Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Ensimmäisen käsittelyn keskustelussa toin esille niitä kielteisiä tekijöitä, joiden vuoksi vastustan tätä hallituksen esitystä. Muistutin myös siitä, että jos tämä asia näin päätetään, niin sen jälkeen samaa polkua ei enää takaisin astella. Hallituksen esitys on sisältönsä puolesta harvinaisen huonosti pohdittu, myös ajoitus on huono. Täytyy myös muistaa, kuinka postilaki vaikuttaa yhdessä tämän esityksen kanssa. Hallituksen esitystä tulee arvioida sekä taloudellisten että työllisyyden vaikutusten osalta mutta myös viestintäpoliittisesta näkökulmasta eli siitä näkökulmasta, millaiset tosiasialliset mahdollisuudet kansalaisilla on saada tietoa. Tokihan nettimaailma on monelle jo tärkein tiedon lähde, mutta ei suinkaan kaikille. Suomessa luetaan paljon sanomalehtiä, ja ne ovat monelle, varsinkin iäkkäälle, kansalaiselle ensimmäinen tiedonlähde.

Arvoisa puhemies! Lyhyesti vielä se negatiivinen noidankehä, joka tästä muutoksesta saattaa seurata: Ensinnäkin arvonlisävero ruokkii entisestään nettilehtien käyttöä, toiseksi lehtitilaukset vähenevät sosiaalisesti ja taloudellisesti valikoivasti. Ilmoitustulot supistuvat, tilauksista saatavat tulot vähenevät, kannattavuus heikkenee, minkä seurauksena työntekijöitä irtisanotaan niin lehtitaloissa kuin jakelu- ja kuljetusyrityksissä, ja edelleen valtion verotulot vähenevät lisääntyvän työttömyyden ja kannattavuuden laskun vuoksi. Näin arvioitu verotulojen kasvu jää valtiolta saamatta, mutta esityksen kielteiset vaikutukset kyllä realisoituvat.

Tästä syystä esitän, että esitys hylätään, ja jos se ei tapahdu, esitän hyväksyttäväksi seuraavaa lausumaa, ja sekin on edustajien pöydälle jaettu: "Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa arvonlisäveron ulottamista sanoma- ja aikakauslehtiin sekä sen vaikutuksia kansalaisten tiedonsaantimahdollisuuksiin, alan työllisyyteen, valtion verotulokertymään ja tuo asiasta selvityksen eduskunnalle vuoden 2014 loppuun mennessä."

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensimmäisen käsittelyn aikana keskustan eduskuntaryhmä esitti sitä mahdollisuutta, että me olisimme saaneet enemmän tuloja valtiolle, kun olisi nostettu arvonlisäverokantaa 2 prosentilla, kuitenkin niin, että ruoka ja ruokaperäiset elintarvikkeet alennettaisiin nykyisestä veroluokasta alempaan veroluokkaan niin, että ne olisivat vain 9 prosenttia. Perusteena se, että Suomessa ruuan verotuksen pitäisi olla lähempänä samaa tasoa kuin sisämarkkinoilla keskimäärin on.

Kun kuitenkaan nämä esitykset eivät toteutuneet, mikä olisi mahdollistanut myös sen, että uuden kasvun aikaansaamiseen meillä olisi ollut enemmän resursseja ja että olisimme velkaantuneet miljoona euroa vähemmän päivässä, mitä hallituksen esitys, niin meillä ei nyt ole muuta mahdollisuutta kuin kannattaa edustaja Mustajärven tekemää hylkäysehdotusta ja tällä toimenpiteellä saada aikaan tänne sellainen esitys, joka vahvistaa valtion taloutta, alentaa ruuan hintaa ja mahdollistaa sen, että velkaa valtiolla tulevaisuudessa on vähemmän.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Mustajärvi tuossa äskeisessä puheenvuorossaan kiteytti sen sanoman, minkä reipas puolitoista viikkoa sitten tältä paikalta kerroin. Mutta siitä huolimatta haluan toistaa muutamia asioita käyttämästäni puolentoista viikon takaisesta puheenvuorosta.

