Minna Sirnö /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri voimaan astunut uusi kansalaisuuslaki on selvästi selkeyttänyt suomalaista käytäntöä kansalaisuuden myöntämisessä ja lisännyt yhdenvertaisten käytäntöjen omaksumista muiden EU-maiden kanssa.

Kansalaisuuslain saama palaute on ollut pääsääntöisesti myönteistä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Vaikkei lain toimivuutta kielitaidon osoittamisen osalta ole vielä täysin käytännössä kokeiltu, kansalaisuutta hakevien osalta siinä on jo havaittavissa selvä virhe, tai sitten lakia laadittaessa kysymyksessä on ollut tahallinen halu nostaa kielitaitovaatimukset tarpeettoman korkeiksi.

Suomessa pärjätäkseen Suomen kansalaisuuden hakijalla on oltava riittävä suomen tai ruotsin kielen taito. Siksi monikulttuuristuvassa Suomessa Euroopan neuvoston suosituksesta yksityisiä ja työelämän tarpeita palvelemaan ja kielitestien vertailukelpoisuuden lisäämiseksi Opetushallitus ja Jyväskylän yliopisto kehittivät aikuisille tarkoitetut yleiset kielitutkinnot. Tutkinnot rakentuvat Euroopan neuvoston kuusiportaiseen taitotasoasteikkoon, joka jakautuu perustason, keskitason sekä ylimmän tason testeihin. Nämä testit mittaavat yleiskielitaitoa, ja niissä on sekä kirjallinen että suullinen osuus. Perustason koe mittaa kielitaitoa tasoilla 1—2, keskitason koe mittaa kielitaitoa tasoilla 3—4, ja ylimmän tason koe mittaa kielitaitoa tasoilla 5—6. Tämän uudistuksen seurauksena kansalaisuuslain valmistelun aikana yleisissä kielitutkinnoissa siirryttiin vuoden 2002 alusta lähtien käyttämään aiemmin käytössä olleen yhdeksänportaisen taitotasoasteikon tilalla kuusiportaista taitotasoasteikkoa. Muutoksen tuloksena nykyinen taitotaso 2 vastaa kansalaisuuslain valmisteluvaiheen aikana voimassa olleen aiemman taitotasoasteikon tasoja 2 ja 3 ja nykyinen taitotaso 3 entistä taitotasoa 4. Kielitaitovaatimusten osalta merkittävää on, että nykyisessä taitotasoasteikossa juuri tasot 2 ja 3 ovat selviä vedenjakajia kielitaitovaatimuksia määriteltäessä.

Taso 3 määritellään keskitason osaamiseksi, jossa edellytetään jo pidemmälle edistyneitä kieliopintoja. Tasolla 3 opiskelija ymmärtää pidempää puhetta ja keskeisen ajatuksen monista televisio- ja radio-ohjelmista, joissa aihepiiri on suhteellisen tuttu. Opiskelija ymmärtää tavallisia tekstejä, jotka eivät vaadi aiheen tuntemusta. Normaalitempoinen puhe ja vaativammat tekstit saattavat tuottaa vaikeuksia, jos puhejakso on pitkä ja aihepiiri vieras. Silti opiskelija selviää tavallisimmista käytännön puhetilanteista ja pystyy kirjoittamaan yksinkertaista yhtenäistä tekstiä tavallisista aiheista, vaikkakin kieliopilliset ja sanastolliset puutteet toisinaan vaikeuttavat ymmärtämistä. Taitotasolla 3 opiskelija hallitsee hyvin jokapäiväisiin tilanteisiin liittyvän sanaston ja peruskieliopin keskeiset rakenteet.

