Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tarkoitukseni ei ollut kadota. Toisekseen, saattaa olla, että puheenvuoroni sisältö alkaa kyllä jo puhemiehillekin olla kohtuullisen tuttu viimeisten viikkojen aikana.

Meillä on käsittelyssämme toisessa käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:n muuttamisesta, suomeksi sanottuna esitys siitä, että työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa nostetaan 100 eurolla kuukaudessa. Sitä nostetaan tavalla, jonka hintalappu on siellä hieman päälle 200 miljoonan euron. Miksi se on tuo? Se on siksi, että tässä samalla, kun nousee peruspäiväraha ja nousee työmarkkinatuki, nousee myös ansiosidonnainen päiväraha.

Arvoisa herra puhemies! Suora lainaus viime viikon torstain kyselytunnilta: "Me kaikki tiedämme, minkälaisten talousvaikeuksien keskellä me tällä hetkellä kansainvälisesti mutta myöskin kotimaassa elämme. Tästä johtuen, että me haluamme välttää Suomen ylivelkaantumisen, me joudumme tekemään hallitusohjelmaneuvotteluissa myöskin arvovalintoja. Mutta tämän hallituksen politiikka on kansainvälisestikin ainutlaatuista: samaan aikaan kun me sopeutamme taloutta eli nostamme veroja, leikkaamme menoja, me kuitenkin parannamme kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta. Tätä ei muualla Euroopassa tehdä, ja sen takia toivon, että myöskin oppositio voisi tätä hallituksen linjaa tukea, jossa perusturvaa ollaan parantamassa." Tämä on suora lainaus 17. marraskuuta valtiovarainministeri Urpilaisen pitämästä puheenvuorosta. Tässä on kaksi huomionarvoista asiaa.

Ensimmäistä kertaa ainakin minun kuulteni — ja olen jokusen kerran tämän aihepiirin kanssa keskusteluissa mukana ollut — valtiovarainministeri myöntää, että on tehty arvovalinta. Tästä me keskustalaiset olemme viime viikot puhuneet useita kertoja. On tehty arvovalinta. Tänään olemme saaneet eduskunnan käsittelyyn hallituksen täydentävän esityksen ensi vuoden budjetista. Siellä laitetaan 58 miljoonaa euroa vuositasolla siihen, kun hallitukselle kävi pikku virhe, unohtui indeksitarkistuksien verran rahaa työttömyysturvaan liittyen.

Tämä tämänpäiväinenkin esitys, josta on jo kertaalleen keskusteltu, kertoo, millaisen arvovalinnan hallitus tekee. Hallitus antaa osalle työttömistä yli 200 euroa kuussa jättäen kuitenkin tuhannet työttömät edelleen 0 euron varaan. Työmarkkinatuen tarveharkinta leikkaa puolison ja samassa taloudessa asuvien, vanhempiensa kanssa samassa taloudessa asuvien lasten kohdalla työmarkkinatuen nollaan jo hyvin alhaisilla tulorajoilla. Leikkaus lähtee noin 1 700 eurosta, kun puolisolla on se tulotaso, ja kun tulotaso on siellä 2 700 euron suuruusluokassa, silloin ollaan 0 euron kohdalla. Se, miksi tämä arvovalinta erityisesti särähtää korvaan, on tämä toinen asia, toinen näkökulma: "- - parannamme kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta." Näinhän tämä esitys, joka nyt on toisessa käsittelyssä, ei tule tekemään.

