Täysistunnon pöytäkirja 73/2011 vp

PTK 73/2011 vp

73. TIISTAINA 22. MARRASKUUTA 2011 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2012 talousarvioesityksen (HE 59/2011 vp) täydentämisestä

 

Valtiovarainministeri  Jutta  Urpilainen

Arvoisa herra puhemies! Maailman, Euroopan ja Suomen taloudessa on harmaita pilviä taivaanrannassa, tämän olemme totta todenteolla huomanneet. Epävarmuus on suurta ja jaettavana on valitettavasti enemmän niukkuutta kuin mitään muuta. Nyt suuruusluokaltaan pienetkin toimet, jotka ovat meidän omissa käsissämme, täytyy tehdä järkevästi ja oikeudenmukaisella tavalla.

Esittelenkin seuraavaksi hallituksen esityksen vuoden 2012 talousarviota täydentäväksi hallituksen esitykseksi. Kyse on tietenkin ennen kaikkea teknisestä käsittelystä, jossa tehdään tarkennuksia tulo- ja menoarvioihin kertyneiden tietojen tai muiden muutosten perusteella. Vaikean taloustilanteen keskellä suunta on kuitenkin selvä: otamme vähemmän velkaa ja teemme niukoista resursseista huolimatta muutamia todella tärkeitä ja oikeudenmukaisia päätöksiä.

Arvoisa puhemies! Kokonaisuudessaan varsinaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi nettomääräisesti 90 miljoonalla eurolla. Suurinta korotusta esitetään arvonlisäveroarvioon, noin 87 miljoonaa euroa. Tämä johtuu juuri arvioitua suuremmista kertymätiedoista ja tuloarvioon tehtävästä teknisestä korjauksesta. Myös tupakkaverokertymän ja niin sanottujen sekalaisten tulojen arviota esitetään korotettavaksi. Työmarkkinoilla työstettävään kokonaisuuteen liittyen on tietenkin vielä varauduttava siihen, että vielä myöhemmin tänä syksynä saatetaan antaa toinen talousarviota täydentävä esitys. Lisäksi siihen saattaa liittyä muita tuloarviomuutoksia. Näihin palataan myöhemmin, mikäli vakautta ja ennakoitavuutta tuova, kattava työmarkkinasopimus saa-daan aikaiseksi.

Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksen määrärahoihin esitetään 57 miljoonan euron nettovähennystä, eli yhdessä aiemmin mainitsemani tuloarvioihin tehtävän 90 miljoonan lisäyksen kanssa täydentävä esitys on 147 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja vähentää näin vuoden 2012 velanottoa. Näin on tietysti tehtävä, velkaantumista on hillittävä kaikin keinoin. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2012 ehdotetaan 6,9 miljardia. Vuoden 2012 kehystaso on tarkistusten jälkeen 42 198 miljoonaa euroa eli 85,5 miljoonaa euroa aiempaa esitystä vähemmän. Voidaan siis todeta, että vuonna 2012 pysytään kohtuullisella tasolla myös kehysten suhteen.

Arvoisa puhemies! Haluan erityisesti nostaa esille kolme tärkeää asiaa, joihin puutumme tällä täydentävällä esityksellä. Ensimmäinen on paljon eduskunnassakin keskustelua herättänyt rintamaveteraanien kuntoutus. Sotiemme veteraanit ja itsenäisen Suomen arkkitehdit rakensivat meille hyvän elämän perustaa. Nyt esitämme 4 miljoonaa euroa lisäystä rintamaveteraanien kuntoutukseen pääsyn turvaamiseksi. Tämä hyvin tärkeä menolisäys rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuoton arvioitua suuremmalla kasvulla. Veteraanien tukemiseksi on esitetty muitakin toimia. Pidimme nyt tärkeimpänä lisätä paukkuja varsinaiseen kuntoutukseen, jota veteraanijärjestöt ovat itsekin toivoneet.

Toinen tärkeä asia, joka laitetaan täydentävällä esityksellä kuntoon, on lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta. Nyt esitämme, että valtion rahoitusta lisätään 10,7 miljoonaa euroa jo aiemman rahoituksen lisäksi, ja tällä varmistetaan tämän tärkeän toiminnan tulevaisuus. Nyt saadaan myös lisäaikaa miettiä kuntoon kestävä rahoitusmalli koko vaalikauden ajaksi ja siitä eteenpäin.

Kolmas, mutta ei missään nimessä vähäisin asia, puhemies, jonka haluan aivan erityisesti nostaa esiin, on sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan vaikean tilanteen helpottaminen. Me tiedämme kaikki, että erilaisiin sosiaaliturvapäätöksiin pettyneet ja niistä valittaneet kansalaiset ovat jo vuosia joutuneet odottamaan epäinhimillisen pitkiä aikoja ratkaisuja. Tämä on jo puhtaasti kansalaisten oikeusturvan kannalta ollut merkittävä ongelma ja epäkohta.

Nyt hallitus, etsittyään mahdollisimman kestävää tapaa auttaa Somlan tilannetta, esittää sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenoihin yli 1,1 miljoonan euron lisäystä, millä mahdollistetaan 13 määräaikaisen viran perustaminen valitusruuhkaa purkamaan. Tämä on hyvin tärkeä päätös, jota uskon myös jokaisen eduskuntapuolueen täällä eduskunnassa tukevan. (Matti Saarinen: Tosi hyvä päätös!)

Nämä vuoden 2012 talousarviota täydentävän hallituksen esityksen toimet eivät varmasti mullista maailmaa, mutta monen yksittäisen suomalaisen elämää ne kuitenkin helpottavat merkittävästi. Hallitus jatkaa näin niitä oikeudenmukaisuuden toimia, joilla vaikean taloustilanteen oloissakin helpotetaan heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten tilannetta.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tässä on pyydetty vastauspuheenvuoroja, joten mahdollistetaan asiasta lyhyt debatti.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Odotukset olivat korkealla, kun hallitus ilmoitti täydentävänsä ensi vuoden talousarvioesitystä. Valitettavasti esitys on pettymys, koska te ette millään tavalla reagoi heikentyneeseen taloustilanteeseen. Hallituksen tulevaisuus näyttää sumuisalta. Te levittelette käsiä, Euroopassa tapahtuu sitä ja tätä. Miksi ette tee niitä kotimaista kasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä edistäviä toimia, jotka ovat täysin teidän käsissänne ja joita keskusta esimerkiksi viime viikolla konkreettisessa kasvuohjelmassaan esitti?

Toinen kysymys. Te puhuitte äsken kauniisti veteraanien rahojen nostosta. Hyvä, että tässä kohtaa meidän oppositiosta antamamme kritiikki tuotti tulosta, (Ben Zyskowicz: No ei se siitä johtunut!) mutta kysyn: Nyt te Raha-automaattiyhdistyksen tuotoilla lisäätte ensi vuodelle veteraanien kuntoutusrahaa. Mutta puututteko siihen perusongelmaan, liian alhaisiin kehyksiin, vai onko sama näytelmä esillä ensi syksynä?

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pitää tietysti tervehtiä myönteisesti sitä, että rintamaveteraanien kuntoutukseen saadaan 4 miljoonaa euroa lisää siihen nähden, mitä pohjaesitys hallituksella oli. Tästä varmasti kiitos kuuluu paitsi aktiivisille veteraanijärjestöille myös opposition aktiiviselle toiminnalle. Tietysti sehän, mitä veteraanijärjestöt itse ovat halunneet ja esittäneet, että nämä määrärahat nostettaisiin vuoden 2010 tasolle, ei tässä kuitenkaan vielä toteudu. Perussuomalaiset ovat tehneet tästä talousarvioaloitteen, eli että 8 miljoonaa euroa pitäisi lisätä tähän pohjaesitykseen nähden. Siitä puuttuu vielä puolet. Epäilenpä vain, että tämä 4 miljoonaa euroa ei kuitenkaan tule vielä välttämättä riittämään siihen, että kaikki ne rintamaveteraanit, jotka haluavat laitoskuntoutukseen, tulisivat sitten pääsemään sinne vuosittain. Eli vielä pitäisi meidän mielestämme lisätä tätä määrärahaa.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä keskustan kannattaisi nyt vähän aikaa malttaa. Teidän 8 miljardin velkaperintönne, Kreikan 890 miljoonan euron meidän vero- ja velkarahojemme käytön jälkeen te ette näe, miten vakavassa tilanteessa tämä hallitus pyrkii varmistamaan julkisen talouden kestävyyttä ja kuitenkin puuttuu arjen kipupisteisiin, kuten veteraanien kuntoutukseen, sosiaalipuoleen, ja muun muassa vihdoin Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksesta saadaan olennainen turvallisuusjärjestelmän osa, pelastushelikopteritoiminta, vakautettua. Tässä on hyvin tärkeätä, että hallitus, samoin kuin eduskunnan hallituspuolueet, pitää nyt huolen siitä, että kasvu- ja vipuvaikutukset talouden ja työllisyyden puolella pidetään pienissäkin asioissa nyt tarkasti esillä ja myös tämän kriisin sosiaalisten vaikutusten pehmentämiseen ollaan jatkossakin valmiita.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä keskustan eduskuntaryhmälle täytyy sanoa se, että kyllä käsitteillä olevassa koko ensi vuoden talousarviossa ovat aivan oikeat painopisteet, kuten täällä valtiovarainministerikin totesi. Me laitamme taloutta tasapainoon, teemme toimia, että syntyy uusia työpaikkoja, mutta myöskin huolehdimme kaikkein heikoimmassa asemassa olevista.

On erinomaista, että tässä täydentävässä budjetissa näin itsenäisyyspäivän alla muistamme niitä veteraaneja, jotka mahdollistivat itsenäisen isänmaan. Veteraanien kuntoutukseen tulee lisää voimavaroja, myöskin niille henkilöille, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan jonot ovat olleet todella häpeäpilkku, niihin tulee lisää voimavaroja. Myöskin lääkäripelastushelikopteriasian rahoitus saatiin kuntoon.

Näin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, kun tehdään säästöjä, näin sosiaalisesti oikeudenmukaiset lisäykset toivotan tervetulleiksi tähän budjettiin, jota eduskunta parhaillaan käsittelee.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluaisin kiittää valtiovarainministeriä näistä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan rahoista. Olisin kiittänyt vielä enemmän, jos ne olisivat olleet varsinaisessa budjetissa eivätkä vasta tässä, koska näytti siltä tässä välillä, että ne ovat sieltä poistumassa. Tästä syystä me kaikki olemme, kuten tekin totesitte, yksimielisiä siitä, että muutoksenhaku pitää saada sellaiseen tilaan, että omista päätöksistään valittavat eivät kohtuuttoman kauan joudu odottamaan perustavaa laatua olevia rahojaan.

Tämä koko Somla-asia pitäisi saada siihen kuntoon, että valituksia käsitellään pysyvällä virkamiehistöllä eikä tilapäisin rahoin palkatulla tilapäisellä työvoimalla. Vain sillä tavalla voidaan päästä siihen, että asia tulee lopultakin oikeaan kuntoon monien vuosien jälkeen.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen aseman määritteleminen tässä syvenevässä kansainvälisessä talouden kriisissä on äärimmäisen tärkeää. Siihen liittyy se, että meillä eduskunnassa olisi tieto siitä, mitkä ovat Suomen kokonaisvastuut Euroopan keskuspankin, Euroopan rahoitusvakausvälineen ja Euroopan vakausmekanismin suhteen. Jätimme 14.10. kirjallisen kysymyksen, jossa sanatarkasti kysyimme seuraavaa: "Aikooko hallitus teettää puolueettoman selvityksen euroalueen talouskriisiin liittyvistä Suomen valtion kaikista sitoumuksista ja riskeistä ja toimittaa selvityksen eduskunnan käyttöön?" Itse asiassa emme ole saaneet tuota vastausta, vaikka määräaika on mennyt jo aikoja sitten umpeen. Kysyn vielä yhden kerran: aikooko hallitus teettää tällaisen selvityksen? On aivan kestämätön tilanne, jos edes eduskunta ei tiedä sitä, mihin kaikkeen me olemme sitoutuneet.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitokset sinne, minne kuuluu, siitä, että valtionvelan määrä on 200 miljoonaa pienempi kuin tähän asti on kerrottu. Mutta kysymys kuuluu, kun katselin tässä, että 2012—2015 valtionvelan koron määrä nousee neljässä vuodessa 57 prosenttia eli 1,25 miljardia: johtuuko tämä siitä, että ensi vuoden jälkeen otetaan enenevässä määrin velkaa, maksetaan entistä suurempaa korkoa?

Toinen asia, mistä olen huolestunut, on se, että opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahat neljän vuoden aikana tipahtavat 200 miljoonaa, liikenne- ja viestintäministeriön 124 miljoonaa, sosiaali- ja terveystoimen 289 miljoonaa. Onko tämä homma niin, että meille tärkeiden yhteiskunnallisten asioiden, vähäväkistä kansaa koskevien asioiden, menoja tullaan jatkossa vähentämään mutta sen sijaan sitten lainamäärää korotetaan?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsittelyn pohjana on täydentävä budjettiesitys, ja täällä käydään keskustelua siitä, mitä tehtiin vuosi tai kaksi sitten. Ennen tätä esitystä käsittelyn pohjana oli hallituksen talousarvioehdotus, joka lähti siitä, että veteraaneilta leikataan 4 miljoonaa euroa. Oppositio moitti tätä ankarasti, ja nyt kiitos hallitukselle, joka on ottanut opiksi tästä moitteesta.

Yleisperustelun täydentämisessä todetaan, että kansainvälisestä kehityksestä johtuen Suomessa kehitys on hidastunut ja heikentynyt. Politiikkaa pitää tehdä ajassa. Kuitenkaan tämä täydentämisesitys ei pidä sisällään sellaisia toimia, joilla tätä aikaistamista voitaisiin toteuttaa niin, että investointeja, verotuloja ja muita valtion tuloihin vaikuttavia tekijöitä voitaisiin käynnistää. Sen tähden jäänkin kysymään: miksi hallitus ei ole tehnyt niitä? Politiikkaa pitää tehdä ajassa.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kymmenettuhannet veteraanit pahoittivat mielensä siitä, että kuntoutusmäärärahoja ilmoitettiin alennettavan. Nyt niitä korotetaan. Tulee kyllä mieleen, että hallitus ikään kuin käyttää veteraaneja hyväkseen ja taktikoi tässä asiassa joulun ja itsenäisyyspäivän alla. (Välihuutoja) Hyvä niin, se on kuitenkin yhteinen lähtökohta ja yhteinen tavoite. Tässä mielessä se on oikeansuuntaista.

Arvoisa valtiovarainministeri, talouden tila on heikkenemässä kaiken aikaa. Tämä täydennysesitys tuo siihen vaan tiettyä kosmetiikkaa mutta ei todellakaan niitä talouden dynaamisia voimavaroja, mitä nyt tarvittaisiin. Kysynkin teiltä: kun vuosi vaihtuu, niin kauanko menee siihen, että hallitus joutuu oikeasti puuttumaan nyt käsitteillä oleviin talousarvioesityksiin niin, että meidän taloutemme linjaa pysytään oikaisemaan, jotta Suomi pärjää tulevina vuosina? Me olemme lähestymässä sitä kriisin rajaa.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Urpilainen täällä hehkutti, että huolehditaan niistä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Se on ihan oikea lähtökohta, mutta se vaan, että te huolehditte aika valikoiden. Ja on pakko nyt kysyä, kun ministeri viittasi myöskin tupoon, ollaanko sitten maataloudelle tekemässä tuloratkaisua, koska muuten te, jos ette tee tuloratkaisua, leikkaatte maataloudelta 5 prosenttia suoraan viljelijöiden tulosta tilanteessa, jossa elinkeino on erittäin suuressa kannattavuuskriisissä. Kaikki puhuvat tässäkin salissa suomalaisesta ruuasta kauniisti, mutta päätökset puuttuvat siitä, että viljelijöiden toimeentulo olisi turvattu. Silloin me tarvitsemme myöskin maatalouden tupon. Eli kysymykseni kuuluu: aikooko hallitus tehdä myöskin maataloudelle tupon?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää veteraanien kuntoutukseen 4 miljoonaa euroa lisää, ja edustaja Tiilikainen kertoi meille, että se on keskustan ansiota. Edustaja Tiilikainen, oli tahditonta, etten sanoisi suoraan hävytöntä, että te yrititte tämän asian ottaa keskustan piikkiin. Kunnia ja kiitos tästä määrärahalisäyksestä kuuluu veteraanijärjestöjen ja ennen kaikkea veteraanien itsensä aktiivisuudelle, kun he hyvin näkyvästi ja kuuluvasti toivat viestin tänne eduskuntaan, valtiosaliin siitä, että tätä määrärahaa tulee korottaa.

Toinen asia. Edustaja Mustajärvi kysyi ihan ymmärrettävästi Suomen kokonaisvastuiden perään tässä Euroopan velkakriisissä. Pitää kuitenkin muistaa, että näitä vastuita on otettu vain ja ainoastaan sen takia, että voitaisiin yrittää pelastaa Suomen taloutta vielä huonommilta seurauksilta, jos tämä kriisi hallitsemattomasti leviäisi.

Euroopan parlamentin puhemiehen Jerzy Buzekin vierailu

Puhemies Eero Heinäluoma:

Arvoisat edustajat! Ilmoitan, että Euroopan parlamentin puhemies Jerzy Buzek seurueineen on saapunut seuraamaan täysistuntoa. Toivotan kansanedustajien puolesta Euroopan parlamentin puhemiehen Jerzy Buzekin seurueineen tervetulleeksi. (Suosionosoituksia)

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ikävä taas kerran seurata tätä tennismatsiottelua, mitä käydään tässä salissa aina, kun käsitellään ensi vuoden budjettia. Ihmettelen edelleen sitäkin, kun edustaja Kalli sanoi, että hallituksen pitää elää ajassa ja tehdä päätöksiä ajassa. No, kyllähän me tietenkin voimme katsoa lähihistoriaan, mitä on tapahtunut edellisellä kaudella, kun valtionvelka pääsi kasvamaan 52 miljardista liki 90 miljardiin. No, eikös se hallitus elänyt sitten ajassa? Jos me olemme rehellisiä, niin kyllä me kaikki ymmärrämme sen, että me elämme erittäin vaikeassa toimintaympäristössä. En hetkeäkään epäile, etteikö edellinen hallituskin olisi yrittänyt parhaansa, ja tämäkin hallitus pyrkii tekemään parhaan kykynsä mukaan sellaisia ratkaisuja, jotka palvelisivat tätä maata ja meidän kansalaisiamme.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Urpilainen, te olette monesti korostanut, että hallitus tekee arvovalintoja. Keskusta omassa vaihtoehdossaan olisi ottanut miljoona euroa päivässä vähemmän velkaa. Me olisimme antaneet vähemmän veronkevennyksiä suurituloisille ja sillä varmistaneet palveluitten — päivähoidon, koulun, terveyspalveluiden ja vanhustenhuollon — rahoituksen. Me olisimme ottaneet enemmän kansainvälisten suuryritysten keinottelua rajoittamalla ja ohjanneet sen suomalaisten pienyrittäjien hyväksi ja siemenrahoiksi alueellisiin investointeihin. Me olisimme olleet valmiita verottamaan kovemmin kerskakulutusta, jotta voisimme velkaantua vähemmän. Me olisimme antaneet kädenojennuksen myös pienten lasten vanhemmille, joille te käännätte selkänne ohjaa-malla kaiken sosiaalipoliittisen liikkumavaran vain työttömyyskorotuksiin. Tämä on arvovalinta, kuten olette monesti todennut, valtiovarainministeri Urpilainen.

Heli  Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liian pitkään vireillä ollut hanke lääkäri- ja pelastuskoptereiden valtiollistamiseksi saadaan vihdoin nyt aikaan, kiitos siitä hallitukselle ja erityisesti ministeri Maria Guzenina-Richardsonille, joka taisteli nämä rahat vihdoin sinne budjettiin. Tästä on kirjauksia ollut useammin, ja viime hallituskaudella ei oikeasti saatu sitä aikaan, mitä kopteriyhdistyksissä odotettiin, odotettiin ja odotettiin. Mentiin väliaikaisratkaisulla eteenpäin ja ennen kuin tämä täydentävä esitys saatiin, pahin pelko oli se, että 2—3 tukikohdalla mennään ensi vuonna. Se olisi ollut kaikkein kauhein malli. Olisi pitänyt löytää kenties väliaikaisratkaisu jälleen siihen, miten rahoitetaan se, että useampi kopteri pysyy ilmassa.

Mutta kysyn nyt sitä — nyt kun nämä rahat on saatu ja tästä eteenpäin mennään, toivotaan, että tässäkin taloudellisessa tilanteessa nämä kopterirahat saadaan turvattua tulevaisuudessakin — miten turvataan tämä vuodenvaihteen ylimenokausi siltä osin, koska tiedän, että koptereiden kilpailutus on yhä vaiheessa, siihen menee oma aikansa, tukikohtien vuokrat ja kaikki. Onko tähän ylimenokauteen varauduttu toiminnallisesti?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edustaja Tiilikaiselle toteaisin, että teidän kolmen vuoden perintönne kolmelta viime vuodelta on -25 miljardia. Sen verran velkaannuitte, kun teillä oli pääministeri. Ja nyt tämän täydentävän esityksen jälkeen velanottotaso teidän vaihtoehtobudjettinne ja hallituksen esityksen välillä on suurin piirtein sama. Kukaan ei pysty velanottoa ensi vuonna arvioimaan sillä tarkkuudella, että jos tässä on 100—150 miljoonaa enää eroa. Silloin on turha hurskastella.

Kiitos hallitukselle, se otti lusikan kauniisti käteensä tietoisena myös siitä, että eduskunta olisi lisännyt veteraaneille määrärahaa ja myöskin hoitanut tämän lääkärihelikopteriasian.

Hämmästelen sitä, että keskustalla on näin ääretön halu politisoida veteraanien tarpeet. Kyllä täällä eduskunnassa on ollut veteraanipuolue aina; me olemme täällä lisänneet niitä määrärahoja aikaisemminkin.

Valtiovarainministeri Urpilainen, totesitte, että horisontissa on harmaita pilviä. Minun mielestäni siellä on mustia pilviä ja ne lähestyvät Suomea. Voisitteko päivittää tämän hetken velkaisuusastenäkymää ja sen tulevaisuutta?

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aika asiatonta kaataa kansainvälisen talouslaman tuomaa talouskuoppaa edellisen hallituksen piikkiin. Kyllä se valtio varmaan olisi velkaantuneessa tilassa, olisi ollut minkä värinen hallitus tässä maassa tahansa. Nyt oleellista on, miten mennään tästä eteenpäin. Keskustan budjettivaihtoehto ottaa velkaa vähemmän kuin hallituksen budjettivaihtoehto, mutta työsarkaa siinä on varmasti meille kaikille. Tästä huolimatta kyllä varmasti joka euro, joka menee veteraaneille, on ansaittu ja perusteltu euro.

Mutta, arvoisa puhemies, kun valtiovarainministeri sanoi, että panostetaan heikoimmassa asemassa oleviin, niin olen kyllä erittäin huolissani asunnottomien tilanteesta. Täällä kävi juuri lähetystö kertomassa siitä, että hallitus aikoo leikata Kaste-ohjelman rahoitusta useilla miljoonilla euroilla. Vuonna 2007 saatiin erittäin hyvät kirjaukset asunnottomuuden poistamiseksi ja sen jälkeen on tehty hyvää työtä viime hallituksen aikana ja on päästy eteenpäin. Mutta nyt tulee ensimmäinen kova ja iso ja vakava takapakki tässä suhteessa. Asunnottomia jätetään käytännössä pakkasyöhön, ja hallitus kääntää selkänsä asunnottomille. Aiotteko te todella hiljaa hyväksyä tämän kehityksen, vai voiko hallitus puuttua tähän, kun puhutaan niistä ihmisistä, jotka ovat todella heikoimmassa asemassa tässä yhteiskunnassa?

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On aivan selvää, että eduskunta tervehtii ilolla tätä hallituksen esittämää täydentävää talousarvioesitystä. Erityisesti varmasti meitä kansanedustajia lämmittää tämä jo monessa puheenvuorossa esiin noussut lisä rintamaveteraanien kuntoutukseen ja näihin voimavaroihin. Se on erinomainen asia.

Toinen erittäin tärkeä asia on pelastushelikopteritoiminnan turvaaminen. Siitä myös kiitos hallitukselle, että tämä tärkeä toiminta todella näin korkealle arvostetaan, että siihen lisämäärärahat löytyivät. Kannan asiasta kuitenkin samalla tavalla huolta kuin edustaja Paasio omassa puheenvuorossaan, että kun nyt tulee tällainen siirtymävaihe, jossa tästä aiemmasta yhdistysvetoisesta toiminnasta siirrytään sitten sairaanhoitopiirien järjestämään toimintaan, niin kun tiedetään, että esimerkiksi meillä tuolla Lapissa pitkien etäisyyksien maakunnassa pelastushelikopterit aivan konkreettisesti päivittäin pelastavat ihmishenkiä, estävät ihmisiä vammautumasta vakavasti, niin on aivan välttämätöntä, että tähän toimintaan ei tule päivänkään keskeytystä. Kun meillä on todella peruspalveluministeri myös paikalla, niin haluaisin kuulla, että onhan todella näin, että tämä toiminta ei päiväksikään keskeydy nyt tässä siirtymävaiheessa.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä asia, että hallitus luopui veteraanien rahoituksen leikkauksesta. Tätä veteraanien kuntoutusrahakysymystä ei pidä todellakaan politisoida, vaan sen pitää olla koko eduskunnan yhteinen asia, eikä se saa olla myöskään kehysasia, vaan kunniavelka-asia.

Puhemies! Sitten edustaja Sarkomaa oli hyvin iloinen tästä hallituksen esityksestä. Tämä on hienoa, että kokoomus on nyt tullut SDP:n linjalle täällä talous- ja työllisyyspolitiikassa, yrittäjyyspolitiikassa. Vielä keväällä teillä oli paljon isänmaallisempi linja suomalaisen yrittäjyyden vahvistamiseksi, mutta nyt te olette tulleet valtiovarainministerin ja SDP:n linjalle. Voi sanoa näin, että suurin piirtein kaikki on nyt sitten hallitusohjelmaneuvottelujen jälkeen aivan sillä tavalla kuin SDP on halunnut, ja tästä pitää tietysti onnitella SDP:tä ja SDP:n puheenjohtajaa, valtiovarainministeriä, ja todeta, että kyllähän tämä pääministerin paikka tietysti oli arvokas asia, josta kannatti maksaa hinta. Myös nämä tukipuheenvuorot ovat aivan ilahduttavaa kuunneltavaa täältä salin toiselta laidalta. Mutta valitettavasti talouskasvu, työllisyys, yrittäjyys jäivät taustalle, kun tällainen esitys (Puhemies: Aika!) meillä on käsiteltävänä.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totesin puheenvuorossani sen, että hallituksen linja on se, että talous pitää laittaa tasapainoon ja paukut pitää laittaa siihen, että työtä ja yrittäjyyttä tulee. Mutta sanon sen, että kannustan kyllä hallitusta siihen, että se, mitä yrittäjyydestä hallitusohjelmassa on luvattu, ylitetään, ja uskon, että tästä myöskin keskusta on samaa mieltä.

