Sisäministeri Päivi Räsänen

Herra puhemies! Käsillä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan, että lakiin siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan lisättäisiin säännökset voimankäyttövälineiden kantamisesta, voimakeinojen käytöstä ja hätävarjelutilanteista siviilikriisihallintaoperaatioissa. Lisäksi Rajavartiolaitoksen hallinnosta annettuun lakiin lisättäisiin säännös kriisinhallintaoperaatioon osallistuvan rajavalvonta-asiantuntijan asemasta. Näiden ehdotettujen muutosten tarkoituksena on selkiyttää kriisinhallintaan osallistuvan siviilihenkilöstön oikeudellista asemaa.

Siviilikriisinhallinnassa on kyse kohdemaan poliisilaitoksen, oikeusviranomaisten ja syyttäjälaitoksen, rajavalvonnan, tullilaitoksen, rikosseuraamuslaitoksen ja muun hallinnon kehittämisestä ja kohdemaan turvallisuussektorin uudistamisesta. Suomella on näiden alojen asiantuntijoita lähetettyinä siviilikriisinhallintaoperaatioissa noin 150, ja Suomen valtio toimii näiden henkilöiden työnantajana.

Siviilikriisinhallinnassa toimintaympäristöt ovat yhä haastavampia, ja operaatioissa työskentelevillä asiantuntijoilla tulee olla asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt tukenaan. Suomi suhtautuu pääsääntöisesti pidättyväisesti voimakeinojen käyttöön siviilikriisinhallinnassa, mutta tulevaisuudessa on kuitenkin varauduttava konfliktin osapuolten ja laajemmin erilaisten ääriliikkeiden käyttämän väkivallan lisääntymiseen, joka voi kohdistua muiden ohella myös siviilikriisinhallintaoperaatiossa työskenteleviin asiantuntijoihin. Siviilikriisinhallintaoperaatioiden mandaatit voivat myös edellyttää aikaisempaa enemmän varautumista voimakeinojen käyttöön sekä hätävarjelutilanteisiin. Lisäksi operaatiot voivat edellyttää, että lähettäjävaltio varustaa asiantuntijat asianmukaisilla voimankäyttövälineillä.

Siviilikriisinhallinnan alalla voimankäyttövälineiden kantamisesta ja voimakeinojen käytöstä ei ole tällä hetkellä Suomessa nimenomaisesti säädetty. Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on selkiyttää lainsäädäntöä näissä asioissa ja siten parantaa myös näiden asiantuntijoiden oikeusturvaa. Tarkoituksena on, että niillä Suomen lähettämillä asiantuntijoilla, joilla on voimankäyttövälineiden ja voimakeinojen käyttöön riittävä koulutus ja jotka voivat osoittaa myös ylläpitäneensä näitä taitoja, olisi oikeus koulutustaan vastaavaan voimankäyttövälineiden kantamiseen ja voimakeinojen käyttöön siviilikriisinhallintaoperaatiossa. Valtio työnantajana vahvistaisi kullekin asiantuntijalle nämä oikeudet hänen nimittämisensä yhteydessä, jos näiden operaatioasiakirjojen mukaan nämä oikeudet voi-daan myöntää ja ne arvioitaisiin myös tarkoituksenmukaisiksi. Voimakeinojen käyttöoikeus voitaisiin vahvistaa vain riittävän voimankäyttövälineiden ja voimankäytön koulutuksen saaneille poliisimiehille, rajavartiomiehille sekä Tullin ja Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehille, jos heidän palvelustehtävänsä operaatiossa sitä edellyttävät.

Voimakeinojen käytön edellytyksistä ja rajoista, sallituista voimankäyttövälineistä sekä vaadittavasta voimankäyttövälineiden ja voimakeinojen käytön koulutuksesta säädetään kutakin ammattiryhmää koskevassa lainsäädännössä. Näitä säännöksiä sovellettaisiin ammattiryhmiin myös heidän toimiessaan siviilikriisinhallintaoperaatioissa. Kansallisen lainsäädännön mukaista voimankäyttövälineiden kantamista ja voimakeinojen käyttöoikeutta rajaisivat edelleen kunkin operaation operaatioasiakirjat ja operaatiolle vahvistetut voimankäyttösäännöt. Suomalaiset asiantuntijat eivät voisi koskaan ylittää voimankäyttövälineiden kantamisessa tai voimakeinojen käytössä sitä, mitä siitä on kansallisesti säädetty.

