Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen, että vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen verokohtelua laajennetaan nyt koskemaan myös muuta sidottua pitkäaikaissäästämistä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että säästäjien kustannuksia alennetaan, läpinäkyvyys lisääntyy ja samoin sitten eläköitymisen myöhentäminen asetetaan myös tässä laissa etusijalle.

Tässä ps-laissa säädettäisiin uuden säästämismuodon oikeudellisesta muodosta ja sitten taas verolaissa sen verokohtelusta. Kysehän on siitä, että säästäjä tekee talletuspankin, rahastoyhtiön tai sijoituspalveluyrityksen kanssa pitkäaikaissäästämissopimuksen. Säästäjä maksaa tällöin sopimuksen perusteella erityiselle säästämistilille rahasuorituksia, jotka ovat verotuksessa vähennyskelpoisia samoin edellytyksin ja samaan määrään kuin vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut.

Palveluntarjoaja puolestaan sijoittaa nämä rahavarat säästäjän lukuun noteerattuihin arvopapereihin, rahasto-osuuksiin tai talletuksiin. Sijoitetuille varoille kertyvät tuotot olisi maksettava säästämistilille, eikä niitä verotettaisi säästämisaikana. Säästäjän saavutettua eläkeiän palveluntarjoaja realisoisi säästövaroja ja maksaisi niistä eläkkeen tapaan vuosittain rahasuorituksia, joita sitten verotettaisiin vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen perustuvan eläkkeen tavoin pääomatulona.

Tämän esityksen tarkoituksena todellakin on lisätä kilpailua ja alentaa siten pitkäaikaissäästämisen kustannuksia sekä myöskin lisätä markkinoiden ja näiden säästötuotteiden läpinäkyvyyttä. Myös muille palveluntarjoajille kuin pelkästään henkivakuutusyhtiölle luotaisiin edellytykset tarjota verotuettua pitkäaikaissäästämistuotetta, ja tämä todellakin luo edellytyksiä pitkäaikaissäästämisen kustannusten alentumiselle. Erikseen sitten valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin palveluntarjoajien tiedonantovelvoitteista, jotka koskevat muun muassa vertailukelpoisia tietoja säästökohteiden kuluista, tuotoista ja riskeistä.

Eläkevakuutuksen maksujen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä oleva vähimmäiseläkeikä muuttuisi niin, että eläkettä voidaan maksaa vasta työntekijän eläkelain mukaisesta vanhuuseläkeiästä lähtien. Sama vaatimus koskisi pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuvien maksujen vähennysoikeutta. Vähennyskelpoisuuden edellytyksenä olisi lisäksi, että vakuutukseen perustuvaa eläkettä tai tähän pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuvia suorituksia maksetaan vähintään 10 vuoden ajan ja että vakuutettu tai pitkäaikaissopimuksen mukainen varoihin oikeutettu on vähintään 18-vuotias.

Eläkeiän korotuksen tavoitteena on todellakin tukea hallituksen eläkepoliittisia tavoitteita työvoiman eläköitymisen myöhentämisessä. Kun nykyisin vaadittu ikä on 62 vuotta, niin muutos merkitsee sitä, että eläkeikä nousisi 63 vuoteen ja seuraisi sen jälkeen automaattisesti työntekijän eläkelain mukaista yleistä vanhuuseläkeikää.

Tässä on kyse pitkäaikaisesta säästämistuotteesta, ja todellakin tätä 10 vuoden takaisinmaksulle asetettua määräaikaa lyhennetään 2 vuodella jokaista ikävuotta kohden, jolla verovelvollisen ikä ylittää tuon eläkeiän silloin, kun eläkkeen tai muiden suoritusten maksu alkaa, ja takaisinmaksuaika olisi vähintään kuitenkin 6 vuotta. Myöskään palveluntarjoajan vaihtamisesta ei tulisi tämän uuden lakiesityksen mukaan veroseuraamuksia, vaan säästäjällä olisi oikeus milloin tahansa säästöaikana siirtää kertyneet säästövarat toiseen pitkäaikaissäästämissopimukseen tai vakuutussopimukseen. Ja todellakaan tätä verotettavaa tuloa ei realisoituisi myöskään silloin, kun vakuutettu tai säästäjä irtisanoo sopimuksen ja solmii uuden vähennyskelpoisuuden edellytykset täyttävän sopimuksen tai pitkäaikaissäästämissopimuksen, mutta silloin nämä varat pitää todellakin siirtää suoraan uudelle yhtiölle tai tällaiselle palveluntarjoajalle.

Arvoisa puhemies! Olen hyvin tyytyväinen, että tämä laki on nyt saatu eduskunnan käsittelyyn, ja minun on ollut erittäin vaikea kyllä ymmärtää sitä kritiikkiä, jota tätä lakia kohtaan on esitetty. Vaihtoehto ei todellakaan ole nykytila, vaan vaihtoehto tälle esitykselle olisi se, että pitkäaikaissäästämistä ei verotuettaisi ollenkaan. Tämä esitys todellakin nyt alentaa säästäjien kustannuksia ja tuo läpinäkyvyyttä verrattuna nykyiseen järjestelmään ja todellakin vielä kolmanneksi tukee hallituksen eläkepoliittisia tavoitteita eläköitymisiän myöhentämisessä.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Ministerille tuosta esityksestä: Olen kannattamassa sitä, että lopetetaan koko eläkesäästäminen. Minä haluan sen esityksen ja kannatan sitä vilpittömästi.

Puhemies! 1990-luvun alussa tein vakuutuksia ja minulle kaupattiin eläkevakuutusten tekemistä. Tutustuin siihen ideologiaan ja siihen kuvioon ja totesin silloin, että minä en lähde tätä tekemään enkä lähde myymään kenellekään, tämä on ihmisten pettämistä ja huijaamista. Siihen samaan lopputulokseen on sitten päätynyt aika moni muu sen jälkeenkin, kun on todettu, että ne eläkevakuutussijoitukset eivät olekaan olleet mitään hyviä. Paremmin olisi saanut jopa pankkikoroista monessa paikassa, kun nyt muutama vuosi sitten lueskelin tulosta siitä, miten se on lähtenyt menemään.

Tässä on mielestäni kyllä esitys, joka kuvastaa hyvin tämän porvarihallituksen meininkiä ja toimintaa. Tärkeintä tässä taloudellisessa tilanteessa näköjään on tuoda lisää verohelpotuksia hyväosaisille ihmisille — siis hyväosaisille ihmisille tuoda lisää verohelpotuksia. Minä hyväksyn säästämisen ja sen, että säästetään, mutta minkä ihmeen takia täytyy yhteiskunnan, veronmaksajien, tukea sitä? Siinä ei ole järjen hiventäkään, ei järjen hiventäkään, että me rupeaisimme tukemaan toisten säästämiskuvioita. Ihmiset elävät kädestä suuhun, monet ovat työttöminä ja lomautettuina ja muuta ja miettivät, mistä saavat riittämään rahat. Samaan aikaan valtio velkaantuu ensi vuonna 13 miljardia euroa. Ja te jaatte lisää verohelpotuksia. Siis tämä on aivan käsittämätön, pöyristyttävä esitys.

Hetemäen työryhmä on tekemässä kokonaisesitystä siitä, miten verotusta yksinkertaistettaisiin ja poistettaisiin mahdollisimman paljon vähennyksiä. Nyt te kehtaatte tuoda vielä lisää niitä. Ei tässä ole tolkun hiventäkään. Viime viikolla ministeri Katainen täällä puhui, että ei tämä maksa valtiolle yhtään mitään, ei tästä tule mitään maksuja. No sitten kun vähän aikaa penättiin, niin se oli 10 miljoonaa euroa. Mikähän se syy mahtaa lopulta olla? Minun mielestäni tässä tilanteessa pitäisi repiä koko esitys ja tuoda sellainen esitys, missä luovutaan myöskin niistä nykyisistä säästämiskeinoista ja niitten palkitsemisesta. Ei verokeinoilla pidä missään tapauksessa säästämistä palkita. Se on ihan väärä linja.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Hallitus on kehittänyt ihan oman slanginsa, kun puhuu tästä asiasta: he puhuvat koko ajan "tuotteesta". En ole vielä kertaakaan kuullut, että kansaeläkettä saava sanoisi tilipäivänä, että nytpä sinne tilille kilahti minun ikioma tuotteeni, tosin muutaman euron suuruinen. Kyllä tässä on, niin kuin ed. Rönni sanoi, taas uusi veroetu, joka painottuu hyvätuloisille, ei pienituloisille. Tämä tilanne on aivan selvä.

Käydäänpä läpi, mitä valtiovarainministeri Katainen sanoi viime torstaina. Hän sanoi, että "ne ihmiset, jotka ovat halunneet ottaa lisäeläkkeen, ovat olleet nyt sidottuja vakuutusyhtiöitten monopoliin - -". Sidottuja? He ovat tehneet ihan oman valinnan, mihin rahansa käyttävät. Ja edelleen hän jatkoi, että tämä vapaaehtoinen eläkevakuuttaminen on ollut hinnaltaan kallista näille ihmisille. No sitä kuitenkin on vuonna 2006 tuettu 490 miljoonalla eurolla, ja nyt sitten rinnakkaisia tuotteita tuetaan lisää. Ja edelleen hän sanoo tästä, että se veromenetys on vain 10 miljoonaa euroa. Kuinka hän on päätynyt tuommoiseen tulokseen, kun hallituksen esityksessäkin sanotaan, että "kokonaisvaikutus riippuu siten monista, osin vaikeastikin arvioitavista osatekijöistä"? Miksi Katainen ei ole oman ministeriönsä virkamiehille laskenut tätä mallia, kun kerran virkamiehet valmistelutyössäkään eivät ole olleet kokonaiskustannuksista selvillä?

Tämähän on hyvin hankala ylipäätään laskea, koska veronhuojennus tulee voimaan heti, mutta maksu kymmenien vuosien päästä. Kyllä tässä on kyse aivan uudesta järjestelmästä, uusista instrumenteista ja säästämissopimuksesta, joka huojuttaa nykyisiä eläkejärjestelmiä. Olin jokin vuosi sitten kuuntelemassa Kuopion yliopistossa väitöskirjaluentoa, jossa todettiin vapaaehtoisesta eläkevakuuttamisesta, että se ei ole eläkepolitiikkaa, se ei ole sosiaalipolitiikkaa, vaan se on sijoitusinstrumentti, ja nyt te haluatte tukea sitä, että pääosin hyvätuloiset ihmiset (Puhemies: 2 minuuttia!) pelaavat sellaista peliä, sijoittavat rahaa sinne, missä muutenkin jo iso raha kyttää omia osinkoja.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Mustajärvi oli huolissaan siitä, että tämä romuttaa nykyisiä eläkejärjestelmiä. Tämä esitys omalta osaltaan auttaa meitä selviytymään tämän taantuman yli. On esitetty kolme keskeistä keinoa, miten korvata velka, jonka nyt otamme, jotta voimme elvyttää, jotta voimme työllistää, jotta voimme pitää huolta kaikista, joita tämä taantuma koettelee. Ne kolme keskeistä keinoa ovat leikkaukset, veronkorotukset ja työurien pidentäminen.

Tämä esitys osoittaa, että hallitus on tarttunut siihen kaikkein miellyttävimpään, kaikkein eniten kansalaisten keskuudessa hyväksyttyyn vaihtoehtoon eli työurien pidentämiseen. Tämä esitys omalta osaltaan nostaa myös vapaaehtoisten eläkevakuutusten säästäjien eläkeikää 62 vuodesta 63 vuoteen ja erityisesti sen päälle kannustaa jatkamaan työuraa 63 vuoden jälkeen, kun nyt takaisinnostoaika pidentyy 10 vuoteen, mutta jokainen vuosi, jonka henkilö on pidämpään työssä, lyhentää tuota takaisinnostoaikaa 2 vuodella. Eli on aivan ilmeistä, että työurien pidentymiseen voidaan vaikuttaa myös hallituksen toimin.

Olen todella tyytyväinen, että hallitus on tällä tavalla tarttunut tähän eläköitymisiän nostamiseen nyt omalla toiminnallaan eikä odota Rantalan työryhmän selvityksiä tuolta osin. Toivon, että samanlainen määrätietoisuus ja kannustus työurien jatkamiseen ilmenee sitten myös tuon Rantalan työryhmän esityksessä ja konkretisoituu meillä täällä talossa päätöksenteossa.

Tämä esitys omalta osaltaan myös parantaa merkittävällä tavalla kotimaista omistajuutta. Siitäkin olemme kuulleet salin vasemmalta laidalta kummallisia puheenvuoroja tässä viime päivien aikana. Nyt kun olemme kannustamassa kotimaista omistajuutta, niin jotenkin se nähdään ongelmallisena. Kun on selvää, että suomalaiset sijoittajat suosivat kotimaisiin yrityksiin sijoittamista, niin miksi me emme kannustaisi suomalaisia säästämään omia eläkkeitään varten, kun totta on, että he ohjaavat näitä sijoituksia nimenomaan kotimaisiin yrityksiin. Tämä edesauttaa kotimaisten yritysten rahoitusta ja sitä kautta auttaa niitä lisäinvestoinneissa ja työpaikkojen kertymisessä.

