Arvoisa puhemies! Suomen ja maailman tilanne on vakava. Tällä hetkellä työttömyys koskettaa Suomessa suoraan tai perheenjäsenten kautta jo noin miljoonaa ihmistä, ja monella työssä olevallakin on toimeentulo-ongelmia. Meidän päättäjien on tehtävä kaikkemme, että Suomeen saadaan lisää työpaikkoja. Keskusta on tässä useita esityksiä tehnyt. Työ nimittäin luo turvallisuutta ja toimeentuloa.

Valitettavasti nuo budjettipäätökset hallitukselta eivät tuoneet työtä työttömille tai kasvua talouteen eivätkä myöskään toivoa yrittäjille. Vaikeinakin aikoina oikeudenmukaisuudesta on huolehdittava ja päätösten pitäisi kohdella hyvin kaikkein heikoimpia. Kysyn pääministeriltä ja valtiovarainministeriltä: vastaavatko esimerkiksi lapsiperheitä ja eläkeläisiä koskevat päätöksenne teidän käsitystänne oikeudenmukaisuudesta?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Kutakuinkin viikon kuluttua kuusi vuotta sitten Lehman Brothers meni konkurssiin. Siitä alkoi myös Suomen talouden syöksy. (Mauri Pekkarinen: Ei alkanut! — Naurua) Meidän bruttokansantuotteemme on edelleen alempi kuin se oli vuonna 2008. Ulkoinen paine, finanssikriisi, joka johti pankkikriisiin, johti kasvukriisiin. Meidän teollisuuden rakenteen uudistuminen, meidän ikääntyvä väestö, ne ovat ajaneet meidät tilanteeseen, jossa meidän velkaantumisemme on tuplaantunut. Tätä taustaa vasten ne budjettipäätökset, kehykset, rakennepäätökset ja budjettiriihi, jotka on tehty, on pyritty tekemään mahdollisimman tasapuolisesti. Valitettavasti ne koskettavat lapsia, lapsiperheitä, opiskelijoita, työssä käyviä, työttömiä ja eläkeläisiä. Ne koskettavat meitä kaikkia samalla tavalla. Ovatko ne oikeudenmukaisia, tuntuvatko ne reiluilta? Eivät.

Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri, voisin pitää samanlaisen talouskatsauksen ja selittää, miten se vaikuttaa meidän kotoisiin päätöksiimme, mutta oikeudenmukaisuudessa on keskustan mielestä kysymys siitä, että vaikeinakin aikoina kaikkein pienituloisimpia pyritään suosimaan, heitä, joilla toimeentulo on niukin. Nyt lapsilisäleikkaukset kohdistuvat kaikkiin lapsiperheisiin, ja viikkojen kinastelun jälkeen saitte jonkinlaista kompensaatiota aikaan. Se ei valitettavasti kaikkein pienituloisimpia hyödytä.

Myös eläkeläisten kohdalla käy näin, että 100 000 kaikkein pienintä eläkettä saavaa ihmistä jää teidän päätöstenne katveeseen. Kysyn valtiovarainministeriltä: pitävätkö julkisuudessa olleet tiedot paikkansa, että te saitte valita, tuleeko takuueläkkeeseen parannusta vai jätetäänkö kaikkein pienituloisimmat eläkeläiset ulkopuolelle? He eivät hyödy eläketulovähennyksestä.

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Tuo budjetin rakentaminen oli neuvottelutilanne, ja siellä haettiin ratkaisuja, joilla voidaan jatkaa hallituksessa ja tehdä hyvä budjettiesitys näissä olosuhteissa, ja täytyy todeta, että se takuueläkkeen poisjääminen kismittää, mutta toimeentulotuki- ja asumistukiuudistuksen kautta kaikkein pienituloisimmat ihmiset tulevat hyötymään tästä.

Arvoisa puhemies! Arvostan tietysti aina pääministerin sanaa, kun hän täällä lausuu jotain ääneen, mutta se, että 2008:sta, 2009:stä olisi alkanut alamäki, jota nyt tullaan, ei pidä ihan paikkaansa. Vuonna 2010, pääministeri, teille ja muillekin tiedoksi, Suomen bkt kasvoi tasan 3,0 prosenttia. Vuonna 2011 bkt kasvoi 2,6 prosenttia.

Arvoisa pääministeri, me saimme talouden nousuun, mutta sen jälkeen on nyt ollut kolme syöksyn vuotta, ensimmäisen kerran sotien jälkeen Suomen historiassa.

