 euroa. Peräti noin viidesosa kaikista äitiyspäivärahan saajista saa pienimmän mahdollisen äitiyspäivärahan. Vuonna 2003 vähimmäisäitiyspäivärahaa sai 21,3 prosenttia kaikista äitiyspäivärahan saajista. Vuotta aikaisemmin luku oli 25,2 prosenttia. Minimiäitiyspäiväraha on nostettava vähintään työttömän peruspäivärahaa vastaavalle tasolle. Äitiys ja vanhemmuus ei saa olla syynä naisen suistamiseen taloudelliseen ahdinkoon. Tilanteessa, jossa syntyvyys Suomessa on muutenkin laskusuunnassa, tämä epäkohta on välittömästi korjattava.

Kaiken kaikkiaan vanhemmuuteen ja lastenhoitoon liittyvät korvaukset ovat pienempiä kuin työttömyyteen liittyvät korvaukset. Jos äiti jää kotiin hoitamaan lastaan, voi hänelle olla taloudellisesti edullisempaa ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi kuin tyytyä kotihoidon tukeen, ja sitähän me lainsäätäjät emme toivo, että tällä tavalla asioita joudutaan kiertämään pakon sanelemana.

Ed. Huotarille olisin hieman valottanut kasvatusneuvoloissa psykologien toimintaa, miksi siellä on puolen vuoden jonot. Ne johtuvat pitkälti siitä, että vakansseja siellä on todella paljon täyttämättä, ja se johtuu siitä, että palkkataso on hyvin pieni — se on täysin naisvaltainen ala — kuntien taloustilanne on täysin kuralla, kunnat eivät pysty palkkaamaan näihin vakansseihin henkilöitä, ja toisaalta meillä ei ole myöskään koulutusta eikä tälle alalle hakeutuvia johtuen nimenomaan siitä, että ei löydy työpaikkoja, kun virkoihin ei palkata, ja palkkataso on täysin minimaalinen.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2004 ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö tästä kertomuksesta ovat meillä nyt siis käsittelyssä. Niin kuin täällä on tullut esille, nyt pöydälle jaetuissa lausumaehdotuksissa on uusia asioita, sellaisia asioita, mitkä eivät ole sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä eivätkä myöskään Kelan valtuutettujen kertomuksessa. Mielestäni on kyllä tärkeää, että tällaisessa vaiheessa, kun asiaa käsitellään, voidaan tarkastella myös niitä asioita, jotka mielestäni kuuluvat Kelan toimintaan. Kelan toiminnassa on kysymys sairausvakuutusjärjestelmästä, siellä on kysymys etuuksista, ja kaiken kaikkiaan sen, miten Kela toimii, miten tehtäviä hoidetaan, on oltava arvioinnin kohteena.

Kelan valtuutettujen toimintakertomuksesta selviää hyvin selkeästi ne keskeisimmät käsitellyt asiat, mitä valtuutetut ovat käsitelleet vuoden 2004 aikana. Siellä on eritelty yli 30 erillistä kohdennettua asiakokonaisuutta. Se osoittaa, että kyllä Kelan valtuutetut ovat varmasti tehneet hyvää ja hyvin laajaa työtä ja pyrkineet hyvin kattavasti erilaisia asioita käsittelemään tuon vuoden aikana. Ymmärrän niin, että siitä ei oikeastaan nyt näissä lausumaehdotuksissa, joita on esitetty, olekaan kysymys, etteivätkö Kelan valtuutetut olisi tehtäviään tehneet vastuullisesti. Näen enemmänkin, että näissä lausumissa on osin periaatteellisia kysymyksiä ja osin myös sellaista, että nyt halutaan nostaa yleisemmässä poliittisessakin keskustelussa ja kansalaiskeskustelussa olevia asioita esille tämän kertomuksen ja mietinnön yhteyteen.

Tiedämme, että näiden molempien ehdotusten aiheista on paljon keskusteltu. Ed. Toimi Kankaanniemen lausumaehdotuksesta, joka koskee kansaneläkettä, on hyvin paljon paitsi tässä salissa myös salin ulkopuolella käyty keskustelua, niistä epäkohdista, jotka nimenomaan liittyvät tähän tasokorotukseen, kansaneläkkeen varassa elävien tulotasoon ja sen jälkeenjääneisyyteen ja ostovoiman vajavuuteen, joka on aivan selkeä suhteessa työssäoleviin. Eli nyt todella tarvittis jottain tehdä myös eläkeläisten ostovoiman vahvistamiseksi. Näen, että tämän sisältöisellä lausumaehdotuksella, niin kuin ed. Toimi Kankaanniemi on ehdottanut, että "eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskuntakäsittelyyn esityksen kansaneläkkeiden tasokorotuksesta kansaneläkkeen varassa elävien tulotason jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi ja ostovoiman vahvistamiseksi", on omat perustelunsa, ja kannatan tätä ehdotusta.

Jos nyt sitten katsoo noita keskeisesti käsiteltyjä asioita — tietysti ehkä olisi pitänyt kysyä sitä enemmän sosiaali- ja terveysvaliokunnassa asiantuntijoilta sen keskustelun yhteydessä, jota hyvin laajasti kyllä siellä käytiin — niin tässähän on esimerkiksi lasten- ja nuortenpsykiatrisen kuntoutuksen tilanne ja kuntoutuksen vaikuttavuutta koskevan tutkimuksen tilanne ja on tarkasteltu Kelan asiakas- ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja toiminnan laadun itsearviointia ja monia, monia hyviä asioita, mutta täältä ei tietenkään yksityiskohtaisesti löydy, miten ja miltä osin tuona vuonna sitten valtuutettujen pöydälle, valtuutettujen työskentelyyn tuli palautetta. Täällä on kyllä käsitelty myös asiakaspalautejärjestelmän avulla saatua palautetta ja palautteiden käsittelyä koskevia menettelytapoja, mutta sitten yksittäisesti ilmeisesti sitä, mikä on tämmöinen kansaneläkkeen taso jne., ei näissä palautteitten sisällöissä ole tullut esille. Näin ollen se ei ole ollut täällä keskeisempinä käsittelyasioina ja tämä ei noussut myöskään meillä valiokuntakäsittelyssä esille. Mutta pidän kyllä perusteltuna, että tämä voisi olla nyt ikään kuin signaalina hallituksellekin, ei pelkästään Kelalle nyt tässä yhteydessä vaan myös hallitukselle, että tämä asia on tärkeä.

