Arto Satonen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyse on väylämaksujen korotuksesta, joka hallituksen esityksessä oli, että väylämaksuja nostettaisiin 12 prosenttia.

Historiahan väylämaksuissa on se, että on pyritty kattamaan väylämaksuilla aiheutuvat kulut, mutta siinä ei ole hirveän hyvin onnistuttu, koska meillä on ollut ylikatteellisia vuosia 2006—2008 yhteensä 51 miljoonan euron edestä ja 2009—2011 puolestaan alikatteellisia 37 miljoonan edestä. Viime aikoina kustannukset ovat nousseet erityisesti jäänmurron vuoksi, koska on ollut poikkeuksellisen kovia talvia. Saadun selvityksen mukaan esimerkiksi jäänmurtajien polttoaineen hinta on nelinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja se tietysti olennaisesti vaikuttaa myöskin väylämaksujen hintaan. Liikenne- ja viestintävaliokunta korostaa, että Suomen ulkomaankauppa on hyvin riippuvainen meriliikenteestä. Viennistä ja tuonnista 80 prosenttia kulkee meritse, ja viennin osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noin 40 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys perustui arvioon, jonka mukaan ulkomaankaupan tavarankuljetusten määrä kasvaisi 3 prosentilla vuonna 2012. Aluskäyntien määrän arvioitiin kasvavan lähes saman verran. Vuoden 2012 tulokertymä ilman korotuksia olisi tämän arvion mukaan 71,1 miljoonaa euroa ja 12 prosentin korotuksella 80,3 miljoonaa euroa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esitettiin kuitenkin tarkennettuja ennusteita muun muassa vuoden 2012 ulkomaanliikenteen tavarankuljetusten määrän kasvusta. Niiden valossa on perusteltua olettaa liikenteen kasvavan 3,2 prosenttia vuonna 2012. Valiokunta pyysi liikenne- ja viestintäministeriötä arvioimaan uudelleen ennustettujen liikennemäärien merkitystä suhteessa väylämaksun korotukseen, ja päädyimme siihen, että 9,3 prosentin tasasuuruisella, kaikkia alustyyppejä koskevalla korotuksella saavutetaan hallituksen esityksessä tavoiteltu maksutulokertymä 80,3 miljoonaa euroa ja saavutetaan 86,3 prosentin kustannusvastaavuus, eli valiokunta esittää, että ainoastaan 9,5 prosentilla nostetaan näitä väylämaksuja, kun alkuperäinen ehdotus oli 12 prosenttia. Tätä vastaantuloa voi pitää merkittävänä, ja se on erittäin tärkeä meidän meriliikenteellemme.

Me tiedämme, että liikenne- ja viestintävaliokunnassa on parasta aikaa käsittelyssä rikkidirektiiviasia. On erittäin suuri vaara, että se tulee myöskin korottamaan merenkulun kustannuksia merkittävästi, joten kaikki apu, joka on mahdollista tehdä sen eteen, että nämä kustannukset eivät kohtuuttomasti nouse, on järkevää käyttää, mutta tietysti on myöskin niin, että väylämaksujen tulojen on arvioitu tulevan vuoden talousarvioon ja täytyy myöskin sitä noudattaa. Oli siis hyvä lopputulos, että pystyimme alentamaan tätä korotuspainetta esitetystä 12 prosentista 9,5:een prosenttiin. Valiokunnan mietintö ei ole yksimielinen, vaan siihen sisältyy opposition hylkäysvastalause.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunnassa on käsitelty hallituksen esitystä 65, joka koskee väylämaksujen korotusta 12 prosentilla, erittäin hartaasti. Asiantuntijakuulemisessa olemme saaneet täyden laidallisen tyrmäyksenä tämän korotuksen edestä. Me olemme saaneet myöskin paljon esityksiä siitä, miten merenkulun kilpailu- kykyä pitäisi parantaa, ja niitä tekoja todellakin tähän aikaan tarvitaan.

Suomen elinkeinoelämän, kaupankäynnin ja ihmisten liikkuvuuden kannalta maamme satamat ovat elintärkeitä. Suomen viennistä noin 90 prosenttia ja tuonnista noin 70 prosenttia kuljetetaan meriteitse satamiemme kautta, joten juuri meriliikenne, merenkulku, on äärimmäisen tärkeä kaupan kannalta.

