Esko-Juhani Tennilä /vas:
Rouva puhemies! Outokumpu Oy:n Tornion jaloterästehtaalta
ja Keminmaan kaivokselta on sanottu irti vuoden sisällä noin
kaksisataa työntekijää säästöohjelman
nimissä. Nyt sitten on tullut tietoon, että samaan
aikaan Outokummun pomoille ruvetaan maksamaan jättioptioita,
jotka jatkuvat aina vuoteen 2010 saakka. Avainhenkilöistä puhutaan, vaikka
se teräs tehdään siellä tehtaalla.
Saman tyyppinen tilanne on Rautaruukilla. Kun Fortumin optiorohmujen
asia oli täällä eduskunnassa, te, herra
kauppa- ja teollisuusministeri, pesitte kätenne kuin Pilatus
ja totesitte, että nämä ovat niitä menneisyyden
asioita, ei näille voi mitään.
Jatkuuko tämä selittely nytkin, kun kahdessa valtionyhtiössä johtajia
palkitaan samaan aikaan kun duunareita vähennetään?
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Ed. Tennilä, olette aivan oikeassa
Outokummun osalta. Se, mistä nyt kerrotte, on seurausta
niistä vanhoista sopimuksista, optio-ohjelmista, jotka
on tehty ennen kevättä 2004. Se, kuinka runsaasti
ne palkitsevat: minunkin mielestäni aika runsaasti, se
on kaukana kuitenkin siitä, mitä Fortumin kohdalla aikanaan
tapahtui.
Mitä tulee taas Rautaruukkiin taikka oikeastaan Ruukkiin,
täytyy myöntää, että se
on aika satumainen tarina. 2003 tämä yhtiö oli
kriisin partaalla. Sen jälkeen on tapahtunut satumainen nousu:
yhden ainoan vuoden aikana kurssi nousi noin 400 prosentilla. Tämä oli
osaltaan vaikuttamassa siihen, että noin sata avainhenkilöä kieltämättä kolmen
vuoden aikana kuittaavat vähän yli 29 miljoonaa
puhtaana käteen. Se on kieltämättä aika
paljon, myönnän sen. Tämän nousun
ansiosta myöskin sitten henkilöstö pääsee
tuloksesta osalliseksi. Henkilöstörahaston ja
tuotantopalkkioiden yhteissaldona yksistään vuodelta
2005 — äsken puhuin kolmesta vuodesta, kun sanoin, että tulee
29 miljoonaa näille sadalle johtohenkilölle — henkilöstö kuittaa
(Puhemies koputtaa) noin 33 miljoonaa euroa. Näin käy,
kun oikein kovasti menee.
Ed. Valto Koski merkitään
läsnä olevaksi.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Rouva puhemies! Ei tässä kuitenkaan ole mitään
oikeudenmukaista, että Outokummussa kaksisataa saa lopputilin
ja johtajia ruvetaan sielläkin kymmenillä miljoonilla
euroilla palkitsemaan. Ettekö te voi mitään
tälle hommalle? Mikä ministeri se semmoinen on,
joka selittää, että ei tämä ihan mukavalta
tunnu mutta näin se nyt vaan menee. Tämähän
on epäoikeudenmukaista niin Outokummussa kuin Rautaruukissakin.
Palkitkaa enemmän niitä avainhenkilöitä,
jotka tekevät sen teräksen. Siellä se
tosiasiassa ratkaistaan, mikä se hinta maailmalla on, eikä siellä pääkonttorissa.
Eikö ole mitään tehtävissä?
Se on se kysymys.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Tärkeä kysymys, ed. Tennilä.
Te kysyitte tämän saman kysymyksen viime syksynä tässä salissa
moneen kertaan. Eduskunta käsitteli tätä asiaa
monen kuukauden ajan, ja te, ed. Tennilä, tiedätte,
mikä oli eduskunnan näkemys asiasta: ei voi puuttua.