No sitten, arvoisa puhemies, tämä toinen asia, mistä täällä on paljon myös kysytty, eli eri ammattiryhmien liittäminen sairausvakuutuskorvauksen piiriin. Tätä asiaahan käsiteltiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja todettiin, että sitä ei siihen nyt laiteta, niin kuin täällä on jo ed. Risikon ja muissakin puheenvuoroissa tullut esille. Näen, että tämä on myös periaatteellinen kysymys. Pidän erittäin tärkeänä, että tätä asiaa pidetään esillä, arvioidaan, mikä merkitys sinänsä on eri ammattiryhmillä, jotka ovat sairausvakuutuksen korvauksen piirissä, ja onko niin, että sieltä puuttuu joitain aivan olennaisia. Nyt omakin arviointini on se, että sieltä puuttuu joitain aivan olennaisia ammattiryhmiä.

Perustelut, mitä täällä on myös ed. Asko-Seljavaarakin tuonut esille, ovat ne, että ei ole kysymys pelkästään siitä, että siitä ehkä tulee lisämenoja, kuluja, ja sillä lailla se olisi ongelmallinen, vaan nimenomaan pitää tarkastella sen vaikuttavuutta, mistä sitten mahdollisesti voitaisiin todeta, että sairauksien hoidossa saadaan säästöjä. Itsellänikin on ollut lakialoite n:o 45/2005, jossa olen nostanut esille muun muassa ravitsemusterapeutit, suuhygienistit ja yhden muun ryhmän, joka nyt ei ole tässä ed. Asko-Seljavaaran ehdottamassa lausumassa, eli hierojat. Perustelu näille kaikille, mitä olen nostanut esille, on saman suuntainen kuin nyt tässä lausumaehdotuksessa, että kysymys on ennalta ehkäisevän työn korostamisesta. Monen sairauden yhteydessä, kun on terveydenhuoltomenoista ja sairauksien hoidoista ja nyt hoitotakuustakin puhuttu, meidän pitäisi korostaa ja kohdentaa selkeästi painopistettä myös ennalta ehkäisevään työhön. Näkisin, että nimenomaan tällä arviolla, mikä tehtäisiin näiden eri ammattiryhmien merkitykseen eri sairauksien hoidossa, olisi nimenomaan ennalta ehkäisevä vaikutus.

Erityisesti haluan nyt tässä tuoda esille esimerkiksi hierojat, jotka eivät ole tässä ehdotuksessa mukana. Sitä olen perustellut sillä, että jos ajattelemme meidän työelämäämme, meillä työelämässä on paljon sellaisia poissaoloja, jotka liittyvät niska-, selkä- ja hartiaseutuun, tämmöisiin fyysisiin kipuihin. Hyvin pienelläkin hieronnalla ja hoidolla, jonka hieroja voisi antaa, voitaisiin pitkiä sairauslomia vähentää, ja näen näiden hoitojen ennalta ehkäisevän ja oireita helpottavan vaikutuksen todella merkittäväksi.

Sitten tässä ehdotuksessa on ravitsemusterapeutit, jotka saavat erittäin hyvää koulutusta. Tietysti meillä on ongelma, kuinka paljon meillä sinänsä on ravitsemusterapeutteja, mutta jos me tällä saisimme heidät sairausvakuutuksen piiriin, niin uskon, että sillä olisi vaikutusta myös siihen, mitä tapahtuu koulutuksessa ja sijoittumisessa, että sen myötä he sijoittuisivat myös Suomessa alueellistikin tasaisemmin, koska nythän ravitsemusterapeutteja ei saada kaikille paikkakunnille. Se on hyvin keskittynyttä määrätyille paikkakunnille ja näihin erikoissairaaloihin sairaanhoitopiirien sisällä. Haluaisin todella sitä nostaa esille, samoin kuin sitten tätä suun ja hampaiden hoitoon liittyvää suuhygienistien asemaa.

Arvoisa puhemies! Todella pidän tätä periaatetta, mikä on tässä ed. Asko-Seljavaaran lausumassa, erittäin hyvänä. Mutta tässä yhteydessä en vielä tuo kannatuspuheenvuoroa muuhun kuin ed. Toimi Kankaanniemen lausumaehdotukseen.

Maija Perho /kok:

Arvoisa puhemies! En ryhdy kertaamaan niitä kysymyksiä, jotka toin esille lähetekeskustelussa Kela-valtuutettujen puheenjohtajan ominaisuudessa ja joihin valiokunta on perehtynyt ja jotka valiokunnan puheenjohtaja jo esitteli. Kommentoin muutamaa asiaa, jotka täällä ovat puheenvuoroissa nousseet esille.

Mielestäni Kelan velvollisuus paitsi hoitaa lainsäädännön toimeenpano mahdollisimman oikein ja tehokkaasti on myös selvittää oman tutkimustyönsä kautta ja käyttäen hyväksi muun muassa Kansanterveyslaitoksen resursseja toimenpiteiden vaikuttavuutta. Esimerkiksi kuntoutustutkimus ja tämä hyvin pitkä tutkimusprojekti, jossa selvitetään eri psykoterapiamuotojen vaikuttavuutta, ovat tärkeä osa sitä tehtävää, jota muun muassa valtuutetut suorittavat eli arvioivat Kelan toimeenpanemien palvelujen ja etuuksien vaikuttavuutta. Tässä tehtävässä me todella tarvitsemme sitä arvokasta tutkimustoimintaa, jota Kela osaltaan suorittaa.

