Arvoisa herra puhemies! Suomi on saanut taas Euroopan unionin kautta uusia velvoitteita ja elinkeinoelämän haasteita ratkottavakseen. Euroopan parlamentti hyväksyi tällä viikolla rikkidirektiivin, jolla rajoitetaan laivojen rikkipäästöjä Euroopan unionin merialueilla.

Rikkidirektiivin kustannukset leikkaavat monilta vientiyrityksiltä viimeisenkin toivon säilyä hengissä Suomessa. Yritykset äänestävät jaloillaan tai supistavat toimintaansa. Suorat työpaikkamenetykset voivat vientiteollisuudessa olla tuhansia työpaikkoja. Kun jokainen korkean teknologian työpaikka elättää kolme muuta toimijaa, on Suomi vaarassa menettää työpaikkoja jopa kymmeniätuhansia. Se on kova hinta, liian kova hinta. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: mihin toimiin hallitus on ryhtynyt turvatakseen suomalaisen teollisuuden säilymisen Suomessa?

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Olen kysyjän kanssa täysin samaa mieltä — ja uskon, että koko hallitus — siitä, että meidän on kaikin keinoin pyrittävä pitämään jokaisesta suomalaisesta työpaikasta kiinni. Rikkidirektiivi voimaan tullessaan vuonna 2015 ja tietysti jo nyt uhkana vaikuttaa näihin työllisyysnäkymiin ja meidän teollisuuden mahdollisuuksiin. On arvioitu, että tuo lisälasku, sitä on laskettu ja arvioitu, olisi tasoltaan noin 400—600 miljoonaa, mutta haarukkaa on vielä siinä suuruus-luokassa.

Hallitus budjettiriihessään päätti joistakin myönteisistä ympäristötoimista, muun muassa rikkipesureiden tukemisesta, niiden käyttöönotosta, jotta suomalainen tonnisto voisi investoida puhtaampaan teknologiaan. Mutta tuo päätös ei ole varmasti riittävä koko tähän teollisuuden kokemaan uhkaan, ja hallitus päätti, että kehysriihessä maaliskuuhun mennessä me arvioimme tuon kustannusvaikutuksen ja arvioimme, millä keinoilla pystymme parhaiten tuohon tilanteeseen vastaamaan.

Arvoisa herra puhemies! Tosiaankin budjettiriihessä hallitus sopi, että ensi kevään kehysneuvotteluihin tuodaan ehdotus rikkidirektiivin kustannusten kompensoimiseksi. Päätös on siis tehty 30 miljoonan euron tuen käyttämisestä rikkipesureiden asentamiseen.

Jos aikanaan olisi osattu neuvotella tasavertaiset direktiivin ehdot Suomen ja muun EU:n alueille, ei välttämättä tarvittaisi mitään tukipaketteja. Nyt Suomen veronmaksajat paikkaavat hallitusten ja neuvottelijoiden virheitä. Hallituksen tulee kantaa vastuutaan antamalla erilaisia tukia, jotka joidenkin lähteiden, kuten esimerkiksi kokoomusmeppi Petri Sarvamaan mukaan, ovat Euroopan unionin sääntöjen vastaisia.

Yrityksissä johto erotetaan, jos se ei toimi yrityksen etujen mukaisesti. Nyt hyväksytty direktiivi on aikataulullisesti täysin kestämätön, epäoikeudenmukainen ja Suomelle vahingollinen. Kysynkin ministeriltä: joko hallitus tietää, mitä keinoja Suomen on lupa käyttää rikkidirektiivistä aiheutuvien tappioiden kattamiseksi ja estämiseksi?

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! On kuitenkin hyvä ehkä muistaa, että itse tavoite, se, että Suomenlahti puhdistuu, on tietenkin kannatettava, mutta Suomen kannalta se, että tuo kilpailuhaitta tulee niin isosti suomalaisen vientiteollisuuden maksettavaksi ja kannettavaksi, on totta kai erittäin iso uhka ja huolestuttava asia.

Siitä, mitä keinoja on käytettävissä, tehdään selvitykset ja johtopäätökset tuohon kehysriiheen mennessä. Tietysti ensimmäisenä pitää täsmentää hyvin tarkkaan se, mikä se kustannusvaikutus on ja mille teollisuudenaloille, jotta osaamme sitten valita juuri siihen tilanteeseen oikeat keinot. Eli päätöksiä on sitten odotettavissa keväällä, mutta hallitus kyllä jakaa tämän huolen, ja väittäisin niin, että olemme kyllä kaikilla rintamilla tehneet kaikkemme sen eteen, että olemme hakeneet lykkäystä, olemme hakeneet muutosta, mutta tässä asiassa yksinkertaisesti lopputulema on tämä: valitettava.