Hallituksen esitys (52/2011) koskien arvonlisäveron 9 prosentin verokannan ulottamista myös sanoma- ja aikakausilehtien tilauksiin, on minun ja muiden perussuomalaisten mielestä väärää hallituspolitiikkaa. Suomessa on verotettu lehtien tilauksia nollaprosentin verokannalla siitä saakka, kun liikevaihtovero otettiin käyttöön vuonna 1963. Perusteet olivat tuolloin sekä yhteiskunta- että kulttuuripoliittiset. Verouudistuksen tähänastisesta käsittelystä totean, että sitä on pidetty puhtaasti veropoliittisena kysymyksenä. Veronmuutoksen viestintäpoliittisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia ei ole selvitetty. Myöskään lehtialaa ei ole kuultu asian johdosta, vaikka kyseessä on toimialan kannalta vaikutuksiltaan merkittävin päätös vuosikymmeniin.

Arvoisa puheenjohtaja! Kuten olen jo aiemmissa puheenvuoroissani todennut, kaavailtu verouudistus aiheuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia haittoja ja riskejä. Eräs konkreettinen seuraus on 2 000—3 000 työpaikan katoaminen lehti- ja painoalalta. Lisäksi työpaikkoja menetettäisiin jakelualalla sekä Suomen paperiteollisuudessa.

Kiteytän vielä lopuksi, että Suomessa ilmestyy tällä hetkellä noin 200 maksullista tilattavaa sanomalehteä ja noin 3 000 aikakausilehteä. Lehdistö on vallan vahtikoira. Ihmisillä on oikeus tietää, miten ja ketkä valtaa käyttävät. Lehdet antavat lukijoilleen mahdollisuuden osallistua julkiseen keskusteluun ja vaikutusväylän erilaisiin asioihin. Edellä kertomani perusteella esitän, että hallituksen lakiehdotus HE 52/2011 hylätään.

Arvoisa puhemies! Lopuksi eräs toinen asia. Esitän edustaja Pirkko Ruohonen-Lernerin tekemän lakialoitteen 24/2011 hyväksymistä. Pienyrittäjien asema on turvattava ja alv-alennusta jatkettava.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! On kysytty, miksi lehdistön arvonlisäveroa nostetaan 0 prosentista 9 prosenttiin. Hallitusohjelmaneuvotteluja kun käytiin, niin siinä yhteydessä tietysti lähtökohtana oli se, että valtiontaloutta tulee tasapainottaa siten, että menoja leikataan ja verotusta kiristetään mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla, ja sillä tavalla tavoitteeksi asetetaan 2,5—3 miljardia tasapainotusta, ja tämä oli talousryhmässä tavoitteena.

Tietysti yksi tapa verotulojen kasvattamiseen olisi ollut se, että yleistä arvonlisäveroprosenttia olisi nostettu 23:sta, mutta kun se ei ollut mahdollista, silloin jouduttiin katsomaan muita vaihtoehtoja, miten verotuksesta voidaan kerätä tuo puolitoista miljardia kaiken kaikkiaan. Tältä osin tietysti lähtökohtana oli se, että kun tuloverotusta ei voitu kiristää, niin katsotaan kulutusveroja, mitä siltä osin voidaan tehdä, ja myöskin arvonlisäveron osalta käytiin kaikki veropoikkeukset, eli käytännössä verotuet, lävitse.

Tässä yhteydessä todettiin tietysti, että oli vain yksi ryhmä, joka oli lehdistö, ja siltä osin vain tilatut lehdet, jossa veroprosentti oli nolla. Tietysti tietyssä tilanteessa se saattaa tarkoittaa sitä, että lehdet saavat arvonlisäveron palautusta, koska kun niillä on kustannuksia, joista ne maksavat arvonlisäveroa, niin jotkut lehdet saattavat tässä tilanteessa — ja tietysti se alkaa mennä aika pitkälle, että joku liiketoiminnan harjoittaja saa valtiolta rahaa takaisin toimintansa tukemiseksi.