Valiokunnan puheenjohtaja nosti esille tämän kysymyksen yli 65-vuotiaiden vaikeavammaisten kuntoutuksesta eli siitä saumakohdasta, jolloin tämä velvollisuus siirtyy Kelalta julkiselle terveydenhuollolle. On todella tärkeätä, että sekä valiokunta että Kela-valtuutetut osaltaan seuraavat ja valvovat sitä, että niin todella tapahtuu kuin valiokunta on edellyttänyt tämän kuntoutuslain muutoksia hyväksyessään. Kela-valtuutetut ovat tähän kysymykseen myös osaltaan kiinnittäneet hyvin vakavaa huomiota.

Lääkekorvausten osalta haluan vain yhtyä siihen, kuinka tärkeätä on kaikki se työ ja ennalta ehkäisevä terveydenhuolto ja muut toimenpiteet, joilla voidaan vähentää lääkkeiden käyttöä, liittyy se sitten liikuntaan, oikeaan ravintoon, kohtuullisiin elämäntapoihin, ympäristön terveellisyyteen jne. Tämä lääkekorvauskysymys on tietysti hyvin olennainen monesta eri näkökulmasta. Toisaalta tietysti siitä, että kaikki tulotasosta riippumatta saavat asianmukaisen lääkehoidon, mutta myös siltä kannalta, että sairausvakuutusjärjestelmän kestävyys voidaan turvata ilman että sairausvakuutusmaksuja joudutaan korottamaan.

Toimeentulotuen siirto on mainittu tässä kertomuksessa siitä syystä, että vuosien varrella Kelan hoidettavaksi on siirretty hyvin monien etuuksien toimeenpano. Aikanaan lapsilisät kuuluivat kunnille, asumistuen hoitaminen kuului kunnille, sotilasavustusten hoitaminen kuului kunnille, opintotuki oli oma järjestelmänsä, nyt ne kuuluvat kaikki Kelan vastuulle. Toimeentulotuen siirtoahan on Kelan ja kuntien yhteistyönä kokeiltu moneen otteeseen, ja tätä siirtoa puoltaisi mielestäni muun muassa se, että tällöin nähtäisiin yhdessä paikassa kaikki kyseisen henkilön etuudet ja näin asioita voitaisiin helposti hoitaa siltä pitkään peräänkysytyltä yhdeltä luukulta, jonka periaatteen puolesta tässäkin salissa on vuosien varrella moneen kertaan vedottu. Tämä kysymyshän on nyt valmistelun alla, ja mahdollisesti myönteinen ratkaisu syntyy ihan lähikuukausina. Tämänkin varsin suuren tehtävän kohdalla on olennaista se, mitä Kela-valtuutetut ovat painottaneet, että tämänkin uudistuksen voimaanpanoon, valmisteluun täytyy varata riittävästi aikaa, kuten kaikkien muidenkin lakiesitysten, jotka vaativat muun muassa tietojärjestelmämuutoksia ja henkilöstön koulutusta.

Viimeisenä asiana haluan erikseen todeta tästä kansaneläkkeen tasokorotuksesta, että se korotus, joka viime syksynä tehtiin, ei ollut mielestäni oikeudenmukainen siitä syystä, että se ei nostanut eläkkeensaajien ostovoimaa, koska se korvasi ainoastaan sen eläkeindeksin mataluuden, joka johtui alkoholin hinnan alennuksesta. Tämä on tietysti asia, joka terveisenä hallitukselle on paikallaan. Tietysti tämä lausumaehdotus, joka täällä on esitetty näistä tietyistä henkilöstöryhmistä, on järkevää valmistella ja katsoa, mikä olisi tarkoituksenmukaista. Kela-valtuutettujen puheenjohtajana tietysti olen vierastanut sitä, että se tulee tässä yhteydessä, sairausvakuutuslaki ja sen muutokset ovat olennainen yhteys, mutta itse asia on varmasti perusteltua tutkia ja selvittää.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä haluan kiinnittää huomiota vain ed. Asko-Seljavaaran esittämään lausumaehdotukseen. Esitetty asia on sinänsä hyvä, mutta Kelan toimintakertomus ei kyllä ole oikea paikka esittää tulevia kehittämistarpeita. Kertomushan on toimineiden valtuutettujen menneen vuoden katsaus, ja koska emme ole, ainakaan kaikki, Kelan valtuutettuja, niin emme todella voi lisätä näkemyksiämme heidän kertomukseensa.

Lausumaehdotuksessa esitetty asia on oikea, ja kannatan erityisesti sitä, että psykologien, psykoterapeuttien ja ravitsemusterapeuttien palvelut lisättäisiin sairausvakuutuksen piiriin. Kiinnitän myös huomiota siihen, ettei lausumaehdotuksessa esitettyjä kaikkia toimijoita tietenkään voida taloudellisesti samalla kerralla millään lisätä korvausten piiriin. Kipeimmin tarvitaan kuitenkin psykologien ja psykoterapeuttien palveluja, ja toisaalta ravitsemusterapeuttien palvelut ovat tärkeitä jo sen vuoksikin, että niihin satsaaminen on myös taloudellisesti järkevää. Ne ovat usein ennalta ehkäiseviä ja tuovat säästöä pitkällä aikavälillä, aivan kuten täällä muun muassa ed. Rauhala toi esiin.

Näiden esittämieni asioiden kannalla itse ensisijaisesti olisin, en siis vain voi lähteä siihen, että näitä kaikkia samalla kerralla esitettäisiin.

Arvoisa puhemies! Ihmettelen myös hieman sitä, miksi ed. Asko-Seljavaara ei ole jättänyt asiasta valiokunnassa eriävää mielipidettä. Myöskään asiaa ei ole käsitelty valiokunnassa eikä valiokunnassa ole kuultu asiantuntijoita tähän liittyen. Sikälikin asian esiin ottaminen näin on hankalaa. Kannatan siis osittain lausumaehdotuksen sisältöä, mutta sen käsittely ei tässä yhteydessä näin ole mahdollista. Toivottavasti asiaan palataan kuitenkin jatkossa ainakin osittain budjetin ja lakialoitteiden tai lakiesitysten kautta, jotta tulevaisuudessa osittain ainakin toteutuisivat tässä lausumaehdotuksessakin esitetyt asiat.