Arvoisa puhemies! EU:ssa vihreiden Satu Hassin johdolla valmisteltu rikkidirektiivi on epätasa-arvoinen ja kilpailua vääristävä. Tämä direktiivi kohtelee eri Euroopan maita eri tavalla, ja Suomi kärsii tästä eniten. Toisin kuin ministeri täällä sanoi, vientiteollisuus on laskenut, että tästä aiheutuu miljardin vuosittaiset lisäkustannukset, ja UPM:n toimitusjohtaja on ilmoittanut, että tämän direktiivin johdosta 300 000 tonnia paperintuotantoa siirretään Keski-Eurooppaan. Nämä ovat tällaisia konkreettisia asioita. Kysynkin nyt asianomaiselta ministeriltä: onko vielä mitään tehtävissä sen suhteen, että tästä saataisiin tasa-arvoisempi ja tämä kohtelisi eri Euroopan maita tasapuolisesti?

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä todellakin näyttää siltä, että keskeisin keino ovat todella nämä kompensaatiot, että lykkäystä tai muutosta tähän päätöksen sisältöön ei ole aikaansaatavissa.

Tämän hallituksen päätös siitä, että alensimme energiaveroa, tuotti esimerkiksi yhden paperiyhtiön osalta Suomeen 150 000 tonnia paperia tehtäväksi. Eli kyllä näillä asioilla on merkitystä, mutta samalla viestitän kyllä metsäteollisuudelle ja paperiteollisuudelle, että vielä ei ole mielestäni sellaisten johtopäätösten aika, että sanottaisiin, että Suomesta lähtee näin ja näin paljon työpaikkoja, vaan rauhallisesti odotettaisiin kuitenkin siihen kevään kehysriiheen, jossa hallitus asioita linjaa, ja sitten olemme viisaampia tämän asian osalta.

Arvoisa puhemies! Euroopan parlamentissa tämän direktiivin arkkitehtuurius oli todella erittäin vahvasti siellä olevien suomalaisten europarlamentaarikkojen, jotka vielä edustavat juuri ja tasan tarkkaan hallituspuolueita, käsissä. (Välihuutoja vasemmalta) Hassi johti ja mukana olivat siellä vielä kokoomuslainen ja sosialidemokraattinen europarlamentaarikko. (Välihuutoja) Minä kysyn: Minkälainen yhteys teillä, Suomen hallituksella, on Euroopan parlamentin jäsenien kanssa? Eikö tätä vuoropuhelua olisi voinut vähän parantaa ja saada sieltä tukea sille linjalle, mitä Suomi ymmärtääkseni ministerineuvostossa edustaa, ihan oikein edustaa? Kysyn toisena kysymyksenä: aikooko Suomi äänestää ministerineuvostossa vastaan sitten, kun tämä asia siellä tulee lopulliseen käsittelyyn? Kohtuuttomuushan on siinä, että täällä meille tärkeillä merialueilla nopeasti vaaditaan päästöt yhteen kymmenesosaan, samaan aikaan Välimerellä jatketaan vielä paljon suuremmin päästöin (Puhemies koputtaa) paljon pitempään.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! On hyvä tehdä selväksi, että koko tämä rakennelma perustuu vuonna 2008 IMOssa sovittuun sopimukseen, jota EU soveltaa ja jossa ei ole siirtymäaikoja sisällä. Silloin asiasta ovat neuvotelleet liikenneministeri Vehviläinen ja ympäristöministeri Lehtomäki, Suomen Keskusta. (Vasemmalta: Juuri näin!)

