Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Vuoden 2010 alussa toteutettiin yliopistomaailmassa megaluokan uudistus, joka ei suinkaan ollut vain tekninen uudistus, jossa yliopistot muuttuivat itsenäisiksi orgaaneiksi valtion tilivirastoista. Yliopistot saatiin tähän hankkeeseen mukaan ja keräämään rahaa lupauksilla, että valtio tulee sitten omalla pääomittamisella mukaan. Olemme lukeneet monista lastentaudeista ja käynnistysvaikeuksista yliopistouudistukseen liittyen. Yliopistoissa käydään myös yt-neuvotteluita. Hanke kokonaisuudessaan on osa uusliberalistista taloutta, ja perustellusti on nähty, että humboldtilainen sivistysyliopistoihanne on vaarassa.

Yliopistot saatiin kuitenkin tähän uudistukseen mukaan valtion lupauksilla rahoituksen turvaamisesta. Nyt valtio on kuitenkin vetämässä mattoa alta. Sivistyneet, korkeasti akateemisesti koulutetut ihmiset eivät puhu pettämisestä kuin korkeintaan yksityisesti. Virallisesti he puhuvat pettymyksistä asian ympärillä. Joka tapauksessa kysymys on siitä, että tässä tilanteessa, kun yliopistojen rooli on muuttunut, taloudellisen perustan rapauttaminen on vaarallista ja kohtalokasta.

Näin ollen esitän, että lakiehdotus hylätään vastalauseessa 1 ilmenevien perusteiden nojalla.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Kivelän esitystä.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kuten tuossa äsken kuulimme, yliopistolakihan tuli voimaan vuoden 2010 alussa. Silloin käsittelimme tätä rahoitusta pitkään ja hartaasti, ja ulkopuolelta yliopiston tuli rahoittajia. Myönteistä kyllä, monille yllätyksenä, paljonkin yrityselämä tuli mukaan rahoittamaan yliopistojen toimintaa. Silloin tehtiin sopimus tämän kyseisen yliopistolain tultua voimaan myös siitä, että työttömyysvakuutusmaksu hoidettaisiin ajallaan ja niin ikään yliopistoindeksi olisi voimassa sovitusti.

Mutta kuinka kävikään? Kun hallituspuolueet löysivät vihdoin viimein toisensa ja istahtivat samaan veneeseen, niin alkoi aallokko keikuttaa tätä venettä ja huomattiin, että nyt täytyy pistää säästövaihe päälle. Vastoin noita odotuksia, joita oli siihen aikaan, kun yliopistolakia valmisteltiin, indeksin puolituksesta päätettiin, elikkä puolelle vuodelle ei ollenkaan näitä indeksejä sitten makseta. Tämän yliopistoindeksin tavoitteenahan oli turvata pitkäjännitteinen ja tuloksellinen toiminta kustannustason muuttuessa, mutta seuraus tästä yliopistoindeksistä on nähtävissä yliopistojen lausunnoissa. Ne kertovat karua kieltä siitä, että henkilöstömitoitusta joudutaan katselemaan ja tarkastelemaan uudelleen, määräaikaisia joudutaan irtisanomaan. Niin ikään tutkimustoimintaa, jossa käytetään avustavaa henkilöstöä, joudutaan katsomaan uusiin puihin.

Itse vertaisin tätä tilannetta yksinkertaisesti siihen, että tapahtuu niin kuin sairaaloissa on tapahtunut: lääkärit tekevät vääriä töitä ja sairaanhoitajat tekevät vääriä töitä. Työnjako ontuu, ja tästä seuraa se, että väki uupuu, lähtee yliopistoista pois muualle, mikä sekään ei tietenkään ole paha asia, jos se tapahtuu väliaikaisesti, mutta kun pelkäämme, että tästä ratkaisusta tulee pysyvä ratkaisu, niin henkilöstöseuraukset ovat sen mukaiset.

Näemme tässä indeksin puolittamisessa vain huonoja seurauksia, ennen kaikkea sen, että yliopistoväki ei ollut voinut tällaiseen varautua. Sen tähden olemme keskustassa sivistysvaliokunnassa tehneet tähän hylkyesityksen, ja sen tulen esittämään sitten kakkoskäsittelyssä vastalauseen 2 mukaisesti, niin kuin tässä liitteessä ilmenee.