Arvoisa puhemies! Ensisijaisesti toki näitäkin palveluita on kehitettävä julkisella sektorilla. Esimerkiksi ravitsemusterapeutteja tarvitaan julkiseen terveydenhuoltoon lisää, se olisi todella myös taloudellisesti kannattavaa. Koen kuitenkin niin, että nämä esiin tuomani ammattiryhmät kuuluvat terveydenhuollon lääkäripalveluiden nyt jo korvattavien hoitojen joukkoon. Vielä lopuksi ed. Kankaanniemelle voin vakuuttaa, että sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tulee ajamaan toimeentulotuen 7 prosentin asumismenojen omavastuuosuuden poistamista aktiivisesti, siihen puolueemme on vahvasti sitoutunut.

Sirpa  Asko-Seljavaara  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Taiveaho ei tiedä, että tämä asia, tämä kelakorvaus näille ammattiryhmille oli kyllä käsittelyssä ja siitä äänestettiin. Koska sosialidemokraatit olivat siellä puoluekokouksessa, niin me hävisimme tämän lausuman, tai ei tämä ollut siinä lausumana, vaan pelkkänä lauseena, joka olisi pitänyt tulla tähän mietintöön. Me hävisimme ainoastaan yhdellä äänellä. Sen takia me tuomme sen nyt lausumana jälkeenpäin tähän, koska tässä on nyt kysymys vain arvioinnista. Emme suinkaan ehdota, että nämä kaikki ryhmät tulevat sairausvakuutuskorvauksen piiriin, vaan että nyt Kela arvioisi tämän asian, koska tästä on niin monta lakialoitetta jo tehty, niin kuin teidän omanne.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Taiveaho, jos nyt oikein ymmärsin, niin sanoitte, ettei nyt ainakaan kaikkia, että tuodaan sitten joku, muttei ainakaan kaikkia, joita tässä on lueteltu. Se mielestäni tässä juuri onkin ongelma, että meillähän on nyt jo muitakin kuin nämä todettu sellaisiksi, joilla olisi varmastikin merkitystä. Mielestäni ei ole hyvä, että me sitten arvioimme, että tuodaan niin kuin yksi kerrallaan. Eli tämän lausuman eräs ajatus on se, että mahdollisesti nyt arvioimme kaikki mahdolliset, mitä voitaisiin olemassa olevista ja uusista tutkinnoista, joita jo koulutuksenkin myötä on, saada nyt tähän kokonaisuuteen. Sillä lailla vaikuttavuus olisi oikeudenmukainen.

Paula Risikko /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuossa omassa puheenvuorossani jo toin esille sen, että tämä asiahan ei ole missään nimessä sinänsä vastoin sosiaali- ja terveysvaliokunnan ajattelua. Jos ajattelee sitä meidän aikaisempaa mietintöämme, niin mehän siellä toimme esille, että tulisi arvioida, ovatko ne entiset ammatit vai pitäisikö lisätä näitten joittenkin määrättyjen ammattihenkilöiden palveluja sairausvakuutuslain piiriin. Elikkä ei tämä sinänsä ole missään nimessä ristiriidassa, ja kyllä minä pidän aika hurskasteluna sitä, kun täällä nyt sanotaan, että tämä ei kuulu tähän. Kuunnelkaa niitä erilaisia keskusteluja, mitä tässä salissa pidetään, niin ne ovat aivan kaukana asiasta monta kertaa. Kyllä tämä nyt on ainakin lähellä tätä asiaa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Arvoisat edustajatoverini oppositiohengen elähdyttävässä ja ilahduttavassa hengessä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tekivät tai ovat tehneet lausumaesityksen tänne saliin. Tässä nyt on käyty valistavaa keskustelua siitä, miten tämä prosessi on mennyt. Voin tunnustaa sellaista, mitä oppositiokansanedustaja ei tietenkään ikimaailmassa saisi tunnustaa: Minä pelastin hallituspuolueet siltä, että tämä lausuma ei tullut valiokunnan kannaksi, koska jos olisin äänestänyt lausuman tai siis itse asiassa saman tyyppisen lauseen puolesta, jonka ed. Asko-Seljavaara teki lausumassaan, niin se kanta olisi voittanut.

Perustelen nyt tässä menettelyäni. Minulle tuli istuessani tässä keväällä valiokunnan penkissä yllättäen niskakipu, jonkalaista itselläni ei ole ollut, en nyt muistakaan, olisiko koskaan ollut. Taakseni saapui ed. Arto Seppälä, jolle valitin asiasta, ja hän kaksi minuuttia hieroi ankarasti hartioitani, kuului naps, ja ongelma poistui. Tämä osoittaa mielestäni sen, että esimerkiksi hierojat saattaisivat kuulua tähän sv-korvauksen ansaitsevien joukkoon. Toisaalta minulla on rakastettava tytär, joka on ammatiltaan psykologi. Tästä tietenkin johtuu, että minun pitäisi myöskin kannattaa sitä, että psykologit ovat tässä listalla, ja varmasti löytäisin erittäin hyviä perusteluita kaikille erilaisille ammateille, joiden edustajia vuosi sitten keväällä, kun sairausvakuutuslaki oli uudistettavana, oli vinoin pinoin ja aivan hyvin perusteluin valiokunnassa esittämässä sitä, että heidän ammattiryhmänsä tulisi ottaa mukaan.

