Pentti Kettunen /ps(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Kelan valtuutetut ovat säädösten mukaisesti antaneet toimintakertomuksensa vuoden 2011 toiminnasta eduskunnalle. Tämän lähetekeskustelun jälkeen toimintakertomus lähtee siis sosiaali- ja terveysvaliokuntaan tarkempaa tarkastelua varten ja valiokunta antaa eduskunnan täysistunnolle oman kantansa mietinnön muodossa sitten aikanaan.

Vuoden 2011 eduskuntavaalien seurauksena myös Kelan valtuusto uusiutui. Kelan valtuustossa tapahtui sekä henkilömuutoksia että muutoksia poliittisissa voimasuhteissa. Kelan valtuutettujen työnkuvaan nämä muutokset eivät juurikaan ole vaikuttaneet. Tämä uudistunut Kelan valtuusto on mielestäni toiminut erinomaisella tavalla — siitä kiitos kaikille valtuutetuille sekä tietenkin myös valmistelukoneistolle!

Kansaneläkelaitoksen käsien kautta liikkuvat vuosittain mittavat rahavirrat. Kelan hoitaman sosiaaliturvan etuusmenot olivat 12,47 miljardia euroa vuonna 2011. Siis Kansaneläkelaitos on omalla sektorillaan tärkein eduskunnan alainen toimija maassamme.

Vaikka mielestäni Kelan toiminta on sekä tehokasta että muutenkin hyvää, on siinäkin aina parantamisen varaa. Varmaankin kaikille kansanedustajille tulee ainakin joskus kitkerääkin palautetta. Se on aivan luonnollista, sillä näitäkin asioita hoitavat ihmiset. Tämäkin Kelan valtuusto pyrkii puuttumaan epäkohtiin ja saamaan niihin korjauksia.

Toivon sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä rohkeaa otetta ja sitä, että valiokunta käsittelee osaltaan myös selkeitä ongelmakohtia, jos niitä havaitsee.

Eräs asia, johon toivoisin valiokunnan ottavan kantaa, on paljon puhuttu omaishoidon tuen maksatuksen muuttaminen Kelalle. Kelan johdolta saamani ilmoituksen mukaisesti Kelalla on siihen olemassa valmius kohtuullisen valmisteluajan kuluessa, jos vain poliittiset päätöksentekijät niin haluavat.

Arvoisa puhemies! Toivotan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle menestyksekästä Kansaneläkelaitoksen vuosikertomuksen 2011 käsittelyä ja hyvää palautetta sieltä sitten takaisin tänne täysistunnolle.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kannatan lämpimästi edustaja Kettusen ajatusta siitä, että omaishoidon tuen maksatuksen tulisi siirtyä Kelalle, ja kun tiedämme kaikki, mitä mieltä asiasta vastaava ministeri on esimerkiksi ennen eduskuntavaaleja ollut, niin asian varmasti pitää edetä. Toivon, että hallitukselta tulee esitys tästä asiasta.

Mutta kun kuuntelin edustaja Kettusen haastattelua, hän totesi Ylen haastattelussa olevansa suoraselkäinen mies, ei siedä välistävetoa eikä korruptiota. Kysynkin, miten edustaja Kettunen Kelan puheenjohtajana suhtautuu taksimatkojen suorakorvaushankkeeseen. Kuulimme toki asiantuntijoita tästä asiasta, mutta sen jälkeen markkinaoikeus on todennut, että tämä kyytitilausjärjestelmä olisi tullut kilpailuttaa. Ei voi olla niin, että se annetaan taksiyrittäjien käsiin, jotka saavat rajattomasti vaatia siitä palvelumaksuja, eikä voi olla niin, että taksiyrityksille tulee jopa 10 000—15 000 euron liittymismaksut, kun otetaan huomioon osakkeet ja ne laitteet, mitä tähän suorakorvausjärjestelmään siirtyminen maksaa. Eikä voi olla niin, että se henkilö, jolla on tuttu, turvallinen taksi, joka vie henkilön perille asti sinne keskussairaalan vastaanoton ohitse toimenpidehuoneen ovelle asti, tätä tuttua taksiyrittäjää ei saisi käyttää. On pelko siitä, että maaseudun taksiliikenne loppuu paikoin kokonaan tai käy erittäin vaikeaksi, kun tämä matkojen yhdistely ei toimi oikeudenmukaisesti. Toivoisin, että myös ministeri voisi vastata tähän kysymykseen, olisiko ministerin syytä tähän Kelan lisäksi vähän puuttua.

