Sosiaali- ja terveysministeri   Laura  Räty

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on kyse työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on lakisääteisen työeläketurvan toimeenpanosta huolehtivien vakuutusyhtiöiden toiminnan läpinäkyvyyden sekä avoimuuden lisääminen ja siten niiden julkisen luotettavuuden tukeminen. Muutoksia ehdotetaan työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnon järjestämistä koskeviin säännöksiin.

Työeläkevakuutusyhtiöt toimeenpanevat lakisääteistä työeläketurvaa. Niiden toiminta ja niiden hoitama eläketurva rahoitetaan työnantajilta ja työntekijöiltä kerätyillä maksuilla. Ne ovat osa sosiaaliturvan toimeenpanokoneistoa. Työeläkevakuutusyhtiöiden yhteiskunnallinen merkitys on suuri. Työeläkevakuutusyhtiöissä on sijoitusomaisuutta tällä hetkellä reilut 100 miljardia euroa, ja ne ovat Suomen suurimpia sijoittajia. On tärkeää, että näin merkittävien yhteiskunnallisten toimijoiden hallinto on järjestetty siten, että sen voidaan todeta noudattavan läpinäkyvyyden ja avoimuuden periaatteita.

Esityksessä ehdotetaan muun muassa, että työeläkevakuutusyhtiöille säädettäisiin velvollisuus pitää julkista luetteloa hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan sekä muun johdon ja sijoitustoimintaan osallistuvan henkilökunnan jäsenyyksistä taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävien muiden yhteisöjen tai säätiöiden hallintoelimissä.

Työeläkevakuutusyhtiön hallituksen tehtäviin lisättäisiin myös mahdollisten eturistiriitojen hallitsemiseksi toteutettavien menettelytapojen hyväksyminen.

Arvoisa puhemies! Työeläkevakuutusyhtiön hallituksen jäsenen esteellisyyttä osallistua asian käsittelyyn hallituksessa ehdotetaan tiukennettavaksi verrattuna osakeyhtiölain mukaiseen esteellisyyssäännökseen. Tarkoituksena on korostaa työeläkevakuutusyhtiön hallituksen jäsenen riippumatonta asemaa.

Lakiin ehdotetaan myös lisättäväksi säännös hallituksen velvollisuudesta vahvistaa yhtiölle omistajaohjauksen periaatteet. Niissä käsiteltäisiin yhtiön omistuksia muissa yhteisöissä ja sitä, miten omistukseen perustuvia oikeuksia olisi käytettävä. Omistajaohjauksen periaatteet olisivat julkiset.

Työeläkevakuutusyhtiön ja sen johdon välisiä liiketoimia koskevien ehdotusten tavoitteena on, että yhtiön hallitus voisi varmistua liiketoimien olevan yhtiön etujen mukaisia. Tämän vuoksi ehdotetaan, että merkittävät liiketoimet yhtiön johtoon kuuluvien kanssa päätettäisiin yhtiön hallituksessa. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jossa määritellään ne henkilöt, joiden kanssa tehtävät liiketoimet olisi käsiteltävä työeläkevakuutusyhtiön hallituksessa.

Lakiin lisättäisiin myös säännökset työeläkevakuutusyhtiön sisäpiiristä ja sisäpiiriin kuulu-vien henkilöiden arvopaperiomistuksia koskevasta julkisesta rekisteristä. Tarkoituksena on, että työeläkevakuutusyhtiöitä koskisi samanlainen sääntely kuin tällä hetkellä jo koskee esimerkiksi pankkeja ja sijoituspalveluyrityksiä.

Yleisiä hallintovaatimuksia koskevassa säännöksessä todettaisiin muun muassa, että työeläkevakuutusyhtiöillä on oltava hallituksen hyväksymät kirjalliset toimintaperiaatteet palkitsemisesta.

