Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys on yhteiskuntamme vakava ongelma. Nuori, joka ei saa koulutuspaikkaa tai joka jää työelämän ulkopuolelle, on suuressa vaarassa syrjäytyä myös yhteiskunnan ulkopuolelle. Hallituksen toimet toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuu ovat oikeansuuntaisia mutta jättävät takuun ulkopuolelle juuri ne nuoret, jotka erityisesti tarvitsisivat yhteiskunnan auttavaa kättä. Takuun piiriin kuuluisivat alle 25-vuotiaat sekä tutkinnon suorittaneet alle kolmekymppiset. Takuun ulkopuolelle jäävät pitkäaikaistyöttömät 25—30-vuotiaat vailla tutkintoa olevat nuoret. Tämä lisää yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Nämä takuun ulkopuolelle jätetyt nuoret ovat juuri niitä nuoria, jotka eniten tarvitsisivat yhteiskunnan tukea.

Kysyn asianomaiselta ministeriltä: onko hallitus tietoinen tästä tuhansien nuorten yhteiskuntatakuun ulkopuolelle jäämisestä, ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä näiden nuorten työllistämiseksi ja yhteiskunnassa mukana pitämiseksi?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Kysymys on mitä ajankohtaisin ja tärkein. Kuten tiedossa on, hallituksen toimesta on ryhdytty valmistelemaan nuorten yhteiskuntatakuumallia tavalla, että se saataisiin aukottomammaksi ja voimaan vuoden 2013 alusta. Tämä mallihan koskee sekä alle 25-vuotiaita nuoria, joita työttömänä on nyt siis 27 000, että toisaalta sitten koulunsa, opintonsa päättäneitä 25—30-vuotiaita.

Tarkoitus on puuttua moneen kohtaan. Yksi kriittinen kohta on peruskoulun jälkeen, kun siirrytään toiselle asteelle. Siinä putoaa liian monta nuorta mustaan aukkoon: ei ole koulutuksessa, ei ole työssä, ja edellytykset selvitä yhteiskunnasta ja työelämästä ovat erittäin vaikeat. Tämä on se olennainen ryhmä, johon meidän pitää tässä hankkeessa kiinnittää huomiota. Toinen kriittinen kohta liittyy toisen asteen keskeyttämiseen koulutuksen aikana, ja kolmas on sen ensimmäisen työpaikan saanti koulutuksen jälkeen tai harjoittelupaikan saanti. Siinä me tarvitsemme myös elinkeinoelämää vastuuseen, kun tätä hanketta viedään eteenpäin.

Hallitus ei ole unohtanut ja tiedostaa hyvin, että tässä 25 ja 30 vuoden välissä on myös pitkittyvän työttömyyden nuoria ihmisiä. Totta kai meidän muillakin toimenpiteillä kuin yhteiskuntatakuulla pitää tähän puuttua. Ajatus on se, että topataan se nuorten työttömyys siihen kolmen kuukauden kohdalle. (Puhemies koputtaa) Nyt tämän kolmen kuukauden paalun yli valuu noin 17 prosenttia nuorista, ja tähän kohtaan meidän pitäisi saada se toppi niin, että nuorten työttömyys ei pitkity.

Arvoisa puhemies! Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa. Tilastokeskuksen tutkijan mukaan nuoria työnhakijoita oli tilastoissa syyskuussa 27 000, niin kuin ministeri äsken tuossa totesi. Tilastojen ulkopuolella arvioidaan olevan noin 17 000 nuorta, joista osa on vakavasti syrjäytynyt. Mitkä ovat ne hallituksen konkreettiset toimet, joilla nämä nuoret pyritään saamaan yhteiskuntaan mukaan ja pitämään yhteiskunnassa mukana?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Se on totta, että siinä mustassa aukossa peruskoulun jälkeen, mistä minä puhun, siinä montussa, on paljon nuoria, jotka eivät päässeet tai muuten pystyneet menemään toiselle asteelle. Joku arvioi, että olisi peräti 40 000 semmoista hukassa olevaa nuorta ihmistä. Tämä yhteiskuntatakuu koskee juuri näitä ryhmiä. Meidän pitää sieltä nostaa nämä ihmiset koulutustien päähän ja sitä kautta työpolun päähän. Se on se meidän tärkein keinomme, ja tiedostamme hyvin tämän ryhmän merkityksen näissä hankkeissa.