Markku  Mäntymaa /kok:

Arvoisa puhemies! Kelan uutena valtuutettuna minä olen päässyt lähemmin tutustumaan erityisiin ongelmakohtiin, joista tulee melko usein myös kansalaispalautetta. Samansuuntaista tietoa tulee myös Kelan tutkimusosastolta. Esimerkkinä tutkimustuloksista: Nuoren kuntoutusraha lykkää mutta ei kuitenkaan vähennä nuoren ihmisen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Yli puolella näistä vajaakuntoisista nuorista, jotka olivat saaneet kuntoutusrahaa, oli myös toimeentuloon liittyviä ongelmia. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä kansalaisista suuri osa oli ollut ennestään työttömänä keskimäärin kaksi vuotta. Mielenterveyssyiden osuus oli sitä suurempi, mitä kauemmin työttömyys oli kestänyt ennen eläkkeelle siirtymistä. Tämän lisäksi Kelan tutkimusosasto on havainnut, että masentuneiden kuntoutus on käynnistettävä mahdollisimman varhain, jotta kansalainen pysyy työelämässä mukana.

Arvoisa puhemies! Kelan valtuutettujen toimintakertomuksen 2011 mukaan Kelan yhtenä tulevaisuuden linjana on ottaa asiakas entistä tiiviimmin mukaan palvelujen kehittämiseen ja helpottaa etuuksien hakemista. Prosessien ja sähköisen palveluverkon kehittäminen ovat avainasemassa tulevaisuuden kannalta. Tarvitsemme lisää mahdollisimman vaivattomia käytännön polkuja, joilla nuoria ihmisiä saadaan sidottua mukaan ja takaisin työelämään. Eduskunnan nuorille lupaama yhteiskuntatakuu on hyvä osa ongelman ratkaisua. Oppisopimuskoulutuksen merkitystä ei tule unohtaa, kun puhutaan nuoren sitoutumisesta työelämään. Entisellä urallani olen kohdannut paljon sellaisia nuoria, jotka menestyvät käytännön hommissa, joissa lukeminen jätetään vähemmälle. Lukeminen ei kiinnosta.

Arvoisa herra puhemies! Haluan kiinnittää huomion kaikkein ongelmallisempaan ryhmään eli yhteiskunnan ulkopuolelle unohtuneisiin nuoriin pitkäaikaistyöttömiin. Näihin vaikeasti syrjäytyneisiin nuoriin ihmisiin on purrut hyvin etsivä nuorisotyö. Etsivässä nuorisotyössä etsiydytään ja mennään nuoren luo ja tarjotaan palveluja ja aikuiskontakteja ja annetaan apua ja vastataan nuoren ihmisen mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Tällainen varhaisen puuttumisen malli ja aito aikuiskontakti saattavat pelastaa nuoren ihmisen tulevaisuuden. Yksikin työelämään palaava nuori ihminen on jo pelkästään kansantaloudellisesti merkittävä plusmerkki, sosiaalisista vaikutuksista puhumattakaan — näin myös Kelan palvelujen ulkopuolella.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Mäntymaa viittasi puheessaan siihen, kuinka Kelan palveluita pitäisi kehittää niin, että asiakas otetaan mukaan entistä enemmän palveluitten kehittämiseen, mutta haluaisin kysyä Kelan valtuutetuilta ja niiltä, jotka asiassa ovat tiiviimmin mukana — kun on tullut paljon kentältä, varsinkin vanhusväestöltä, palautetta siitä, että tämä taksikyytien uusi järjestelmä on johtanut siihen, että palvelut ovat heikentyneet tavattomasti ja taksiajojen saanti on siirtynyt isompien paikkakuntien taksiyrittäjille ja maaseutualueitten palvelut ovat heikentyneet entisestään — kuinka paljon Kelan valtuutetut ovat tässä asiassa mukana, kuinka paljon siitä teidän keskuudessanne on keskusteltu, ja onko tullut parannusehdotuksia tähän uuteen sisäänajettuun järjestelmään.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tähän toimintakertomukseen liittyen haluan antaa Kansaneläkelaitokselle kiitoksia takuueläkkeen toimeenpanon toteuttamisesta. Kuten muistatte, takuueläkehän tuli voimaan 1.3.2011, ja moni kantoi huolta, saavuttaako se tieto kaikki ne, jotka ovat oikeutettuja takuueläkkeen piiriin. Tämä raportti, mikä meillä on tässä käsissä ja käsittelyssä, kertoo myös, että kyllä on saavuttanut ja Kela on tehnyt ihan jopa niin sanotusti käsityönä ja puhelimitse apuja antanut sitten, että ketkä ovat halunneet, niin ovat sen piiriin päässeet.