Jokainen työtön on euronsa ansainnut. Se on aivan selvää. Sosiaaliturvan varassa elävien kansalaisten vastakkainasettelu on tarpeetonta, mutta päätöksentekijä tekee päätöksiä, joissa on arvolataus. Tämä esitys sellaisen sisällään pitää. Nimittäin toinen ja periaatteellisesti merkittävä asia on se, että tämä esitys eriyttää pienimmät vanhempainpäivärahat, sairauspäivärahat, kuntoutuspäivärahat työttömän työmarkkinatuen tasosta. Ei ole 100:aa euroa näihin päivärahoihin kuussa. Tätä on perusteltu sillä, että kaikkea sosiaaliturvaa ei voi yhdellä kertaa nostaa. Se on aivan selvää. Keskustalaisen perusturvakäsitteen mukaan 100 euroa kuussa tarkoittaisi noin 1,3 miljardin lisämenoa. On ihan selvää, että tällaiseen ei näissä taloudellisissa oloissa pystytä. Mutta silloin, kun puhutaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä, kaikki köyhyystutkimukset kertovat, että lapsiperheet, erityisesti yksinhuoltajaperheet, monilapsiset perheet ovat niitä perheitä, ovat niitä elämäntilanteita, joissa ollaan kaikkein vaikeimmassa asemassa. Kun tämän laittaa vastakkain sen kanssa, että kun ensinnäkin väitetään, että autetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, toisen työttömän päiväraha nousee yli 200 euroa kuussa, toisen ei euroakaan, äitiyspäivärahojen, vanhempainpäivärahojen, pienimpien sairauspäivärahojen taso ei ole edes työttömän päivärahan tasolla jatkossa, on todellakin tehty arvovalintoja.

Arvoisa herra puhemies! Tämä työmarkkinatuen ja peruspäivärahan korotus on lanseerattu osana historiallista ja myöhemmin kansainvälisesti vertaillen merkittävää sosiaaliturvan parannusta. Tämä pitää kuitenkin sisällään sanan perusturva. Ensinnäkin se on tullut selväksi, että eri puolueilla sillä on erilainen sisältö, mutta se pitää sisällään myös sosiaalipolitiikan kannalta merkittävän ulottuvuuden. Itse asiassa muistini on vain neljän vaalikauden mittainen, mutta Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa ei lue lausetta "ensisijaisten etuuksien tason pitää olla riittävä". Tietysti joku voi sanoa, että miksi kirjoittaa lausetta, johon ei kuitenkaan päästä, mutta nyt ollaan tekemässä perusturvan korotuksen nimissä sellaista muutosta, sosiaaliturvan tason parannusta, jossa autuaasti sotketaan ensisijaiset etuudet ja viimesijaiset etuudet toisiinsa. Ei ole vahinko, että otan tämän asian esille. Esimerkiksi siitä näkökulmasta, kun me puhumme, että sosiaaliturvan tulisi olla kannustavaa, sen tulisi olla sellaista, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa, jos ja kun tämä tilanne jatkuu, että ensisijaiset etuudet ja viimesijaiset etuudet tällä tavalla keskenään, käytän sanaa "sotketaan", sillä on merkitystä kannustavuuden kannalta, ja väitän, että ei myönteisellä tavalla. Se lisää kannustinloukkuja.

Toinen asia, periaatteellinen näkökulma, johon viittasi peruspalveluministeri viime viikon kyselytunnilla. On ihan selvää, että henkilö, jolla on omassa elämäntilanteessaan, elämänhallinnassaan ongelmia, ei tule koskaan autetuksi pelkällä rahalla. Silloin kysymys kuuluu: tulonsiirrot vai palvelut? Tarvitaan molempia. Olen ollut keskustan edellisen oppositiokauden aikana eduskunnan jäsen. Tuolta ajalta muistan erittäin hyvin ne kerta toisensa jälkeen käydyt keskustelut siitä, miten varsinkin sosialidemokraattien piirissä palvelut olivat se ensisijainen asia. On hienoa, että sosialidemokraattien osaltakin ollaan tilanteessa, missä tulonsiirroillakin on merkitystä. Tämähän on niin ruusunpunainen esitys kuin vaan olla voi, joka meillä täällä käsittelyssämme nyt on. Ja tuolloinkin Lipposen kakkoshallituksen aikaan, 90-luvun alun laman jälkeen, kun korjailtiin, silloin panostettiin sen verran kuin rahaa oli, palveluihin. Tarvitaan molempia. Toistan aiemmin sanomaani: on hyvä, että näihin tulosiirtoihin nyt sitten on päätetty tällä tavalla panostaa.