Tähän kilpailun lisäämisaspektiin liittyy kyllä huoli siitä, nyt kun kilpailu lisääntyy ja sitä kautta kuluttajan mahdollisuudet kasvavat ja toivottavasti hinnat laskevat, etteivät nämä nykyiset säästösopimusten haltijat korota näitä siirtokustannuksia niin korkealle, että se omalta osaltaan rajoittaa tätä kilpailua. Helsingin Sanomissa tänään annettiin ymmärtää, että kovin helpolla näistä nykyisistä sopimuksista ei luovuta. Toivon, että hallitus valvoo sen perään, että todella pitäydytään vain todellisissa kustannuksissa, kun siirtoja tehdään, eikä yritetä hillitä kilpailua näiden kautta. Kaiken kaikkiaan aivan erinomainen esitys nimenomaan työurien pidentämisen kannalta.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa puhemies! Ministeri Kiviniemi ja ed. Kataja jo varsin hyvin valaisivat tämän lakiesityksen sisältöä. Olen heidän kanssaan siinä täysin samoilla linjoilla. Edustajat Rönni ja Mustajärvi ryttäsivät tämän esityksen täysin hyvätuloisille räätälöitynä mallina. Minun täytyy nyt kyllä oikaista teitä, että teidän johtopäätöksenne ovat tämmöisiä mutkat suoriksi -tekeleitä, sillä faktat kertovat näin, että tällä hetkellä pitkäaikaissäästäjiä on noin 700 000 ja he ovat hyvin erilaisissa taloudellisissa asemissa ja säästävät hyvin erilaisia summia vuosittain. Uusia sopimuksia solmivat säästävät keskimäärin 500 euroa per vuosi. Kaikkein pitkäaikaissäästäjien keskiarvo on noin 1 500 euroa vuodessa. Eli joku käyttää sen koko 5 000 euron vähennyksen ja joku säästää sen 50 euroa kuukaudessa.

Te moititte myös sitä, että tämä on veroetu. Kun katsomme kokonaisuutta, niin aivan varmasti kansantalouden ja vanhuudenturvan kannalta positiiviset vaikutukset ovat isoimmat, jos uudistuksella saadaan ihmisiä kannustettua täydentämään omaa eläketurvaansa lisäsäästöillä ja ennen kaikkea pysymään työelämässä vielä yhden, kaksi tai jopa kolmekin lisävuotta. Ed. Kataja otti myös kotimaisen omistajuuden esiin. Me kaikki varmastikin haluamme, että meidän työnantajillamme on kasvot, ja kun me edistämme kotimaista omistajuutta, niin silloin meillä on myös helpommat neuvotteluasemat.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Meillä on yhteiskunnassa ollut todellakin epäkohta, joka on kohdellut kuluttajia, tavallisia ihmisiä, eriarvoisella tavalla ja rajannut kilpailua. Nämä vapaaehtoista eläkevakuutusta säästäneet henkilöt, joita, kuten ed. Virolainen totesi edellä, on jo yli 600 000 yksityishenkilöä, ovat olleet kuluttajina poikkeuksellisessa asemassa siinä mielessä, että vakuutuksen ottajat ovat sitoutuessaan näihin eläkevakuutuksiin tehneet elinikäisen sopimuksen yhden yhtiön kanssa, mikä on hyvin poikkeuksellista ja jopa kyseenalaista, kun kyseessä on valtion tukema säästömuoto.

Syyskuussa 2008 tein tästä eläkevakuutussäästäjän oikeudesta vaihtaa palveluntarjoajaa kirjallisen kysymyksen, ja sain siihen toiveita herättäneen vastauksen, että ministeriö seuraa mahdollisten lainsäädäntömuutosten tarvetta ja tekee asianmukaiset ehdotukset nykytilanteen muuttamiseksi, mikäli ne ovat tarpeellisia. Nyt tämä tarve on toteutunut ja olemme saaneet käsittelyyn nämä hyvät esitykset 158 ja 159, joiden myötä on luvassa tämä paljon kaivattu muutos.

Nythän lain puitteissa syntyy mahdollisuus siihen, että syystä tai toisesta tyytymätön kuluttaja voi siirtää säästönsä toiseen yhtiöön. Ongelma ei kuitenkaan täysin poistu, kuten ed. Kataja edellä otti esiin, nimittäin jo tehtyjen sopimusten osalta edelleenkään, vaikka laki mahdollistaa tarjoajan vaihtamisen, ei yhtiöiden ole pakko siihen suostua. Lauantain Helsingin Sanomat myös asiasta kattavasti kertoi. Toiveita tässä asiassa antaa Ruotsin esimerkki. Siellä nimittäin vastaavanlaisen lain tultua voimaan vakuutusyhtiöt antoivat asiakkaiden siirtää eläkesäästönsä toisiin yhtiöihin ilman suurempia sanktioita.

Nämä esitykset vievät joka tapauksessa käytäntöjä oikeaan suuntaan ja lisäävät merkittävästi kuluttajan suojaa ja valinnan mahdollisuuksia. Säästämisestä aiheutuvat kulut myös todennäköisesti pienenevät, kun markkinat kilpailun myötä tehostuvat.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun ed. Kataja kuvasi tämän asian ja nämä mekanismit, niin nehän ovat juuri näin. Siis se teoreettinen malli toimii juuri noin.

Mutta minä arvoisia hallitustovereita varoittaisin pikkuisen siitä, että tässä finanssi- ja talouskriisissä, jota nyt eletään, ei yhtään liioiteltaisi näitä vaikutuksia, niitä perimmäisiä vaikutuksia, joissa kysymyksessä on muun muassa työssä pysymisen iän kartuttaminen. Olemme siinä aivan samaa mieltä. Tämä mekanismi on nyt hyväksytty näin, muttei yhtään liioitella.

Ja sitten toinen juttu. Ei ruveta myöskään marxilaisiksi jättämällä kertomatta sitä, mikä hallituksen esityksessä on todettu, kun on kerrottu vaikutukset kunnallistalouteen ja on selvästi otettu esiin myöskin ne negatiiviset puolet, mitä kunnallistaloudelle on merkitystä näillä ratkaisuilla. Elikkä kerrotaan aina tasapuolisesti, niin hallituksen uskottavuus pikkuisen paranee siitä.

Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvin erikoista keskustelua on käyty. Ed. Katajan peruste työurien pidentämisestä ja se, että nimenomaan tämä auttaa selviytymään Suomen nyt laman yli, kuulostaa hieman huvittavalta suhteessa siihen, kun tiedetään, että työelämän puitteita voidaan parantaa ja sitä kautta saada ihmiset jaksamaan työelämässä paljon pidempään, eikä niin, että lähdetään tänne yksittäiselle puolelle verohelpotusten kautta murentamaan veropohjaa yksityistämällä kaikki eläkkeet, tarjoamalla näitä etuisuuksia vain niille, kenellä on varaa säästää ja sitä kautta mahdollisuus saada verohelpotuksia.

Ihmettelen myös sitä, että hallituspuolueen edustajat puhuvat tänään kauniisti täällä säästämisen puolesta. Silloin kun puhutaan veronalennuksista, ansiotulon veronalennuksista, puhutaan kuluttamisesta, että ihmiset saavat enemmän rahaa kuluttaakseen. Tänään puhutaan, että on se hienoa, että he pääsevät säästämään. Mikä on nyt talouspoliittinen linja tällä hallituksella, säästää vai kuluttaa, koska kaikkeen ei välttämättä ole varaa, paitsi juuri niillä kaikkein suurituloisimmilla?

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kataja varmasti on asiantuntija yritysasioissa, veropolitiikassa, talouskysymyksissä, mutta se, että hän nosti työurien pidentämisen tämän hallituksen esityksen pääperusteeksi, on kyllä outoa. Kun me käsittelimme työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa työelämäselontekoa, niin sen voisi kiteyttää niin, että suurin ongelma suomalaisessa työelämässä on se, että ihmisiltä on kadonnut oman työn autonomia. Ja se taas johtaa siihen, että kun he eivät voi päättää siitä useinkaan, kuinka he työtä tekevät mielekkäällä tavalla, niin he eivät jaksa töissä ja joutuvat pakon edessä jäämään liian aikaisin eläkkeelle. Ja siinä ei kyllä vapaaehtoinen eläkevakuuttaminen, tai vastaavat menetelmät, auta. Puhe eläkejärjestelmien romahtamisesta on osin ollut aivan tietoista lietsontaa, kun on haluttu tehdä markkinatilaa näille vaihtoehdoille. Jos katsotaan tuloluokittain, ketkä siellä hyötyvät tästä järjestelmästä ja vapaaehtoisesta eläkevakuuttamisesta (Puhemies: Minuutti on mennyt!) eniten, niin se määrä ei kerro totuutta, vaan se hyödyn suuruus.

Tero Rönni /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä nähdään tämän hallituksen työelämäosaaminen ja tietäminen. Se on tässä kiteytettynä hyvin selkeästi. Täytyy myöskin sanoa, että minä olen haastatellut ihmisiä, tiedän sellaisia, jotka ovat ottaneet tämän eläkevakuutuksen. Päinvastoin kuin te puhutte, joka ainoa heistä on ottanut sen sen takia, että voisi jäädä vähän aikaisemmin eläkkeelle, siinä minimiajassa, mikä on ollut, että voi jäädä siinä eläkeiän minimissä eikä tarvitse tehdä enää 63:sta 68:aan missään tapauksessa, ja oli hirveä haloo, kun nostettiin eläkeikää 58:sta 60:een. Te puhutte ihan lööperiä, ette tiedä ollenkaan ihmisten mietteitä muuta kuin niitten rikkaitten, jotka mielellään kyllä isoina dirikoina pyörivät vaikka satavuotiaiksi, jos saavat.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomessa on hyvin toimiva työeläkejärjestelmä, joka merkitsee käytännössä sitä, että joka kuukausi suomalaiseen työeläkeyhtiöön menee 22 prosenttia palkasta. Työnantaja maksaa siitä 17 ja jokainen itse noin 5 prosenttia. Tätä järjestelmää pitäisi kehittää. Tämän tuloksena työeläkkeellä olevat saavat tällä hetkellä keskimäärin 1 250 euroa kuukaudessa, siis suurin osa saa alle sen, jotta tulee tämä luku. Tätä tilannetta tämä ei yhtään paranna, ja sen takia tämä veroetu on tässä se käytännön ongelma. Jokainenhan saa ottaa niin paljon lisäeläkkeitä kuin sielu sietää, mutta tosiasia on se, että ei siihen pienituloinen palkansaaja pysty, ja sen takia, kun hänellä on pieni palkka, hänellä on tulevaisuudessa pieni eläke. He käymällä kahdessa tai kolmessakin työssä säästävät sitä, että heillä olisi (Puhemies: Minuutti on täysi!) joskus parempi eläke kuin minkä tämä nykyinen järjestelmä tuo, ja tätä lakisääteistä järjestelmää pitäisi kehittää.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen totesi, että näitä vaikutuksia ei tule liioitella, mutta kyllä nämä vaikutukset ovat merkittäviä sekä kuluttajalle että myöskin yhteiskunnalle. Kuluttajien osalta tämä lisää kilpailua ja laskee kustannuksia.

Ja ed. Rönnille, kyllä tämä on selvästi parannus aikaisempaan. Tämä uudistus nimenomaan kannustaa säästäjää jatkamaan työelämässä vielä vanhuuseläkkeen täytyttyäkin.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minulla ei ole ideologista taakkaa tässäkään asiassa, mutta totean, että kyllä aivan yksiselitteistä on, että tämä tuo hyvätuloisille, hyväosaisille, uusia etuuksia ja veronmaksun siirtoa. Nekin varat tässä tilanteessa pitäisi käyttää kyllä köyhyyden ja vaikeuksissa elävien ihmisten ongelmien ja työttömyyden torjumiseen nyt eikä joskus tulevaisuudessa. Eli tämä on aivan selvä asia, että pienituloiset ja keskituloiset lapsiperheet esimerkiksi eivät tietysti pysty tätä etua juurikaan käyttämään. Se on aivan selvä asia, ja siksi koko tätä hanketta pitäisi arvioida täysin uudelleen.

Meillä on, niin kuin ed. Skinnari juuri sanoi, sinänsä hyvä työeläkejärjestelmä, kattava järjestelmä, mutta siinä on aika pahoja aukkoja ja sitä pitäisi kehittää niin, että ne pienituloiset, keskituloiset, jotka joutuvat sitten pienen palkan jälkeen pienelle eläkkeelle, pärjäisivät eläkkeellä ja pystyisivät maksamaan (Puhemies: Minuutti!) sairaus- ja muut kulunsa.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on erittäin tervetullut. Selvä on, että sinivihreän hallituksen tavoite on se, että työeläkejärjestelmää vaalitaan, sitä kehitetään, mutta sen rinnalla on järkevää, että suomalainen yhteiskunta kannustaa suomalaisia varautumaan tulevaisuuteen. Monet pienituloiset, yhä enemmän pienituloiset, keskituloiset, pätkätyötä tekevät naiset ovat ottaneet tämän mahdollisuuden, säästävät ja varautuvat tulevaisuuteen. Pitää katsoa laman ylikin pidemmälle tulevaisuuteen. Tämä on järkevää suomalaisen yhteiskunnan kannalta.