Se oli meidän näkemyksemme ja eduskunnan enemmistön
kanta tähän asiaan. Jos eduskunta on sitä mieltä,
että siihen ei voi puuttua, millä perusteella
te, ed. Tennilä, edellytätte ja minkälaisin toimin
te edellytätte, että minä voin jälkikäteen siihen
asiaan puuttua? Siitä huolimatta, että eduskunta
päätyi tällaiseen ratkaisuun, minä voin
teille kertoa, että minä olen kyllä jatkanut toimia
vielä, kaikkia juridisia toimia, voisiko asiaan puuttua,
mutta minä en ole saanut sellaista vastausta,
jonka perusteella minä näihin vanhoihin optio-ohjelmiin
voisin, ed. Tennilä, puuttua.
Mitä tulee vielä Outokummun kymmeniin miljooniin — että nyt
ei tule väärää kuvaa — niin enimmillään
minun ymmärtääkseni siellä puhutaan
muutamasta sadastatuhannesta eurosta lisäpalkkioita per
henkilö, ja sekin on paljon, myönnän.
Mutta kyllä Outokummussakin aika hyviä tuloksia
on kyetty tekemään. Mutta myönnän sen,
että (Puhemies koputtaa) Outokummussa tai Fortumissa se
oikeudenmukaisuus — johto versus muu henkilöstö — ei
ole toiminut niin hyvin kuin nyt meidän päätöksillämme
Rautaruukissa on toiminut. (Puhemies: Minuutti!) Siellä myös muu
henkilöstö pääsee kohtuullisen
hyvin osalliseksi siitä tuloksesta, minkä hyvä työ on
tuottanut.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Rouva puhemies! Tästä puhuttiin todella paljon,
onko se näin, että mihinkään
ei voi puuttua. Minusta pitää puuttua silloin,
jos todetaan, että joku ei ole kohtuullista, ei se ole
silloin oikeinkaan. Oikeudenmukaisuudestahan tässä puhutaan.
Eihän se niin voi olla, että maailman loppuun
asti vaan todetaan, että joskus tuli tehtyä vääriä päätöksiä. Me
emme ole hyväksyneet koskaan vasemmalla näitä tämmöisiä ratkaisuja.
Näin jatketaan sitten maailman loppuun saakka. Outokummussakin tulee
yhteensä kymmeniä miljoonia 2010:een mennessä,
jos sinne saakka jatketaan näillä ohjelmilla,
ja samaan aikaan duunareita vähennetään. Onko
se oikein teidän mielestänne?
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Se ei välttämättä ole
oikein. Minä luulen, että viime syksynä tässä salissa
aika monet meistä olivat sitä mieltä,
että ei se ole oikein. Mutta ihan samalla tavalla: Kun teille,
ed. Tennilä, maksetaan palkka, niin kuka teidän
taskustanne sen palkan jälkikäteen saa pois? (Ed.
Kuosmanen: Muija!) Ei kukaan. (Naurua) Teidän puolisonne
ja ehkä te, mutta siinä sitä sitten ollaan.
Arvoisa puhemies! Minä myönnän yhdessä asiassa
ed. Tennilän olevan oikeassa, ja se on nimenomaan se — ja
nyt palaan uudestaan Rautaruukkiin — että oli
väärin, että Rautaruukissa, vaikka siellä oli
osakepalkkiojärjestelmä, rakennettiin joltakin
osalta kaksinkertainen osakepalkkiojärjestelmä,
ja se oli virhe ja aika pahakin virhe. Sen miljoonamitta ei ole
kovin suuri, mutta kumminkin periaatteessa se oli ratkaisu, joka
oli vastoin niitä ohjeita, mitä valtioneuvosto
asiassa oli antanut.
Timo Soini /ps:
Arvoisa rouva puhemies! Täällä olemme
huomanneet, kuinka vanhat puolueet taannehtivasti leikkasivat esimerkiksi
kansaneläkkeen pohjaosan, ja sellaisen sopimuksen muuttaminen
onnistui erittäin hyvin, mutta kun pitäisi sileäkätisten
etuihin puuttua, niin yhtäkkiä ei voidakaan.
Mutta varsinainen kysymykseni koskee sitä, kun nyt
näitä optioita ilmeisesti palkkatulona verotetaan,
onko mahdollista, että kaiken kukkuraksi sitten, kun nämä henkilöt
jäävät eläkkeelle, tämä palkkatulo
kartuttaa vielä eläkettä, että tulee
oikein optioeläkeläisten ryhmä. Miten
tämä asia on?
