Matti  Väistö  /kesk(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensimmäisessä käsittelyssä on hallituksen esitys Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksesta. Hallintovaliokunta pitää tätä uudistusta tarpeellisena. Valiokunta on mietinnössään yksimielinen. Eduskunnan päätöksen mukaisesti valiokunta on saanut lausunnot sekä perustuslakivaliokunnalta että lakivaliokunnalta.

Hallintovaliokunta toteaa, että ehdotus selkeyttää voimassa olevaa sääntelyä ja saattaa sen vastaamaan Euroopan unionissa vapaan liikkuvuuden alueen ulkorajojen valvonnassa tapahtunutta kehitystä. Tavoitteena on myös sisäisen turvallisuuden parantaminen. Lähtökohtana on, että Rajavartiolaitoksen voimavaroja kyetään käyttämään uuden lainsäädännön pohjalta nykyistä tehokkaammin.

Ehdotuksen mukaan Rajavartiolaitoksen alueellinen toimivalta laajenee. Rajavartiolaitos toimii erityisesti siellä, missä se rajajärjestyksen ja rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi taikka Rajavartiolaitokselle säädettyjen sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävien suorittamiseksi on perusteltu. Tämän lisäksi Rajavartiolaitos toimii muualla vain, jos se on tarpeen sen lakisääteisten tehtävien loppuunsaattamiseksi tai virka-avun antamiseksi. Lakiehdotusten mukainen valvonta-alueesta luopuminen merkitsee Rajavartiolaitoksen toimivallan ulottamista käytännössä koko maahan. Uudistus on merkittävä, koska tällä tavoin Rajavartiolaitoksen, poliisin ja Tullin yhteistyön, tämän niin kutsutan ptr-yhteistyön, toteutuminen on entistä tehokkaampaa erityisesti juuri terrorismin ja muun rikollisuuden torjunnassa. Myös Schengen-säännöstö, vapaan liikkuvuuden alue ja sen laajeneminen puoltavat viranomaisyhteistyön vahvistamista.

Herra puhemies! Rajavartiolaitoksen ja poliisin toimivallan osalta on kuitenkin selkeä ero. Hallintovaliokunta toteaa, että Rajavartiolaitoksen toimivalta ei ole poliisin tapaan yleistä toimivaltaa, vaan se on rajattu Rajavartiolaitoksen lakisääteisiin tehtäviin ja pyydettävään virka-apuun. Näin ollen Rajavartiolaitos voi toimia muualla kuin rajavartiolain 4 §:ssä mainituilla raja-alueilla ainoastaan, mikäli sen laissa säädettyjen tehtävien loppuunsaattaminen sitä vaatii. Esimerkiksi luvattoman rajanylittäjän etsintä ja kiinniottaminen voi olla tällainen tehtävä. Edelleen Rajavartiolaitos voi antaa virka-apua poliisille ja Tullille myös muualla maassa esimerkiksi huume- ja ihmiskaupparikosten paljastamisessa tai ratkaisemisessa. Hallintovaliokunta katsoo perustuslakivaliokunnan tavoin, että erityisesti rikollisuuden ja terrorismin torjumiseksi sekä Rajavartiolaitoksen, poliisin ja Tullin voimavarojen eli turvallisuuden, ptr-yhteistyön, tehostamiseksi on tarpeellista laajentaa Rajavartiolaitoksen asiaperusteisesti rajattu toimivalta alueellisesti kattamaan koko maan. Hallintovaliokunta kuitenkin toteaa, ettei Rajavartiolaitos uudistuksen myötä muutu turvallisuusalan valtakunnalliseksi yleisviranomaiseksi, koska sen toimivaltuudet ovat asiaperusteisesti rajatut ja sen toiminnan tuleekin painottua sinne, missä Rajavartiolaitos on nykyisinkin toimimassa.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta vieraili taannoin Rajavartiolaitoksen toimintaan tutustumassa muun muassa Imatralla Immolassa. Siellä aiheena oli Rajavartiolaitoksen koulutustehtävä. Nykyinen rajavartiomiehen peruskoulutushan kestää vain puoli vuotta, mutta jatkossa saadun selvityksen mukaan koulutus pidentyy vuoden 2006 alusta vuoden mittaiseksi. Tämä liittyy nyt käsittelyssä olevaan lainsäädäntöuudistukseen ja siihen liittyviin Rajavartiolaitokselle tuleviin uusiin tehtäviin, sekä osaltaan se liittyy myös EU:n yhteisestä rajavartiokoulutuksesta annettuihin säännöksiin. Valiokunta korostaa, että yhteneväisiin tehtäviin poliisin ja Tullin kanssa on rajavartiomiehelle annettava saman tasoinen koulutus kuin poliisimiehillä ja tullimiehillä on ottaen huomioon tehtävien hoitamisessa vaadittavat käytännön työskentelyn edellyttämät osaamisvaatimukset. Tässä valiokunta painottaa erityisesti tutkinnanjohtajana toimivan rajavartiomiehen koulutusta ja käytännön kokemusta. Käytännön tutkinnanjohtajina toimivat Rajavartiolaitoksen virkamiehethän eivät olisi pakkokeinolaissa tarkoitettuja pidättämiseen oikeutettuja virkamiehiä, minkä vuoksi on tarkkaan seurattava esitutkintamenettelyn kokonaisuutta Rajavartiolaitoksen osalta.

Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että myös tulevaisuudessa esitutkintaviranomaisten sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tehtäviin osallistuvien viranomaisten tehtäväjako ja johtosuhteet pysyvät selkeinä. Tämä on merkityksellistä varsinkin vakavan rikollisuuden torjunnassa.

Edelleen hallintovaliokunta tähdentää, että Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön uudistamisella alkanutta työtä on tarpeen jatkaa Tullia koskevan vastaavan lainsäädännön kokonaisuudistuksella sekä poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoimintaa koskevalla ptr-lain säätämisellä. Poliisilain kokonaisuudistustahan on jo ehdotettu hallintovaliokunnan mietinnössä 10/2005 vp ja siihen liittyvässä lausunnossa.