Tosiaan kiinnitettiin huomiota siihen, että lehdistön arvonlisävero oli 0. Sitten mietittiin muita alennuksia, muun muassa lääkkeiden osaltahan vero on 9 prosenttia, mutta todettiin, että on täysin selvää, että lääkkeet ovat siinä asemassa, varsinkin vähävaraisten kansalaisten osalta, että niiden arvonlisäverotusta ei voida kiristää.

Ruuastakin keskusteltiin ja todettiin, että ruoka on kuitenkin perustarve ja tältä osin senkään arvonlisäveroprosentin kiristämiseen ei ole tarkoituksenmukaista mennä, ellei sitten kaiken kaikkiaan yleisen linjan mukaisesti arvonlisäveroprosentteja nosteta.

Sitten arvioitiin tietysti sitä, mistä syystä tuo arvonlisäveroprosentti on määrätty nollaksi. Kuten täällä jo todettiin, se määrättiin silloin, kun liikevaihtoverolaki säädettiin, ja silloin katsottiin, että lehdistö on erityisasemassa. Lähtökohdat ovat tietysti olleet sananvapaus, sitä pitää pyrkiä edistämään ja sananvapauden kautta demokraattista järjestelmää. Mutta tietysti voidaan sanoa, että oikeastaan näihin kahteen tavoitteeseen liittyvät kaikki muut asiat, vaalimainonta ja muut —niistä maksetaan 23 prosenttia veroa, niin että voidaan kysyä, mistä syystä nimenomaan lehdistön pitää olla tässä suhteessa erityisasemassa.

Syytä on todeta, että Aamulehden päätoimittaja Jorma Pokkinen, jonka mielelläni nimeäisin tämän arvonlisäverouudistuksen isäksi, käynnisti keskustelun siitä, eikö mediaa pitäisi verottaa oikeudenmukaisesti. Tässä nyt tavoitteena on nimenomaan oikeudenmukainen median verottaminen.

Jos mennään nyt lävitse vielä hieman median verottamista, niin sähköinen mediapalvelu on 23 prosentin arvonlisäveron piirissä, Yleisradio on 9 prosentin arvonlisäveron piirissä, kirjat ovat 9 prosentin arvonlisäveron piirissä, alle kuukauden lehtitilaukset ovat 23 prosentin veron piirissä ja myöskin irtonumerot ovat 23 prosentin arvonlisäveron piirissä. Eli meillä on hyvin poik-keavaa kohtelua tältä osin.

Sitten tietysti merkittävää on se, onko laadulla jotakin merkitystä. Jos nyt en käytä esimerkkinä mitään todellista lehteä, vaan käytän fiktiivistä lehteä "Moska", joka nyt televisiossa on näyttävästi esillä, niin sen veroprosentti on 0. Voidaan sanoa, että Moska ei varmasti edistä demokratiaa millään tavalla. Mitä tulee sitten Helsingin Sanomiin, niin Helsingin Sanomienkin veroprosentti on 0. Voidaan sanoa, että sillä, laadulla, demokratian edistämisellä, ei ole tämän veron kannalta minkäänlaista merkitystä.

Sitten voidaan sanoa, onko lehdistö nimenomaan se seikka, joka edistää demokratiaa. Tietysti täytyy sanoa, että tänä päivänä jos katsoo meidän lehdistöämme, niin esimerkiksi tämä eurokriisistä tiedottaminen: Kyllä valitettavasti täytyy poliitikkona sanoa, että Financial Timesia on pakko lukea. Helsingin Sanomien perusteella ei tänä päivänä pärjää, jos pyrkii arvioimaan Euroopan rahoituskriisiä. Mitä tulee sitten ihan politiikan uutisiin, niin Helsingin Sanomat on ihan hyvä uutisoimaan kotimaan politiikasta, mutta sitten kun mennään näihin paikallislehtiin, niin niiden osalta voi sanoa, että ammattitaidon puutetta kyllä jossain määrin esiintyy. Tältä osin täytyy sanoa, että mitä pienempi lehti, sitä pienempi vaikutus on tähän demokraattiseen järjestelmään osallistumiseen, ja tältä osin voidaan kysyä, onko tuo 0 prosenttia kaiken kaikkiaan perusteltu.