Arvoisa puhemies! Näin mielenterveysviikolla on syytä pysähtyä tähän ajankohtaiseen aiheeseen. Mielenterveysongelmat vievät joka päivä viisi alle 30-vuotiasta eläkkeelle. Ongelmien tiedostaminen ja nuoren sekä ympärillä olevan yhteisön ennalta ehkäisevä yhteistyö ovat välttämättömiä hyvän kasvun rakentajia. Paras lääke nuorison ongelmiin on työn tai koulutuspaikan saaminen nuorille niin, että jokainen voi tuntea itsensä tärkeäksi. Köyhyys ja siitä johtuvat ongelmat periytyvät usein jo kotioloista myöskin nuorille. Tämän päivän tuloerojen kasvu on omalta osaltaan tätäkin ongelmaa pahentamassa.

Arvoisa puhemies! Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: tiedostaako hallitus edellä kerrotun ongelman ja aikooko se mahdollisimman nopeasti reagoida muun muassa nuorten psykiatrisen hoidon tarpeen parantamiseen sekä ennen kaikkea nuorten pahoinvoinnin ehkäisyyn, etteivät nuorten ongelmat pääsisi näin synkkään pisteeseen?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tämäkin kysymys on äärettömän polttava ja tärkeä. Tilastojen mukaan on noin 3 500 alle 30-vuotiasta nuorta työkyvyttömyyseläkkeellä, ja syyt ovat juuri tässä edustajan kuvaamia, pääosin tämän tyyppisiä ongelmia. Ehkä tämmöinen näkökohta vielä, joka minua kosketti kovasti käydessäni Työterveyslaitoksella: tämän joukon kustannukset yhteiskunnalle ovat yhtä suuret, jos he eivät selviä takaisin elämän polun alkuun ja työhön, koulutukseen, kuin 35 000:n 55-vuotiaan ihmisen, jos joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle. Ne kustannukset moninkertaistuvat yhteiskunnan kannalta, mitä nuoremmassa vaiheessa tämän tyyppiset ongelmat kohdataan. Sen takia meidän pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota tässä työkyvyttömyyseläkkeelle valumisessa ihmisten palaamiseen takaisin työhön (Puhemies koputtaa) ja myös nuoriin ikäluokkiin, joilla on erittäin suuria kustannuksia... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Nuorten syrjäytyminen on vakava ongelma, johon hallitus on puuttunut. Pitää nähdä sen monia taustoja, nähdä myös se, että syrjäytyminen on osittain yhteiskuntaluokkaongelma, koska syrjäytyminen on entistä enemmän periytyvää. Mitkä ovat keinoja, joilla yritetään puuttua siihen, että nuorta ei syrjäytetä yhteiskunnasta, ei joudu esimerkiksi sen jälkeen sairauseläkkeelle psykiatristen ongelmien takia?

Etsivä nuorisotyö on yksi tapa, johon olemme panostaneet erittäin voimakkaasti. Etsitään kaikki ne nuoret, jotka ovat putoamassa koulutusjärjestelmän ulkopuolelle, yhteiskunnan ulkopuolelle. Nuorisotakuussa nimenomaan on ajatuksena se, että jokaiselle räätälöidään oma ura, josta löydetään se elämänrytmi. Nuorten työpajatoiminta, jonka mahdollisuudet on nyt turvattu, on yksi tällainen erittäin hyvä ja toimiva keino. Siinä voidaan löytää nuorelle onnistumisen elämyksiä, siinä löytyy rytmiä elämään ja mahdollisesti myös ura, (Puhemies koputtaa) johon sitten suuntaa työpajatoiminnan jälkeen.

Arvoisa puhemies! Syrjäytymistä uhkaa lisätä myös OKM:stä lausuntokierrokselle lähtenyt asetusluonnos, jossa esitetään nuorisopsykiatrian erikoisalan lopettamista Suomesta. Nuorisopsykiatria yhdistettäisiin lastenpsykiatriaan, vaikka kaikki alan asiantuntijat sanovat, että erikoisalojen yhdistäminen johtaisi nuorten mielenterveyspalveluiden kuihtumiseen ja pirstoutumiseen ja nuorten psykiatrisen tutkimuksen ja hoidon heikkenemiseen. Kuka tällaisesta asetusmuutoksesta hyötyisi? Ei ainakaan vakavassa syrjäytymisvaarassa oleva suomalainen nuori.