Haluan kyllä kysyä ed. Mustajärveltä, kun te edustatte tuollaista mustavalkoista vasemmistolaista joko—tai-politiikkaa, kun taas sinivihreän hallituksen politiikka on sekä—että, työeläkejärjestelmä on tärkeä, mutta sen rinnalla me voimme kannustaa ihmisiä säästämään, haluanpa kysyä ne perustelut tässä ja nyt: Miten tämä muka romuttaa suomalaista työeläkejärjestelmää? Tämä esitys monin tavoin vahvistaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilymistä silloin, kun ikäluokat pienenevät ja meillä on yhä vaikeampia haasteita (Puhemies: Minuutti on täysi!) väestön ikääntyessä. Totean vielä todellakin, että teidän väitteenne ei pidä paikkaansa, että tätä säästömuotoa eivät käytä pieni- ja keskituloiset. (Puhemies: Minuutti!) Ettekö anna yksinhuoltajaäidille ja pätkätyötä tekevälle mahdollisuutta varautua tulevaisuuteen? (Hälinää)

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy ihmetellä ed. Mustajärven ja ed. Rönnin puheita. Siis kuinka vähän te säästämiselle pistätte painoarvoa tässä yhteiskunnassa? Kun yleensä verrataan tuloja ja verrataan menoja, niin jos me ajattelemme, mitkä ovat yhteiskunnan pahimmat ongelmat — ylivelkaantuminen, pikavippikierre, se että kotitalouksien velkaantuminen on historian korkeimmalla tasolla — eikö olekin järkevää se, että me tuemme säästämistä? Ja pienistäkin palkoista voi säästää, jos vaan menot ovat pienemmät kuin tulot. Tiedän useita muun muassa ikänsä teollisuudessa työskennelleitä henkilöitä, jotka ovat erittäin mittavia summia säästäneet ikänsä aikana. Meidän pitää tukea sitä, että ihmiset kantavat enemmän vastuuta omasta taloudestaan, ja sinne annetaan veroporkkana eikä tueta hulttiomaista kulutusta tai ylivelkaantumista. (Puhemies: Minuutti!) Kyllä jotain järkeä täytyy olla.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän esityksen mielestäni merkittävin vaikutus on nimenomaan se, että se kannustaa ihmisiä pidentämään työuraansa. Kyse ei ole siitä, että avattaisiin joku uusi kanava, jota kautta voi saada verovähennyksiä. Verovähennykset voi saada nykyisessä järjestelmässä. Tämä muuttaa ja laajentaa sitä kenttää niin, että sen saman verovähennyksen voi nyt jakaa sitten ja kilpailuttaa sen palvelun tarjoajan. Mutta ennen kaikkea tämä nimenomaan pidentää työuraa 62 vuodesta todennäköisesti 65 vuoteen niillä, jotka tässä säästämisessä ovat mukana. Minusta, aivan kuten ed. Pulliainen totesi, ei pidä kertoa vain yhtä puolta asiasta. Kerroin tuossa oman näkemykseni asiaan edustajien Mustajärvi ja Rönni puheenvuorojen jälkeen, joten ehkä oltiin siinä mielessä tasapainossa. (Puhemies: Minuutti!) Mutta ei pidä demonisoida hyviä tarkoituksia. Tämä ei suinkaan poista lamaa (Puhemies: Minuutti on nyt täysi!) eikä poista sen ongelmia, mutta tämä on yksi pieni askel oikeaan suuntaan.

Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olin silloin sosialidemokraattisen hallitusryhmän jäsen, kun lamasta lähdettiin selviämään 1995, ja silloin paljon puhuttiin siitä, että pitää kannustaa ihmisiä säästämään omia eläkkeitään. Tämä oli hyvin tuttu asia myös sosialidemokraateille.

Tässä esityksessä kuitenkin on muutamia ongelmakohtia. Ensinnä on tämä ajoitus. Kannattaako antaa veroalennuksia juuri nyt, kun päinvastoin pitäisi kokonaiskysyntää lisätä elvyttävässä mielessä eikä niinkään säästämisastetta? Tässä kohtaa ed. Kataja sortui erehdykseen, tämä ei auta tämän laman yli. Tulevien lamojen yli tämä voi jonkin verran auttaa valtiontalouden kannalta.

Toinen kysymys on se, että yleisesti eläkekatto ja erisuuruiset eläkkeet on torjuttu sillä, että ei mentäisi yksityisen eläkesäästämisen piiriin. Jos nyt mennään, pitäisi sitten ottaa eläkekatto myös pohdintaan.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulle on ihan yksi lysti, säädetäänkö tämä laki vai ei. Minä en välitä tästä pätkääkään. Minulla on henkilökohtaisesti niin karmeat kokemukset eläkesäästämisestä, että minä en todellakaan kahden kesken keskustellen kehota ketään säästämään. Tämä oli 1980-luvulla, kun pienipalkkainen toimittaja otti eläkevakuutuksen ja kuvitteli, että hän voi sitten kuusikymppisenä, kun on maksanut eläkevakuutuksen, elää rauhassa 65:een ja sitten tulee normaali eläke. Mites kävi?

Tässä ollaan: maksetaan hirvittävää veroa siitä, että on tämä kansanedustajan työ ja vielä tämä helevetin, anteeksi, eläkevakuutus päällä. Kaikki rahat menee veroihin. Mitään me emme meidän perheessä ole niin katuneet kuin tätä eläkevakuutusta, joka vie kaikki rahat veroihin. (Puhemies: Minuutti on nyt mennyt!) Ketään en kehota ottamaan. Tämä on ihan yhtä huijausta. Rahat ennen osakkeisiin tai säästöihin, ja itse voi hallita sitä eikä ole järjestelmien armoilla eikä kansanedustajien armoilla siinä, että vaihdetaan kaiken maailman lait ja systeemit (Puhemies: Minuutti on nyt mennyt!) kesken kaiken.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen nyt vähän hämmästynyt ed. Ukkolan puheenvuorosta, (Ed. Ukkola: Elä ole!) mutta vielä hämmästyneempi olen tästä ed. Mustajärven kommentista, että ihmiset eivät enää kestä työelämässä. Me elämme yhä vanhemmiksi, me olemme yhä paremmassa kunnossa, kun olemme täyttäneet 63 vuotta ja pääsisimme lakisääteiselle eläkkeelle. Haluaisin nähdä, että se tietotaito, joka meillä on, säilyisi myös meidän suomalaisten käytössä mahdollisimman pitkään. En haluaisi nyt asetella vastakkain julkista sektoria ja yksityistä sektoria, mutta ehdin olla liike-elämän palveluksessa 18 vuotta ja johtotähtenämme oli aina, että henkilöstö on tärkein voimavaramme. En tiedä, puhutteko julkisesta sektorista vai mistä, mutta onneksi Sitra on käynnistänyt julkisen sektorin johtajuusohjelman, jotta saataisiin parempaa työilmapiiriä ja viihtyvyyttä julkiselle sektorille.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä ed. Ukkola taisi nyt tuoda tähän keskusteluun juuri sen käyttäjän äänen, jota täällä ehkä kaivattiin, ja toivon, että tämä tietoisuus sillä puolella salia todellakin lisääntyy tässä asiassa, sillä se on varmasti juuri näin. Tällaisia kokemuksia löytyy monia.

Kyllä täytyy ihmetellä sitä, että tämä hallituksen verolinja on ollut muutenkin aika karua katsottavaa, veropohjaa rapautetaan, kunnat jätetään samassa tilanteessa yksin hoitamaan köyhiä ja kipeitä. Sitten vielä näitä hyvätuloisia tällaisilla uusilla lisäyksillä paapotaan. Minusta tämä on aivan väärää politiikkaa tässä ajassa.

Ja sitten kyllä ihmettelen, että jos on kokoomuksella ollut tämä työelämäasiantuntemus ennenkin hukassa, niin nyt ovat sen lisäksi hukassa nämä palkansaaja-asiat, jos väitetään, että pienituloinen pätkätyöläinen pystyy omista tuloistaan säästämään tällaisia vakuutuksia. Kyllä kehotan nyt ottamaan pikakurssin pätkätyöläisen arjesta.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Sarkomaalle, kun hän sanoi, että minun puheeni oli mustavalkoinen: Minä oikein vaatimalla vaadin, että te seuraavassa ryhmäkokouksessa tai täällä salissa nuhtelette tästä samasta asiasta edustaja Ukkolaa. Hänen puheeseensa verrattuna, vaikka olen asiasisällöstä aivan samaa mieltä, minun puheeni oli äärimaltillinen.

Mutta tästä, minkä takia on tehty tilaa vapaaehtoiselle eläkevakuuttamiselle: ensinnäkin se mekanismi, että on peloteltu, että nykyiset eläkejärjestelmät romahtavat, ja on luotu markkinatilaa näille teidän sanojen mukaan "tuotteille". Se on se mekanismi. Ja kun minä vielä halusin varmistaa tämän asian, laitoin tekstiviestin tälle yhteiskuntatieteiden tohtori Marko Korhoselle, että tulkitsinko ja muistinko sinun väitöskirjasi lopputuleman aivan oikein. Hän nimenomaan vahvisti — äsken sain viestin — että vapaaehtoinen eläkevakuuttaminen ei ole ollut sosiaalipolitiikkaa, ei eläkepolitiikkaa, vaan se on ollut sijoitusinstrumentti, jota hallitus haluaa tästä eteenkin päin tukea yhä laajemmin.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä loogista on. Tämähän on tämän hallituksen linjalla täydellisesti sinänsä, että valtiovarainministeriö on todistanut, että pitää elvyttää, alentaa veroja. Sen tarkoitus on saada raha liikkeelle tämmöisenä aikana. No niin, nyt tulee huono kohta. Mitenkäs tämä nyt panee rahan liikkeelle? No, tämä on loogista. Eli niille, joilla on alennettu veroja ja tehty kaikkea näin, niillä on ylimääräistä rahaa, niin niitten täytyy saada nyt raha turvaan johonkin.

Edustaja Ukkola: Puhuitte siinä mielessä puppua, että unohditte, että me olemme EU:ssa ja nykyään ei tapahdu sellaisia inflaatioita ja harvoista tulee kansanedustajia, jotka joutuvat tuohon kierteeseen. Eli siinä mielessä kun ministeri Kiviniemi puhuu siitä, miten joku voi inhota tätä, minun mielestäni tämä on eri viitekehyksissä kokonaan kuin nämä muut elvytystoimenpiteet. Tämä on nyt taas ihan suoraa teidän hallituksenne ohjelmasta ja linjasta, että tuette ainoastaan hyvätuloisia, keskituloisia, jotka niin kuin nyt hyötyvät näistä kaikista muista hallituksen toimenpiteistä. Eli tämä on eri konteksissa ja viitekehyksessä, siinä mielessä epäloogista.

Heli  Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy pyytää oikeasti salin sitä toista reunaa opiskelemaan pikkusen arkielämää. Edustaja Ukkola toi sen hyvin esiin. Kiitoksia siitä. Edustaja Sarkomaa todella puhui täällä pienituloisesta yksinhuoltajaäidistä, pätkätyöläisestä, joka säästää myös tässä, ja emmekö me anna mahdollisuutta. Kysyn: Mistä ihmeen varoista tämä pienituloinen yksinhuoltajaäiti säästää? Kuten edustaja Satonen kertoi sen talouspolitiikan ja talousmatematiikan: kun menot ovat pienemmät kuin tulot. Tuli sellainen olo, että hei, ei kai. Totta ihmeessä näin. Mutta kuinka monella pienituloisella on varaa leikata menoista? Menee syömiseen, menee asumiseen, menee aivan perustarpeisiin jo nyt. Varat eivät siltikään tahdo riittää. Jos kokoomuslaisten käsitys normaalista pienituloisten arjesta on tämä, että senkun säästätte vielä enemmän ja säästäkää tänne vakuutukseen, saatte verohelpotuksia, niin pyydän palaamaan todella sinne työelämän arkituntemukseen, pätkätyöläisten, yksinhuoltajaäitien, pienituloisten arkeen tutustumaan.

Tero  Rönni /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä jatkaa. On helppo varmaan säästää, jos pappa ja mamma ovat ostaneet asunnon jo etukäteen, mihin on päässyt muuttamaan. Minä olen kuudentoista vanhana lähtenyt kotoa, ja en tarvinnut etumatkaa, vaan lähdin normaalisti töihin hyvissä väleissä. Olen siitä lähtien elättänyt perheeni. Koskaan ei ole ollut, ikinä, varaa säästämiseen ennen kansanedustajaksi tuloa, ei pienintäkään mahdollisuutta. Kaikki raha meni perheen ylläpitämiseen, ja vaimokin on ollut töissä kaiken aikaa. Oli yksi työttömyysjakso, sellainen vuoden pätkä siellä välissä, 1990-luvun alussa. On asunto ostettu, mutta ei ole mitenkään reteesti eletty, ja on oltu tosi tiukalla, ja velkaakin on ollut pitkään. Mutta niistä veloista päästiin. Mutta kyllä se niin on, ettei tullut pieneen mieleenkään, että rahaa olisi riittänyt mihinkään säästämiseen. Ei meillä käyty ravintolassa eikä hummaamassa. Kyllä ne ruokaostoksetkin piti katsoa hyvin tarkkaan, mitä ostettiin ja millä tavalla elettiin, ja juostiin marjat ja kaikki haettiin mahdollisimman tiukasti. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Niin kyllä vaan täytyy sanoa, että kyllä minä ihmettelen, jos joku perheellinen pystyy niistä tuloista säästämään. Minä sentään koko 1980-luvun ajoin suunnilleen kahta vuoroa yötä päivää rahtia, että minä en ollut edes kovin pikkutuloinen siinä.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä on niin, että ei täällä ole kukaan käyttänyt sellaista puheenvuoroa, että me väitämme, että kaikki pienituloiset säästäisivät tähän sidottuun pitkäaikaissäästöön. Fakta kertoo sen, että yhä enemmän tänä päivänä, kun ollaan katsottu tätä eläkevakuutusta, niin yhä enemmän siellä on ollut alle 35-vuotiaita pieni- ja keskituloisia naisia, jotka ovat säästäneet. Keskimäärin säästetään noin 500 euroa vuodessa, ja silloin se tarkoittaa sitä, että siellä on hyvin pieniä säästöjä ja vähän suurempia. Tosiasia on, että hyvin pienistäkin tuloista säästetään ja ihmisillä on mahdollisuus varautua siihen tulevaan. Mutta selvää on, että mitä pienemmät tulot sen haastavampaa se säästäminen on.