Satamamme ovat hyvin organisoituja ja palvelevat tarkoitustaan. Etelä-Suomen satamien kautta kulkee iso osa Venäjän tavaraliikenteestä. Näitten eteläisten satamien lisäksi pohjoiset satamat kilpailevat nyt toistensa kanssa ja myöskin Ruotsin ja Norjan kanssa siitä, mistä tulevien kaivoshankkeiden malmit kuljetetaan maailmalle, ja siitä syystä Suomen satamien on oltava iskukunnossa ja myöskin merenkulun politiikan myönteinen tälle tulevalle kehitykselle.

Satamiemme kulut ovat nousseet parina viime talvena erityisesti hankalien jääolojen takia. Vuodet eivät ole olleet samanlaiset eivätkä myöskään talvet. Kuitenkin myös tavaraliikenne ja siitä saatavat tulot ovat olleet kasvussa vuoden 2009 notkahduksesta lähtien. Satamiemme meriliikenteen arvioidaan kasvavan vuodessa noin 2 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä, joten nousua on odotettavissa.

Tämä väylämaksukertymän tuotto — niiden tuotot ovat vaihdelleet vuosittain, kuten me kuulimme — väylämaksujen ylijäämävuosina 2003—2008 oli yhteensä lähes 60 miljoonaa euroa. Talouden taantuman ja väylämaksun alennuksen, vuonna 2008 ja 2009, seurauksena oli 2,5 miljoonan euron alijäämä vuonna 2009. Siis on ollut vuosia, jolloin väylämaksukertymä on ollut ylijäämäinen tai alijäämäinen, joten vuodet eivät ole olleet samanlaisia väylämaksukertymän muodossa.

Arvoisa puhemies! Meriliikenteen kilpailukykyä rasittavat korkeat väylämaksut — jo nyt olemassa olevat — polttoaineiden hinnan nelinkertaistuminen viimeisten 10 vuoden aikana, luotsaushintojen korotukset 15 tai 20 prosentilla, ja myöskin tämä kaavailtu rikkidirektiivin täytäntöönastuminen tulee aiheuttamaan meriliikenteeseen kohtuuttomia lisäkustannuksia. Tämän jälkimmäisen eteen tietysti toivon, että eduskunta omat puumerkkinsä tekee niin, että rikkidirektiivin voimaanastumiseen saadaan lisäaikaa ja täten merikuljetuksiin ja merenkulkuun aikaa sopeutumiselle tähän tulevaan.

Hallitus esittää nyt väylämaksujen korottamista 12 prosentilla. Väylämaksujen korotukset ovat perusteettomia. Suomessa tulee kaikin tavoin toimia merenkulun kilpailukyvyn parantamiseksi ja kuljetuskustannusten alentamiseksi. Väylämaksulain kokonaisuudistus pitää käynnistää pikimmiten. Olen tietysti tyytyväinen, että valiokunnan käsittelyssä kuulevia korvia oli asiantuntijoiden lausumiin sen verran, että näitä väylämaksun korotuspaineita saatiin hiukan alennettua 9,5 prosenttiin. Kaikesta siitä olen kiitollinen, mutta silti olen sitä mieltä, ja myöskin keskustan ja myöskin perussuomalaisten edustajat valiokunnassa, että 12:n ja nyt esitetyn 19,5 prosentin korotus tulee vaarantamaan meidän merenkulkumme kilpailukykyä sillä tavalla, että asiasta täytyy luopua. Tulemme esittämään hallituksen esityksen toisessa käsittelyssä tämän lakiehdotuksen hylkäämistä.

Thomas Blomqvist /r:

Värderade herr talman! Det är många faktorer som bör beaktas då man slår fast farledsavgifterna. Vi har haft en noggrann behandling i kommunikationsutskottet i den här frågan. Å ena sidan vet vi att vårt land är beroende av export, och exporten i sin tur sker till stor del via sjövägen. Därför är det viktigt att våra farleder hålls i gott skick och att isbrytningen fungerar. Alltså behöver vi en tillräcklig finansiering för att underhålla farlederna.

