11) Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna
1999
jatkuu:
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Viime perjantaina käytiin
varsin laaja ja ansiokas keskustelu eduskunnan oikeusasiamiehen
kertomuksesta toiminnastaan vuonna 1999. Korostan tässä yhteydessä,
että kansalaisten oikeusturvan kannalta on hyvin keskeistä,
että he voivat vapaamuotoisesti ja luottamuksella lähestyä asioissa,
joissa kokevat olevan aihetta, maan ylimpiä oikeudenkäytön
valvojia. Haluan korostaa juuri tätä kansalaisten
oikeutta. Samalla kuulin ilokseni, että myös halutaan
vastata ja sillä tavalla, että jokainen vastauksen
saaja tämän voi omalla tavallaan tajuta ja ymmärtää.
Pidän tätä periaatetta hyvin tarpeellisena.
Kansalaisten on voitava tuntea Suomi oikeusvaltiona. Toivon, että tätä tuntoa
hyvin herkällä omallatunnolla edelleen vaalitaan.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Viime perjantaina käytiin
todella hyvä keskustelu tästä. Siitä jäi
joitakin ajatuksia mieleen. Sen takia tämä puheenvuoro
näköjään tässä listalla vielä on.
Minusta eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia on kehittänyt
toimintaansa hyvään suuntaan. Niin kuin kuultiin
perjantaina, sinne on palkattu tämmöinen lakimies,
joka pyrkii, onko se seulomista, mutta valikoimaan kuitenkin valituksia
ja neuvomaan niissä, jotta niin sanotuilta turhilta valituksilta
vältyttäisiin, ja antamaan mahdollisimman hyvät
neuvot, jotta nämä valitukset ja kantelut olisivat
muodoltaan sillä tavalla hyvin, että niistä asia
selkenisi. Siinä mielessä pitää antaa
oikeusasiamiehelle kiitos siitä, että tämmöinen
edistysaskel on tapahtunut.
Sen lisäksi tietysti tällä toiminnalla
pyritään siihen, jotta nämä asiat
jouduttuisivat. Sen lisäksi minusta tässä pitäisi
kehittää sitä järjestelmää sillä tavalla,
koska siellä on asioita, jotka viipyvät vuosikausia.
Niin kuin totesin perjantaina, siellä on joitakin tällaisia
asioita; muun muassa yksi, jota olen paimentanut, on viipynyt jopa kaksi
vuotta. Minusta se on kyllä kohtuuttoman pitkä aika.
Ainakin siinä välitilanteessa pitäisi
jokin kirje lähettää ihmiselle, jotta
hän ei turhaan odottaisi vuosikausia ja pyrkisi soittamaan
tänne. Pitäisi antaa ainakin tiedot, missä aikataulussa
tämmöinen valitus valmistuu, ja antaa vastaus.
Matti Väistö /kesk:
Arvoisa puhemies! On totta, että oikeusturvan kannalta
käsittelyajoissa on päästy nyt eteenpäin.
Se on hyvä asia. Myös tuomioistuinkäsittelyaikojen
osalta on kiinnitetty huomiota niiden lyhentämistarpeeseen.
Tämäkin puoli mielestäni on oikeaan suuntaan
pääsääntöisesti edennyt.
On myös joitakin vaikeita kysymyksiä, joiden ratkaisu
vie edelleenkin kohtuuttoman kauan. Eräs kysymys, joka
kansalaisten oikeusturvan kannalta on nyt viime aikoina noussut
esille, on tutkinnan suorittaminen ja sen viipyminen. On tapauksia,
joissa heitetään tavallaan julkisuuden kautta
varjo ja syyllisyys, mutta sitten tutkinta-asiat vievät
kohtuuttoman kauan eikä päästä ratkaisemaan
tai ei päästä tavallaan etenemään
asioissa. Mielestäni tähänkin asiaan pitäisi
meidän valvontaviranomaistemme, oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin,
kiinnittää jatkossa huomiota, ettei tämän
tyyppisiä tilanteita, joita on julkisuudessa viime aikoina
myös esiintynyt, pääsisi syntymään.
Petri Salo /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Yksi ongelma, josta on hyvin vähän
keskusteltu tässä salissa oikeusasiamiehen kertomuksen
yhteydessä, ovat ilmeisen perusteettomat kantelut.