Mutta en halua, että tässä leimataan pienituloisia niin, että he eivät olisi myöskin säästäväisiä. Säästää voidaan, mutta mielestäni tämä keskustelu on vähän hullunkurista, kun meillä on faktaa. Me tiedämme, kuka keskimäärin tämän eläkevakuutuksen on saanut. Pidän hyvin tärkeänä myöskin sitä, että tavallinen keskituloinen palkansaaja, jos hänen tilanteensa on sellainen, että hän haluaa täydentää sitä työeläkettään, (Puhemies: Minuutti on nyt mennyt!) hän on ollut esimerkiksi työelämästä pois, voi säästää. Mielestäni on viisasta, että valtio siihen kannustaa. Siinä ei ole mitään väärää.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! On kyllä täysin väärää väittää, että tässä olisi kyse uudesta etuudesta hyvätuloisille. Kyllä tämä on tarkoitettu kaikille pitkäaikaissäästäjille. Tämä uudistus tulee todellakin alentamaan kustannuksia, tekemään säästämisestä entistä läpinäkyvämpää ja siinä mielessä täyttää kaikki ne vaatimukset, ottaa huomioon sen kritiikin, jota tätä nykyistä järjestelmää vastaan on esitetty. On kyllä vähän outoa se, että SDP ei silloin viime vaalikaudella, kun eläkesäästämisen ehtoja viimeksi muutettiin, millään tavalla nostanut esiin sitä, että pitäisi luopua kokonaan tästä verotuesta. On hyvä, että olemme päässeet nyt siihen samaan tilaan kuin ollaan monessa EU-maassa, eli on näitä mahdollisuuksia, instrumentteja, joihin säästää enemmän. Se on juuri säästäjän näkökulmasta huomattavasti parempi tilanne. Eli nykyjärjestelmä on huono, ja sitä on syytä kehittää.

Mitä tulee tähän väitöskirjaan, johonka tuossa viitattiin, niin sehän on nimenomaan tarkastellut ja katsonut tätä aikaisempaa järjestelmää, ei tätä uudistettua järjestelmää, joka nimenomaan on sellainen, että se tukee myöhempää eläkkeellejäämistä ja siinä mielessä on järkevää eläkepolitiikkaa.

Täällä edustaja Kataja nosti esiin sen, että on vielä epäselvää se, miten eläkevakuutusyhtiöt tulevat sitten suhtautumaan siihen, miten näitä vanhoja vakuutuksia voi vaihtaa toiselle palveluntarjoajalle. Hieman huolestuneena itsekin olen tätä keskustelua seurannut. Toivon todella, että meillä päädytään siihen samaan järjestelmään kuin Ruotsissa, että ne ovat vaihdettavia, ja sellaiseen järjestelmään, että ne kustannukset eivät vaihtamisen yhteydessä ole kohtuuttomia, että myöskin käytännössä se vaihtaminen on mahdollista.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Vetää vähän hiljaiseksi, kun kuuntelee hallituspuolueiden edustajien puheita tässä ja kuuntelee tosissaan sitä, kun ministeri Kiviniemi lopetti äsken puheensa siihen, että väitöskirjaan viittaus on väärä, koska se viittaa nykyjärjestelmään. Juuri ennen hän käytti lauseen, että tämä ei tuo mitään uutta, vaan tämä on se sama mekanismi. Mutta jos väitöskirja viittaa samaan mekanismiin, nyt vaan laajennetaan sitä systeemiä, niin kumpi nyt pitää paikkansa? Vai eikö väitöskirjatutkija voi tietää, että kun sitä vähän laajennetaan, niin se sama mekanismi toimii samalla tavalla? Mutta tämä on varmaan sitä hallituksen samaa politiikkaa, että samalla kun sanotaan, että kulutetaan, niin säästetään vielä enemmän, kunnes täytyy kuluttaa, jotta saadaan talouden rattaita pyörimään, saadaan elvytystä käyttöön ja saadaan kotimaista kysyntää, kunnes taas täytyy säästää ja sille täytyy tarjota veroetuja. Ei mitään järkeä. Aivan käsittämätöntä hallituksen politiikkaa etenkin tässä taloustilanteessa.

Täällä löytyy hallituksen esityksen perusteluissa myös erikoisia ristiriitaisuuksia. Samalla kun kerrotaan, todella, että "eläkkeen nostovaiheessa valtio saa maksujen vähentämisen kautta syntyneen verolainan tuottoineen takaisin. Kysymys on kulutuksen ja verotuksen siirtämisestä tulevaisuuteen", niin vähän matkan päässä kerrotaan, että pitkäaikaissäästäminen tapahtuu suurimmaksi osaksi muun säästämisen kustannuksella. Mitä kulutusta siis siirretään, jos siellä ei ole mitään kulutusta edes, mihin viitata aiemmin?

Ministeri Katainen sanoi täällä viime viikolla tähän liittyen, että ei tästä mitään täydellistä veroetuutta tule, että maksetaanhan siitä veroa, kun nostetaan vaikkapa sitä säästettyä eläkettä, niin se tästä vielä puuttuisi, että siitä ei sitten nostettaessa maksettaisi veroa enää, mutta hallitus varmasti valmistelee sitten sellaista, jos niikseen näkee.

Mutta täytyy kysellä vielä hallitukselta, mikä heidän linjansa oikeasti on. Veropolitiikasta kun puhutaan, on asetettu Hetemäen työryhmä. Sinne on annettu mandaatti valmistella kokonaisverouudistusta katsellen nimenomaan verovähennyksiä, katsellen verojärjestelmää, oikeudenmukaisuutta, kaikkea. Ohi Hetemäen työryhmän valmistelun tuodaan kuitenkin perusteellisia linjauksia, joilla lyödään lukkoon yhä laajennettavia verohelpotuksia, samalla kun tiedetään, että meidän yhteiskuntamme verojärjestelmässä on verovähennyksiä niin paljon, että niiden kokonaissumma on noin 10 miljardia euroa, samalla kun valtio ottaa 13 miljardia euroa vuodessa nyt lainaa.

Ministeri Katainen sanoo, että tämä esitys ei ole oikein taloudellisesti minkäkäänlainen merkitykseltään. Toki täällä kerrotaan, että se on noin 10 miljoonaa euroa. Jos se on ministeri Kataiselle täysin mitätön summa, niin me voimme kyllä sosialidemokraattien puolesta kertoa, mihin sitä voidaan käyttää pienituloisimpia auttaen, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin, lastensuojelukysymyksiiin. Meillä on ties minkälaisia aukkokohtia, jotka huutavat rahaa, joihin riittäisi edes muutama sata, tuhat euroa lisää, mutta niille sanotaan, että ei käy, kun ei ole varaa. Tähän on kyllä varaa.

Sitten kun katsotaan, keihin tämä kohdistuu. Täällä on puhuttu aikaisemmin siitä, että pienituloiset, suurituloiset. Ed. Sarkomaa sanoi täällä, että keskimääräinen säästäminen on noin 500 euroa vuodessa. Aivan, mutta ne suurituloisemmat, joilla on varaa säästää enemmän, hyötyvät tästä myös enemmän. Jos tällä logiikalla väitätte, että tämä ei kohdennu enemmän suurituloisille, niin en sitten kyllä ymmärrä sitä logiikkaa lainkaan. Tämä kohdistuu hyötynäkökulmasta kaikkein eniten suurituloisiin kahdesta syystä: heillä on enemmän, mistä säästää, ja heillä on sitä kautta enemmän sitten myös, mistä vähentää. Tämä logiikka jatkaa sitä porvarihallituksen linjaa, että suurituloisia suositaan silläkin ehdolla, että verotuloja menetetään vuodessa miljoonia. Sillä ei tunnu olevan mitään merkitystä.

Eläkejärjestelmästä on puhuttu. Meillä on lakisääteiset eläkejärjestelmät, ja nyt tässä puhutaan yksityisestä järjestelmästä. Kyllä, tämä on johtamassa siihen, että meillä eivät välttämättä kehity ne lakisääteiset järjestelmät niin kuin pitäisi, että ihmiset saavat työelämän kautta kerrytettyä järkevän suuruiset eläkkeet, joilla tulee toimeen myös jatkossa. Nämä yksinhuoltajat, kolmivuorotyötä tekevät ihmiset, pienituloiset tekevät päivässä niin paljon töitä, jotta kykenisivät elämään edes tässä hetkessä saadakseen ruuan, saadakseen asumisensa maksettua. Te vaaditte vielä, että säästäkää yksityistä eläkevakuutusta, niin saatte verohelpotusta, ja jollei teillä ole varaa tehdä sitä, niin ei se mitään, koska me emme välttämättä ole kehittämässä niitä työeläkejärjestelmiä niin, että sitä kautta saatte kerrytettyä sen eläkkeenne. Se on sitten teidän ongelmanne sen jälkeen, että jos eläke on niin pieni, että kun ei ollut sitä omasta taloudesta huolehtimista niin vastuullisesti, mihin ed. Satonen täällä aikaisemmin viittasi. Mutta sitten on hyvä kertoa ed. Satosen opit todella: vähentäkää menojanne, että tulonne riittävät niihin.

Tällä linjallahan täällä on nyt menty, mutta toivon todella, että kun me puhumme siitä, mihin yhteisiä varoja käytetään, mistä kerätään veroeuroja, jotta saamme oikeasti tässä yhteiskunnan tilanteessa laitettua niitä varoja kaikkein pienituloisimmille, jotka tarvitsevat niitä maitoon, leipään, asumiseen, lämmitykseen, vaatteisiin, niin annetaan ja osoitetaan rahat sinne, eikä niin, että veropohjan murentamista yhä jatketaan täällä.

Täällä on muuten myös kerrottu se, että tämä vie kunnilta jälleen rahoja, mutta missään ei kerrota, kompensoidaanko nämä menetykset kunnille.

Susanna Huovinen /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on kyse puhtaasti periaatteellisesta linjaerosta ainakin sosialidemokraattien ja porvarihallituksen välillä. Siis tämän selkeämpää esimerkkiä ei voisi oikeastaan keksiä. Tämä järjestelmähän laajenee, ja tällä suositaan nimenomaan niitä, joilla on varaa pistää omasta palkastaan syrjään. Ja kuten ed. Paasio äsken totesi, ne pistävät enemmän syrjään, joilla enemmän on sitä laitettavaa, ja toiset, suurin osa, eivät voi laittaa ollenkaan syrjään, koska kaikki menee elämiseen. Tämä esitys osoittaa selkeästi sen, että tämän hallituksen työlistan tärkeysjärjestys ei ole kunnossa. Meillä on maassa räjähdysmäisesti kasvava nuorisotyöttömyys. Työttömyyden kasvu on aivan huikeaa. Näihin ongelmiin hallitus levittelee käsiään ja pistää kunnat tekemään näitä leikkauksia. Jokainen teistä, joka siellä istuu ja on kuntapäättäjä, joutuu tekemään omassa kunnassaan nämä leikkaukset, ja samanaikaisesti rahaa pistetään tällaisiin uudistuksiin. Kyllä todella toivon, että äänestäjät ovat nyt valppaina ja kuuntelevat, minkälainen on tämän porvarihallituksen todellinen karva, joka paljastuu, kun pikkusen pintaa rapsutetaan.

Haluan vielä todeta sen, kun täällä äsken tätä työeläkejärjestelmää kehuttiin, ministerikin tuolta aitiosta asti kävi kehumassa, että kyllä työeläkejärjestelmääkin tässä pistetään kuntoon, niin vastatkaapa te nyt, miten sitä pistetään kuntoon? Mikä on se uusi elementti, kun tänne tuodaan laajennus, mikä tulee työeläkejärjestelmän puolelle? Päinvastoin, tässähän käydään jatkuvasti keskustelua siitä, mihinkä nämä työeläkerahat oikein kohta rohmutaan. Kyllä olen tulevana eläkkeensaajana hyvin huolissani tällaisesta kehityksestä, että paljon kerkeää porvarihallitus saamaan jo neljässä vuodessa pahaa aikaiseksi.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa puhemies! Ihan ed. Paasiolle: Kyllä teidän puheenvuoronne oli aivan käsittämätön. Mitään perusteita väitteellenne ette esittänyt. Tuli hieman mieleen se vaalimainos, oliko se SAK:n vai sosialidemokraattien, SAK:n vaalimainos taisi olla ennen eduskuntavaaleja, jossa aivan pöyristyttävästi suomalaisia peloteltiin. Kyllä työeläkejärjestelmän kehittäminen on sinivihreän hallituksen keskeinen tavoite. Me haluamme huolehtia työeläkejärjestelmän kantavuudesta. Samalla me rinnalle haluamme laajentaa tätä. Tämä ei ole uusi verotuki vaan laajentaa tätä verotukea sillä tavalla, että tulee uusia säästämisinstrumentteja, niin että kuluttajille tulee uusia mahdollisuuksia. Tätä nykyistä säästämisjärjestelmää parannetaan niin, että se olisi mahdollisimman hyvä suomalaiselle kuluttajalle, että he löytäisivät oman vaihtoehtonsa siitä.