Kysymys kuuluu: kun tauti pahenee, onko niin, että teidän lääkityksenne sen taudin paranemiseksi on jatkaa sillä samalla lääkityksellä, josta näytöt ovat näin huonot? Näivettymiskierteessä ollaan. Milloin hallitus tekee niitä ratkaisuja, joilla kasvu saadaan aikaan? Ilman sitä meille käy kansakuntana ja kansantaloutena huonosti. (Ben Zyskowicz: Missä se kahva on, mistä voisi kääntää?)

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Vuosina 2009—2010 yhteisessä hallituksessa me lähdimme erittäin voimakkaaseen elvytykseen. Tämä elvytys tehtiin puhtaasti velkarahalla, ja valitettavasti pitkässä juoksussa se elvytys ei auttanut. Se helpotti siinä tilanteessa: saatiin markkinat vakuutettua, saatiin tilanne vakautettua. Mutta nyt me olemme tilanteessa, jossa meidän velkataakka tuosta vuodesta 2008, edustaja Pekkarinen, on kasvanut 54 miljardista 100 miljardiin. Nyt on kyse siitä, millaisen perinnön me jätämme tuleville sukupolville. Elvyttämällä tätä maata ei rakenneta.

Arvoisa puhemies! Olen täysin samaa mieltä siitä, että nyt ratkaistaan se, mikä on perintö, joka meiltä jää. Leikkaaminen, veronkorotus, leikkaaminen, veronkorotus tilanteessa, jossa kansantuote supistuu kaiken aikaa, tarkoittaa sitä, että kestävyysvaje etääntyy kaiken aikaa ja ollaan entistä suuremmassa ja syvemmässä suossa. Se iso kysymys mielestäni kuuluu: Kykeneekö hallitus esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen kanssa nyt sellaiseen vuoropuheluun, jolla saadaan aikaan sellainen ratkaisu, että markkinat uskaltavat diskontata tulevan kehityksen ja lähtevät investoimaan? Kykeneekö hallitus esimerkiksi kuntasektorin kanssa sellaisiin ratkaisuihin, että siellä saadaan aitoja rakenneuudistuksia, ei vain leikkauksia aikaan, niin kuin te nyt olette tehneet? Jos te kykenette tähän, siinä tilanteessa Suomi, joka tällä hetkellä saa nollakorolla rahaa, voisi investoida, voisi panna tuotannollisia hankkeita pystyyn, ei syömävelkaa mutta tuotannollisia (Puhemies koputtaa) hankkeita pystyyn. Sitä Suomi tarvitsee.

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Viimeisten kolmen vuoden aikana tämä hallitus on sopeuttanut valtiontaloutta aika rajuin ottein. 2,5 miljardia heti vuonna 2011, sen jälkeen kehyspäätöksissä 12, 13 ja 14 lisää siten, että me olemme sopeuttaneet vuoteen 2018 mennessä 7 miljardia euroa. (Mauri Pekkarinen: Saman verran kansantalous supistui!) Meidän tavoitteemme, arvoisa edustaja Pekkarinen, on saada valtion velkaantuminen taittumaan vuoteen 2018 mennessä. Valitettavasti tässä on jouduttu sekä aggressiivisesti sopeuttamaan että samalla uudessa hallitusohjelmassa panostamaan työllisyyteen ja kasvuun vaikkapa infrahankkeiden ja raidehankkeiden kautta. Tosiasia kuitenkin on se, että meidän pitää myöntää, että julkinen sektori, me, hallitus, emme luo sitä talouskasvua, vaan sen luo suomalainen työntekijä, suomalainen yritys ja suomalainen yrittäjä.

Arvoisa herra puhemies! Tänään on tullut tietoon EKP:n, keskuspankin, johtajan Mario Draghin suulla: korko pohjaan ja uusi osto-ohjelma. Eurokriisi ei ole ohi. Hyvä hallitus, se ei ole ohi. Se jatkuu eri muodossa, ja se jatkuu nyt siinä muodossa, että aletaan ostamaan joukkovelkakirjalainoja, painamaan rahaa, setelirahoitusta. Tämä on täydellistä pään pensaaseen laittamista.