Olen nyt tutkinut sitä mietintöäkin ja itse asiassa täällä aiemmin jo esiintyneen psykologien sairausvakuutuskorvauksen piiriin ottamista koskevan hallituspuolueitten edustajan tekemän lakialoitteen innoittamana olen tutkinut ja todennut, että me päädyimme silloin siihen, että olisi hyvä, että me arvioisimme, kuten tässä esitetään, sitä, mitkä eri ammattiryhmistä tulisi ottaa tämän korvauksen piiriin vai tulisiko ottaa mitään. Näin todennäköisesti olisi aihetta tehdäkin, koska siellä on varmaan, sanoisinko, epäoikeudenmukaisuuksia tai epätarkoituksenmukaisuuksia tai epävaikuttavuutta, mutta ei sitä näin pidä tehdä nimeämällä joukko näistä ryhmistä, vaan toteamalla, että yleisesti pitäisi. Jos tämä lausuma olisi ollut sellainen, niin olisin voinut vakavasti harkita sitä kannattavani, mutta en sitä, että näitä ryhdyttäisiin käsittelemään yksitellen ammatti kerrallaan, kuten täälläkin on käynyt ilmi. Täällä on esitetty näkemyksiä siitä, että täällä pitäisi olla paljon muitakin ammatteja, joita tässä luetellaan. Tämä on niin iso, niin kustannuksiltaan merkittävä asia ja ylipäätäänkin suomalaisen terveydenhuollon palvelujen rahoittamisen kannalta niin merkittävä asia, että se pitäisi käsitellä kokonaisvaltaisesti. Sitä kannatan ja sitä olen tarvittaessa vaatimassa, mutta en kannata tätä lausumaesitystä, koska minusta se ei ole järkevin menettely tässä tapauksessa.

Sitten tästä Kelan valtuutettujen kertomuksesta. Tekisi mieleni sanoa enemmän täällä viime aikoina puheena olleesta eläketuesta, mutta koska siitä pääsemme keskustelemaan muussa yhteydessä ja koska se keskusteleminen, johon on aihetta, ja toivottavasti aihe säilyy nyt tässä pinnistyksemme loppuun saakka, koskettaa vuotta 2005 eikä 2004:ää, josta tässä on kysymys, niin jätän sen myöhempään. Totean vain, että kun olen tyytyväinen sekä Kelan että Kelan valtuutettujen toimintaan vuoden 2004 osalta, niin ainakaan tällä hetkellä en ole tyytyväinen Kelan toimintaan kaikilta osin vuoden 2005 osalta ja pikkuisen epäilen, olenko valtuutettujenkaan osalta, mutta sen näkee sitten myöhemmin, kun harkitsen vuoden päästä tarkemmin.

Sirpa  Asko-Seljavaara  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Virtanen piti aivan erinomaisen puheenvuoron ja tunnusti sen, että hän oli se henkilö, jonka vuoksi me hävisimme sen äänestyksen, että tämä lause, mikä nyt tässä on lausumana, olisi tullut meidän mietintöömme. Näinhän Kelan valtuutettujen puheenjohtajakin sanoi, että se olisi kyllä sopinut, jos pelkästä arvioinnista on kysymys. Mutta minä vielä valistaisin ed. Virtasta siitä, että nämä henkilöt tässä lausumassa ovat nimikesuojattuja terveydenhuollon ammattilaisia. Ei tähän voida ottaa hierojia, ei kampaajia eikä kosmetologeja, koska he eivät ole terveydenhuollon ammattilaisia. Jos me haluamme tukea näiden ammattiryhmien toimintaa, niin antaisin hyvän vihjeen hallituspuolueille: laskekaa arvonlisäveroa näissä palveluissa, niin me menemme kampaajalle vielä useammin kuin nyt!

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on käyty keskustelua siitä, että tulisi uudelleen arvioida määrätyt ammattiryhmät ja heidän antamansa palvelut tähän sairausvakuutuslain piiriin. Tässä lausumassa, mitä kannatan — jäi äsken tuossa omassa erillisessä puheenvuorossani sanomatta, että kannatan ed. Asko-Seljavaaran lausumaehdotusta — siinähän on otettu esille määrätyt ammattiryhmät, että ne pitäisi liittää sairausvakuutuslain piiriin. Ehkä kaikkein tärkeintä nyt kuitenkin on se, että arvioidaan, mitkä ammattiryhmät antavat sellaisia palveluja, jotka ovat vaikuttavia ja jotka loppuviimeksi sitten säästävät meillä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Siitähän tässä on kysymys, siitä arvioinnin tarpeesta. Me teimme siitä mietintöön viime vuoden lopulla sosiaali- ja terveysvaliokunnassa esityksen, että tämä arvioitaisiin uudelleen, ja se, miksi otimme sen uudelleen puheeksi ja tässä yhteydessä, johtuu siitä, että emme saaneet sitä tähän mietintöön.

Arvoisa herra puhemies, ajattelin, että tulisin hieman kertomaan teille näistä lausumaehdotuksen luettelossa olevista ammattihenkilöistä, mitä he oikein ovat, koska eihän monikaan tiedä, mitä tällaiset henkilöt tekevät.

Jalkaterapeutista ensin hieman kertomusta. Jalkaterapeutti edistää ja ylläpitää ihmisen toiminta- ja liikkumiskykyä jalkojen terveyden ja toimintakyvyn osalta. Hän analysoi asiakkaan toimintakykyä ja kävelyä, arvioi lihasten ja nivelten toimintaa sekä suunnittelee ja toteuttaa tarpeen mukaiset jalkaterapeuttiset toimenpiteet. Jalkaterapeutti tunnistaa ja hoitaa synnynnäisiä ja hankittuja jalkojen rakenteellisia ja toiminnallisia poikkeamia sekä valmistaa yksilöllisiä pohjallisia ja muita jalkojen apuvälineitä. Hän osallistuu jalkojen kuormitusongelmien ja toimintapoikkeamien ennaltaehkäisyyn, kartoitukseen ja hoitoon. Jalkaterapian tarvitsijoita ovat erityisesti eräät erityisryhmät, kuten diabetesta ja reumaa sairastavat henkilöt. Tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ja sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien lisääntyminen lisäävät jalkaterapian tarvetta. Merkittävä osa tämän ammattiryhmän toiminnasta on nimenomaan ennalta ehkäisevää työtä ja sitä, että voitaisiin ennalta ehkäistä oireitten paheneminen, sairauksien paheneminen ja sitä kautta taloudellisen kuormituksen lisääntyminen.