Å andra sidan försvåras sjöfartens konkurrenskraft av höga farledsavgifter. Redan nu tampas sektorn med utmaningar i form av förhöjda bränslepriser och skärpta miljökrav. Av Finlands totala import och export sker 80 procent sjövägen, och exportens andel av vår bruttonationalprodukt är 40 procent. Vi måste därför vara försiktiga, så att vi inte i det långa loppet skadar vårt näringsliv genom att göra sjötransporterna alltför dyra. Våra finländska rederier bör även ges en chans att klara sig i konkurrensen.

Farledsavgifterna har likaså en betydelse när utländska kryssningsfartyg väljer om de ska anlöpa Helsingfors då de kryssar på Östersjön.

Herra puhemies! Merenkulun kilpailukykyä ajatellen olen hyvin tyytyväinen siihen, että liikenne- ja viestintävaliokunta voi esittää pienempää korotusta väylämaksuun kuin mitä hallitus teki. Valiokunta ehdottaa 9,5 prosentin korotusta, ja liikenne- ja viestintäministeriön laskelmien mukaan tämä korotus on riittävä hallituksen alkuperäisessä esityksessä asettaman kustannusvastaavuustavoitteen saavuttamiseen. Tämä korotus riittänee siis turvaamaan väylien kunnossapidon ja on myös hyvä vastaantulo varustamoille.

On kuitenkin syytä korostaa, että väylämaksun tulee aina olla perusteltu eli perustua todellisiin menoihin ja että korotusten tulee olla kohtuullisia. Lisäksi viranomaisten on tehtävä kaikki mahdollinen kustannusten pitämiseksi kohtuullisella tasolla, siis toimia siten, että kaikki, mitä tehdään, on mahdollisimman kustannustehokasta.

Herra puhemies! Valiokuntakäsittelyssä mielestäni kävi selväksi, että väylämaksujärjestelmän perusteellinen tarkastelu on paikallaan maksujen jakautumisen kartoittamiseksi ja koko järjestelmän tarkistamiseksi. Järjestelmää on syytä uudistaa tekemällä se tarkoituksenmukaisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Toivon tämän vuoksi, että eduskunta hyväksyy liikenne- ja viestintävaliokunnan lausumaehdotuksen ja että eduskunta muutoinkin voi kannattaa valiokunnan tekemää mietintöä. Olen siis tukemassa hallituksen esitystä valiokunnan esittämillä muutoksilla.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää väylämaksujen korottamista 12 prosentilla. Korotusten perusteena on pääsääntöisesti kustannusvastaavuuksien alijäämäisyys. Alijäämäisyyteen on vaikuttanut aluskäyntien määrän vähentyminen laman johdosta viime vuosina sekä väylänpitokustannusten nousu parin kovan talven vuoksi elikkä siis muutamana talvena.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan kannanoton mukaan nykyinen väylämaksusääntely ja maksujen tasasuuruiset korotukset eivät valiokunnan arvion mukaan kohtele riittävän tasapuolisesti esimerkiksi niitä varustamoja, jotka ovat jo investoineet jäissäkulkuominaisuuksiltaan erinomaisiin aluksiin.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan väylämaksujärjestelmän rakennetta ja perusteita olisikin tarkasteltava kokonaisuutena, ei pelkästään tällä tavalla väylämaksun korottamisena. Asiantuntijakuulemisessa on tullut selkeästi esille, että mahdollinen korotus vaarantaa Suomen ja suomalaisten satamien kilpailukykyä muihin Itämeren satamiin nähden, ja tällaisessa taloudellisessa tilanteessa Suomella ei ole kyllä varaa tähän.

Valiokunnan näkemyksen mukaan 9,5 prosentin suuruisella korotuksella saavutettaisiin hallituksen edellyttämä maksukertymä ja kustannusvastaavuus, kun otetaan huomioon tarkennetut liikenne-ennusteet vuodelle 2012. Satamiemme meriliikenteen arvioidaan siis kasvavan tulevaisuudessa. Näkymät ovat hieman valoisammat tulevaisuudessa. Esimerkiksi Hamina—Kotka-sataman tavaravirrat kasvavat voimakkaasti. Keskustan mielestä tätä kehitystä ei tule vaarantaa.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys heikentää Suomen satamien ja merenkulun kilpailukykyä. Kuten edustaja Vehkaperä omassa puheenvuorossaan kertoi, keskusta tulee esittämään toisessa käsittelyssä hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämistä.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kuten olemme tuossa kuulleet, merenkululle syntyy tämän väylämaksun myötä triplataakka, elikkä puhutaan ensinnäkin polttoaineen hinnankorotuksesta, sen jälkeen puhutaan tästä rikkidirektiivistä ja kolmanneksi vielä näistä väylämaksuista. Olen siitä tietenkin hyvilläni, että väylämaksuihin valiokunnassa on löydetty tämmöinen yhteinen näkemys väylämaksun alentamiseksi, mutta kun viemme tämän maksun varustamoille ja liikennöiville yhtiöille, niin varmasti taakat näkyvät siellä kustannuksen nousuna. Siitä ei kukaan pääse mihinkään.