Perussuomalaisten vaihtoehto on se, että niin kauan kuin eurossa ollaan, meillä ei ole korkopolitiikkaa, meillä ei ole itsenäistä rahapolitiikkaa, se on hirvittävä ongelma, mutta se, mihin pystyttäisiin vaikuttamaan EU-tasolla: On hirveä määrä sääntelyä. Ensin tulevat rikkidirektiivit, pölynimurit, uunikintaat ja tämäntyyppisiä. Tähän me pystyisimme vaikuttamaan. Toinen: meillä on vanheneva väestö, mikä on se tapa, jolla siihen rakenteelliseen ongelmaan puututaan? (Puhemies koputtaa) Ainoa on tuottavuuden nousu ja, arvoisa puhemies, kustannustaso: minkä takia sitä ainoata kilpailutekijää, halpaa sähköä, halpaa energiaa (Puhemies koputtaa) ja bensaa, verotetaan niin, että kansa menee verettömäksi?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Löysiköhän kukaan tuosta kysymystä? Jos kysymys oli se, olemmeko ajautumassa uuteen eurokriisiin, niin uskon vakaasti, että emme ole. Meillä on ollut kuusi erittäin vaikeata vuotta, ja ne institutionaaliset päätökset, jotka Euroopan unionin tasolla pystyttiin tekemään, olipa kyse twopack-, sixpack- tai fiscal compact -lainsäädännöstä, on tehty. Euroopan keskuspankin toimiin minun mielestäni poliittiselta tasolta ei kannata puuttua, mutta sen voin todeta, että Mario Draghi on useaan otteeseen todennut, että hän tulee tekemään kaiken voitavansa, että Euroopan unioni saadaan uudestaan tasapainoon. Oma ajatuksenjuoksuni tässä on se, että ensin meillä oli finanssikriisi, sen jälkeen Euroopan tasoinen pankkikriisi ja nyt meillä on kasvukriisi, ja siihen kasvuun me pyrimme löytämään keinot sekä kansallisesti että Euroopan tasolla.

Arvoisa puhemies! Kun kriisi alkoi, tuli väliaikainen väline, ERVV, sitten tuli pysyvä mekanismi. Senkään muskelit eivät riittäneet. Tämä on eurokriisin kolmas vaihe, eli nyt pankeille lainataan rahaa nollakorolla. Näitten rupumaiden pankit ostavat niitä joukkovelkakirjoja, joita kukaan muu ei osta. Väitättekö te todella, että tällä tavalla Euroopan talous nousee?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Uskallan väittää, että rahoitusmarkkinoiden näkökulmasta ja ylipäätään Euroopan talouden näkökulmasta meillä on huomattavasti vakaampi aika kuin se edelliset kolme vuotta, joka on eletty tämän hallituksen kanssa. Sellaiset maat, kuten Irlanti, ovat palanneet markkinoille, maksavat velkojaan takaisin. Sellaiset maat, kuten Portugali: palanneet markkinoille, maksavat velkojaan takaisin. Sellaiset maat kuin Espanja selvittivät pankkikriisinsä. Meillä on edelleen yksi murheenkryyni, se myönnettäköön, ja se on Kreikka, mutta minun mielestäni on turha myös poliittiselta tasolta lietsoa taloudellista alamäkeä, kun me olemme saaneet Euroopan tilanteen suhtkoht vakautettua. Meillä on tällä hetkellä erittäin kova geopoliittinen paine, joka vaikuttaa taloustilanteeseen, ja sen lisäksi meillä on kasvupaine, josta kaikki eurooppalaiset valtiot tällä hetkellä kärsivät.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Olisin palannut edustaja Tiilikaisen alkuperäiseen kysymykseen eriarvoisuudesta. 350 000 ihmistä on työttömänä. Se on suurin tuloeroja ja eriarvoisuutta kasaava ja syrjäytymistä aiheuttava haaste tälle yhteiskunnalle, ja siinä ei ole mitään hokkuspokkustemppuja. Meidän pitää saada vienti vetämään, se nyt tökkii, ja se ei johdu pelkästään meidän kansallisista asioista, vaan siitä, mitä kansainvälisessä taloudessa tapahtuu. Meidän pitää saada investointeja tähän maahan, jotta syntyy työtä. Ja sitten me voimme valtiona luoda edellytyksiä, että yritykset kansainvälistyvät, kilpailukyky paranee.

Ja kun täällä Pekkarinen kysyi, ovatko työmarkkinajärjestöt kantaneet vastuuta: ovat — tekemällä pitkäaikaisen maltillisen kilpailukykyä parantavan sopimuksen, ja on lupa odottaa, että ne ensi viikolla jatkavat tätä vastuunkantamista isolla eläkeuudistuksella, johon sitten voidaan ottaa kantaa.

Yksi asia on ehkä unohtunut tässä työttömyyden keskustelussa, kaikki ei ole nyt hyvin, nimittäin puolet, vähän yli puolet meidän työttömistä on vaikeimmin työllistettäviä ihmisiä: pitkäaikaistyöttömiä, toistuvaistyöttömiä, (Puhemies koputtaa) järjestelmässä mukanaolevia. Ja tämä vaatii aivan erityisiä toimenpiteitä, jotta nämä ihmiset pääsevät työmarkkinoille. Työttömyyden kasvun tärkein syy (Puhemies koputtaa) on nyt työttömyyden pitkittyminen, ei se, kuinka paljon sinne tulee nyt uutta väkeä. Sitäkin tulee.