Jalkojenhoitajathan ovat eri ammattiryhmä, ja heidän työhönsä kuuluu sekä terveydenhoitoa että jalkasairauksien hoitoa ja jalkojen liikunnallista kuntoutusta, mutta hyvin pitkälle saman tyyppisiä toimintoja kuin jalkaterapeutinkin.

Kiropraktikko on melko vieras monellekin ammattihenkilönä. Kiropraktikko on erikoistunut tutkimaan, hoitamaan ja ennalta ehkäisemään toimintahäiriöitä, joita esiintyy selkärangassa, lantiossa, raajoissa ja näihin liittyvissä osissa ja kudoksissa. Kiropraktikko tutkii potilaan määritelläkseen hoidon tarpeellisuuden, sopivuuden, turvallisuuden sekä käsittelyalueen ja käsittelytavan. Tämän hän tekee käyttäen ortopedisiä ja neurologisia tutkimuksia. Tuki- ja liikuntaelinten toimintamuutosten paikallistamisessa on tärkeä osa käsin tapahtuvalla nivelten ja ympäröivien kudosten asentojen ja liikkeiden tunnustelulla. Kiropraktikon suorittaman hoidon tavoitteena on tuki- ja liikuntaelinten tasapainon sekä nikamien ja muiden nivelten liikelaajuuksien toimintavirheiden parantaminen.

Osteopaatti on ihmisen tuki- ja liikuntaelimistön sekä sen toiminnan, kliinisen tutkimuksen ja manuaalisen hoidon asiantuntija. Osteopaatin työn tarkoituksena on tukea asiakasta hänen elämäntilanteessaan auttamalla häntä ylläpitämään työ- ja toimintakykyään. Tavoitteena on asiakkaan elämänlaadun parantaminen, ja työ koostuu pehmytosakudosten manuaalisista käsittelytekniikoista sekä nivelten artikulaatio- ja manipulaatiotekniikoista.

Naprapaatti on suuntautunut tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja tuki- ja liikuntaelimistön toimintahäiriöiden tutkimiseen, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Naprapaatti on manuaalisen lääketieteen asiantuntija, jonka työ on osa kuntoutusta, ja kuntoutuksen tavoitteena on ihmisen työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen.

Suuhygienististä täällä on aika paljon puhuttukin viime aikoina. Suuhygienisti on ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut suun terveydenhuollon ammattihenkilö, joka toimii julkisissa ja yksityisissä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmissä edistäen väestön terveyttä. Suuhygienisti toimii itsenäisesti hänelle kuuluvan vastuunsa puitteissa potilaan hoidossa. Suuhygienisti toteuttaa myös hammaslääkärin laatiman suun terveydenhuollon suunnitelman mukaisia toimenpiteitä, ohjausta ja seurantaa. Suuhygienisti toimii moniammatillisessa työryhmässä perus- ja erikoissairaanhoidossa hoidettavan potilaan suun terveydenhoitotyön asiantuntijana.

Ravitsemusterapeutista voi todeta seuraavaa: Ravitsemusterapeutti työskentelee laaja-alaisesti ihmisen ravitsemuksen parissa. Ravitsemusterapeutin erikoisosaamista ovat kliininen ravitsemus, elintarviketieteet ja ravitsemusterapia. Asiantuntemukseen kuuluu muun muassa energian ja ravintoaineiden tarpeen, vaikutuksen, imeytymisen ja hyväksikäytön sekä puutosoireiden tuntemus. Ravitsemusterapeutti antaa ravitsemusneuvontaa ja suunnittelee potilaille tai asiakkaille yksilöllisiä ruokavalioita sekä seuraa niiden toteutumista. Terveydenhuollossa toimivien ravitsemusterapeuttien työhön kuuluvat lisäksi eri sairauksien vaatimat ravitsemushoidot. Myös terveydenhuollon ravitsemuskasvatus sekä siihen liittyvän aineiston suunnittelu, toteutus ja arviointi sekä täydennys- ja toimipaikkakoulutuksen antaminen ja ravitsemuskysymyksissä työnohjaajana toimiminen kuuluvat työtehtäviin.

Psykologista ja psykologien toimenkuvasta täällä on käyty hiljattain aika pitkä keskustelu, joten en siihen kiinnitä nyt tässä yhteydessä huomiota, vaikka se tuolla luettelossa onkin.

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni tässä on nyt tärkeää pohtia sitä, että kun meillä on tällä hetkellä määrätyt ammattihenkilöt ja heidän antamansa palvelut sairausvakuutuslain piirissä, me uudelleen arvioisimme, ovatko he juuri niitä ammattihenkilöitä, jotka tuottavat vaikuttavia hoitoja, nimenomaan kustannusvaikuttavia hoitoja, eli sellaisia hoitoja, jotka ovat hyödyksi asiakkaalle, potilaalle, ihmiselle, mutta myöskin ovat sen suuntaisia ja sen hintaisia, että niitä kannattaa tuottaa. Kun me tätä arviota teemme, tulisi myöskin arvioida sitä, ovatko myöskin jotkut tämän luettelon ulkopuolisista ammattihenkilöistä sellaisia, jotka tuottavat palveluja, jotka olisivat myöskin kustannusvaikuttavia. Siitä tässä lausumaehdotuksessa on kysymys, että uudelleen arvioitaisiin niitten ammattihenkilöiden palvelut, jotka tuottavat kustannusvaikuttavia palveluja.