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Meillä on nyt lausunnolla esitys, joka pitää sisällään erikoislääkäriluettelon. Niitä on muistaakseni noin 40 erikoislääkäritutkintoa, joista edustaja Paloniemi nosti nyt esille nämä kaksi, siis lastenpsykiatrian erikoislääkäritutkinnon ja nuorisopsykiatrian. Tämä työryhmä, joka tätä valmisteli, oli tämän asian osalta yksimielinen.

Minä olen ministerinä perehtynyt tähän asiaan erittäin perusteellisesti. Olen ottanut vastaan lähetystöjä ja olen asiasta myöskin keskustellut kollegojeni kanssa. Kun me saamme nyt palautteen tältä lausuntokierrokselta, niin tulen hyvin vakavasti tähän perehtymään. Olen asiantuntijoita kuunnellessani todennut, että minulla ei ole tähän asiaan lopullista ratkaisua vielä. Olen sanonut myöskin sen, että olen itse asiassa, en tiedä voiko sitä täällä sanoa, kallellani siihen suuntaan, että olen myöskin altis korjaamaan tätä esitystä, jos lausunnot antavat tukea siihen suuntaan. (Välihuutoja eri puolilta: Hyvä!)

Arvoisa puheenjohtaja! Yhteiskuntatakuu on perusajatukseltaan erinomainen asia. Nuorten yhteiskuntatakuuseen ei kuitenkaan sisälly velvoitetta työnhakijan kannalta. Usein työttömän ei edes kannata ottaa vastaan tarjousta, jos hänen taloudellinen tilanteensa joko huononee tai paranee vain vähän. Tämä on omiaan passivoimaan jo nuoria työnhakijoita. Arvoisa ministeri, olisiko ratkaisu se, että työttömyysturva olisi tietyissä tapauksissa vastikkeellista? (Eduskunnasta: Sehän on!)

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Todella, työttömyysturva jossain määrin kyllä sitä nyt jo on, ja toisaalta nuorilla alle 25-vuotiailla on tietysti tiettyjä velvollisuuksia ottaa koulutuspaikka tai työpaikka vastaan, ja tämän tyyppisiin ratkaisuihin on menty, joten täällä puolen on tehty paljon.

Minä kuitenkin ajattelen myös niin tässä nuorten yhteiskuntatakuussa, että kyllä meidän pitäisi jotenkin välttää semmoista pakkoyhteiskunta-ajattelua. Nuorten ihmisten pitäisi myös itse tiedostaa se, että lähteä koulutukseen, lähteä työhön, työhön melkein, että pääsee kiinni työelämään, on tärkeä asia, ja tavallaan tämmöisiä positiivisia kannustuksia tarvitaan. Mutta kyllä meillä myös näitä toimenpiteitä on, jotka lisäävät velvoitteita, ja ne ovat myöskin tarpeen. En kiistä ollenkaan.

Arvoisa puhemies! Minusta on hyvä, että hallitus on päättänyt laajentaa tätä yhteiskuntatakuuajattelua myös muihin kuin työhallinnon tiedossa ja työvoimatoimistoissa oleviin nuoriin, koska itse asiassa se varhainen puuttuminen rakennetaan muualla.

Minulla olisi oikeastaan kaksi kysymystä. Toinen liittyy siihen, että kun peruskoulun jälkeen osa nuorista jää ilman sitä jatkopaikkaa, niin voisiko ajatella, että meillä olisi joku yhteinen systeemi, että jokaisessa kunnassa joku mummo tai pappa tai isä tai äiti tai joku muu läheinen tietäisi puhelinnumeron, jonne soittaa, jos nuori ei peruskoulun jälkeen sijoitu? Kun arkielämässä ihminen etsii kunnasta sellaista viranomaista, johon voisi olla yhteydessä, niin nämä nimikkeet eivät kerro, kuka auttaa missäkin asiassa, ja se on aikamoinen viidakko ennen kuin sen löytää niissä kunnissa, missä ei ole tällaista automaattista esimerkiksi opinnonohjauksen kautta tulevaa tsekkausta tai muuta.