Mutta sanon kyllä keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajalle, että kun sanoitte, että hallitus kääntää selkänsä lapsiperheille, niin se ei kyllä pidä paikkaansa. On erinomaista, että työttömien lapsiperheiden työttömyysturvaa, peruspäivärahaa nostetaan, asumistuen parannukset pureutuvat sinne kaikkein köyhimmille lapsiperheille, myöskin toimeentulotukeen, erityisesti yksinhuoltajille, jotka ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa, tulee lisäystä. Kyllähän keskustan vastalauseessa, teidän vaihtoehtobudjetissanne, siellä Sakari Sairaanhoitajan ja Oili Opettajan taskussa kädet on, niin että kyllä täällä helsinkiläinen lapsiperhe miettii, kun te verotatte heidät aivan kuralle. Teidän esityksennehän kiristäisi ihan tavallisten keskituloisten verotusta. Siitä kyllä olen huolissani. Te käännätte kyllä palkansaajalapsiperheille selkänne ja aika kovaa kyytiä.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Vielä vastauspuheenvuorot edustajille Tiilikainen ja Viitanen ja sen jälkeen ministeri Urpilainen.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime kaudella keskustan vaatimuksesta pienimmät isyys-, äitiys- ja vanhempainpäivärahat nostettiin viimein työmarkkinatuen tasolle. Myös kokoomus oli siitä oksia ottamassa ja kehumassa tätä liikettä ennen vaaleja. Nyt me emme ole hallituksessa. Mitä te teette? Te korotatte kyllä työmarkkinatukea, hyvä niin, mutta samalla te jätätte pienimmät äitiysrahat jälleen 100 eurolla taakse. (Antti Kaikkonen: Voiko olla totta?) Kun työmarkkinatuella oleva nainen synnyttää ja siirtyy äitiyslomalle, hänen tulotasonsa romahtaa yli 100 eurolla jatkossa. Tämä on arvovalinta: te olette halunneet asettaa oman lapsen hoitamisen vähempiarvoiseksi kuin työttömänä työn hakemisen. Tämä on arvovalinta. En olisi uskonut sitä kokoomukselta. Toisilta hallitusryhmiltä olisin sitä voinut ennemminkin odottaa. (Antti Kaikkonen: Voiko tämä olla tottakaan?)

Puhemies! Vieläkään, vaikka te löydätte 60 miljoonaa lisää rahaa tähän...

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ja nyt, arvoisa edustaja, aika on täynnä!

Puhuja:

...täydentävään esitykseen, ette poista tätä epäkohtaa. Miksi?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Haluaako joku salin tältä laidalta vastata? — Edustaja Zyskowicz. (Antti Kaikkonen: Pystyykö kukaan?)

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Keskusta jatkaa tätä propagandaa siitä, että on se niin väärin, se on niin väärin, että työttömyysturvaa korotetaan — työttömyysturvaa, jota ei ole vuosikausiin korjattu. Jos tämä periaatteellinen kysymys siitä, että työttömyysturva, työmarkkinatuki ei saa olla korkeampi kuin nämä minimiäitiys- ja -vanhempainrahat, on se kaikkein oleellisin kanta, niin siitä loogisesti, herra puhemies, seuraa se, että keskustan mielestä olisi parempi, että olisi jätetty sitten tämä työmarkkinatuki korottamatta, koska jos näin olisi menetelty, niin silloin tämä keskustan ykkösasia eli se, että työmarkkinatuki ei ole enempää kuin minimiäitiyspäivärahat ja -vanhempainrahat, olisi toteutunut. Onko tämä, edustaja Tiilikainen, keskustan linja? Jos hallitus ei olisi korottanut työmarkkinatukea, teillä ei olisi ollut tässä suhteessa mitään valittamista.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Omassa vaihtoehtobudjetissaan ja talousarvioesityksissään keskusta ehdottaa, että pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat korotetaan myös, jotta ne pysyvät samalla tasolla työmarkkinatuen kanssa. Tämä on alle 20 miljoonan euron kysymys, ja sitä rahaa te ette löytäneet, ette alkuperäisessä budjettiesityksessä eikä vielä tässä täydentävässä esityksessä. 60 miljoonaa löytyy lisärahaa sosiaalipolitiikkaan, työttömyysturvan parannukseen, mutta sitä vajaata 20:tä miljoonaa pienimpien äitiys-, isyys- ja vanhempainetuuksien korotukseen ei löydy, kuten me olemme vaatineet. Emme ole kritisoineet työttömyysturvan parannusta, vaan sitä, että oman lapsen hoito on teidän mielestänne vähempiarvoista kuin työttömänä oleminen.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En voi sille mitään, mutta minua kyllä kovin paljon harmittaa se, että keskusta on nostanut näin suuren metelin siitä, että työttömät, jotka eivät vuosikausiin teidän aikananne saaneet mitään helpotusta tilanteeseensa, tulevat nyt saamaan korotuksen. Se on tärkeä asia, ja se on arvokas asia. Haluaisin nähdä teidät puhumassa näiden työttömien kanssa siitä, kuinka väärin tämä korotus teidän mielestänne on.

Puhemies! Edustaja Rantakangas, yleensä yhteiskunnassa tapahtuu hyviä asioita, kun joku tulee sosialidemokraattien linjalle. Minä kyllä kehottaisin, että myös keskustapuolue ja edustaja Rantakangas voisivat tulla sosialidemokraattien linjalle siinä suhteessa, että ihan oikeasti ei rangaistaisi yrittäjiä. Te esitätte omassa vaihtoehtobudjetissanne nostoa arvonlisäveroon, mikä on paitsi epäreilu isoin tasavero myös pieniä yrittäjiä kohtaan erittäin epäreilu vero, ja tässä suhteessa teillä olisi kyllä varaa tulla myös sosialidemokraattien linjalle. Sehän tarkoittaa sitä, että tässä vaikeassa ajassa, jolloin joudumme tekemään säästöpäätöksiä, teemme samaan aikaan myös tärkeitä arvovalintoja, kuten muun muassa tässä me teemme arvovalinnan sotaveteraanien puolesta, sosiaaliturvan muutoksenhaun nopeuttamisen puolesta ja lääkärikopterien puolesta, (Sirkka-Liisa Anttila: Sen jälkeen kun ensin leikkasitte!) hyvin tärkeitä yksityiskohtia tässä kokonaisuudessa.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ja vielä edustaja Rantakangas vastauspuheenvuoro, sitten vielä edustaja Erkki Virtanen ja sitten ministeri.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvonlisäverohan on läpikulkuvero yrityksen näkökulmasta. Paljon oleellisempaa on tietysti se, että te olette nostaneet yrittäjyyden kustannuksia muun muassa energiaveroja, polttoaineveroja nostamalla ja olette leikkaamassa erittäin merkittävällä tavalla erilaista yrityskehitysrahoitusta, viennin rahoitusta ja muita, joilla voidaan rakentaa uutta tulevaisuutta yritystoimintaan. Mutta on hieno asia, jos tekin alatte puhua suomalaisen yrittäjän, pienyrittäjän, vieläpä toivon mukaan myöskin maatalousyrittäjän puolesta, niin meillähän voi löytyäkin tässä yhteistä näkymää. Elikkä ei tämä varmasti ihan niin mustavalkoinen ole.

Tämä kehu, mitä edellisessä puheenvuorossa sanoin, se oli aivan vilpitön, tuli sydämestä, kun luin tämän ehdotuksen, näin ne kommentit, mitä tuli kokoomukselta. Ja tämä ei ollut haastamista, edustaja Viitanen, tällä kertaa, ei siis tällä kertaa ollut haastamista SDP:n suuntaan, vaan veljellistä yhteistyötä, sisarellista yhteistyötä, niin kuin pitää meidän pystyä tekemään. Pitää nähdä asiat yhteisinä ja haasteet yhteisinä ja hakea enemmän niitä yhteisiä tekijöitä kuin erottavia, keskustan linjalla.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ja vielä vastauspuheenvuoro edustaja Viitanen.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Huomaan kyllä, (Hälinää — Puhemies koputtaa) edustaja Rantakangas, että oppositio-Rantakangas on huomattavasti rakentavampi kuin aikanaan hallitus-Rantakangas vielä muutama kuukausi sitten.

Puhemies! Korjattakoon nyt se, että kyllähän nimenomaan energiaveroja, mihin viittasitte, korotti edellinen hallitus. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Silloin nousi asumisen hinta, silloin eläminen kallistui. Nimenomaan nythän emme korota näitä energiaveroja, mitä keskusta omalla hallituskaudellaan korotti. Olkaa rehellisiä.

Ja toinen asia myös, mikä on hyvin tärkeä todeta: kyllä nimenomaan kannattaa nyt jutella Suomen yrittäjien kanssa ja myös kuunnella niitä yrittäjiä itseänsä, koska heiltä tulee nimenomaan se palaute tämän yleisen arvonlisäveron korottamisesta ja siitä, että sitä ei pitäisi tehdä, koska se heikentää heidän toimintakykyään. (Matti Saarinen: Se on heillä ykköstavoite!)

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä se taitaa 20 miljoonalla kaikkien vähimmäispäivärahojen korottaminen satasella aikaansaaminen olla aika lailla työlästä, kyllä liikutaan lähempänä 60—70 miljoonaa. Muutenkin ihmettelen, mistä se keskustan innostus nyt korottaa työttömyysturvaa tuli heti vaalien jälkeen, kun sitä vielä ennen vaaleja ei ollut. Olisitte hoitaneet sen silloin, niin tätä koko keskustelua ei nyt tarvitsisi käydä.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ja nyt vastauspuheenvuorot ministeri Urpilainen ja ministeri Guzenina-Richardson, ja sen jälkeen puhemies vaihtuu.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Täällä useampikin kansanedustaja ihan oikein kiinnitti huomiota tähän kansainväliseen taloustilanteeseen. Se on tällä hetkellä hyvin synkkä. Epävarmuus on suurta. Kukaan meistä ei voi tietää, mitä Euroopan ta-loudessa tulee seuraavien viikkojen aikana tapahtumaan, ja oma arvioni on se, että jouluun mennessä tulemme näkemään, mihin suuntaan tämä talouskriisi Euroopassa tulee kehittymään. Toivottavasti pystymme sekä kansallisilla toimilla Italiassa, Kreikassa, Espanjassa, Ranskassa lisäämään luottamusta markkinoiden suuntaan, mutta varmasti päätöksiä tarvitaan myöskin eurooppalaisella tasolla.

Mitä tulee sitten tähän budjetin täydennykseen, uskon, että kollegat hyvin tietävät sen, että yleensä budjettiesityksen täydennys on luonteeltansa varsin tekninen. Eli siinä tehdään tarkistuksia muun muassa tuloarvioihin, niin kuin me tällä kertaakin olemme tekemässä, ja iloksemme voimme todeta, että vähennämme velanottoa. Mutta me olemme halunneet hallituksena myöskin tällä kertaa tehdä tärkeitä korjausliikkeitä, myöskin muita kuin teknisiä korjauksia, ja nämä ovat juuri lääkintähelikoptereiden toiminnan turvaaminen koko maassa, myös Pohjois-, Itä-Suomessa sekä saaristoalueella. Toinen on rintamaveteraanien kuntoutusmahdollisuuksien turvaaminen, joka on minusta hyvin tärkeä oikeudenmukaisuuskysymys niille ihmisille, jotka ovat taistelleet meille itsenäisen Suomen. Ja kolmanneksi: kyllä se vaan näin on, että ne yhteiskunnan jäsenet, jotka turvautuvat sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan, ovat usein yhteiskunnan heikompiosaisia, ja sillä, että me lisäämme sinne euromäärällisesti ei niin hirveän suurta summaa, noin reilu miljoona euroa, mutta tässä taloustilanteessa merkittävän summan, jolla saamme 13 määräaikaista työntekijää, virkaa, lisättyä, me pystymme parantamaan ihmisten oikeusturvaa ja vahvistamaan ihmisten luottamusta hyvinvointivaltioon tällaisena vaikeana talousaikana. Joten minusta nämä toimet ovat hyvin merkittäviä ja tärkeitä.

Täällä kysyttiin, onko hallitus tekemässä jonkinlaisia tarkistuksia tai tuomassa uusia esityksiä. Tuossa puheessani jo viittasin siihen, että mahdollisesti jo ensi viikolla voi olla se hetki, jolloin tuomme esityksiä liittyen raamisopimukseen, mutta se, tuodaanko noita esityksiä, ei ole tällä hetkellä hallituksen käsissä vaan se on työmarkkinajärjestöjen käsissä, jotka käyvät nyt liittotasolla neuvotteluja, ja loppuviikosta meillä pitäisi olla selvillä, onko tuo sopimus riittävän kattava, jotta hallitus toteuttaa omat toimensa kasvun ja työllisyyden tukemiseksi. Mutta on tietenkin loogista, että niitä ei tuoda tänään tänne, vaan ne tuodaan siinä vaiheessa, jos tuo raamisopimus syntyy, mitä tietenkin toivomme, että tuo sopimus syntyy.

Minulla on ollut mahdollisuus keskustella maailman parhaimpien talousasiantuntijoiden kanssa, kollegojen kanssa, ja kyllä se yleinen käsitys tällä hetkellä on se, että se mitä kansainvälinen talous tarvitsee, se mitä me kansallisesti tarvitsemme, on luottamuksen vahvistaminen, koska tämä epävarmuus on niin suurta, että vastaavaa tilannetta saa aika kaukaa hakea. Sen takia hallituksen linja pitäytyä niissä päätöksissä, jotka yhdessä on sovittu, toimeenpanna niitä mahdollisimman etupainotteisesti, on paras tapa vahvistaa luottamusta. Ensi kevät on sitten ajankohta, jolloin toivottavasti kansainvälinen taloustilanne on selkiintynyt ja pystymme arvioimaan, tarvitaanko lisätoimia, tarvitaanko lisää uudistuksia, joilla tätä talouttamme kuntoon saatetaan ja ylivelkaantuminen estetään.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Tässä täydentävässä esityksessä on todellakin paljon asioita, joista kannattaa iloita, eikä vähäisimpänä tämä veteraanien kuntoutusmäärärahan nostaminen. Tällä kyseisellä määrärahalla, 4 miljoonalla eurolla, saadaan peräti 4 000 kuntoutuskertaa lisää näille meidän sotiemme veteraaneille. Ja olen aivan samaa mieltä niiden kaikkien puhujien kanssa, jotka totesivat, että tämä ei ole puoluepoliittinen kysymys, vaan tämä on nimenomaan meidän velvollisuuttamme maksaa tätä kunniavelkaa niille ihmisille, jotka ovat tämän maan puolesta taistelleet.

Täällä kysyttiin, mitä tapahtuu nyt vuodenvaihteen jälkeen. Tämä on todellakin jo vuonna 2006 eduskunnan oikeusasiamiehen edellyttämä päätös, että saamme mahdollisimman laajan lääkärikopteriverkoston tänne Suomeen. Ja nyt tällä lisämäärärahalla, joka on saatu tässä täydentävässä esityksessä, pystytään tähän eduskunnan oikeusasiamiehen edellyttämään tasoon. FinnHEMS-yhtiö on minulle vakuuttanut, että vuodenvaihteen jälkeen ei tule taukoa, vaan kopterit ovat ilmassa.

Vielä toteaisin tästä pitkäaikaisasunnottomien Paavo-ohjelmasta, joka aloitettiin viime hallituskaudella. Se oli upea hanke, ja se hanke tulee jatkumaan myöskin tällä hallituskaudella. Kuulin, että täällä on siis delegaatio todellakin käynyt tänään tästä asiasta kertomassa, ja on harmi, että en ole päässyt tätä kertomaan eduskunnalle sekä sitten tämän delegaation jäsenille jo aikaisemmin. Paavo-hankkeen jatkolle on löytynyt ministeriön sisästä Kaste-hankkeen sisäisillä siirroilla lisää rahaa ainakin 700 000 euroa, jolla pystytään turvaamaan se, että vuodenvaihteen jälkeen alkavat uudet Paavo-hankkeen piiriin kuuluvat asunnottomien tuet pystytään sitten sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella turvaamaan.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Sitten siirrymme puhujalistaan.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Odotin, että ministerin esittelyn jälkeen olisi käytetty muutama etukäteen varattu ja jonotettu puheenvuoro, mutta näin ei mennyt.

Tästä hallituksen esityksestä. Sen yleisperustelussa todetaan, että se perustuu valtiovarainministeriön lokakuun suhdanne-ennusteeseen, jota ei ole tarpeen muuttaa. Ja samaan hengenvetoon todetaan myös, että lisääntynyt epävarmuus on heikentänyt tulevaisuusnäkymiä niin kansainvälisessä taloudessa kuin kotimaassakin. Se on varmaan totta.

Esimerkiksi Taloussanomien tuoreessa haastattelussa talouskomissaari Olli Rehn toteaa, että kriisi on iskemässä euroalueen ytimeen. Se, minkä takia edustaja Yrttiaho ja minä olemme peränneet koko syksyn sitä, että Suomen kaikki taloudelliset vastuut on selvitettävä, liittyy siihen, mitä talouskomissaari Rehn pelkää Ranskan kohdalla elikkä tämän kolmen A:n luottoluokituksen vaarantumista. Jos se heikkenee Ranskassa, se tulee varmasti heikkenemään myöskin Suomessa. Silloin sen velan hinta, jota me otamme paitsi omien myöskin muiden maiden tarpeisiin, se laina, sen lainan hinta, sen rahan hinta, tulee nousemaan. Ja koska tämä kolmen A:n varjeleminen on niin keskeinen osa hallituksen talousoppeja — sinälläänhän se, että lainaa saadaan edullisesti, ei ole ollenkaan paha tarkoitus, mutta kun se tarkoittaa sitä, että jo helmi-maaliskuussa käynnistetään veronkorotukset, jotka ovat tasaveroja, ja uudet leikkauslistat lyödään pöytään — niin sen takia tämä asia on äärimmäisen tärkeä.

Minä olen kysynyt tätä asiaa aika monta kertaa. Sitä on kysytty kirjallisesti, ja se vaan nyt on niin, että hallituksen vastuuministereitten on eduskunnan sääntöjen mukaan vastattava määräajassa tähän kirjalliseen kysymykseen, ja se vastaus on tällä hetkellä valitettavan paljon myöhässä. Ja on niinkin, että jos hallituksen ministerit katsovat liian vähäpätöiseksi kansanedustajan kysymyksen näin tärkeässä asiassa, eivätkä edes vastaa siihen — eivät täällä salissa, eivätkä kirjalliseen kysymykseen — niin on aivan varma, että sen kysymyksen ennen pitkää esittää markkinavoimat. Ja se onkin semmoinen kysyjä, että silloin jos hallitus ei vastaa, niin sen vastauksen antavat saman tien ne voimat, jotka kysyvät, elikkä ne paljon puhutut markkinavoimat.

Tuossa kirjallisen kysymyksen perusteluissa me totesimme, että tällä hetkellä sen paremmin maan hallituksella kuin kellään muullakaan toimijalla ei ole näistä kokonaisvastuista kuvaa, niin kuin ei olekaan. Ja julkisuudessa jos liikkuu tietoja siitä, että kokonaisvastuut ovat jo 30 miljardin euron luokkaa, ehkäpä enemmän, niin kyllä se on myöskin eduskunnalle oleellinen tieto.

Onneksi tarkastusvaliokunta on mietinnössään 16.11. vuoden 2010 tilinpäätöksestä lausuessaan, antaessaan mietinnön, todennut muun muassa, että Suomen Pankin toiminnasta aiheutuvat takausvastuut eivät ilmene valtion tilinpäätöstiedoista. Siis eivät ilmene valtion tilinpäätöstiedoista. Ja tässä tarkastusvaliokunnan mietinnössä viitataan edelleen Euroopan rahoitusvakausvälinepuitesopimukseen ja todetaan: "Annettujen oikeudellisten sitoumusten mukainen laskennallinen ja tosiasiallinen vastuumäärä on huomattavasti korkeampi kuin velan nimellisarvo." Tämä kannattaa muistaa. Onneksi sentään tarkastusvaliokunta on asiassa liikkeellä, kun näyttää, että hallituksen ministerit eivät ole.

Ja edelleen: Jos tutkitaan vaikkapa Suomen Pankin taseita, ja vaikka minä en mikään talousoppinut olekaan, mutta olen yrittänyt perehtyä näihin asioihin ihan lukemalla kotiläksyjä, niin sieltä Suomen Pankin taseesta löytyy mielenkiintoisia huomioita. Jos kahdessa kuukaudessa euroalueen sisäiset saamiset liki viisinkertaistuvat taselaskelmassa, kertoo se hyvin epävarmasta toimintaympäristöstä. Ja jos näitä rahavirtoja alettaisiin kelata taaksepäin, niin päästäisiin epävarmuuden alkulähteille maakohtaisesti paljon aiemmin ja paremmin kuin pelkästään korkojen muutosta seuraamalla. Mutta tällaista ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa eri EU-maiden keskuspankkien taseista ei ole saatavissa.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä todetaan, että vienti tukee talouskasvua, joskin aiempaa vähemmän, ja ennustetaan talouskasvun hidastuvan. Syynä tähän on vientikysynnän heikkous ja alentunut investointihalukkuus. Oletetaan, että myös vaimean taloudellisen aktiviteetin seurauksena työttömyyden odotetaan laskevan hitaasti. No, näistäkin ennustuksista voidaan perustellusti olla toista mieltä. Voi käydä hyvinkin niin, että teollisuustuotannon kasvu pysähtyy, ja siitä on jo viitteitä. Myös työttömyys voi kääntyä kasvuun muutenkin kuin kausiluonteisesti. Viittaan Evan tuoreeseen analyysiin, jossa perusväittämä on, että Suomen hyvät — lainausmerkeissä hyvät — työttömyysluvut kätkevät tuottavuuden romahduksen. Jos edellisen laman aikana irtisanomiset eivät nousseet niin korkealle kuin pelättiin, jatkossa kynnys voi olla paljon matalampi.

Tässä tilanteessa, lähdettäessä näin epävarmoissa oloissa uudelle vuodelle, on hyvin kyseenalaista vähentää työllisyysmäärärahoja laskutavasta riippuen 50—80 miljoonaa euroa. Kaavailluilla määrärahoilla ei kyetä huolehtimaan nuorten yhteiskuntatakuusta, suitsimaan pitkäaikaistyöttömyyttä tai kaventamaan alueellisia työttömyyseroja, se on selvä. Panostus työllisyyden hoitoon vähentäisi suoraan työttömyysturvamenoja. Olisi myös paikallaan, että työttömyysturvan aiheellisen korotuksen vaikutuksia arvioitaisiin erityyppisten ruokakuntien kohdalla. Ennakkotietohan on, että 100 euroa indeksikorotuksineen on jollekin 100 euroa ja jollekin toiselle jotain aivan muuta.

Arvoisa puhemies! Muutama sana vielä täydentävän esityksen parista kohdasta.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle esitetään pientä lisärahoitusta. Se tulee tarpeeseen, sillä on täysin kohtuutonta, että toimeentulonsa kanssa sinnittelevät kansalaiset joutuvat odottamaan päätöksiä niin pitkään. Valitusruuhkan purkamisen viive asettaa kyseenalaiseksi jopa asianomaisten oikeusturvan. Mutta tämä määräraha ei ratkaise perusongelmaa. Perusongelma on se, että suomalainen työttömyysturva- ja sosiaaliturvajärjestelmä on niin monimutkainen, että tarve sen selkiyttämiseen on aivan selvä.

Ja toisena: Rintamaveteraanien kuntoutuksen ja kotiin vietävien palvelujen turvaamiseksi esitetään 4 miljoonan euron lisäystä. Se on ihan oikein, mutta on aika lailla kuvaavaa, että satakunta veteraania joutui tulemaan Helsinkiin, kuka Utsjoelta, kuka lähempää, saadakseen asian oikealle tolalle. Heidän keski-ikänsä on kohta 90 vuotta. Eivätkä he tulleet tänne hakemaan armopaloja vaan oikeutta. Samassa yhteydessä olisi syytä kartoittaa, jääkö jokin kohderyhmä ilman kuntoutusta, vaikka heillä olisi siihen tarve ja moraalinen oikeus.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Miksi tämän täydentävän budjettiesityksen yhteydessä meillä edustajilla on valtava mielenkiinto käyttää puheenvuoroja, johtuu siitä, että kansainvälinen talous, Suomen talous ja myöskin monien kotitalous on hyvin jännittyneessä ja mielenkiintoisessa tilanteessa, mitä tehdä, jotta voisimme varautua parhaalla mahdollisella tavalla siihen, että selviytyminen mahdollisesta tulevasta taantumasta olisi mahdollisimman lievää. Meillähän pohjana ovat edellisen kahdeksan vuoden ajan toiminnot, joihinka liittyi noususuhdanteita ja taantuma-aikoja, ja sen perintönä on suhteellisen matala työttömyysaste ja hyvin korkea työllisyysaste. Mikäli tällä vaalikaudella kävisi niin huonosti, että menetämme verotuloja ja bruttokansantuotetta sillä tavalla kuin menetimme, pystyykö tämä hallitus tekemään vastaavia elvytystoimia, joilla työpaikkoja pystytään säilyttämään ja myöskin yritykset kokevat investointihalukkuutta ja ovat valmiit? (Matti Saarisen välihuuto) Aika näyttää, ja sen tähden on hyvä, että historia puhuu puolestaan, ja tulevaisuus on toinen asia.

Minusta kuitenkin on tärkeää yrittää löytää joitakin eväitä, mitenkä tästä päästään eteenpäin, ja jos kansainvälisessä taloudessa on taantumisen merkkejä, se tietenkin vaikeuttaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia viedä entistä kilpailluimmille markkinoille sama määrä tai entistä enemmän tuotteita. Jotta se olisi mahdollista, se edellyttäisi joitakin toimia, jotka ovat poliittisen päätöksenteon mahdollisuuksien rajoissa.

Yleensä, että yritys voi investoida, se edellyttää, että liikenneinfra on kunnossa, siihen ollaan valmiit panostamaan, että koulutuksesta, yritysten tarvitsemasta työvoimasta, sen koulutuksesta, huolehditaan ja että myös yrityksiä verotuksellisesti kohdellaan niin, että syntyy kiihokkeita investoida. Sen tähden näihin kaikkiin keskusta on osaltaan omassa vaihtoehtobudjetissaan esittänyt erilaisia vaihtoehtoja, jotta olisi halu investoida ja jotta yrittäjät uskovat, että Suomessa ja suomalaisella työllä ja yrittämisellä on tulevaisuudessakin edellytyksiä.