On todettava, että käsiteltävänä on laaja ja merkittävä lainsäädäntökokonaisuus. Tämän vuoksi valiokunta edellyttää hallituksen tarkkaan seuraavan Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön toimeenpanoa sekä antavan hallintovaliokunnalle viimeistään vuoden 2008 loppuun mennessä seikkaperäisen selvityksen Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön toimivuudesta ja soveltamisesta. Tätä koskevan lausumaehdotuksen valiokunta on liittänyt yksimielisesti mietintöönsä. Selvitysmenettelyn myötä on mahdollista arvioida muun muassa sitä, miten henkilöstön asema uuden lainsäädännön myötä muuttuu tai toteutuu myös ja ennen muuta siirtovelvollisen henkilökunnan intressien asianmukaisen huomioon ottamisen ja siirtämispäätösten perustelujen osalta. Tämä asiahan nousi hallintovaliokunnan kuulemisessa esille.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta puoltaa siis yksimielisesti lakiehdotusten hyväksymistä tähän mietintöön sisältyvin muutosehdotuksin. Samalla on todettava, että tämä on osaltaan myönteinen asia, myönteinen uutinen, joita varmasti myös kaivataan.

Sisäasiainministeri  Kari  Rajamäki

Herra puhemies! Sisäasiainministeriö ja hallitus ovat pitäneet eri tavoin tärkeänä vahvistaa sisäistä turvallisuutta ja Rajavartiolaitoksen toimintaedellytysten vahvistumista. Tämä hallitusohjelman tavoite, joka tässä lakiesityksessä ja eduskunnan käsittelyssä erityisesti korostuu, on edistää viranomaisyhteistyötä myös valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelman pohjalta, joka hyväksyttiin viime vuoden syyskuussa, ja toisaalta ottaen huomioon myös valtioneuvoston periaatepäätös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta ja varautumisesta myöskin vapaan liikkuvuuden alueen laajenemiseen, siinä syntyviin uusiin haasteisiin. Tietysti tämä tuore turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko on tässä myöskin esillä. Rajallisia voimavaroja ei voida hukata kansalaisen näkökulmasta tarpeettomaan viranomaisreviirien vartiointiin ja puolustamiseen. Tämä on tässä tietysti myöskin yksi punainen lanka. Rajavartiolaitoksella on sisäisen turvallisuuden alaan kuuluvien tehtävien lisäksi myös sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviä. Turvallisuusviranomaisia koskevia järjestelyitä onkin siinä mielessä arvioitu juuri tässä edellä mainitussa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa.

Herra puhemies! Tämä hallituksen esitys tarkoittaa sitä, että nyt Rajavartiolaitoksen toimintaedellytyksiä ja maamme sisäistä turvallisuutta merkittävästi parannetaan. Tätähän edelsi noin kolme vuotta kestänyt Rajavartiolaitoksen ja poliisin yhteistyönä toteutettu tiivis valmistelu. Saimme myös myöhemmässä vaiheessa onnistuneesti Tullin kytkettyä tähän valmisteluun mukaan. Pyrkimyksenä on siis ratkaista erityisesti poliisin, tullin ja rajavartioviranomaisten, niin kuin yleisesti sanotaan ptr-viranomaisten, keskinäiset yhteistyökysymykset siten, ettei niitä koskevaa perustavanlaatuista keskustelua ongelmallisesti jouduttaisi enää eduskunnassa käymään.

Hallintovaliokunta esittää mietinnössään esityksen hyväksymistä vain vähäisiltä osin muutettuna. Voin heti alkuun sanoa, että kaikki esitykseen ehdotettavat pääosin teknisluontoiset muutokset ovat tietysti täysin sisäasiainministeriön hyväksyttävissä ja perusteltuja.

Kuten mietinnössä ja annetussa lausunnossakin todetaan, valvonta-alueesta luopuminen merkitsee Rajavartiolaitoksen toimivallan ulottamista periaatteessa koko maahan. Uudistus on merkittävä, sillä se mahdollistaa Rajavartiolaitoksen, poliisin ja Tullin entistä tehokkaamman yhteistyön terrorismin ja rikollisuuden torjunnassa. Myös Schengenin säännöstö, vapaan liikkuvuuden alue ja sen laajeneminen puoltavat tätä viranomaisyhteistyön tarpeellisuutta. Rajavartiolaitoksen toimivalta ei kuitenkaan ole rikostorjunnan alalla yleinen, kuten poliisin toimivalta, vaan tarkoin Rajavartiolaitoksen lakisääteisiin tehtäviin rajattu, kuten täällä on todettu. Puheenjohtaja Väistö tätä myös painotti aivan oikein.

Vaikka Rajavartiolaitos voisi suorittaa toimenpiteitä koko maan alueella, sen toiminta olisi keskitettävä nykyiseen rajojen läheisyyteen. Rajavartiolailla parannetaan Rajavartiolaitoksen mahdollisuutta osallistua rikostorjuntaan yhdessä poliisin ja Tullin kanssa. Rajavartiolaitos voi erityisesti yhteisten tutkintaryhmien osana suorittaa myös vakavien rikosten esitutkintaa sen oman ydintoiminnan alueella. Samalla Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia tiedonhankinnassa parannettaisiin lisäämällä keinovalikoimaan muun muassa tekninen tarkkailu.

Hallintovaliokunnan mietinnössä samoin kuin perustuslakivaliokunnan lausunnossa viitataan siihen, ettei poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoimintasopimuksesta ole lain tasoista säännöstä. Tässä yhteydessä on tärkeää tuoda esille eduskunnalle tämän tärkeän havainnon pohjalta, että olemme sisäasiainministeriössä koko ajan olleet asiasta todella samaa mieltä ja sisäasiainministeriön johdolla on käynnistetty valmistelu ptr-lain säätämiseksi. Olen itse asiassa tällä viikolla allekirjoittanut poliisiylijohtaja Salmisen kanssa tätä koskevan työryhmän asettamisen, jossa poliisin, Tullin ja Rajan ja eri viranomaisten toimesta käydään nyt tätä ptr-säännöstöä ja lainsäädäntöä ptr-lain valmisteluun liittyen läpi. Tämän hankkeen samoin kuin niin ikään valmisteilla olevan tullilain kokonaisuudistuksen yhteydessä joudutaan tietysti erityisesti vakavan rikollisuuden torjunnan järjestämistä koskeviin kysymyksiin varmasti eduskunnassa palaamaan.