Työeläkevakuutusyhtiön hallintojärjestelmää ehdotetaan myös muutoin tarkistettavaksi, samoin myös sääntelyä sisäisestä valvonnasta ja sisäisestä tarkastuksesta.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Kaikki toimenpiteet ja lakimuutokset, joiden avulla lisätään vakuutusyhtiöiden toiminnan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta, ovat kannatettavia. Juuri tästä asiasta tässä lakiesityksessä onkin kysymys. Tämän lakiesityksen mukaan työeläkevakuutusyhtiöistä olisi jatkossa pidettävä julkista sisäpiirirekisteriä, johon hallituksen jäsenten ja varajäsenten, toimitusjohtajan ja hänen varahenkilönsä, tilintarkastajien sekä sijoituspäätöksiin vaikuttavien työntekijöiden olisi ilmoitettava pörssiomistuksensa ja -kauppansa. Lisäksi työeläkeyhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan esteellisyyssäännöksiä on tarkoitus tiukentaa. Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei voisi osallistua asian käsittelyyn työeläkeyhtiön hallituksessa, jos hän on asiaan osallisen toisen yhtiön palveluksessa tai hallintoelimen jäsenenä.

Myönteistä on myös se, että laissa säädettäisiin jatkossa myös työeläkeyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä. Palkitsemisjärjestelmän olisi oltava vakuutusyhtiön toiminnan tarkoituksen ja tavoitteiden mukainen sekä vastata yhtiön pitkän aikavälin etua. Palkitsemisessa olisi huomioitava työeläkevakuutusyhtiön tehtävä lakisääteisen eläketurvan hoitajana. Palkitsemisjärjestelmä ei saisi kannustaa liialliseen riskinottoon. Kaikki nämä ovat mielestäni perusteltuja lakimuutoksia.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on pieni askel oikeaan suuntaan avoimuudessa, mutta tästä hallituksen esityksestä puuttuu olennainen asia mielestäni nimenomaan työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnossa, jossa pitäisi olla mukana myöskin eläkeläisten edustus sekä pk-yritysten edustus.

Työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 9 a §:ssä säädetään yhtiön johdosta, johon kuuluvat hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja. Työeläkejärjestelmän täytäntöönpanossa tärkeäksi on katsottu vakuutuksenottajien ja vakuutettujen edustajien osallistuminen työeläkevakuutusyhtiön hallintoon. Tämä on varmistettu siten, että puolet hallintoneuvoston ja hallitusten jäsenistä tulee valita keskeisten työmarkkinajärjestöjen ehdottomista henkilöistä ja siten, että työnantajien ja palkansaajien ehdotuksiin perustuvia jäseniä valitaan yhtä monta. Nyt työeläkeyhtiöiden hallituksissa on ollut nimenomaan suurten yritysten yliedustus.

Lainsäädännössä ei ole sinänsä asetettu rajoituksia sille, keitä eri järjestöt nimittävät työeläkeyhtiöiden hallintoon. Olennaista on, että he täyttävät pätevyysvaatimukset ja heillä ei ole päällekkäisiä rooleja työeläkealan organisaatioissa. Nykyisten suurimpien työeläkeyhtiöiden hallitusten jäsenistä enemmistön voi katsoa suurten yritysten edustajiksi. Pienten ja keskisuurten yritysten edustajia on varsin vähän. Työeläkeyhtiön vastuuvelasta arviolta noin 30—40 prosenttia kuuluu toimintansa tai vakuutuksensa lopettaneille yrityksille ollen niin sanottuja päättyviä vakuutuksia. Vakuutetuista noin 60 prosenttia työskentelee pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Siten työeläkeyhtiöiden hallinnon rakenne ei ole vakuutuksenottajien kantaan nähden tasapainossa.