Me lähdemme myös siitä, että jotta me selviämme tästä tulevasta taantumasta, velka on saatava parempaan hallintaan pitkällä jänteellä ja sen tähden tarvitaan lisätuloja ja verotus on yksi sellainen keino. Tulevaisuus sitten näyttää, onko hallitus tulossa keskustan esittämien linjojen puolelle, onko se valmis nostamaan arvonlisäveroa, onko se valmis korottamaan suurituloisten verotusta, niin kuin keskustelua on käyty ja mitä on esitetty. Tulevaisuus näyttää; kun tämä vaalikausi aikanaan loppuu, niin voidaan nähdä, onko arvonlisäveroa korotettu ja onko nämä korotusmahdollisuudet käytetty uuden työn ja uuden yrittäjyyden eteenpäinviemiseksi.

Arvoisa puhemies! Sen tähden tässä on syytä käydä tätä keskustelua, ettei sitten jälkikäteen sanota, että olisi pitänyt tehdä niin ja olisi pitänyt tehdä näin. Sen tähden päätöksiä pitää tehdä ajallaan.

Tuossa debattikeskustelussa kollega Östman sanoi, että tämä kahdeksan vuotta on ollut paljon huonompaa aikaa. Toivoisin, että tutustutte niihin esityksiin, joita oma puolueenne edellisen kahdeksan vuoden aikana teki, ja kun teette tämän yhteenlasketun tuloksen, niin varmaan teille syntyy arvio, olisiko tämä velkaantuminen nykyistä syvempää vai olisiko se ollut otollisempaa, mitä nyt tämän kahdeksan vuoden seurauksena. Sen tähden hyvin muistan hyvin ne puheenvuorot, joita teidän eduskuntaryhmänne taholta on esitetty erilaisten lisäysten aikaansaamiseksi, jotka välttämättä kaikki eivät olisi liipaisinteorian tavalla tuottaneet lisätuloja vaan olisivat jääneet lisämenoina valtion kannettavaksi. Tämä sama haaste koskee kaikkia muitakin niitä, jotka ovat olleet oppositiossa. Me osaltamme kannamme taas vastuun niistä esityksistä, joita olemme tehneet tai olemme tekemässä tämän neljän vuoden aikana. Se on parlamentarismia ja se on politiikkaa. Siitä, mitä tehdään, kannattaa kantaa myöskin vastuu.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Kallia siitä, että hän näin asiallisesti nosti esiin, mitä kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on edellisillä kausilla tuonut esiin tässä salissa. Edustaja Kalli viitannee varmaan näihin vaihtoehtobudjetteihin, mitä eduskuntaryhmämme on aikaisemmin esittänyt. Se on ollut tapa vuodesta 1997, ja olen kyllä perehtynyt näihin budjetteihin. Muistaakseni ne ovat aina olleet tasapainossa. Jos eduskuntaryhmä on ehdottanut lisää menoja, niin vastaavasti on ollut myöskin tuottoja. Miten realistisella pohjalla nämä laskelmat ovat sitten olleet, se on eri asia. Sitä on vaikea jossitella ja ihmetellä nyt jälkeenpäin, mutta uskoisin kuitenkin, että vähintään yhtä realistisella pohjalla on ne laskelmat tehty kuin nyt, kun keskustan eduskuntaryhmäkin on tehnyt oman vaihtoehtobudjettinsa.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

No niin, ja sitten jatkamme puhujalistaa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalli on varmasti aivan oikeassa siinä, että puolueitten sekä itseymmärrys että myöskin ymmärrys vähän vaihtelee sen mukaan, ollaanko oppositiossa vai hallituksessa. Kansaa vaan toisinaan tuppaa ihmetyttämään se, että asiat vaan jatkuvat ennallaan, puhujat vaan vaihtavat paikkaa ja puheitaan. Mutta sellaista se on politiikka.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri totesi täällä, että budjetin täydennys on, kuten hän sanoi, tekninen suoritus. Sitähän se onkin. Mutta todellakaan tässä esityksessä eivät kaikki osat ole pelkkää tekniikkaa. Veteraanien rahat ovat yksi esimerkki, ja pelastushelikopterit, vaikka niitten autuaaksitekevyydestä en ihan vakuuttunut olekaan, ovat toinen.

Itseäni liikuttavat erityisesti kaksi ei-teknistä asiaa, joista toisesta on täällä jo aika paljon keskusteltu, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan rahojen lisäyksestä. Taisin viime kaudella sanoa, että riippumatta siitä, missä kohtaa tätä hallitus—oppositio-asetelmaa olen, yritän kuitenkin pysyä nyt pääpiirteissään totuudessa, ja näistä Somlan rahoista on todettava, että tässä politiikka näytti voimansa valtiovarainministeriön virkamiehiä vastaan. Oikeastihan tässä lisätään Somlan määrärahoja tähän vuoteen verrattuna vain 500 000 eurolla ja toissa vuoteen verrattuna niitä ei lisätä lainkaan. Siis tässä nyt pidetään huolta siitä, että Somlan rahoja ei leikattu, mutta samalla sinne onneksi saadaan sitten se yli 600 000 euron korotus, ja sekin on merkittävää.

Mutta kuten täällä edustaja Mustajärvikin totesi ja itsekin debattipuheenvuorossani totesin, niin kyllä tähän ongelmaan pitää kuitenkin saada muu ratkaisu kuin pelkästään se, että osoitetaan rahoja tilapäisen henkilöstön palkkaamiseen. Silloin kuusi vuotta sitten, kun tämä murheellinen päätös alueellisten valituslautakuntien lakkauttamisesta tehtiin Vanhasen ykköshallituksen aikana, siirrettiin alueilta ihan hyvästä käsittelystä täysin kestämättömiin perusteisiin vedoten päätösvalta yhteen ainoaan elimeen eli sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan ja samalla pidennettiin valitusajat ihmisten perusetuuksista, siis perusturvasta, tehtävistä valituksista, elimelle, jolla ei ollut voimavaroja käsitellä niitä riittävän nopeasti, ja niin päädyttiin lähes kahden vuoden valitusaikoihin. Jokaisen, joka valittaa, tai jokaisen ulkopuolisenkin pitäisi ymmärtää, että kun ihminen valittaa työttömyysturvastaan tai pienimmistä eläkkeistä tai ylipäätään vähimmäisturvasta, niin jos hän kokee kärsineensä vääryyttä, haluaa valittaa siitä ja joutuu odottamaan päätöstä lähes kaksi vuotta, niin kyllä se on sellainen asia, että se pitää saada kuntoon, sanoivat valtiovarainministeriön virkamiehet mitä tahansa.

Nyt on päästy parempaan. Nyt sitten, kun viime vuonnahan täällä on yhteisesti todettu, että eihän tämä näin voi jatkua, kun on osoitettu näitä tilapäisiä määrärahoja, jotka nyt viime vuonna vähenivät ja uhkasivat tässä nyt hävitä kokonaan mutta jotka nyt palautetaan ja vielä lisätäänkin, sillä saadaan pidettyä tämä tilanne ennallaan, mutta aivan kuten edustaja Mustajärvi totesi, suomalainen työttömyysturva ja ylipäätäänkin sosiaaliturvajärjestelmä pitäisi pystyä saattamaan sellaiseen tilaan, että nämä valitukset merkittävästi vähenisivät, että se olisi sellainen, että sitä edes sen säätäjät ymmärtäisivät, puhumattakaan niistä, jotka sitä sitten joutuvat käytännössä toteuttamaan ja käyttämään. Siinä on tehtävää. Valitettavasti Sata-komitea siinä ei onnistunut edellisen hallituksen aikana. Nyt olisi hyvä yrittää uudelleen.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, joka ei myöskään ole tekninen, on tämä työttömyysturvan 120 euron korotus, kun keltaisessa kirjassa lukee, että on 100 euron korotus, joka sisältää indeksitarkistuksen. Menemättä nyt siihen sen syvemmälle totean, että sekään prosessi ei nyt ollut aivan tekninen. Historiankirjoitukset sitten kertovat, mitä oikeasti tapahtui, mutta olennaisinta on se, että nyt työttömille tulee se korotus, jonka he olisivat ansainneet jo kauan, kauan sitten, jo Vanhasen hallitusten aikana ja itse asiassa jo sitä ennenkin.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Arvoisat edustajat! Totean, että tässä keskustelun aluksi käytiin ihan kohtuullisen ansiokas debattikierros ja pääsääntöisesti, hyvinkin pääsääntöisesti, tätä keskustelua viedään nyt eteenpäin näiden varsinaisten puheenvuorojen puitteissa, joten seuraava puheenvuoro on aivan oikeassa järjestyksessä edustaja Tiilikaisella.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Odotukset heräsivät, kun kuulin, että hallitus täydentää budjettiesitystään. Ajattelin jo, että jospa sittenkin Urpilaisen ja Kataisen hallitus ottaisi taloustilanteen huomioon ja tekisi edes jotain yrittäjien, kasvun ja työllisyyden eteen. Valitettavasti jouduin pettymään. Täydentävä esitys ei vastaa millään tavalla huonontuneeseen talousnäkymään, hallitus vain levittelee käsiään ja sanoo, että sumuisalta näyttää. Miksi te hallituspuolueet laiminlyötte toimia, joita voisitte kotimaassa tehdä suomalaisten hyvinvoinnin eteen?

Keskusta esitteli oman vaihtoehtobudjettinsa. Me ottaisimme miljoona euroa vähemmän velkaa vuoden jokaisena päivänä kuin hallituspuolueet. (Matti Saarinen: Luku ei enää pidä paikkaansa!) Tämän tekisimme siten, että tinkisimme ylisuurista veronkevennyksistä, mitä hallitusryhmät antavat suurituloisille (Matti Saarinen: Vanha levy pyörii!) ja sijoittaisimme sen rahan suomalaisten palveluitten rahoittamiseen, päivähoidon, koulun, terveyspalveluiden ja vanhuspalveluiden rahoittamiseen kuntien valtionosuuksien kautta.

Me tekisimme myös valinnan, jossa rokottaisimme kansainvälisiltä suuryrityksiltä rajoittamalla korkokeinottelua ja siirtohinnoittelua. Se estäisi tilanteen, että Suomessa tehdyn työn hedelmät pannaan säkkiin ja hiissataan kevyemmän verotuksen maihin verotettavaksi. (Matti Saarinen: Miksette tehneet?) Me olemme kiristäneet siirtohinnoittelua viimeksi pari vuotta sitten, lisäaskelia kaivataan. Hallitus ei voi loputtomasti omaa toimettomuuttaan selitellä ja kysellä, miksi joku muu ei tee jotain. Me kysymme, miksi te ette tee jotain (Matti Saarinen: Tullaan tekemään!) siirtohinnoittelun ja korkokeinottelun rajoittamiseksi. Me ottaisimme keinottelijoilta ja sijoittaisimme kasvuun ja yrittäjyyteen Suomessa.

Myöskään hallituspuolueet, kokoomus ja SDP, te ette tee elettäkään suomalaisen ruuan hyväksi. Viljely kannattaa heikosti, tuottajahinnat ovat liian alhaiset, ja te vielä pahennatte tilannetta leikkaamalla kansallisia tukia ja poistamalla polttoaineveron palautuksen. Nämä eurot ovat suoraan pois viljelijän tuloksesta. Ja kun samaan aikaan te vielä heikennätte tilojen mahdollisuuksia kehittää omaa tuotantoaan luopumistuen ehtoihin tekemillänne heikennyksillä, on soppa valmis. Näitä luopumistuen heikennyksiä käsitellään myöhemmin tänään.

Mutta, arvoisa puhemies, aivan erityisesti haluan pysähtyä tähän hallituksen mainostamaan ja henkselien paukuttelun säestämään puheeseen perusturvan historiallisista korotuksista. Hyvä, te korotatte työttömyysturvaa ja teette pientä viilausta asumistukeen ja toimeentulotukeen. Kaikki kunnia sille, mutta keskusta omassa vaihtoehdossaan esitti, että samanarvoisen korotuksen ansaitsisivat myös pienten lasten vanhemmat minimiäitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen korotuksena. Me esitimme myös, että työmarkkinatuen tarveharkinnasta pitää luopua, jotta myös kaikkein köyhimmät työttömät saisivat teidän mainostamianne korotuksia. Näiden kahden parannuksen hintalappu olisi yhteensä noin 60 miljoonaa euroa. Viime viikolla ministeri Risikko kyselytunnilla sanoi: "Näitä kaikkein pienimpiä päivärahoja ei pystytty nostamaan, näitä vähimmäispäivärahoja, valitettavasti, ne nostettiin viime kaudella, ja varmasti, kun rahaa jostain joskus tulee, se on sitten listoilla seuraavana. Mutta kaikkea ei saa kerralla."

Hyvät edustajakollegat, meni päivä, ja löytyi 60 miljoonaa lisää rahaa tähän täydentävään budjettiesitykseen, juuri se summa, mitä olisi tarvittu työmarkkinatuen tarveharkinnan poistoon ja pienimpien äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen nostoon työmarkkinatuen tasolle. Sitä rahaa ei ollut torstaina, perjantaina se raha oli, mutta ette te käyttäneet sitä näitten epäkohtien korjaamiseen, vaan te käytitte sen omien köm-mähdystenne paikkaamiseen, indeksikorotuksiin työttömyysturvaan. Tämä on todellinen arvovalinta, kuten valtiovarainministeri Urpilainen on useasti täällä kuuluttanut. (Matti Saarinen: Entäs sitten?)

Arvoisa puhemies! Hallituksen täydentävä esitys ei vastaa tiukentuneeseen taloustilanteeseen, se ei paranna suomalaisten työllisyyttä, ei kannusta yrittäjyyteen, ei lisää kasvua, se ei reagoi millään tavalla heikentyneisiin talousnäkymiin. Se tekee muutaman kosmeettisen, mutta myös tärkeän korjauksen, kuten veteraanien kuntoutusrahojen korotuksen, kiitos edes siitä.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Urpilainen käytti tänä päivänä mielestäni aivan poikkeuksellisen tärkeän puheenvuoron. Se tärkeys ei tule siitä, mitä hän oikeastaan sanoi, vaan se tulee siitä, mitä hän jätti sanomatta, mitä hallitus jättää tekemättä. (Keskustan ryhmästä: Paljon!) Mitä hän sanoi? Hän totesi muun muassa esitellessään veteraanituen kohennuksia sitä saavutuksena. Hyvä, me kiitämme, olemme tyytyväisiä siitä, että näin tehtiin. Mutta siitä muistutan nyt vaan sen, että olihan se nyt temppu leikata varsinaisessa budjettiesityksessä veteraanitukea kunniakansalaisilta tässä vaiheessa syksyllä tilanteessa, jossa monet kustannukset nousevat. (Matti Saarinen: Eihän niitä ole leikattu!) Mutta nyt sitten palataan kuitenkin siihen, että palautetaan sentään se muutama miljoona euroa, se, mikä nyt vähintään voidaan ajatellakin, mitä vähintä meiltä veteraanien piirissä odotetaan. Mutta hyvä, että se nyt sentään kuitenkin tehtiin. (Matti Saarinen: Kelpaako?) Eikä liioin muutoinkaan ne muutamat miljoonat, mitä siellä esiteltiin, eivät ne olleet sitä, mikä teki Urpilaisen puheenvuorosta tärkeän ja merkittävän, vaan se iso asia oli se, että Suomen valtiovarainministeri on tilanteessa, jossa hallituksen budjetti on valmisteltu viime kesänä, saatettu tänne eduskuntaan ja tuon kesän jälkeen eurooppalainen ja maailmantalouden tilanne on muuttunut dramaattisesti, Suomen talouden sekä päivänkohtainen tilanne että näkymät tästä eteenpäin ovat muuttuneet dramaattisesti, mutta Suomen hallitus ei aio eikä katso tarpeelliseksi millään tavalla reagoida siihen, mikä ja minkälaisen pitäisi Suomen talousarvion, hallituksen budjettiesityksen, olla vuodelle 2012. Hallituksen talouslinja ei siis reagoi millään tavalla siihen toimintaympäristön muutokseen, mikä maailmalla on tapahtunut eikä siihen Suomen talouden todellisuuteen, mikä täällä on tapahtunut.

Maailmantalouden todellisuudesta ja eurooppalaisesta talouden todellisuudesta voidaan sanoa, että kun 2—3 prosenttia, yli 2 prosenttia, ennustettiin kasvuksi vielä muutama kuukausi sitten tai että Suomen kasvusta puhuttiin, 1,8 prosenttia ensi vuodellekin vielä muutama kuukausi sitten, tänään kaikki tietävät, että kasvu tulee olemaan ensi vuonna, jos ylipäänsä, plus-merkkinen ja erittäin ohuesti plus-merkkinen. Ennustaa voi jo ihan kirkkaasti, että mitä todennäköisimmin ensi vuonna Suomi sukeltaa, talous kääntyy miinusmerkkiseksi ja eurooppalainen talous viimeksi eilen Saksan julkistamien tietojen perusteella kääntyy, myöskin tuo eurooppalainen talous, erittäin hitaasti kasvavan tai tuommoisen ehkä orastavan tai aloittelevan taantuman puolelle, jossa silloin tällöin muutaman kuukauden ajan aika ajoin käydään miinuspuolella ja parhaimmillaankin talouskasvu on ihan olematon. Tämä toimintaympäristö, eurooppalainen ja suomalainen todellisuus, jossa siis sukelletaan jo, käytännössä tarkoittaa sitä, että tämä budjettiesitys, ellei siihen nyt vielä tehdä muutoksia ennen kuin se aletaan elämään ensi vuonna, se tarkoittaa sitä, että tällä talouslinjalla Suomen hallitus joutuu tulemaan viimeistään ensi vuoden aikaan erittäin mittavien leikkausten kanssa tänne eduskuntaan. (Markus Mustajärvi: Helmi—maaliskuu!) Ja kun se silloin sen tekee, se niin tehdessään myöhästyy erittäin merkittävästi. Silloin myöhästytään siitä talouden uudelleen kasvu-uralle saamisen, piristämisen efektistä, toiminnoista, jotka välttämättä tarvittaisiin tässä tilanteessa ja tällä hetkellä Suomen taloudessa. Mitä enemmän maailmantalous sukeltaa alaspäin, sitä tärkeämpää on huolehtia siitä, että Suomen talouden kilpailukyky, siis tuottavuus ja sen tuottama kilpailukyky, on mahdollisimman hyvässä kunnossa.

Nyt kuitenkin tämä budjettiesitys, sen verolinja ja talouslinja, mikä on kirjattu noihin meidän papereihimme, tarkoittaa sitä, että hallitus monelta kohtaa leikkaa talouden kasvun edellytyksiä. Pari esimerkkiä siitä, missä näin käy. Se leikkaa esimerkiksi tutkimuksen ja kehittämisen ja yritysten kasvun ja kansainvälistämisen voimavaroja kymmenillä miljoonilla euroilla. Koskaan ennen viimeisen 20 vuoden aikaan ei taantuman tai laman tai taantuman odotuksen oloissa ole näin tehty. Aina juuri noihin voimavaroihin on pantu lisää ikään kuin poweria ja sitä kautta autettu suomalaista yritystoimintaa, suomalaista elinkeinoelämää pärjäämään siinä heikentyvässä kansainvälisessä kysynnässä. Mitä hiipuvammaksi kansainvälinen kysyntä käy, sitä kovempi on kilpailu sille tuotannolle, mitä Suomessakin valmistuu, sitä tärkeämpää on huolehtia siitä, että suomalaisen työn ja tuotannon, yrittäjyyden kilpailukyky maailmalla olisi mahdollisimman hyvässä kunnossa ja iskussa. Nyt hallitus siis päinvastoin leikkaa näitä kasvun eväitä ja edellytyksiä.

Mainitsin äsken yhden kohdan: tutkimukseen, kehittämiseen, yritystoimintaan, vientiin, kansainvälistymiseen liittyvät määrärahat. Ja toinen tällainen toimi ovat nämä erilaiset verotusratkaisut. Muistan viime kaudella, kuinka täällä kyselytunnista toiseen sosialidemokraatit erityisesti pitivät huolta siitä, että on se niin väärin, kun energiakustannuksia kiristetään ja ne nousevat. Ensi töikseen tämä sama hallitus, mihin demarit tulivat mukaan, on nyt kiristämässä energiaverotusta sadoilla miljoonilla, 100—200 miljoonan euron verran (Matti Saarinen: Ei elinkeinoelämälle!) ihan niitten samojen yritysten, saman elinkeinoelämän energiaveroja, jotka muutoinkin ovat ongelmissa näitten kilpailukykyseikkojen vuoksi.

Arvoisa puhemies! Kolmas asia, minkä otan esimerkiksi, on sen suomalaisen hyvän tuotannon, suomalaisten luonnonvarojen hyödyntäminen, josta sovittiin edellisellä vaalikaudella, joidenka noiden mahdollisuuksien täysimittaiseen hyödyntämiseen ajankohta juuri nyt olisi mitä sopivin. Tällä tarkoitan uusiutuvaa energiaa ja toimia uusiutuvan energian hyväksi. Hallitus leikkaa myöntämisvaltuuksia 40 miljoonalla eurolla. Sitten se leikkaa puusähkön tukea 4—5 miljoonalla eurolla. Sitten se leikkaa pienpuun energian, energiapuun haketustukea useilla miljoonilla euroilla. Kaikki tämä yhdelle vuodelle, vuodelle 2012. Vuodelle, jolloin tilanteissa, joissa muu kysyntä, muu työllistymisen mahdollisuus on heikompi, pitäisi päinvastoin panna vähän lisävauhtia näiden uusiutuvien energialähteitten hyödyntämisen hyväksi.

Tässä yhteydessä en malta olla kiinnittämättä huomiota kokoomuslaiseen maa- ja metsätalousministeriin, joka viime viikolla torstaina ollessaan metsävaltuuskunnan kokouksessa puheli siihen tapaan, että on se vähän huono homma, kun tuolle puulle ei nyt tuota tukea tule, että pitäisi tuulienergian tuesta nyt leikata ja siirtää sieltä voimavaroja jollakin tavalla puuenergian tukeen — saman puolueen ministeri, jonka puolue vastusti kaikin tavoin, kun viime vaalikaudella säädettiin uusiutuvan energian paketti ja kaikkia niitä toimia, jotka tähtäsivät nimenomaan puuenergian nopeampaan ja enempään käyttöön, saman puolueen, jonka puolueen pääministeri on tehnyt ne leikkaukset ensi vuoden budjettiin, mistä äsken kerroin, sen 40 miljoonaa, sen 7 miljoonaa ja sitten vielä sen sähkön tuotantotuen leikkaukset. Ja sitten: tämä otetaan tuulienergiasta. Minusta on erittäin tärkeää ja toivottavaa, että hallitus nyt selvittäisi, aikooko se ihan todella pitää vielä kiinni kuitenkin siitä, mitä uusiutuvan energian edistämistoimissa päätettiin, vai aikooko hallitus ensi töikseen irtautua kaikista niistä sitoumuksista, mitä myös kansainväliselle yhteisölle Suomi antoi, kun uusiutuvasta paketista päätettiin.

Arvoisa puhemies! Palaan vielä siihen, mitä pitäisi tehdä. Hallituksen olisi pitänyt tänään esitellä täällä nimenomaan budjetin tarkennus, joka verotoimin helpottaa suomalaista yrittäjyyttä sen kasvuun ja kansainvälistymiseen pääsemistä. Hallituksen olisi pitänyt täällä esitellä budjettiesitys, jolla satsataan nimenomaan yritysten kehittämistoimiin, kansainvälistymiseen, yritysrahoituksen parantamiseen, työllistämiskynnyksen madaltamiseen, investointien vauhdittamiseen esimerkiksi poisto-oikeuksia laajentamalla, tämän tyyppisiin toimiin, joilla heikentyvän kansainvälisen kysynnän tilanteeseen vastataan parantuneella eikä heikentyneellä suomalaisen tuotannon, suomalaisen työn kilpailukyvyllä. Näin olisi pitänyt tehdä. On erittäin valitettavaa, että hallitus näin ei tehnyt, kun se joutuu tämän tekemään muutaman kuukauden päästä. Se joutuu tämän tekemään. Silloin kun se joutuu tämän tekemään, se on auttamattomasti myöhässä ja silloin näin tehdessään se samalla kertaa joutuu myöskin tekemään merkittäviä leikkauksia eri näköisiin menoihin, jotka sitten, nyt jo voin ennustaa, monta kertaa tulevat koskemaan nimenomaan pienempituloisia ja yhteiskunnassa vähän heikommassa asemassa olevia ihmisiä.

Arvoisa puhemies! Todellakin valtiovarainministeri siis piti erittäin tärkeän ja merkittävän puheen. Merkittävän siinä mielessä, että hallituksen korvat ovat kuurot tai silmät kykenemättömiä näkemään sitä, mitä ympärillä tapahtuu. Hallitus on kykenemätön reagoimaan ajassa. Ja jos ei ajassa onnistu reagoimaan, jos reagoit myöhässä, häviät pelin. Näin näyttää nyt Suomelle käyvän. (Matti Saarinen: 2009 teitte maailmanennätyksen, bkt putosi yli 8 prosenttia!)

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean, että on hyvä, että edustaja Pekkarinen edellä toi esille, mihin tätä tilaisuutta nyt tässä olisi voitu käyttää, että olisi käyty tähän tulevaan vuoteen tarkemmin käsiksi. Tällä viikolla torstaina kyselytunnin jälkeen ovat koko tämän vaalikauden kehykset keskustelussa, ja välttämättä tulee kyllä semmoinen olo tässä itse kullekin, että maailma ympärillä ja reaalitalous menevät aivan eri suuntaan, erilaisia viestejä tulee ja me käsittelemme täällä niitä kehyksiä, jotka on väellä ja vängällä saatu aikaiseksi kesäkuun viikkoina Säätytalolla.

Mutta sitten tähän täydentävään esitykseen. Ensinnäkin haluan myös lyhyesti kommentoida sitä, mitä tässä jo minusta vähän häveliäästi edustaja Virtanen omassa puheenvuorossaan sanoi siitä, että hallitus itse synnytti tämän työttömän perusturvaan liittyvän indeksisotkun. Siis budjettiriihessähän ei osattu vielä päättää, otetaanko 100 euron korotus vai otetaanko 100 euroa plus indeksitarkistus. Siitähän budjettiriihi ei silloin päättänyt, vaan kun valtioneuvosto käsitteli tätä ensi vuoden budjettiesitystä, niin valtioneuvoston istunnon yhteydessä siitä tuli sitten kalabaliikkia, miten tehdään, ja silloin päätettiin, kun ei voitu enää korjausta tehdä, että tuodaan se nyt tässä tämän täydentävän mukana — ja niinhän se on, täällä on 58 miljoonaa euroa rahaa löytynyt aika nopeasti tämän syksyn aikana tähän indeksikorotukseen. Tämä kritiikki, mitä keskustan puolelta on esitetty, osoittaa minusta, että se on aiheellinen. Hallitus ei oikein tiennyt, mitä haluaa tehdä, miten korotukset tehdään, otetaanko indeksejä vai ei. Samalla tavalla tässä yhteydessä, jos hallitus olisi ollut poliittisesti nöyrä, se olisi ottanut tämän valikoivan perusturvapolitiikkansa sijalle kokonaisperusturvakäsityksen ja nostanut pienimpiä vanhempainpäivärahoja ja pienimpiä sairauspäivärahoja sekä poistanut työmarkkinatuen tarveharkinnan.