Täällä on viitattu siihen, että jotkut näistä ammattiryhmistä, joita tässä on lueteltu täällä salissa tänä päivänä ja tänä iltana, kuuluvat ammattihenkilölainsäädäntöön ja toiset ovat nimikesuojattuja ja toiset ovat rekisteröityjä. Mielestäni se ei ole tässä se päällimmäinen asia, vaan tässä on päällimmäisenä ja tärkeimpänä asiana se, että arvioidaan hoitojen vaikuttavuutta, koska jos me saisimme ne sairausvakuutuslain piiriin, ne niin sanotusti hintansa haukkuisivat elikkä varmasti se raha tulisi takaisin kyllä, kun todetaan, että vaikuttavat hoidot ovat sairausvakuutuslain piirissä.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa herra puhemies! Olen samaa mieltä, mitä ed. Risikko, että nyt tässä ei todellakaan saisi olla päällimmäisenä se, onko nimikesuojattu, laillistettu tai rekisteröity tms., vaan tämä ammatin merkitys hoidossa, ennaltaehkäisyssä jne. Sen vuoksi, kun tässä ed. Risikko nosti esiin näitä muita ammatteja, niin laillistetun hierojan tekemä klassinen hieronta perustuu nimenomaan viimeisimpiin tutkimuksiin elimistön fysiologiasta ja hieronnan manipulatiivisesta vaikutuksesta elimistön toimintaan. Sitähän on paljon tutkittu, mikä hieronnan lievittävä merkitys on lihasperäisiin vaivoihin ja miten se aktivoi elimistöä parantamaan nimenomaan omia mekanismeja, mitä elimistöllä on. Näen tämän kyllä vaikuttavan todella meidän työstäkin aiheutuviin vaivoihimme.

Mutta haluan vielä tässä sanoa, että valiokunnan mietinnössä on siellä lopussa hyvin todettu, että valiokunta pitää tärkeänä, että Kansaneläkelaitos edelleen seuraa lääkekorvausten kehittymistä ja selvittää vaihtoehtoisia keinoja kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Ehkä tämä on sidottu, nivottu nyt näihin lääkekorvauksiin, mutta tähän liittyen, että laajennettaisiin näitä vaihtoehtoisten keinojen etsimisiä kustannusten hillitsemiseksi ja kustannusten kasvun hillitsemiseksi, siksi tämä lausuma.

Tuossa edellisessä puheenvuorossani sanoin, että en nyt tässä yhteydessä kannata ed. Asko-Seljavaaran tätä periaatetta. Näen sen erittäin tärkeänä, mutta kun sieltä puuttuu näitä muita nimikkeitä, niin kuin hieroja, niin sanoin, että sen vuoksi. Haluan tämän vielä saada pöytäkirjoihin, koska itselläni ovat nämä hieroja ja ravitsemusterapeutti ja suuhygienisti olleet semmoisena ykkösenä, että ne tulisi sinne ainakin saada.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Mehän käsittelemme täällä nyt Kelan valtuutettujen toimintakertomusta viime vuodelta, ja etenkin se on todettava, että Kela kokonaisuutena kaikista niistä hallinnossa tapahtuvista uudistuksista, mitä on viime vuosina tehty, on selviytynyt hyvin ja on merkittävä vakuutusyksikkö tässä maassa ja mielestäni tekee kuitenkin virheistään ja puutteistaan huolimatta hyvää työtä ja on onnistunut tehtävässään hyvin.

Täällä on noussut nyt tässä keskustelussa ikään kuin päällimmäiseksi tämä lausumaehdotus, ja kun haluaa valtion, yhteiskunnan menoja lisätä, niin totta kai tähän pitäisi ottaa nuo mukaan. Kovasti miellyttää tässä psykologit ensimmäisenä. Kyllä olen myös ed. Rauhalan kanssa aivan samaa mieltä ja hierojaa säännöllisesti käyttävänä voin todeta, että kyllä siitä apua on ja varmasti on monia muitakin. Jollain tavalla tuntuu ihmeelliseltä, että tämän Kelan kertomuksen yhteydessä — sinänsä totta kai sairauksia voi ja pitää käsitellä, mutta tähän on liitetty nyt lausumaehdotus ja tästä tehdään päällimmäinen kysymys. Oli kyllä todella mielenkiintoista kuulla ed. Virtasen puheenvuoro ja perustelut, miksi hän ei ole voinut yhtyä tähän lausumaan. Kyllä minä voisin täältä todella ottaa yksittäiset tapaukset, kuten esimerkiksi psykologit ovat tuossa pitkään puhuneet ja vaatineet päästä Kelan korvauksen piiriin, mutta minä luulen, että näiden asioiden käsittely on jossakin muussa yhteydessä eikä tämän Kelan kertomuksen käsittelyssä.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Mielestäni hieronta pitää saada Kelan korvauksen piiriin. Siitä on kokemuksia. Voin vakuuttaa, että hieronnalla on myönteisiä vaikutuksia ihmisten työkuntoon. Työpaikalla, missä toimin ennen kuin tulin kansanedustajaksi, olin siellä 12 vuotta päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna, siellä saatiin hieronta niin, että työnantaja korvasi hieronnasta 50 prosenttia, kun laillistetun hierojan luona kävi. Kahden vuoden jälkeen, kun tämmöinen kokeilu aloitettiin, työpaikan työterveyslääkäri totesi, että kokeilua jatketaan ja työnantajalla on myönteisiä kokemuksia tästä ja on paljon säästynyt kalliimpia fysioterapiahoitoja. Minulle sen työpaikan ihmiset, siellä oli monta sataa ihmistä töissä, vakuuttivat, että he saavat apua siitä. Tällainen työpaikka, missä tehdään paljon vaihdetyötä ja lihasjännityksiä ja muita on, olisi yksi tapa säästää Kelan rahoja ja saattaa tämä Kelan korvausten piiriin. Itse olen tehnyt siitä viime eduskuntakaudella lakialoitteen. Kaikki olivat hyvin myötämielisiä asialle, mutta sitten kun piti tulla päätökseen, kerrottiinkin, että ei ole rahaa. Mutta minä luulen, että tässä rahaa säästyy enemmän kuin menee.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Pyrin keskittymään siihen, mutta toivottavaa on, ettei se raja tule juuri minun kohdalleni, koska aika laajasti on täällä asiaa käsitelty.