Kolmas asia, jota on joutunut keskustalaisenakin kansanedustajana viime vuosien aikana miettimään: mikä on se tapa, jolla me pyrimme sosiaaliturvaa kehittämään? Tässä esityksessä, kiitos siitä, painotetaan tulonsiirtoja. Alkoi nimittäin omankin puolueeni piirissä levitä sellainen käsitys, että verotuksen kautta pystytään esimerkiksi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämäntilannetta korjaamaan. Verotus vai sosiaaliturvan parantaminen? Ei tulla koskaan olemaan tässä maassa sellaisessa tilanteessa, että ilman sosiaaliturvan tasokorotuksia pärjättäisiin. Verotuksen kautta pystytään tekemään asioita ja viemään asioita oikeaan suuntaan, esimerkkinä ruuan arvonlisäveron alentaminen viime vaalikaudella. Sillä mentiin siihen ytimeen, jossa pyrittiin auttamaan niitten ihmisten elämäntilannetta — kun jokaisen meistä joka tapauksessa leipää tarvitsee syödä — niin että se, millä rahalla sen ostaa, jos se leipä hieman aiempaa halvempaa on, sillä on kulutukseen merkitystä. Mutta se, että tehtäisiin pelkästään esimerkiksi kunnallistuloon vähennyksiä, sen kautta pyrittäisiin sosiaalipoliittisesti kohdentamaan, hoitamaan niin sanottua köyhän asiaa, on kyllä tie, jota toivon, että emme etenisi. Valintoja joudutaan tekemään. Sosiaaliturvan tasokorotuksia tarvitaan jatkossakin.

Arvoisa herra puhemies! Edellä olevaan viitaten, liittyen työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamiseen ja sitten näitten pienimpien päivärahojen tasoon, esitän kahta lausumaa.

Ensinnäkin vastalauseen 2 mukainen lausumaehdotus: "Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen osana perusturvan tason ylläpitämistä pienimpien sairaus- ja vanhempainpäivärahojen korottamisesta työttömän työmarkkinatuen tasolle."

Toinen esitys, joka liittyy työmarkkinatuen tarveharkintaan: "Eduskunta edellyttää, että hallitus jatkaa perusturvan kehittämistä pitäen tavoitteena työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen puolison sekä samassa taloudessa asuvien vanhempien tulojen osalta."

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan kannattaa näitä edustaja Rehulan edellä tekemiä lausumaesityksiä eli tätä lausumaa vastalauseessa 2 koskien näitä pienimpiä sairaus- ja vanhempainpäivärahoja ja sitten toista lausumaehdotusta, jossa esitetään, että työmarkkinatuen tarveharkinta poistetaan puolison sekä samassa taloudessa asuvien vanhempien tulojen osalta.

Muutama sana tähän teemaan, jota on useita kertoja — tänäänkin jo kerran aikaisemmin — käsitelty tässä salissa ja tullaan muuten vielä käsittelemäänkin monta kertaa tämän vaalikauden aikana. Minun käsitykseni on, että hallitukselta kyllä meni prime time -aika korottaa perusturvaa kokonaisuudessaan, ja keskustan kritiikki, jota tässä edustaja Rehula edellä toi esille, liittyy nimenomaan siihen, että keskustassa katsotaan, että hallituksen perusturvapolitiikka on valikoivaa. Se kohdistuu ainoastaan työttömän perusturvaan eli pienempään peruspäivärahaan, työmarkkinatukeen, ja sitten kun on olemassa tämä sidos ansiopäivärahaan, ansiosidonnaiseen, tietysti sinne.