Minä tiedän sen, että aika monet tässä salissa ajattelevat kyllä oikeasti. Edustaja Viitanen ei pitänyt sitä minään, että nuori nainen äitiyslomalla saa 100 euroa huonompaa toimeentuloa kuin työmarkkinatuella oleva yksinäinen ihminen, mutta minä en usko, että se edustaa yleisesti kansanedustajien mielipidettä, vaan suurin osa ajattelee aidosti, että kyllähän se 100 euron korotus kuuluisi myös vanhempainpäivärahan saajalle. No, se siitä. Nyt olisi ollut tässä tilaisuudessa mahdollisuus tehdä tämä täydennys, ja sitä ei sitten tullut.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, jonka otan esille tässä, on tämä Valviran resursointi ja rahoitus. Pari viikkoa sitten sosialidemokraattien rivistä asiaa kysyttiin kyselytunnilla. Tiedätte — vaikka Valvira on nyt aivan muista syistä ollut viime päivinä myrskynsilmässä — että oikea kysymyshän on se, että Valviralle tulee jatkuvasti uusia tehtäviä ja velvoitteita, mutta ensi vuoden rahoitukseen on 5 prosentin leikkaus. Koko viime vaalikaudella rahoitusta pystyttiin vuodesta toiseen Valviralle lisäämään, mutta ensi vuodelle sinne on 5 prosentin leikkaus, ja en ole täysin vakuuttunut siitä, mitä peruspalveluministeri toteaa, että siirrellään ikään kuin sisäisesti vaan tuolta sosiaali- ja terveysministeriöstä rahaa sinne ja sitä kautta saadaan tämä valvonta-asia esille. Valelääkärit ovat olleet erityisesti esillä, mutta varmasti teistäkin monet huomasivat, että viime viikolla SuPer otti esille sen, että vanhustenhuollon yksityisissä palvelukodeissa valvonta ei ole ollut riittävää, ja minä esitän vakavasti edelleen kysymyksen, onko Valviralla riittävästi myös määräraharesursointia valvonnan puolelle.

Arvoisa puhemies! Kolmas asia. Liikenne- ja viestintäministeriön puolelta otan esille Pisara-radan. Tarkkaavaiset kansanedustajat huomaavat, että ensi vuoden budjetissa on siihen 5 miljoonaa euroa suunnittelurahaa. Suunnittelu maksaa 40 miljoonaa euroa kaikkiaan ja koko tämä iso hanke 750 miljoonaa euroa, joten ei mistään pienestä asiasta ole kysymys.

Minä jaan ajatuksen ruuhkaisuudesta, jota on ratapihalla, ja on liian vähän raiteita — ja ei voida lisätä koko maankaan liikennettä, ellei tämä suju tässä paremmin, kaikki tietävät sen — mutta samalla haluan todeta, että tämän vuoden alussa viimeisessä edellisen hallituksen, Kiviniemen hallituksen, liikenne- ja viestintäpoliittisessa ministerityöryhmässä silloiset ministerit velvoittivat, että Pisaran ohella selvitetään myös muita vaihtoehtoja, onko olemassa edullisempia vaihtoehtoja ratkaista tämä ruuhkaisuus, esimerkiksi niin, että osa raideliikenteestä jäisi Pasilaan ja osa sitten tulisi rautatieasemalle. Ilmeisesti on todettu viime kuukausina, että Pisaraa voittanutta ei ole, mutta minusta olisi pitänyt käydä tekninen, tarkka selvittely siitä, onko tämä todellakin ainoa vaihtoehto. Hanke on todella iso ja massiivinen, maksaa peräti 750 miljoonaa euroa.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Tämän talousarvion tarkastelu tai täydentäminen on lähes tekninen suoritus, vaikka yhtä ja toista, monenmoista hyvää asiaa sinne löytyikin, ja kun sitten samassa yhteydessä kuuntelee oppositiota, niin on vähän niin kuin tulipalon sammutus, että sammuihan se, mutta väärin sammutettu. No, yhtä kaikki.

Itse tarkastelen ihan yhtä yksityiskohtaa eli lautakunnan miljoonan euron lisäystä. Suomen perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsiteltyä asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaistahossa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan käsittelyajat olivat vielä pari vuotta sitten noin 17 kuukautta juttua kohti. Pienellä resurssien lisäyksellä käsittelyajat saatiin tippumaan keskimäärin vähän vajaaseen 15 kuukauteen per juttu. Lautakunnan tehtävänähän on käsitellä valituksia päätöksistä, jotka koskevat lähinnä perustoimeentuloturvaa antavia tulonsiirtoja ja etuja, kuten esimerkiksi kansaneläkelain, vammaistukilain ja sairausvakuutuslain mukaisia asioita. Juuri näitten käsiteltävien asioiden luonteen vuoksi onkin erityisen tärkeää, että valitukset kyetään ratkaisemaan joutuisasti ja asianmukaisesti, kuitenkin niin, että jokaista tapausta kohdellaan sen erityisolosuhteet huomioon ottaen. Käsittelyaikojen lyhentämisestä ei siis saa tulla itseisarvo, johon vedoten muutoksenhakulautakunta voisi toimia kumileimasimen tavoin unohtaen, että ihmisiä on kohdeltava yksilöinä. Vaikka nämä käsittelyajat ovatkin lyhentyneet, tilanne on edelleen huono, kestämätön. Myös apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen on huomauttanut, että muutoksenhakulautakunnan käsittelyajat eivät vieläkään ole kohtuullisia eivätkä näin ollen perustuslain mukaisia.

Arvoisa puhemies! Sitä jutturuuhkaa on vaan edelleen purettava. Valitusoikeus viranomaisten ja tuomioistuinten päätöksistä on ainakin muodollisesti aina ehdoton. Tällaiset pitkät käsittelyajat kuitenkin murtavat tätä oikeusvaltion keskeisintä periaatetta pala palalta, kunnes se on lopulta enää kuollut kirjain koristamassa perustuslakimme rivejä. Vaikka kansalaista olisikin kohdeltu viranomaisen taholta väärin ja valittaminen olisi mahdollista, valitusta ei silti ehkä tehdä, koska prosessissa kestää yli vuoden, joskus jopa kaksi. Näin tämä valitusoikeus ei tosiasiallisesti toteudu. Näistä syistä johtuen onkin erittäin hyvä, että hallitus aikoo nyt lisätä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan resursseja yli miljoonalla eurolla, jonka avulla pystytään perustamaan ne 13 uutta määräaikaista virkaa tämän valitusruuhkan purkamiseksi. Ainoa kauneuspilkkuvirhe mielestäni tässä on nimenomaan se, mihin edustaja Virtanen myöskin viittasi, että nämä ovat määräaikaisia virkoja. Okei, jos jutturuuhka saadaan purkautumaan, niin hyvä näin.

Olemme varmasti kaikki sitä mieltä, että resurssien puute ei saa olla este kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeusturvan toteutumiselle. Tämä on siis ennen kaikkea myös oikeudenmukaisuuskysymys, mutta samalla on kyse myös perustuslaista ja sen noudattamisesta.

Peter Östman /kd:

Arvoisa puhemies! Niin kuin valtiovarainministerin esittelypuheenvuorossa kuultiin, Suomen talous kohtaa tällä hetkellä riskejä monelta suunnalta ja suurimpaan osaan niistä emme pysty edes suoranaisesti vaikuttamaan. Vielä keväällä EK:n investointitiedustelu ennakoi tälle vuodelle selvää yritysten investointien kasvua useille toimialoille. Kansainvälisestä taloudesta kantautuneet huonot uutiset ovat kuitenkin lisänneet varovaisuutta. Kysynnän heikentyminen johtaa herkästi investointisuunnitelmien jäädyttämiseen. Tuskaa lisää myös se tosiasia, että monilla yrityksillä on vielä finanssikriisiä edeltäneeltä ajalta vapaata kapasiteettia. Yritysten on vaikea suojautua rajojen ulkopuolelta tuleviin sokkeihin. Myös talouspoliittiset päätökset, jotka rajoittavat markkinaehtoisen kasvun edellytyksiä meille tärkeissä vientimaissa, ovat Suomelle ja Suomen yrityksille haitaksi.

Kansainvälisen talouden negatiivinen kehitys alkoi taas toisella neljänneksellä heijastua yritysten vientiin, josta se on sitten heijastunut investointeihin ja kuluttajien luottamuksen kautta kulutukseen. Kysynnän heikkeneminen ja yleinen epävarmuus ovat siis johtaneet siihen, että Suomelle alkuvuodesta tehtyjä kasvuennusteita on ollut syytä tarkistaa alaspäin.

Arvoisa puhemies! Hallitus on kuitenkin sitoutunut siihen, että julkisen velan ja bkt:n suhde pyritään hallituskauden aikana kääntämään laskevalle uralle. Julkinen velka suhteessa bkt:hen oli viime vuonna 48,4 prosenttia, ja velkasuhdeluvun on ennustettu kasvavan joka vuosi saavuttaen 56 prosenttia vuonna 2015. Tällaisessa reaalimaailmassa hallitus toimii ja reagoi.

Edustaja Pekkarinen peräänkuulutti äsken puheessaan pitkän listan sellaisia toimenpiteitä, joita hän olisi toivonut, että hallitus olisi vienyt eteenpäin. Tällainen keskustelu ei yleensä johda mihinkään muuhun kuin jossitteluun, ja jos pitää jossitella, voimme tietenkin kysyä, miksi keskusta ei sitten kesällä lähtenyt mukaan hallitusyhteistyöhön, kun kerran kutsu kävi. Silloin keskusta olisi voinut toteuttaa kaikkia niitä asioita, mitä tässä salissa tänäänkin on kuultu. (Jari Leppä: Politiikkaa tehdään ajassa!) — Aivan oikein, politiikkaa tehdään ajassa, ja nyt olisi ollut ajankohtaa.

Tässä vakavassa tilanteessa ja epävarmassa toimintaympäristössä on viisautta, että valtiovarainministeriö ensi vuoden budjettiesityksessä tekee kiristäviä toimia toteuttaen ne etupainotteisesti. Tämä on erittäin tarpeen tasapainotustavoitteiden vuoksi. Tasapainottaminen edellyttää suurella todennäköisyydellä lisää kiristäviä toimia tulevina vuosina, aivan niin kuin edustaja Pekkarinenkin puheenvuorossaan totesi. Näihin haasteisiin haastamme myöskin oppositiopuolueet mukaan.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ilolla tervehdin tätä lisäystä tänne veteraanien määrärahoihin, 4 miljoonaa euroa. Itsekin olen saanut yhteydenottoja pohjoisesta, että nämä määrärahat eivät nykyisellään ole olleet riittäviä. Sanonkin, että näillä veteraaneilla on niin korkea ikä ja heidän määränsä on hupeneva, eli nyt olisi tehtävä kaikki heidän eteensä, mitä me nuorempi sukupolvi vain voimme. Toivonkin, että jokainen, joka haluaa kuntoutukseen, myös pääsisi näitten määrärahojen turvin sinne.

Toinen asia ovat nämä pelastuslentohelikopterit. Olen tyytyväinen siitä, että tuolla maakunnassa loppuu nyt se epätietoisuus tämän osalta, miten tullaan jatkossa toimimaan. Tähän on nytten lisätty rahaa 11 miljoonaa euroa, ja tämä turvaa sen, että kuusi helikopteria on ensi vuonnakin sitten käytössä ja toiminnassa vuodenvaihteen jälkeen. Oli huojentavaa kuulla ministeriltä, että tämä toiminta ei katkea vaan se pyritään nyt hoitamaan niin, että siinä ei ole sitten vaarassa ihmishenkiä.

Pohjoisessa tämä kopteri on erityisen välttämätön, koska meillä on siellä paljon matkailijoita tiettömien taipaleitten takana ja maasto-olosuhteet ovat haastavia. Sinänsä pidän hyvänä, että tämä rahoitus nyt saadaan pitkäjänteiselle pohjalle eikä tämä toiminta enää perustu näihin gaalailtoihin ja keräystuottovaroihin, jotka sinänsä ovat olleet kyllä hyviä, mutta näen, että on ensiarvoisen tärkeää, että valtiovalta ottaa hoidettavakseen tämän toiminnan. Meillä Lapissa on vähän epätietoisuutta vielä siitä, mikä tämän kopterin sijoituspaikka tulee olemaan. (Markus Mustajärvi: Sodankylä!) — Itse olen myös tuon Sodankylän kannalla, jonka Mustajärvi täällä kuului sanovan.

Näen myös tärkeänä, että sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan lisättiin näitä virkoja, koska omaa etuutta koskevassa asiassa monesti se odottavan aika on pitkä.

Merja  Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävien kansalaisten näkökulmasta tässä talousarvion täydennysesityksessä on kolme tärkeää asiaa: ensinnäkin lääkäri- ja lääkintähelikopterien toiminnan turvaaminen, toiseksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan resurssien korjaaminen. Eli yksilön oikeusturvan kannalta tilanne on ollut kyllä huolestuttava jo monen vuoden ajan. Valituksenkäsittelyajat ovat olleet yli vuoden mittaisia. Nyt tällä resurssilisäyksellä saadaan nämä jonot purettua, mutta toivon mukaan sitten nämä resurssit saadaan vakioitua myöskin tulevaisuuteen.

Kolmas hyvä asia on lisämäärärahan saaminen rintamaveteraanien kuntoutukseen. Raha menee varmasti tarpeeseen. Mutta samalla kuitenkin toivon, että mietittäisiin myös kuntoutuksen toteuttamistapoja, sillä esimerkiksi kahden viikon laitoskuntoutukseen kuluvalla rahasummalla saadaan lähes vuodeksi säännöllistä kotikuntoutusta. Monen veteraanin kohdalla säännöllinen kotiin tuotava kuntoutus on tehokkaampaa kuin harvakseltaan toteutettava laitoskuntoutusjakso. Eli hyvien käytäntöjen kehittämistä tarvitaan myös määrärahalisäyksen lisäksi.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa puhemies! Valtio korvaa kunnille maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia neljän vuoden ajan. Tämä aiheuttaa valtiolle eli veronmaksajille tänä vuonna yli 100 miljoonan euron menot. Tämä on kuitenkin vain osa maahanmuuton kustannuksista. Kuinka paljon ne kaikkiaan ovat, siitä ei ole olemassa edes summittaista arviota.

Viime hallituskaudella asiaa pyydettiin selvittämään, mutta ministeri Thors ilmoitti, että niin ei voida tehdä. Nyt ministeri ja hallitus ovat vaihtuneet, joten toivon, että ministeri Päivi Räsänen laittaa asian vireille, jotta tietäisimme asian todellisen tilanteen. Sen jälkeen voisimme paremmin arvioida maahanmuuton merkityksen suomalaiselle yhteiskunnalle.

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva ehdotus vuoden 2012 talousarvion täydennykseksi sisältää monia tärkeitä määrärahaesityksiä. Ensimmäisenä myös minä haluan mainita kiitokseni tästä lähes 11 miljoonan euron lisäyksestä lääkärihelikopteritoimintaan. Ehdotettujen kuuden tukikohdan sijaintipaikat perustuvat tarkkaan selvitykseen, jossa laadittiin sairaanhoitopiiriä, kuntatasoa tarkempi arvio lääkärihelikopterien tehtävämäärästä. Tehtävämääräennusteet laskettiin alueittain väestömäärän, ikärakenteen ja liikenneonnettomuusriskin perusteella. Jos nyt myönnettävää lisärahaa ei olisi myönnetty, tukikohtien määrä olisi jouduttu vähentämään kolmeen eikä sijoittelua enää olisi voitu tehdä rationaalisin perustein, sillä samanarvoisia sijoituspaikkoja on useita. Päätös sijoituspaikoista olisi tapahtunutkin puhtaasti aluepoliittisin perustein. Tällöin olisi voinut hyvinkin kysyä, miten määritellään ne suomalaiset, joiden henki ei ole yhtä arvokas kuin toisten. Nyt onneksi rahat ovat tulossa ja tätä kysymystä ei tarvitse tehdä.

Toinen minuakin ilahduttava asia on lisärahan saaminen rintamaveteraanien kuntoutukseen. Tämä nopeasti harveneva joukko on todellakin kuntoutuksensa ansainnut, eikä myöskään heidän kohdallaan pidä tehdä valintaa siitä, kuka saa kuntoutusta tai missä muodossa se annetaan. Hyvä, että asia tulee kuntoon. Samoin tämä Somlan lisämääräraha jonojen purkuun tulee todella tarpeeseen.

Ja sitten vielä, arvoisa herra puhemies, sokerina pohjalla asia, jota kukaan muu ei ole vielä maininnut. Nimittäin tamperelaisena olen todella iloinen siitä, että Tampereen Työväen Teatteri saa 3 miljoonaa euroa peruskorjauskustannuksiin tuleville vuosille, siitä todella suuri kiitos.

Lämpimästi kannatan näitä kaikkia lisämäärärahaesityksiä.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Aina voi todeta, että liian vähän ja liian myöhään. Hallitus elää kuitenkin kiinni ajassa eikä epäröi tehdä parannuksia jo tehtyihin ehdotuksiin ja omiin päätöksiinsä. Ensi vuoden talousarvioehdotusta ollaan nyt täydentämässä, ja tämä hallituksen esitys sisältää muutaman erittäin tärkeän huomion. Kaikkein tervetulleimmat esitykset koskevat mielestäni lääkärihelikopteritoimintaa ja veteraanien kuntoutusta, niin kuin täällä on monissa puheenvuoroissa tullut tänään esille. Näiden lisäksi työttömyysajan toimeentulotukea halutaan parantaa jonkin verran enemmän kuin oli alun perin tarkoitus, elikkä työttömän peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen on tulossa 120 euroa aiemmin kaavaillun 100 euron sijaan. Hallitus osoittaa siis oikeudenmukaisuuden tärkeyttä näinä vaikeina aikoinakin.

Lääkärihelikopteritoiminta on tullut jo vuosia sitten olennaiseksi osaksi ensihoidon kokonaisuutta, ja siksi onkin ollut suuri epäkohta, ettei sen rahoitusta ole saatu osoitettua valtion budjetista. Nyt tämä asia hoidetaan kuntoon, ja hyvä näin.

Rintamaveteraanien kohdalla kuntoutukseen lisätään 4 miljoonaa, ja sen myötä kuntoutus turvataan ensi vuodelle riittävässä laajuudessaan. Lisäyksen jälkeen kuntoutukseen on ensi vuonna käytettävissä yhteensä reilut 30 miljoonaa euroa. Täällä eduskunnassa on viime aikoina ollut paljon vaatimuksia veteraanien kuntoutukseen panostamisesta. On välttämätöntä, että hallitus vastaa tähänkin haasteeseen ajassa, ja uskallan sanoa, että inhimillisistä syistä eikä opposition painostuksesta.

On myös syytä todeta, että työmarkkinaratkaisuun liittyen on mahdollista, etten sanoisi hyvin todennäköistä, että vielä ennen joulutaukoa näemme toisen talousarvioesitystä täydentävän esityksen.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Muutama kiitoksen sana on aiheellista antaa joskus hallituksellekin.

Talousarvion täydentämisesityksessä hallitus on huomioinut opposition vaatimuksia ainakin rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahojen osalta. Tämä on hyvä alku hedelmälliselle yhteistyölle. Tosin hallituksen esitys edelleen leikkaa tämän vuoden tasosta 2 miljoonaa euroa, vaikka kuntoutusmäärärahat ovat tänäkin vuonna loppuneet kesken.

Kriisinhallintajoukkojen määrärahoista esitetään vähennettäväksi noin 10 miljoonaa euroa, mikä on mielestäni hyvä asia, sillä meillä ei ole mahdollisuutta käyttää vähiä määrärahoja ulkomaiseen toimintaan, kun samaan aikaan ollaan Puolustusvoimien määrärahoja karsimassa.

Työttömän peruspäivärahan korottaminen on aivan oikea toimenpide. Kuitenkin samassa yh-teydessä olisi pitänyt poistaa tarveharkinta peruspäivärahan saannin ehdoista. Näin toimittaisiin tasapuolisesti kaikkia työttömiä työnhakijoita kohtaan. Olisimme tietysti toivoneet, että kaikista pienimpiin äitiys- ja sairauspäivärahaan ja kotihoidon tukeen olisi tullut jonkinlainen korotus.

Arvoisa puhemies! Hallitus on budjettia täydentäessään esittämässä tuloarvion korottamista 90 miljoonalla eurolla. Sille ei kuitenkaan ole minkäänlaisia perusteita. Asiantuntijat ovat jo viikkoja sitten olleet sitä mieltä, ettei alkuperäiselläkään budjetilla ole taloudellista pohjaa. Varmaan tässä kuukausien sisällä joutuu hallitus miettimään, kun tiedetään, että taloudellinen tilanne kuohuu niin Yhdysvalloissa, idässä kuin EU-maissakin, että jotain ratkaisevaa pitäisi myös tehdä, jotta Suomen talous saataisiin nousuun, ettemme vaan hyssyttelisi lamapuheista.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelun kuluessa on käytetty erittäin hyviä puheenvuoroja tästä kokonaisuudesta liittyen tähän täydennykseen ensi vuoden talousarvion osalta, enkä lähde sen enempää näihin ottamaan kantaa. Voisin sanoa, että yhdyn edellisiin puhujiin.

Mutta tähän pelastushelikopteriasiaan haluan kuitenkin sen verran kommentoida, että kun muutamissa puheenvuoroissa jopa vähän kyseenalaistettiin koko asian tärkeyttä, niin kyllä se on — voin vakuuttaa edustajat siitä — aivan välttämätöntä, että meillä tämänkaltaista ihmishenkiä pelastavaa ja vakavilta vammautumisilta estävää toimintaa tässä maassa on. Todella tuolla omassa vaalipiirissäni Lapissa pitkien etäisyyksien maakunnassa se on aivan välttämätöntä, että tämä toiminta turvataan.

Samalla kun olemme tietysti iloisia siitä, että tämä nyt saadaan vakaalle pohjalle valtion rahoitukseen, meidän on kuitenkin hyvä muistaa se, että kun tämä tulee nyt kokonaisuudessaan yhteiskunnan suoraan maksamaksi toiminnaksi, niin tämä on veronmaksajien näkökulmasta kallis ratkaisu. Tukiyhdistykset ovat aiemmin tehneet hyvää työtä kustannustehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla, minkä ansiosta tämä pelastushelikopteritoiminta Suomessa on ylipäätään saatu liikkeelle. Mielestäni meidän tulee kansanedustajina ja eduskuntana antaa se kiitos ja arvostus tälle tukiyhdistysten tekemälle työlle, jonka varaan nyt sitten voidaan tätä hyvää työtä jatkaa.

Oli äärimmäisen tärkeää myös kuulla ministeriltä, että toimintaan ei tule keskeytystä tässä vaiheessa, ei päiväksikään, koska joka ikinen päivä näitä helikoptereita tuolla tarvitaan. Olen itse kantanut kovasti huolta siitä, kun tämä operointi nyt siirtyy sitten uudelle hallinnolle, että toiminta jatkuu. Mutta oli hyvä kuulla, että ministeri näin meille lupasi, että toiminta todella vuodenvaihteessa sitten turvataan tältä osin.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! On todellakin syytä kehua tätä lisäystä tähän talousarvioon, mutta täytyy kanssa muistaa se, että tämä on velkarahalla tehtyä. Sen takia tässä on oltava hyvin tarkkana, minkälainen vaikuttavuus näillä asioilla on. Tässä nyt on hyvin monta eri kohtaa, mutta kun edustaja Autto juuri puhui lääkäri- ja lääkintähelikopteritilanteesta, niin kyllä tämä harvaan asutuilla seuduilla on erittäin tärkeää ja tällä pystytään ihmisiä pelastamaan ja muissakin toimenpiteissä toimimaan.

Sitten rintamaveteraaneja me olemme tavanneet varmaan kaikki nyt tässä muutamien kuukausien aikana. Kuntoutuksen rahoistahan on ollut kysymys. On hyvä, että tämä nyt saadaan korjattua tällä Raha-automaattiyhdistyksen tuotolla.

Oikeastaan kolmas kohta, mikä tässä on tärkeä, on, että työttömyysajan toimeentulotuen parantamiseen tulee nyt tämä 120 euron korotus indeksikorotuksen kera. Tämä on merkittävä vastaantulo tietenkin työttömille. Tietenkin toivoo, että niitä työttömiä ei olisi, mutta kaikki indikaattorit näyttävät tällä hetkellä siihen suuntaan, että työttömyys on lisääntymässä vaan.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Sain keväällä monien muiden tavoin soiton, jossa kerättiin rahaa lääkärihelikopteritoimintaan. Soittaja perusteli toiminnan tärkeyttä monin tavoin. Lääkärihelikopteritoiminnan todettiin olevan tärkeä osa ensihoidon kokonaisuutta ja siten merkittävä osa ihmishenkien pelastustyötä. Sanoin olevani hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Sen lisäksi totesin, että tällaiseen toimintaan pitää rahat tulla valtiolta, ei keräystoiminnan kautta.

Olen erittäin tyytyväinen, että hallitus täydentää talousarvioesitystään siten, että lääkärihelikopteritoimintaan esitetään yli 10 miljoonan euron lisäystä. Tämä on yksi sellainen arvovalinta tässä taloudellisessa tilanteessa, että voi hyvällä syyllä sanoa hallituksen tekevän inhimillisiä ja kansalaistemme elämää turvaavia päätöksiä pelkän tiukan taloudenpidon sijaan.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta on lakisääteinen sosiaalivakuuksien erikoistuomioistuimeen rinnastuva riippumaton ja itsenäinen muutoksenhakuelin. Se ottaa kantaa Kansaneläkelaitoksen ja työpaikkakassojen antamiin päätöksiin. Uskon, että jokainen kansanedustaja on saanut yhteydenottoja kansalaisilta, jotka kokevat oman päätöksensä virheelliseksi ja haluavat saada asiansa kolmannen osapuolen käsittelyyn. Tämä on tärkeä oikeus meille kaikille. Somlan toiminnan tärkeys korostuu entisestään viime viikkojen valelääkäriuutisten valossa. On tärkeää, että kansalaisillamme on mahdollisuus tarkistuttaa päätöksentekijän päätöksen oikeellisuus. Sen vuoksi olenkin mielissäni myös siitä, että määrärahalisäys tulee Somlalle.