Sitten jos ajatellaan, että laadun mukaisesti asetettaisiin nämä veroprosentit, niin voidaan sanoa, että tämmöinen pika-analyysi, mikä tulee verkon kautta, voisi olla siellä 23 prosentissa, kuten nykyisin on, mutta lehti on tämmöinen puolipika-analyysi, silloinhan 9 prosenttia olisi hyvin kohtuullinen, mutta kirja, sen pitäisi olla nollassa prosentissa, koska se on todellista syväanalyysia ja ajatuksen kehittämistä. Ja tältä osin voidaan sanoa, että nykyinen järjestelmä ei ole myöskään arvonlisäverotuksen kannalta ja osalta oikeudenmukainen.

Sitten voidaan ajatella toista näkökulmaa, joka on teknologian edistäminen. Suomenhan pitäisi olla teknologian kärjessä, ja silloinhan oikeastaan pitää olla niin, että jos lukee uutisia vaikka lehdestä tai muualta, iPadista, niin veroprosentin pitäisi olla 0 eikä 23, niin kuin se nykyisellään on, ja sitten tietysti, jos on joku lehti, joka on vanhaa teknologiaa, niin sen veroprosentin pitäisi olla 23.

Joten tältä osin voidaan sanoa, että oikeastaan tässä nollaprosentin verokannassa ei ole kyllä yhtään mitään logiikkaa tänä päivänä ja kaikki seikat puoltavat sitä, että sitä voidaan nostaa. Voidaan sanoa, että kun se nostetaan nyt 9 prosenttiin, niin sekin on erittäin inhimillinen verokanta ja on erittäin suurta ja vahvaa tukea lehdistölle kaiken kaikkiaan.

Sitten mitä tulee alan argumentteihin. Päinvastoin kuin edustaja Tuupainen täällä sanoi, alaa on kuultu vaikka kuinka paljon tässä yhteydessä. Mutta täytyy sanoa, että harvoin ala lobbaa niin huonosti kuin lehdistö on tässä asiassa lobannut. Tietysti lehdistöllä on pikkuisen tämmöistä taipumusta ylimielisyyteen, että kun me nyt voimme kirjoittaa politiikoista niin kuin me ihan haluamme, niin poliitikkojen on pakko tanssia meidän pillimme mukaisesti. Mutta näinhän onneksi eduskunnan enemmistö tässä asiassa ei tule tekemään.

Tältä osin täytyy sanoa, että jos nyt katsotaan näitä lehdistön selvityksiä siitä, että yhtäkkiä tästä ei tulekaan lisää tuloja, vaan kauheat tappiot työttömyyden ja kaiken muun kautta, niin voidaan sanoa, että näillä argumenteilla ei ole kyllä kauhean paljon merkitystä. Jos katsotaan vähän luotettavampia selvityksiä, liikenne- ja viestintäministeriön arviota, niin kuitenkin liikenne- ja viestintäministeriö arvioi, että tulee selvästi lisätuloa valtiolle.

Mitä tulee kansainvälisiin kokemuksiin ja arvioihin siitä, kun on yleistä arvonlisäveroa nostettu, niin tulos tältäkin osin on täysin selkeästi se, että tuottoa tulee huomattavasti valtiolle. Se, että lehteä ei tilattaisi, niin hintajousto on varsin vähäinen, ja tältä osin täytyy sanoa, että kyllä se tuotto sieltä valtiolle kaiken kaikkiaan tulee. Tämä niin sanottu argumentointi on vähän samanlaista kuin silloin, kun tuloverotus aikanaan 20-luvulla on saatettu voimaan: että hyvä on, että kun tuloja aletaan verottaa, niin ihmiset jäävät työttömiksi ja yhteiskunta joutuu perikatoon. Ja minun täytyy sanoa, että minä ymmärrän jossain määrin sitä, että jos on kauhean ankara vero, se vähentää ahkeruutta ja työntekoa, mutta täytyy sanoa, että ei yhteiskunta pärjää ilman verotuloja, ja ne pelkokuvat, mitä ala on luonut tässä yhteydessä, ne eivät ole millään tavalla perusteltuja.