Arvoisa puhemies! Korostan sitä, että kun tätä tulevaa selvitystyötä tehdään väylämaksuista, siinä toteutuisi myös tasapuolisuus maamme eteläisillä ja pohjoisilla merialueilla. Siitä huolimatta, että meillä on talviolosuhteet, jotka jäämurron suhteen ovat hyvin oikukkaat ja yllätykselliset talvi toisensa jälkeen, niin muistamme ennen kaikkea sen, että merialueillamme liikkuu paljon ulkolaisia aluksia, joita joudutaan avustamaan enemmän kuin mitään muita aluksia, elikkä suomalaiset varustamot ovat huolehtineet oman aluskantansa investoinneilla niin, että ne kestävät jääolosuhteita, mutta kun ulkolaiset alukset purjehtivat merialueillamme, niin tilanne on aivan toisenlainen. Mielestäni tämä pitäisi huomioida myös seuraavissa väylämaksuneuvotteluissa.

Arvoisa puhemies! Pidän hyvänä sitä, että tämmöistä tulevaisuuslinjausta on tehty, mutta siitä huolimatta kantani tähän väylämaksun korotukseen on se, että liian suuri korotus yhdellä kertaa, vähemmälläkin olisi pärjätty. Kun katsomme sitä, mikä on viennin näkymä esimerkiksi seuraavana ja sitä seuraavana vuonna, niin epäilenpä, että tätä kertymää saadaan edes kerättyä, mikä tähän arvioon on mitattu, joskin valiokunnan puheenjohtaja tuossa kertoi, että Pietarin välinen liikenne saattaa tuottaa lisää tuloja, mutta se jää meillä nähtäväksi.

Arvoisa puhemies! Toivon kuitenkin, että merenkulku elää ja voi hyvin tulevaisuudessa myös Suomessa.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Pyysin vielä puheenvuoron, koska unohdin esittelypuheenvuorossa aivan olennaisen asian kertoa, johon myöskin täällä ainakin edustaja Blomqvist viittasi ja jossain määrin myöskin edustaja Vehkaperä. Valiokunnan mietintöön sisältyy myöskin lausumaehdotus, joka on seuraava: "Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää väylämaksulainsäädännön kokonaisuudistuksen, jossa otetaan huomioon myös alusten ympäristöominaisuudet ja jäänmurtopalvelujen tosiasiallinen käyttö." Tämä siis tarkoittaa sitä, että tätä asiaa pitää arvioida kokonaisuudessaan ja erityisesti arvioida sitten myöskin, ovatko nämä maksut alustyypeittäin kohdallaan esimerkiksi sen mukaan, kuinka paljon ne tosiasiallisesti käyttävät jäänmurtopalveluita.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Merten valtatiet, nämä meriväylät, ovat elinehto Suomen elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta nyt ja tulevaisuudessa. Siksi toivon, että tämä esitetty hallituksen esitys ei tule voimaan näitten väylämaksujen korottamisen muodossa ja hallitus tekee kaikkensa sen eteen, että maksuja, korotuksia, verojen korotuksia ja polttoaineiden hintojen nostoja ei sisällytettäisi eikä kohdennettaisi tulevaisuudessa merenkulkuun. Sen sijaan kannatan lämpimästi tätä väylämaksujen kokonaisuudistusta, jossa otetaan tämä väylämaksujen kokonaisrakenne ja ne perusteet erittäin tarkkaan arviointiin vastaamaan myöskin ympäristövaatimuksia ja edistämään talvimerenkulun toimivuutta Suomessa.