Lisäksi Rajavartiolaitoksen hallinnosta annettuun lakiin on tarkoitus lisätä säännös siitä, että Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain rajavartiomiehiä koskevia säännöksiä sovelletaan myös niihin rajavartiomiehiin, jotka on nimetty rajavalvontatehtäviin siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain perusteella. Tämä selkeyttää rajavartiomiesten asemaa ja vastaa sitä, mitä poliisimiesten osalta on tällä hetkellä säädetty.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Yritin kuunnella ministerin selvitystä tästä olemassa olevasta lakiesityksestä. Ensinnäkin voidaan varmaan todeta se, että siviilikriisinhallinta on toimintaa, jolla pyritään parantamaan yleisestikin yhteiskunnan ydintoimintaa siellä kriisialueella, jolla tämä toiminta toteutetaan. Sitä toteutetaan usein myös ei-sotilaallisten asiantuntijoiden tekemänä, mutta näissä tilanteissa on myös usein mukana sotilaallista kriisinhallintaa elikkä niitä toimijoita, jotka käyttävät erilaisia voimakeinoja tämän tilanteen hallintaan. Nyt kun nämä ei-sotilaalliset toimijat, asiantuntijat sekä sitten varsinaiset sotilaalliset toimijat ovat yhdessä samoissa paikoissa, niin tämä tietenkin saattaa aiheuttaa semmoisia kriisitilanteita, jotka voivat olla joissakin tilanteissa vaaraksi sitten näille ei-sotilaallisille asiantuntijoille.

Nyt kun näillä alueilla on erilaisia konflikteja, on muun muassa erilaisia ääriliikkeitä, terrorismia, järjestäytynyttä rikollisuutta ja muuta vastaavaa, niin oikeastaan tämä minun kysymykseni on, kun yritin saada vastausta, kun en tunne tätä asiaa riittävän hyvin: kun näitä voimakeinoaseita tai niitä mahdollisuuksia määritellään nyt tässä laissa, kuka niitä voi käyttää, niin ymmärsinkö oikein, tuleeko näille ei-sotilaallisille asiantuntijoille myös jossakin määrin oikeus käyttää näitä voimakeinolaitteita, ja miten se määritellään missäkin tilanteessa? Tämä oli oikeastaan se minun kysymykseni sisältö: mikä on näitten ei-sotilaallisten asiantuntijoitten asema näitten voimavälineiden käytössä tulevaisuudessa?

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä todellakin sitä tarkoittaa, että tästä nimenomaisesti nyt säädettäisiin. Itse asiassa tällä hetkellä jo nämä siviilikriisinhallintaan osallistuneet asiantuntijat, esimerkiksi poliisimiehet, kyllä ovat joutuneet kantamaan asetta ja ovat joutuneet myös näihin itsepuolustustilanteisiin ja niissä tarvittaessa turvautumaan voimankäyttövälineisiin, mutta siitä ei ole ollut selkeää säätelyä. Nyt on tarkoitus se, että näiden henkilöiden oikeusturva turvataan ja selkeytetään tätä lainsäädäntöä, jotta meillä niiden voimankäyttövälineiden käyttö on asianmukaisesti säädeltyä. Toki se jokaisen operaation kohdalla katsotaan erikseen ja näissä operaatioasiakirjoissa määritellään, minkälaiset voimankäyttötarpeet siellä kussakin operaatiossa ja tehtävässä ovat.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Tahdon vain muistuttaa siitä, että jokaiseen kriisinhallintatilanteeseen, -operaatioon, liittyy riskejä. Riskit ovat tietysti erilaiset eri operaatioissa ja toiminnoissa toimiville, mutta jokaisella henkilöllä tarvitsee olla jonkinlainen omasuoja, ja yleisesti ottaen se on vähintään sitten pistooli mukana tai sitten ainakin suojaliivit, kypärät ynnä muut. Mutta olennaista on se, että se omasuoja tarjotaan täältä niille henkilöille, jotka lähtevät kuitenkin tavallaan heiluttamaan Suomen lippua maailmalle. Näissä tilanteissa, kun niissä on riskejä, jos siellä tapahtuu jotain — näistä olen käyttänyt termiä "rauhanturvaveteraanit" — heidän jatkohoidostaan henkisen tai fyysisen vamman seurauksena on Suomen pidettävä huolta ja huolehdittava myös tästä omasuojasta.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä. Minäkin haluaisin kysyä nyt, kun tilaisuus on: miten tähän lakiesitykseen liittyvään uuteen tilanteeseen koulutuksessa varustaudutaan ja valmistaudutaan?

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys koskee vain niitä asiantuntijoita, esimerkiksi poliisimiehiä, rajavartiomiehiä, joilla on jo entuudestaan koulutus näiden voimankäyttövälineiden käyttöön. Toki, kun tämä lainsäädäntö astuu aikanaan voimaan, tämä sitten kuuluu myös näiden koulutusten koulutusohjelmiin, että tunnetaan lainsäädäntö ja sen sisältö, mutta tässä ei ole tarkoitus laajentaa miltään osin sellaisten henkilöiden oikeuksia käyttää esimerkiksi aseita, joilla se ei kuulu jo nyt tällä hetkellä koulutukseen.