Erityisen tärkeä on esitys rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahan lisäykseen. Siitä asiasta koko tämä sali on varmasti mielissään ja tulevassa päätöksessään ehkäpä jopa yksimielinen.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2012 talousarvioesityksen täydentämisestä sisältää näinä vaikeina talousaikoina muutamia hyviä uutisia. Valtion velkaantumista saadaan tällä esityksellä painettua 6,9 miljardiin, työttömyysajan toimeentuloturvaa parannetaan entisestään 59 miljoonalla eurolla ja Finnveralle annetaan lisää paukkuja suomalaisen kasvuyrittämisen rahoittamiseen nykyistä vaikeammissakin olosuhteissa.

Silti mielestäni se tärkein uutinen tässä ehdotuksessa on se, että esitykseen sisältyy ehdotus 4 miljoonan euron lisäyksestä rintamaveteraanien kuntoutukseen. Summa on toki pieni, eikä sillä todellakaan kaikille veteraaneille taata samanlaisia kuntoutusmahdollisuuksia, mutta se on silti paljon parempi kuin alkusyksynä pöydälle annettu valtiovarainministerin pohjaehdotus.

Arvoisa puhemies! Veteraanien rahoista käyty keskustelu on tässä maassa hakoteillä. Median yleisönosastoissa ja julkisessa keskustelussa elää urbaaneja legendoja siitä, kuinka veteraanien järjestöt kylpevät rahassa ja kuinka jo vuosikymmenien ajan veteraaneille on kerätty miljoonittain rahaa käytettäväksi. Usein kuitenkin näistä jutuista on unohdettu erottelu siitä, puhutaanko veteraaneista vai sotainvalideista.

Jos esimerkiksi 6 500:aa rintamaveteraania edustava Rintamaveteraaniliitto päättäisi tänään lopettaa toimintansa ja samassa yhteydessä päättäisi jakaa omaisuutensa jäljellä olevien veteraanien kesken, summa olisi noin 20 euroa. Suomen Sotaveteraaniliiton osalta vastaava per veteraani jaettava summa olisi noin 50 euroa, 31 000 veteraanille. Parhaimmassa asemassa on Sotainvalidien Veljesliitto, joka on paitsi veteraani- myös vammaisjärjestö. Kahden sairaalan myynnin ja pidempään kestäneen invalidikeräyksen ansiosta liitolla on muihin veteraanijärjestöihin verrattuna enemmän rahaa käytettävissä jäseniään kohden. Myös invalidien kuntoutus, toisin kuin niin sanottujen tavallisten sota- tai rintamaveteraanien kuntoutus, on vahvemmin lainsäädännöllä ja budjettirahoituksella taattu. Kun muille veteraaneille osoitetaan ensi vuonna korotuksen jälkeen 30 miljoonaa euroa, on sotainvalideille korvamerkitty osuus samaisesta budjetista 220 miljoonaa euroa.

Sotaveteraaniemme keski-ikä on tällä hetkellä 90 vuotta. Keski-iän noustessa aiemmin selvä ero sotainvalidien ja muiden sotiemme veteraanien hoidon tarpeessa on hämärtynyt. Siksi mielestäni tulisi vaihtoehtona pohtia sitä, tulisiko kaikille jäljellä oleville noin 50 000 veteraanille taata samat oikeudet kuntoutuksen osalta.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! On pelastushelikopteritoiminnalle varmasti ihan hyvä, että sitä ei tarvitse enää puhelinmyynnillä pitää ilmassa. On ihan hyvä, että se lentää tuolla haja-asutusalueilla, mutta haja-asutusalueet tarvitsevat myöskin paljon muita palveluja, teitä, ja eihän siellä kohta ole enää, ketä pelastaa, tätä menoa.

Kuten edustaja Pekkarinen kaipaili kasvun budjettia muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan kautta, niin minäkin myös, elikkä jo Esko Ahon hallitus selvitti aikanaan, että metsähakkeen lisäkäytöllä, mistä siis edustaja Pekkarinen puhui, saataisiin energiantuotannossa tuhansia uusia työpaikkoja, jotka olisivat Suomessa ja siellä maakunnissa. Kyllä meillä kaiken energiapoliittisen ratkaisun tulisi tähdätä öljyriippuvuuden vähentämiseen. Varsinkin kun me tiedämme, että öljyn hinta ei halpene, niin se on harmillista, kun tuulienergia ei ota tuulta alleen toivotulla tavalla, ja edustaja Pekkarinen ministerinä ollessaan rajoitti kyllä itse silloin hajautetun energiantuotannon kasvua, työpaikkojen syntyä ja metsänomistajien tulojen kasvua ajaessaan läpi tämän 100 kilowattitunnin tariffirajan, joka käytännössä katkaisee tämän uusiutuvien polttoaineiden kasvavan käytön. Tämä on kyllä minusta kestämätöntä, varsinkin kun ajattelee, että meillä on hakkuusäästöä metsissä 30 miljoonaa mottia ja metsä voisi pelastaa Suomenkin tällä hetkellä talousahdingolta.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti kahteen kohtaan, jotka tässä budjetin täydentävässä esityksessä ovat.

Lääkärihelikopteriasia on ollut tosiaan vuosia vireillä, ja on hyvä, että se saa nyt pysyvämmän ratkaisun. Toki on niin kuin edustaja Autto täällä sanoi, että näissä yhdistyksissä on tehty merkittävää työtä ja säästetty yhteiskunnan varoja, kun niitä koptereita on pidetty ilmassa osittain näiden vapaaehtoiskeräysten ja erilaisten rahanhankintamuotojen kautta. Mutta pitkässä juoksussa tämä on sellainen toiminto, jonka tiukassakin taloudellisessa tilanteessa on kuitenkin perusteltua olla valtion toimesta järjestettyä ja kustannettua.

Arvoisa puhemies! Toinen tärkeä asia on tietenkin tämä rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahan kasvattaminen. Kuten tässä edustaja Wal-linheimon puheenvuorossa kävi ilmi, veteraa-nien keski-ikä on jo varsin korkea ja määrä hupenee kovaa vauhtia, joten on tietysti hyvin tärkeää, että pystytään mahdollisimman hyvää kuntoutusta antamaan vielä niille rintamaveteraaneille, joille sillä kuntoutuksella on oikeasti merkitystä, ja voidaan heidän elämänsä viimeisiä vuosia auttaa ja helpottaa heidän tilannettaan.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Silloin kun on kiitoksen aika, se kuuluu esittää, ja nyt kiitän hallitusta parista lisäyksestä, jotka ovat tähän talousarvioon tulleet. Samalla myös esitän kehitysehdotuksia.

Veteraanien kuntoutusrahan kasvattaminen on oikeansuuntainen, sen kasvu on ehdottoman tärkeää, mutta ikäväkseni se ei ole kyllä riittävä. Se ei vastaa sitä rahamäärää, joka tarvittaisiin, että kaikki ne, jotka ovat Suomen lipun alla toimineet, saisivat tätä tarvittavaa kuntoutusta.

Myös nyt esille nousseet ja yleiseen julkiseen tietoisuuteen nousseet rauhanturvaajien korvauksien puutteet olisi syytä nostaa tässä kohtaa esille. Niitä on pohdittava sitten tämän aihepiirin kohdalla käytävissä keskusteluissa.

Toinen asia, mistä on syytä kiittää, on lääkärihelikopterien toiminnan vakautus. On ehdottoman oikein, että rahoitus tulee budjetista eikä mitenkään satunnaisilla tuotoilla, saatavilla arpajaisilla ym. Yhdistykset ovat kuitenkin toimineet hyvin, ja on hieman kyseenalaista, onko järkevää siirtää toimintaa osakeyhtiön alle, joka kuitenkin tavoittelee voittoa. Niinpä olisi syytä myös pohtia, onko valtion toiminnoilla, Puolustusvoimilla ja Rajavartiostolla, semmoista lentotoimintaan liittyvää tukea, joka auttaisi tässä asiassa, ja yhteistyöllä saataisiin entistä toimivampi tuote. On myös muistettava se, että lentotoiminta helikopterilla on säärajoitteinen ja sen tarkoitus on kuitenkin lääkärin ja osaavan henkilökunnan perille saattaminen, jolloin on pohdittava myös maayksiköiden käyttöä ja niiden liittämistä tähän pohdintaan.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Olisin toivonut, että tässä paperissa nyt olisi kuitenkin vielä otettu ne köyhät lapsiperheet huomioon. Se 100 euroa sinne perustoimeentulotukeen ei valitettavasti auta köyhiä lapsiperheitä, koska edelleenkään tässä ei huomioida sitä, että lapsilisät pienentävät omalla määrällään perustoimeentulotukea. Nyt hallitus sanoo, että se antaa kyllä yksinhuoltajaperheille 80 euroa per lapsi, mutta ei kai voi olla tarkoitus, että kaksinhuoltajaperheiden pitää erota, jotta lapset saisivat leipää ja jotta saataisiin se 80 euroa niille lapsille. Tämä on jotenkin aivan käsittämätön asia. Tähän pitäisi kiinnittää huomiota.

Edelleenkin työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen ja toimeentulotuen korotusten lisäksi, joita nyt jonkin verran kyllä tulee, pitäisi antaa lisää rahaa pienimpiin vanhempainrahoihin sekä kotihoidon tukeen, jotta lapsiperheet pystyisivät elämään ja toimimaan paremmin. Muutenkin 2000-luvulla pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että meillä on köyhiä lapsiperheitä. Meidän lapsemme elävät nälässä tällä hetkellä, ja se on häpeäksi sivistysvaltiolle. Siihen on löydyttävä määrärahoja myöskin tältä hallitukselta ja myöskin tältä eduskunnalta, jos ei nyt, niin hyvin pikaisesti lisätalousarvioissa.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tästä hallituksen esityksestä talousarvioesityksen täydentämiseksi ensi vuodelle otan esille vain yhden asian.

Veteraanien kuntoutusrahojen lisääminen on asia, joka on erittäin hyvä, ja se on todella tarpeellinen. Tuo 4 miljoonaa euroa tulee tarpeeseen, jotta jokainen veteraani pääsee kuntoutukseen ja saa sen oman kuntonsa mukaista hoitoa ja kuntoutusta. Ministeri ei ole täällä paikalla, joten nyt en pääse kysymään ja varmistamaan sitä, taataanko tällä rahalla nyt jokaisen veteraanin pääsy kuntoutukseen. Epäilen, että se ei vieläkään tällä täyty. Itse toimin omalla paikkakunnallani veteraanineuvottelukunnan puheenjohtajana, ja siellä on tullut esille tämä vähenevä laitoskuntoutuksen tarve, koska veteraanit eivät enää jaksa sitoutua ja pysty lähtemään pitkille laitoskuntoutusjaksoille. Sen vuoksi on myös koko ajan tarkasteltava kuntoutuksen laatua ja tapaa, miten se tavoittaa parhaiten veteraanit. Viime vuonna annettu lisäraha 2 miljoonaa euroa kotiin vietävien veteraanipalvelujen tukemiseen on tuonut hyviä kokemuksia. Veteraanikuntoutusta tuleekin yhä enemmän viedä koteihin ja järjestää päiväkuntoutuksena omilla paikkakunnilla. Näihin päiväkuntoutuksiin sisältyy myös tämä sosiaalinen yhteydenpito muihin samanikäisiin. Se on myös virkistävä kokemus sinänsä eikä pelkästään kuntoutustapahtuma noin fyysisessä mielessä.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on siis hallituksen esitys vuoden 2012 talousarvioesityksen täydentämisestä, ja otan kantaa kahteen asiaan, joista toisen valtiovarainministeri Urpilainen esittelypuheenvuorossaan otti esille ja toista hän ei maininnut sanallakaan, sen sijaan mielellään tänäänkin puhui arvoista.

Ihan ensimmäiseksi se asia, jota valtiovarainministeri hehkutti omassa esittelypuheenvuorossaan, liittyy sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan määrärahoihin ja sen lautakunnan toimintamenoihin. Valtiovarainministeri puhui toki totta. Nyt ollaan lisäämässä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan määrärahoja 1 123 000 euroa, mikä on sama kuin 13 määräaikaisen henkilötyövuoden palkkaus- ja muut menot. Mutta kun hän esitteli asian tehden tästä jotakin aivan ihmeellistä, niin häneltä unohtui tai ajanpuutteen vuoksi jäi sanomatta se lause, että kysehän olisi tilanteesta, jossa tänä päivänä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa työtä tekevät käsittelijät joutuisivat toisiin tehtäviin määrärahan puutteen vuoksi. Vähintään yhtä olennaista on se, että se kehitys, joka tuolla sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan asioitten käsittelyjen aikatauluissa, käsittelyjen pituuksissa, on ollut, pysähtyisi ja jokseenkin varmuudella se kehitys, joka on ollut myönteiseen suuntaan viimeisen kolmen vuoden aikana, kääntyisi kielteiseksi. Tämä on asia suomeksi sanottuna.

Kun aikanaan lainsäädäntöä sosiaaliturvan muutoksenhausta muutettiin, syntyi tilanne päivänä, jolloin tuo Somla aloitti, että sille jäivät kaikkien vanhojen viiden alueellisen sosiaalivakuutuslautakunnan valitukset. Ne kasattiin samaan osoitteeseen, ja samanaikaisesti, kun joka päivä niitä uusia valituksia valitettavasti tuli, niin sinne jäi tilanne, jossa liian pienillä resursseilla lähdettiin liikkeelle, ja se ruuhka, se suma, joka olisi pitänyt purkaa tuolloin muutamia vuosia sitten, jäi purkamatta. Tänään ollaan tilanteessa, jossa pahimmillaan tuo perusturvan varassa olevien ihmisten muutoksenhaku kesti keskimäärin 18 kuukautta, joka oli aivan, aivan liian pitkä aika. Niillä toimenpiteillä, joita viimeisen kolmen vuoden aikana on ollut eli suomeksi sanottuna tämänkaltaisia esityksiä kuin tänään tässä ja nyt käsittelyssämme on, on pystytty lyhentämään noitten asioitten käsittelyaikaa niin, että 18 kuukaudesta käsittääkseni tällä hetkellä ollaan tilanteessa 10,5 kuukautta. Yhteinen tavoite on ollut ja tulee olla — oikeushallinnon ja onko se nyt sitten eduskunnan oikeusasiamiehen vaatimuksesta tavoitteena — 6 kuukautta, joka sekin on pitkä aika. On ihan selvää, että jos ei tätä määrärahaa, tätä reilua miljoonaa, olisi tullut, tuo myönteinen kehitys, joka on ollut siinä, että käsittelyajat lyhenevät, olisi varmuudella pysähtynyt.

Tässä 3,5 minuutin perustelut sille, että oli hienoa, että valtiovarainministeri otti tämän asian yhtenä kärkiasianaan esittelypuheenvuorossaan esiin. Mutta ei tämä nyt aivan hirvittävän suurta hehkutusta ansaitse, kun on kysymys tilanteesta, jossa alkuperäisessä budjettiesityksessä on ollut tilanteeseen nähden liian alhaiset määrärahat.

Sitten, arvoisa herra puhemies, toiseen asiaan. On ollut miellyttävää kuulla se, miten valtiovarainministeri on alkanut puhua arvoista. Hän viime viikon torstain kyselytunnilla sanoi jokseenkin suorasanaisesti ääneen sen, millaisen arvovalinnan hallitus on tehnyt, kun on korotettu työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa. Siihen käytetään rahaa suuruusluokaltaan 300 miljoonaa euroa ja ollaan jatkossakin tilanteessa, missä meillä on kolmea eri tukimuotoa saavia työttömiä ja niin, että niissä työttömissä, jotka ovat työmarkkinatuella, on joukko, joka saa peruspäivärahan suuruista työmarkkinatukea, ja sitten on tuhansia työttömiä, joitten työttömyyspäiväraha on 0 euroa.

Yllättäen valtiovarainministeri esittelypuheenvuorossaan jätti kertomatta, että tämä esitys pitää sisällään, joka käsittelyssämme on, 25 miljoonan euron lisämäärärahan siihen, että työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan tehdään indeksitarkistukset, ja hän jätti mainitsematta, että tässä on esitys, jossa on lisämääräraha ansiosidonnaisen päivärahan indeksikorotuksiin, ja aivan yllättäen summat, jotka löytyvät täältä esityksestä: ansiosidonnaiseen päivärahaan 25 miljoonaa ja työttömyysturvalain ja aikuiskoulutuslain mukaiseen peruspäivärahaan 26 miljoonaa. Tähän kun lisää työmarkkinatuen, ollaan noin 60 miljoonassa eurossa.

Ensinnäkin tällä paikataan se virhe, se moka, joku voisi sanoa "vahinko", mistä sitten onkaan kysymys, (Jari Lepän välihuuto) joka hallituksen toimesta tuli kesällä tehtyä. Mutta sattumoisin, kun arvovalinnoista on puhuttu, tällä rahalla pystyttäisiin nostamaan pienimmät vanhempain- ja sairauspäivärahat myös työmarkkinatuen peruspäivärahan tasolle ja tällä rahalla pystyttäisiin luopumaan työmarkkinatuen puolisojen ja vanhempien tulojen vaikutuksista, tämä tarveharkinta saataisiin poistettua. Tässä on kyse arvovalinnoista. Se on indeksikorotuksen mittainen teko. Sitä rahaa, sitä vajaata 60 miljoonaa, joka olisi tarvittu siihen, että työttömän päiväraha ja äidin äitiyspäiväraha tai sairaan päiväraha olisi samalla tasolla, ei ole löytynyt. Samanaikaisesti, kun budjetin täydentävässä esityksessä lukee, että 25 miljoonaa käytetään ansiopäivärahan indeksitarkistuksiin, ei ole löytynyt rahaa niille työttömille, joiden päiväraha tarveharkinnasta johtuen on 0 euroa. Tässä on arvovalinta.

Se ongelma vaan on siinä, että kun hallituspuolueitten edustajat mielellään käyttävät näistä työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan, ansiosidonnaiseen päivärahaan tehtävistä korotuksista mainintaa, miten kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä autetaan ja tuetaan, niin on tässä jonkinmoinen ristiriita. Hallitus on tehnyt arvovalinnan. Nyt on löytynyt indeksitarkistuksiin se yli 50 miljoonaa euroa. Niille, joilla päiväraha on 0 tai jotka ovat äitiyden, vanhemmuuden tai sairauden takia päivärahalla, joka jää siis jatkossa alemmaksi kuin on työttömän päiväraha, näihin asioihin ei ole rahaa löytynyt. On tehty, arvoisa herra puhemies, arvovalinta.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! On hienoa, että hallitus ei unohda yhteiskuntamme vähävaraisimpia aikoina, jolloin valtion budjettiin kohdistuu huomattavia leikkauspaineita. Määrärahalisäykset on ennen kaikkea suunnattu tukemaan yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korotus on hallitukselta merkittävä parannus yhteiskuntamme pienituloisempien suuntaan. Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta on tärkeää huolehtia pienituloisten hyvinvoinnista. Perusturvan korotus parantaa vähävaraisten asemaa ja vähentää myös sosiaalitoimen paineita.

Vuonna 2009 kaikkiaan 128 000 suomalaista asui Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksissa, joiden bruttotuloista 90 prosenttia koostui perusturvaetuuksista, ja 372 000 suomalaista talouksissa, joiden bruttotuloista yli puolet muodostui perusturvaetuuksista. Perusturvan varassa elävien määrä on kolminkertaistunut 1990-luvun alusta. Samalla perusturvaetuuksien varassa elävien köyhyysriski on kasvanut huomattavasti perusturvan jäätyä yleisen tulokehityksen jälkeen.

Yksinhuoltajaperheet ovat yksi maamme suurimmista pienituloisten ryhmistä. Perusturvan korotus helpottaa heidän arkensa pyörittämistä. Lapsiperheiden köyhyys on Suomessa moninkertaistunut muun tulotason noustessa ja köyhissä perheissä asuvien lasten määrä on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana kaksinkertaistunut.

Hoivaköyhyys ruokkii entisestään yksinhuoltajien työttömyyttä ja köyhyyden kasvua. Monet yksinhuoltajat tasapainoilevat lastenhoidon ja työpaikan välillä, mikä vaikuttaa heidän kykyynsä vastata työmarkkinoiden joustovaatimuksiin.

Yksinhuoltajaperheiden köyhyys onkin kasvanut yhdessä työttömyyden kasvun kanssa, ja niille työttömyys on muita lapsiperheitä yleisempää. Joka kolmas köyhyysrajan alittava lapsi elää yksinhuoltajan perheessä.

Arvoisa puhemies! Sotiemme veteraaneja on Suomessa lähes 50 000. Heistä noin 8 300 on sotainvalideja. Veteraanit ikääntyvät ja heidän kuntonsa heikkenee vuosi vuodelta. Samalla heidän tarvitsemansa tuen ja avun tarve kasvaa. On erittäin tärkeää, että rintamaveteraaneja ei unohdeta talouden heikkoinakaan aikoina. On meidän kunnia-asiamme pitää heistä huolta. 4 miljoonan lisämäärärahalla turvataan rintamaveteraanien kuntoutukseen pääsyä.

Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tärkeänä lääkäri- ja lääkintähelikopterien toiminnan ja riittävän rahoituksen turvaamista. Lääkäri- ja lääkintähelikopterit ovat ensisijaisen tärkeässä asemassa, kun puhutaan kiireellisen hoidon tarpeesta ja ihmishenkien pelastamisesta. Kopterit vievät avun myös sinne, minne muilla kulkuneuvoilla ei ole kulkemista. Määrärahojen lisäys turvaa jo olemassa olevien lääkäri- ja lääkintäkoptereiden toiminnan jatkamisen ja mahdollistaa kuudennen helikopterin hankinnan Suomeen. Tämä parantaa helikoptereiden tarjoaman ensihoidon kattavuutta sekä vähentää alueellista eriarvoisuutta. On hyvinvointivaltion periaatteiden mukaista turvata hyvä ja maanlaajuinen ensihoito.

Arvoisa puhemies! Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan Somlan käsittelyajat olivat tämän vuoden lokakuussa keskimäärin 10,2 kuukautta. Vielä vuonna 2009 käsittely vei keskimäärin 16—17 kuukautta. Käsittelyaikoja on onnistuttu lyhentämään ja ruuhkia purkamaan. Pitkän aikavälin tavoite on kuuden kuukauden käsittelyaika.

Pitkät käsittelyajat ovat kohtuuttomia ratkaisua odottavalle ihmiselle, erityisesti kun kyse on ihmisen perustoimeentuloturvasta. Venyneet käsittelyajat uhkaavat ihmisten oikeusturvaa. Lisämäärärahan turvin voidaan työtä nyt jatkaa ja ruuhkia purkaa myös ensi vuonna. Rahalla palkataan 13 uutta henkilöä, joiden avulla valitusten käsittely nopeutuu. Lisämääräraha tulee tarpeeseen, sillä talouden tilanteen heiketessä uhkaavat myös valitusten määrät lähteä jälleen kasvuun.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä tuoda esille, että on hienoa, että Tampereen Työväen Teatterin peruskorjauksiin aiheutuviin kustannuksiin annetaan valtuus, jotta hankkeelle voidaan myöntää avustusta enintään 3 miljoonaa euroa vuodesta 2015 alkaen. Se on Suomen viimeinen toiminnassa oleva työväen teatteri ja aloitti toimintansa jo vuonna 1901.

Edustaja Rehulalle voisin sanoa, että edellinen hallitus olisi myös voinut tehdä näitä esityksiä, mitä me teimme, tämän hallituksen ohella.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Minäkin olen tyytyväinen, että tässä talousarvion täydennysosiossa tehdään niitä arvovalintoja tärkeiden asioiden puolesta. Tässä edellä muun muassa edustaja Kuusisto ja usea muu on kiittänyt siitä, että hallitus on todellakin nyt tässä hoitanut kuntoon muun muassa tämän lääkärikopteriasian, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan puuttuvat määrärahat, ja tietenkin sotiemme veteraanien kuntoutusmäärärahat ovat ehdottomasti sydämenasia ja kunnia-asia, niin kuin täällä on todettu. Hyvä, että nämä asiat tulevat tässä hoidettua. Kyllä minä olen samaa mieltä kuin edustaja Kuusisto edellä, että ei sekään huonompi satsaus kulttuuriin ole, että esimerkiksi se Tampereen Työväen Teatteri saa nyt kauan odotetut kunnostus- ja korjausrahat, eli se on myös hyvin tärkeä, ja se on myös investointi rakentamisalalle, että siinä suhteessa varmasti kulttuurin lisäksi myös työllisyysnäkökulmaa palvelee. Tästäkin iso kiitos, että näitä asioita on saatu eteenpäin.

Kaiken kaikkiaanhan, kun täällä puhuttiin arvovalinnoista, tämä näiden asioiden valitseminen tähän täydentävään osioon — huolehditaan perusturvallisuudesta, heikompiosaisista ihmisistä — minun mielestä se täydentää hyvin tätä hallituksen linjaa, joka muutenkin on tässä budjetissa, joka on muuten euroopanlaajuisesti täysin poikkeuksellinen. Kaikkialla muualla tehdään säästöjä, kiristetään vyötä. Meilläkin tehdään, mutta samaan aikaan kun säästetään, meillä tehdään arvovalintoja ja sisäisesti siirretään rahaa lisää kaikkein heikompiosaisten hyväksi ja muutamaan muuhun tärkeään kohteeseen, kuten esimerkiksi nuorten työllisyystakuuseen ja samoin esimerkiksi harmaan talouden torjuntaan. Nämä sisäiset panostukset, johonkin lisää, se kertoo mielestäni tärkeistä arvovalinnoista kaikkinensa.

Hallitusohjelmassa muuten — olen sitä ennenkin sanonut, mutta haluan muistuttaa, kun siinä on kolme tämmöistä johtavaa periaatetta: talouden vakauttaminen, työllisyyden parantaminen ja eriarvoisuuden torjunta — kohtana 1.1., heti ensimmäisenä, kun nämä luetellaan, on eriarvoisuuden torjunta, ja se on minusta tärkeä asia. Sitä tehdään paitsi näillä parannuksilla sosiaaliturvaan, siis työmarkkinatukeen, toimeentulotukeen ja asumislisään, myös parannuksilla, tai sanotaanko, verotuksen kehittämisellä oikeudenmukaisempaan suuntaan. Eli pääomaveroa vihdoin korotetaan, siihen tulee progressiota, ja samaan aikaan esimerkiksi pienituloisen eläkkeensaajan verotus kevenee, koska kunnallista perusvähennystä nostetaan. Tämä on sitä oikeudenmukaisuutta. Verot maksukyvyn mukaan. Ja tämä periaate menee vahvemmaksi tässä.

Puhemies! Nyt tähän tämän päivän keskusteluun vielä sen verran sanon, että minä olen kyllä oikeasti vähän pahoillanikin siitä aika vihaisen ja aggressiivisen oloisesta purkauksesta, mikä keskustalta, esimerkiksi tuossa edustaja Rehulan puheenvuorossa, tuli sitä kohtaan, että hallitus tekisi ikään kuin hirveän moitittavan arvovalinnan sen vuoksi, että se budjetoi lisää rahaa työttömälle työttömyysturvan parantamiseen. Minun mielestä siinä ei voi olla mitään moitittavaa. Ja varmasti tekin ymmärrätte, arvoisa keskustapuolue, että se johtuu ihan siitä syystä, että viime vuosina työttömät ovat jääneet ilman kaikesta.