Mitä tulee sitten tähän peruuttamattomuuteen, niin se on aivan totta: Suomen liittymissopimuksessa on sovittu, että meillä voi olla yleistä arvonlisäveroa prosentti, mutta nyt kun siitä luovutaan, niin EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti siihen ei enää tämän ratkaisun jälkeen voida palata. Me selvitimme myöskin sitä, että jos tilapäisesti luovutaan, niin onko palaaminen sen jälkeen mahdollista. Valtiovarainministeriön arvion mukaan ei löydetty selkeätä oikeustapausta, joka olisi juuri tähän asiaan kohdistunut. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kuitenkin selvästi tilanne on se, että koeajankaan jälkeen ei voitaisi palata tähän nollakantaan.

Täällä sosialidemokraatit sanovat, että he ovat yrittäneet taistella tämän lykkäämisen puolesta. En ole kyllä itse huomannut missään neuvotteluissa, että olisivat vaatineet tämän asian lykkäämistä, mutta salissahan sitä nyt sitten aina voi vaatia erilaisia asioita.

Arvoisa puhemies! Sitten täällä tehtiin ehdotus, joka perustui lakialoitteeseen, ja tähän esitykseen sisältyy, vaikka ei sisällykään, myöskin sitten partureiden ja pyöräkorjaamoiden ja kampaamoiden kevennetyn arvonlisäverokannan loppuminen. Tietysti tältä osin hallitus ei nyt esittänyt, että jatkettaisiin sitä kokeilua, joka meillä nyt on, jonka mukaisesti tuo verokanta on 9 prosenttia. Tältä osin täytyy sanoa, että siltä osin meillä on mahdollisuus sitten vielä arvioida jatkossa sitä, otetaanko se kokeilu käyttöön. Nyt pitää hyvin tarkkaan seurata sitä, minkälaisia vaikutuksia sillä on.