Mitä tällä hallituskaudella on tehty: On pyritty varmistamaan, että me saamme rikkidirektiivistä merkittävät ympäristö- ja terveyshyödyt koko Euroopassa. Kymmeniätuhansia henkiä, mukaan lukien myös paljon Suomessa, selviää ennenaikaiselta kuolemalta tai vakavilta sairauksilta, mutta me olemme samaan aikaan halunneet varmistaa, että toimeenpano olisi kohtuudella toteutettavissa niin, että ympäristöteknologiaa voidaan ottaa käyttöön. Valtiontukien pelisääntöjä lavennetaan ja sitten varmistetaan, että nämä ratkaisut ovat todella toimeenpanoajan puitteissa otettavissa käyttöön. Meillä on ollut hyvä keskusteluyhteys parlamentin raportööriin tässä asiassa, ja valtiontukisääntöjä on lievennetty tämän keskusteluyhteyden seurauksena, (Mauri Pekkarinen: Mutta miksi lopputulos on tällainen sitten?) elikkä olemme onnistuneet myös saamaan tuloksia siinä, että voimme varmistaa, että ympäristöteknologiaa edistetään (Puhemies koputtaa) ja Suomen laivanrakennusteollisuus saa tästä myös hyötyä.

Arvoisa puhemies! Minä toivon, että ministerit esittäisivät vaihtoehtoja. Historiasta ei enää kyllä mitään uutta löydy.

Rikkidirektiivi vaarantaa toimintaedellytyksiä nimenomaan metsäteollisuudessa, joka on suuri työllistäjä Suomessa. Ruotsissa esimerkiksi sahojen kumipyöräkuljetuksia rikkidirektiivi ei rasita. Suomessa on vapaana olevaa puun sahauskapasiteettia miljoonia kuutioita. Itämeren rikkidirektiivi nostaa tämän päivän hinnoilla laskettuna useita euroja Euroopan markkinoille vietävän sahatavaran hintaa. Miten hallitus aikoo korjata tilanteen, ettei ympäristöveroilla tuhota muun muassa Suomen sahateollisuuden toimintaedellytyksiä ja että yhdenvertaisuutta saadaan muun muassa Ruotsin kanssa aikaan?

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Herra puhemies! Niin kuin jo aiemmin totesin, tämä hallitus on laskenut energiaintensiivisen teollisuuden verotusta, ja sillä Suomen kilpailukyky on parantunut huomattavasti, niin kuin kerroin tämän yhden esimerkin. Vertailu Ruotsin kanssa on sikäli tietenkin niin, että Ruotsi on monilla sektoreilla kova kilpailijamaa ja Ruotsi on lähempänä ehkä, voi sanoa, päämarkkina-aluetta eli Eurooppaa, eli Ruotsille tulee jo tämän matkan kautta hyötyä, jota nyt sitten vielä tämä rikkidirektiivi entisestäänkin syventää. Minusta tuntuu, että tässä salissa on aika yksimielinen kanta siitä, että tämä rikkidirektiivin voimaantulo on suomalaiselle teollisuudelle, suomalaisille työpaikoille iso uhka, ja hallitus tekee parhaansa löytääkseen purevimmat keinot, ja ne sitten päätetään siinä kehysriihessä.

Puhemies! Tilanne on mikä on, ja nyt yritetään paikata tilannetta. Vientiteollisuus, metsä- ja metalliteollisuus, on tietenkin kärsimässä, mutta kolmas osapuoli on satamat ja logistiikka. Mitkä ovat ne keinot, jotka ovat sitten tarjolla tähän, vaikkapa sille työryhmälle, satamien ja logistiikan tilanteen helpottamiseksi? Minä olen ainakin henkilökohtaisesti saanut kirjeitä väylämaksujen alentamisesta ja muuta. Mielellään kuulisin myöskin, onko jotain opittu tästä huonosti menneestä prosessista 2008 jälkeen, millä nyt sitten pystyttäisiin hoitamaan tilanteet paremmin.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Tähän kysymyksen viimeiseen osaan, että mitä on opittu. Kyllä se kertoo sen, että silloin kun pidetään huolta suomalaisten yritysten kilpailukyvystä ja suomalaisista työpaikoista, niin ehkä yksi keskeisimmistä foorumeista siihen on Euroopan unioni ja siellä tapahtuva valmistelu, ja se, että ollaan riittävän ajoissa, ennakollisesti jo, vaikuttamassa asioihin silloin, kun niitä valmistellaan. Varmasti se on opittu, ja monia muitakin haasteita liittyy tämän rikkidirektiivin lisäksi lähitulevaisuuteen.