Haluankin kysyä tässä, mikä on sosialidemokraattien linja. Haluatteko te niiltä 700 000 säästäjältä perua tämän veroedun, tulevilta säästäjiltä, elikkä kannatatteko te tätä veroetua? Ettekö te kannata tätä lakiesitystä, joka parantaa tätä järjestelmää? Sanokaa nyt selkeästi, mikä teidän kantanne on. Varmasti suomalaisia se todellakin kiinnostaa. Se ei ole tullut tässä keskustelussa selväksi. Selvää on se, että mitä suuremmat tulot, sen suuremmat mahdollisuudet on varmasti säästää, sitä ei ole kukaan tässä kieltänyt. On aivan käsittämätöntä, että te väitätte, että sellaista joku täällä olisi väittänyt. Te lähinnä esitätte täällä sellaisia väitteitä meidän suuhumme, mitä me emme ole sanoneet. Olisi hyvä kuunnella, mitä täällä edustajatoverit puhuvat.

Mutta tässä veroedussa on todellakin kysymys siirretystä verotuksesta, eli todellakin valtio saa sitten ne verotulot sen jälkeen, kun säästöt nostetaan eli silloin, kun nämä säästöt otetaan käyttöön. Eli valtio kyllä saa nuo verotulonsa. Ja kun tässä on puhuttu tästä noin 10 miljoonasta, joka ei (Puhemies: 2 minuuttia!) todellakaan ole mitätön summa, niin pidän kuitenkin hyvänä panostuksena sitä, että me varaudumme tulevaisuuteen, väestön ikääntymiseen, ja sillä tavalla valtiovalta kannustaa tähän pitkäaikaissäästämiseen. Eli mielestäni (Puhemies: 2 minuuttia!) se on erittäin hyvä investointi enkä tätä lakiesitystä haluaisi hylätä, niin kuin ilmeisesti demarit täällä esittävät. Vielä ei ole tullut selväksi, mikä on SDP:n linja, mutta eipä ole tasapainotettua vaihtoehtoa budjettiinkaan, miten se tässä olisi se selvä kanta.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Suomessa on hyvä työeläkejärjestelmä, ja se on tästä asiasta täysin erillinen. Toki se, että kun tällä työuria saadaan jonkin verran pidennettyä, se tukee myöskin tätä työeläkejärjestelmän toimivuutta. Toki sellainen kytkentä näillä asioilla on keskenään. Mutta kun tätä keskustelua on nyt kuunnellut, niin onko se nyt tosiaan niin, että ilmeisesti sosialidemokraattien mielestä Suomessa on ainakin 700 000 hyvätuloista, koska he pystyvät säästämään näitä. Siis tämä on aivan käsittämätön tämä keskustelu. On itsestään selvää, että sillä, jolla on isot tulot, on enemmän säästämisvaraa, mutta suinkaan kaikki isotuloisetkaan eivät säästä. On jopa isotuloisia ylivelkaantuneita, koska he eivät hallitse omaa taloudellista tilannettaan, on pienituloisia, jotka ovat säästäneet. Sen vuoksi halusin tuoda tässä sen näkökulman esille, että ihmisillä on myöskin heidän kulutuskäyttäytymisessään huomattavia eroja, ja jos sitä joku ei tunnusta, niin minusta ei kyllä tunne ollenkaan, mitä arkielämässä tapahtuu.

Arvoisa puhemies! Itse tähän esitykseen. Tämän paras puoli on siinä, että se lisää valinnanvapautta, lisää kilpailua pitkäaikaissäästämisen osalta ja alentaa kustannuksia. On kiistatta ollut niin, että tämä nykyinen järjestelmä vaatii lisää uudenlaisia vaihtoehtoja rinnalleen, jotta ne järjestelmät ovat sen pitkäaikaissäästäjän kannalta mahdollisimman kustannustehokkaita. Eli siinä mielessä tämä on erittäin tärkeä muutos ja tärkeä aikaansaannos.

Aivan lopuksi haluan vielä korostaa sitä, että se ei voi olla huono asia, että ihmiset säästävät ja jos sille on joku pieni veroporkkana, niin varmasti huonompiakin asioita tuetaan erilaisilla yhteiskunnan toiminnoilla.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Tietenkin tästä tulee vähän semmoinen kuva, että pelätäänkö nyt, että työeläkejärjestelmät ovat sortumassa, ja myös se kuva, että kun hallitus on keventänyt suurituloisten verotusta, niin heille annetaan nyt tämmöinen edullinen sijoitusmahdollisuus. Tämä on tietysti vähän huono kuva siinä mielessä, että mitenkä tämän kansalaiset näkevät. Kulutuksen kysyntää pitäisi nostaa tässä tilanteessa, ja tämähän ei nyt johda siihen, vaan tämä johtaa siihen, että ruvetaan säästämään. Suurituloiset pistää säästöt pussiin, ja pienituloinen yrittää kituuttaa.

Tässä on tietenkin semmoinenkin mahdollisuus olemassa: suurituloisella on varaa sijoittaa, säästää tuloistaan, ja sitten suurituloisen aviopuolisolla tietysti on myös mahdollisuus säästää. Mutta minä haluaisin näistä tilastoista esille sen, että ovatko he todella olleet yksinhuoltajia, pienituloisia, jotka ovat säästäneet, tämä 700 000, joka täällä on nyt tänä päivänä mainittu.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen lakiesitys pitkäaikaissäästämisestä tarjoaa varhaiseläkkeen vaihtoehtona kiinnostavan mahdollisuuden. Kotitalouksien säästöintoa on tarpeen lisätä. Samalla lailla jatketaan työuraakin. Tässä esityksessä säästövarat voidaan nostaa vasta, kun henkilö on saavuttanut määrätyn iän. Vakuutuksen voi tehdä vain luonnollinen henkilö. Eläkesäästämisestä minulla on ed. Ukkolaa paremmat kokemukset. Tämä tuo vaihtoehdon, jota sekä maaseudulla että kaupungeissa yrittäjät ja työntekijät voivat käyttää.

Ministeri Kiviniemelle, joka kiirehti pois, lausun kiitoksen ennakkoluulottomuudesta esityksen tuomisessa. Taustalla tässä on vuonna 2002 asetetun työryhmän työ. Työryhmä katsoi, että pitkäaikaissäästämistä tulee kehittää vanhuusajan menoihin varautumiseksi. Toisaalta tasapuolisen kilpailun ja tarjonnan monipuolisuuden lisäämiseksi tarvitaan uusi säästömuoto, ja aivan kuten täällä on todettu, EU-maissa pitkäaikaisen säästämisen kilpailua on vakuutus- ja säästötuotteillakin.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Demareiden ei kyllä kannata ollenkaan hurskastella, että voi kauhistus, minkälainen lakiesitys. Pitkäaikaissäästämisestä te suolsitte 1980-luvulla samanlaisia lakiesityksiä, joihin minä retkahdin. Se on teidän syytänne itse asiassa.

Toinen asia, mistä minä haluaisin sanoa: Ei siinä mitään, minusta pitkäaikaissäästämisen kannustaminen ja tukeminen on ihan hyvä asia, mutta kun ne säännöt eivät pysykään sellaisina kuin alun perin, kun se ihminen on siihen pitkäaikaissäästämiseen haksahtanut. Ne muuttuvat, ja silloin muuttuu myös se, onko se kannattavaa vai eikö ole kannattavaa, ja näinhän tässä kävi.

Esimerkiksi ensiksi oli niin, että kun sen tulevaisuudessa nostaa, se on verotettava pääomatulona. Mutta sitten muutettiin niin, että se on verotettava ansiotulona. No, ei siinä mitään, jos jääpi 60-vuotiaana tai 63-vuotiaana eläkkeelle, niin jo tuota jaksaa maksaa veroja ansiotulon mukaan 65:een saakka. Mutta auta armias, kun siihen sitten tulee ihan yllättäviä tekijöitä, niin kuin tämä kansanedustajuus: maksa sitten 50 prosenttia tai vähän yli veroja. Siinä sitä on kyllä tekemistä.

Tämä on justiin ongelma tällaisessa pitkäaikaisessa eläkesäästämisessä — niin hyvä asia kuin se varmasti onkin — että tilanteet ja hallitukset eivät pysy samana. Teilläkin tulee kohta uusi sukupolvi, ja ei tiedä, mitä se keksii milloinkin. Itse asiassa ihminen ei pysty tässä järjestelmässä hallitsemaan omaa omaisuuttaan. Ei mitään muuta kuin säästötilille, osakkeisiin ja veroparatiisiin niillä, joilla on varaa. Siellä pystyy itse määräämään, mitä säästää, miten paljon säästää eikä ole valtion eikä näiden järjestelmien armoilla.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Kyllä tulee Oiva Lohtander mieleen, kun kuuntelee noita puheenvuoroja tuolta vasemmalta. Jos käyttäisi samaa logiikkaa, niin voisi tietysti kysyä, aiotaanko nämä 700 000 suomalaisen säästöt nyt konfiskoida, sosialisoida. Mutta en missään nimessä usko, että se on tarkoitus, eikä minusta sellainen keskustelun sävy olisi ollut asianmukaista tuossa aiemmassakaan vaiheessa.

Mutta se nyt tuli selväksi, että sosialidemokraatit kokevat nämä verovähennykset ongelmallisiksi. Se tuli selväksi, että te haluatte vedota Hetemäen työryhmään. Jos tämä on teidän suuntauksenne, niin haluatteko sen lisäksi, että haluatte näiltä 700 000 pitkäaikaissäästäjältä poistaa tämän veroedun, toteuttaa muutkin Hetemäen työryhmässä esillä olleet verovähennyskysymykset?

Tämä Hetemäen työryhmän pohdinta on ainakin hallituksen piirissä tulkittu sen kokonaisuuden avoimeksi pohdinnaksi, joka tulee, mutta ei sen myöhemmän kokonaisuuden pohjan arvioinnin ja myöhemmin tehtävien ratkaisujen perusteella pidä lopettaa ajatustyötä ja uudistuksia useaksi vuodeksi. Nyt ollaan uudistamassa järjestelmää. (Eduskunnasta: Laajentamassa!) — Verovähennysoikeus ei laajene yhtään. Ollaan nyt siinäkin asiassa rehellisiä. Tällä laajennetaan markkinoita, mutta verovähennysoikeus ei laajene yhtään. Sen sijaan tällä pidennetään työuria. Tämä on selkeä parannus tähän nykyiseen järjestelmään nimenomaan työurien pidentämisen kannalta.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Säästäminen luo yhteiskuntaan vakautta. Samoin yksilö, joka säästää, luo itselleen ja lähipiirilleen taloudellista turvallisuutta. Säästäminen on hyvin kannatettava asia, ja on hyvä, että hallituksen esityksillä, joita käsittelemme, on haluttu tätä säästämistä myös tässä muodossa edistää.

Ed. Ukkola kiinnitti huomiota tiettyihin asioihin, jotka ovat todella huomionarvoiset. Pitemmällä aikavälillä monet ratkaisut muuttuvat yhteiskunnassa, ja silloin saattaa käydä niin, että kauas ulottuva säästöratkaisukin, jolla tavoitellaan juuri vakautta elämään, saattaakin kadota.

Aikoinaan, paljon, paljon nuorempana otin säästöhenkivakuutuksen. Laskimme vaimoni kanssa, että tuo säästöhenkivakuutus yhdessä olisi sellainen, että sillä pystyisi hyvinkin kolmen huoneen asunnon hankkimaan kotipaikkakunnalta. Kun sitten tuli säästettyä henkivakuutus aika täyteen ja nämä maksut tulivat, niin keittiön lattian sillä pystyi laittamaan. Elikkä inflaatio oli, onneton, syönyt hyvin olemattomaksi tuon säästöhenkivakuutuksen. Kun säästöhenkivakuutusta kaupattiin, vakuutusmyyjä, ihan kunnian kansalainen ja rehti sellainen, luotetusta yhtiöstä, sanoi, että tämä on edullinen, tässä saa verovähennyksen tuloverosta maksetusta summasta. Mutta sitten aika muuttui melko nopeasti, hallituksia on vaihtunut, en enää muista, minkä hallituksen aikana nämä verovähennykset katosivat, mutta maksut jäivät. Elikkä aika tavalla petetyksi koki tämän säästöhenkivakuutuksen osalta itsensä maksajana. Vakuutusmyyjä tietysti saattaisi sanoa, että siinä nyt oli myöskin osittaisesta vakuutusturvasta kyse, jota maksaja nautti tuona aikana.

Haluan sitä, että kun tehdään erilaisia pitkäaikaisia säästösopimuksia, niin todella sopimukset olisivat niin pitäviä, että ne pitävät sinne ei vain 10 vuoden päähän vaan 20—30:nkin vuoden päähän, jotta kansalainen voi niihin luottaa.

Tällä hetkellä meillä ei ole juurikaan inflaatiota, mutta me emme koskaan tiedä, milloinka, jos puhumme hivenen vaalikausien mittaisista periodeista, inflaatio laukkaa hyvinkin voimakkaalla vauhdilla. Mutta pidän kannatettavana sitä, että halutaan luoda niitä muotoja, joilla ihmiset itse voivat saada elämäänsä turvallisuutta ja vakautta. Tämä on yksi valinnan vaihtoehto. Näin haluan asian positiivisessa valossa nähdä. Pidän nimenomaan hyvänä, että tässä tarjotaan kansalaisille, yksityishenkilöille, mahdollisuutta luoda elämään taloudellista turvaa pankkilaitosten kautta.