Minä tunnen ihmisiä, jotka ovat sillä peruspäivärahalla. Jokainen euro merkitsee, jokainen euro lasketaan tosi tarkkaan, niin että ei voi olla väärin, että nämä ihmiset saavat ihan tosissaan nyt sen korotuksen, eikä voi varmasti olla väärin sekään, että siihen tulee sen 100 euron lisäksi vielä indeksikorotukset. Kyllä täytyy tulla indeksikorotukset, kun se on ihan lain mukaan säädetty ja 100 euroa on poliittinen valinta ja tärkeä sellainen. Minun mielestä tässä ei ole mitään pahaa, ja minä kyllä korostan, että suuri osa muuten niistäkin ihmisistä, jotka ansiosidonnaista turvaa saavat, ovat todella pienituloisia. Ne ovat pienipalkkaisia ihmisiä, jotka ovat raataneet vuosikymmeniä siellä työelämässä, sitten joutuvat työttömäksi. Kylmä kapitalismi ajaa maailman sellaiseksi, että saattaa tulla, kuulkaa, palkaksi vuosikymmenien työstä irtisanomislappu. Näillekö ihmisille ei saisi sitten antaa lisää työttömyysturvaa?

Minä kysyn keskustan linjaa, ja minä ihmettelen, miksi sen täytyy olla niin negatiivinen ja tuomitseva. Teen melkein saman johtopäätöksen kuin teki edustaja Zyskowicz täällä aiemmin, eli sen, että jos kerta ainoa kynnyskysymys on se, että näiden kahden etuuden täytyy olla samansuuruiset, niin silloinhan johtopäätös siitä on, että parempi olisi, kun ei nostettaisi tätä työttömyysrahaa. (Jari Leppä: Ei tietenkään!) Tätähän edustaja Zyskowicz tänään kysyi, ja minun mielestäni aiheesta. Eli ei pistetä vastakkain.

On erinomaisen tärkeä ja hyvä, että nostettiin viime kaudella näitä minimipäivärahoja. Näitä mekin kannatimme. Se oli edelliseltä hallitukselta tärkeä teko. Nyt nostetaan työttömyysturvaa, ja kuten täällä todettiin aikaisemmin hallituksen toimesta, aikaisemmissa keskusteluissa, että jos sitten löydämme jatkossa voimavaroja, niin kuin toivon ja uskon, niin sitten on näiden seuraavien vuoro. Näinhän täällä ministerit totesivat aiemmassa keskustelussa.

Samoin työmarkkinatuen tarveharkinta: Pidän sen poistamista tärkeänä, minulle se on tärkeä periaate. Siihen ei tällä kertaa vielä ole löytynyt rahaa, mutta periaate on kirjattu hallitusohjelmaan. Miksi sitä rahaa ei löydy? Sitä ei löydy siksi, että edellisen hallituksen jäljiltä meille jäi 8 miljardin aukko valtiontalouteen. Silloin hyväosaisten veroja alennettiin velkarahalla, ja tässä mennään. Tätä ei sovi unohtaa. Siitä ei ole kuin muutama kuukausi, kun keskustapuolue itse oli vallassa, ja viime joulun alla muistan meidän äänestäneen kyllä tästä työmarkkinatuen tarveharkinnan poistosta, ja silloin ei tullut ymmärrystä. On hyvä, että keskusta ottaa opiksi ja muuttaa tiettyjä linjauksiaan, se on aina positiivista, mutta vähän kyllä täytyisi olla sitä omaa vastuunkantoakin siitä, että itse on oltu hallitusvastuussa ja tehty näitä ratkaisuja, ja nyt on tietenkin sitten linja toinen ja siinä suhteessa, jos voisi sanoa, takki nyt toisinpäin päällä.

Hyvä sinänsä, että näitä tärkeitä asioita tuodaan esiin ja pidetään keskustelua yllä, koska kaikki olemme samaa mieltä, että edelleen näidenkin parannusten jälkeen jää kipukohtia, ja sitten me teemme arvovalintoja, jotta löytäisimme lisää työpaikkoja, jotta saisimme kasvua aikaan, jotta saisimme lisää yhteistä rahaa siihen, että voimme vielä paremmin näitä asioita hoitaa.

Mutta tässä mennään, puhemies, ja mielestäni nämä täydennysesityksen lisäesitykset ovat erittäin tärkeitä.

Raimo  Piirainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä olla aivan samaa mieltä edustaja Viitasen kanssa tästä toimeentulotuen parantamisesta tällä hetkellä. Tietysti, niin kuin täällä on hyvin monta kertaa todettu, että velkarahalla kun näitä asioita korjataan, niin silloin todellakin täytyy katsoa, missä sillä on merkittävä vaikutus. Kaikki varmasti tiedämme, että tämä 120 euroakaan ei ole paljon, että enemmänkin tarvittaisiin, mutta kun tilanne on tämä kuin on.

Edustaja Rehula nosti esille tämän Somlan kysymyksen, ja muistelen vaan, että edellisen hallituksen ministeri Hyssälän aikana sosiaalivakuutuslautakunnat lakkautettiin, viisi kappaletta, ja muodostettiin yhtenäinen Somla. Siitähän tämä ruuhka tuli silloin, 18 kuukautta oli jonot päällä. Muistan, miten viime kaudella keskusteltiin tästä, että ei saa oikeutta tässä valtakunnassa nimenomaan juuri näitten oikaisuvaatimusten kautta. Siinä oikeudenmukaisuus kärsi, ja nyt sitä on pikkuhiljaa purettu, ja näillä toimenpiteillä, 13 henkilöä lisää Somlaan, tämä tilanne rupeaa purkautumaan.

Arvoisa puhemies! Vielä täytyy nostaa yksi merkittävä asia. Työ- ja elinkeinotoimien osaltahan täällä todetaan: Kainuun kehittämisrahaa 2 miljoonaa. Se on irrotettu tuosta muusta potista, koska Kainuun kehittämisraha on omana pottinaan. Sinne on osoitettu tämä 2 miljoonaa, ja siitä menee tähän Paltamon työllisyyskokeilun arviointitutkimukseen 250 000 euroa. Elikkä sekin on erittäin tärkeä tutkimus.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Tarkoitukseni ei ollut tässä asian käsittelyn yhteydessä puhua yhtään mitään, mutta täytyy tunnustaa, että sosialidemokraateista Kuusisto ja Viitanen yleensä saavat meidät innostumaan keskustelemaan aiheesta. Koska tuli niin paljon palturia täältä äsken, nyt on pakko vähän palauttaa maan pinnalle joitain edustajia. (Pia Viitanen: Oijoi, mitäköhän palturia sieltä nyt tuli!)

Viitanen, mainitsit, että Kuusiston mainitsema Tampereen Työväen Teatterin 3 miljoonan euron saneerausrahasto on hyvin tärkeä arvovalinta, kun puhutaan näistä asioista. Elikkä puhuit paljon monesta muusta arvovalinnasta, veteraaneista ja muista siinä sivulauseella, mutta todelliset arvovalinnat tulee kyllä esille teidän puheestanne, kun te rupeatte puhumaan, että rakenteisiin investoiminen on tärkeämpää, kulttuuriin ja moneen muuhun, kuin esimerkiksi ihmiseen investointi. Nimittäin veteraaneille nyt lisätty 4 miljoonan lisäkuntoutusmääräraha ei ole riittävä. Meillähän on tässä perussuomalaisten varjobudjetissa ollut jo vaatimus 8 miljoonan lisäyksestä, josta on laskettu, että sillä päästään nipin napin siihen, että saadaan kuntoutettua näitä veteraaneja edes jossain määrin.

Joten nämä maininnat näistä, että me oikeasti muka teemme jotain näitten heikompiosaisten hyväksi, ei oikein pidä paikkaansa, jos me katsellaan vähän laajemmalti tätä koko kysymystä. Esimerkkinä: oopperasta ja Musiikkitalosta ei kukaan halunnut leikata yhtään mitään. Meillä on edelleen indeksikorotukset ja kaikki siellä olemassa, koska ne ovat arvovalintakysymyksiä. Me haluamme pyörittää teatteria ja kulttuuria myös vaikeina taloudellisina aikoina, ja se vääjäämättä on pois esimerkiksi omaishoidon tuen laadusta ja siitäkin, mistä me varjobudjetissa pyysimme 25 miljoonaa lisää rahaa sinne. Kukaan ei hetkauttanut korvaansakaan sille asialle.

Toinen asia, mistä sosialidemokraatit täällä hallituspuolueena voimakkaasti puhuvat: perheiden ja köyhien puolesta. Kuitenkin tosiasia on, että lapsiperheiden köyhyyteen me emme juurikaan pysty puuttumaan. Perussuomalaiset jälleen esittivät siellä 115 miljoonan euron lisäystä lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseksi, koska esimerkiksi toimeentulotukilaskelmassa 28 000 toimeentulotuella elävää yksinhuoltajaperhettä joutuu aina laskelmissa tappioasemaan siinä, että lapsilisät huomioidaan toimeentulotuessa tuloksi ja se heikentää sitä jo korotettua määrärahaosaa. Tämän vuoksi me pyysimme, että hallitus olisi antanut lisää rahaa, jos me todellisia tekoja haluamme heille tehdä.

Ja se, mitä tulee sotaveteraaneihin, joita me kaikki kunnioitamme täällä, niin me olisimme voineet oikeasti puuttua myös tähän veteraanien rintamamieslisän korottamiseen. Perussuomalaiset jälleen kiinnittivät huomiota siihen, ja olisimme halunneet 25 miljoonaa euroa siihen lisää rahaa, mutta siihen ei näytä heruvan rahaa tältä hallitukselta.

Elikkä on turha puhua täällä, että me teemme hyviä valintoja, arvovalintoja ihmisen puolesta. Te teette kyllä arvovalintoja, mutta te teette arvovalintoja rakenteiden ja teatterien ja kulttuurin ja tämmöisten "sirkushuvien" puolesta. Ja nyt kun meillä on arvovalintakysymyksiä, niin meidän tulisi totisesti huomioida nämä todelliset arvovalinnat. Vai voitteko väittää, että se on hyvä arvovalinta, että me leikkaamme kunnilta nettona 448 miljoonaa euroa valtionosuuksia leikkaamalla? Sekin on joku arvovalinta kyllä, mutta se ei ole perussuomalaisten mukainen arvovalinta. Me sysäämme vastuuta valtiolta kunnille näinkin heikkoina aikoina ja luulemme, että ne pystyvät hoitamaan meidän heikko-osaisiamme tässä maassa.

Toki me perussuomalaiset tiedämme, että me elämme tosi vaikeita aikoja. Ei 7—8 miljardin euron lainamäärä todellisuudessa edes ole se, mihin ensi vuonna jäädään. Me emme tule saamaan sitä taloudellista kasvua, mikä on arvioitu. Me varmaan kaikki olemme siitä jo nyt yksimielisiä. Tulee olemaan kovia aikoja, me joudumme tekemään välttämättömiä leikkauksia, mutta kuitenkin me perussuomalaiset haluaisimme leikata kaikennäköisestä muusta toiminnasta kuin ihmisen iholta. Iholle ei pitäisi mennä leikkaamaan. Ja ne ovat todellisia arvovalinta-asioita, arvoisat edustajat Viitanen ja Kuusisto. (Välihuuto)

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Kyllä täällä sitten voi pyytää varsinaisen puheenvuoron. Vastauspuheenvuoroja oli siellä alkupäässä jo riittävästi.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Niikko otti täysin oikeat asiat esille. Silloin, kun puhutaan arvovalinnoista, pitää uskaltaa puhua arvoista ja siitä, mikä on meille tärkeää. Minun mielestäni lapset ovat tärkeitä. Edustaja Viitaselta haluaisin kysyä, missä vaiheessa sosialidemokraatit ovat valmiita antamaan rahaa esimerkiksi homekoulujen korjaamiseen. Missä vaiheessa te olette valmiita esimerkiksi poistamaan 15 prosentin korotuksen opiskelijoilta silloin, kun he joutuvat maksamaan takaisin saamiaan opintotukia silloin, kun ovat a) joko opiskelleet liian ahkerasti tai b) olleet opiskeluaikanaan liian ahkeria ja rahoittaneet opiskelujaan työnteolla opiskeluajan silti siitä kärsimättä? Tämänhetkinen lainsäädäntö sanoo näin, että kun näitä rahoja palautetaan, niin tähän palautettavaan summaan tulee 15 prosentin korotus. Se ei ole korko, vaan se on korotus, ja sen päälle tulee korko. Esimerkiksi vuonna 2008 meidän opiskelijamme, 23 500 opiskelijaa, palautti 25 miljoonaa euroa, joista tätä korkoa oli 3,3 miljoonaa euroa — siis meidän nuorilta, jotka valmistuvat juuri ammattiin. Nämä ovat asioita, joihin meidän on arvovalinnoilla pystyttävä puuttumaan.

Sen lisäksi, kun mennään hieman eteenpäin, niin on hyvä, että opintotukea korotetaan, toivottavasti hyvin pian, mutta sen lisäksi en ymmärrä tämä kirjan sivua 8. Täällä lukee näin, että arvioitua matalampana toteutuneesta kansaneläkeindeksin muutoksesta johtuen kansaneläke- ja lapsilisämenoja ehdotetaan alennettavaksi noin 6,6 miljoonaa euroa. Tätä ei selitetä sillä, että indeksi on jotakin muuta. Jos täällä sanotaan, että ehdotetaan alennettavaksi 6,6 miljoonaa euroa, niin se on pässinlihaa, se on selvää suomen kieltä. Silloin otetaan lapsilisistä ja kansaneläkkeestä pois 6,6 miljoonaa euroa. Tämä on, hyvät edustajat, tämä on arvovalinta.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Keskustelu etenee milloin vuoden vanhoissa, milloin 3 vuotta vanhoissa ja milloin hieman vanhemmissa asioissa. Pyysin puheenvuoron edustaja Piiraisen puheenvuoron jälkeen. Miksi? Siksi, että hän väitti täällä, kuka oli esittelevä ministeri, kun sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa muutoksenhakulainsäädäntöä muutettiin siihen malliin kuin tämä täällä tapahtui. En sano sen ministerin nimeä, jota hän käytti, vaan sanon sen ministerin nimen, joka oli silloin esittelyvastuussa, jonka luona silloinen valiokunnan puheenjohtaja Valto Koski ja silloinen toisen hallituspuolueen valiokuntavastaava Juha Rehula piti yhden ja taisi pitää toisenkin palaverin. Yritimme kertoa, että jos tässä hakisi sellaisen välimallin, että antaisi niiden alueellisten sosiaalivakuutuslautakuntien käsitellä noin puolen vuoden aikana asiat loppuun, niin sosiaaliturvamuutoksenhakulautakunta aloittaessaan, sinä päivänä kun oli määrätty aloittamaan, pääsisi aloittamaan puhtaalta pöydältä. Tämä ei esittelevälle ministerille, ministeri Haataiselle, käynyt millään.

Edustaja Piirainen, jos olisitte salissa, te esittäisitte täällä väärän väittämän. Esittelevä ministeri ei ollut keskustan joukoista, vaan ihan sieltä teidän omista joukoistanne.

Sitten, arvoisa herra puhemies, täällä edustaja Viitanen puheenvuorossaan mainitsi nimeni ja puhui jotakin siitä, että täällä olen käyttäytynyt aggressiivisesti, kun on puhuttu pienempien päivärahojen tasosta ja niihin liittyvistä muutoksista. Hallitus käyttää tämän esityksen jälkeen, jossa se paikkaa oman virheensä — olihan käynyt niin, että oli unohdettu, että myös työttömyysturvaan kuuluvat indeksit, ja kun oli päätetty, että 100 euron korotus niin peruspäivärahaan kuin työttömän työmarkkinatukeen tulee — noin 350 miljoonaa euroa siihen, millä tavalla sosiaaliturvaa parannetaan.

Ja ihan varmuuden vuoksi totean tässäkin yhteydessä, että jokainen työtön on jokaisen euronsa ansainnut. Jokainen työtön tarvitsee euronsa siihen arkeen, jossa hän yrittää elää tilanteessa, jossa ei tuo työttömyysturvan peruspäiväraha tai työmarkkinatuki edelleenkään ole kovin korkea. Mutta, täällä kerta toisensa jälkeen, tänäänkin, alkaa hehkutus — kyllä, se on kyllä todettava, että hieman vähäisemmässä määrin, ja siitä on paljon matkaa, kun loppukesästä hehkutettiin historiallisella tai sitten budjettiriihen yhteydessä kansainvälisesti vertaillen merkittävällä korotuksella tähän sosiaaliturvaan. En käytä sitä sanaa, jota hallituksen ministerit käyttivät, koska keskustalaiselle perusturva on paljon, paljon laajempi käsite kuin pelkkä työttömyysturva. Mutta tähän muutokseen käytetään nyt näiden indeksitarkistuksen jälkeen noin 350 miljoonaa ja on hehkutettu, miten parannetaan kaikkein heikoimmassa olevien ihmisten elämäntilannetta. Tämäkin esityksen jälkeen, tämän täydentävänkin esityksen jälkeen, meillä on työttömiä, jotka hallituksen esityksen mukaan saavat ansiosidonnaista päivärahaa jatkossa yli 200 euroa kuussa enemmän kuin ovat nyt saaneet tai nyt jo voimassa olevan lainsäädännön mukaan saisivat. Ja meillä on työttömiä, joiden päiväraha on 0 euroa. Se on arvovalinta, 350 miljoonaa.

Hatun nostan hallitukselle siitä, että se on tällaisen esityksen kaiken kaikkiaan hallitusohjelman mukaisesti eduskunnalle tuonut. Mutta, kun puhutaan arvoista ja arvostuksista, meille keskustalaisille on ihan yhtä tärkeä se työtön, jonka päiväraha on työmarkkinatuen tarveharkinnan jälkeen 0 euroa, kuin se työtön, joka saa ansiosidonnaista päivärahaa ja jonka korotus päivärahaan on yli 200 euroa kuussa.

Tai toinen asia, ja kun täällä edustaja Viitanen on pyytänyt kaivelemaan menneitä, niin ei tarvitse mennä kun 4 vuoden taakse, jolloin sosialidemokraattien sanavarastoon tässä salissa ei kuulunut sana perusturva. Se on hienoa, että he ovat sen sanan löytäneet, tosin sen ymmärryksessä tai siinä, miten tuota sanaa käytetään ja missä yhtey-dessä, meillä on ja saattaa olla, että tulee olemaan jonkun ajan kuluttuakin eriävä näkemys siitä, mitä se perusturva on. Keskustalaisen perusturva on kansaneläke, se on kotihoidon tuki, se on pienimmät vanhempainpäivärahat ja se on työttömän päivärahat sekä joitakin muita Kelan etuuksia.

Jos näitä kaikkia etuuksia, jotka kuuluvat siihen perusturvaan, joitten varassa ihmisten pitää elää tilanteissa, mihin he eivät ole pystyneet itse vaikuttamaan, jos perusturvaa todellakin korotettaisiin 100 eurolla kuussa, tehtäisiin indeksitarkistukset, tarvittaisiin reilu miljardi euroa lisää rahaa. Tämä on se arvovalinta, joka on tehty, tai tässä on se arvovalinta, joka on tehty. Ymmärrän, että tuota miljardia ei löydy. Mutta, kun puhutaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämäntilanteesta, niin tämä hallitus toimii näin. Tällä hallituksella on tällaiset arvot. Jokainen työtön on euronsa ansainnut, mutta kun puhutaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä, niin esimerkiksi täällä täydennys, mikä on nyt tämä ensi vuoden budjetin täydennysesitys, täällä on siis ansiosidonnaiseen päivärahaan 25 miljoonaa euroa lisää, peruspäivärahaan 7 miljoonaa ja työmarkkinatukeen 26 miljoonaa. Tuolla 58 miljoonalla eurolla, sillä poistaisi työmarkkinatuen tarveharkinnan puolisoiden ja kotona tai vanhempiensa luona asuvien osalta sekä nostaisi pienimmät vanhempainpäivärahat, sairaspäivärahat työmarkkinatuen tasolle. Tällaisen arvovalinnan me keskustalaiset tekisimme, jos meillä tällainen raha olisi.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Minäkin innostuin edustaja Viitasen muutamasta väitteestä, joissa korostettiin, että ensi vuoden talousarviolla ja täydentävällä esityksellä torjutaan eriarvoisuutta. Kun kuulun myöskin siihen koulukuntaan, että koen, että lain mukaan kunnilla on erilaisten palvelujen järjestämisvastuu, niin nimenomaan budjettia täydentävä esitys ei tuo korjausta siihen, että valtionosuuksia leikataan se 631 miljoonaa euroa. Kun samalla poistetaan kiinteistöverojen jakomahdollisuus, niin esimerkiksi omassa kunnassani, jossa on 12 500 asukasta, työpaikkaomavaraisuus on reilusti yli 100, menetykset ovat hiukan vajaa 2 miljoonaa euroa. Enemmistöpäätöksellä siinä kunnassa jouduttiin tekemään veroprosenttipäätös: veroprosenttia nostettiin 1 prosentti. Sen seurauksena, kun tiedetään, mitenkä kunnallisveroprosentti kohtelee eri tulonsaajaluokkia, voi kysyä, onko tämä valtionosuuspäätös kunnille toiminut niin, että epätasa-arvoa on lievennetty. Ei varmaankaan. Kärsijöinä ovat nimenomaan ne, jotka ovat kuntapalveluista riippuvaisia, heikommassa asemassa olevia, työttömiä, vanhuksia ja sairaita. Sen tähden kannattaa muistaa, mistä tämä kaikki on lähtemässä.

Sitten pari väittämää. Me olemme Suomen Keskustan eduskuntaryhmän jäseniä, emme Keskustapuolueen. Edustaja Viitanen toistuvasti syyttää tai muistuttaa meitä menneestä. Niin kuin olen todennut, päätöksiä pitää tehdä ajassa, ja myöskin on syytä muistaa, että me olemme Suomen Keskustan kansanedustajia.

Toinen väittämä. Me emme ole missään vaiheessa kritisoineet sitä, että työttömyysturvaa parannetaan. Me olemme vain kritisoineet, että kun sen seurauksena mahdollisesti erilaisia ryhmiä joutuu heikompaan osuuteen, niin myöskin heidän asemansa pitäisi turvata ja varmistaa samalla. Sen tähden edustaja Rehula moneen otteeseen on kertonut, mitä perusturva merkitsee keskustalle, ja sen tähden puolustamme myöskin muiden heikommassa asemassa olevien ja vähävaraisten asemaa. Ja se ei todellakaan tarkoita sitä, että emme hyväksyisi työttömyyspäivärahan korotusta.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Tämä hallituksen budjetin täydennysesitys on aika isoilta osin paikkausta niiden möhläysten osalta, mitä hallitus on itse itselleen tehnyt. Indeksien huomioimattomuus näkyy tässä erittäin merkittävänä asiana. Hyvä, kun se on nyt huomioitu, mutta se on sitä samaa sarjaa kuin mitä hallitus on tuonut ERVV:n uudistuksessa, muutoksessa ja laajennuksessa esitykseensä, josta puuttuivat korot. Ja selitykset ovat aina sitten olleet tähän mennessä sitä, että on väsyneitä virkamiehiä ollut asialla ja siksi on jouduttu tällaiseen tilanteeseen. Hieman haluaisi ja toivoisi ja edellyttäisi hallitukselta myöskin sitä, että paneuduttaisiin asioihin paremmin eikä mentäisi keidenkään virkamiesten taakse vaan kannettaisiin aidosti sitä poliittista vastuuta. Ja täällä ovat tulleet moneen kertaan esille ne arvovalinnat. Ne ovat myöskin niitä, halutaanko tälle salille, eduskunnalle, kertoa oikeita tietoja vai ei.

Puhemies! Tähän täydennykseen sisältyy pari hyvääkin kohtaa, ja yksi on ilman muuta se, että kun hallitus ensin leikkasi veteraanien kuntoutusmäärärahoja 6 miljoonalla eurolla omassa budjettiesityksessään, nyt tällä täydennyksellä tuodaan lisää 4 miljoonaa euroa. Se on erinomainen asia, hyvä niin, mutta edelleenkin sinne jää tälle vuodelle tarkoitettuihin määrärahoihin nähden 2 miljoonan euron määräraha-alenema, jota ei tietenkään voi hyväksyä. Se on päivänselvä asia.

Puhemies! Tällä budjettiesityksellä kaiken kaikkiaan, toisin kuin mitä sanoi täällä esimerkiksi edustaja Viitanen, joka moitti keskustaa meidän ehdotuksestamme tasapainottaa valtiontaloutta ja kerätä varoja muun muassa yleisen arvonlisäveron korotuksella... Hän sanoi, että muun muassa yrittäjän näkökulmasta se on erittäin valitettavaa ja keskusta on lähtenyt vaarallisille teille. Toivon, että edustaja Viitanen ei luovu tästä mielipiteestään, että tämä hallitus ei korota yleistä arvonlisäveroa. Luulenpa vaan, että voi olla aika kova paikka edustaja Viitasellekin tämän lupauksen pitäminen, jos taloudellinen tilanne tästä edelleenkin vaan heikkenee.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Peruspäivärahan korottamisen yhteydessä on syytä keskustella myöskin niiden työttömien tilanteesta, joiden ansiosidonnainen turva määräytyy osa-aikatyön perusteella. Hehän aika usein ovat sitten nuoria ja naisia, jotka muutenkin ovat hankalammassa asemassa työmarkkinoilla. Pahimmillaanhan heillä ansiosidonnainen turva saattaa olla vain muutaman euron korkeampi kuin peruspäiväraha. Kyllä tämä tasokorotus kuitenkin vaikuttaa myöskin näiden henkilöiden toimeentuloon oleellisella tavalla.

