Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat täällä salissa! Kelan valtuutettujen toimintakertomuksesta vuodesta 2013 muutamia tilastoja.

Kelan hoitamat etuusmenot olivat yhteensä 13,5 miljardia euroa — kasvua runsaat 3 prosenttia. Eniten etuuksista kasvoivat työttömyysturvaetuudet maamme huonon työllisyyden takia. Sosiaaliturvan suurimmat haasteet liittyvätkin talous- ja työllisyyskehitykseen, mikä maamme osalta ei näytä tällä hetkellä kovinkaan hyvältä.

Arvoisa puhemies! Kela on pystynyt uudistumaan paljon viime vuosien aikana. Palvelua on kehitetty monella tapaa, ja päätökset tulevat nyt melko sujuvasti. Kelaa voidaan myös pitää hyvänä esimerkkinä sähköisten palvelujen käyttöönotossa, kuten sähköiset reseptit ja tukihakemusten siirtyminen verkkoon. Sähköinen asiointi onkin ylittänyt konttoriasioinnin määrän. Lähes 3 miljoonaa ihmistä on saanut sähköisen reseptin. Yli 370 000 kansalaista on katsonut omia resepti- tai hoitotietojaan Omakanta-palvelusta. Kehityksessä on vain pidettävä huoli, että myös Kelan toimistopisteverkosto pysyy riittävän kattavana, jolloin myös verkkoasiointiin tottumattomat ja pystymättömät ovat samalla viivalla sähköisten palvelujen käyttäjien kanssa.

Palvelujen kehittämisen ja kehittymisen kautta voisi olettaa, että Kelan kattava palveluverkko voisi saada myös uusia tehtäviä nyt meneillään olevassa sote-uudistuksessa. Nähtäväksi jää, kuinka kansallinen työnjako tältä osin hoidetaan. Kela, kuten muutkin organisaatiot, painii kustannusten nousua vastaan. Viime vuosina esimerkiksi korvattavien taksikulujen määrä on noussut huomattavasti. Tähän on monta syytä eivätkä pienimpinä kuntaliitokset ja lääkäripalvelujen keskittäminen suuriin yksiköihin. Ihmiset ovat entistä kauempana ja vaikeampien kulkuyhteyksien päässä terveyskeskuksista. Tätä laskua on osaltaan myös Kela maksamassa.

Mutta tämä on kuitenkin vain osa totuutta. Kelan tilastoista ilmenee, että Uudellamaalla ja Helsingissä veronmaksajat kustantavat taksimatkoja yli kaksinkertaisen määrän verrattuna tilanteeseen vielä muutama vuosi sitten. Esimerkiksi Lapissa ja Kainuussa taksikorvauksien määrä on samassa ajassa kasvanut huomattavasti hitaammin, vaikka välimatkat ovat pitkät ja julkinen liikenne lähes olematonta. Ikärakenne puolestaan rasittaa Pohjois-Suomea samalla tavoin kuin etelää, eli täällä etelässä ollaan käyttämättä junia ja busseja. Matka terveyskeskukseen, sairaalaan tai kuntoutukseen tehdään yhä useammin siis taksilla. Kun vuonna 2006 Kela korvasi matkoja ter-veydenhuoltoon noin 70 miljoonalla eurolla, summa on tuplaantunut muutamassa vuodessa yli 140 miljoonaan euroon.

Lääkärien palkkioiden Kela-korvaukset puhuttavat. Yleisesti ottaen korvaukset ovat jääneet kovasti jälkeen todellisista kustannuksista. Tämä tilanne suosii kunnallista palvelutuotantoa, mutta kun se ei aina pelaa. Etenkin hammaslääkärien palkkioiden osalta Kela-korvauksia olisi syytä tarkistaa, kuten myös erikoislääkärien palkkioita. Näihin molempiin jonot kunnallisella puolella ovat pitkät. Pitäisi ottaa huomioon, että yksityisen lääkärin palveluita käyttävä maksaa huomattavasti suuremman osan palvelusta itse kuin julkispalveluita käyttävä. Kelakorvausten korotuksella voitaisiin tasata tätä tilannetta, ja paineet tietysti julkisissa palveluissa helpottuisivat.

Aina eivät tietenkään asiakkaan ja Kelan näkemykset kohtaa. Eniten arvostelua on tullut korvausten riittävyydestä ja kielteisten korvauspäätösten osalta, kun on kyse sairauspäivärahoista ja eläkkeistä. Tässä asiassa Kela on samalla viivalla muiden vakuutuslaitosten kanssa. Asiakkaan tuntevan oman lääkärin lausunnoille ja asiakkaan pyytämille asiantuntijalääkärien lausunnoille pitäisi antaa suurempi arvo. Kelan on myös huolehdittava omissa päätöksissään erittäin suurella pieteetillä asiakkaiden oikeusturvasta ja päätösten oikeudenmukaisuudesta.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Niinhän se on, kuten edustaja Mäkipää sanoi, että silloin Kela puhututtaa eniten, kun se päätös on asiakkaan mielestä ollut väärä. Sloganhan kuuluukin, että vakuutuslääkärin ja valelääkärin erottaa siitä, että valelääkäri sentään on joskus nähnyt asiakkaansa.

Mutta tästä Kelan valtuutettujen toimintakertomuksesta: Tuossa edustaja Mäkipää nosti hyviä asioita esille. Tärkeintähän asiakkaalle on se, että silloin kun arjessa Kelan palvelua tarvitsee, sen saisi mahdollisimman helposti ja vaivattomasti. Siksi meidän tulee pitää kiinni toimipisteverkosta. Kaikki eivät pysty sähköisiä palveluita käyttämään joko yhteyksien vuoksi tai sen vuoksi, että eivät internetiä muutoinkaan käytä.

Mutta kaikille niille, jotka sähköisiä palveluita käyttävät, pitää taata se käyttömahdollisuus. Tämä mobiilitunnistautuminen, minkä Kela on ottanut käyttöön, on erittäin hyvä, sillä verkkopankkitunnustahan ei niillä henkilöillä ole, joilta luottotiedot ovat menneet. Täytyisi vielä huolehtia siitä, että myöskin ne, jotka täyttävät lomakkeita omaistensa puolesta, pystyisivät sähköisiä asiointipalveluita käyttämään.

Kela voisi tehokkaasti hoitaa omaishoidon tuen maksatuksen ihan samalla organisaatiolla, mikä sillä on. Näin omaishoidon tuki ei vaihtelisi kunnasta toiseen, vaan se olisi tasapuolinen.

Erään asian haluaisin vielä tässä nostaa. Kun Kela korvaa näitä taksikyytejä, mitä tuossa jo mainittiinkin, minusta on erittäin väärin se, että kustannusten karsimiseksi ollaan suunnittelemassa sitä, että omavastuuosuudet nousisivat erityisesti niiltä henkilöiltä, jotka joutuvat käyttämään omaa taksia, vakiotaksia. Eihän se voi olla niin, että jos ei tilaa matkavälityksen kautta taksia, omavastuuosuus tuplaantuu. Tämä on todella väärin, sillä moni ikäihminen tai vaikeasti sairas tarvitsee sen oman turvallisen, rauhallisen kyydin. Sitä voi itse kukin miettiä, että haluaisinko vaikkapa sädehoitoon minkälaisessa kyydissä.