Esityksen eräänä tavoitteena tässä on rajanylityksen sujuvuuden parantaminen samalla, kun rikollisten kiinnijäämisriskiä nostetaan. Aivan keskeisessä asemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa on nykyaikaisen tietotekniikan tehokas hyväksikäyttö. On hyvin tärkeää, että mietinnössä ehdotetaan henkilötietojen käsittelyä Rajavartiolaitoksessa koskevan lain hyväksymistä asiallisesti muuttumattomassa muodossaan.

Vapaan liikkuvuuden alueen mahdollisesti entisestään lähivuosina laajetessa ptr-viranomaisten välisen tiedonvaihdon tulee olla entistä tehokkaampaa. Se on niin kansallisen kuin EU-tason rajat ylittävän turvallisuuden yksi keskeisimpiä instrumentteja. Kun EU:ssa suoritettiin muun muassa terrorismin torjuntaan liittyvä entisten jäsenmaiden vertaustutkimus, Suomessa erityisesti hyvänä käytänteenä, mallina EU-maille nostettiin ptr-toimintaan liittyvä osaaminen ja lähestymistapa. Se voi tuntua meille lähes itsestäänselvyydeltä, mutta sitä se valitettavasti ei eri EU-maiden viranomaisten yhteistyön näkökulmasta tänä päivänä välttämättä ole.

Nyt toteutettavalla muutoksella parannetaan myös rekisteröidyn oikeusturvaa muun muassa entistä täsmällisemmillä tietojen poistosäännöksillä ja Rajavartiolaitoksen rekisterien laillisuusvalvonnan edellytyksiä tehostamalla. Rajavartiolakia koskevaan ehdotukseen sisältyy myös valiokuntien uudelleen muotoilema teknistä valvontaa ja henkilön automaattista tunnistamista koskeva säännös. Rajavartiolaitoksella olisi oikeus rajanylityspaikalla käyttää teknisessä valvonnassa kertyvää kuvaa ja ääntä etsintäkuulutuksen mukaan pidätettävien, kiinniotettavien, haastettavien, vangittavien ja säilöönotettavien tai viranomaisten seurantaan otettavien henkilöiden tunnistamiseksi. Lainsäädäntöömme aiemmin sisältymätön uusi menetelmä mahdollistaa muun muassa hahmontunnistusohjelmien ja vastaavien menetelmien käyttämisen rajanylityspaikalla. Hallituksen esitykseen sisältynyt säännösehdotus oli keskeiseltä sisällöltään yhdenmukainen nyt mietinnössä ehdotetun kanssa ja on näin ollen täysin ministeriötä tyydyttävä.

Tietotekniikan kehitys tulee tulevaisuudessakin nostamaan esille vaikeita yksityisyyden suojaan liittyviä, turvallisuusviranomaisten näkökulmasta hyvin tärkeitä kysymyksiä. Tässä yhteydessä voin viitata sekä biometriaa että videovalvontaa koskeviin kysymyksiin. Parasta olisi, jos esimerkiksi videovalvonnasta voitaisiin valmistella yleislaki, jottei näitä tärkeitä kysymyksiä jouduttaisi ratkaisemaan yksittäisten substanssilakien säätämisen yhteydessä. Oikeusministeriöhän ei ole vielä saanut luotua tätä videovalvontaa koskevaa lainsäädäntöä, jonka tarvetta kieltämättä ehkä olisi.

Valiokunta edellyttää hallituksen antavan sille viimeistään vuonna 2008 kirjallisen selvityksen uudistuksen täytäntöönpanosta. Tämä valiokunnan edellyttämä seurantavaatimus on sisäasiainministeriön näkökulmasta täysin ymmärretty ja perusteltu. Valiokunnan ehdottaman seuranta-aikataulun puitteissa nimittäin voidaan myös tehdä mahdollisesti tarvittavat, esimerkiksi tutkinnanjohtajien toimivaltuuksia koskevat säädösmuutosehdotukset, jotka voidaan samassa yhteydessä myöskin arvioida.

Haluan kiittää asiaa käsitelleitä valiokuntia, hallintovaliokuntaa tämän laajan, pitkään odotetun ja lähetekeskustelussa jo vahvaa myönteistä myötätuulta saaneen esityksen ripeästä käsittelystä, ja on myöskin erittäin tärkeätä, että tämä on nyt tässä vaiheessa. Valiokunnan mietinnössä ehdotetussa muodossa haluan vain lopuksi todeta kiitosten ohella, että esitys kaikilta osiltaan vastaa hallituksen esitykselle asettamia tavoitteita.

Petri  Salo  /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pidän ihan oikeana, että valiokunnan puheenjohtaja ja myöskin ministeri puuttuivat erittäin tärkeään asiaan eli tehtäväjakoon ja toimivaltasuhteisiin. Minustakin on aivan olennaista, että hallintovaliokunta tässä lausumaehdotuksessaan ehdottaa, että tähän asiaan myöskin palataan 2008 mennessä ja selvitetään myöskin ne problemaattiset kohdat, joita tähän saattaa täytäntöönpanon yhteydessä liittyä. On aivan selvää, että osa poliisikunnastakin suhtautuu tähän lakiesitykseen varauksellisesti, koska nämä toimivaltasuhteet ja eri viranomaisten tehtävät esitutkinnassa, kuulustelussa ja muussa ovat herkkiä aiheita.