Se, mitä kaipaisin ja mitä en ole nähnyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan papereissakaan, en ainakaan ole löytänyt, on se, että pitäisi arvioida sitä, kuinka tämä korotus kohtelee erilaisia ruokakuntia, kotitalouksia, sillä on aivan selvää se, että vain osa — en tiedä, kuinka pieni tai suuri osa — työttömistä saa tämän 100 euron plus indeksikorotuksen mittaisen parannuksen, kun heitä on todennäköisesti enemmän, joilla se 100 euroa on aivan jotain muuta kuin 100 euroa.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! On pakko kyllä puuttua tähän keskusteluun työmarkkinatuen tarveharkinnasta, vaikka sitä on täällä jo moneen kertaan käyty. En voi kyllä muuta kuin ihmetellä sitä keskustalaista arvovalintaa, että tästä luopuminen nostetaan nyt politiikan kärjeksi. Aiemmin olen myöskin itse kehunut täällä aiemman ministerin edustaja Rehulan toimintaa silloin, kun hän nosti näitä tulorajoja ollessaan ministerinä. Se liike oli oikea ja kannatettava. Mutta se signaali, että työmarkkinatuen tarveharkinnasta tai ylipäätään tämän tyyppisestä tarveharkinnasta kokonaan luovuttaisiin eli me antaisimme ihmisille sen signaalin, että perheillä ei enää ole ensisijaista vastuuta huolehtia omasta toimeentulostaan vaan se vain siirretään yhteiskunnan vastuulle, on erittäin väärä signaali siinä tilanteessa, kun me ymmärrämme, että tässä ta-loudellisessa tilanteessa, jossa me olemme ja missä me tulemme tulevaisuudessa olemaan, entistä enemmän korostuu yksilön vastuu, perheiden oma vastuu, eikä päinvastoin. On minusta todella väärä lähtökohta lähteä siitä, että niillä, joilla on varaa ja jotka tulevat toimeen ilman työmarkkinatuen tarveharkintaa... Myönnän, että he ovat pieni vähemmistö niistä, joita tämä asia koskee, mutta periaatteellisesti on erittäin iso kysymys, jos tarveharkinnasta luovutaan, enkä voi olla sellaista kannattamassa.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt on niin monta rautaa tulessa, ettei oikein tiedä, mihin näistä tarttuisi. Mutta aloitetaan siitä, että kun täällä on keskusteltu velkarahalla, sanotaanko, elvyttämisestä tai tukemisesta, niin tilannehan on se, että tehdyssä työmarkkinaratkaisussa esimerkiksi ilmenee se hallituksen tahto, että siinä haluttiin nimenomaan velkarahalla tukea veronalennuksia, että saatiin tämä työmarkkinasopu synnytettyä. En tiedä, mikä ero siinä on normaaliin käytäntöön, mutta näin kuitenkin tehtiin.

Seuraavana puutun työmarkkinatuen tarveharkintaisuuteen. Edustaja Satoselle sen verran, että eikö kuitenkin kaikkien tukien tarkoitus ole se, että kannustetaan työelämään, kannustetaan työn tekemiseen. Nythän tilanne on se, että jos esimerkiksi perheessä on nuoria, jotka menevät kesätyöhön ja saavat siitä palkkaa, niin se vaikuttaa koko perheen taloudelliseen tilanteeseen.

Edustaja Satonen viittasi, että marginaaliryhmistä on kysymys. Kyllä on marginaaliryhmistä kysymys siinä mielessä, että juuri tämä marginaaliryhmä on yleensä tosi heikossa taloudellisessa tilanteessa muutoinkin, jolloin kaikille näille tuloille, mitä perheessä esimerkiksi nuoret ansaitsevat, olisi käyttöä nimenomaan näitten nuorten omassa elämässä. En ymmärrä, mikä ongelma tässä on.

Ja sitten vihonviimeiseksi lopuksi haluan nostaa sen kissan pöydälle, jota tässä kierretään kuin kissa kuumaa uunia toisin sanoen, elikkä puhutaan tästä ansiosidonnaisesta turvasta ja muusta. Nyt sattuu istumaan sellainen hallitus, jossa kaksi isoa puoluetta on kohdannut toisensa, ja niillä molemmilla on yksi yhteinen tekijä: ne ovat aina tukeneet ja haluavat tukea nimenomaan ansiosidonnaisuutta, kun puhutaan eri turvaetuuksista. Tämä on se arvovalinta, jota esimerkiksi keskusta ei voi hyväksyä. Me haluamme, että perusturva on laaja ja se kohdennetaan erityisesti niille, joilla ei tällaisia ansiotuloja ole. Ja siinä on se meidän perustavaa laatua oleva näkemyseromme tässä perusturva-asiassa.

Sofia Vikman /kok:

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että kulttuuri luo elinvoimaa, jota näinä aikoina erityisesti tarvitaan. Tampereen Työväen Teatterin peruskorjauksesta aiheutuviin kustannuksiin esitetty 3 miljoonaa euroa on hallitukselta erittäin tervetullut ja ansaittu panostus Suomen teatteripääkaupunkiin Tampereelle.

Toiseksi, arvoisa puhemies, hallitus ansaitsee erityisen kiitoksen myös rintamaveteraanien kuntoutukseen pääsyn ja kotiin vietävien palveluiden turvaamiseksi lisätystä 4 miljoonasta eurosta. Velvollisuutemme on taata arvokkaat eläkepäivät ja palvelut niille sukupolville, jotka ovat tämän maan meille rakentaneet.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Minä kuunneltuani kahden perussuomalaisen, edustajien Tolppanen ja Niikko, puheenvuorot, joissa varsin voimallisesti viitattiin omaan puheenvuorooni ja sosialidemokraattien vaihtoehtoon, kävin nyt sitten noutamassa perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin.

Edustaja Tolppanen kysyi, koska hallitukselta riittää rahaa opiskelijoiden opintotuen takaisinperintäjärjestelmän parantamiseen ja homekoulujen korjauksiin jnp. Minä nyt katsoin, koska vastuulliseen politiikkaan kuuluu, että on vaihtoehtoja, menot ja tulot budjetoidaan tasapainoisesti. Valitettavasti joudun kysymään, koska perussuomalaisilla on rahaa näihin. Teidän vaihtoehtobudjetissanne lukee ainoastaan, että selvitettäisiin tämä työskentely ilman keinotekoisia tulorajoja opiskelijoiden osalta, mutta siihen budjetoidaan 0 euroa teidän vaihtoehtobudjetissanne. Selasin myös sivistystoimen läpi. Siellä budjetoidaan 0 euroa homekoulujen korotukseen.

Edustaja Niikko täällä kovasti moitti kulttuuria, kuinka on törkeää panostaa seiniin. Täällä teidän vaihtoehtobudjetissanne esitetään vähennettäväksi 0 euroa kulttuurista, mikä sinänsä on ihan hyvä asia, koska mielestäni kulttuurirahat ovat ansaittuja.

Eli kun tehdään vaihtoehtobudjetteja, niiden idea on muuten se, että niissä esitetään vaihtoehto ja sitten ollaan niiden esitysten takana, mitä on esitetty. Koska te ette ottaisi velkaa enemmän kuin hallitus, ette muuten vähempääkään, niin silloinhan teidän menotasonne pitää olla suurin piirtein samassa, kuin tässä hallituksella. Ei sen jälkeen voi ihan hirveästi näitä toivoa pöntöstä, jos ei sitten omassa vaihtoehdossa ole tasapainotettua vaihtoehtoa, miten se hoidetaan. Tämän halusin sanoa.

Lopuksi, arvoisa puhemies, minä ihan oikeasti ja vilpittömästi pyydän anteeksi, edustaja Kalli. Kuuntelin huoneessani, kun tulostin tätä vaihtoehtobudjettia, ja jos olen käyttänyt sanaa keskustapuolue, se on tullut siinä, kun niin innokkaasti puhun teidän vaihtoehdoistanne — Suomen Keskusta, kyllä näin.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Palaan vielä siihen asiaan, mistä keskustelin edustaja Zyskowiczin kanssa ja olen keskustellut aiemmin myöskin edustaja Satosen kanssa, ja varmaan tulemme keskustelemaan tästä aiheesta pitkään.

Kyllähän kokoomuksella on pysyvä loogisuusongelma tässä, että se käy työmarkkinatuessa sen kimppuun, joka saa hyvätuloisen puolisona sitä, ja kokoomuksen kanta on, että on aivan oikein, että siitä rangaistaan, ja että oletetaan, että puoliso elää toisen tuloilla saamatta tietyissä tilanteissa senttiäkään omaa rahaa vuodesta toiseen. Mutta kysyn sitä, minkä takia te ette näe ongelmallisena sitten sitä, että jos, sanotaan nyt, vaikka se vuorineuvoksen puoliso on peruspäivärahalla, joka on täsmälleen samansuuruinen kuin laskennallinen työmarkkinatuki. Jos te haluatte olla johdonmukaisia, eikö teidän pidä vaatia, että myöskin siltä vuorineuvoksen puolisolta poistetaan tämä peruspäiväraha? Kun te vaaditte sitä samaa menettelyä työmarkkinatuen kohdalla, joka on laskennallisesti täsmälleen samansuuruinen, niin miksi te haluatte kohdella näitä kahta etuuslajia täysin päinvastaisella tavalla, kun sen henkilön tilanne on kuitenkin sama? Hän on sen saman henkilön puoliso ja ilman työtä.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Mustajärvi on ollut niin pitkään edustaja Satosen seurassa, että hän on alkanut kuvitella, että vuorineuvoksia ja heidän puolisoitaan pitää puolustaa, että silloin on hyvä, lähellä kokoomusta oleva vasemmistoryhmän edustaja. Mutta näin ei ole, vaan kyllä me kokoomuksessa lähdemme siitä, että oikeudenmukaisuus on kaikkein tärkein ja sosiaalipolitiikassa lähtökohtaisesti tulot katsotaan kotitalouskohtaisesti.

Silloin, kun on asumistuesta kysymys, monesta muusta tuesta, kaikki perheen tuet lasketaan yhteen, myöskin toimeentulotuessa, ja siitä sitten katsotaan, tarvitseeko tuo kotitalousyksikkö, tuo perhe, lisää tukea. Meidän mielestämme vanhemmilla on velvollisuus kasvattaa lapsiaan, lapsilla on velvollisuus pitää vanhemmistaan huolta ja puolisoilla on velvollisuus pitää toisistaan huolta, ja siitä syystä on aivan oikein, että se vuorineuvos, mies tai nainen, pitää huolta puolisostaan, kun hänellä on miljoonatulot ja puolisolla ei ole lainkaan tuloja, ja tällä tavalla perheyhteisössä asioitten pitää toimia. (Inkeri Kerola: Kerro niistä muista kuin vuorineuvoksista!)

Arvoisa puhemies! Haluan sitten myöskin todeta budjetin täydennyksen osalta, että täällä on hyviä asioita, jotka olisi kyllä valtiovarainvaliokunnassakin voitu hoitaa. Muun muassa täällä on erittäin tärkeä hanke, 3 miljoonaa euroa Tampereen Työväen Teatterin peruskorjaukseen, joka varmaan olisi valiokunnassakin edustaja Viitasen kanssa hoidettu, jos se ei olisi tässä esityksessä.

Mutta yhdestä asiasta olen kyllä hieman huolissani tämän esityksen osalta. Veteraanien kuntoutuksen osalta rahat otetaan Veikkauksen tai Raha-automaattiyhdistyksen rahoista. Se on ihan hyvä, mutta muitten menolisäysten osalta hallitus olisi kyllä voinut pikkuisen miettiä sitä, olisiko löytynyt jostakin säästöjä, että olisi aidosti käyty painopistekeskustelua, mihin on tarve laittaa lisää rahaa ja mistä voidaan ottaa pois, koska nyt pikkuisen mennään laput silmillä eteenpäin, koska me olemme maaliskuussa tilanteessa, jossa meidän täytyy tehdä merkittäviä säästöjä, ja että tässä yhteydessä ei pyritä tätä täydennysesitystä tasapainottamaan, niin mielestäni se ei ole ihan tässä ajassa, kuin sen pitäisi olla.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Perusturvan korotuksessa ei ole aihetta suureen juhlintaan. Työmarkkinatuella ja peruspäivärahalla elävistä valtaosa joutuu edelleenkin turvautumaan toimeentulotukeen. Lisäksi köyhyysrajan välittömässä tuntumassa on suuri nuorten aikuisten ryhmä. He tekevät alipalkattua tai osa-aikaista työtä. Työttömäksi jäädessään he joutuvat toimeentulotuen varaan jo matalan ansiosidonnaisen työttömyysturvan aikana. He eivät saa tätä 100 euroa vaan pelkän toimeentulotuen perusosan korotuksen. Yksinäisen henkilön kohdalla korotus on tarkkaan 25 euroa 15 senttiä. Pariskunnilla, joilla ei ole alaikäisiä lapsia, se on 21 euroa 37 senttiä, ja perheillä, joissa on vanhempien lisäksi kaksi alle 10-vuotiasta lasta, korotus jää 18 euroon 29 senttiin perheenjäsentä kohti. Ei ole aihetta juhlaan, tarvitaan uusia korotuksia köyhyyden torjumiseksi.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Viitaselle: Tosi iloista, että luette niin tarkkaan myöskin meidän varjobudjettiamme. Se on toki huomattavasti pienempi, kuin on nytten tämä keltainen kirja tässä noin kooltaan, johtuen siitä, että meillä oli huomattavasti pienempi ryhmä sitä tekemässä ja huomattavasti lyhyempi aika. Voin joka tapauksessa vakuuttaa, että sikäli kuin olisimme päässeet niin pitkälle, että olemme täydentämässä sitä, siellä olisivat varmasti olleet huomioituina nämä homekoulut, jotka nyt ovat nousseet niin hyvin esille, että kaikilla pitäisi olla siitä tieto. Mutta se, mitä me esitimme siellä, oli viides veroluokka, siellä oli varallisuusveron palauttaminen, josta olisi saatu sitä rahaa. Nyt me haemme rahaa 6,6 miljoonaa euroa alentamalla kansaneläke- ja lapsilisämenoja — ehkä tämä nyt on jotakin aika järkyttävää, tämä lukee ihan tässä kirjassa, sen voi lukea täältä. Se oli jo varattuna tänne meidän talousarvioomme, ja nyt se halutaan ottaa, vähentää sieltä pois. Tämähän on täysin käsittämätöntä.

Edustaja Sasille ja edustaja Zyskowiczille sanoisin, että on juuri näin, että isien ja äitien pitää kasvattaa lapsiaan ja antaa raha niille lapsilleen, mutta myöskin niillä köyhimmillä perheillä täytyy olla mahdollisuus antaa se raha. Heilläkin täytyy olla se lapsilisä käytettävissään, että he voisivat antaa sen niihin lapsen menoihin, niin kuin nyt me parempiosaiset voimme tehdä.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä yhteydessä on käyty jälleen kerran keskustelua siitä, onko tarveharkinta, joko puolison tuloihin liittyvä tai vanhempien tuloihin liittyvä tarveharkinta, lainkaan paikallaan sosiaalietuuksissa. Kuten edellisen kerran, kun tämä asia oli täällä puheena, totesin, nykyään taitaa olla niin, että puolueet lähes laidasta laitaan ovat sitä mieltä, että periaatteessa tarveharkinta tulisi poistaa niin opintotukeen eli vanhempien tarveharkintaan liittyen kuin näissä työmarkkinatukiasioissa puolison tuloihin liittyen. Itse olen periaatteessa täysin päinvastaista mieltä. (Inkeri Kerola: Mitä periaatteenne tarkoittaa?) Eli kyllä tulorajoja voidaan korottaa, edustaja Tolppanen ja edustaja Kerola, mutta tulorajojen korottaminen, joka on esimerkiksi työmarkkinatuen osalta paikallaan, on aivan jotain muuta kuin se periaatteellinen ratkaisu, että tarveharkinta poistetaan kokonaan. Koska jos tarveharkinta poistetaan kokonaan, me lähdemme silloin siitä, että oli puolisolla tai opintotuen kohdalla vanhemmilla millaiset tulot tahansa, ne eivät saa vaikuttaa lasten tai puolison saamiin sosiaalietuuksiin. Tämä on mielestäni täysin virheellinen ajattelutapa.

Kun me olemme tätä tarveharkintaa lieventäneet ja osin poistaneet esimerkiksi opintotuen kohdalla näiden vuosien aikana, kun minäkin olen täällä ollut, niin minkä signaalin me olemme antaneet? Me olemme antaneet sen signaalin, että perheenjäsenten velvollisuus omilla rahoillaan ja omilla tuloillaan on lähinnä pitää huolta omasta itsestään, että jos puoliso tienaa hyvin, niin ne on tarkoitettu hänelle itselleen, hän kehittää itseään, matkustelee ehkä etelään ja muuta, ja se onkin sitten yhteiskunnan asia huolehtia hänen vaimostaan tai opiskelevista lapsistaan. — Puhemies, jatkan vielä lyhyesti. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle) (Kimmo Sasi: Niin hyvä puhe, että kuullaan pitempään mielellään!)

Herra puhemies! Jatkan lyhyesti Sasin toivomuksesta huolimatta. — Eli me olemme antaneet sen signaalin ja te annatte sen signaalin, kun te vaaditte tarveharkintaa kokonaan poistettavaksi, että perheenjäsenten tehtävänä on omilla tuloillaan lähinnä huolehtia omasta elatuksestaan, käyttää rahat itsensä hyväksi, kun taas minun mielestäni tämä ahneuden ja itsekkyyden aika edellyttäisi aivan toisenlaista signaalia eduskunnasta, sitä signaalia, että perheenjäsenten velvollisuus on pitää huolta lähimmäisistään, toinen toisistaan. Tarveharkinnan säilyttäminen antaa sen viestin. Tarveharkinnan säilyttäminen, edustaja Kerola, antaa sen viestin, mitä tekin kannatatte, että perheenjäsenten velvollisuus on pitää huolta toinen toisistaan ja pitää huolta omista lapsistaan, vaikka he olisivat 18 vuotta täyttäneitä. Sen takia, kun sanoin, että periaatteelliselta kannalta vastustan tarveharkinnan poistamista, tarkoitin juuri sitä, että me annamme väärän viestin. Me korostamme sitä silloin tai annamme sen viestin, että jokainen huolehtikoon itse itsestään, ja minun mielestäni tämmöistä ahneutta ja itsekkyyttä on tässä yhteiskunnassa ihan riittävästi ilman, että eduskunta tässä yhteydessä antaa tällaisen viestin.

Herra puhemies! Kun tästä keskusteltiin, edustaja Kontula kertoi, että minun ajatteluni on hyvin vanhanaikaista ja edustaa yli 50 vuotta vanhaa sosiaalipoliittista ajattelua, ja voi olla, että minun ajatteluni on hyvin vanhanaikaista. Olkoon sitten, mutta nykyinen voimassa oleva lainsäädäntö lähtee monilta osin tästä, mitä esitän. Esimerkiksi: toimeentulotuessa otetaan puolison tulot huomioon. Esimerkiksi: avioliittolaki lähtee siitä, että puolison velvollisuus on elättää toista puolisoa. Heidän pitää yhdessä kykyjensä mukaan huolehtia perheen elatuksesta. Jos te, edustaja Kerola ja kumppanit, olette sitä mieltä, että tarveharkinnasta pitää päästä kokonaan eroon, niin kai sitten avioliittolakiakin ja toimeentulotukilakia teidän mielestänne pitää muuttaa niin, että puolisoilla ei ole toisiinsa kohdistuvaa elatusvelvollisuutta.

Minä en ymmärrä tätä nykyistä aikaa. Minäkin olen saanut tuon keskustelun jälkeen meilejä ja postia, jossa minulle kirjoitetaan, että on niin hirveä ajatus, että joutuu omalta puolisoltaan pyytämään elatusta, kun ei saa suoraan itselleen sosiaaliturvaa, jos puolisolla on tulot. Sekö on hirveätä, että puolisoltaan joutuu elatusta saamaan? Eikö se ole maailman luonnollisin asia, että puolisot pitävät huolta toisistaan, jos heillä on siihen edellytykset, ja vanhemmat pitävät huolta lapsistaan, jos heillä on siihen edellytykset? Kun tämä on meidän kaikkien mielestä luonnollinen asia, miksi me haluamme muuttaa lainsäädäntöä sitten siten, että se lähtee siitä, että puolison tuloja tai vanhempien tuloja ei pidä lainkaan ottaa huomioon? Vielä kerran: en halua antaa signaalia, että puolisot ja muut huolehtikoot lähinnä itsestään ja yhteiskunta, veronmaksajat, huolehtikoon muista perheenjäsenistä.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Edellisen kerran, kun edustaja Zyskowiczin kanssa keskustelin tästä asiasta täällä salissa, olin niin valtavan tuohtuneessa mielentilassa, että puolittain erehdyin sinuttelemaan edustajaa, tosin vaan verbimuodossa, muuten kyllä puhuttelin, että "edustaja Zyskowicz".

Mutta kun edustaja Sasi epäili, että minulla edustaja Satosen kanssa mielipiteet ovat lähentyneet vaarallisella tavalla toisiaan, niin kahdeksan vuotta me olimme yhdessä työelämävaliokunnan jäseninä ja mitään merkittävää lähentymistä ja lientymistä meidän mielipiteissämme ei tapahtunut tuona aikana. Se on ehkä se syy, minkä takia minä en ole tässä kokoomusjohtoisessa punavihreässä porvarihallituksessa mukana. Tämä selittää aika paljon.

Mutta vieläkin kokoomuksella on se ristiriita tässä. Jos puhutaan peruspäivärahasta ja työmarkkinatuesta, teidän pitää jatkaa tätä ajatteluanne pidemmälle, minkä takia te ette käy peruspäivärahan kimppuun sillä puolisolla, jonka puolison tulot ovat niin korkeat, että työmarkkinatuella ollessa tämän puolison tuloja heikennetään. Siinä teillä on vahva ristiriita. Ja olen sanonut, että ei minua haittaa se, jos siellä lipsahtaa vaikka vuorineuvoksen puoliso työmarkkinatuen piiriin, jos keskituloisten puolisot saavat sen, mikä heille kuuluu.

Minulla on omasta elämästäni sellainen kokemus, että liki viiden vuoden ajan minun puolisoni ei saanut työmarkkinatuella ollessaan senttiäkään omaa rahaa, eikä valtion pikkuvirkamiehen palkka niin tavaton ole, että silloin pitäisi puolisoa rangaista. Kyllähän se on nöyryyttävää: viisi vuotta ilman omaa rahaa. Asetelma on nöyryyttävä silloin, kun naispuolinen joutuu elämään sillä tavalla, mutta auta armias vielä tässä miesvaltaisessa yhteiskunnassa, jos se onkin mies, joka joutuu niin tekemään, niin vaikka se on väärin, niin se on kahta kauheampaa sille miespuoliselle, joka joutuu ottamaan ne armopalat vastaan. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa sen pitäisi olla aivan yhtä nöyryyttävää, mutta vieläkään se ei sitä ole.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen haki meidän varjobudjettimme ja luki sitä. Se on erittäin hyvä, että haitte sen, koska onhan se toivottavaa, että näistä meidän esille nostamistamme hyvistä asioista mahdollisimman moni tulee käytännöksi myös hallituksen talousarvioesityksen liitteenä joskus myöhemmin. Nyt on kuitenkin käsittelyssä valtion talousarvioesitys ja tarkemmin vielä sen täydennys, joten palataanpa siihen, vaikka teillä on meidän suomalaiselle parempi vaihtoehtobudjettimme kädessänne.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tarveharkinnan käyttäminen lapsilisiin on leivän viemistä lapsen suusta. Siitä ei päästä mihinkään. Jos tilanne pääsee siihen pisteeseen, että perheen ruoka ostetaan lapsilisillä, niin onhan se väärin ja onhan se rumaa. Lasten ei pidä elättää vanhempiaan, ei ainakaan sen ikäisinä, kun he ovat vielä lapsilisiä saamassa. Silloin heidät luokitellaan Suomessa alaikäisiksi ja lapsiksi. Näin meillä kuitenkin käy; jopa alle kouluikäiset lapset joutuvat elättämään isäänsä ja äitiänsä.

Lapsilisäjärjestelmä luotiin tähän maahan vuonna 1946 sotien jälkeen tasaamaan lapsettomien ja lapsellisten perheiden tuloeroja. Tänä päivänä lapsilisät valitettavasti suurentavat osaltaan lapsiperheiden tuloeroja ja juuri sen takia, että siinä ei oteta tarveharkintaa käyttöön.

Edustaja Zyskowicz puhuu hyvin paljon siitä, että täytyy elättää se toinen puoliso. No niinhän sitä täytyisi, minä olen täysin samaa mieltä siitä. Minä olen todella samaa mieltä siitä. Mutta kun me tiedämme sen, että suurin osa suomalaisista ansaitsee keskimäärin 1 800 euroa kuukaudessa — suomalaisten keskipalkka ei ole se 3 020, sekin on tilastollisesti oikein, mutta siinä on otettu kaikki ihmiset, kaikkien tulot, ja se kertoo niistä valtavista tuloeroista, mitä tässä maassa on — se johtuu, edustaja Zyskowicz, siitä, että meidän työmarkkinamme ovat muuttuneet sillä tavalla, että meillä on osa-aikaisia, väliaikaisia työpaikkoja, niin sanottuja epätyypillisiä työsuhteita noin miljoona tässä maassa ja ne kasvavat koko ajan. Se on semmoinen pussi, joka vaan paisuu ja paisuu.

Jos keskimäärin tienataan 1 800 euroa, niin me kaikki muistamme kouluajoilta Gaussin käyrän. Se menee näin. [Edustaja kuvaili kädellään käyrää] Se 1 800 on keskellä, ja toisella puolella on se matala tulo, ja toisella puolella on se korkea tulo siitä. Ja silloin, kun ollaan siellä alapäässä, ne tulot ovat todennäköisesti 800—900 euroa kuukaudessa. Kyllä minä silloin sanoisin, että tarveharkintaa ei pitäisi käyttää, jos puolisokin on työttömänä. (Ben Zyskowicz: Eihän ne vaikutakaan silloin!) — Jos saa 1 200, niin silloin se vielä vaikuttaa. — Mutta tuloeroja, niitä pitää nostaa. Siinä olen samaa mieltä. Minä toivon, että te teette esityksen, hallituspuolueen ihmisiä kun olette, siellä hallituksen sisällä, että näitä tuloeroja nostetaan. Minä tulen pitämään palopuheen sen puolesta, että niitä nostetaan. Minä lupaan sen opposition ihmisenä.

Mutta sitten vielä näihin lapsilisiin: Miettikää nyt kerta kaikkiaan lasten asemaa tässä systeemissä. Jokainen äiti haluaisi ostaa lapsellensa uuden koululaukun, kun koulu alkaa. Jokainen äiti haluaisi, että lapsella olisi lämpimät vanttuut ja lämmin pipo ja lämmintä vaatetta, kun koulutielle käy, myös ne, joilla ei oikeasti ole siihen rahaa. Tänä päivänä sosiaalitoimistoilla ei ole niin paljon rahaa, että ne voisivat antaa tällaisiin menoihin niitä rahoja. Se vaan on tämän päivän tosiasia. Meidän on pakko katsoa tätä yhteiskuntaa myös siltä nurjalta puolelta, myös siltä puolelta, kun me olemme köyhiä.