Hivenen minä vierastan tässä näitä ulkomaisia pankkilaitoksia, että ne on tuotu esille. Runsas vuosi sitten syksyllä vielä eräs islantilainen pankki, jonka nimen varmasti kaikki muistamme, hyvin edustavin henkilöin oli kuntamarkkinoilla esittelemässä pankkituotteitaan. Muutama viikko meni, ja me tiedämme, mitenkä kävi tuolle rahalaitokselle Islannissa ja mitkä sen seurausvaikutukset monilta osilta olivat. Sen takia minä suhtaudun hivenen kriittisesti näihin ulkomaisiin pankkeihin. Ne eivät ole välttämättä meidän kontrollissamme. Toivon, että säästäjät itse valitsisivat niitä pankkeja, jotka ovat kotimaisia, mielellään vielä paikallisia pankkeja, joihinka he voivat luottaa, joilla on kasvot paikkakunnalla, perinteet. Silloin voidaan olettaa, että noilla säästöillä olisi turvaa.

Arvoisa puhemies! Minä toivon, että tavallisten ihmisten, eläkeläisten, opiskelijoitten, työttömien, palkansaajien, pankkitilien, tavallisten käyttelytilien verollisuus poistettaisiin. Toivon, että päästäisiin siihen, että se tavallisten pankkitilien vähäinen korko, joka todella on tällä hetkellä hyvin olematon ja matala ja jota pienillä talletuksilla ei edes paljon kerrykään, voitaisiin saada verovapaaksi, niin kuin oli aikoinaan. Tällä olisi myönteinen vaikutus: nuoretkin oppisivat siihen, että kun laittaa rahaa pankkiin, niin saa enemmän rahaa. Nyt siitä pienestä korosta, joka saattaa olla sen alimman saldon mukaan määräytynyt ja vuoden lopussa hyvin olematon, muutama euro, siitäkin vielä menee vero. Toivon, että päästäisiin siihen, että nämä yksityisten henkilöitten tavalliset pankkitilit olisivat verovapaita.

Samoin toivon, että säästämisen innoittamiseksi pankkilaitokset kehittäisivät myös muita hieman pitempiaikaisia, luotettavia säästämisen muotoja. Tarvitsee olla asiantuntija, ja silloinkin ihminen voi vahvasti erehtyä, jos hän sijoittaa tuonne pörssielämään ja osinkoihin, osakkeisiin rahojaan. Siellä tavallinen ihminen voi helposti menettää, ellei ole taitava peluri. Pitäisi olla semmoisia kansalaisen luotettavia rahalaitoksia, jollaisia ainakin perinteiset pankit yleensä ovat tottuneet olemaan. Toivon, että näiden asemaa vahvistettaisiin siten, että talletukset voisivat olla korkotuottojen osalta verovapaita. Tällä päästäisiin siihen, että ihmiset voisivat myös itse luoda omaa taloudellista vakautta nykyistä paremmin ja luotaisiin tuommoista terveen taloudenpidon tavoiteltavaa ihannetta.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Kokoomus on täällä puhunut 700 000 ihmisestä, säästäjästä. Myös meitä kiinnostaa 700 000 ihmistä, köyhää ihmistä, ne, jotka tienaavat alle 1 100 euroa kuussa, jotka tarvitsisivat yhteiskunnan apua nykyistä enemmän. Me olemme huolestuneempia niistä kuin näistä teidän puhumistanne 700 000 säästäjästä. Ihmiset saavat säästää aivan vapaasti. Kysymys on siitä, tarjoaako yhteiskunta siihen veroporkkanaa vai ei. Me olemme kiinnostuneita siitä, että tämä 700 000, sama määrä, joka elää köyhyydessä, saa jokapäiväisen asumisensa, vaatteensa, ruokansa, vähintään sen, mitä tarvitsee.

Me olemme käyneet täällä mielenkiintoista keskustelua siitä, onko tämä työuria pidentävä vai lyhentävä vai siihen vaikuttamaton. Työelämäkeskustelu on äärettömän tärkeää, ja toivon, että kaikesta tästä keskustelusta huolimatta työelämään tullaan puuttumaan. Jos siellä ei jakseta, niin ei pelkästään näillä etuuksilla auteta siinä, vaan sinne työelämään täytyy puuttua, jotta sitä kehitetään. Kuten ed. Sarkomaa sanoi — annan sen verran tunnustusta — sanoitte, että työeläkejärjestelmää tullaan kehittämään. Toivon todella, että näin tullaan kehittämään. Haluaisin mielelläni vaan kuulla, mitkä ovat ne porvarihallituksen elementit tähän kohtaan, koska se iso huoli on siinä, että se tahtoo jäädä tällaisten kaikkien esitysten jalkoihin, kun huomataan, että esityksessä toisensa jälkeen ollaan kyseenalaistamassa olemassa olevia työeläkejärjestelmiä. Mutta jos kehitetään, hienoa ja hyvä, ja mielelläni kuulen niitä keinoja.

Sitten täytyy muistaa kuitenkin, kun näistä eri asioista täällä puhutaan, se, mitä ed. Huovinen sanoi: meillä on räjähdysmäisesti kasvava nuorisotyöttömyys tällä hetkellä. Sen pitäisi olla hallituksen pääkiinnekohta, koko työllisyys, työttömyys, se, mitä kautta me saamme ihmiset töihin sinne työelämään jaksamaan, jotta saadaan veroeuroja yhteiskunnalle, eikä niin, että veropohjaa rapautetaan kerta toisensa jälkeen. Ja ed. Lauri Oinonen oli tässä rapauttamassa veropohjaa vielä entistä enemmän.

Antti Vuolanne /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Tämä hallituksen lakiehdotus tosiaankin kuvastaa sellaisia päätöksentekijöitä, joilla ei ole huolta kokonaisuudesta, jotka ensimmäiseksi ajattelevat kaikkein suurituloisimpien palkkapussia ja rahapussia. Näyttää siltä, että porvarihallituksella ei ole erityistä intressiä pienituloisten eläkejärjestelmien kehittämiseen. Sen sijaan suurituloisten verohelpotukset menevät kaiken muun edelle. Tämä osoittaa sitä, että ei ole kiinnostusta tämän kansakunnan kokonaisuuden kehittämiseen, vaan edelleen jatketaan sitä sulle—mulle-edunvalvontapeliä, jota tämä hallitus on alusta saakka noudattanut. Järjestelmät ja niiden kehittäminen ovat olleet valtavan tempoilevia. On keksitty etuja sieltä ja täältä ilman, että olisi katsottu sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden ja tasapainoisten järjestelmien perään.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit kannattavat sellaista yhteiskuntaa, missä ihminen voi omalla työllään ja yrittämisellään myös rikastua, ja sellaista järjestelmää, joka kannustaa työn tekemiseen ja panoksensa antamiseen. Täytyy myös tulla hyötyjä siitä, että ihminen tekee ja toimii yhteiskunnan hyväksi. Yleensä lähdetään siitä, että verotuksen pitää olla tasapuolinen kaikkia kohtaan. Niiden pitää maksaa enemmän, joilla on enemmän mahdollisuutta siihen, ja taas niiden, joilla on heikompi osa tässä elämässä, heikompi asema yhteiskunnassa, niiden pitäisi taas sitten saada vastaavasti yhteiskunnan tukea ja suojelusta.

Nyt kun porvarihallitus jälleen esittelee tässä salissa uuden veronalennusideansa, niin ei ole otettu huomioon tätä kohtuullisuutta. Jos me ajattelemme esimerkiksi erittäin suurituloista palkansaajaa ja erittäin pienituloista palkansaajaa ja pidämme sitten hyödyllisenä sitä, että nämä molemmat säästäisivät omaa eläkettään eläkeajan toimeentuloansa varten, niin tämä ehdotus hyödyttää moninkertaisesti suurituloista palkansaajaa verrattuna pienituloiseen, vaikka tuo eläkesäästämissumma olisi sama. Tämä johtuu siitä, että tässä se porkkana ja kannustin ei ole tasapuolinen eri tulonsaajaryhmille, vaan siitä hyötyvät eniten ne, joilla on eniten verovähennettävää. Näin tämä verotuki on suurituloisille suurempi kuin pienituloisille. Niin kuin täällä on kuultu, pienituloisten mahdollisuus usein parantaa omaa eläkeajan toimeentuloaan tämän järjestelmän kautta on suurin piirtein se, mitä te porvarihallituksessa sanotte: leikatkaa nykyistä kulutustanne, älkää syökö niin paljon, älkää vaatettako itseänne, asukaa huonommin, jotta voitte sitten säästää. Sen sijaan tässä ei ole otettu kokonaisuutena huomioon meidän työeläkejärjestelmämme kehittämistä, siten että se paremmin turvaisi jokaisen ihmisen toimeentulon ja erityisesti pienituloisten raskasta työtä tekevien ihmisten.

Toinen tai jo kolmas ongelma on se, että tämä todellakaan ei vie meitä laman yli vaan syventää lamaa ja lisää työttömyyttä siten, että se lisää säästämisalttiutta ja leikkaa meidän kokonaiskysyntäämme ja samalla työpaikkoja. Tämä on ajoitukseltaan veroetu, joka toimii elvytystä vastaan voimakkaasti ja lisää suomalaista työttömyyttä.

Kolmas asia on se, että porvarihallituksen toimesta helposti yliliioitellaan sitä, että tässä jotenkin suomalaista pääomaa valtavasti tuettaisiin. Kyllä tämä talletuspankki, rahastoyhtiö, sijoituspalveluyritys saattaa sijoittaa nämä pääomat tuottavaan tarkoitukseen myös kotimaan ulkopuolelle. Me sosialidemokraatit suhtaudumme erittäin myönteisesti siihen, että suomalainen kasvollinen omistus, kotimainen omistus, niin sanottu sinivalkoinen pääoma, voisi hyvin ja että se nimenomaan sijoittaisi Suomeen. Tässä tällaista pakkoa ei ole, vaan saattaa olla niin, että tuotanto jopa siirtyy muualle. Tässähän voi tapahtua myös tällainen paradoksi, että kun pienituloinen, palkansaaja, tehdastyöläinen esimerkiksi, säästää, niin sitten nimenomaan tämän rahastoyhtiön vaatimuksesta hänen oma työpaikkansa lakkautetaan, jotta tuotto-odotukset olisivat suuremmat. Mutta tämä on tietysti kapitalismin sisäiseen toimintalogiikkaan olennaisesti kuuluva riski.

Meillä on pidemmän aikaa keskusteltu siitä, miksi erityisesti tämä porvarihallitus paapoo sellaista ajattelua, että ihmisten pitää olla hyvin eri varallisuustason omaavia niin syntyessään kuin eläkkeellä. Tämä on perinteinen oikeiston talouspoliittinen ihanne, että ihmiset olisivat lähtökohdiltaan hyvin eriarvoisessa asemassa, mitä tulee heidän varallisuuteensa ja tuloihinsa, ja tietynlainen tämmöinen luokkayhteiskunnan säilyminen.

Kun sitten ajattelemme, että edes vanhana ihmisten erilaisia elinolosuhteita ja onnistumisen mahdollisuuksia tasattaisiin, niin voisi ajatella, että meillä olisi jotain keinoja siihen, että aivan valtavia tuloja eivät samaan aikaan toiset saisi eläkkeellä kuin sitten toiset, ajatellaan nyt esimerkiksi monikymmenkertaisia tuloja. Jos nyt lähdetään meidän perinteisestä työeläkejärjestelmästämme eläkkeitten rahoitusta siirtämään yksityiselle puolelle näihin sidottuihin pitkäaikaissäästämisjärjestelmiin myös tämän vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen lisäksi, niin silloin on esimerkiksi eläkekatto ja tasaavampi työeläkejärjestelmä torjuttu nimenomaan sillä, että tällaista yksityistä eläkejärjestelmää ei valtavasti paisutettaisi. Jos sitä nyt lähdetään kuitenkin näin tekemään, niin silloin täytyisi pohtia näitä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymyksiä myös työeläkejärjestelmän puolella.

Tässä on muutamia tällaisia kriittisiä näkökulmia. Uskon, että sosialidemokraatit suhtautuvat myönteisesti siihen, että ihmiset säästäisivät omaa eläkeajan toimeentuloaan varten. Se, että missä kohtaa siihen käytetään sitten verohuojennuksia ja keille ne tulevat ja millä järjestelmällä, niin siinä pitäisi noudattaa huomattavasti tätä porvarihallitusta tiukempaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimusta.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit ovat onnistuneet vahvasti ylidramatisoimaan tämän keskustelun vapaaehtoisesta eläkesäästämisestä — taisi tuo ed. Vuolanne saada sopimaan tähän jopa luokkataistelunkin. Kyllähän se niin nyt on, että meidän eläkejärjestelmämme ja siihen kohdistuvien veroetujen painopiste on vahvasti pakollisissa työ- ja yrittäjäeläkkeissä, niin kuin tietysti pitääkin olla. Mutta pitää voida tukea myöskin vapaaehtoista eläkesäästämistä. Erityyppisten säästämismuotojen tukihan on vuosikymmenien mittaan vahvasti laskenut meillä. Moni meistä muistaa, että esimerkiksi vapaaehtoista eläkevakuutussäästämistä tuettiin vielä varsin vahvasti esimerkiksi 1980-luvulla ja 1990-luvulla. Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana tätä tukea huomattavasti alennettiin, mutta se kuitenkin päätettiin säilyttää. Yhdessä sosialidemokraattien kanssa päätettiin säilyttää vapaaehtoisen eläkevakuutuksen verotuki ja annettiin sitten vielä varsin pitkä siirtymäaika niin sanotuille vanhoille eläkevakuutussopimuksille.