Toinen asia, johonka haluan kiinnittää huomiota tässä lähetekeskustelussa, liittyy tähän Kelan palveluverkkokysymykseen. Te tiedätte kaikki, että vähän joka suunnalla on aina halukkuutta pienentää ja harventaa palveluverkkoa, ja yksi kysymys on nämä toimipisteet. Haluan todeta sen, että itse ja keskustassa laajemminkin katsotaan, että Kelan toimipisteverkkoa ei ole kyllä syytä ruveta kovastikaan pienentämään. Kaikilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta eikä toimintakykyä asioida netissä, eli toimipisteverkko pitää säilyttää lähestulkoon nykyisellään.

Sitten kysymys, joka nousi tässä jo edelläkin esille, liittyy tähän omaishoitoon. Tässä toimintakertomuksessa täällä lopussa on hyvä katsaus siitä, mitä Kelan tutkimusosasto on tehnyt, minkälaisia tutkimuksia sieltä on tehty, ja siellä on muun muassa tehty tutkimus "Valinnanvapautta ja vaihtoehtojen kustannuksia. Miten omaishoito vaikuttaa vanhuusiän hoidon kustannuksiin?", ja tähän varmaan kannattaa myös tässä salissa perehtyä kaikkienkin aika tarkasti, kun puhutaan omaishoidon kehittämisestä ja siitä, milloin vihdoin omaishoito siirrettäisiin Kansaneläkelaitoksen vastattavaksi.

Itse katson niin, että tämä asia on ollut esillä vuodesta toiseen, melkeinpä vaalikaudesta toiseen, sitä on jollakin tavalla aina selvitetty, ja aina ennen vaaleja siihen ovat myönteisesti kaikki puolueet kokoomusta lukuun ottamatta suhtautuneet. Kun viime vaalien alla tv-keskustelussa, jossa olivat kaikkien eduskuntapuolueitten puheenjohtajat, kysyttiin, ketkä kannattavat Kansaneläkelaitokselle siirrettäväksi omaishoidon tukea, niin kaikkien muiden käsi nousi paitsi kokoomuksen Jyrki Kataisen. Itse katson niin, että kun nyt on laajapohjainen hallitus, niin nyt vihdoin pitäisi tehdä tässä vanhuspalvelulain kanssa rinnan tämä siirto omaishoidon tuen osalta. Perustelen sitä sillä tavalla, että niin kuin te hyvin tiedätte, tällä hetkellä 36 000 omaishoitajaa saa omasta kotikunnastaan määrärahoista riippuen omaishoidon tukea ja kaiken kaikkiaan omais-hoitajia on yli 300 000 tässä maassa ja nythän on niin, että omaishoitajat eivät ole keskenään tasavertaisessa asemassa juuri sen takia, että kun omaishoidon tukipalkkio on määrärahasidonnainen ja jokainen kunta voi itse sen päättää, että maksaako vai ei. Jos se siirrettäisiin Kelalle, se edellyttää tietysti sitä, että meillä valtakunnassa on yhtenäiset kriteerit, joiden mukaan omaishoitaja voi saada sitä tukipalkkiota ja myös sitten niitä palveluita sieltä omasta kotikunnastaan. Mutta tämä on asia, johon toivon, että nyt myös tuolla sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, kun tätä kertomusta käsitellään, erityistä huomiota kiinnitetään.

Haluan ottaa esille myös toimeentulotuen normitetun osuuden siirtämisen Kelalle. Siitä oli jo 1990-luvulla erittäin laajamittainen kokeilu, monta kymmentä kuntaa oli siinä kokeilussa mukana, ja kokeilu oli onnistunut, mutta silti sitä ei saatu koskaan siirrettyä Kansaneläkelaitokselle. Nyt tulen siihen kohtaan, että kun ajatellaan kuntia, missä tilanteessa ne sosiaalitoimen puolella ovat erinäköisten tehtävien osalta, ei vähiten lastensuojelun resurssien osalta, niin olisi järkevää, että kun kuntien ja valtion tehtävienjakoa käydään jatkuvasti läpi, niin nyt vihdoin pystyttäisiin tällä vaalikaudella päättämään siitä, että omaishoidon tuki ja myös tämä toimeentulotuen normitettu osuus siirrettäisiin sinne Kelan vastattavaksi, ja sitä kautta kunnissa sosiaalipuolella pystyttäisiin enemmän resursoimaan muun muassa lastensuojelua.