Tämä on sivistysvaltio, tämän pitää olla sivistysvaltio. Meitä on 200 ihmistä. Meidän tehtävämme on pitää tämä sivistysvaltiona, tasata tuloeroja ja antaa myöskin vähän köyhemmille. Ja se, mikä meidän pitää muistaa, ennen muuta pääomapiirien: teidän on vastuu, että tämä yhteiskunta elää, teidän on vastuu, jotta tässä yhteiskunnassa on työpaikkoja, teidän on vastuu, jotta nämä meidän kaikkein köyhimpämme saavat työtä. Antakaa sitä työtä, tehkää sitä työtä, pankaa yhteiskunnan rattaat pyörimään. Pienestäkin palkasta, kun saadaan tulemaan perheeseen, maksetaan aina tuloveroa, ja se on sitä, joka auttaa eteenpäin tässä yhteiskunnassa.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitus ensin leikkasi 4 miljoonaa euroa veteraaneilta. Sen seurauksena yli sata veteraania eri puolilta Suomea Lappia myöten, noin yhdeksänkymppisiä miehiä, kerääntyi tänne valtiosaliin anelemaan takaisin sitä 4:ää miljoonaa euroa. Sitten summa palautettiin, hyvä niin. Mutta sitä en ymmärrä, että sitä täällä hehkutetaan suurena saavutuksena, kun siis ensin oli leikattu se 4 miljoonaa ja sitten palautettu.

Samaan aikaan täällä tänään on esillä lisärahan antaminen maahanmuuttajien asuttamiseen. Tuo summa on yhteensä 103,5 miljoonaa euroa tänä vuonna. Edellisenä vuotena tuo summa oli noin 20 miljoonaa euroa pienempi. Ihmettelen, että tämä ei näytä kiinnostavan, vaikka luvut ovat aivan toista suuruusluokkaa.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vielä kerran edustaja Zyskowiczille tästä kyseisestä aiheesta: Huomaa kyllä, että edustaja on istunut Espalla terassilla. Hänen maailmankuvansa ja maailmansa on aivan toisenlainen kuin katsottuna sieltä perspektiivistä, mistä me keskustalaiset katselemme tätä maailmaa, myös sieltä Espalta.

Työ on parasta sosiaaliturvaa, se viesti on kuulunut moneen kertaan kaikkien edustajien suusta täällä salissa. Edelleen sen pitäisi olla se ensimmäinen asia, jota tuemme täällä eduskunnassa. Tällä viittaan myöskin tähän työmarkkinatuen tarveharkintaan, erityisesti nuorten kohtaan tässä.

Sitten edustaja Zyskowicz edelleen mainitsi miehen ja naisen avioliittolaista ja näistä suhteista. Sanoisin, että kun tämä suhde on solmittu, niin silloin varmaan useampi on luvannut auttaa myötä- ja vastamäessä, myös taloudellisessa. Siitä ei meidän kannata sen enempää keskustella.

Mutta sitten mennään vielä lapsiperheisiin. Kaikki tilastot näyttävät sen, että lapsiperheet ovat kaikista köyhimmässä asemassa tässä meidän maassamme. Kukaan edustaja ei voi väittää, etteivätkö nämä leikkurit ja harkinnanvaraisuudet ja niiden huomioon ottaminen tuloissa olisi myöskin yksi osatekijä tässä kokonaisuudessa.

Sitten vielä lopuksi, edustaja Zyskowicz, vastatkaa nyt kerrankin rehellisesti: ansiosidonnaisuus vai perusturva, kumpi edellä haluatte, että etenemme eduskunnassa, kun teemme päätöksiä?

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Minäkin haluan huomauttaa kollega Zyskowiczille: Meillä on erilaisia ihmisyyskäsityksiä, mutta keskustaa ei voi syyttää siitä, ettemmekö me olisi yrittäneet parantaa. Meillä on historiassa kansanterveyslaki, meillä on peruskouluasetus, meillä on paljon asioita, joilla on pyritty parantamaan ihmisyyden edellytyksiä. Me emme vain voi sille mitään, että tämä yhteiskunta työn perässä on vetänyt ihmisiä. Parempi tietenkin olisi niin kuin kotien ja perheiden vastuu ylisukupolvisesti: kolme ikäluokkaa, kolme sukupolvea, voisivat asua lähekkäämmin ja voisivat kantaa vastuuta toinen toisistaan enemmän. Tätä me olemme perheiden eheydellä korostaneet.

Kuitenkin ihmisyys edellyttää sitä, että kun on tilanteita, joissa tuloton ihminen saattaa joutua tilanteeseen, jossa joutuu anelemaan, jossa tulee syrjityksi, jossa saattaa joutua väkivallan kohteeksi, niin lailla pitää turvata hänen asemansa. Uskon, että terve ihminen ja ihmisyys eivät käytä välttämättä tätä. Tuen sitä, että tulorajoja voitaisiin nostaa ja tätä tarveharkintaa sillä tavalla parantaa. Toivon, että jokaisen yksilön vastuu omasta elämästään, omasta perheestään ja omasta läheisestään paranee, mutta valitettavasti tämä yhteiskunta on kehittynyt toiseen suuntaan, ja sen tähden tarvitaan tiettyjä perälautoja. Mutta uskon, että keskustalla tässä asiassa menneisyydessä on puhtaat paperit, ja toivon, että tulevaisuudessa pystymme ajamaan samalla uralla.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Tarveharkinnan olemassaolosta on syntynyt ihan perustellusti väkevä keskustelu. Se on ihan totta, että tarveharkinnan olemassaolo käsittelee perheitä eri tavalla riippuen siitä, mikä sen perheenjäsenen, puolison, jolla on tuloja, tulotaso on. Osalla ne tulot ovat niin hyvät, että he pystyvät helposti elättämään myös sitten sen tulottoman perheenjäsenen, ja siinä ei ole mitään ongelmia. Mutta meillä on myös sitten sellaisia perheitä, joissa se perheen tulotaso ei yhteenlaskettuna kerta kaikkiaan riitä. Siinä tilanteessa tämä tarveharkinta on hankalaa näitten perheitten osalta.

Se on ihan totta, että vuodesta toiseen olla tulottomana ja tavallaan toisen tulojen varassa ei ole helppoa eikä se ole yksinkertaista, ei näitten yksilöitten kannalta, ei myöskään koko sen perhedynamiikan kannalta. Me tiedämme, että on paljon myös sellaisia perheitä, joissa se toinen puoliso, jolla on niitä tuloja, ei mielellään kustanna myös sen toisen puolison elämää, ja niistä tulee suuria ristiriitoja, sen tiedän entisestä ammatistani psykiatrian poliklinikalta. Siinä mielessä tämä asia ei ole niin yksinkertainen eikä helppo, ja toivoisi, että tästä jatkettaisiin keskustelua niin, että me löytäisimme jonkunlaisen ratkaisun sitten tulevaisuudessa, millä tavalla näitä perheitä voitaisiin auttaa.

Lapsilisän poistamisesta toimeentulotuen osalta kuulun myös niihin kansanedustajiin, jotka toivoisivat, että joskus olisi se tilanne, että toimeentulolaskelmassa lapsilisiä ei tarvitsisi ottaa huomioon ihan näitten köyhimpien perheitten osalta.

Mutta sitten edustaja Tolppaselta kysyn: kuulinko oikein, kun sanoitte, että kannatatte tuloerojen lisäämistä? (Ben Zyskowicz: Hän tarkoitti tulorajoja!) — Okei, selvä. (Maria Tolppanen: Tulorajojen korottamista!) — Hyvä. Sitten tämä oli hyvä tarkennus.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Haluan korjata, jos mainitsin niin, että tuloeroja. Tarkoitin sitä, että tuloeroja pitää alentaa. Jos sanoin sen väärin, niin pyydän, että se korjataan pöytäkirjaan. Tulorajoja pitää nostaa, jotta pystytään maksamaan tämä tuki.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! On muuten hyvä, että hallituksen budjetti kaventaa tuloeroja. Nehän olivat nyt Vattin tutkimukset, mitkä tästä budjetista olivat, että siinä suhteessa halunne on sama, edustaja Tolppanen, kuin mihin hallituksen budjettiesityskin nyt tähtää.

Ihan myöhästyneenä vastauspuheenvuorona, taikka koska tässä ei vastauspuheenvuoroja saa, niin haluan vielä kyllä sanoa näihin perussuomalaisten väitteisiin, että tietenkin tämä maininta näistä kansaneläkkeen lapsilisämenojen määrärahoista on budjettitekniikkaa. Siis kenenkään lapsilisä tai kansaneläke ei muutu sen mukaan, mitä täällä kirjataan. Ne ovat ihan budjettiteknisiä asioita. Mutta sen sijaan tämän innoittamana, kun mainitsit tämän, niin tutkin vaihtoehtoina vielä näiden eläkkeiden osalta ja se on minusta tärkeää, että täällä esitätte, että nimenomaan tehdään selvitys taitetun indeksin korjaamiseksi. Siinä te olette myös hallituksen linjoilla. On tärkeätä, että meillä on yhteinen näkemys perussuomalaisten kanssa tässä. Nimittäin hallitushan on myös käynnistänyt selvitystyön tämän asian korjaamiseksi, mutta huom., tähänkään te ette esitä sitten lisää euroja. Eli teillä on hyvin monta tällaista niin kuin hyvää kehittämiskohdetta, mutta lisää euroja te ette esitä. Olette siis samalla linjalla kuin hallitus ja sinänsä tietenkin vastuullisella linjalla. Oppositiolta voisi tulla räväkämpiäkin, mutta hyvä näin, että voidaan tässä mennä samaa tahtia eteenpäin.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Viitaselle ihan vaan maininnaksi tästä, että jos minä olisin saanut kirjoittaa yksinään tämän meidän varjobudjettiesityksemme, niin minä olisin tänään voinut ratkaista sen teidän mainitsemanne eläkeindeksin korottamisen, ainakin sen eteenpäinviemisen. Olisi laitettu vaikka tuo Musiikkitalo ja Ooppera vähäksi aikaa kiinni (Pia Viitanen: Miksei sitä ole täällä?) ja lyöty muutama museo siinä samalla kiinni. Minä voisin tehdä näin, mutta toki meidän ryhmämme ymmärtää taiteen päälle enemmän kuin minä. Mutta se, että te luette tätä meidän vaihtoehtobudjettiamme kuin piru raamattua, (Pia Viitanen: Totta kai!) ei johda siihen, että te oikeasti teette jotain konkreettista esimerkiksi taitetun eläkeindeksin korjaamiseksi. Nytten te puhuitte äsken, että asetetaan selvitystyö tai joku ryhmä miettimään asioita. Se on ihan höpö-höpö-hommaa. Niitä voidaan asettaa. Ne kyllä selvittelevät sitä hallituskauden loppuun saakka, mutta rahaa sieltä ei tule. Se on aivan varma.

Se, mistä olisin halunnut sanoa, arvoisa puhemies, oli Ben Zyskowiczin maininta siitä, että tarveharkinnan poistaminen johtaisi siihen, että puolisot eivät huolehdi toisistaan tai perheenjäsenistään ja avioliittolain ja sosiaalilain muutostarpeet olisivat ehkä välttämättömiä. Minä olin muuten täysin samaa mieltä, Ben, sinun kanssasi näistä asioista, että perheen pitää elättää lapsensa ja puolisonsa tilanteessa kuin tilanteessa. Siellä pitäisi olla yhteinen kukkaro jokaisessa perheessä eikä jokaisella oma kukkaro. Mutta tämän raadollisuuden johdosta, mitä täällä on tullut esille, että perheet eivät ole semmoisia, että siellä aina se yhteinen kukkaro on, varsinkin, jos tulee tämmöinen työttömyystilanne, että tienataan juuri ja juuri se minimiveroraha ja sitten ei saada työttömyyskorvausta, toinen osapuoli, joka on työttömänä, niin on inhimillistä, että erityistilanteessa olevien kohdalla tarveharkintaa voitaisiin parantaa. Se olisi ehdotukseni. Tämän vuoksi lainsäädäntöä voitaisiin viilata kaikkein heikoimpien tulonsaajien kohdalla hiukan paremmaksi. Siinä mielessä ehkä Kimmo Sasi voisi ottaa kopin ja miettiä, onko siellä jotain viilattavaa.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Ensin pitää todeta edustaja Niikolle, että hän on oivaltanut jotain meille kaikille uusille kansanedustajille merkittävää asiaa. Tässä salissa kukaan meistä ei yksin pysty rakentamaan mitään. Kaikki esitykset, ovat ne sitten hallituksen tai opposition esityksiä, syntyvät yhteistyössä ja kompromissina, mikä on tätä demokratiaa.

Minulle on mieluisaa se, että salissa käydään nyt näin paljon keskustelua sosiaaliturvasta. Samaan aikaan kuitenkin minua häiritsee se, että täällä salissa vedetään viivat melko lailla suoriksi, kulmat suoriksi viivoiksi. Sosiaalitoimistoissa ei yksikään työntekijä voi samalla tavalla asettaa köyhiä jonoon kuin täällä keskustelussa nyt halutaan välillä laittaa. Peruslähtökohtana siinäkin työssä on se, että perheen tai yksilön tosiasiallinen tilanne vaikuttaa ja on se merkittävä, jonka työntekijät aina pyrkivät ratkaisemaan. Ihmisten elämäntilanteet siis vaihtuvat, ja ne vaihtuvat myös taloudellisesti ja ovat hyvin erilaisia. Kun puhutaan käytännöstä, merkitystä on ainoastaan sillä, mitä yksilölle tai perheelle jää käteen tuloistaan asumismenojen jälkeen. Tämä siksi, että köyhillä ei ole mahdollisuuksia juurikaan muihin menoihin kuin asumismenoihin ja aivan välttämättömiin perusmenoihin, kuten ruokaan. Jos siis seuraamme yksin asuvan työmarkkinatuella elävän elämää kuukauden, tiedämme, että hän todella on välittömän korotuksen tarpeessa. Jos seuraamme pariskuntaa, josta toinen on työssä ja toinen työtön, tilanne on kieltämättä tiukka, mutta ehkä hieman parempi kuin tämän yksin elävän. Tämän vuoksi ensimmäinen korotus tehdään nyt työmarkkinatukiin eikä sitä käytetä tarveharkinnan poistoon. Tämä ei kuitenkaan sulje sitä tarvetta, että jatkossa tarveharkinta poistettaisiin, sillä sillä on tasa-arvoistava ja inhimillistävä merkitys sille yksilölle, joka nyt on puolison tuloista riippuvainen.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mustajärvi kiinnitti huomiota siihen, että jos tarveharkinnan poistamista työmarkkinatuen osalta vastustaa, niin ajautuu ristiriitaan, koska tarveharkintaa ei kuitenkaan ole, näin ymmärsin, peruspäivärahan kohdalla. Myönnän, että varmasti näitä ristiriitoja meidän sosiaaliturvajärjestelmässämme on ja tulee aina olemaan erilaisissa järjestelmissä. Itse halusin vain tuoda keskusteluun periaatteellisen näkökulman siihen, onko tämä yleinen pyrkimys, mikä tässä talossa on ja on vuosikausia ollut, siihen, että tarveharkinnasta pyritään eroon erilaisissa sosiaalietuuksissa, perusteltua vai ei. Kuten sanoin omana kantanani, se ei ole perusteltua, ja perustelin puheenvuorossani, miksi se ei sitä ole.

No, täällä on tarveharkintaa puolustettu ja nimenomaan sitten siinä vedottu siihen, että nämä ovat pienituloisia ihmisiä ja muuta. Sen korjaamiseksi ei tarveharkintaa pidä poistaa vaan sen korjaamiseksi tulorajoja pitäisi korottaa. Kuten olen sanonut, on eri asia korjata tulorajoja ylöspäin ja tätä kautta pienituloisia perheitä auttaa kuin vaatia tarveharkinnan poistamista kokonaan.

No, sitten edustaja Väätäinen kertoi, että tämmöinen puoliso ei mielellään maksa sille toiselle puolisolle elatusta. Ei ehkä mielellään maksa ja mielellään näkee, että yhteiskunta maksaa. Mutta tämmöistä ajatteluako meidän pitää sitten täältä tukea? Pitääkö meidän antaa semmoinen signaali, jos puoliso on sitä mieltä, että no, minähän en nyt mielelläni maksa, vaikka minulla olisi siihen varaa, pitääkö meidän lainsäädäntöä muuttaa semmoiseksi, että me ajattelemme, että no niin, näin pitääkin ajatella, että kyllä yhteiskunta huolehtii siitä toisesta puolesta? Minä ainakin vastustan tällaisen signaalin antamista, ja mieluummin yritettäisiin siihen puolisoon vaikuttaa niin, että hän joutuu elättämään sitä puolisoaan, koska se on oikein.

Sitten, edustaja Kerola, kaikella ystävyydellä: Olen kyllä muutakin elämässäni kokenut kuin istunut Espalla. Olen rutiköyhästä perheestä. Meitä asui...

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Haluaako edustaja Zyskowicz tulla jatkamaan tänne?

Puhuja:

...neljä henkeä vuokrayksiössä Helsingin Lapinlahdenkadulla, joten kyllä minä tiedän, mitä köyhyys on.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Ensin haluan todeta, että edustaja Zyskowiczilla ovat arvot kohdallaan, ne ovat tämmöisiä suomalaisia perusarvoja. Siksi olen voinut luottaa edustaja Zyskowiczin kannanottoihin 40 vuotta täysin saumattomasti. (Ben Zyskowicz: Kiitos!)

Mutta sitten, mitä tulee edustaja Viitasen käyttämään puheenvuoroon tuloeroista, niin haluan todeta, että niin kauan kuin Paavo Lipponen oli ministerinä, niin silloinhan tuloerot kasvoivat. Sitten kun Jyrki Kataisesta tuli ministeri, niin siitä lähtien tuloerot ovat supistuneet. Tietysti politiikalla on jonkinlaista merkitystä myöskin tuloerojen kannalta. Olin vähän huolissani, kun ministeri Guzenina-Richardson puhui, että sosiaali- ja terveysministeriössä on Paavo-projekti, mitähän se Paavo-projekti oikein pitää sisällään tuloerojen kannalta, mutta katsomme nyt sitten tulevaisuudessa.

Mitä tulee yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen, niin resurssit ovat rajattuja. Edustaja Mustajärvi sanoo, että ei siinä ole mitään hätää, vaikka Nalle Wahlroosin puoliso saisi työmarkkinatukea, että hän mielellään antaa sen rahan sinne. Mutta kun resussit ovat rajattuja, se on aina jostakin muusta pois, ja kyllä se on käytännössä silloin köyhiltä, edustaja Mustajärvi, pois. Tämmöistä politiikkaa kokoomus ei voi missään tapauksessa hyväksyä.

Meillä tänä päivänä puhutaan lähinnä oikeuksista eikä velvollisuuksista. Niin kauan kuin me tässä salissa puhumme vain, että pitää saada rahaa, pitää olla oikeuksia, niin se merkitsee sitä, että ihmiset kokevat velvollisuutensa entistä vähemmän tärkeinä. Meidän pitää muuttaa sitä asennetta tässä salissa ja koko yhteiskunnassa.

Edustaja Kalli minun mielestäni otti hyvän esimerkin kolmesta sukupolvesta. Se oli aika upea ratkaisu monissa tapauksissa usein, koska kolme sukupolvea auttoivat toinen toisiaan, ja voi sanoa, että se yhteys oli hyvin tiivis näissä tapauksissa. Täytyy sanoa, että on paljon parempi, että perheenjäsenet auttavat toisiaan kuin että käännytään viranomaisen puoleen. Tältä osin täytyy sanoa, että perhe-käsite on kokoomukselle tärkeä, ja toivon, että keskusta ei mene sinne vihreään perhekäsitykseen, jossa perhe on vain tämmöinen muodollinen yksikkö mutta jossa niitä velvollisuuksia tosiasiassa ei ole, koska niitten pitää olla siellä perheen sisällä.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan todeta, että on totta, että tietyssä tilanteessa puoliso ei välttämättä anna rahaa sille toiselle puolisolle, ja nämä ovat todellisia ongelmia, mutta yhteiskunnan pitää puuttua tähän. Tietysti pitää korostaa niitä puolison velvollisuuksia, mitkä ne ovat, ja jos ei, niin viranomaisille pitää antaa mahdollisuus puuttua siihen tilanteeseen, että puoliso on velvollinen antamaan sen, mikä sille toiselle puolisolle kuuluu.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty erittäin hyviä puheenvuoroja tässä aivan lopuksi, niin edustaja Sasin, edustaja Zyskowiczin kuin myöskin edustaja Salosen puheenvuoro oli erittäin hyvä, koska hän kuvasi sitä tilannetta, missä aidosti ne ihmiset ovat, jotka työmarkkinatuesta tai sen tarveharkinnasta ovat riippuvaisia.

Mutta haluaisin vielä palata tähän periaatteellisempaan näkökulmaan tässä asiassa. Täällä on puhuttu siitä, ja minä luulen, että on aika suurikin yksimielisyys siitä, että jokaisella pitää olla vastuu itsestään ja läheisistään, omasta perheestään. Sitä pitää kaikin tavoin edistää, eikä saa antaa sellaista signaalia, joka toimii tässä väärään suuntaan. Me voimme puhua siitä, että niitä ihmisiä ei ole montaa, joita tämä koskee, jos työmarkkinatuen tarveharkinta esimerkiksi poistetaan, jotka sitten ovat siihen oikeutettuja, koska tietysti ei ole paljon sellaisia ihmisiä, jotka ovat naimisissa hyvin toimeentulevan puolison kanssa ja ovat itse yhteiskunnan tuen tarpeessa. Mutta se viesti on täysin väärä.

Jos ylipäätään sellainen viesti leviää tässä yhteiskunnassa, joka valitettavan usein on jo levinnyt, että meillä on ikään kuin oikeus johonkin tukeen olemassa, kun sen järjestelmän pitäisi olla niin, että jokaisella on ensisijainen velvollisuus elättää itsensä ja läheisensä ja ainoastaan ne, jotka tukea tarvitsevat, sen tuen saavat, ja jos tämä häviää, niin silloin meiltä häviää tästä yhteiskunnasta paljon. Kun me puhumme siitä, että pitää kannustaa työn tekemiseen, niin sen pitää olla, että järjestelmä siihen kannustaa, mutta silloinkin on jo menty aika pitkälle, jos siihen pitää kannustaa. Senhän pitäisi olla itsestään selvä, että jokaisen tehtävänä tässä yhteiskunnassa on antaa oma panoksensa, ja jos on mahdollista, ottaa työtä vastaan eikä siihen tarvitse mitenkään lähtökohtaisesti erityisesti kannustaa, senhän pitäisi itsestään selvä. Kun on seurannut sitä ajattelutapaa, mikä esimerkiksi osalla nuoremmista ihmisistä on, niin valitettavasti tässä on ihan aidosti meillä potentiaalinen ongelma, että me miellämme etuisuuksiksi sellaisia asioita, jotka on saavutettava työnteolla ja jotka muut ihmiset ovat omalla panoksellaan mahdollistaneet.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Viitanen nosti esille tämän Valtion ta-loudellisen tutkimuskeskuksen muistion tulonjakovaikutuksista, siis näiden sosiaalietuuksien korotusten ja välittömien verojen tulonjakovaikutuksista. Tuo selvitys tietysti kertoo, että muun muassa pienituloisuusaste eli köyhyysaste laskee 0,4 prosenttia, tuloerot niin ikään. Mutta huomautetaan, että kuvatut tulonjakoarviot ovat verotukseen ja sosiaaliturvaan ehdotettujen muutosten laskennallisia vaikutuksia. Ne eivät ole arvioita tulonjaon kehityksestä vuodelle 2012, (Eduskunnasta: Juuri näin!) ja vaikka olisivatkin, 0,4 prosenttia on 0,4 prosenttia. Köyhyys on kasvanut, köyhyysaste on noussut 6 prosenttia vuodesta 96. Tarvitaan siis samanlaisia toimenpiteitä viisitoista, ennen kuin me olemme samalla köyhyysasteen tasolla.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz, tulorajojen nosto sopii erinomaisesti, jotta päästäisiin irti tarveharkinnan kielteisistä vaikutuksista pienituloisiin perheisiin. Siinä, että te väitätte, että salissa joku haluaisi antaa sellaisen viestin ihmisille, että älkää välittäkö omaisistanne, te olette todella väärässä. Sellaista viestiä ei varmasti kukaan täältä halua lähettää eikä edes ajattele.

Jos käytin sanaa, että joku ei halua maksaa, niin siihen haluamiseen liittyvät hyvin monet eri asiat. On monesti kyse terveydestä, erilaisista elämäntilanteista, ja jos ihmiset eivät saa apua siihen, niin mitkään asiat eivät korjaannu. Sillä tavalla minusta täytyy, voisiko sanoa, kunnioittaa erilaisia perheitä tässä yhteiskunnassa. On niitä, joissa talousasiat hoituvat keskenään ja he pystyvät sopimaan, mutta on niitä perheitä, joissa kerta kaikkiaan ne asiat eivät luonnu, ja sitten on kohtuutonta, että osa perheenjäsenistä joutuu kärsimään sen takia, ja nämä ovat nyt vaan näitä olemassa olevia asioita. Mutta voitte olla täysin vakuuttunut, että taatusti tässä salissa ei kukaan halua lähettää sellaista viestiä, että älkää välittäkö läheisistänne, vaan päinvastoin. Sen lisäksi yhteiskunnan täytyy myös välittää, sovitaanko näin?

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Vielä viimeinen puheenvuoro tähän aiheeseen liittyen, jos ei sitten oikein kovasti provosoida, mutta edustaja Sasille lyhyesti. Niin, kyllähän sen perhe Wahlroosin kohtelua ja verotusta voidaan tehdä monella tapaa oikeudenmukaiseksi. Palautetaan vaikka varallisuusvero, niin silloin se Björn Wahlroos maksaisi monen työmarkkinatukilaisen työmarkkinatuen ja yhteiskuntakin saisi siinä vielä vähän omiaan pois.

Toinen malli on esimerkiksi se, että puututaan näihin maataloustukiin, jotka tulevat siis sen omistuksen elikkä sen tilan perusteella. Niin turhaan me täällä kauhistelemme, niin kuin olen kuullut tässäkin salissa, kuinka nämä Euroopan unionin maataloustuet menevät itäblokkimaiden entisille kommunisteille, niinhän ne menevät Suomessakin.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Olemme neljä tuntia keskustelleet tästä talousarvioesityksen täydentämisestä, ja se on loppujen lopuksi pieniä nippelikorjauksia. Mutta, arvon edustajat, olemmeko oivaltaneet ja tiedostaneet, mihin olemme menossa? Meillä ei ole yksistään vain rahan puutetta, meillä maassamme on henkinen tyhjyys, joka entisestään kasvaa. Minä toivon, että niin minä kuin monet muutkin edustajat varsinkin joululomalla miettivät, kun tiedostamme, mihin tämä Suomi on menossa, meillä koittavat vaikeudet, olemmeko tosiaan antamassa niille, joilla ei ole yhtään, ja ottamassa jopa rajusti niiltä, on kysymyksessä yksityinen henkilö tai yritys, joilta on varaa ottaa. Meillä ei ole varaa enää velkaantua, vaan nyt meidän pitää myös maksaa näitä velkoja. Pitäisi olla, että jokaisella olisi semmoinen miettimisen paikka joululomalla, kun tässä kuukauden päästä siihen tullaan. Tästäkin on mielestäni ihan liikaa keskusteltu.

Keskustelu päättyi.