Toinen liittyy taas kannustukseen. Kun meillä toimeentulotukiperheissä selvästi on näkyvissä se, että usein lapsen kesätyö ja se, mitä siitä voi saada kannustimeksi, (Puhemies: Kysymys!) on niin pieni raha, niin voisiko ajatella, (Puhemies koputtaa) että näissä perheissä tuota toimeentulotuen antamisen väljyyttä lisättäisiin?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Vastaan tähän ensimmäiseen kysymykseen. Olin kaksi viikkoa sitten perjantaina Lohjalla ammattioppilaitoksen juhlassa ja sitä ennen tapasin Lohjan kaupungin edustajia, jossa kaupungissa oli esimerkillisesti toimittu kuntavetoisesti siten, että yksikään nuori ei jää kadoksiin peruskoulun jälkeen. Jokaista seurataan yksilöllisesti niin, että hän on koko ajan ikään kuin toimenpiteitten, seurannan, huolenpidon ja välittämisen kohteena. Tiedän, että vastaavan tyyppisiä hyviä kuntaesimerkkejä löytyy muualtakin, mutta halusin nyt nostaa edustaja Saarisen kotikunnan esille, kun tämä vierailu oli näin tuore.

Arvoisa puhemies! Kun nuorisotakuuta onneksi ja hyvällä suunnittelulla nyt tehdään, niin kuinka vastuuministeri on huomioinut ei niinkään sen, ettemmekö me saisi niitä nuoria työpaikoille, vaan sen, ettemme me riko työmarkkinoiden keskeistä arvoa, oikeutta oikeudenmukaiseen palkkaan, että me tulemme turvaamaan työelämää säätelevän lainsäädännön siltä osin, että meillä työturvallisuutta tai työsopimuslakia tai alalla olevaa työehtosopimusta ei loukattaisi siinä huumassa tässä valmistelun tiessä? Selkeästi tämän nuorisotyöttömyydenkin ja vastikkeellisuuden osalta tässä salissa on epätietoisuutta ja osaamattomuutta, ettemme sitten huumaantuisi liikaa siihen, että meillä käskyttämällä ja pakottamalla murretaan meidän perusjärjestelmä.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Edustajan kysymys on hyvä, ja edustan sitä kantaa, että nuoria pitää työelämässä kohdella tasaveroisesti eikä pompottaa eikä tehdä erilaisia pelisääntöjä tässä mielessä, tässä oikeudenmukaisuusmielessä.

Muutenkin on paljon parannettavaa siinä, miten nuoret ihmiset otetaan työelämään, sen takia, että se, minkälaisen kuvan nuoret saavat ensimmäisestä työpaikasta tai työkokemuksestaan, vaikuttaa elämään paljon myöhemminkin. Tässä mielessä meillä on työmarkkinoilla tietyt pelisäännöt. Työehtosopimuksissa on omia palkkaryhmiä, harjoitteluja jnp., jotka madaltavat sitä kynnystä. Yhteiskunta on ollut valmis tulemaan joillakin palkkaukseen liittyvillä tukimalleilla vastaan, että nuori ihminen voidaan palkata, ja näitä instrumentteja me voimme käyttää tai kehittää oppisopimuskoulutusta, jota pidän itse erittäin fiksuna tapana monelle nuorelle päästä myös koulutuksen avulla työelämään. Kyllä nämä periaatteet, joista edustaja puhui, ovat oikeita ja minusta kestäviä.

Arvoisa puhemies! Nuorten syrjäytymistä ei onnistuta torjumaan yksistään perinteisin, tilapäisin keinoin, kuten työpaja- ja etsivää työtä lisäämällä. Ne ovat vain yksittäisiä välineitä mutta pahimmillaan vain tapa siivota tilastoja kauniimmiksi. Kuitenkin hallitus pyrkii torjumaan nuorten syrjäytymistä ainoastaan vastaavilla toimenpiteillä, kun syrjäytymisriskissä olevia nuoria pitäisi tukea huomattavasti kokonaisvaltaisemmin.