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä oli erittäin hyviä puheenvuoroja. Tämä omaishoidon tuen maksaminen Kelaan siirrettäväksi on tosiaan ollut vuosikausia keskustelussa, ja toivoisinkin, että asiasta käytäisiin asiallista ja hyvää ja rakentavaa keskustelua ajatellen nyt vaikka tuota vanhuslakiasiaa, niin että puhutaan oikeasti, onko tämä mahdollista ja selvitetään ja tehdään kaikki mahdolliset selvitystyöt, että kuinka tämä olisi mahdollista, koska olemmehan nyt jo kuulleet kunnista viestejä ja pelkoa siitä, että jos näin kävisi, niin millä tavalla kunnat mahdollisesti voisivat sitten käyttää tavallaan väärin tätä mahdollisuutta, eli kuinka paljon tulisi tukia vai tulisiko.

Toinen on tämä ikääntyneiden ihmisten huomioiminen, jonka edustaja Vehviläinenkin otti tässä esille. Kun asiointi siirtyy entistä enemmän sinne nettiin, niin tulisi huolehtia hyvin myös Kelan puolelta se — ja kehittää määrätietoisesti sitä toimintaa — että entistä enemmän nämä ikääntyvät ihmiset ja ikääntyvä väestö pysyisi tässä kehityksessä mukana ja voisi sitten myös käyttää näitä palveluja.

Asiakkaiden näkökulmastahan Kela tunnetaan toimivana laitoksena, ja tuoreen asiakaskyselyn mukaan 98 prosenttia vastaajista piti toimintaa hyvänä ja antoi palvelusta positiivista palautetta, mutta tosiaan tämä ikääntyvien ihmisten huomioiminen on hyvin tärkeää.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Omaishoitajat tekevät tosiaan mittaamattoman arvokasta ja myös raskasta työtä, ja hallitushan ensi vuoden budjettiesityksessään budjettiriihen päätöksellä osoittaa 10 miljoonaa euroa lisää varoja juuri omaishoidon tukeen.

Edustaja Vehviläinen vaati puheenvuorossaan myös sitä, että tämä toimeentulotuki tulisi siirtää maksettavaksi Kansaneläkelaitoksesta. Minä en kannata sitä, en myöskään tämän perusosan maksamista Kansaneläkelaitoksesta. Se tarkoittaisi sitä, että toimeentulotuki ja kuntien tekemä sosiaalityö erotettaisiin toisistaan, kun nykyinen tilanne on sillä tavoin järkevä, että tämä perhe, joka toimeentulotukea kunnassa hakee, usein tarvitsee muutakin apua ja tukea kuin pelkästään rahaa. Jos se olisi Kelalle siirretty, niin se olisi sellainen automaatti, joka rahana tulisi, mutta näitä muita ongelmia ei selvitettäisi.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se normitettu osa kyllä maksetaan kutakuinkin automaattisesti, mutta sinänsä edustaja Zyskowicz on ihan oikeassa siinä, että etuuksien maksamista ja tätä sosiaalityötä ei saa erottaa toisistaan.

Mutta sitten omaishoidon tuen siirto Kelalle: Minä oletan, että tässä salissa edelleenkin enemmistö sitä kannattaa. Hallitusohjelmaan on kuitenkin kirjattu, kun sinne ei ole kirjattu sitä siirtoa, niin sinne on kirjattu se, että tehdään yhtenäiset normit kunnille, jolla kyllä päästään samaan lopputulemaan ja säästetään noin 40 miljoonaa rahaa, koska se siirto maksaa kuitenkin. Minä uskon, että tähän asiaan on ratkaisu löydettävissä.

Kun edustaja Kettunen viittasi siihen, että me saamme soittoja ihmisiltä, ihmisiltä, jotka ovat tyytymättömiä Kelasta saamaansa kohteluun, niin useimmiten kuitenkin syyllisiä me olemme itse, koska Kelan virkailijat toteuttavat niitä lakeja, jotka me olemme täällä säätäneet, ja useimmiten se ongelma on nimenomaan niissä laeissa eikä niitten toteuttajissa.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Zyskowiczille: kyllä se vain niin on, että se normitettu osuushan on valtion rahaa, se, mitä ne henkilöt saavat. Jos muistelen sitä laajaa kokeilua, niin se ei tuonut kyllä uusia tuensaajia sinne sosiaalitoimeen ollenkaan. Ja minun mielestäni se, että jos siellä on liian vähän henkilöstöä, niin olisi järkevää, että heidän työpanostaan käytettäisiin vaikka sitten sinne lastensuojelutyöhön enemmän.