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, te kyselitte keinoja, millä työllisyyttä voitaisiin tässä ensi vuoden budjetissa parantaa. Kolme pointtia siihen. Ensinnäkin lupakäytäntöjen, normien purkamisella yrittäjäpalautteen, kansalaispalautteen mukaan voitaisiin saada talouden pyöriä pyörimään. Yksi esimerkki siellä: rakennusluvasta vapauttaminen koskien alle 25 neliön rakennusta tontilla. Se on Ruotsissa käynnistänyt paljon toimeliaisuutta. Toinen esimerkki: energiapolitiikan suunnan muuttaminen, turpeen verotuksen palauttaminen vuoden 2012 tasolle, korvaaminen vaikkapa kivihiilen verottamisella. Se käynnistää kotimaisia investointeja ja parantaa vaihtotasetta. Kolmas asia: taseen saaminen parempaan käyttöön siirtämällä omistusta kasvuyrityksiin ja työllistäviin yrityksiin.

Arvoisa pääministeri! Mitä toimia näillä kolmella alueella on nyt ensi vuoden budjetissa tarkoitus tehdä?

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Se, mihinkä me olemme pyrkineet sekä hallitusohjelmassa että sitten tässä uudessa budjetissa, on nimenomaan löytämään ne kasvun ja työllisyyden keinot. Kasvun puolella, kuten hyvin tiedätte, me sidoimme tonttirakentamisen raiteisiin, joka tarkoitti sitä, että saimme liikkeelle mahdollisimman paljon työtä, mahdollisimman nopeasti. (Välihuutoja keskustan ryhmästä)

Toinen huomio: lupakäytäntö. Olen itse asiassa kanssanne tästä samaa mieltä. Meidän lupakäytäntö tällä hetkellä on raskas, ja se on myös tarkastelun alla.

Energiapolitiikassa turpeen verotus: hyvin tiedätte, että tässä budjettiriihessä me emme sen kohdilta päätöksiä tehneet.

Taas taseen käyttö tarkemmin: edellisessä kehyspäätöksessä tasetta myytiin noin, eikö vain, 1,9 miljardin edestä, josta käytettiin kaksi kertaa 300 miljoonaa euroa erilaisiin kasvutoimenpiteisiin, jotka osittain liittyvät innovaatiotutkimukseen ja teknologiaan.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tiilikainen ja edustaja Pekkarinen ja heidän ryhmätoverinsa kiertävät tuolla maakunnissa ja sanovat lapsiperheille, että juuri teiltä leikataan, eikö se ole epäoikeudenmukaista, ja eläkeläisille sanovat, että juuri teiltä leikataan, eikö se ole epäoikeudenmukaista, ja opiskelijoille sanovat, juuri teiltä leikataan, eikö se ole epäoikeudenmukaista. Totuus on se, että kyllä, kaikilta leikataan, kun me emme voi jatkuvasti vain elää lastemme ja lastenlastemme piikkiin, meidän on pakko tätä velkaantumisvauhtia hidastaa. Mutta se, että kaikilta leikataan, kertoo siitä, että on pyritty kirkko laittamaan keskelle kylää ja tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti toimimaan.

Lapsilisistä, ministeri Rinne: Lapsilisiä päätettiin leikata. Nyt sitä osin kompensoidaan tämmöisellä monimutkaisella veroratkaisulla, joka on huonoa perhepolitiikkaa ja huonoa veropolitiikkaa. Sopisiko teille se, että täällä eduskunnassa mieluummin pienennetään tätä alkuperäistä lapsilisäleikkausta kuin mennään tähän monimutkaiseen veroratkaisuun? (Timo Soini: Sopiihan se!)

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että tehdään järkevämpiä ratkaisuja näissä asioissa. Tämä on, niin kuin todettiin, vaikea konstruktio, ja parempiakin vaihtoehtoja on, mutta sitten täytyy löytää kehyksistä tilaa.

Arvoisa puhemies! Pääministeri totesi, että Suomen talouden lasku lähti liikkeelle Lehman Brothersin romahduksesta. Olen myös kuullut teorian, että se lähti liikkeelle siitä, kun kokoomus tuli hallitukseen ja Kataisesta tuli valtiovarainministeri.