Hallitus käyttää yli 300 miljoonaa — jos lasken nyt oikein, kun tänään tuli vielä tämä täydentävä esitys, 58 miljoonaa euroa — noin 330 miljoonaa euroa kaiken kaikkiaan, tähän uudistukseen. Ja keskustan kysymys on koko ajan liittynyt kahteen asiaan: ensinnäkin siihen, että tämä on valikoivaa, ja sitten, toinen näkökulma, siihen, että jos hallitus päätyi lopulta käyttämään reilut 300 miljoonaa euroa tähän uudistukseen, niin olisiko sitä rahaa voinut käyttää niin, että olisi pidetty myös nämä pienimmät päivärahat, vanhempainpäivärahat ja sairauspäivärahat, korotuksessa mukana. Ja sitten vielä olisi pystytty toteuttamaan tämä työmarkkinatuen tarveharkinnan poisto puolison ja vanhempien tulojen osalta.

Olen samaa mieltä, kuten aiemminkin tässä salissa, että se oli nimenomaan arvovalinta hallitukselta, että valikoitiin nimenomaan nämä työttömät, joiden turvaa tässä parannetaan. Tämä on minusta se asia, josta on ihan oikeasti hallituspuolueitten ja keskustan välillä todellinen linjaero. Minä sen huomasin tänäänkin tässä iltapäivällä käydyssä keskustelussa. Minä näen niin, että helpolla sosialidemokraatitkin aina sanovat, että kukin vuorollaan, kukin vuorollaan ja että työmarkkinatukea ei ole pitkään aikaan korotettu. Totta kai keskusta haluaa, että kaikkein pienimpiä työttömyysturvan osia, nimenomaan työmarkkinatukea ja tätä peruspäivärahaa, korotetaan, mutta eihän tämä mikään vuoropelijärjestelmä voi olla. Esimerkki, joka tänäänkin tuli salissa, ja itsekin olen sitä viljellyt: Jos sama henkilö, 25-vuotias nainen, saa ensi vuoden alussa 100 euron, itse asiassa 120 euron, korotuksen siihen omaan työmarkkinatukeensa, niin sitten loppuvuodesta, kun hän synnyttää lapsen ja jää äitiysvapaalle ja saa pienintä äitiyspäivärahaa, hänen tulonsa ovat 100 euroa pienemmät. Tämä ei kyllä mene minun järjestykseeni ja päähäni, miksi tämä vuorojärjestys on tämän kaltainen.

Tässä työmarkkinatuen tarveharkinnan poiston osalta olen jäänyt tämänkin päivän keskustelujen osalta miettimään sitä, että ikään kuin keskusta olisi tässä ajamassa jonkinlaista huonoa sosiaaliturvapolitiikkaa, että pidetään jokaisesta huolta. Minä haluan myös korostaa ihmisten omaa vastuuta, vastuuta läheisistä, niin pitkälle kuin pystytään tekemään, mutta kaikilla vanhemmilla tai puolisoilla ei kyllä sitä taloudellista vastuuta pysty enää muiden osalle sitten ulottamaan, ja siitähän tässä on nimenomaan kysymys. Nämä tulorajat työmarkkinatuen osalta ovat todella pienet. 1 700 euroa jos puolisolla on tulot, niin alkaa jo heti leikkautua osittain pois tämä työmarkkinatuki, ja 1 700 euron palkansaajia ovat varmastikin esimerkiksi puhdistusalalla olevat siivoojat, perhepäivähoitajat jnp. Ja sitten se leikkautuu jo kokonaan pois, jos on 2 800 euroa. Eihän tämä voi tällä tavalla olla.

Minä olen sitä mieltä, että nyt olisi pitänyt pystyä tekemään tämä uudistus perusturvan kokonaisuuden kannalta, laittaa vaikka vähän pienemmät korotukset, mutta se olisi koskenut kaikkia samalla tavalla. Perustan tämän sille, että kaikki tietävät, että lähikuukausina on enemmänkin vuorossa uusia leikkauksia ja veronkorotuksia kuin mittavia uusia uudistuksia perusturvan puolelle.