No, mitä sitten edustaja Virtanen sanoi tästä omaishoidon tuen siirrosta, niin ei se nyt vain ole sama asia, että tehdään kriteerit kunnille, yhtenäiset kriteerit kunnille — ja sitten kunnat hoitakaa. Kun omaishoidon tuki on tällä hetkellä niin, että jokainen kunta voi päättää, haluaako se maksaa yhtäkään euroa omaishoidon tukea kellekään vai eikö halua. Muistelenpa viime keväältäkin, että Vantaan kaupungissa kävi niin, että siellä loppuivat kesken tämän vuoden rahat omaishoidon tukeen, ja niitä uusia sopimuksia ei edes kesken vuoden tehdä. Joten totta kai se olisi järkevää, että meillä olisi tämä koko maassa yhtenäisellä tavalla tehtynä.

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toimeentulotuen siirrosta Kelaan on keskusteltu jo pitkään ja tosissaan kokeiluakin on ollut. Järkevää varmasti sitä on edelleenkin selvittää. Vaaran paikkoja siinä toki on. Pelkonahan on se, että kunnat siirtäisivät pois ne resurssit, jotka nykyisellään sosiaalityössä on. Mutta ihan perusmaksatustoimintaa hoitavat tälläkin hetkellä kunnissa pääasiassa toimistosihteerit, ja tämä työ on sellaista työtä, jota Kelakin jatkossa voisi tehdä.

Haluaisin tästä toimintakertomuksesta nostaa esiin yhden asian, jonka Kelan valtuutetut kokouksessaan nostivat esille, nimittäin työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisutoiminnan. Tärkeää on huomata, että hylkäävien päätösten määrä on 2000-luvulla ollut korkea, jopa niin, että parin viime vuoden aikana se on kivunnut yli 30 prosentin. Toivonkin, että sosiaali- ja terveysvaliokunta omassa mietinnössään huomioi tämän asian.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On puolue, joka on kenttäkierroksellaan ilmoittanut, että se kuuntelee ihmisiä. Olisi hyvä myös kuunnella, mitä puhutaan. Toimeentulotuen normiosa on toimeentulotuen elementti, jossa ei ole harkinnanvaraisuutta, ja aivan niin kuin äsken täällä salissa sanottiin, käytännössä toimistosihteerit tekevät sen työn, joka voitaisiin aivan hyvin siirtää Kelalle tilanteessa, jossa sosiaalityö vaatii ja odottaa lisää rahaa.

Toinen asia, edustaja Virtanen, hallitusohjelman kirjaus siitä, että omaishoidon tuen kriteerit yhtenäistetään niin sanotusti kuntapohjaisena, on kyllä pään työntämistä pensaaseen tilanteessa, jossa se yhtenäistäminen tulee vaatimaan lisää euroja. Te sanoitte täällä, että saadaan 40 miljoonan euron säästöt siitä, että tämä tehdään kuntapohjaisena. Voisi sanoa, että höpö höpö. Jos halutaan yhtenäiset kriteerit koko maahan, Kela on se paras toimeenpanija. Keskusta haluaa ja vaatii sitä mitä pikimmiten. (Antti Lindtman: Mitä keskusta sitten tekee?)