Tällaisen vinoutuman seurauksena voi tulkita niin, että suuryritysten edustajat hallituksissa edustavat vähemmistöä yhtiön vakuutettujen kannasta. Sen seurauksena eläkeyhtiöiden hallituksissa ei ole riittävästi pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan asiantuntemusta. Se on oletettavasti johtanut siihen, että yhtiöt eivät ole esimerkiksi kehittäneet merkittävästi pienille ja keskisuurille yrityksille sopivia uusia rahoitustuotteita.

Samaa vinoutumaa on oletettavasti myös taustalla niissä kiistoissa, joita on ollut pk-yrityksiltä perittyjen työkyvyttömyysmaksujen perusteltavuudessa ja käytössä. Tämän vuoksi laissa tulisi asettaa määräyksiä sille, keitä vakuutuksenotta-jien edustajiksi tulee nimetä. Vähintään yksi hallintoneuvoston ja hallituksen jäsen tulisi nimetä pieniä ja keskisuuria yrityksiä edustavien järjestöjen, niin sanottujen yrittäjäjärjestöjen, ehdottamista henkilöistä. Laissa tulisi asettaa lähtökohdaksi, että hallituksessa olevien vakuutuksenottajien edustajien kokoonpanon pitää heijastaa mahdollisimman tasapuolisesti vakuutuksenottajien koostumusta.

Yksi merkittävä tekijä tässä on vakuutuksenottajan palkkasumman suuruus. Siksi on perusteltua, että esimerkiksi palkkasummaltaan erisuuruisilla työnantajilla on merkitystään vastaava edustus hallinnossa. Nykyisen käytännön lisäksi pk-yrityksillä ja eläkeläisillä tulisi olla edustus työeläkeyhtiöiden hallituksissa ja hallintoneuvostoissa.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Uusi laki työeläkeyhtiöistä on hyvin tarpeellinen. Lailla tullaan korjaamaan monta puutetta, joita on vuosien ajan ilmennyt eläkevakuutusyhtiöiden toiminnassa. Tämän lain olisi pitänyt tulla voimaan jo aikaisemmin. Olisimme voineet kenties välttyä muun muassa Kevan jupakalta ja eläkeyhtiöiden ylisuurien etuuksien maksamiselta.

Eläkeyhtiöt ovat paljon vartijana. Heidän osaamisellaan ja toiminnallaan on suuri vaikutus suomalaisten tulevien eläkeläisten tulonmuodostukseen. Kaikki eläkesijoitukset ovat lähes 170 miljardia. Tästä summasta vuoden 2014 alkupuoliskolla on kiinni kotimaan sijoituksissa 46,7 miljardia, summa on laskussa. Euroalueen ulkopuolisiin kohteisiin on sijoitettuna lähes 80 miljardia kaikista sijoituksista ja muualle euroalueelle kuin Suomeen 42,7 miljardia. Kun Eurooppa on nyt isossa kriisissä, panee miettimään, kuinka vahvoja suomalaisten eläkeyhtiöiden sijoitukset tässä tilanteessa ovat.

Herra puhemies! Olen itsekseni pohtinut ajatusta, että lakiin tulisi velvoite suosia enemmän Suomeen sijoittamista. Se voisi tässä taloustilanteessa olla täysin oikeutettu toimenpide. Suomi on pääomaköyhä maa, ja meidän omalla työllä ansaituilla rahoilla pitäisi pystyä luomaan uutta tulevaisuutta. Varmoja sijoituksia ei ole olemassakaan, sijoittamisessa on aina riskinsä. Jos väitetään, ettei Suomesta löydy riittävän tuottavia kohteita, sekin on harhaa. Meidän olisikin yhdessä valtion ja eläkeyhtiöiden kanssa toteutettava pitkän tähtäimen investointipolitiikkaa. Kaikista vähiten omistajaohjausta pysytään tekemään pörssisijoituksissa, varsinkin jos oma sijoitusosuus jää pieneksi. Jatkan tätä pohdiskelua tykönäni ja en esitä siis mitään vielä.