Pidän myönteisenä sitä, että te, ministeri, myöskin suhtauduitte myönteisesti siihen hallintovaliokunnan lausumaehdotukseen, joka on varmasti tarpeellinen.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! On sinänsä aika jännittävää, että silloin kun on kysymys Rajavartiolaitoksen toiminnan järjestämisestä ja kehittämisestä, niin aina on melkoinen tunnelma yllä. Edellisen kerran kun käsiteltiin tätä asiaa, tunnelma oli ptr-tasapainoilua äärimmilleen saakka. Tässä eduskunnassa oli poliisipuolue, tullipuolue ja rajamiespuolue, jotka ottelivat muun muassa hallintovaliokunnassa valiokunnan silloisen ja nykyisen puheenjohtajan, ed. Matti Väistön katsoessa ihmeissään, mitähän tästä nyt oikein tulee, kun hän on tietysti kaikkien kanssa aina samaa mieltä, että kaikki puhuvat järkeviä ja ajavat ihan järkeviä asioita, ja nämä pyrkimykset pitäisi sitten sovittaa yhteen.

No, nyt sitten kävi niin hienosti, että viime syksynä tuli upea tieto, että — joskus, olikohan se loka-marraskuun tienoilla — suureksi iloksemme niin poliisi-, Tulli- kuin Rajavartiolaitoksessa ja ministeriötasolla oli päästy yksimielisyyteen siitä, että nyt sitten siinä esityksessä, joka hallituksen esityksenä nyt on johtanut mietintöön saakka, on päästy yksille vesille ja yhteisymmärrykseen, ja se yhteisymmärrys on nyt kestänyt tänne saakka, niin että, niin kuin kahdesta edellisestä puheenvuorosta on käynyt ilmi, yksimielisyys vallitsee sitten myöskin tässä finaalivaiheessa. Tämä on hieno asia.

Totean vain sitten, että tietysti asialla on kaksi puolta. Meillä on sitten täällä hallituksen esitys numero 83 näiltä valtiopäiviltä tällä hetkellä käsittelyssä, ja tämän tosiasiallisesti lakonmurtolakiesityksen tiimoilta en puutu siihen asiaan miltään muulta osalta kuin yhdeltä ainoalta osalta, ja se liittyy aivan olennaisesti tähän lakiin ja sen käytäntöön soveltamiseen, ja se on se, että tietenkin kaikki hallituksen esitykseen numero 83 sisällytetyt perusteluitten ydinasiat ovat relevantteja tässä yhteydessä ja kaikki se, mikä valtioneuvoston taholta on sen lain lähetekeskustelussa ja täällä eilisellä kyselytunnilla tuotu esille, on otettava äärimmäisen vakavasti. Siis toisin sanoen kun siinä yhteydessähän on kaksi lukua mainittu, 900 ja 1 500 Rajavartiolaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä, niin kaikkien heidän roolinsahan nyt on todistettu erittäin avainasemassa oleviksi sisäisen turvallisuuden kannalta.

Arvoisa puhemies! Tämä sanotaan näin ja niin kiivaalla äänensävyllä kuin valtiovarainministeri totesi eilen, ensimmäisen kerran näitten vuosien aikana havaitsin kiihtyneessä tilassa valtiovarainministeri Kalliomäen. En ole koskaan ennen nähnyt tämän entisen seiväshyppääjän näin kiihtyvän, jonka alaan ei tietysti sovi kiihtyä, kun aikoo päästä korkealla olevan riman yli. (Eduskunnasta: Pitää olla hyvä kiihtyvyys!) — Alla tietysti pitää olla, mutta se kiihtyvyys pitää oikealla tavalla laittaa eikä verbaaliseen kiihtyvyyteen, mutta eilen sitä sävyä nyt oli ilmassa.

Tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, että jotta tämä, mitä tässä laissa on nyt, siinä hengessä kuin hallintovaliokuntakin on esiin tuonut voi käytännössä toteutua, niin Rajavartiolaitoksen henkilökunnan täytyy olla äärimmäisen motivoitua suorittamaan tehtäväänsä, mikä tarkoittaa myöskin yhdeltä osaltaan sitä, että paitsi että koulutuksellinen puoli on edennyt niin kuin tässä eli paranee vaan, mikä on ihan erinomainen asia, niin sitten toiselta puolelta palkkausasiat ovat kohdallansa.

Arvoisa puhemies! Tämä kohta nyt klikkaa, pahemman kerran klikkaa. Toisin sanoen eduskuntahan on tehnyt kaikkensa, että tämä taloudellinen puoli olisi kunnossa. Jatkuvasti lisäbudjettien ja varsinaisten budjettien yhteydessä on osoitettu lisää varallisuutta Rajavartiolaitokselle sen tehtävistään selviytymiseksi. Nyt sitten on kysymys siitä, että palkkausjärjestelmän tulee olla palkitseva eikä kurittava. Se esitys, upj, joka nyt on, on osittain kurittava, ja siinä ei ole mitään järkeä, eli valtioneuvosto nyt, kun on näin puhunut nämä asiat, hoitaa upj-asiat kuntoon ensi tilassa, ja myöskin hallituksen esitys 83/2005 vp voidaan vetää takaisin.

Matti  Väistö  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen otti esille Rajavartiolaitoksen edellisen kokonaisuudistuksen, josta nyt ei ole vielä kymmentä vuotta. Tuolloin tilanne ptr-yhteistyön näkökulmasta oli paljon huonompi tai huono, ja tähän hallituksen esityksen valmisteluun liittyen tämä yhteistyö on ollut erinomainen ja yhteisymmärrys on löytynyt jo hallituksen esitystä valmisteltaessa, mikä on ollut hieno lähtökohta.

Mitä sitten Rajavartiolaitoksen voimavaroihin tulee, hallintovaliokunta ja eduskunta ovat tästä pitäneet vuosi toisensa jälkeen huolta ja lisäyksiä on onneksemme saatu. Ne ovat olleet välttämättömiä ja tarpeellisia sen tärkeän tehtävän suorittamiseen, mitä Rajavartiolaitos sisäisen turvallisuuden osalta tekee.

Esko  Kurvinen  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys n:o 6 näiltä valtiopäiviltä, joka koskee Rajavartiolaitosta ja rajavyöhykettä koskevan lainsäädännön uudistamista sekä hallintovaliokunnan antamaa edellä mainittua lakiesitystä koskevaa mietintöä.

