3) Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus
2012
Pentti Kettunen /ps(esittelypuheenvuoro):
Herra puhemies! Kelan valtuutetut ovat taas kerran valmistelleet
lakisääteisen kertomuksensa toimeksiantajansa
eli eduskunnan ruodittavaksi ja arvioitavaksi. Tällä kertaa
toimintakertomus koskee vuotta 2012. Toimintakertomus sisältää seuraavia
osa-alueita: asiakaspalvelu ja toiminnan kehittäminen,
palveluverkko, hakemusten läpimenoajat, Kohti uutta Kelaa
-ohjelman hankkeet, Kelan työkyvyttömyyseläkkeiden
ratkaisutoiminta, kuntoutus, sähköinen resepti,
taksimatkojen suorakorvaushanke. Nämä osa-alueet
tärkeimpinä haluan siis mainita. Jokainen kansanedustaja
voi perehtyä Kelan toimintaan tarkemmin tutustumalla tähän
vuosikertomukseen ja seuraamalla Kelan toimintaa ja siellä tapahtuvaa kehitystä Kelan
nettisivuilta muun muassa.
Vuoden 2012 viimeisessä kokouksessaan Kelan valtuutetut
ovat ottaneet kantaa Kelan palveluverkon kattavuuteen. Valtuutettujen
mielestä (Hälinää — Puhemies
koputtaa) palveluverkko on säilytettävä riittävän
kattavana...
Puhemies Eero Heinäluoma:
Arvoisa puhuja, pyydän salia rauhoittumaan, koska selvästikään osa
edustajista ei kuule nyt käynnissä olevaa puheenvuoroa.
Saanko, herra puhemies, jatkaa? — Valtuutettujen mielestä palveluverkko
on säilytettävä riittävän
kattavana Kelan tehtävien edellyttämällä tavalla.
Maantieteellisesti kattavaa Kelan palveluverkkoa tarvitaan etenkin
siinä tapauksessa, jos maan hallitus ja eduskunta päättäisi
siirtää esimerkiksi omaishoidon tuen Kelan kautta
järjestettäväksi. Kelalla on valmius
tämän palvelutehtävän ottamiseen,
jos vain poliittiset päättäjät
niin haluavat. Se tietenkin edellyttää asianomaisen
lainsäädännön säätämistä.
Kansalaisten tasapuolisen kohtelun vuoksi tämä uudistus
olisi järkevä ja kiireellinen.
Kertomusvuoden aikana valtuutetut ovat selvittäneet
myös työkyvyttömyyseläkkeiden
ratkaisutoimintaa, ja tämä selvitys jatkuu edelleen. Jokainen
ainakin pitempään kansanedustajana toiminut tietää tämän
ongelman. Viime vuosina ongelma on vain pahentunut. Ei voi olla
oikein eikä hyväksyttävää,
että vastoin potilasta hoitavan lääkärin
lausuntoa ja esitystä eläkevakuutusyhtiöt
ja niiden vakuutuslääkärit potilasta
näkemättä hylkäävät
eläkehakemuksen. Tähän järjestelmään
on saatava korjaus.
Herra puhemies! Olisin valmis kehittämään vallitsevaa
käytäntöä siten, että hoitavan
lääkärin tai lääkärien
lausunto ja ehdotus olisi lopullinen, mikäli vakuutuslääkäri
ja vakuutusyhtiö eivät pitävästi
pysty näyttämään hoitavan tai
hoitavien lääkärien olevan diagnoosissaan
väärässä. Tämä muutos
toisi lisää uskottavuutta niin lääkärien
kuin eläkevakuutusyhtiöringin toimintaan. Ministeri
Risikko on asettanut työryhmän pohtimaan näitä samoja
asioita. Tietämäni mukaan työryhmän
tulee antaa ehdotuksensa näiden asioiden kehittämiseksi
ja ongelmien korjaamiseksi vuoden 2013 eli kuluvan vuoden loppuun
mennessä. Toivon, että tämä Risikon
asettama työryhmä ottaa nyt tekemäni
ehdotuksen vakavasti huomioon.