Lakiehdotuksessa on hyvinä kohtina muun muassa esteellisyyttä, eturistiriitoja ja omistajaohjausta koskevat osiot. Hallintojärjestelmän vaatimusten selventäminen on erittäin tärkeää.

Lakiluonnoksen mukaan palkitsemisjärjestelmän olisi oltava työeläkevakuutusyhtiön toiminnan tarkoituksen ja tavoitteiden mukainen sekä vastattava yhtiön pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmän tulisi tukea ja edistää yhtiön riskienhallintaa, eikä se saisi kannustaa liialliseen riskinottoon. Lisäksi säännöksessä korostettaisiin, että palkitsemisjärjestelmää laadittaessa tulee erityisesti ottaa huomioon työeläkelaitoksen toiminnan tarkoitus: lakisääteisen työeläkevakuutuksen toimeenpano.

Tähän pykälään tulisi lisätä myös kohtuullisuuden vaatimus. Nythän työeläkeyhtiöiden johto on Suomen eliittiä ja edut pilvissä. Todellista vastuuta johto ei ota, jos sijoitukset eivät tuotakaan. Eivät he pysty omasta kukkarostaan tappiota korvaamaan. Eläkevakuutusyhtiöiden tulee vastata ensisijaisesti yrityksille ja työntekijöille, niille, joilta varat on kerätty, ja heidän palkkionsa tulee suhteuttaa keskivertotyöntekijän ja keskivertoyrityksen johtajan palkkaukseen, ei siis verrata suuryhtiöiden johtoon. Mielestäni eläkevakuutusyhtiön johto ja työntekijät ovat lähempänä virkamiesvastuuta kuin yritysten johtoa ja suurten voittojen tavoittelijoita. Siis sijoitukset Suomeen ja palkitsemisjärjestelmä oikeudenmukaisemmaksi.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä laki on hyvä, ja se puuttuu niihin epäkohtiin ja niin sanotulla harmaalla alueella oleviin ongelmiin, joita viime aikoina on nähty.

Omassa puheenvuorossani kyllä puuttuisin yhteen pieneen yksityiskohtaan: työeläkeyhtiöiden hallituksen jäsenten arvopaperikauppoihin ja johdon arvopaperikauppoihin. Niiden pitää ehdottomasti olla luetteloitu ja niiden pitää olla reaaliaikaisia, koska nämä ovat suuria sijoittajia ja he istuvat tiedon päällä, puhuttiinpa julkisuudessa mitä tahansa.

Yksi toinen yksityiskohta liittyy työeläkeyhtiöiden toimitusjohtajien toimintaan pörssiyhtiöitten hallituksissa. Se on selvää, että siitä seuraa sisäpiirisäädökset, jotka estävät sitten tämän yhtiön tiedon hyväksikäyttämisen työeläkeyhtiöitten hallituksessa tai henkilökohtaisesti. Mutta siihen liittyy vielä vähän suurempi jääviys ainakin omasta mielestäni, koska toimialalla olevat pörssiyhtiöt noudattelevat käyrältään aika paljon samoja käyriä. Jos istuu yhdessä yhtiössä, niin tietää suurin piirtein, miten toimialalla sijoitustoiminnan tuotto ja käyrät tulevat menemään, ja tämä on semmoinen ehdoton asia, jota pitää tarkkailla.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssämme on laki, jolla ohjataan työeläkeyhtiöiden hallintoa, ohjataan hallintoa aikana, jolloin on paine purkaa lainsäädäntöä ja painetta purkaa byrokratiaa, sitä ollaan lisäämässä. Miksi näin? Siksi, että viimeisten vuosien aikana työeläkejärjestelmän piirissä on tapahtunut yksittäisiä asioita, jotka ovat aikaansaaneet paineen valmistella lainsäädäntöä — lainsäädäntöä, jonka perusteluissa esimerkiksi todetaan, että "hallintojärjestelmän tulisi kattaa yleiset hyvän hallinnon periaatteet" ja hallintojärjestelmän tulee "olla riittävä työeläkevakuutusyhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden". Jos ottaa vain yhden lauseen irti täältä tilanteessa, jossa lainsäätäjä joutuu, saa tai pääsee muuttamaan työeläkeyhtiöitten hallintoon liittyvää lainsäädäntöä, jossa todetaan, että hyvän hallinnon periaatteet pitää ottaa täytäntöön, niin jääpä nyt vain kysymään, että mistähän tässä mahtaa ollakaan kysymys.