Nyt on kysymys kyllä hiukan toisensuuntaisesta askeleesta mutta vain siinä mielessä, että halutaan antaa pankkitalletuksille, sijoitusrahasto-osuuksille, sijoituspalveluna tarjottavalle suoralle arvopaperisijoittamiselle ja henkivakuutukselle sama asema kuin vapaaehtoisella eläkevakuutuksella on. Tämä neutraalia veropolitiikkaa merkitsevä esityshän on itse asiassa peräisin aikanaan toimineelta Siva-työryhmältä, jota johti tunnettu sosialidemokraatti, ansiokas ja hyvä sosialidemokraatti, Suomen Pankin entinen johtokunnan jäsen Matti Louekoski. Kiitos tästä esityksestä sosialidemokraateille!

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kun ministeri on pois, niin innostuin kommentoimaan niin paljon, että täytyi tulla tänne, jos menee yli 2 minuutin.

Tosiaan äsken jo huomautin, että onhan tämä loogista siinä mielessä kuin politiikassa logiikka käsitetään, eihän siinä mitään. Minä vaan ihmettelen tätä oikeiston huonoa omaatuntoa, kun valtiovarainministerin suulla on kuultu, että kaveria ei jätetä, ja tämä on ihan täysin loogisesti kaikilla mitoilla sillä samalla linjalla, mitä hallituspolitiikkaa tässä on noudatettu. Ainoastaan on se viitekehys, ettei tätä pidä sotkea sitten jotenkin, yhtäkkiä tempaista siitä irti ja sanoa, että säästäminen on sinänsä hyvä.

Saman tien me voisimme lähteä hurskastelemaan — anteeksi, kun on vähän nuha, niin suhahtelee — sillä, näillä raamatullisilla jutuilla, että mistä lähtee se, kun siellähän säästetään pahojen päivien varalle, mutta eikö meidän valtiovarainministerimme ole sanonut, että nyt kun on pahat päivät, niin loogisesti on kulutettava enemmän, pantava raha kiertoon? Sama herra on sanonut, että kyllä ne rikkaatkin kuluttavat nyt, kun ovat saaneet niitä verohelpotuksia. Mihin logiikkaan tämä nyt sitten teillä sopii sitten, että joku sanoo, että säästöintoa on syytä lisätä? On perhanan loogista, arvoisa puhemies, sanoa, että säästöintoa on syytä lisätä, samaan aikaan kun toinen täällä todistaa, että kaikille nyt vaan raha kiertämään, ja ed. Sasikin pistää oikein todella menemään. Eli kyllä ne ovat minun mielestäni eri viitekehyksissä kokonaan, nämä jutut.

Saman tien voisi ajatella, minkä takia sitten rikkaammat vihaavat veroja ja me kaikki tavallaan vihasimme, ennen kuin me opimme tässä sitten jotain tämmöisiä solidaarisuuden ja demokratian aakkosia täällä Euroopassa. Kun aikoinaan Raamatussa pahin juttuhan oli lähteä tosiaan verolle pantavaksi jonnekin Betlehemiin ja sitten kun oli tämä kaikista hirvein juttu, tapahtui tämä ihme, että meille syntyi Vapahtaja. Ehkä se tulee niin syvältä sieltä jo, että on olemassa rikkaalla miehellä se raskain taakka, että se jo kuullessaan sanan "vero" tuntee hirttäytyvänsä taas johonkin lähimmäisenrakkauteen tai välittämiseen. Mutta nämä asiat eivät ole siis kerta kaikkiaan mitenkään loogisia.

Sen verran ehdin aikoinaan approbaturin opiskella — vaikka olin kyllä töissä sinä aikana 70-luvun alussa Tampereen yliopistossa enkä Kaupin luennoilla saanut logiikkaa suoritettua, kun meillä ei voinut kuin approon asti vaan opiskella — että sen opin, että ei tämänkaltainen riitä logiikaksi. Kuvitellaan, että jos todistelee sitä, kun oikeistolla on nyt media hallussaan aika hyvin, että kun täällä inttää tarpeeksi ja ottaa aina välillä jotain vanhan hallituksen virheitä esiin, niin se riittää sitten logiikaksi, ihan niin kuin on tällä nykyiselläkin, että aina kun tulee vähän vaikeampi asia, niin silloin ajetaan köyhemmän ja sorretun ja kaiken väestön etua ja sitten sanotaan pari fraasia tosiaan, että eikö säästäminen olekin kaunista ja ihanaa, ikään kuin se sitten niin kuin sinetöisi sen alitajuisesti, että onhan se.

Oikeastaan Tampereella jos missä, kun tuossa äsken tuota kuntapolitiikkaakin oli, toteutuu se, kun ulkoistetaan, että ei välitetä tavallaan siitä yhteiskunnasta eikä todella ihmisten elämästä niin että oltaisiin solidaarisia, ja minä olen sanonut, että esimerkiksi vihreät klopit ja nuoret likat ovat semmoisia, että ne eivät ole koskaan sisäistäneet tätä yhteiskuntaa. Sama oikeastaan liittyy oikeistoon. Te ette ole koskaan sisäistäneet sitä, miten demokratia toimii, joten te olette pihalla siitä niin, että te olette itsekin tavallaan luonnollisessa tilassa, kun te ulkoistatte kaikki jutut. Ja sitten kun tulee tämä hirvittävä vero-sanakin, niin loputtomiin periaatteessa pitää sen, joka tienaa enemmän, saada verohelpotuksia. Minkä takia?

Minä aikoinaan kirjoitin tämmöisestä — yritin löytää, arvoisa puhemies, uutta sanaa nuorison vastakohdaksi, "vanhaiso"-, tai jotain semmoista, "ikäisö"-ilmaisua — että ikäihmisetkin kokisivat elämänsä arvokkaaksi. Sitten kun säästää sinne, ei siis pahojen päivien varalle — nythän on justiin se aika, jolloin pitäisi tuhlata rahaa, koska nyt on ne pahat päivät, sitten tulee nousukausi taas joskus — ja sitten kun tämmöinen katkera hapannaamainen säästäjä vetää oikein kaikki tuosta välistä ja pankkitileille, joilla sitä rahaa on hullun lailla, niin sitten ehkä sen loppuhuokaisukin on, että "hapanta, sanoi katkera elämästä". Ehkä tämä "hapanta" liittyy myös tähän alkoholinkulutukseen, mutta onneksi saa juoda parempia juomia vähemmällä verolla nykyään — ai niin, se taisi vähän nousta.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Sellainen väärinkäsitys, että tällä lainsäädännöllä oltaisiin korvaamassa lakisääteistä eläketurvaa, täytyy oikaista. Itsekin kun olen yhden eläkeyhteisön luottamuselimissä mukana, niin on välttämätöntä tuoda tässäkin esiin, että suomalaisten eläketurvasta tullaan huolehtimaan jatkossakin. Mutta tämäkin esitys omalta osaltaan parantaa edellytyksiä sen eläketurvan hoitamiseen. Jokainen työuraa pidentävä vuosi helpottaa sitä taakkaa, joka näiden eläkkeiden maksusta tulee. On aivan erinomainen asia, jos työuraa voidaan pidentää tämän vapaaehtoisen järjestelmän kautta. Se, miksi tämä asia tulee nyt irrallisena eikä osana lakisääteisen eläketurvan uudistamistyötä, johtuu yksinkertaisesti siitä, että nyt halutaan nopealla aikataululla korjata tätä järjestelmää. Tässä ei tuoda yhtään uusia verohelpotuksia. Tässä käytännön suuri merkitys on se, että työurien pidentäminen todennäköistyy. Sitten tuolla Rantalan työryhmässä pohditaan sitä eläketurvan kokonaisuutta. Toivon, että sama huoli tuosta eläkeiän pidentämisestä, mikä nyt on täällä myös vasemmiston suunnasta esitetty, konkretisoituu päätöksenteossa sitten, kun noita Rantalan työryhmän esityksiä täällä käsitellään.

Jari Leppä /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä äsken ed. Vuolanne monisanaisesti ja värikkäin sanakääntein kertoi, kuinka isänmaallista ja sinivalkoista omistusta ja sijoittamista SDP haluaa ja ammattiyhdistysliike haluaa. Juuri muutama päivä sitten tuli tilasto siitä, mihin päin rahat ovat menneet ja mihin päin ne on sijoitettu. Se oli kyllä aika toisenlaista luettavaa, ed. Vuolanne. Kyllä tässä jonkin asteinen epätasapaino nyt teidän puheidenne ja todellisuuden välillä on. Mutta tämähän on johdonmukaista siihen nähden, että muistan, miten viime kaudella, kun käytiin keskustelua lisäeläkejärjestelmästä ja sen laajentamisesta, aivan samoin kuin on tässä pitkäaikaissäästämisen lakiuudistuksessa kysymys siitä, että laajennetaan mahdollisuuksia säästämiselle, silloin lisäeläkkeiden osalta SDP vastusti sitä ja halusi edelleenkin, että ne lisäeläkkeet otetaan ulkomaisen sijoitusyhtiön ja yhtiöiden siipien suojiin. Sitä emme keskustassa kyllä käsittäneet silloinkaan, miksi te demarit vastustitte sitä. No, nythän onneksi asia on oikaistu tällä vaalikaudella, tosin tämä jäi itseäni ihmetyttämään, mutta nyt kun kuuntelin ed. Vuolannetta, niin ei se nyt enää ihmetytä.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Tänä päivänä pitää suhtautua varsin varoen kaikkiin vähennysoikeuksien laajentumisiin, mutta täytyy sanoa, että tässä tapauksessahan meillä on jo vapaaehtoiset yksityiset eläkevakuutukset ja kysymys on oikeastaan saman instrumentin rajojen muuttamisesta, ei sinänsä uudesta vähennyksestä.

Ja tietysti, minkä takia varautuminen tuleviin eläkkeisiin on erittäin tärkeätä? Siitä syystä, että me olemme liian paljon ehkä tässä yhteiskunnassa oppineet tuhlaamaan jo elämän aikana emmekä ole oppineet siihen, että myös tulevaisuutta varten pitäisi enemmän varautua, ja siinä suhteessa on hyvä, että ihmiset alkavat oppia siihen, että huonompaakin päivää varten myöskin omassa kotitaloudessa pitää varautua.

Tällä esityksellä on myönteisiä puolia. Ensinnäkin tärkeätä on se, että kilpailu lisääntyy, mikä tarkoittaa sitä, että kuluttaja hyötyy siitä, että kilpailu lisääntyy, ja saa tätä kautta paremman tuoton itselleen näistä eläkevakuutuksista. Sen lisäksi myöskin tässä on se hyvä puoli, että nyt tämä raja ei kannusta ennenaikaiseen eläköitymiseen kuten tähän asti, vaan raja nostetaan siihen, jolloin jäädään eläkkeelle. Jos nyt työmarkkinajärjestöjen neuvottelut johtavat siihen, että eläkeikä nousee 65:een, 66:een, niin samalla tämä eläkeikäraja nousee ja se on erittäin hyvä. Ja myöskin se, että kahta vuotta pidennetään kymmeneen vuoteen, on sinänsä ihan hyvä, ettei ole vain sijoituksista kysymys, vaan ihan aidosta eläketurvan parantamisesta, joten tätäkin elementtiä voidaan pitää kaiken kaikkiaan myönteisenä.

Täytyy sanoa, että tätä ei voi nähdä sosiaalisestikaan ongelmaksi, siitä syystä, että enimmäisvähennys kuitenkin vuosittain on 5 000 euroa, joka on semmoinen tavallisen, sanoisiko pienipalkkaisen naistoimihenkilön tapa säästää tulevaisuutta varten, eli pitää pitää huolta siitä, että eläketurva on myöskin hänen osaltaan kunnossa.

Ja myöskin se sosiaalinen elementti, joka säilyy, on tärkeä, että puoliso voi puolisolleen myöskin tätä kautta hankkia tätä eläketurvaa. Esimerkiksi meillä on paljon naisia, jotka ovat olleet aikanaan kotona hoitamassa pitkään lapsia, ja kun se työssäkäyvä puoliso tältä osin täydentää tätä eläketurvaa, niin näen sen sosiaalisesti (Puhemies: 2 minuuttia!) erittäin myönteisenä elementtinä.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Vieläkään en ymmärrä ed. Katajan puheita siitä, että tämä esitys pidentää työuria sinänsä. Sen ymmärrän, että mitä pidemmälle me saamme ihmiset kestämään työelämässä, sitä enemmän me saamme verotuottoja kotiutettua ja niillä taas rahoitettua vaikka eläkkeitä. Tämän ymmärrän. Mutta miten konkreettisesti tällä esityksellä vaikutetaan siihen, kun ihminen uupuu tänä päivänä jo työelämässä, mikä on suurin työelämämme ongelma, juuri se, että ei kestetä edes siihen normaaliin eläkeikään asti? Sitä työelämäähän tulee kehittää, jotta saadaan sitä työuraa pidennettyä, eikä ole niin, että tämä esitys itsessään on autuaaksi tekevä ja sinänsä tulee pidentämään työuria, kuten ed. Kataja täällä on viitannut. Sen takia minun mielestäni on käsittämätöntä puhua tästä irrallaan, että tämä pelastaa sen, että työurat automaattisesti pidentyvät, ilman että puututaan millään lailla itse työelämän sisältöön. Työelämän sisältöön on puututtava, ja myös niitä nuorempia, jotka eläköityvät vielä varhaisemmin kuin normaalissa eläkeiässä, täytyy saada nimenomaan olemaan mukana, maksamaan veroja, olemaan osallisia yhteiskunnassa. Siitä isosta kysymyksestä mielestäni pitää puhua, eikä niin, että väitetään, että tällä esityksellä pelastetaan ja pidennetään työuria ja sitä kautta se tosissaan muka tekee autuaaksi.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä ei yksinään paranna maailmaa, mutta tämä vie askeleen oikeaan suuntaan. Tällä nimenomaan kannustetaan siihen, että tämän verohelpotuksen kautta säästetään ja pysytään työelämässä nyt jatkossa 62 vuoden sijasta 63 vuoden ikään, ja vielä tämän nostokertymän kautta sitten myös pysytään 65 vuoden ikään lopulta.