Mutta, arvoisa puhemies, silloin kun puhutaan vaikeista ajoista, niin sivistystä ja oikeudenmukaisuutta mitataan siinä, miten pidetään huolta kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä. Perussuomalaisia ja edustaja Soinia tuntuu ilahduttavan enemmän eurokriisi kuin nostattavan tunteita indeksileikkaukset eläkeläisille, työttömille, opiskelijoille, lapsilisäleikkaukset.

Arvoisa puhemies! Kysyn valtiovarainministeri Rinteeltä: sen jälkeen kun te olette leikanneet kaikkein heikoimmilta, eläkeläisiltä, työttömiltä, opiskelijoilta, lapsiperheiltä, voiko sellaista yhteiskuntaa teidän mielestänne sanoa sivistyneeksi ja oikeudenmukaiseksi?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Tässä on tullut varmaan useampaan kertaan näiden kuukausien aikana toisteltua sitä, että meidän ongelmamme johtuvat siitä, että globaalinen talouden painopiste, talouden kasvun painopiste, siirtyi Kiinan avautumisen myötä tuonne Aasiaan ja sen myötä Eurooppa on ollut hitaan talouskasvun aluetta. Näistä syistä ja sitten meidän omista rakenteellisista ongelmista johtuen ollaan tilanteessa, jossa meidän bruttokansantuote on laskenut, romahtanut vuonna 2009 liittyen myös finanssikriisiin, ja sen seurauksena me emme ole palanneet sille kasvunuralle. Tässä tilanteessa valtio ja kunnat velkaantuvat, ja tälle täytyy tehdä jotakin. Nyt ollaan velassa sadassa miljardissa tämän budjettiesityksen myötä, ja se lisävelkaantumisen taittaminen on merkittävää, ja se ei tapahdu millään muulla tavalla kuin menoja supistamalla ja tuloja lisäämällä verotuksen kautta, ja näin on tullut tehtyä. Minä en pidä niitä indeksileikkauksia hyvinä enkä oikeudenmukaisina, mutta ne kuuluvat tähän pakettiin. Ne on jouduttu ottamaan sinne mukaan.

Arvoisa puhemies! Työttömyyden vähentämiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi on tärkeää toimia siten, että työnteko olisi aina kannattavaa. Stubbin hallitusohjelmaan on linjattu se, että hallitus tulee vielä tällä kaudella parantamaan itsensä työllistävien ja pienyrittäjien asemaa kolmikantaisesti. Paraikaa käydään kolmikantaneuvotteluja, ja niissä keskeisesti esillä ovat nämä isot kysymykset niin kuin työurien pidentäminen. Mutta on tärkeää, että pienemmätkään isot asiat eivät unohdu, ja näihin asioihin kuuluu nimenomaan se, että parannetaan kaikkien työelämän väliinputoajien asemaa, parannetaan työttömyysturvaa ja eläketurvaa siten, että työn tekeminen on aina kannattavaa ja siihen uskaltaa aina ryhtyä.

Kysynkin työministeri Ihalaiselta: miten hallitus voi olla tässä tilanteessa aloitteellinen, jotta kolmikantaneuvottelut myös itsensä työllistävien ja pienyrittäjien aseman parantamisesta saadaan käynnistettyä?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Pääministeri Stubbin hallitusohjelmahan vahvisti sitä käsitystä, että itsensä työllistäjien ja pienyrittäjien sosiaaliturva-asemaa ja asemaa työmarkkinoilla tulee kehittää ja parantaa, ja tätä työtähän tässä on pitkään koetettu jo tehdä — ei vielä hyvällä menestyksellä, koska nämä ongelmat ovat aika suuria. Sosiaaliturvaan liittyvät asiat ovat STM:n vastuualueella, mutta me olemme kuitenkin yrittäneet määritellä työlainsäädäntöön, mikä on tämä palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa olevan itsensä työllistäjän asema, ja työlainsäädännön puolella me varmaan saamme siihen ratkaisuja.

Mutta järjestää sosiaali- ja eläketurva, jos takana ei ole työsuhdetta, on tosi monimutkainen asia, mutta tätäkin työtä on tarkoitus viedä eteenpäin. Tämän lisäksi tässä uudessa hallitusohjelmassa toistettiin se, että meidän pitäisi päästä pois tämmöisistä nollasopimuksista, alipalkkauksesta ja tavallaan tarjota myös osatyöntekijöille lisätyötunteja. Näitäkin asioita on koetettu hiertää kolmikantaisesti. Ei ole vielä kovin hyviin tuloksiin päästy työmarkkinajärjestöjen kanssa, mutta työtä jatketaan. Kysymys oli erittäin aiheellinen ja tarpeellinen, ja koetetaan ponnistella tässä asiassa.