Toisekseen, arvoisa herra puhemies: Yksi eläkejärjestelmämme keskiössä oleva asia on se, että me kaikki toimijat — niin toimijat työeläkeyhtiöissä, valmistelussa mukana olevat työmarkkinajärjestöt kuin myös me poliitikot — pyrimme siihen, että suomalainen eläkejärjestelmä on uskottava ja luotettava. Tämä on herkullinen aihe, ja kun tietää, että vaalit ovat lähestymässä taas kerran, niin tässäkin salissa tullaan kuulemaan... Tänään on ollut vielä laimeita puheenvuoroja siihen nähden, mitä tullaan käyttämään. Mutta uskottavuus ja luotettavuus ovat asioita, jotka ovat aivan keskeisiä silloin, kun me puhumme työeläkeyhtiöitten osalta hieman yli 100 miljardin rahastoista — kun tähän lisätään Keva, niin puhutaan yli 150 miljardista — sellaisesta rahasta, jolla on tarkoitus huolehtia siitä, että se eläkelupaus, jonka eduskuntakin on joskus osaltaan antanut, pätee. Uskottavuus ja luotettavuus — se on meidän kaikkien vastuulla, ja se on erityisesti niiden vastuulla, jotka esimerkiksi ovat niin sanotusti näitten rahojen päällä. On kysymys pitkäjänteisestä tekemisestä. Summa ja ne rahat, jotka tässä koko kuviossa pyörivät, ovat siksi suuria, että siinä menee helposti nollat, merkitsevät nollat, sekaisin, mutta sitä suuremmalla syyllä uskottavuus ja luotettavuus voi olla hyvinkin pienten yksityiskohtien takana.

Käsittelyssä on laki, jota välttämättä ei edes tarvittaisi, jos tuo tavallisten ihmisten ja ehkä osan meistä poliitikoistakin luottamus järjestelmään olisi vahvemmalla tasolla kuin se tänä päivänä on. Kuten puheenvuoroni aluksi sanoin, on tapahtunut asioita, jotka ovat laittaneet liikkeelle prosessin, jonka yksi etappi on tänään, kun meillä on hallituksen esitys numero 96 näiltä valtiopäiviltä käsittelyssä. Tämän voi nimittäin lukea hyvin monella tavalla, ja se, mitä on tapahtunut ennen kuin tämä hallituksen esitys täällä on, olisi ihan oman tarinansa väärtti. Tämä lakiesityshän on ollut kertaalleen tilanteessa, jossa tämä oli hallituksen esityksen antamista vaille valmis ja silloinen sosiaali- ja terveysministeri, ministeri Risikko, veti käytännössä lain pois, laittoi sen uudelleenvalmisteluun. Tällainenkin episodi tässä asiassa on ollut.

Ministeri Räty peräsi esittelypuheenvuorossaan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Sen lisäksi, että kirjataan säännöksiä hallintoon, hyvän hallinnon periaatteiden läpiviemiseksi koko tähän työeläkejärjestelmään, sen parantamiseksi, kirjataan säännöksiä omistajaohjauksesta, ja erityisestihän se mielenkiinto on kohdistunut niin sanottuun sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden tietoihin, joiden voidaan katsoa liittyvän työeläkeyhtiön hallintoa sivuavaan toimintaan, eli mielenkiintohan on liittynyt tähän.