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Edustaja Vehviläiselle ja edustaja Rehulalle on tietysti todettava, että kun tämä kirjaus hallitusohjelmaan tehtiin siinä tilanteessa, jossa Kelan siirtoa sinne ei voitu tehdä, kun yksimielisyyttä ei löytynyt, niin kyllä se myöskin tarkoittaa sitä, että ne kriteerit kirjoitetaan sillä tavalla, että niillä turvataan muun muassa se, että maksatus ei kunnan budjettiinsa laittamien määrärahojen loppuessa lopu. Se on aivan selvää. Sellaisten kriteereitten tekeminen, joilla ei ole mitään käytännön merkitystä, ehkä jollekin hallituspuolueelle jossain menneisyydessä on voinut kelvatakin, mutta ainakaan meille se ei kelpaa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pidän hyvin tärkeänä sitä, että toimeentulotuki ja perheiden parissa tehtävä sosiaalityö kulkevat käsi kädessä. Usein niillä perheillä, niillä ihmisillä, jotka toimeentulotukea tarvitsevat, on siinä perheessä muitakin ongelmia kuin vain se rahojen vähyys. Kun täällä puhuttiin lastensuojelusta, niin valitettavasti usein nämä samat perheet ovat myös esimerkiksi lastensuojelun asiakkaina. En kannata sitä, että toimeentulotuen normiosa irrotetaan kunnissa tehtävästä sosiaalityöstä ja että se jollain erillisellä automaatiolla sitten saataisiin Kelalta. Minun mielestäni on oikein, että osana tätä kuntien sosiaalityötä, jossa on monia ulottuvuuksia, myös lastensuojelu-ulottuvuus, on myös tämä toimeentulotuki, enkä usko, että kunnissa itsenäisesti päätöksiä toimeentulotuen normiosan maksamisesta tekevät toimistosihteerit.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Salonen puuttui erittäin tärkeään asiaan. Nimittäin työkyvyttömyyseläke- ja sairauspäivärahahakemusten hylkääminen on selvästi johtamassa tilanteeseen, jossa hakija putoaa kaikkien tukiverkkojen ulkopuolelle mustaan aukkoon. Kansa puhuu oikeutetusti siitä, mikä ero on valelääkärillä ja Kelan lääkärillä; valelääkäri on tavannut potilaan. Tämä on vakava kysymys, vakuutuslääkäreiden ja hoitavien lääkäreiden väliset tulkintaerot. Kelan valtuutetuissa olemme tämän ottaneet erityisesti esille, ja Kelan valtuutettujen sosialidemokraatit ovat edellyttäneet tässä myös jatkotoimenpiteitä, ja asiassa on myös ministeriön puolella edettävä. Oikeuskansleri on pyynnöstäni myös selvitellyt asiaa ja raportoinut tästä elokuun lopussa, jolloin on todennut, että hän ottaa omana aloitteenaan Oikeuskanslerinviraston seurantaan tämän asian. Myös apulaisoikeuskansleri seuraa jatkuvasti sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan käsittelyaikoja. On todella vakava asia, että meillä vaarannetaan perusoikeutena turvattu perustoimeentulo ihmisille tässä meidän järjestelmässä. Kelan valtuutettujen ja eduskunnan on tässä asiassa otettava suurempi vastuu ja paremmin tämä asia käsiin.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hämmästyttää edustaja Virtasen puhetta kuunnellessa, miten kokoomus nyt vie vasemmistoliittoa. Nimenomaan nyt tässä tilanteessa on turvattava kansalaisten yhdenvertaisuus ja että se tapahtuu. Yksi askel siihen olisi, että nämä etuisuudet siirrettäisiin Kelan maksettavaksi. Se lisäisi yhdenvertaisuutta. Nimenomaan tässä tilanteessa, kun kuntauudistuksista puhutaan, tarvittaisiin uudentyyppistä ajattelua. Kuntien sosiaalitoimen asiantuntemus ja resurssit pitäisi saada juuri tähän ohjaavaan, ennakoivaan toimintaan eikä vain maksuautomaattina toimimiseen, maksulähetteiden kirjoittamiseen. Tämä olisi uutta ajattelua, mikä kannattaisi kuntauudistuskeskustelussakin huomioida.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan ensin haluaisin sanoa, että edustaja Zyskowicz oli täysin oikeassa siinä, että niillä ihmisillä, jotka saavat ylipäätään sosiaalitukia, on aika monesti hyvin paljon erilaisia ongelmia kotonaan, joihinka tarvitaan sosiaalitoimen apua. — Tässä kohdassa haluaisin muistuttaa arvoisia edustajia siitä, että tällä hetkellä 40 prosenttia sosiaalityöntekijöistä on epäpäteviä. Me kannamme siitä hedelmää lukemalla perheväkivalta-, lapsiväkivalta- ja lastensuojeluasioista jatkuvasti iltapäivälehdistä. Tähän asiaan olisi syytä puuttua. Tämä oli sivujuonne tässä.

Sitten tähän omaishoitaja-asiaan. Oletteko miettineet sitä, että jos ne 260 000 omaishoitajaa, joille ei tällä hetkellä makseta yhtään mitään, lopettaisivat työnsä, eivät olisi ilmaisia omaishoitajia, niin nämä vanhukset ja vammaiset olisi joka tapauksessa hoidettava? Siihen, kuulkaas, kaatuisi monen kunnan talous. Eli kyllä tämä asia on saatava Kelan hoidettavaksi sen takia, että olisi jonkinlainen tasavertaisuus olemassa.