Arvoisa puhemies! Itsekin virkamiehenä olleena tiedän,
että monet virkamiehet ottavat perusteettomatkin kantelut
tosissaan. Se aiheuttaa monesti sen, että he riippuvat
löysässä hirressä jopa vuosikausia.
Samanaikaisesti tehdään ilmoitus oikeuskanslerille
ja oikeusasiamiehelle, samanaikaisesti pannaan tiedote lehteen,
ja kansalaiselle jää sellainen vaikutelma, että virkamies
on todella laiminlyönyt joitakin tehtäviään.
Tästä asiasta on perustuslakivaliokunnassa käyty
keskustelua, mutta kirjalliseen muotoon emme vielä ole
onnistuneet riittävästi saamaan tästä mainintaa.
Luulen, että perustuslakivaliokunnassa löytyy
ymmärrystä sille, että myöskin virkamiehen
oikeusturvasta täytyy tässä asiassa huolehtia.
Sitä erityisesti painotan.
Paula Kokkonen /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Lahtela puheenvuorossaan kiinnitti huomiota
siihen, että on jollakin nimikkeellä henkilö, joka
neuvoo kantelijoita. Hän kulkee nimikkeellä neuvontalakimies.
Huomaan, että oikeusasiamieskin on jo saapunut saliin ja
voi varmaan vastata näihin kysymyksiin.
Toteaisin ed. Väistölle, että asiat
ovat monta kertaa niin monimutkaisia, että niiden selvittely vaatii
huomattavan paljon aikaa. Pitää kuulla kaikkia
asianosaisia. Asianosaiset eivät aina ole paikalla. Mehän
havaitsimme tänään puhemiesneuvostossakin,
miten valiokunnissakin joskus viipyvät asiat siitä syystä,
että kaikki asianosaiset eivät valiokunnissakaan
aina ole paikalla. Sama pätee muuhunkin yhteiskuntaamme.
Mitä tulee virkamiesten oikeusturvaan, olen joutunut
tuon kysymyksen kanssa monesti painiskelemaan aikaisemminkin ja
havainnut sen, että meidän yhteiskuntamme ei ole
millään tavalla suojautunut riitelijöitä,
kverulantteja, vastaan, että virkamiehet ovat usein aika
aseettomia ja aika yksinkin näitten kysymysten kanssa.
Matti Väistö /kesk:
Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että asiat
voivat olla monimutkaisia ja niiden selvittely ja tutkinta vie aikaa,
mutta otettakoon jokin esimerkki, esimerkiksi Kiteen Palloa koskeva,
julkisuudessa arvostetussa lehdessä ollut väite
tai tieto tai uutinen. Kun miettii sen asian tutkinnan etenemistä,
jos se vie koko kesäkauden, tämän tyyppinen
tilanne on kohtuuton esimerkiksi pelaajia ajatellen. Toinen vastaavanlainen
asia meillä oli Veikkauksen toimitusjohtajan osalta. (Ed.
Kokkonen: Se meni nopeasti!) Siinäkin asiassa tavallaan
edettiin eri tietä. En tiedä, onko tämä sinällään
ongelma yhteiskunnassa tällä hetkellä vai
ei, mutta tämmöisiin asioihin ja ilmiöihin
on ehkä syytä kiinnittää huomiota
kansalaisten näkökulmasta ja siitä näkökulmasta,
että oikeudenmukaisuus ja oikeus toteutuisivat ja että ihmiset
eivät kohtuuttomasti joutuisi kärsimään
julkisuuden kautta vyörytetystä syyllistämisestä tai
asioista, jotka tutkinnassa vievät kohtuuttoman kauan.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Ihan yhteen asiaan vielä. Ed.
Petri Salo totesi aiheettomista kanteluista. Tämä on
sillä tavalla vaikea alue, jotta on vaikea sanoa, mikä on
aiheeton kantelu tai valitus. Kun nyt kuusi vuotta olen ollut eduskunnassa,
on ainakin yksi tapaus, joka vilahti puheissa perjantaipäivänäkin,
Oswald Laakso, joka on kotoisin Jyväskylästä ja
on tällä hetkellä jo manan majoilla.