Tämän lakiesityksen se kaikkein mielenkiintoisin pykälähän on näiltä osin 12 h ja sen 12 h §:n momentti, jossa ensinnäkin todetaan, että 14 päivän kuluessa on ilmoitettava tietyt asiat, ja täällä kirjoitetaan myös kohdassa 1, että sisäpiiriläisen on nämä ilmoitukset tehtävä: "2 momentin 3 kohdassa tarkoitetuilla osakkeilla ja rahoitusvälineillä tehdyt hankinnat ja luovutukset, kun omistuksen muutos on vähintään 5 000 euroa." Tämähän se on se kaikkein mielenkiintoisin kohta tässä. Odotan asiantuntijakuulemista, joka tässä nyt sitten jossakin vaiheessa valiokunnassa koittaa, mielenkiinnolla, sillä julkinen keskustelu ennen tämän hallituksen esityksen antamista on ollut sen kaltaista, että niin tuo määräaika, mikä on tuo 14 päivää siitä, kun jotain on tapahtunut, kuin — osaan ennakoida — myös tuo summa, jossa tuo ilmoitusvelvollisuus astuu täytäntöön tämän lain perusteella, tulevat saamaan huomiota osakseen.

Kiitos siitä, että tämä hallituksen esitys täällä vihdoinkin on. Kuten puheenvuoroni yhdessä osassa sanoin, kaikkien toimijoiden, jotka ovat eläkejärjestelmän kanssa tekemisissä, pitää pyrkiä vaalimaan koko järjestelmän uskottavuutta ja luotettavuutta. Tämä on, jos mikä, sellainen yhteinen savotta. Mitä sitten mahdollisesti esimerkiksi työeläkevaroille pitäisi tehdä, se on minusta sitten oma keskustelunaiheensa, ja panostukset esimerkiksi kotimaisiin investointeihin ovat oma tarinansa, mutta siinäkin ollaan sitten sen asian kanssa tekemisissä, niin kuin täällä aikaisemmissa puheenvuoroissa tällaisia vaatimuksia esitettiin, että mikä on se ykkösjuttu. Ja silloin kun on sosiaali- ja terveysministeriön esittelemä asia, silloin kun on eläkeasioista vastaavan ministerin vastuulla oleva asia, kyllä se ykkösasia on — kolmannen kerran totean puheenvuorossani — koko eläkejärjestelmän uskottavuus ja luotettavuus. Se on iso asia. Eurooppalaisessakin mittakaavassa me olemme onneksemme tilanteessa, jossa meillä on tämänkaltaiset eläkerahastot. Nollia on riittävästi siihen, että on paineita varmasti purkaa noita rahastoja, ja lähipäivinä toivon mukaan kuulemme tuloksia siitä, millä tavalla nuo rahastot jatkossa karttuvat. Se on oma tarinansa, ja toivon mukaan tuohonkin lainsäädäntöön kiinni vielä päästään, jos ei tämä eduskunta pääse, niin sitten se seuraava.

Mutta perään uskottavuutta ja luotettavuutta, ja tämä työeläkevakuutusyhtiöistä annettu laki pyrkii tähän isoon asiaan puuttumaan. Vältytäänkö jatkossa sellaisilta uutisoinneilta, joita eräiden työeläkeyhtiöiden — huom., paino sanalla "työeläkeyhtiöiden" — hallintoon liittyen on viime vuosina ollut? Voi olla, että ei vältytä, mutta onhan suunta ainakin se, minkä lainsäätäjä tämän lain hyväksymisen jälkeen on halunnut antaa, sen pitäisi olla täysin selvä. — Kiitos.

