Gunnar Jansson /r:

Fru talman! I anslutning till första behandlingen av detta ärende om ändringar i arbetstiden för sjömän och utvidgning av den kollektiva avtalsfriheten skall jag först beröra sjöfartens konkurrensvillkor och därefter berömma arbetsmarknadens parter för fördomsfrihet och framsynthet.

Först konkurrenssituationen: Samhället kan påverka konkurrensvillkoren, men själva konkurrenskraften står branschens aktörer för. Alla sjöfartsländer värnar om sin nationella sjöfart av skäl som bland annat anförs i motiveringen till denna proposition. Jag citerar från sidan 9: "Utöver sysselsättningseffekterna ses det som viktigt även för försörjningsberedskaps- och valutaverkningarna samt för en effektiv verksamhet inom de logistiska kedjorna att den handelsflotta som seglar under finsk flagg bevaras. Det anses också viktigt att sjöfartskompetens och -kunnande bibehålls i vårt land. Om vår egen handelsflotta försvinner, uppenbarar sig de återspeglande verkningarna på utbildningen och sjöfartskompetensen på längre sikt, inom ungefär ett decennium."

Därför ingår det i regeringsprogrammet för statsminister Paavo Lipponens andra regering en förbindelse om att om regeringen gör upp ett program för att förbättra handelsflottans konkurrenskraft. För handelsfartygen i utrikesfart har samhället och skattebetalarna gjort vad som är möjligt. När branschens egna representanter nu säger att den som inte klarar sig i fraktbranschen under egen flagg befinner sig på fel marknad, så kan jag bara hålla med. De skall syssla med något annat än sjöfart.

Vad gäller passagerarfartygens konkurrenskraft, något som alldeles särskilt bekymrar det sjöfartsberoende Åland, min valkrets, har jag tre kommentarer:

Kommentar ett: Jag citerar uppdateringen den 7 februari i år av regeringsprogrammet. Där står det: "I rederibeskattningen är avsikten att övergå till tonnagebeskattning, som gäller både fraktfartyg och passagerarfartyg. Rederierna skulle bli befriade från normal skatt på vinsten, de skulle i stället betala en tonnageskatt som baseras på fartygets dräktighet."

Min andra kommentar: Konkurrensläget i vår omvärld undergår ständiga förändringar. Samtidigt har EU demonstrerat sin oförmåga att hantera situationen. Därför citerar jag ur samma uppdatering av regeringsprogrammet så här: "Kommunikationsministeriet följer med projektet i Sverige att ta in passagerarfartygen under stödsystemet och tar vid behov upp ärendet till behandling i regeringen under mars—april månad 2001."

Och för det tredje: Det lagförslag som nu behandlas bygger på kollektivavtal vilka sänker lönekostnaderna för våra passagerarfartyg med cirka 15 procent, sänker, märk väl. Jag frågar: Vilken annan bransch kan visa upp motsvarande ansvar för sin egen verksamhet och för landet? Fru talman! Som före detta sjöman berömmer jag sjöbranschens parter för detta. Detta är solidaritet när den är som bäst.

Riksdagens uppskattning för det avtalsparterna skapat illustreras av ett enhälligt utskottsbetänkande och av snabbheten i riksdagsbehandlingen. Propositionen anlände den 9 februari, utskottet lämnade sitt betänkande i går den 13 februari, nästa tisdag kommer lagarna att godkännas, troligtvis enhälligt, så att de kan stadfästas av republikens president förhoppningsvis den 23 februari och träda i kraft som planerat samtidigt som kollektivavtalen jag nämnde, det vill säga den 1 mars 2001. Därför önskar jag branschens parter både i inrikestrafiken och framför allt i utrikestrafiken lycka till i kommande avtalsförhandlingar.

Arvoisa puhemies! Rahtialusten kilpailukyky on hoidettu. Nyt on matkustaja-alusten kilpailukyvyn säilyttämisen aika. Kuten valiokunta korostaa, politiikan tavoitteena on luoda suomalaisille varustamoille kansainvälisesti kilpailukykyiset toimintaedellytykset kauppamerenkulun harjoittamiseksi kotimaisten lippujen alla. Nostan esille kolme seikkaa kiristyvässä kilpailussa, jossa EU valitettavasti taas on demonstroinut kyvyttömyytensä.

1) Esitys tonnistoverolainsäädännöksi on annettava viimeistään vuoden 2001 talousarvioesitykseen liittyen. 2) Jos Ruotsi ottaa matkustaja-aluksetkin tukijärjestelmään, Suomen on tehtävä samoin. 3) Käsiteltävänä olevien lakiesitysten takana on matkustaja-alusalan työehtosopimus, jolla palkkakustannuksia vähennetään 15 prosentilla.

Entisenä merimiehenä nostan hattuani työmarkkinajärjestöille vastuuntuntoisesta ja ennakkoluulottomasta toiminnasta. Eduskunnan kiitokset näkyvät käsitykseni mukaan siitä, että ennätysvauhdilla lait hyväksytään, jotta ne astuisivat voimaan samana päivänä kuin työehtosopimuksetkin eli 1. maaliskuuta 2001.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Varmasti ed. Janssonin vaatimukset ovat sinänsä perusteltuja, mutta haluaisin viitata vain siihen, että on ikään kuin loppumaton väylä kuljettavana, jos aina vain joustetaan työntekijöiden työehtosopimusten suunnasta ja nimenomaan myöskin ikään kuin kansallisvaltioiden näkökulmasta ja sitten saavana osapuolena ovat usein varsin ylikansalliset merenkulkua harjoittavat yritykset.

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä n:o 6 pyritään todellakin kilpailukyvyn säilyttämiseen kauppamerenkulussa erityisesti matkustaja-alusten kohdalla. Se on tietysti tärkeätä niin kuin kaikessa merenkulussa.

Haluaisin viitata ed. Janssonin puheenvuoron perään vielä siihen, että tutkimusten mukaan eräs onnettomuuksien keskeinen syy esimerkiksi Itämeren alueella on sekamiehistöt ja se, että nimenomaan laivoissa käskytyksen yhteydessä joudutaan käyttämään kieltä, jota kaikki eivät todellakaan ymmärrä ja joka usein on sitä niin sanottua huonoa englantia. Tämän vaaran torjumiseksi tietysti tämä perustelu tämän hallituksen esityksen kohdalla, joka nyt on ensimmäisessä käsittelyssä, on aivan paikallaan, että kansallinen kilpailukyky pyritään säilyttämään.

Gunnar  Jansson  /r:

Arvoisa puhemies! Edustajakollega Tiusasen kommentti on ihan aiheellinen. Sen takia lainaan jopa työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan yksimielisestä mietinnöstä. Se on lyhyt, mutta se on minusta hyvin laadittu, nimittäin näin: "Työehtosopimuksin pyritään työvoimakustannusten säästöihin mm. joustavin työaikajärjestelyin. Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä. Valiokunta korostaa sitä, että työehtosopimusmääräysten tulee olla kohtuullisia, työterveyttä ja -turvallisuutta sekä merenkulun turvallisuutta tukevia." Juuri näin. Ei tietenkään ole kyse nyt palkkatason alenemisesta, vaan työaikajärjestelyistä kuitenkin ottaen juuri huomioon nämä äärimmäisen tärkeät seikat, siis työsuojeluun ja merenkulun turvallisuuteen liittyvät asiat.