Heti aluksi on todettava, että lakiesitys on hallintovaliokunnan tekemin tarkennuksin hyvä ja mielestäni erittäin tarpeellinen. Ensinnäkin Suomi on paljon vartijana, kun koko EU:n ja Schengenin alueen pitkä ulkoraja on Suomen osalla. Ulkorajan valvonnan merkitys on entistäkin tärkeämpi, kun Euroopan unionissa vapaa liikkuvuus on jokapäiväistä ja sisärajavalvonta on käytännössä poistunut. EU:n jäsenmaat katsovat ja luottavat Suomen rajavalvontaan ja rajaturvallisuuteen niin normaalitilanteessa kuin myös suurten, maailmanlaajuisten, mielenkiintoa herättävien tapahtumien aikana. Suomen tulee olla tämän luottamuksen arvoinen ja huolehtia EU:n ulkorajoista kaikissa olosuhteissa.

On hyvä, että uudella lailla saatetaan Rajavartiolaitoksen asema ja toimintavaltuudet yhdenmukaisiksi Euroopan unionin muiden ulkorajavaltioiden rajaviranomaisten kanssa siten, että Rajavartiolaitoksella olisi hyvät toimintaedellytykset muun muassa laittoman maahantulon torjuntaan osana Euroopan unionin rajaturvallisuusjärjestelmää. Toinen merkittävä käytännön parannus nykyiseen tilanteeseen mielestäni on se, että lakiesityksellä pyritään myös kansallisen turvallisuustilanteemme parantamiseen hyödyntämällä Rajavartiolaitoksen voimavaroja nykyistä tehokkaammin.

Turha byrokratia virka-apupyyntöineen jää nyt pois mutkistamasta käytännönläheistä toimintaa ja näin helpottaa Rajavartiolaitoksen, poliisin ja Tullin yhteistyötä. Samalla vähäisiä sisäisen turvallisuuden voimavaroja voidaan tältäkin osin suunnata käytännön toimintaan hallinnon sijasta. Tätä joustavuutta turvallisuusviranomaisten välillä lisää myös Rajavartiolaitoksen valvonta-alueesta luopuminen ja se, että Rajavartiolaitos voisi rikostutkinnan alalla hyödyntää nykyistä laajemmin poliisin tietojärjestelmää.

Luonnollisesti Rajavartiolaitoksen toiminnan maantieteellinen painopiste säilyy käytännössä lähes nykyisellään. Uusi laki mahdollistaa myös Rajavartiolaitoksen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen rajanylityspaikoilla ja samalla poistaa nykyisen epätarkoituksenmukaisen viranomaisten välisen tiukan työnjaon.

Kolmas mielestäni erittäin merkittävä parannus käsittelyssä olevalla lakiesityksellä saadaan syrjäseutujen asukkaiden turvallisuuteen niin Itä-Suomessa kuin Lapissakin. Rajavartiolaitokselle annetaan nyt oikeus ilman poliisin nimenomaista pyyntöäkin suorittaa välttämättömät yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen kuuluvat kiireelliset poliisitehtävät kohtaamissaan asioissa. Vaikka tätä kohtaa jotkut yksittäiset tahot ovat arvostelleet, niin valiokunnassa kuultujen asiantuntijoitten kuin omankaan arvioni mukaan ei tässä Rajavartiolaitos ole tulossa yhtään sen enempää poliisin reviireille kuin kansalaisten turvallisuus vaatii kussakin akuutissa tilanteessa.

Mielestäni on tarkoituksenmukaista, että Rajavartiolaitoksen asema Puolustusvoimien johtamassa sotilaallisen maanpuolustuksen kokonaisuudessa säilyy nykyisellään. Erityisen tärkeänä näen, että Ylä-Lapissa, saamelaisalueella, säilytetään myös Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutus. Käytännössä vain tällä tavoin voimme turvata sen, että Rajavartiolaitos saa paikalliset olosuhteet tuntevaa, motivoitunutta henkilöstöä tärkeälle Ylä-Lapin raja-alueelle.

Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena pidän lakiesitystä hyvänä niillä muutoksilla ja korjauksilla täydennettynä, mitä hallintovaliokunnan mietinnössä on esitetty.

Seppo  Lahtela  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kurvisen puheenvuorosta on hyvä jatkaa ottaen huomioon sen painopisteen, mihin ed. Kurvinen lopetti, kuinka tärkeää on Rajan väen, Rajavartioston koulutuksen, varusmieskoulutuksen jatkaminen niillä neljällä eri paikkakunnalla, missä sitä nykyisin koulutetaan: Ivalo, Kajaani, Joensuu Onttola ja Imatra Immola. Mutta me jokainen erinomaisen hyvin tiedämme, että osa näistä joudutaan karsimaan, ja siinä aiheessa ed. Kurvisen heittämä huoli siitä, että koulutus toivottavasti jatkuu Ivalossa, on valtakunnan kannalta ensiarvoisen tärkeää ja välttämätöntä.

Kun otamme huomioon nyt juuri sen ajankohtaisen asian ja tilanteen, mitä Suomen kaakkoisrajan turvallisuus on olemassa Euroopan unionin ulkorajalla, Schengen-sopimuksen rajalla, niin tähän liittyy aivan yhtä saumattomana myöskin Immolan elikkä Imatran rajakoulutuspaikan varusmieskoulutuksen jatkaminen. (Ed. Väistö: Ja Onttolan!) — Ed. Väistö, teillä on aivan oikea käsitys siitä Onttolasta. Näin siviilimaailmasta katsottuna koulutuksen jatkaminen Onttolassa on erittäin tärkeätä, mutta se ei sijoitu tämän itärajan, kaakkoisrajan painopistesuuntaan, missä on tämä Euroopan unionin ulkoraja ja suurimmat paineet ihmisten kulkemisen, rajanylitysten ja näin myös tämän valvonnan kautta tulevaisuudessa ovat olemassa.