Kysyisin asianomaiselta ministeriltä: koska kolmannen sektorin toimialalla on todistetusti paras mahdollinen tietotaito nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, aikooko hallitus kanavoida lisää muita kuin aiemmin mainittuja resursseja heidän hyväkseen?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Kysyjä on siinä aivan oikeassa, että pitää miettiä monipuolisemmin, kokonaisvaltaisemmin ja syvällisemmin näitä syrjäytymisen estokeinoja. Se, mistä nyt opetus- ja kulttuuriministeriössä on puhuttu ja mikä on kirjattu myöskin koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan, on se, että meidän pitää laajentaa ja kehittää työvaltaisia oppimisympäristöjä. Meillä on paljon ammatillisessa koulutuksessa nuoria, jotka eivät syystä tai toisesta ikään kuin viihdy siinä luokkamuotoisessa opetuksessa, mutta kun he pääsevät... minä nyt käytän esimerkkinä tätä työpajatyyppistä työllä tekemistä ja oppimista, ja sen tapahtuu ihan opetussuunnitelmaperusteitten mukaisesti, sen tutkinnon suorittaminen, mutta se tapahtuu yksilöidymmin, räätälöidymmin ja sen nuoren ikään kuin elämäntilanne paremmin huomioiden, ja minusta näitä hyviä käytäntöjä pitää voida nyt nuorten koulutuksessa laajentaa.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! En minä kyllä työpajoja tai etsivää nuorisotyötä pitäisi tilastojen siivoamisena. Se on nimenomaan sitä työtä, jolla pyritään räätälöimään jokaiselle nuorelle mahdollisuus löytää itselleen opiskelupaikka, työpaikka, rytmi elämäänsä. Se on erittäin tärkeää työtä, ja minä ainakin nostan hattua kaikille niille työpajoille, jotka tekevät tätä työtä.

Me tuemme kolmannen sektorin toimijoita voimakkaasti, mutta en tiedä, mihin tutkimuksiin edustaja Niikko viittasi, kun sanoi, että se tutkitusti tekee aina parasta työtä. Varmasti kolmannella sektorilla on erityisosaamista jollain alueella, jossa kolmatta sektoria voi käyttää. Sitten toisilla alueilla taas hyvää osaamista on kunnilla tai muilla julkisilla toimijoilla. Minä en laittaisi nyt kolmatta sektoria ja julkista toimintaa vastakkain, vaan kolmas sektori tukee julkista toimintaa oman osaamisensa kautta.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoite nuorisotakuun toteuttamiseksi on erittäin hyvä ja kannatettava, mutta en voi mitään sille, että pelkään hieman sitä, että ne resurssit, jotka kehyksessä on varattu tämän toteuttamiseen, eivät ole riittävät. Täällä tuli jo esille, että se oli se 60 miljoonaa euroa vuositasolla. Haluaisin ottaa sen esille, että samaan aikaan hallitus leikkaa mittavassa määrin ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja, ammatillista koulutusta, oppisopimuskoulutusta, ja ne ovat juuri niitä keinoja, joilla näiden alle 25-vuotiaiden osalta pyritään toteuttamaan tätä nuorisotakuuta eli tässä yhteydessä koulutustakuuta. Mitä te, ministeri Gustafsson, vastaatte? Miten näillä leikkauksilla voidaan läpi Suomen toteuttaa tämä koulutustakuu?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Tämä on kuitenkin todella merkittävä summa, tämä 60 miljoonaa euroa. Sen yhtenä osana on tämä koulutustakuu. Nyt pitää tunnustaa kyllä se tosiasia, että meillä ikäluokat ovat supistumassa merkittävästi. Meillä 18—20-vuotiaitten ikäluokka supistuu noin 8 000 nuorella vuoteen 2016 mennessä. Me olemme supistamassa ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja 2 300:lla. Tämä minusta tarkoittaa sitä, että nuorille on suhteessa ikäluokkakehitykseen enemmän aloituspaikkoja nyt jatkossa tarjolla kuin oli aikaisemmin. Näin joka puolella Suomea. Ei kannata pudistaa päätään, koska tämä on totta.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että nyt nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan, se on ensiarvoisen tärkeää. On hyvä myös se, että panostetaan opinto-ohjaukseen. Opetusministeri Gustafsson nosti esille sen, että aloituspaikkoja on oltava riittävästi ja niitä tulee olemaan jatkossakin enempi kuin tänä päivänä, kun ikäryhmät kuitenkin pienenevät. Kysyisin opetusministeriltä sitä, että meillä on Suomessa tällä hetkellä tietynlainen kohtaanto-ongelma opiskelijoiden ja aloituspaikkojen välillä. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä, Lahden seudulla, Uudellamaalla on nuoria puolitoista jokaista aloituspaikkaa kohden. Samaan aikaan toisaalla Suomessa ei ole yhtään hakijaa jokaista aloituspaikkaa kohden. Onko teillä, opetusministeri Gustafsson, rohkeutta siirtää aloituspaikkoja nyt sinne, missä on nuoria, missä tarvitaan opiskelupaikkoja ja työvoimaa?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Tämä on vaativa ja tärkeä kysymys, ja opetus- ja kulttuuriministeriössä tullaan tekemään tosi huolellinen työ nyt, kun helmikuussa saadaan palautetta koskien näitä aloituspaikkoja. Minä olen nyt viime päivinä saanut ottaa vastaan paljon lähetystöjä, tavannut eri puolilla Suomea kuntapäättäjiä, ja esimerkiksi yksi näkökulma on myöskin minulle vahvistunut, ja se on se, että meillä on paljon nyt paikkakuntia, alueita, joissa esimerkiksi teollisten työpaikkojen kehitys näyttää erittäin positiiviselta. Se on itse asiassa vähän erilainen kuin se on ehkä ollut kaksi kolme vuotta sitten Vattin tutkimusten mukaan. Tästä myöskin seuraa se, että me joudumme hyvin tarkasti nyt miettimään näitten aloituspaikkojen kohdentamista niin, että se palvelee elinkeinoelämää, työllisyyttä ja nuorten työllistymistä. (Puhemies koputtaa) Minä korostan sitä, että myöskin Itä-Suomessa, Lapissa nuorilla tulee säilyä mahdollisuus suorittaa myöskin siellä ammattitutkinto tai ammattikorkeakoulututkinto. (Puhemies koputtaa) Torjun semmoiset väitteet, että tässä oltaisiin jotenkin niin kuin sorsimassa Itä- ja Pohjois-Suomea. Sekään ei pidä paikkaansa.