Totta kai satamat välillisesti ovat kärsijöitä, mikäli vientiteollisuuden kuljetukset vähenevät, mutta kyllähän ilman muuta selvästi ne keinot liittyvät siihen, millä tavalla vientiteollisuuden kuljetuskustannuksia pystytään kompensoimaan. Mielestäni tässä vaiheessa ei ole syytä mitään erityistä keinoa mainita tai mitään erityistä keinoa rajata pois. Valmistelu on tällä hetkellä siinä vaiheessa, että arvioidaan se kustannusvaikutus ja sitten niitä erilaisia keinoja, ja aiheeseen sitten palataan myöhemmin.

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Meillä on parastaikaa liikenne- ja viestintäministeriössä käynnissä työ väylämaksu-uudistuksen parissa, jossa pyritään hakemaan ratkaisuja, joilla pystytään turvaamaan myös suomalaista kilpailukykyä merenkulun osalta. Satamaselvitykset, logistiikan kehittäminen, mitat ja massat -projekti, miten pystytään entistä tehokkaammin hyödyntämään meidän olemassa olevaa kapasiteettia, kaikki tämä työ on käynnissä. Sitä tehdään hyvässä yhteistyössä kaikkien ministeriöitten kanssa, joilla on oma kortensa kekoon kannettavana. Ja väittäisin, että tässä vaiheessa jos koskaan on haettava ratkaisuja ongelmiin, ei niin, että aletaan syytellä ja kaivella vanhoja, vaan haetaan niitä ratkaisuja, joita varten me olemme täällä päätöksiä tekemässä.

Arvoisa puhemies! Rikkidirektiiviin jo vuosia sitten IMOssa värkätty Marpol-sopimuksen tätä asiaa koskeva liite oli todella kallis työtapaturma. Olisi tietysti ollut oikeudenmukaista, että rikkipitoisuuden yläraja olisi ollut koko Euroopassa sama, mutta tehtyä ei enää saa tekemättömäksi.

Viime aikoina olemme kuulleet lukuisista suomalaisista pienistä yrityksistä, jotka ovat siirtyneet Suomenlahden eteläpuolelle Viroon. Lisäksi monet yritykset painottavat investointejaan Suomen ulkopuolelle. Eli yritysten kustannukset ovat nousseet jo ennen rikkidirektiiviäkin erilaisten säädösten kautta, esimerkiksi dieselveron korotuksen kautta. Kysynkin ministeriltä: millaisin suunnitelmin konkreettisista toimenpiteistä rikkidirektiivin aiheuttamien lisäkustannusten kompensoinnin ohella yritysten kilpailukykyä tullaan turvaamaan?

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Eri maiden välinen verokilpailu on tietysti realiteetti, ja Viron osalta: Virossa on tunnettu, yritysten kannalta hyvin kilpailukykyinen verojärjestelmä. On totta, että joitakin yrityksiä, satojakin, on sinne siirtynyt, mutta se kuuluu tähän aikaan, ja meidän on pidettävä huolta omasta kilpailukyvystämme. Hallitushan teki kehysriihessä päätöksiä, ja niitä päätöksiä nyt toimeenpannaan, niin että ensi vuoden alusta tulee tämmöinen erityinen kasvupaketti, jonka kokoluokka on 300 miljoonaa, jolla juuri tuetaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. 300 miljoonaa on näinä aikoina, jolloin joudutaan säästämään ja tekemään väistämättömiä leikkauksia, varsin iso summa.

Edelleen tämän syksyn budjettiriihessä käsittelimme viestintäteollisuuden — Nokian ja Nokia Siemens Networksin ilmoitusten jälkeen, ne vähentävät tuhansia työpaikkoja — niitä toimia, joilla Suomi uudelleen lunastaisi paikan tietotekniikan edelläkävijänä. Tuossa lisäbudjetissa tullaan sitten näitä päätöksiä tekemään, mittavia satsauksia, jotta tuolle alalle syntyisi uusia työpaikkoja (Puhemies koputtaa) ja että nämä Nokiankin ihmiset saisivat uutta työtä.

Arvoisa puhemies! Tämä rikkikysymys on itse asiassa ollut erittäin pitkään esillä ja myös tämä Itämeren erityisen herkkä alue. Jo 1990-luvun lopulla päätettiin Suomesta käsin, että Suomi haluaa, että Itämeri on tämmöinen erityisen herkkä alue. Noin 2005 aloitettiin sitten IMOssa nämä rikkipäästöneuvottelut eli edellisen hallituksen aikana, jossa olin itse mukana. Sitten 2008 IMOssa tehtiin niitä päätöksiä.