Ilmeisesti hänen tapaustaan pidettiin kaikissa oikeusasteissa
aiheettomana, koska asiassa ei edetty. Se varmasti johtui siitä,
että hän ilmeisesti oli valittanut jokaiseen oikeusasteeseen
monta kertaa. Sen takia asia ei nytkähtänyt eteenpäin.
Sitten olisi tavallaan päästy tiedon lähteille,
mutta hänen aikansa koitti tässä elämässä.
Se vaara ja ongelma näissä asioissa ilmeisesti on
olemassa, millä tavalla virkamies pystyy luokittelemaan,
mikä on aiheetonta. Tehdäänkö sillä tavalla,
että jos kaveri on valittanut kolme neljä kertaa
jo muista asioista, katsotaanko hänet ammattivalittajaksi
vai meneekö se asiapohjalta. Saattaa olla, että kaveri
sillä kertaa niin sanotusti ei valitakaan aiheettomasti,
vaan on ihan aihetta ja syytä tutkia tarkkaan. Tämä on
varmasti se ongelmatiikka, jota ei tulla ihan hetkessä laukaisemaan.
Petri Salo /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Esa Lahtelalle tarkoitan kertoa
sitä, että mielestäni on vaikea käyttää sanoja
"aiheeton kantelu". Sellainen on jotenkin vastakohta aiheelliselle kantelulle.
Mutta kun käytän sanontaa "ilmeisen perusteeton
kantelu", tarkoitan sitä, että silloin virkamies
on toiminut kaikkien lakipykälien ja ohjeiden mukaisesti,
mutta siitä huolimatta perustelussa ei ole minkäänlaista
viitettäkään siihen, että hän
ei olisi toiminut virkavastuunsa mukaisesti. Tämä on
se asia, jossa moni roikkuu siitä huolimatta, että nähdään
heti valituksesta tai kantelusta, että tämä ei
kanna minnekään. Siitä huolimatta julkisuuden
kautta saadaan synnytettyä sellainen aihepiiri, aivan kuin
virkamies olisi syyllistynyt johonkin.
Ed. Väistölle sanoisin Kiteen Pallon tilanteesta,
että siinähän ei kysymys ole kantelusta
vaan rikosilmoituksesta ja poliisitutkinnasta, joka ei aivan tietenkään
liity tähän asiaan sillä tavalla. Ainoastaan
siinä tapauksessa, mikäli poliisi on tutkinut
asiaa kohtuuttoman pitkään ja katsotaan, että se
ei ole menetellyt riittävän ripeästi, siitä voidaan
taas kannella eteenpäin ja se tulee tavallaan tähän
kertomukseen.
Ed. Korteniemi merkitään
läsnä olevaksi.
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa puhemies! Oikeusasiamiehen kertomuksessa tulee hyvin
esille turvapaikkapolitiikan kohdalla ihmisoikeusnäkökulman
tärkeys. Oikeusasiamies Lehtimaja on todennut, että Suomessa
ulkomaalaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeusasema on lailla hyvin turvattu
ja että on vain huolehdittava siitä, että myös
lakia soveltavat virkamiehet toimivat lain mukaan ja sen hengessä.
Näin varmasti on.
Mielestäni viimeinen toteamus on erittäin
tärkeä, koska joitakin tapauksia on tullut esille,
kun on tilanne, jossa turvapaikanhakija saa palautuksen eikä voikaan
jäädä tänne, miten tapahtuu
hakijan palautus kotimaahan ja millä tavalla häntä kohdellaan.
On tullut esille, että siinä yhteydessä se
tapahtuu niin, että mitään selvityksiä ei
saa, ei puhelinsoittoakaan ystävälle, että nyt
lähden, tai muuta. Kysymys on nimenomaan siitä tavasta, miten
henkilöä kohdellaan, kun hänelle mennään
kertomaan päätös ja saman tien viedään
rajalle.
Toivoisin tähän lisäselvitystä,
mitkä mahdollisesti ovat ne toimenpiteet, millä voidaan
varmistaa, että ihmisarvonäkökulma toteutuisi
palautuksessa.
Ed. Puisto merkitään
läsnä olevaksi.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Tuosta, mihin ed. Rauhala viittasi,
voisi hiukan jatkaa ja ottaa oikeusasiamiesinstituution tämän
päivän tilanteen esiin sikäli, että apulaisoikeusasiamieshän
on kiinnittänyt huomiota siihen, miten Venäjän
puolelta laittomasti rajan ylittäneen aseistautuneen sotilaan
kiinnioton yhteydessä on informoitu paikallista väestöä Luumäellä.