Arvoisa puhemies! Meillä oli viime kaudelta huoli tästä kasvaneesta nuorisotyöttömyysongelmasta, ja taisimme vaaleissa luvata, että takaamme jokaiselle nuorelle, ja on upeaa, että nyt se hallitusohjelman kirjaus lähtee toteutumaan, että jokaiselle nuorelle tarjotaan tuo mahdollisuus. Oikeastaan on kysyttävä, kun meillä on tämmöinen kehitysmaan tason nuorisotyöttömyys — tai voisi sanoa ehkä surkuhupaisasti eurooppalaistakin tasoa, kun monessa euromaassa mennään 30:tä, 40:tä prosenttia kohti — onko meillä tähän varaa. Koska me tiedämme, että olemme pieni maa, aivan kauhea luku tulee, jos katsomme, kuinka paljon nuoret joutuvat vastaamaan vanhemmista ikäpolvista, niin meillä ei ole varaa jättää näitä nuoria sivuun, ja se on minusta yksi talousopin perusasia, että resurssit on tultava käyttöön. Sen takia haluaisin myös miettiä, mitä mahdollisuuksia me näemme julkisella puolella ottaa vastaan tätä, ja ehkä kysymykseni voisi olla jopa kuntaministerille, jätetäänkö kunnat tässä katsomaan sivuun vai annetaanko heille uutta aktiivista otetta myös vastata omista nuorten toimista.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Ääni on vähän huonossa kunnossa, mutta yritän vastata silti.

Kaikkein tärkeintä on tietysti, että nuoret pystyttäisiin mahdollisimman hyvin tavoittamaan jo siinä vaiheessa, kun he ovat peruskoulussa, ja he saisivat riittävästi opinto-ohjausta jo siinä vaiheessa. Kyllähän se kaikkein tärkein toimija löytyy juuri usein sieltä opetussektorilta ja nimenomaan kunnasta. Ei ole helppoa löytää mitään muuta tahoa, joka yhtä laajasti pystyisi vastaamaan tähän haasteeseen, kuin että kunta itse huolehtii omista lapsistaan ja nuoristaan ja ohjaa jokaisen tarkoituksenmukaiseen koulutukseen tai harjoitteluun. Tätähän on tehty nyt muun muassa vahvistamalla juuri moniammatillista työtä nuorten eteen. Monesti sanotaan, että pienet kunnat onnistuvat tässä hyvin, kun he tunnistavat ja tuntevat kaikki nuorensa, mutta itse asiassa meillä on monia isoja kaupunkeja myös, joissa on tehty todella hienoa työtä, muun muassa Vantaa, siinä, että siellä on pyritty tarjoamaan jokaiselle peruskoulun päättäneelle jatko-opintopaikka, ja siinä on erittäin hyvin onnistuttu. Mutta se vaatii, että kunnassa organisoidaan tämä toiminta, ja kaikkein helpointa se on tietysti silloin, (Puhemies koputtaa) kun oppilaat ovat vielä koulussa. Silloin, kun he ovat sieltä lähteneet, on paljon hankalampaa lähteä heitä etsimään.