Totta kai tässä jokainen kantaa omalta osaltaan vastuuta, niin myös minä itse ministerinä sen suhteen, mitä olen ollut tekemässä tämän asian kannalta. Ongelma oli se, että selvityksiä ei ollut tehty riittävän ajoissa. Niitähän tehtiin vasta viime vaalikaudella ja ilmeisesti nyt tällä vaalikaudella vielä tarkemmin. Eli minä kannan vastuun omalta osaltani, mutta en kanna tämän hallituksen päätöksistä vastuuta.

Haluan kysyä sitä, kun tämä direktiivihän tuli vasta tämän hallituksen aikana maaliinsa ja nyt on europarlamentin käsittely ollut, missä vaiheessa Suomen hallitus luopui. Kysyn pääministeriltä: missä vaiheessa Suomen hallitus luopui tästä viiden vuoden siirtymäajan vaatimuksesta?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Me yritimme etsiä erilaisia vaihtoehtoja, sekä siirtymäaikaa että muita rajauksia, jotta olisimme saaneet edes jonkun maan tukemaan meidän näkemyksiämme. Valitettavasti näin ei ministerineuvostossa tapahtunut, (Anu Vehviläinen: Miksi?) vaan kun päätös tehdään yksinkertaisella enemmistöllä, niin meillä vain ei ollut riittävästi tukijoita tässä hankkeessa. Me teimme niitä ratkaisuesityksiä, välitysesityksiä, vaikka kuinka paljon, mutta kun ei tukea tullut, niin sitten ei valitettavasi enää siinä vaiheessa voitu asiaan vaikuttaa. (Mauri Pekkarinen: Miksi?)

Arvoisa puhemies! Valitettavasti vain taitaa olla niin, että kun tästä päivästä historiaa kirjoitetaan, niin voi olla, että viime hallituskaudella silloisen liikenneministerin ja ympäristöministerin aikaan tapahtui Suomen teollisuushistorian yksi suurimmista lipsahduksista. Mutta katsotaan eteenpäin.

Kysyn vastaavalta ministeriltä: Onko muita mahdollisia vastaavantyyppisiä rajoituksia, jotka haittaavat Suomen kilpailukykyä, näköpiirissä? Miten niihin ollaan valmistautumassa niin, että otetaan opiksi tästä tapauksesta, koska on myöhäistä valittaa siinä vaiheessa, kun maito on maassa?

Kysyn vielä toisen asian vastaavalta ministeriltä: Kun europarlamentaarikko Sarvamaa kokoomuspuolueesta sanoi, että EU suhtautuu nihkeästi näihin kompensaatioihin, niin onko tästä neuvottelut käynnissä ja missä vaiheessa ne ovat menossa?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tuohon jälkimmäiseen varmaan joku kollega vastaa.

Mutta tähän ensimmäiseen eli kilpailukykykysymykseen. Täydennän vielä äskeisten ministereitten puheenvuoroja sillä, että osana budjettipäätöstä oli myös päätös, jossa lähdetään kartoittamaan, millä edellytyksillä Suomeen voitaisiin saada nesteytetyn maakaasun terminaaleja eli satamien yhteyteen terminaaleja, joissa laivat voisivat saada puhdasta polttoainetta. Tämä olisi semmoinen tärkeä rakenteellinen muutos, jolla päästäisiin kompensaatiosta terveempään normaalitilanteeseen. Tämä kannattaa joka tapauksessa tehdä, koska tulevaisuuden laivaliikenne toivon mukaan liikkuu puhtaammilla polttoaineilla. Eli tämä on yksi iso rakenteellinen haaste, jota me nyt lähdemme selvittämään, ja toivon mukaan pystymme siinä edistymään.

Mutta kilpailukykyasia on semmoinen laajempi kokonaisuus, johon me palaamme viimeistään puoliväliriihessä, ehkä jopa tuossa kehysriihessä. Tänään Ruotsi on esimerkiksi alentanut yhteisöveroaan ja menee sillä päätöksellä reilusti Suomen yhteisöverotason alle. Tämä on vain yksi asia, joka meidän täytyy ottaa huomioon, kun mietimme yritysten kilpailukykyä eli sitä, kykenevätkö yritykset työllistämään työntekijöitä Suomessa ja haluavatko sekä suomalaiset että ulkomaalaiset yritykset investoida tähän maahan.