Herra puhemies! Kun tämä Kelan valtuutettujen
kertomus vuodelta 2012 lähtee nyt valiokuntakäsittelyyn,
uskon ja toivon, että se saa siellä asianmukaisen
ja asiallisen käsittelyn. Olen yhdessä Kansaneläkelaitoksen
johdon kanssa valmis tulemaan valiokuntaan tarkemmin selvittämään
Kelan toimintaa ja kertomuksessa mainittuja asioita viime vuodelta.
Anne Kalmari /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Kelan valtuutettujen puheenjohtaja
ei tyytynyt ihan pelkkään toimintakertomuksen
esittelyyn vaan otti myös poliittisia kannanottoja, ja jatkan
sillä saralla.
Keskustan mielestä omaishoidon tuki on viipymättä siirrettävä Kansaneläkelaitoksen
vastattavaksi. Vain näin voidaan varmistaa, että jokainen
omaishoitaja saa hänelle kuuluvan tuen kotikunnasta riippumatta.
Olemme tehneet tästä talousarvioaloitteen jo viime
vuonna.
Selvitysten mukaan noin miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti
läheisiään. Tällä hetkellä Suomessa
arvioidaan olevan noin 300 000 omaishoidon tilannetta,
joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Vain pieni osa kaikista
omaishoitotilanteista on lakisääteisen omaishoidon
tuen piirissä. Laissa omaishoidon tuesta määritellään omaishoitajaksi
henkilö, joka on tehnyt toimeksiantosopimuksen läheisensä omaishoidosta kunnan
kanssa, ja me kaikki hyvin tiedämme, että kunnissa
tasavertainen kohtelu ei toteudu.
Tämä hallitus on puhunut siitä, miten
kunnilta pitäisi saada tehtäviä pois.
Keskusta esittää selvän vaihtoehdon siihen,
miten saadaan niitä kuntien tehtäviä karsittua:
siirretään omaishoidon tuki Kelalle. (Ben Zyskowicz:
Paljonko se säästö oli tässä?)
Sen sijaan, että hallitukselta olisi näitä kuntien
tehtävien siirtoesityksiä tullut, päinvastoin,
kun kuuntelimme tätä syksyn pakettia, siellä tuli
neljä uutta tehtävää kunnille.
Siellä siirretään selkeästi
jo Kelan hallussa hyvin ollut lasten kotihoidon tuen järjestäminen
siten, että kunnat yhä suuremmalta osalta joutuvat
lastenhoidosta vastaamaan. On arvioitu, että tämä toisi kunnille
200—300 miljoonan lisäkustannuksen, kun kotihoidon
tuelta siirrytään kunnalliseen päivähoitoon.
Säästöjä kotihoidon leikkaukset
eivät tuo, sillä kotihoidon tuki on 337 euroa
kuussa ja lapsen hoito kunnan järjestämänä maksaa
vähintään kolminkertaisesti, siis yli
1 000 euroa kuussa.
Oikeastaan täytyy sanoa, että — kun
keskustalle perheiden valinnanvapaus on arvo, me luotamme perheiden
kykyyn päättää omista asioistaan — ihmettelen,
kun kokoomukselle ja sosialidemokraateille tämä surutta
kotihoidon tuesta leikkaaminen kävi, miten kristillisdemokraatitkin
suostuivat tähän. (Markku Rossi: Se on ihme!)
Puolue on ollut viimeisen kahden vuoden aikana mukana päättämässä miljardien
eurojen leikkauksista lapsiperheiden palveluihin ja jäädyttämässä lapsilisien
indeksikorotukset.
Vielä kolmannen asian haluan ottaa esille, nimittäin
me keskustassa emme hyväksy sitä, että keskittämispolitiikan
seurauksena aina syrjäseudun väki kärsii.