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen
Arvoisa rouva puhemies! Optiotulot eivät kartuta eläkettä.
Sari Essayah /kd:
Arvoisa puhemies! Tuo valtion omistajaohjaus valtionyhtiöissä ei
onnu ainoastaan tässä johdon palkitsemiskysymyksessä vaan
myöskin sitten henkilöstön saneerauksessa.
Fortum, valtio-omisteinen yhtiö, on tällä hetkellä vähentämässä rajusti
henkilöstöään: Paimiosta noin
sadalla hengellä, sen lisäksi myöskin
Pudasjärveltä, Kurikasta ja Kuusamosta. Kuitenkin
tuo yhtiö tuottaa joka päivä voittoa 4 miljoonaa
euroa, joten tuntuu aivan käsittämättömältä,
että valtio-omisteinen yhtiö tällä tavalla kohtelee
henkilöstöään elikkä on
keskittämässä kaiken toimintansa tänne Ruuhka-Suomeen, Espoon
Fortumiin. Kysyisinkin ministeri Pekkariselta:
Aiotteko puuttua tähän Fortumin menettelyyn?
Tämä todella tulee merkitsemään
esimerkiksi Paimion kaupungille lähestulkoon puolen miljoonan
euron yhteisöveromenetyksiä.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, jos kysyjä on
sitä mieltä, että omistajaohjaus ontuu
siinä tilanteessa, että me emme pysty perustuslain suojaa
omaavia ansioita ihmisiltä pois ottamaan, niin se on kyllä kysyjän
arvio siitä, ontuuko se vai ei.
Mitä tulee tähän toiseen kysymyksen
osaan, siihen että Fortum on päättänyt
keskittää henkilöstöään
noin sadan henkilön verran tänne, muistaakseni
Espooseen, olen tavannut henkilöstöä, olen
antanut viestini Fortumin johdolle. Lyhyesti voin sanoa näin,
että valtio-omistajakaan listatuissa yhtiöissä ei
mielestäni voi antaa imperatiivisia määräyksiä,
miten toimivan johdon pitää tämäntapaisissa
asioissa menetellä. Sen olen sanonut selvästi.
Mutta samalla kun olen sanonut tämän, olen sanonut,
että kun valtio itse toimii tällä hetkellä niin,
että se hajauttaa juuri tämän tyyppisiä toimintoja,
mitä Fortum meinaa keskittää nyt eri
puolille maakuntaa, valtio itse hajauttaa, niin minä vetoan
Fortumin johtoon, että se ottaa uudelleen harkittavakseen
tämän päätöksen, minkä se
aikoo toteuttaa. Tämä vetoomukseni on mennyt Fortumin
johdolle. Minä toivon ja uskon, että siellä kyllä (Puhemies
koputtaa) korvat auki kuullaan, mikä on omistajan toivomus, ei
määräys vaan toivomus ja vetoomus.
Jouko Skinnari /sd:
Arvoisa puhemies! Valtionyhtiöitten ohjausta ja hallintoa
on sillä tavoin muutettu, että niistä on
tullut hyvin hallituskeskeisiä. Silloin se tarkoittaa käytännössä sitä,
että hallituksilla on valta mutta siellä on myös
vastuu.
Nyt kun yhtiön hallituksia valitaan ja on valittu,
niin millä tavoin tässä nyt aiotaan,
kun esimerkiksi valtionyhtiöitten toimintoja ollaan uudelleen
järjestämässä, kiinnittää huomiota
siihen, että on olemassa niitä, jotka todella
edustavat valtion tahtoa, niitä veronmaksajia, jotka ovat synnyttäneet
vuosikymmenien aikana niin Rautaruukkia, Outokumpua kuin monia muitakin, Fortumia,
Nestettä ja näitä merkittäviä yhtiöitä? Tässä suhteessa
siihen, kuka siellä todella edustaa niissä hallituksissa,
pitäisi kiinnittää huomiota. Kysymys
on: Millä tavoin kauppa- ja teollisuusministeriössä tässä valtion
ohjauspolitiikassa otetaan huomioon se, että nämä ihmiset
todella edustavat näitä intressejä eivätkä mahdollisesti
omien firmojensa intressejä, joita he myös siellä edustavat?