Markku  Eestilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Rehula piti hyvän puheen hallinnon uskottavuudesta ja luotettavuudesta. Sehän on tänä päivänä ollut aika suurella koetuksella, sillä kunnat ja valtio käyttävät surutta velkavipua ja eräännäköisiä verojärjestelyjä, joilla ne välttyvät veronmaksusta. Se kertoo siitä, että meillä ei nyt ihan tämä hallintomenettely ole hallussa. Nimenomaan, kun julkisyhteisöt tällä tavalla esimerkkiä näyttäen sitten tätä verosuunnittelua tekevät, se on kyllä todella semmoinen asia, mihin on puututtava.

Itse kyllä uskon työeläkeyhtiöitten hallituksiin ja siihen, että he sijoittavat näitä pääomia niin, sijoittivatpa minne tahansa, että työeläkkeet sitten voidaan maksaa. Koko järjestelmän tarkoitushan on tämä. Mutta meidän täytyy erittäin tarkasti huolehtia siitä, että me kiinnitämme eläkeyhtiöiden hallituksen ja johdon työskentelyyn huomiota, että siellä ei vain lähdetä repsahtamaan niin, että laki kyllä täyttyy mutta taas mennään sinne harmaalle alueelle. Minun mielestäni ministeri Risikko aikanaan kesällä kiinnitti tähän erittäin vahvasti huomiota. Minä olin hyvin iloinen, koska jos me emme kansanedustajalaitoksessa kanna huolta näistä asioista, niin kuka niistä sitten kantaa?

Anneli  Kiljunen  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ihmisten ja kansalaisten on voitava luottaa meidän työeläkevakuutusjärjestelmään. Siitä syystä kaikki ne toimenpiteet, jotka vahvistavat tätä luottamusta kansalaisten ja eri järjestelmien tahoihin, piiriin, tulee tehdä. Ihmisten pitää voida luottaa siihen, että kun työeläkejärjestelmä toimii, niin heille myös tulevaisuudessa eläkkeet maksetaan. Tästä syystä nimenomaan tämä riippumattomuus, läpinäkyvyys, luotettavuus, kaikki tämäntyyppiset elementit, joilla näitä asioita viedään eteenpäin, ovat hyvä asia.

Ensinnäkin minusta on myös hyvä asia se, että tässä yhteydessä määritellään myös työeläkevakuutusyhtiöiden hallintojärjestelmä. Se ei ole sinällään itsestäänselvyys, mutta se tuo tähän järjestelmään myös, voisiko sanoa, jäntevyyttä ja uskottavuutta. Sillä varmistetaan myös se, että tämä hallinto toimii niitten periaatteitten mukaisesti, jotka sille on säädetty. Kun työeläkevakuutusyhtiöillä on hyvin merkittävä rooli finanssimarkkinoilla, tästä syystä on myös erittäin tärkeätä, että tämä sisäpiirirekisteri ja siihen liittyvät asiat luodaan, jotta sitten myös tätä kautta uskottavuutta muun muassa arvopaperimarkkinoille tuodaan lisää mutta myös sen kautta, että tätä luotettavuutta tähän järjestelmään lisätään. On myös hyvä, että sisäistä valvontaa vahvistetaan, joka sitä kautta tuo myös tähän hallintojärjestelmään, voisiko sanoa, oman asemansa ja roolinsa. Viime aikoina on paljon keskusteltu myös palkitsemisjärjestelmästä, siitä, että se on oikeudenmukainen kansalaisten silmissä. Tästä syystä myös tämä asia on hyvä, että tähän kiinnitetään nyt huomiota.

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Arvoisa puhemies! Halusin vielä painottaa sitä, että tämä laki koskee nyt nimenomaan yksityisiä työeläkevakuutusyhtiöitä. Kevaa ja VERiä eli Valtion Eläkerahastoa koskevaan lainsäädäntöön ollaan tekemässä vastaavanlaisia muutoksia mutta ne valmistellaan valtiovarainministeriössä, ja Valtion Eläkerahastoa koskien ne ovat ministeri Vapaavuoren esittelyssä, kun taas Kevaa koskien ne ovat ministeri Risikon esittelyssä.