Näin katsottuna, kun olemme saaneet jostakin tietotoimistosta tietää, että ennen juhannusta sisäasiainministeri antaa hallinnonuudistamisesityksen, jos tämä nyt on oikea nimi, hallinnon uudistaminen, kun lakkautetaan paikkoja, niin tavallaan toivon, että siinä toteutuisivat meidän ed. Kurvisen kanssa näkemämme tärkeät näkökohdat, mitkä ovat erityisen tärkeitä nimenomaan kaakkoisrajan turvallisuuden ja sen väestön, henkilöstön tulevaisuuden ja rekrytoinnin kannalta. Kun näinä aikoina erityisesti kannetaan huolta siitä, kuinka tärkeätä on se, että Rajan väki on hyvin motivoitunutta, hyvin koulutettua ja tehtäväänsä sitoutunutta, niin siinä auttaa parhaiten se, että tämä koulutus on alun perin lähtenyt siltä alueelta, varusmies on jo koulutettu siltä alueelta, missä hän todennäköisesti tulee pääuransa suorittamaan.

Näin ajatellen jatkan myöskin tähän siitä, mitä ed. Kurvinen sanoi yhteistyöstä Puolustusvoimien kanssa. Se ei liity tämän hallituksen esityksen eikä tavallaan tämän mietinnönkään sisältöön pääasiana mutta useassa sivuviitteessä tässä liittyy. Sen pohjalta toivon, että tulevaisuudessa myöskin tätä tulevaa selvitystä varten pohditaan ja selvitetään se, miten tämä toiminta on toiminut ja kuinka se toimii ja pelaa, kun nyt kuitenkin viime vuoden puolustus- ja turvallisuusselonteon mukaan Rajan varusmieskoulutusta ikään kuin ollaan vähentämässä toisella puolella. Perusteena heitetään se, että tulevaisuuden puolustus- ja turvallisuusratkaisut eivät tarvitse sen suuruista sodanajan rajavartiolaitosperusteisesti koulutettua joukkoa, mikä on muistaakseni, olikohan se nyt 20 000 vai mitä, puolet siitä pois, 10 000:llako sitä nyt pärjättäisiin, jotenkin näin, olkoon nyt mitä tahansa mutta suuntaa ottavasti puolet pois.

Ihmettelen kyllä tätä asiaa — vaikka, herra puhemies, ei tämä paljoa tähän mietintöön liity mutta sen verran sivuaa — kuinka voidaan aliarvioida ja näin yliolkaisesti katsoa myöskin turvallisuus- ja puolustusselonteon mukaan, ettei Rajalla olisi tarpeellista kouluttaa väkeä. Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutus on parasta koulutusta, mitä Suomen Puolustusvoimien niin sanotusti varusmiehille kyetään antamaan. Vaikka sen antaakin sisäasiainministeriön alainen Rajavartiolaitos, se on parasta ja laadukkainta sissikoulutusta, mitä Suomen maassa kyetään kenellekään antamaan niin laajaperäisesti, kun otetaan huomioon, että sitä annetaan kaikille ihan laidasta laitaan.

Mutta mitä tulee tähän mietintöön, ensinnäkin tästä hallituksen esityksestä 6/2005 valitettavasti täytyy sanoa, että sen alkuperäisen esityksen olen pannut niin hyvään talteen, etten sitä löytänyt käsille, ja yritin tuolta tulostaa, mutta siinä on yli 500 sivua, joten se tuntui mahdottomalta, jolloin arvelin, että tämä istunto on kokonaan päättynyt, ennen kuin sen saan tulostettua. Tässä, ed. Pulliainen, käytän teidän käyttämäänne niin sanottua hyvää tapaa ja muistelen ulkomuistista ne epäkohdat, mitä tässä on olemassa, niin ei maistu niin paperin makuiselta. (Ed. Pulliainen: Hyvä!)

Näin katsottuna tämä esitys alun perin, sanotaan nyt niin, että virkamies-juristitasolla valmisteltu esityskin oli sellainen, että sokeakin näki tämän asian, että se on yliolkaisesti tehty, siinä oli vähän pöytäkirjan makua ja kirjoituspöydän takaa nähtyä elämää, jolloin esitys ei voi olla kovin hyvä. Näillä ajatuksilla muistaakseni suurin piirtein lähetekeskustelussakin kehotin hallintovaliokuntaa kiinnittämään tarkasti niihin epäkohtiin huomiota ja lukemaan sen tarkasti ja tekemään hyvän mietinnön.

Tässä näyttää nyt niin, että hallintovaliokunta on ottanut opikseen tästä asiasta erinomaisen hyvin, koska vaikka ei nyt aivan niin ole tehty kuin ennen liikennevaliokunta teki — kirjoitti kokonaan uudeksi — ei ole kokonaan kirjoitettu uudeksi, niin on paljon parannettu. Eilisiltana kun tämän luin, niin täytyy sanoa, että erinomaisen hyvällä tarkkuudella on käyty tähän parantamispohjaan ja parantamisesityksiin ja ottaen tämän laajuuden huomioon, ottaen suuren asiantuntijoitten määrän huomioon ja vielä senkin tiedon, mikä täällä eduskunnan käytävillä liikkuu, että hallintovaliokunnalla on yleisesti kiirettä ja paljon asioita, tämänkin huomioiden, on tässä tehty rehellisen ahkerasti työtä.

Te, ed. Väistö, puheenjohtajana olette kyllä kiinnittänyt tähän asiaan huomiota, eikä liene varmaan sattuma se, että tämä on saatu nyt ennen tätä tulevaa juhannusta pois ja myöskin kesäksi pois, kun on tulossa nämä maailmanmestaruuskisat, missä Suomen pitää ryhdikkäänä tässä asiassa esiintyä. Tämä ei merkittävästi vaikuta siihen sisältöön, mutta antaapa kuitenkin uutta pontta, uskoa ja tarmoa myöskin Rajan väelle siitä, että heille luodaan lainsäädäntöpohjaisesti semmoiset edellytykset toimia, kuin oikein on ja mitä heiltä odotetaan.