Arvoisa herra puhemies! Kansahan antoi vaaleissa tuomion keskustalle. Tämähän ei ollut ainut asia, joka jäi todella heikkoon happeen ja heikkoon huoltoon ja hoitoon.

Mutta kysymyshän on tavallaan tulevaisuuden näkökulmasta. Kaikki tunnustavat ja tietävät, että tämä on hyvä asia periaatteellisesti ja terveydellisesti ja ympäristönäkökulmasta, niin kuin tässä on todistettu. USA tuli mukaan tähän ja Kanada tuli mukaan tähän ja sitten Itämeren alue plus vähän muita tuolta muualta.

Minä kysyn pääministeriltä: Kun me puhumme tästä kilpailukyvystä ja koko EU:n ideahan itse asiassa on, että kaikilla olisi sama kilpailukyky, niin EU:nhan tässä pitää olla nyt hyvin aktiivinen, jotta myös Välimeren alueelle ja muille vesialueille tulevat samat rajoitteet, koska se on selvästi ympäristönäkökulmasta ja ihmisten terveysnäkökulmasta se iso asia, puhutaan jopa sadoistatuhansista ihmisistä vuositasolla, joiden henki voidaan säästää. Mitä Suomi tekee, jotta tämä sama säännöstö tulee koskemaan muitakin EU:n merialueita kuin tätä Itämeren aluetta?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Korhosen kysymys on erittäin hyvä sen takia, että yhtenä elementtinä, kun yritimme saada ymmärtämystä Suomen ajatuksille, oli myös se, että EU:n eri merialueilla otettaisiin käyttöön samat vaatimukset.

Kun tuossa aiemmin kysyttiin, että miksi emme saaneet tukea, niin sitä ehkä kannattaa kysyä sitten näiltä toisilta mailta, miksi he eivät halunneet tukea. Ehkä siinä oli sitten se, että muissa maissa nähtiin, että nämä terveysvaikutukset ovat hyviä, ja varsinkaan, kun he pystyvät itse kuljettamaan tuotteita kumipyörillä, ilman että tarvitsevat merikuljetuksia, heillä ei ollut samanlaista intressiä ymmärtää meitä kuin meillä on. Suomi on tässä suhteessa maantieteensä johdosta erityisalue. (Mauri Pekkarinen: Niillä on omat intressit!) Ja koko Itämeri on taas yhteinen. Se on erityisen herkkä meri ja pienehkö meri, jolloin ne terveysvaikutukset ovat täällä suuremmat.

Mutta edustaja Korhonen on aivan oikeassa. Kun meillä on kerta yhteiset markkinat ja yhteinen kilpailu, niin kyllä silloin pitäisi olla myös yhteiset säännöt kilpailun suhteen, ja tämä on kyllä koko EU:lle semmoinen paikka, jota ei kannata hyvin nopeasti unohtaa.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen filosofia on koko ajan ollut se, että yritetään saada maksimaalinen ympäristöhyöty siitä, että laivaliikenne, joka aiheuttaa merkittäviä päästöjä, siirtyisi puhtaampiin polttoaineisiin. Samalla edistetään ympäristöteknologiaa parhaalla mahdollisella tavalla, ja pyritään siihen, että siirtymäajat olisivat kustannustehokkaita ja että se ei aiheuttaisi haittaa Suomessa olevalle teollisuudelle. Näin itse asiassa tulevissa sääntelyissä ollaan toimimassa, elikkä neuvotellaan siitä, että typpipäästöjä ryhdytään 2016 alkaen supistamaan, mutta se koskee uusia laivoja. Eli nyt tehdään vähän joustavammin niin, että ne kustannukset ovat sellaisia, että ne eivät aiheuta tämmöisiä siirtymävaiheen korkeita muutospaineita. Myös europarlamentissa tämän asian yhteydessä saimme läpi sen, että Etelä-Eurooppa tulee tähän 0,5 prosentin rajan piiriin jo vuonna 2020. Aikaisemmin siinä oli sellainen joustovara vuoteen 2025 asti.

Elikkä toisin sanoen hyvin nopealla aikataululla maailman laivaliikenteen päästöihin puututaan kaikilla tavoin, ja tässä suomalainen ympäristöteknologia-ala, joka on ihan maailman huippua, tulee saamaan isot globaalit markkinat, ja myös sitä pyritään nyt edistämään, että tässä rikkipesuriasiassa (Puhemies koputtaa) myös nämä markkinat syntyisivät Suomeen.