Sen sijaan taitotaso 2 määritellään perustason osaamiseksi. Perustasolla lähdetään liikkeelle ääntämisestä ja perusrakenteesta sekä opitaan käyttämään kielen keskeistä sanastoa ja kielioppia. Keskeistä kielioppia ovat esimerkiksi aikamuodot: osataan puhua tämän hetken asioista, menneistä ja tulevista, samoin lauseen muodostaminen ja sanojen perustaivutus. Keskeisellä sanastolla tarkoitetaan sanoja, joita tarvitaan jokapäiväisessä elämässä. Perustaso vastaa lähinnä peruskoulun, keskikoulun tai lukion lyhyen kielen oppimääriä. Opiskelussa pääpaino on puhevalmiuden ja puherohkeuden harjoituksissa ja oppimisessa. Perustason saavuttaminen vie kielestä, kurssista ja itseopiskelun määrästä riippuen neljä—kuusi vuotta.

Taitotasolla 2 opiskelija ymmärtää selkeää ja yksinkertaistettua puhetta, joka käsittelee jokapäiväisiä ja tuttuja asioita, ymmärtää helposti lyhyitä yksinkertaisia tekstejä ja saa selville pääasiat tuttuja aihepiirejä käsittelevistä teksteistä. Opiskelija selviää rutiininomaisissa yksinkertaista tiedonvaihtoa vaativissa puhetilanteissa, vaikka ääntäminen on vielä puutteellista. Hän pystyy kirjoittamaan suppeita yksinkertaisia tekstejä jokapäiväisistä asioista, mutta teksti voi olla hajanaista, ja hän hallitsee yksinkertaisimman peruskieliopin ja keskeisen perussanaston.

Opetushallitus on tarkoin määritellyt, mitkä oppilaitokset voivat yleisen kielitutkinnon vaatimia kokeita järjestää ja milloin. Käytännössä kokeet järjestetään kahdesti vuodessa marraskuussa ja huhtikuussa, mikä tarkoittanee tulevaisuudessa kansalaisuushakemusten ruuhkautumisen vuodenvaihteen ja touko—kesäkuun tienoille. Perustason kokeeseen osallistuminen maksaa muissa kuin suomen kielessä 50 euroa ja suomen kielen osalta 67 euroa. Keskitason koe maksaa aina 67 euroa.

Arvoisa puhemies! Kansalaisuuslakia valmisteltaessa muutosta kielitaitovaatimuksissa ei huomioitu. Niinpä kansalaisuuslain perustelut ja itse lain pykälä ovat ristiriidassa, mitä eduskunta tuskin on lakia säädettäessä tarkoittanut. Vain 3 luvun 17 §:ssä määritellään tarkasti, että kielitaitoedellytys voidaan täyttää suorittamalla yleinen kielitaitotutkinto yleistaitotasolla 3. Tämä yleistaitotason vaatimus ylittää lain perusteluissa edellytetyn kielitaidon hallinnan ja voi käytännössä osoittautua esteeksi kansalaisuuslain kielivaatimusten täyttämisen osalta. Vertailun vuoksi esimerkiksi lausuntokierroksella olevassa uudessa ulkomaalaislaissa 2 luvun 48 §:ssä edellytetään entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevalta oleskeluluvan hakijalta vain taitotasoa 2.

Kielitaidon osoittaminen on voimassa olevan kansalaisuuslain mukaan vaikeaa ja monelle maahanmuuttajalle jopa mahdotonta, koska kielitaitovaatimus on liian korkea. Yleinen kielitutkinto ei myöskään ole kaikille maahanmuuttajille sopiva tapa suomen tai ruotsin kielen kielitaidon osoittamiseen, koska se on varsinaisesti kehitelty akateemisille oppijoille, joilla on jo sekä opiskelutaitoja että opiskelukykyä ja jotka ovat tottuneet suoriutumaan kirjallisesti täkäläisillä aakkosilla.

Tällä hetkellä yleinen kielitutkintojärjestelmä on kankea ja hidas eikä siinä ole valmistauduttu tilanteeseen, jossa kansalaisuuden hakijoita on suuri määrä. Lisäksi yleisen kielitutkinnon suorittaminen on kallista suorittajalleen. Tässä tilanteessa olisi ollut syytä määritellä uudestaan kansalaisuutta varten edellytettävä kielitaito ja luoda joustava järjestelmä kielitaidon osoittamiseksi.