Mutta kun tehtiin selvitys siitä, mitenkä se meni hintoihin, se alentaminen, aikoinaan, niin noin puolet partureista toteutti sen alennuksen hintoihinsa, puolet eivät toteuttaneet, ja voi sanoa, että tältä osin se hintajousto ei välttämättä toiminut kauhean hyvin. Tietysti jotkut työnantajat ovat lisänneet työpaikkoja tältä osin, mutta voi sanoa, että ei voida kiistatta sanoa, että kokemukset tästä alennuksesta olisivat olleet välttämättä positiivisia. Mutta tämä on hyvin vaikeasti arvioitava asia, ja olen sitä mieltä, että tätä asiaa täytyy jatkossa sitten seurata ja katsoa, mitkä nämä vaikutukset tulevat olemaan, kun tuo vero nousee jälleen 23 prosenttiin.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Sasi, kiitoksia erinomaisesta tyhjentävästä selvityksestä. Erääseen lauseeseen kuitenkin tarttui minun huomioni, ja se oli se, kun te sanoitte, että lehtiyhtiöiden lobbaus on ollut huonoa ja lehtiyhtiöt ovat olleet näin ollen ylimielisiä. Minusta tämä asia, sanoma- sekä lehtiyhtiöiden suunnasta, minkä äsken tuossa lyhyesti kerroin toistamatta edellistä puheenvuoroani puolitoista viikkoa sitten, oli niin selvää peliä, että minä pidin selvänä, että myöskin hallitus ymmärtää, mistä on kysymys. Ja tästä asiasta olen puheenjohtajan kanssa hieman eri mieltä. Minusta se oli perusteltua heidän kannanottonsa, näkemyksensä, ja minä Keski-Suomessa sain yhteydenottoja niin maakuntalehdiltä kuin puoleltakymmeneltä paikalliselta pienemmältä lehdeltä, että tämä 9 prosenttia on todellakin huono asia suhteutettuna lehtien tilauksiin. Tästä olen eri mieltä.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lyhyesti on syytä todeta, että hiukan mielenkiintoista on se, että kaikkein huolestuneimpia ovat olleet Helsingin Sanomat ja maakuntien päälehdet. No, maakuntalehdet, ne ovat syöneet pois kaikki kilpailijansa, vasemmiston pienemmät lehdet, ja oikeastaan on ehkä väärin sanoa, että jos sinulla on maakunnassa monopoliasema tiedotuksessa, niin se on tavallaan lupa painaa rahaa. Mutta tilanne on käytännössä se, että kun sinulla on monopoliasema maakunnassa yhtenä ainoana lehtenä, niin se hinnannousu ei olennaisesti kyllä vaikuta sitten siihen, missä määrin ihmiset tilaavat sitä lehteä. Kyllä he kaikesta huolimatta tilaavat, ja siitä syystä nämä hintajoustoarviot ovat taatusti täysin pielessä, mitä eduskunnalle on esitetty, ja siitä syystä niitä ei valitettavasti voinut ottaa kauhean vakavasti. Ja kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että näitten maakuntalehtien asema on kohtalaisen hyvä. Totuus on sitten se, että tämä tulee iskemään varsin voimakkaasti ihan näihin kuntakohtaisiin lehtiin ja niillä tulee olemaan vaikeuksia, kuntalehdillä, tulevaisuudessa. Mutta näkemykseni on se, että ne tulevat menemäänkin verkkoon joka tapauksessa tulevaisuudessa.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Vastustan arvonlisäveron ulottamista sanoma- ja aikakauslehtiin. Pienituloisten, työttömien, pienellä eläkkeellä olevien on jo nyt ollut pakko laajasti luopua tilauspohjaisista sanoma- ja aikakauslehdistä. Useimmiten tilataan vain pienilevikkisiä paikallislehtiä tai tyydytään journalistisesti epätasaisien ilmaisjakelulehtien varsin niukkaan tieto- ja uutistarjontaan, kun parempaan ei ole varaa. Kyllä tämä on kulttuurinen ja viestintäpoliittinen karhunpalvelus, ja karhunpalvelus myös sananvapauden kannalta. Pienet paikallislehdet kamppailevat jo nyt niukkenevin voimavaroin ja laskevin ilmoitustuotoin elämästä ja kuolemasta. Tämä vero saattaa olla lukuisille lehdille lopullinen isku. Tulen äänestämään lain hylkäämisen puolesta. Kannatan edustaja Mustajärven hylkäysesitystä ja lausumaehdotusta.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Arvonlisäveron korotus 0 prosentista peräti 9 prosenttiin aiheuttaa suuria vaikeuksia paikalliselle ja maakunnalliselle uutistuotannolle. Lehtien tilauskanta tulee romahtamaan. Erityisesti pienituloiset eivät enää pysty tilaamaan lehtiä. Korotus lisää yhteiskunnallisia eriarvoistumisia. Monipuolinen tiedonvälitys tulee heikkenemään. Veron noston on arvioitu vähentävän peräti 3 500 työpaikkaa lehtialalta, painotoiminnasta, jakelusta ja paperiteollisuudesta, eli yhteiskunnalliset kokonaisvaikutukset ovat hyvin negatiiviset.

Totean tässä vaiheessa, että kannatan edustaja Tuupaisen esitystä. Lakiesitys tulee hylätä valtiovarainvaliokunnan vastalauseen 1 perustelujen mukaisesti.

Totean lisäksi, että tämä alennettu arvonlisäverokanta poistuu vuoden 2011 lopussa näillä työvaltaisilla aloilla. Hallitus ei ole tätä asiaa korjaamassa ja vaarantaa näin pienyrittäjien toimeentuloa. Tämä miekka osuu erityisesti naisvaltaiseen yrittäjäkuntaan. Perussuomalaisten mielestä arvonlisäverohelpotusta on jatkettava ja turvattava pienyrittäjien asema.

Vaikka tässä vaiheessa kannattaminen ei tässä istunnossa hedelmää kannakaan, niin totean, että kannatan edustaja Tuupaisen esitystä edustaja Pirkko Ruohonen-Lernerin tekemän lakialoitteen 24/2011 hyväksymisestä.