Täällä olen ollut joskus lähetekeskustelun aikana ja muuallakin vaistoavinani, että syntyisi jonkinnäköistä mustasukkaisuusongelmaa poliisin osalta, kun tähän saakka poliisin toiminta on ollut yhdestä rajasta poikki ja jostakin pitäjän rajasta on katkennut, mihin tämä raja on voinut tulla, ja siitä poliisi jatkuu toisinpäin elikkä poliisin koko valtakunta, raja vain niissä rajapitäjissä. Nyt kun tämän Rajan mahdollisuus toimia — en voi sanoa, että edellytetään, että toimii läpi valtakunnan — on mahdollistettu tässä asiassa, niin näyttää siltä, että on syntynyt erinomaisen hyvä ratkaisu, ja näyttää myöskin tämän mietinnön sisältö sellaiselta, sen makuiselta, että ei ole ollut ongelmia, niin että olisi syntynyt kiistaa tästä, mitenkö sanoisin, toisen alueella rinnakkain yhdessä toimien, lomittain toimien, syntyvästä vaikutelmasta. Tämä on erinomaisen hyvä.

Mutta ymmärrän, että täältä joku pitää löytää semmoinen niin sanotusti epäkohta. Täällä valiokunta on tarkentanut 39 §:n kohdalta, "Oikeus liikkua toisen kiinteistöllä". Tässä tämä tekstikorjaus on aivan oikein. Suora lainaus: "Rajavartiolaitoksen virkamiehellä sekä Rajavartiolaitoksen toiminnan tukena käytettävillä asevelvollisilla ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavilla henkilöillä on oikeus liikkua toisen maa- ja vesialueella jalan, suksilla ja Rajavartiolaitoksen käytössä olevalla kulkuneuvolla, jos se on välttämätöntä Rajavartiolaitoksen tehtävän suorittamiseksi." Tähän kiinnitin lähetekeskustelun aikana huomiota, että myöskin tehtävissä harjoituksissa, niin sanotuissa sotaharjoituksissa, rajaharjoituksissa, pitäisi olla myöskin saman tyyppinen mahdollisuus. Tänne on jäänyt se epäkohta, että vain luvan perusteella voidaan tämmöisessä harjoituksessa liikkua toisen maalla. Uskon, että tämä on tahaton erehdys olemassa.

Kun eilen kiinnitin tähän huomiota, niin sain valiokunnan puheenjohtajalta huomautuksen, että rajan asiantuntijat eivät ole pitäneet tätä ongelmallisena. Eipä se olekaan ongelmallinen, mutta lakihan valmistellaan ja kirjoitellaan tulevan pahan päivän varalta, eikä se olisi monta riviä tätä mustetta, kolme sanaa ehkä olisi tarvinnut lisää, niin että sen olisi voinut lisätä. Mutta kelpaa se nyt näinkin, en tee siihen mitään täydennystä, koska pyrin olemaan näissä mietinnöissä ja asioitten käsittelyssä hyvin lojaali enkä takerru pikkuseikkoihin kiinni. (Ed. Pulliainen: Joustava, joustava!) — Niin kuin ed. Pulliainen sanoi, erittäin joustava. — Katsotaan, jospa tämä nyt toimii niin, että eteenpäin mentäessä ei koskaan niitä ongelmia tämän soveltamisen osalta tule.

Herra puhemies! Tämä tällä kertaa näin kovin lyhyesti ja, sanoisin, yleisluontoisesti käsitellen tästä asiasta.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnassa on ollut tilaisuus käsitellä tätä hyvää hallituksen esitystä, jolla kootaan voimavaroja poliisin, Tullin ja Rajavartioston järkevään ja tehokkaaseen yhteistyöhön. Tämä onkin hyvin tarpeen, koska Suomi on EU:ssa turvallisuuden kehittäjä, tärkeä turvallisuuden vaalija. Suomi on kansainvälisesti vertaillen turvallinen maa, mutta meitä koskevat samat uhkat kuin muitakin EU-maita. Siksi meidän täytyy pitää huoli siitä, että meillä rajojen vartiointi, sisäisen turvallisuuden perusasioita, toimii tehokkaasti. Se, että voimavaroja poliisin, Tullin ja Rajavartioston osalta voidaan näin koota, on nimenomaan tehostamassa kustannusvastaavasti tätä Suomen ja kansainvälisen vastuun kannalta tärkeää toimintaa.

Ed. Seppo Lahtela täällä viittasi juuri asevelvollisten ja varusmiesten koulutukseen. Haluan yhtyä ed. Seppo Lahtelan näkemyksiin. Pitäisin tärkeänä, että meillä jatkossakin koulutetaan asevelvollisia samaan tapaan kuin nytkin neljällä paikkakunnalla vaativiin Rajan tehtäviin, niin rauhan aikana kuin mahdollisen kriisin ja sodan ajallekin. Juuri rajaseudulta olevat varusmiehet voivat parhaiten palvella niin asevelvollisuusaikanaan kuin sitten reservissä niissä tehtävissä, mitä varten heidät on koulutettu ja heitä tarvitaan. Olisinkin näkemässä, että kun nyt puolustus- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa on katsottu, että pahan päivän varalle emme tarvitsisi niin paljon rajajoukkoja, kuin nyt on, niin jatkossa voitaisiin tarkistaa tuota määrää. Minusta niissä tehtävissä, jotka rajajoukoilla nimenomaan sissitaistelijoina on, on entistä tärkeämpää pitää riittävä reservin vahvuus jatkossakin.

Olen hallintovaliokunnan jäsenenä saanut nyt viime viikkojen aikana käydä tutustumassa Rajan toimintoihin maalla, merellä ja ilmassa, ja täytyy vain sanoa, että siellä on todella osaavaa väkeä, johon voimme luottaa. Tämä väki tarvitsee myös kunnon palkan, aivan suoraan sanoen tarvitsee paremman palkan kuin tällä hetkellä tehtävien vaatimustasot huomioon ottaen saa. Mutta tämä näkökohta tarvitsee ottaa huomioon silloin, kun nähdään se tehtävien vaativuus, mikä tulee yhteistyössä, juuri niissä tehtävissä, mitkä liittyvät poliisinkin tehtäviin. Vaativuustaso Rajavartiostolla nousee tämän lain myötä tehtävien osalta, samalla kun laki parantaa yleistä turvallisuutta, ei vain rajaseuduilla, joilla se parantaa sitä olennaisesti, vaan tehostaa yleistä turvallisuutta myös kautta koko maan.