Mielestämme tulevaisuudessa tarvittaisiin useita auktorisoituja kielitaidon testaajia, jotka ovat suomen tai ruotsin kielen asiantuntijoita ja joille on järjestetty asianmukainen koulutus. Mikäli kielitaitokriteerit määriteltäisiin selvästi ja koulutettuja testaajia olisi useita eri oppilaitoksissa, kielitaidon osoittaminen ja siitä todistuksen saaminen olisi joustavampaa ja nopeampaa kuin voimassa oleva kansalaisuuslaki mahdollistaa.

Arvoisa puhemies! Koska kuitenkin lakia sovelletaan kielitaitovaatimusten osalta jo ensimmäistä kertaa tänä syksynä, ehdotamme, että tässä vaiheessa kansalaisuuslain 3 luvun 17 §:ää tarkistetaan vain yleistaitotasovaatimuksen osalta siten, että taso 3 muutetaan tasoksi 2.

Petri Salo /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä uusi kansalaisuuslaki on nyt ollut pari viikkoa voimassa. Muistan varsin hyvin perustuslakivaliokunnan mietinnön ja asiantuntijakuulemisen, kun viime kaudella monen kymmenen vuoden jälkeen vihdoin saatiin tämä uusi kansalaisuuslaki. Sitä edelsi muun muassa ed. Riitta Prustin lakialoite, jossa oli muistaakseni noin 130 nimeä, että tämä laki saatiin voimaan.

Näistä kielitaitovaatimuksista käytiin hyvin vireä keskustelu, hyvin laaja asiantuntijakuuleminen perustuslakivaliokunnassa. Perustuslakivaliokunta oli täysin yksimielinen myöskin tämän kielitaitovaatimuksen osalta. Meillä ei ole minkäänlaisia kokemuksia vielä siitä, oliko mietinnön kielivaatimusluokitus oikea vai ei. Minä luulen, että kyllä tämän kolmosen kanssa kannattaa nyt edetä ihan kaikessa rauhassa eteenpäin ja katsoa, muodostuuko tämä semmoiseksi esteeksi, mikä ei ollut lainsäätäjän tarkoitus, koska lainsäätäjän tarkoitus on ollut myöskin se, että muitten edellytysten lisäksi yksi edellytys on kielitaito. Me uskomme, että jokaisella, joka haluaa Suomen kansalaiseksi, on myöskin riittävä motivaatio hankkia se kolmannen tason mukainen kielitaito. Sanoisin näin, että tämä ei ole ehkä ihan kiirehdittävimpiä lakiesityksiä vietäväksi eteenpäin. Katsotaan ensin, mitä saadaan nykyisellä aikaiseksi.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Lakialoitetta tehdessäni varmistin, että tässä todella on lipsahdus ollut. Silloin perustuslakivaliokunta käsitellessään on käyttänyt juuri yhdeksänportaista kielitaitotasoasteikkoa, joka siis samanaikaisesti, kun lakia valmisteltiin, muuttui kuusitasoiseksi, jossa oleellisesti tason 3 sisältö muuttui. Lisäksi olen saanut viestejä jo nyt tällä hetkellä, että ongelmia tuottaa — tämähän ei suinkaan ole ainut peruste kansalaisuudelle — se, että poliisi tulkitsee kirjaimellisesti nyt tätä taitotasovaatimusta ja juuri tätä kohtaa 3.

Toinen ongelma on se, että nämä ihmiset, jotka ovat tähän asti pystyneet antamaan lausuntoja poliisin hyvällä avustuksella tästä kielitaitotasosta, ovat todenneet, että kymmenen vuotta Suomessa olleet vietnamilaiset esimerkiksi eivät täytä tätä kielitaitotasovaatimusta. Itse asiassa voin sanoa, että itse kävin kesällä kurssin ruotsista, valitettavasti toisesta kotimaisestamme, enkä edes minä ole ruotsin kielessä, vaikka olen sitä kymmenkunta vuotta lukenut ja takuuvarmasti omilla aakkosilla, vielä saavuttanut tätä taitotaso 3:n vaatimusta, mikä täällä asetetaan maahanmuuttajille.