Olemme Kelan keskustalaisten valtuutettujen toimesta lähteneet
taistoon matkakorvausten puolesta. On todella väärin,
että omavastuuosuudet jatkuvasti nousevat, ja nytkin on ilmassa
se, että omavastuuosuus nousisi 14,25 eurosta 20 euroon,
ja kun tämä maksetaan mennen tullen sairaskyytimatkoilla,
kyse on isosta asiasta pienituloiselle ihmiselle. (Erkki Virtanen:
Minkälaisia esityksiä mahtaa tulla?) Jos näin
kävisi, tämä olisi hurja lovi pienituloisten ihmisten
lompakkoon. Ihmettelen, että eikö hallituksessa
enää kukaan aja köyhän asiaa.
Mielestäni edes vasemmistoliiton pitäisi tämä asia muistaa.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kalmari viittasi siihen, että osana
julkisen talouden, siis julkisen talouden, kestävyysvajeen
taklaamista hallitus pyrkii vähentämään
kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja
sitä kautta säästämään
kuntataloudessa pitkän pennin. Nyt edustaja Kalmari esitti
esimerkkinä tällaisesta säästöstä sen,
että omaishoidon tuki säädettäisiin
Kelan tehtäväksi. Edustaja Kalmari, jos puhutaan
julkisen talouden kestävyysvajeesta, johon kuuluvat sekä kunnat
että valtio, niin tarkoittaako keskusta todellakin sitä, että nämä kunnissa
tehtävät säästöt, joissa
puhutaan jopa miljardista tai jopa kahdesta, keskustan mallissa
toteutetaan siten, että vastaavat tehtävät ja
vielä vähän till, niin kuin tässä omaishoidon asiassa,
siirretään valtiolle? Näinkö keskusta
tämän kestävyysvajeen pyrkisi hoitamaan:
siirretään tehtävät kunnilta
valtiolle ja todetaan, jippii, kunnissa tuli miljardien säästö?
Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kalmari varmaan ihan tarkalleen
tietää kristillisdemokraattien kannan kotihoidon
tukeen, perheiden valinnanvapauden puolustamiseen ja sen edistämiseen,
ja uskoisin, että edustaja Kalmari kokeneena poliitikkona
ymmärtää myöskin sen, että on
hyvä, että hallituksessa edelleenkin on voimia
ja mahdollisimman paljon voimia, jotka puolustavat kotihoidon tukea
ja perheiden valinnanvapautta. Näin minä tämän
tilanteen ymmärrän.
Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Kalmarin hieman hurskastelevaan puheenvuoroon
voi todeta ensinnäkin, että omaishoidon tuen lakia
ollaan parhaillaan uudistamassa. Siellä otetaan kantaa
tähän siirtoon. Mutta kuten edustaja Zyskowicz
sanoi, niin ei se minkäänlaista säästöä tuo
tämän julkisen talouden kokonaisuuden sisällä.
Kustannukset siirtyvät vain paikasta toiseen.
Sitten tästä köyhien puolustamisesta.
Matkakorvaukset ovat suunnilleen ainoa, mitä tässä on etuuksista
leikattu. Sekin tehtiin vain siksi, että saatiin vanhuspalvelulaki
rahoitettua, ja nyt tämä esitys siitä,
että sitä korotettaisiin uudestaan, on vain yksi
ministeriön esitys siitä, miten voidaan toimia.
Sitten aikanaan, kun se hallitukseen tulee, niin vasemmisto edelleenkin
puolustaa kyllä siellä köyhän
asiaa.
Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Täytyy kyllä hämmästellä tämän
edustaja Kalmarin puheenvuoroa. Haluan kuitenkin tarkentaa, tähän
samaan asiaan, mihin muutkin ovat tarkentaneet, elikkä omaishoidon
tukeen. Kysyisin keskustan näkökulmaa: Onko keskusta
aidosti sitä mieltä, että omaishoito
kokonaisuudessaan pitäisi siirtää valtiolle,
niin palvelut kuin omaishoidon tukipalkkion maksaminen? Mitenkä valtio
pystyy huolehtimaan kuntien tehtävistä siinä,
mitenkä omaishoitajia voitaisiin aidosti tukea palveluiden
kautta? Mikä se on tämä keskustan aito
vaihtoehto omaishoidon tuelle?
Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Eduskunnassa on kannettu huolta muun
muassa kotihoidon tuen yh- teydessä siitä, että se
on tasa-arvoinen tämä uusi malli. Tässähän
on oikeastaan samasta asiasta kysymys ja nimenomaan oikeasta tasa-arvosta, koska
tällä hetkellähän kansalaiset
ja kuntalaiset eivät ole eri kunnissa samanvertaisessa
asemassa, ja tämä on tietysti yksi tämän
omaishoidon tuen keskeisin asia. (Ben Zyskowicz: Semmoista se kunnallinen
itsehallinto tuottaa, eri kunnissa erilaisia ratkaisuja!) Se, tuottaako
se sitten jollekin säästöjä,
on tietysti ihan toinen kysymys. Mutta jos halutaan kansalaiset
saattaa tasavertaiseen asemaan, niin tällöin tietystikin
yhtäläiset mallit koko maassa ovat oikeita, ja
Kansaneläkelaitos sen pystyy laajalla verkostollaan toteuttamaan.
Herra puhemies! Minua myös pelottaa hieman se, että täällä hallituspuolueet
mielellään käyvät monen toimivan
organisaation kimppuun. Pitäkää näppinne
ainakin Kelasta irti, koska Kelan monipuolinen, laaja verkosto palvelee nimenomaan
iäkkäitä ihmisiä, niitä ihmisiä,
jotka tarvitsevat Kelan palveluita. Kelan verkosto toimii hyvin,
ja tässä mielessä sitä tulee
vaalia ja totta kai kehittää myös eteenpäin.
Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä minäkin ilman muuta katson
tätä omaishoidon tuen palkkion siirtämistä Kelalle
siitä näkökulmasta, että kyllä vihdoinkin
Suomessa olisi aika saattaa omaishoitajat tässä mielessä tasavertaiseen
asemaan. Nythän on täysin kunnasta riippuvaista
se, (Ben Zyskowicz: Se on hirveätä, se kunnallinen
itsehallinto!) miten omaishoitajia kohdellaan. Yhtenäiset kriteerit
ja maksatuksen siirto Kelalle olisi erittäin iso askel
tasa-arvon suuntaan. Mutta on ilman muuta, edustaja Kiljunen, selvää,
että kyllä se on kuntien tehtävä järjestää näitä muita
palveluita, joita omaishoitajillekin pitää kunnissa
saada, ja monissa kunnissa onkin edetty näissä asioissa.
Mutta tämä palkkion maksatuksen siirto: kaikki
puolueet suurin piirtein ennen vaaleja olivat sitä mieltä,
että tämä edistäisi omaishoitajien asemaa.
Minä ihmettelen, miksi siitä nyt on tullut näin
omituisen kummallinen asia. Peruspalveluministerikin sanoi, että tämä ei
ole hyvä idea. Mieli on muuttunut nyt teillä hallituspuolueitten edustajilla,
ja ihmettelen, miksi.
Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Tämä kokoomuksen ja edustaja
Zyskowiczin kanta ja asenne tähän kysymykseen
on kyllä todella ihmeellinen. Siis perussuomalaisten ja
keskustan linja näyttää olevan tässä asiassa
täysin sama. Nämä asiat siirretään
Kelan maksettavaksi, jolloin määrärahat
eivät kesken vuotta lopu ja kaikki kuntalaiset Hankoniemen kärjestä Utsjoen
Nuorgamiin saakka saavat saman kohtelun näissä asioissa. Siis tämä on
tasapuolisuuskysymys. Ja sitten yksityiskohtiin voimme puuttua vielä erikseen
täällä eduskunnassa, kun saamme hallitukselta
tänne vain lakiesityksen tästä muutoksesta.
Toivottavasti tämä lakiesitys tulee mahdollisimman
nopeasti ja myöskin kokoomus ja Zyskowicz ymmärtää, mistä tässä on
kysymys.
Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Paloniemi tuossa kertoi, niin
todellakin kyse on siitä, että maksatus tapahtuisi
Kelan kautta. Toki muut palvelut sieltä kunnista järjestettäisiin.
Keskusta on luomassa omaa vaihtoehtoaan siihen, miten kunnissa voitaisiin
säästää, miten myös
välittämisellä, vastuunkannolla, huolenpidolla
voimme säästää. Itse asiassa
sitä työtä hyvin paljon kunnissa tehdäänkin.
Erityisesti sitä tehdään pienissä kunnissa,
joissa varat ovat olleet tiukilla jo kauan. En siksi ymmärrä tätä kokoomuksen
keskittämismallia, joka johtaa siihen, että yhteisöllisyyden voima
katoaa ja ajatellaan niin, että kyllä julkiset palvelut
-systeemi hoitaa kaiken, minun ei enää tarvitse.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kettuselle ja muille totean,
että en ottanut puheenvuorossani mitään
kantaa siihen, tulisiko omaishoidon tuki maksatuksen osalta siirtää Kelan
hoidettavaksi. Otin kantaa siihen, että edustaja Kalmari
antoi ymmärtää, että tämä olisi
sellainen hyvä keino, jolla tätä julkisen
talouden kestävyysvajeen taklaamiseen kuuluvaa kuntien
menojen vähentämistä voitaisiin ryhtyä toteuttamaan,
ja osoitin puheenvuorossani sen, että jos keskustan kanta
ja linja on se, että kuntien menoja säästetään
miljardilla tai kahdella, niin kuin hallitus nyt on esittänyt,
ja että se säästö tehdään
niin, että vastaavat menot siirretään
valtion maksettavaksi tai Kelan maksettavaksi, niin silloinhan julkisen
talouden kestävyysvajeen kannalta ei tapahdu mitään
edistystä.
Mitä sitten tulee siihen, että eri kunnissa
on erilaiset käytännöt: hyvät
keskustalaiset, tällaista se kunnallinen itsehallinto tuottaa.
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Matkakorvaukset ovat kasvaneet huomattavasti
viime vuosina, ja niistä voitaisiin säästää monella
tavalla ihan järkevästikin. Valitettavasti tässä toimintakertomuksessa
on matkakorvauksia käsitelty kovin köykäisesti.
Edelleen takseja ajaa esimerkiksi pitkien matkojen Pohjois-Karjalassa
peräkkäin yksi asiakas taksissaan. Matkakorvausten
määrä on kasvanut toki monestakin syystä,
esimerkiksi väestön ikääntyminen
tähän johtaa, mutta saan keskimäärin
pari kertaa kuukaudessa asiakkailta, omaisilta tai terveydenhuollon
henkilöstöltä ihmettelevän puhelinsoiton,
jossa todella kysytään, että miten yhteiskunnassa
on varaa tällaiseen niin sanottuun yksi henkilö taksissa
-systeemiin.
Minä en usko, etteikö matkojen yhdistäminen olisi
mahdollista saada kuntoon vähän tehokkaammin kuin
se tällä hetkellä toimii, ja samalla voisi
pohtia, olisiko mahdollista yhdistellä muitakin matkoja.
Tiedän, että liikenneministeriössä on
nyt kutsujoukkoliikenteen kehittäminen meneillään,
ja ajattelen, että siitä voisi olla apua myöskin
näihin Kelan matkoihin.
Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! On aivan uskomatonta, että Kansaneläkelaitoksen
toimintakertomuksessa vakuutuslääkärien
toimintaa voidaan kaikkien selkeyshankkeiden aikana kuvata näin:
"Vakuutuslääkäri ei siten ratkaise hakemusta
eikä hylkää hoitavan lääkärin
lausuntoa, vaan toimii hakijan toimintakyvyn arvioinnin lääketieteellisenä asiantuntijana."
Löytyy sivulta 13. Tuohan kaiken kiertelyn jälkeen
nimenomaan tarkoittaa sitä, että vakuutuslääkäri
hylkää hoitavan lääkärin
lääketieteellisen asiantuntemuksen, ja se on tosi
outoa lääketieteellisen asiantuntemuksen yhteentörmäämistä.