Onko annettu tietoa vaaratilanteesta ja onko toimittu oikein. Mielestäni
on erittäin hyvä, että oikeusasiamiesinstituutio
toimii oma-aloitteisesti ja on lähtenyt tässäkin
tapauksessa oma-aloitteisesti asiaa selvittämään,
eikä aina niin, että kysymys liittyy kanteluun
tai johonkin muuhun vastaavaan yhteydenottoon. Näin ollen se
vahvistaa tätä instituutiota ja myöskin
eduskuntaa omalla tavallaan.
Eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimaja
Arvoisa rouva puhemies! Keskustelussa tuotiin esiin toisaalta
aiheettomat ja toisaalta ilmeisen perusteettomat kantelut. Nämä ovat
todella vaikeita kysymyksiä, milloin kantelu voidaan luokitella
mihinkin ryhmään.
Toteaisin ihan lyhyesti, että vaikka kantelun tutkinnassa
päädyttäisiin siihen, että mitään
lainvastaisuutta ei ole tapahtunut, eli että kaikki on mennyt
lain mukaan, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kantelu
olisi ollut aiheeton tai tarpeeton myöskään
kantelijan itsensä näkökulmasta. Usein
on kantelijalle tärkeä viesti jo se, että laillisuusvalvoja
katsoo, että kaikki on mennyt asianmukaisesti, ja hyvin
moni kantelija on nimenomaan tähän asiaan halunnutkin
saada varmistuksen.
Tietysti minkä tahansa kantelun vireilläolo, varsinkin
jos se pitkittyy, on ongelma kantelun kohteen näkökulmasta.
Häneen kohdistuvat epäilyt pysyvät vireillä ja
saattavat julkisuuden kautta aiheuttaa kohtuutonta haittaa. Tästä syystä olemme
pyrkineet nimenomaan siihen, että jos kantelu on ilmeisen
perusteeton ja näyttää sellaiselta jo
ensi näkemältä, se pyritään
ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti, jotta ei syntyisi näitä haittoja,
joihin ed. P. Salo viittasi puheenvuorossaan.
Ed. Rauhala toi puolestaan esille turvapaikanhakijan palautuskysymyksen
eli millä voidaan varmistaa, että ihmisoikeusnäkökulma
turvataan myöskin palautustilanteessa, käännyttämisen
tai karkottamisen yhteydessä. Tämä on
asia, johon oikeusasiamies on useissa päätöksissään
joutunut kiinnittämään huomiota. Viranomaiset
haluavat toimia nopeasti ja tehokkaasti, kun täytäntöön
pantavana on lainvoimainen karkotus- tai käännytyspäätös,
mutta tätä tehokkuutta ei saisi sillä tavalla
ylimitoittaa, että asian inhimillinen puoli unohtuu. Palautettavalle
henkilölle ja hänen perheenjäsenilleen
on varattava mahdollisuus hoitaa välttämättömät
asiansa ennen lähtöä. Tämä täytyy
ottaa huomioon, ja tästä on usein viranomaisia
muistutettu.
Myös se on tärkeä seikka, että meillä on
perustuslaissa palautuskielto eli ketään ulkomaalaista ei
saa palauttaa tai karkottaa, jos hän tämän vuoksi
joutuisi vainon kohteeksi Suomen rajojen ulkopuolella. Palautuskielto
ei koske pelkästään sitä viranomaista,
joka tekee esimerkiksi karkotuspäätöksen,
vaan vastuu on viime kädessä sillä poliisimiehellä,
joka saattaa karkotettavan lentokentälle. Eli jos hänen
tietoonsa tulee jotakin uutta ja yllättävää siinä asiassa
ennen kuin palautuspäätös pannaan täytäntöön,
myös tämä on saattavan poliisimiehen
otettava huomioon. Hän on osaltaan vastuussa siitä,
että perustuslain mukaista palautuskieltoa ei rikota. Nämä ovat
vaikeita tilanteita, ja näistä aina silloin tällöin
tulee kanteluita ja varmasti tulee vastedeskin.
Arvoisa puhemies! Nämä vastaukset tässä vaiheessa.
Keskustelu päättyy.