Arvoisa puhemies! Keskityn kannattamaan kansanedustaja Kankaanniemen puheenvuoroa ja sen vuoksi perustelen asiaa.

Pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelmassahan oli eläkkeiden tarkistuksen osalta ainoastaan yksi maininta, ja se oli, että vuonna 2006 kansaneläkettä korotetaan ja kustannusvaikutukset otetaan huomioon ja että myös siihen kytköksissä olevat sosiaalietuudet nousevat. Me oppositiopuolella olemme luoneet paineita koko ajan siihen suuntaan, että näitä korotuksia pitäisi tehdä aikaisemmin, mutta emme ole tällaiseen toimintaan tukea hallituspuolueilta saaneet. Esimerkiksi kokoomus esitti aikaisemmin, että pitäisi tehdä selvitys siitä, miten eläkeläisten ostovoima turvataan, mutta sekin kaatui täällä äänestyksessä. Aivan merkillepantavaa on, että siellä oli myöskin keskustapuolue, joka oli ennen vaaleja antanut kovia lupauksia. Mutta kovien paineiden alla hallitus teki sitten ehdotuksen kansaneläkkeen korottamisesta 7 eurolla, ja sitä mainostettiin tuolloin tasokorotukseksi, jota se ei suinkaan ollut, vaan esimerkiksi alkoholiveron alentaminenhan vei pohjan pois siltä korotukselta.

No, näistä perusteluista johtuen minä kannatan ed. Kankaanniemen ehdotusta lämpimästi eli: "Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskuntakäsittelyyn esityksen kansaneläkkeiden tasokorotuksesta kansaneläkkeen varassa elävien tulotason jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi ja ostovoiman vahvistamiseksi." Teen kannatuspuheenvuoroni juuri sen vuoksi, että se on aika lailla sanasta sanaan sama, mitä kokoomus on yrittänyt jo aikaisemmin viime vuoden puolella.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Liittyen nyt tähän Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomukseen haluan todeta, että tämä on ansiokas toimintakertomus, ja kaikki tuki valtuutetuille ja kiitokset! Erityisesti olen ilahtunut siitä, että Kansaneläkelaitos on lisännyt tutkimusta. Jos katsoo täällä esimerkiksi liitettä kolmonen sivulla 13, niin täällä on "katsaus tutkimustyön keskeisistä tuloksista ja havainnoista vuonna 2004". On erittäin hyvä, että tehdään tutkimuksia ja päätökset perustuvat tutkittuun tietoon ja että päätökset ovat näyttöön perustuvia. Sitähän me tietysti haluaisimme, että myöskin poliittiset päätökset olisivat näyttöön perustuvia. Tässä on esimerkki erinomaisesta kertomuksesta: tutkittuun tietoon perustuvia päätöksiä.

Valto Koski /sd:

Arvoisa puhemies! Kelan valtuutettuna vähän tulee kysyneeksi tämän keskustelun jälkeen, mikä tämän kertomuksen tarkoitus oikein loppujen lopuksi on, kun sitten Kelan valtuutettuna voin sanoa, että me olemme nähneet tosi paljon vaivaa, että eduskunta saisi semmoisen käsityksen Kelan toiminnasta tämän hallintouudistuksen jälkeisessä tilanteessa, että se voisi reagoida niihin mahdollisiin epäkohtiin, joita siellä on, taikka sitten parhaassa tapauksessa todeta, niin kuin itse olen todennut, että Kela on toiminut moitteettomasti. Aina kun on isot määrät etuuksia käsiteltävinä, on mahdollisuus, että joku asia ei kulje, niin kuin jokainen edellyttää.

Sitten toisekseen tähän muuhun puoleen, josta tässä nyt pääosin on keskusteltu, täytyy nyt todeta, että kyllähän Kansaneläkelaitos omatoimisesti on valtavan paljon näitä epäkohtia havaitessaan edistänyt lainsäädäntöä, johon muun muassa tämä keskustelu sillä tavoin voidaan liittää, eikä tässä ole epäselvyyttä.

Toisekseen sitten vielä, kun tämän keskustelun sisältöä lopuksi analysoin, niin minusta tuntuu siltä, että eihän tässä ole kellään mitään epäselvyyttä tämän lausumaehdotuksen ammattiryhmien tarpeesta eikä niiden kyvystä eikä muusta. Tässä näyttää olevan kysymys kokonaan periaatteesta, kuuluuko tämä tämän asian käsittelyn yhteydessä esiteltäväksi vai ei, ja sitten täytyy nimenomaan kysyä tosiaan, kuuluuko vai ei. Itse olen sitä mieltä, että ei kuulu.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemen lausumaehdotus on, että kansaneläkkeisiin pitäisi tehdä tasokorotus. Siitähän on monia esityksiä ollut tällä eduskuntakaudella, mutta ne eivät ole menneet eteenpäin. Mielestäni myös 7 euron tasokorotus, minkä hallitus teki, ei ole tasokorotus, koska viinan hinnan vero sen kuittasi pois. Pelkällä kansaneläkkeellä eläviä Suomessa on kumminkin yli 100 000, ja he ovat usein naisia, jotka sodan jälkeen tekivät kovia töitä ja hoitivat lapsia, mutta kukaan ei muistanut maksaa heille palkkaa, josta he olisivat saaneet työeläkettä. Se olisi kädenojennus näille pienellä eläkkeellä oleville, jotka pääsääntöisesti ovat naisia, jotka pelkällä kansaneläkkeellä elävät. Tässä toivoisi hallituksen nyt antavan kädenojennuksen näille pientä eläkettä saaville ihmisille.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Mikäli olen oikein havainnut, tässä on kysymys Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomuksesta menneeltä vuodelta. Kun tässä yhteydessä katsoo tätä ponsitehtailua, ei voi muuta kuin ulvahtaa, kuten kansanedustaja Tuulikki Ukkola, liberaali, totesi aikoinaan, että "on se kauheaa, kun politiikka on tullut jo eduskuntaankin".