On aivan selvää, että me tarvitsemme toisaalta lakisääteisen eläketurvan piirissä pohdintaa kokonaisuudesta ja myöskin työhyvinvoinnin osalta pohdintaa kokonaisuudessaan, mutta ei niitä pidä jäädä odottamaan. Yhtä lailla me tarvitsemme elämäntapakeskustelua siitä, elämmekö ylipäätään niin, että meidän vapaa-ajalla tapahtuva toimintamme (Puhemies: Minuutti!) lisää työelämän hyvinvointia, vai vähentääkö se sitä. Ei pidä jättää yksittäisiä muutoksia odottamaan kaikkien näiden maailman asioiden ja ajatuksien käsittelyä.

Antti Vuolanne /sd:

Arvoisa puhemies! Tulin pitämään täältä pöntöstä puheenvuoroni, jos nyt menee yli kahden minuutin, varmuuden vuoksi.

Keskustelun kuluessa ed. Leppä kysyi minulta henkilökohtaisesti, miksi ammattiyhdistysliikkeeseen kuuluvat ammattiliitot ovat tehneet ulkomaisia sijoituksia. Voi olla, että kysyjällä on sellainen ehkä aika perinteinen maalaisliittolainen ongelma suhtautumisessa palkansaajaliikkeeseen ja ammattiyhdistysliikkeeseen, että ei välttämättä tunne sitä kovin hyvin eikä omakohtaisesti. Tämä on huomattu monissa työelämää koskevissa kannanotoissa, joita keskustapuolueelta on tullut. Ei ole välttämättä minkäänlaista kontaktia ammatilliseen työväenliikkeeseen. Omalla paikkakunnalla välttämättä ei ole kovin aktiivista ammattiyhdistystoimintaa, ja silloin tulee tällaisia ylilyöntejä ja ylireagointeja.

Siksi ehkä on paikallaan muistuttaa sellaisestakin tosiasiasta, että meillä ammattiyhdistysliikkeeseen kuuluvia ihmisiä on noin 1,8 miljoonaa suomalaista, lähes 2 miljoonaa palkansaajaa, jotka muodostavat suomalaisen talouden selkärangan omalla päivittäisellä työllään. Jos joku osa ammattiyhdistysliikkeestä on sitten sijoittanut jäsenten varoja ulkomaisiin kohteisiin ehkä parempien tuotto-odotusten perässä, minä en voi henkilökohtaisesti siitä vastata, vaikka minut täällä siitä vastuuseen yritettiin laittaa, koska ammattiyhdistysliike on niin suuri ja minä olen vaan yksittäinen henkilö. Kukaan sosialidemokraattinen kansanedustaja ei vastaa lähes 2 miljoonan palkansaajan ja heidän etujärjestöjensä toiminnasta. Voisin kuitenkin semmoisen valistuneen veikkauksen esittää, että nykyiset ammattiyhdistysliikkeen varainkäytöstä päättävät, demokraattisesti valitut elimet varmastikin jäsentensä varat pyrkivät käyttämään jäsenten edunvalvonnan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, on sitten kysymys sijoituksista tai tuesta vaaleissa.

Toinen kysymys koski sitä, miksi viime kaudella sosialidemokraatit eivät suunnattomasti vastustaneet sitä, että eläkesäästämiseen käytettäviä varoja voidaan myös ulkomaisiin kohteisiin sijoittaa, jos sillä parhaiten turvataan eläkkeensaajien toimeentulo tulevaisuudessa.

Minä en niinkään tätä yksisilmäisesti arvostele, että voidaan myös korkeamman tuoton kohteisiin sijoittaa eläkevaroja, jos se on kansantaloudellisesti järkevää ja kannattavaa. Mutta tarkoitin sitä omassa puheenvuorossani, että suhdannepoliittisesti tämä ei ollut sellainen kuin ed. Kataja alussa puheenvuorossaan mainitsi, että tämä suhdannepoliittisesti veisi meidät tämän laman yli, vaan päinvastoin tämä sijoittaa suomalaista pääomaa enenevässä määrin ulkomaille ja lisää ihmisten säästämisalttiutta, leikkaa meidän kokonaiskysyntäämme ja siten aiheuttaa Suomessa työttömyyttä ja leikkaa niitä elvyttäviä vaikutuksia, joita me sosialidemokraatit olemme täällä vaatineet, ja tässä kohtaa porvarihallitus tekee suhdannepoliittisen, aikataulua koskevan virheen, kun antaa verohelpotuksia jälleen siten, että niiden työllistävä vaikutus ei ole välitön ja tehokas.

Tämä on huonoa tai ehkä jopa ala-arvoista suhdannepolitiikkaa ja vastuuttomuutta työttömyydestä, mutta se on meille tuttua. Me tiedämme tämän jo edellisen porvarihallituksen ajalta, jolloin vain neljässä vuodessa Ahon hallituksen aikana työttömyys kolminkertaistui ja siitä seurannut valtionvelan valtava kasvu aiheutti sen, että valtionvelka viisinkertaistui. Sieltä on kova velkataakka kotoisin, ja siihen päälle tulee vielä roimasti lisää tämän porvarihallituksen virheellisten toimien lisäksi.

Minä haluaisin muistuttaa porvarihallituksen edustajia täällä salissakin, että kuitenkin täytyy muistaa, että velkaantuminen ei ole aina mikään positiivinen asia. Velat täytyy joskus maksaa, ne ovat tulevaisuuteen siirrettyjä kiristyneitä veroja ja hyvinvointipalvelujen leikkauksia hyvinkin monet kerrat. Siksi, jos me velkaa otamme, niin kuin meidän nyt pitääkin ottaa, niin täytyy käyttää mahdollisimman tehokkaasti jokainen euro ja jokainen sentti sellaisiin kohteisiin, jotka mahdollisimman nopeasti ja tuottavasti tuovat suomalaisille työtä ja toimeentuloa. Sillä me pääsemme laman yli, emme näillä hokkuspokkustempuilla, missä sulle—mulle-politiikalla porvarihallitus jakaa omille viiteryhmilleen henkilökohtaisia etuja, jotka sitten tulevaisuuden sukupolvet joutuvat maksamaan, kun velanmaksun aika tulee.

Arvostamani kansanedustaja Sasi sanoi, että tässä ei ole minkäänlaista sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymystä että tämä on sosiaalisesti täysin oikeudenmukaista, koska voidaan osoittaa, että myös pienituloiset säästävät eläkkeitä varten. Se oli mielenkiintoinen näkemys, koska nimenomaan näin ei ole, vaan me annamme verohelpotuksen, verotuen, joka tulee suurituloisille paljon suurempana kuin pienituloisille. Vaikka tuo eläkesäästämiseen käytetty raha olisi sama, niin antamalla verovähennyksen tuloverotuksesta me tuemme nyt nimenomaan suurituloisia, emmekä tue pienituloisia, niin kuin pitäisi.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Ed. Vuolanne osui arkaan paikkaan, eli suhdannepoliittisesti tämä on väärään aikaan tuleva, koska valtiovarainministeri Katainen on koko ajan todistanut, että lisätään kulutusta, elvytetään, liikutetaan rahaa. Voisikin kysyä, ovatko esimerkiksi keskustan tai kokoomuksen kansanedustajat henkilökohtaisesti lisänneet pienyrittäjien ja keskisuurten, voisiko sanoa, yrittäjien tukemista, panneet rahaa kiertämään. Siinä mielessä tämä on täysin väärään aikaan tuleva, jolloin tämä on jollain muulla asteikolla looginen. Tämä on looginen sillä asteikolla, että ajetaan niitten kaverien etua, joita nyt ei jätetä, viedään tämä hallitusohjelma loppuun, ja tämä on suunnattu siis heille, joille se on tarkoitettu.

Ed. Sasi sanoi, että kilpailu lisääntyy, että tämä on hyvää tässä asiassa. Minä olen kirjoittanut tänne, että kilpailu lisääntyy siitä, kuinka paljon rahaa saadaan pois markkinoilta ja kulutuksesta. Eli tätä voisi verrata eduskunnan taksinkäyttöön, kun toisella on tavallaan monopoli. Eli meillä on suositus tuolta kansliatoimikunnasta, että käyttäkää taksia. Se on taloudellista ja ennen kaikkea turvallista, koska se on EU-määräys, mutta meillä onkin toinen rinnakkaisjärjestelmä, että jotkut ajelevat koko ajan omilla autoilla ja vetävät välistä. Puhutaan vaan Brysselistä. Mutta nyt, miten saataisiin tämä ed. Sasin kilpailu toimimaan: nostetaan oman auton käyttörahaa ja otetaan näiltä taksiyrittäjiltä, pienyrittäjiltä, se kiertoon pantava raha pois. Se on yhtä loogista ja yhtä älytöntä. Ja tätä ei nouse puolustamaan kansliatoimikunta, puhemies, ei kukaan, kuinka kurjasti tästä taksiasiasta on annettu mediassa väärää tietoa, vaan sallitaan tällainen keplottelu, keinottelu ja epälooginen käyttäytyminen ja oikeastaan kansanedustajien oma hyötyminen tällä välistävetorahalla.

Tämä on yhtä loogista kuin tavallaan tämän puheen sisältö, siinä looginen, että tämä ajaa hallitusohjelmaa.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Vastaus ed. Virtasen kysymyksen: on. Sitten mitä tulee ed. Vuolanteen näkemyksiin tämän suhdannepoliittisesta ajoituksesta, niin kannattaisi nyt lukea se esitys, ennen kuin alkaa siitä puhua. Tällä esityksellä ei lisätä verovähennyksiä, vaan tällä laajennetaan markkinaa ja sitä kautta halutaan edistää kulutusta.

Mutta se pääasiallinen funktio, mikä tällä on, on työurien pidentäminen, ja se on oikea toimenpide. Toisin kuin äskeisissä puheenvuoroissa tuli esiin, niin porvarihallituksen tarkoitus, sinivihreän hallituksen tarkoitus, ei ole ensisijaisesti leikata, ensisijaisesti korottaa veroja, vaan me haluamme ensisijaisesti pidentää työuria, ja tällä esityksellä on se vaikutus. Minua hiukan jännittää, mitä tapahtuu, jos sosialidemokraatit tulevat hallitukseen, jos teidän keinonne rajoittuvat leikkauksiin ja veronkorotuksiin. Tämä ei ole kansantalouden kannalta kovinkaan kestävä tie.

Ed. Paasion huomiot siitä, että pitää pohtia kokonaisuutta, ovat aivan oikeutetut. Itse olen arvioinut niin, että meidän pitäisikin siirtyä tässä eläkeikä—eläköitymisikä-keskustelussa jo vähitellen siihen, että meillä ei ole kouluikää, työikää, eläköitymisikää, vaan meillä on nykytilannetta vastaava joustava elämänkaari, joka sallii erilaiset vaiheet ihmiselämän varrella. Siihen kuuluu ajoittain koulutusta, työtä, välillä vähän enemmän lepoa, mutta niin, että kaikki se osaaminen, mitä ihmisellä on annettavana, on käytössä koko elämänkaaren ajan.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sen verran vielä, että olen täysin samaa mieltä ed. Katajan kanssa siitä, että toki tämä on hyvä, että sitoutetaan tiettyyn ikään, koska näkeehän sen tästä, että se on sillä samalla logiikalla kuin hallituksen juttu, että korotetaan niitä ikiä laskennallisesti ja muutenkin, koska me pääsemme tässä yhteiskunnassa eläkkeelle. Mutta nyt kun tullaan taas siihen, mihin tämä kolahtaa, niin ne, jotka kaikista vähiten tästä hyötyvät eli jotka vähistään saisivat jotain säästettyä, ovat myös semmoisissa töissä, jossa he vammautuvat, eivät ole niin joustavassa kunnossa, että he jatkaisivat sitten tässä uudessa järjestelmässä sitä työssäoloaikaansa niin kuin naureskellen pitemmälle.

Eli tavallaan tässäkin, kun otetaan käytäntö mukaan ja miten tämä yhteiskunta toimii, niin tämä kokonaan suuntautuu teidän omien edustajienne tai omien äänestäjienne eduksi tämä koko juttu. Ja minun mielestäni siinä ei pitäisi olla mitään hävettävää, vaan pitäisi sanoa, että me toteutamme hallitusohjelmaa, kun kerran olemme vallassa tällä komealla, Rkp ja vihreät vielä oikein siinä ääriaineksena mukana, niin me viemme loppuun tämän hallitusohjelman, ja media onneksi on vielä tässä puolella, niin olemme iloisia siitä, että tämä näyttää jopa siltä, että koko kansan etua ajetaan ja pienen ja köyhän ja työntekijänkin.