Petri  Salo  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallintovaliokunta on lähes puolen vuoden aikana tehnyt hyvin laajan ja merkittävän mietinnön, joka koskee Rajavartiolaitosta ja rajavyöhykettä koskevan lainsäädännön uudistamista. Sen verran olen ollut mukana varajäsenenä seuraamassa tätä valmistelua, että totean vain eduskunnan pöytäkirjoihin, että kyllä hallintovaliokunta on joutunut tekemään poikkeuksellisen paljon myöskin ylimääräistä työtä, mikä kertoo jotakin myöskin lain valmistelusta. Se on pakko tässä yhteydessä sanoa. Tässä valiokunnan luonnoksessa on nimittäin noin 35 sivua pelkästään pykälien tarkistamista tässä lainsäädännössä. Ministeri totesi täällä äsken, että ne ovat teknisiä muutoksia, mutta on täällä myöskin asiallisia muutoksia, jotka ovat tulleet lähinnä perustuslakivaliokunnan ja lakivaliokunnan lausuntojen johdosta, mutta on myöskin hallintovaliokunnan oman asiantuntijakuulemisen perusteella tehtyjä tarkistuksia. Eli työtä on tehty hallintovaliokunnassa hyvin. Ja, kuten lähetekeskustelussa jo sanoin, tämä on lainsäädäntöä, joka on myöskin erittäin herkkää. Tämä on vähän niin kuin pärekaton kulottamista, kun mietitään niitä asioita, kuinka ptr-toiminta ja eri viranomaisten toiminta saadaan yhteensovitettua Suomessa siten, että siitä hyötyvät kaikki suomalaiset ja veronmaksajat.

Myönnän, että olen saanut paljon palautetta tämän valiokunnan käsittelyn aikana myöskin poliisikunnasta, jossa tietenkin edelleen vallitsee mielipiteitä siten, että poliisikunnan mielipiteet vaihtelevat sen suhteen, onko tämä lainsäädäntö hyvä vai onko se vähemmän hyvä. Osa vastustaa; osa näkee tässä ajan henkeä ja sen, että kun viranomaisten toimien määrä ei kasva ja myöskään voimavarat eivät kasva, niin Tullin, Rajavartiolaitoksen ja poliisin on tulevaisuudessa vain tehtävä entistä enemmän yhteistyötä ja kunkin näitten viranomaisten keskityttävä nimenomaan siihen erityisosaamisalueeseen. Me tiedämme kaikki tilanteen tuolla itärajalla, jossa välimatkat ovat pitkät, poliisin tavoitettavuus on heikko. Tämäkin on vaikuttanut siihen, että myöskin Rajavartiolaitokselle annetaan rajattuja poliisitehtäviä jatkossa.

Ehkä kaikki tämä kritiikki liittyy myöskin siihen, että poliisi on kuitenkin edelleen johtava esitutkintaviranomainen Suomessa ja poliisin tehtävä on nimenomaan sisäisen järjestyksen ja turvallisuuden hoitaminen. Esimerkkinä vain nyt tämänkin lain uutuutena on se, että myöskin Rajavartiolaitos alkaa itsenäisesti suorittaa esitutkintaa, mikä tietenkin vaatii myöskin tarkkoja muotomääräyksiä esitutkinnan osalta, mutta myöskin poliisikoulutusta niin psykologisesti kuin kuulustelutaktisesti ja -teknisesti. Pääsääntöisesti olen sitä mieltä, että kaikki vaativampien kuulustelujen ja esitutkintatoimenpiteiden pitäisi edelleen olla poliisin kenttäjohdon hallussa, poliisin tutkinnanjohdon hallussa ja Rajavartiolaitos suorittaisi vain juuri ne esitutkinnat, jotka ovat sen tyyppisiä, että ne sopivat paremmin heidän toimenkuvaansa.

Kuitenkin olen sitä mieltä, että tämä lakiesitys on hyväksyttävissä. Hallintovaliokunta on tehnyt hyvää työtä, ja pidän erittäin positiivisena sitä, mitä täällä jo valiokunnan puheenjohtaja ed. Väistö ja ministeri Rajamäki korostivat, että vuonna 2008 hallintovaliokunnalle tuodaan selonteko siitä, miten tämä laki on käytännössä toiminut ja mitä lainsäädäntötarkistuksia voidaan joutua vielä jatkossakin tekemään.

Matti  Väistö  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Totean tarkennuksena ed. Salon puheenvuoroon, että kyse on valiokunnalle toimitettavasta selvityksestä, ei eduskunnalle toimitettavasta valtioneuvoston selonteosta. Tätä koskevan lausumaehdotuksen valiokunta on sisällyttänyt mietintöehdotukseen.

Edelleen, herra puhemies, totean koulutuksen osalta, joka tuli esille liittyen esitutkintaan, että me saimme tähän liittyen varsin seikkaperäisen selvityksen hallintovaliokunnalle, kun kävimme Imatralla Immolassa. Sen selvityksen pohjalta varmasti valiokunnan jäsenille jäi selkeä käsitys siitä, miten huolella Rajavartiolaitoksessa on paneuduttu vaativaan koulutukseen, vaativiin tehtäviin, ja se puoli näytti ainakin meidän mielestämme olevan hyvällä mallilla etenemässä.

Petri  Salo  /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käytin huonoa ilmaisua, selonteko ja selvitys ovat aivan eri asioita. Se oli niin sanottu lipsahdus, ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että näitä eduskunnalle annettavia selontekoja pitäisi ehdottomasti myöskin vähentää. Ne ovat aika raskaita arsenaaleja pienen yksityiskohtaisen asian hoitamiseksi; hallintovaliokunnalle annettu selvitys on nimenomaan oikea asia. Luulen, että tämän kolmen vuoden aikana me kaikki olemme viisaampia siinä, miten tämä laki käytännössä toimii.