Se alkaa olla outoa tässä maassa, jos 40 prosenttia
kaikista hakemuksista hylätään eikä niiden
pohjalla olevalle lääketieteelliselle asiantuntemukselle
aseteta mitään painoa.
Onko vakuutuslääkäreiden lääketieteellinen asiantuntemus
näin paljon parempi kuin muilla lääkäreillä,
ja mistä näin suuren ilmiön aiheuttavat
erot lääkäreiden pätevyydessä voivat
johtua? Hakijoiden eli ihmisen näkökulmasta suuri
hylkäysosuus tarkoittaa sitä, että maan
tavaksi on kehittymässä se, että huonokuntoisille
ihmisille sanotaan, että te vain kuvittelette olevanne
sairaita, mutta ette te oikeasti sitä ole.
Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Sitä mukaa kuin netin käyttö on
yleistynyt, myös Kela on kehittänyt sähköisiä palveluita,
ja Kelan nettisivujen ja sähköisten palveluiden
käytettävyys on tällä hetkellä aidosti
hyvä.
Kela-valtuuston jäsenenä olen todella iloinen näistä onnistuneista
uudistuksista. Erityistä kiitosta on saanut Kelan Kerttu-palvelu,
joka on löytänyt paikkansa erityisesti lapsiperheiden
keskuudessa. Se on siis palvelu, jossa Kelan asiantuntijat vastaavat
lapsiperheiden kysymyksiin työaikana, ja Kela-Kerttu löytyy
sosiaalisesta mediasta ainakin Suomi24:lta ja Facebookista, ja kannustankin
kaikkia katsomaan ja tutustumaan tähän palveluun.
Tässä yhteydessä täytyy
kuitenkin todeta, että olen huolissani palveluverkon karsimisesta.
Kelan omaa palveluverkkoa korvaavat ja tukevat viranomaisten yhteiset
palvelupisteet, joilla on tarkoitus turvata kohtuullinen asiointimatka
palveluihin, kun palveluverkkoa karsitaan, ja näitä yhteispalvelupisteitä tuleekin
jatkossa kehittää ja katsoa, että ne
ovat kaikkien tasavertaisesti saavutettavissa.
Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kun puhutaan näistä Kelan lääkäreistä ja
ylipäätään vakuutusyhtiöitten
lääkäreistä, niin haluaisin
muistuttaa tässäkin salissa, että siellä on
nytten menossa, jauhautumassa koneistossa, työntekijän
eläkelain 40 §:n muuttaminen. Tämä pykälä puuttuu
siihen, että Kelan lääkärit
ja vakuutusyhtiöiden lääkärit
ovat ainoita lääkäreitä tässä maassa,
jotka voivat kirjoittaa lääkärintodistuksen
ilman, että vakuuttavat sen kunnian ja omantuntonsa kautta — kaikki
muut lääkärit joutuvat vakuuttamaan tämän
lääkärintodistuksensa kunniansa ja omantuntonsa
kautta — ja tämä tarkoittaa luonnollisesti
sitä, että jotta näin voitaisiin tehdä,
niin potilas on pakko nähdä. Eli ennen kuin Kelan
lääkäri tai vakuutusyhtiöiden
lääkäri menee kirjoittamaan näitä sopimuksia,
olisi ainakin syytä tavata potilas. Sen lisäksi
on äärimmäisen tärkeää potilaan
oikeusturvan tai työkyvyttömyyseläkkeelle
hakevan henkilön oikeusturvan kannalta, että hänellä on
oi-keus valittaa päätöksestä ja
saada suullinen kuuleminen eli olla itse paikalla silloin, kun hänen asiaansa
käsitellään.
Puhemies
Eero Heinäluoma:
Tässä on vielä useita pyydettyjä vastauspuheenvuoroja,
mutta aika tulee meillä vastaan, joten emme voi jatkaa debattia
emmekä myöskään tämän
asian muuta käsittelyä.
Asian käsittely keskeytetään.