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Nyt sanoisin ed. Skinnarille, talousvaliokunnan
puheenjohtajalle, että väite siitä, että he
edustavat omia yrityksiään ollessaan valtionyhtiöitten
hallituksissa, on kyllä aika kova. Jos sellaisesta jotain
konkreettia näyttöä on, niin sellainen
hallituksen puheenjohtaja on kyllä aika pian entinen puheenjohtaja.
Ei niin voi tapahtua. Pyydän, että jos joitakin
esimerkkejä tällaisesta on, niin ne tulevat ensi
tilassa kauppa- ja teollisuusministeriön korviin. Sellaiseen asiaan puututaan kyllä
aivan välittömästi.
Parhaat mahdolliset kyvyt ja voimat pyritään rekrytoimaan niihin
kehiin, sellaiset joihin nimittäjät voivat luottaa.
Yksinkertaisesti tämä on se periaate.
Mitä vielä tulee tähän ministeriön
ohjeistukseen koskien näitä palkkioita, voimassa
olevan ohjeistuksen mukaan kukaan ei voi saada, vaikka kuinka hyvin
johtaa, vaikka kuinka monta sataa prosenttia kurssi nousee, tämän
tyyppistä palkkiota enempää kuin on hänelle
muutoin tulevan vuosipalkan määrä.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Nämä puheena olevat
Outokummun optio-ohjelmat hyväksyttiin ministeri Mönkäreen
toimesta edellisen hallituksen ollessa toimitusministeristönä,
ja arvostelin välittömästi silloin julkisuudessa
näitä löperöitä Outokummun
optioita, mutta siihen ei poliittisessa kentässä eikä mediassa
kiinnitetty juuri mitään huomiota, koska oli paljon
mediaseksikkäämpää käydä arvostelemaan
toimitusministeri Sasin toimintaa, kun hän lakkautti Finnairin
hallintoneuvoston ja vaihtoi VR:n hallituksen. Nyt ollaan, missä ollaan.
Onneksi meillä tällä hetkellä on
kauppa- ja teollisuusministeri, joka ymmärtää,
mistä optio-ohjelmissa on kysymys, ja ministeri Pekkarinen
onkin toiminut erittäin hyvin ja linjakkaasti näissä yhteyksissä.
Mutta yksi kysymys:
Kun Rautaruukin hallitus päätti
tällaisesta tårta på tårta -osakepalkitsemisohjelmasta teidän
mielestänne virheellisesti, niin eikö Rautaruukin
hallituksessa ollut riittävästi tietoa, mitkä ovat
(Puhemies koputtaa) valtio-omistajan näkemykset näissä asioissa,
että ne olisi voitu ottaa huomioon, vai eikö niitä haluttu
ottaa huomioon?
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Oikeastaan saman kysymyksen olen esittänyt
niille virkamiehille, jotka kauppa- ja teollisuusministeriöstä ovat
yhteydessä näihin päätöksentekijöihin.
Kyllä näiden virkamiesten käsitys on
hyvin selvä ja yksiselitteinen siitä ollut, että tietoa
on pitänyt olla. Minä en voi nyt mennä tässä antamaan
vakuutuksen sanaa siitä, että tietoisesti olisi
tehty vastoin hallituksen päätöstä.
Jos ei ole ollut näitten hallituksen jäsenten
tiedossa tämä valtiovallan näkemys, niin
sanon, että siinä tapauksessa niiltä osin kyllä syyllinen
on paitsi asianomainen virkamies viime kädessä myöskin
minä, ellei se viesti ole mennyt näille hallituksen
jäsenille perille. Minulla ei ole ollut tilaisuutta tentata
suoraan näiltä hallituksen jäseniltä,
miten on asianlaita, mutta minä luulen ja uskon, että se
on mennyt perille. Mutta jos ei, niin silloin syyllisten joukossa
tietysti olen myöskin minä.